KlubiLahti - Lahden Klubitalo | Diagnoosivapaa alue · muun muassa Children of Bodomin Alexi Laiho,...

Nro 3 maaliskuu

www.phklubitalot.fi

Päijät-Hämeen Klubitalot ry:n lehti jäsenille & yhteistyökumppaneille

Kuva: Tuija

KlubiLahti

Diagnosis Free Zone - Diagnoosivapaa alue

- Diagnosfritt område

Tämä lehti on Lahden Klubitalon jäsenten tekemä ja tuottama

SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................... 2

PÄÄKIRJOITUS .................................................................................................... 3

FAKTOJA LEIMAUTUMISESTA ................................................................................. 4

TIESITKÖ NÄIDEN HOLLYWOOD-TÄHTIEN KÄRSIMISTÄ MIELEN HÄIRIÖISTÄ? ................. 5

DIAGNOSIS FREE ZONE - LEIMAUTUMISEN VASTAINEN KAMPANJA ........................ 6-7

SAAKO MIELENTERVEYSPOTILAS TERVEYSKESKUKSESSA KUNNON HOITOA? ............. 8-9

ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ .......................................................................... 10-11

HUHTIKUUN TAPAHTUMAKALENTERI................................................................ 12-13

KOHTI UNELMIA-HANKE ............................................................................... 14-15

PERINNERUOKA OSA 2 ................................................................................ 16-17

LEMMIKKINURKKAUS .................................................................................... 18-19

JÄSENESITTELY .................................................................................................. 20

FUNPARK......................................................................................................... 21

LUOVARI - TUNTEET HÄPEÄ-RAKKAUS VÄITTELEVÄT KESKENÄÄN ............................. 22

AKKREDITOINTI-TEEMAPÄIVÄ HELSINGISSÄ ........................................................... 23

..........................................................................................................................

Lahden Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodos-

tama tasavertainen yhteisö. Klubitalo tarjoaa kuntoutujille heidän omista tarpeis-

taan lähtevää toimintaa ja vertaistukea. Klubitalon tavoitteena on parantaa mie-

lenterveyskuntoutujien elämänlaatua, vähentää sairaalahoidon tarvetta ja tukea

jäsentensä opiskelua ja työllistymistä. Jäsenet ja henkilökunta osallistuvat tasaver-

taisesti Klubitalon toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja to-

teuttamiseen. Työpainotteisen päivän aikana voi oppia uusia taitoja, osallistua yh-

teisön rakentamiseen ja kehittää sosiaalisia vuorovaikutussuhteita.

Lahden Klubitalon jäseneksi voivat hakeutua henkilöt, joilla on tai on ollut mielen-

terveysongelmia. Jäsenyys on vapaaehtoinen, maksuton ja aikarajoitteeton.

TÄSSÄ NUMEROSSA

PÄÄKIRJOITUS

"Mielenterveysdiagnoosien takaa löytyy kauniita, hienoja ihmisiä."

-Mervi Juuri

"Mitä avoimemmin kukin ihminen uskaltaa puhua omista haasteista

elämässään, sitä vähemmän meillä on pelkoja ja ennakkoluuloja."

-Kristian Wahlbeck

”Tulee vielä päivä, jolloin mielenterveyden järkkyminen on kuin sulka

hatussa. Ansioluetteloon voi kirjoittaa, että takana on puolentoista vuo-

den sairausjakso ja siitä kuntoutuminen.”

-Olavi Sydänmaanlakka

Leimautuminen, ennakkoluulo ja syrjintä aiheuttavat häpeää, kärsimys-

tä ja itsearvostuksen vähenemistä heikentäen mahdollisuuksia päästä

koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja. Häpeä hidastaa ja pa-

himmillaan estää oikea-aikaisen hoitoon hakeutumisen ja avun saami-

sen. Vuoden 2015 Mielenterveysbarometrin mukaan 40 prosenttia mie-

lenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut sairautensa vuoksi.

Omaisista ja ammattilaisista jopa kaksi kolmasosaa ajattelee näin. Noin

viidennes suomalaisista ei halua olla tekemisissä mielenterveysongel-

mista kärsivien henkilöiden kanssa.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia

riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä,

kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä,

vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muus-

ta henkilöön liittyvästä syystä.

Lahden Klubitalo on käynnistänyt yhdessä Suomen Klubitalojen ja yh-

teistyökumppaneiden kanssa valtakunnallisen Diagnosis Free Zone

(Diagnoosivapaa alue) - leimautumisen vastaisen kampanjan, jonka

tavoitteena on antaa kasvot mielenterveyden ongelmille ja vähentää

mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja, syrjintää ja leimautu-

mista. Unelmana on, että mielenterveysongelmista huolimatta jokainen

voisi toteuttaa itseään kykyjensä mukaisesti ja olisi yhteiskunnassa ar-

vostettu ja tasavertainen ystävä, naapuri, työkaveri ja opiskelutoveri.

Johtaja-Jussi

FAKTOJA LEIMAUTUMISESTA

Asenteet ovat usein opittuja ja omaksuttuja kielteisiä tai myönteisiä suh-

tautumistapoja asioihin ja ilmiöihin. Tiedonpuute yleensä lisää kielteistä

asennoitumista. Stereotypia on yleistys, joka muodostuu kun tiettyyn

ihmisryhmään liitetään pelkistettyjä olettamuksia ja ryhmään kuuluvat

nähdään samanlaisina. Negatiivinen stereotypia edistää syrjimistä ja

eriarvoisuutta.

Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrin tavoitteena on

selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja on-

gelmia, käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmis-

ta sekä mielenterveysalan ammattilaisten näkemyksiä.

Mielenterveysbarometrin 2015 mukaan:

Mielenterveyskuntoutujia ei vieläkään pidetä suomalaisten yhteiskun-

nan täysivaltaisina jäseninä. Kaikissa tutkituissa ryhmissä näkyy muutos

parempaan, mutta muutoksen vauhti on hidas.

Leimautuminen psyykkisen sairauden vuoksi ei ole tilastollisesti vähenty-

nyt yhdenkään vastaajaryhmän näkökulmasta. Omaiset arvioivat, että

leimaaminen on jopa vahvistunut 2000-luvulla.

40 prosenttia mielenterveyskuntoutujista kokee, että on leimautunut

sairautensa vuoksi. Kuntoutujien kokemuksen mukaan tieto mielenter-

veysongelmasta voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen mene-

tykseen.

Puolet mielenterveysalan ammattilaisista ei uskaltaisi kertoa omista

mielenterveysongelmistaan työpaikallaan. Ammattilaisten keskuudessa

stigmatisointi on edelleen vahvaa.

”Mielenterveydellisistä syistä hoitoon hakeutuvia pidetään vähempiar-

voisina kuin somaattisesti sairaita, tämä hankaloittaa varsinkin akuuttia

apua tarvitsevien hoitoon hakeutumista ja pääsyä.” (Wahlbeck 2013)

”Liiallinen diagnostiikan ja sairauskäsitteen korostaminen alleviivaa

eriarvoisuutta ammattilaisen ja asiakkaan välillä, asiakkaan oma koke-

mus jää yhä vähemmälle huomiolle. Tämä lisää kuntoutujan häpeän ja

erilaisuuden kokemusta.” (Halme 2014)

TIESITKÖ NÄIDEN HOLLYWOOD-TÄHTIEN KÄRSIMISTÄ MIELEN HÄIRIÖISTÄ?

Mielenterveyden häiriö voi näkyä monella erilaisella tavalla. Osa kuu-

lee ääniä, toisilla on pakkomaisia eleitä tai käyttäytymismalleja ja osa

eristäytyy muusta maailmasta. Mielen ongelmista puhuminen on vaike-

aa ja yritämme usein esittää vahvempia mitä olemmekaan. Joskus esi-

merkkiä on helpompi seurata ja kun ensimmäinen kivi on heitetty ja

kissa nostettu pöydälle, alkaa juttu virrata.

Nämä Hollywood-julkkikset ovat ottaneet askeleen eteenpäin ja puhu-

neet julkisesti peloistaan, ahdistuksestaan ja masennuksestaan.

1# Ellen Degeneres, masennus

2# Leonardo DiCaprio, pakko-oireinen häiriö (myös OCD)

3# Hayden Panettiere, synnytyksen jälkeinen masennus

4# J.K Rowling, masennus

5# Jared Padalecki, masennus

6# Brad Pitt, masennus

7# Carrie Fisher, kaksisuuntainen mielialahäiriö

8# Adam Levine, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD)

9# Demi Lovato, kaksisuuntainen mielialahäiriö

10# Jim Carrey, masennus

11# Elton John, bulimia

12# Angelina Jolie, masennus

13# Gwyneth Paltrow, synnytyksen jälkeinen masennus

14# David Beckham, pakko-oireinen häiriö (OCD)

15# Catherine Zeta-Jones, bipolaarinen mielialahäiriö

16# Lady Gaga, masennus

17# Megan Fox, pakko-oireinen häiriö (OCD)

18# Olivia Munn, trikotillomania (TTM) eli karvojennyppimishäiriö

19# Miley Cyrus, masennus

20# Beyonce Knowles, masennus

Lähde: http://www.viraalisesti.fi/tiesitko-naiden-hollywood-tahtien-karsimista-

mielenterveyden-hairioista

Lahden Klubitalo

käynnisti leimautumisen

vastaisen kampanjan

21.3.2016.

Käy tsekkaamassa

www.facebook.com/

diagnosisfreezone

ja osallistu!

SAAKO MIELENTERVEYSPOTILAS TERVEYSKESKUKSESSA KUNNON HOITOA?

Olen nuori nainen ja kärsin psyykkisestä vaivasta. Olen törmännyt huo-

lestuttavaan ilmiöön viime kuukausien kuluessa, sillä olen sairastunut

myös fyysisesti ja lääkärissä ravaaminen on vienyt aikaa ja rahaa. Oi-

reeni alkoivat pikkuhiljaa, kipua alkoi tuntua aluksi kylkiluissa ja rintake-

hässä. Ensimmäisen kerran kävin päivystyksessä syksyllä, siitä se rumba

alkoi.

Aluksi kipuun määrättiin vahvoja kipulääkkeitä, lihasrelaxantteja, volta-

renia yms. Kipu ei hellittänyt. Kävin muutaman kerran lisää päivystyk-

sessä tai Akuutti24:ssa, diagnoosikin vaihtui kolmisen kertaa. Jouduin

käymään välillä illalla taksilla Akuutissa, koska kipu yltyi hyvin kovaksi.

Akuutissa laitettiin vain kipupiikkiä ja usein aamuvarhaisella pääsin vas-

ta unettoman yön jälkeen kotiin, taas taksilla. Käännekohta tuli siinä

vaiheessa kun alkoi ratkaiseva oire, yökkäily/oksentaminen. Tässä vai-

heessa lääkärit vasta osasivat epäillä refluksia ja sain siihen närästys-

lääkkeet. Silti terveyskeskuksessa/Akuutti24:ssa ravaaminen jatkui koska

lääkkeistä ei ollut apua.

Kokeiltiin erilaisia närästyslääkkeitä, ja tuntui että mikään ei helpottanut

vointia. Olo alkoi tuntua toivottomalta. Jouduin soittamaan tällä välin

myös pari kertaa ambulanssin kotiin, koska kipu rintakehässä tuntui niin

tuskaiselta että luulin oireita sydänkohtaukseksi. Olen kuullut että tämä

on hyvin yleistä refluksipotilailla. Toiseksi viimeisellä kerralla päivystykses-

sä, minulla oli oksennuspussi kädessäni jonka olin saanut neuvonnasta.

Yökkäilin siihen ja astuin lääkärin huoneeseen. Ehdin hädin tuskin istua

tuoliin kun lääkäri jo kysyi: ”Vaikuttaako sinun mielentilasi tähän?” Ym-

märsin heti että lääkäri oli nähnyt psyykkisen diagnoosini tiedoistani ja

oli tehnyt omat johtopäätöksensä vaivani laadusta. Vika oli hänen

mielestään siis korvieni välissä. Nyt ymmärsin miksi minua ei oltu otettu

vakavasti. Sisälläni räjähti, mutta maltoin mieleni. Kuitenkin lopulta sain

lähetteen lääkäriltä tähystykseen. Jono sinne saattoi kuitenkin olla pa-

himmassa tapauksessa useita viikkoja ja oli ikävää kun ei ollut tietoa

kuinka kauan joutuisi tätä toimenpidettä odottamaan.

Koska oloni oli tässä vaiheessa jo hyvin kurja ja olin yökkäillyt jo päivä-

kausia, soitin suoraan osastolle jossa tähystyksiä tehdään. Kerroin tilan-

teeni hoitajalle ja sain ohjeita miten toimia närästystä helpottaen. Pu-

helun päätyttyä meni pieni hetki ja puhelimeni pirisi. Hoitaja soitti ja sain

peruutusajan tähystykseen seuraavalle päivälle. Vihdoin joku oli kuun-

nellut minua! Kiitin vuolaasti ja vihdoin oli sellainen olo että nyt saan vii-

mein kunnon hoitoa ja minua tutkitaan niin kuin pitää.

Seuraavana päivänä tähystyksessä selvisi viimein, mistä kaikki oireeni

johtuivat. Palleatyrä siellä lymyili kaiken aikaa! Kaiken kaikkiaan päivys-

tys/Akuutti24 käyntejä tuli noin 12 joista kolme yötä vietin sairaalassa.

Se on aika monta lääkärilaskua ja taksikyytiä kuntoutustuella elävälle

ihmiselle. En olisi mitenkään pystynyt itse maksamaan kaikkea, onneksi

olen saanut rahallista apua sukulaiseltani, koska muuten olisin ollut suu-

rissa taloudellisissa ongelmissa.

Onko reilua että ihminen, jolla sattuu olemaan psyykkinen diagnoosi,

joutuu käymään näin monta kertaa lääkärissä että fyysisten oireiden

syy selviää? Minulle on tullut laskuja lääkärikäynneistä yhteensä yli

500e, mutta kuinka paljon tämä rumba on tullut yhteiskunnalle maksa-

maan? Puhutaan varmasti hyvin suuresta summasta.

Olisiko oikeudenmukaista että lääkärit eivät automaattisesti ajattelisi

että vika on potilaan korvien välissä kun potilaalla on selkeät fyysiset

oireet? Psyykkisen diagnoosin ei pitäisi saada vaikuttaa asianmukai-

seen hoitoon. Olen kuullut monelta taholta sen olevan hyvin yleistä et-

tä mielenterveyskuntoutujien on vaikea saada hoitoa fyysisten oireiden

vuoksi. Jos olisin perusterve, työssäkäyvä ihminen, olisinko päässyt ai-

emmin hoitoon? Luultavasti. Todisteita-

han minulla ei ole, mutta voiko näitä

asioita edes todistaa? Luultavasti ei.

-Lahden Klubitalon jäsen-

ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ -KIRJA

Error - mielen häiriöitä -kirja. 15 kiehtovaa ihmis-

tä. 15 koskettavaa kertomusta.

Puolet suomalaisista sairastuu psyykkisesti jos-

sain elämänsä vaiheessa. Välillisesti mielenter-

veysongelmat koskettavat meistä jokaista.

Rehellisessä ja rohkeassa kirjassa tarinansa ker-

too 15 ihmistä, joiden elämään vaikuttaa jokin

mielen häiriö, kuten kaksisuuntainen mieliala-

häiriö, synnytyksen jälkeinen masennus, dissosi-

aatiohäiriö, syömishäiriö, pakko -oireinen häiriö

tai skitsofrenia. Henkilöt tulevat esiin kuvallaan,

etunimellään, iällään ja diagnoosillaan. Muiden

rinnalla mielensä pimeää puolta avaavat

muun muassa Children of Bodomin Alexi Laiho,

Mokoman Marko Annala, Herra Ylppö, Milana

Misic ja Lahden Klubitalon Anne ja Jere.

Kirjan ovat kirjoittaneet Elina Järvi ja Tiina Hotti. Valokuvat Olga Poppius

ja Pasi Murto.

Yksi Errorin henkilöistä on 39-vuotias maailmanmatkaaja Jere, joka ker-

too kirjassa värikkäästä elämästään, skitsofrenian oireista ja ajastaan

suljetulla osastolla.

Kun Jere joitain vuosia sitten ihastui kirpputorilla erääseen tyttöön, hän

ajatteli, että pitäisi vastata jotain, jos tyttö kysyy, mitä hän harrastaa.

Hän alkoi maalata. Sittemmin on syntynyt noin 300 teosta. Takana on

myös useita näyttelyitä, joista suurin New Yorkissa mielenterveyskuntou-

tujille tarkoitetun Klubitalon päämajassa, Fountain Housessa.

Jere nauttii taiteen tekemisestä ja kokee sen kautta antavansa muille-

kin. ”Erilaisille ihmisille on erilaisia töitä. Pitää olla ylpeä ja iloinen omista

vahvuusalueistaan ja keskittyä niihin. Vaikka olen eläkkeellä, en koe

olevani turhake. Taide voisi olla työni. Aluksi voisin opiskella kurssilla tai

taidekoulussa, katsoa, kuinka siivet kantavat.”

ERROR - MIELEN HÄIRIÖITÄ -KIRJA

Error-kirjan 31-vuotias Anne on usein herännyt kädessään vekkejä, jotka

on tehnyt hänen sivupersoonansa Virnu. Kaikkiaan sivupersoonia on 40,

kymmenen niistä ovat aktiivisia. Annen kohdalla dissosiatiivinen identi-

teettihäiriö on seurausta lapsuudesta: hyljeksintä, väkivalta, sortaminen,

alistaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö alkoivat Annen ollessa kolmi-

vuotias. Hänen traumansa ovat olleet niin suuria etteivät ne ole mahtu-

neet yhteen persoonaan.

Annen sivupersoonilla on kullakin oma ikä, nimi sekä tapa pukeutua ja

puhua. Monet sivupersoonista myös osaavat asioita, joita Anne itse ei

osaa ainakaan kovin syvällisesti.

”Esimerkiksi yksi persoonistani, Channe, opiskeli kvanttifysiikkaa aikansa

kuluksi. Hän osaa myös matematiikkaa, lentotekniikkaa ja englantia.

Minulla on papereita, joista se selviää. En ymmärrä sitä korkealentoista

tekstiä, mutta tunnistan, että kirjoitus on tullut minusta. Kaikilla persoonil-

la on eri käsiala.”

Anne on harjoitellut terapiassa kaksoistietoisuutta ja tapaa kommuni-

koida sivupersooniensa kanssa. ”Kaikki tämä tuntuu absurdilta: keskus-

telen pääni sisällä erilaisten ihmisten kanssa. Heillä on omat mielipiteen-

sä ja tapansa. Silti ulkopuolelta katsottuna olen yksi ihminen.”

Lue Annen ja Jeren koko tarinat kirjasta! (Kuva: Pasi Murto)

HUHT IKUU 2016

M A T I K E T O P E L A S U

1 2 3

4 13.00 Klubikokous

14.30 Media@paja

16-18 Tietovisa

5 8.45 Toimiston yksikkö-

kokouss

10.00 Kolmannen sek-

torin biljarditurnaus

13.00 Atk@paja

6 9.00 Keittiön yksikköko-

kous

10.15 NuortenKlubi

13.00 Englanti

14.30 Kulttuuri@paja

7 11.00 Klubitaloverkos-

ton työkomitea Jyväs-

kylän Klubitalolla

13.00 Liikuntaryhmä

8 12.00 Mielenterveys-

työn kehittämisfoorumi

9 10

11 13.00 Klubikokous

14.30 Media@paja

12 9.30 Ystävyysiltamien

palaveri Mietteellä

11.45 Klubin esittely

osastoilla

13.00 Atk@paja

13 10.15 Nuorten Klubi


13.00 Englanti


14 13.00 Liikuntaryhmä

15 10.00 Klubiverkoston

Arto-hankkeen ohry

Helsingissä

16 10.00 -14.00

Ravintolaruokailu

17

18 13.00 Päijät-Hämeen

Klubitalot ry:n vuosiko-

kous

14.00 Hallituksen kok.

14.30 Media@paja

19 10.00 Viestintä-

työryhmä

13.00 Atk@paja

20 9.00-15.00

Klubitalon kehittämis-

päivä Askonalueella

(Klubi kiinni)

21


22 23 24 11.00-15.00

Mahdollisuuksien

tori (satamassa)

25 13.00 Klubikokous

14.30 Media@paja

26 13.00 Atk@paja

27 10.15 Nuorten Klubi


28 13.00 Liikuntaryhmä

29 30

Lajikokeilupa iva Vieruma ella tiistaina 3.5.

klo 9.00 - 16.00. Aikataulu: klo 9.00 la hto bussilla Marolan turistipysa kilta klo 10 - 10.45 Laji 1 ja Laji 2 klo 11 - 11.45 Laji 3 ja Laji 4 klo 12 - 13 Lounas klo 13 - 13.45 Laji 5 ja Laji 6 klo 14 - 14.45 Laji 7 ja Laji 8 klo 15.30 la hto Vieruma elta Klo 16.00 Paluu Lahteen Marolan tu-ristipysa kille Lajeina: squash, tennis, golf, kaupunkisota, TRX (ryhma liikuntatunti jossa apuva lineena ka yteta a n TRX ko ysia ), kamppailulajit, kickbike (isolla potkulaudalla kevyt pieni lenkki), foamroller (lihashuoltotunti). Varaa mukaasi ulko- ja sisa liikuntavarusteet. Peseytymismahdollisuus (oma pyyhe mukaan). Myo s Klubitalon ja senet voivat osallistua pa iva a n, paikkoja rajoitettu ma a ra . Sitovat ilmoittautumiset lajikokeilupa iva a n (sis. lounaan) pe 22.4. mennessa . Yhteystiedot: Annika Forselius toimistotyo ntekija Kohti Unelmia -hanke

040 689 1101 [email protected]

mailto:[email protected]

Hei kaikki!

Olen Annika Forselius, 32v. Aloitin maaliskuun alkupuolella Kohti

Unelmia -hankkeen osa-aikaisena toimistotyöntekijänä.

Asun Lahdessa yhdessä 10-vuotiaan tyttäreni kanssa. Koulutukseltani

olen asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkonomi.

Edellisessä työpaikassani Lahden kaupungin museossa minulle tarjoutui

tilaisuus suorittaa sihteerin ammattitutkinto oppisopimuksella ja valmis-

tuin sihteeriksi kesäkuussa 2015.

Lahden Klubitalon toiminta oli minulle jo ennestään tuttua. Olin mukana

v. 2012 Klubitalon toiminnassa kuntouttavan työtoiminnan puitteissa.

Silloin jo mieleeni jäi erittäin positiivinen kuva koko Klubitalon toimin-

nasta.

On ollut mahtavaa huomata kuinka lämpöinen ja tervetullut tunnelma

Klubitalolla vallitsee.

Minut löytää toimistolta pääosin maa-

nantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin

sekä torstain liikuntaryhmästä.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille!

Ystävällisin terveisin,

Annika

MAAKUNTIEN PERINNERUOKAA JA HISTORIAA

Etelä-Karjala:

Itä-Suomi on uuniruoka-aluetta, mikä näkyy myös eteläkarjalaisessa ruo-

kaperinteessä. Maakunnassa liharuuat on valmistettu uunissa erilaisissa

vuoissa. Muualla maassa karjalanpaisti lienee Itä-Suomen tunnetuin pito-

ruoka, mutta paikalliset kutsuvat sitä lihapotiksi. Lemin särä on taatusti

paikallinen ruoka, jota ei muualta saa. Särällä tarkoitetaan kaukaloa, jos-

sa liha paistetaan, mutta alun perin säräkaukaloa käytettiin lihan palva-

ukseen. Nykyään säräkaukaloon lisätään lihan kypsennyksen loppupuo-

lella kuorittuja keitettyjä perunoita. Särän lisukkeena nautitaan ohraries-

kaa, kotikaljaa ja jälkiruuaksi rusinasoppaa.

Eteläkarjalainen rieska on hiivalla kohotettua ohraleipää. Joutsenon alu-

eella se valmistetaan puisessa, niin sanotussa höpsötyskupissa, jossa on

runsaasti jauhoja ja löysähköä leipätaikinaa. Leipä höpsötetään muo-

toonsa ja annetaan kohota kulhossa, josta se kumotaan leipälapiolle ja

paistetaan uunissa. Joistakin paikallisista leipomoista voi edelleen saada

perinteisellä höpsötysmenetelmällä valmistettua muhevaa rieskaa.

Venäjän ja sen myötä ortodoksisen uskonnon vaikutus eteläkarjalaiseen

ruokaperinteeseen on ollut merkittävää. Venäläisen keittiön antimia

ovat muun muassa sienet, hapatetut ruoat, kaaliruoat ja rahka. Ortodok-

sisen uskonnon vaikutuksesta lukuisat paastonajat loivat karjalaiseen ruo-

kaperinteeseen oman leimansa.

Paastotessa kului kalaa, viljaa, kasviksia ja sieniä. Paastonaika on ollut

myös piirakoiden ja hapanmaitotuotteiden yleistymiseen vaikuttanut

taustatekijä. Piirakoiden sisään voitiin leipoa sallittuja raaka -aineita, ku-

ten kalaa ja kasviksia. Koska paaston aikana ei saa nauttia maitotuottei-

ta, piti maito aikoinaan osata jalostaa säilyvämpään muotoon hapatta-

malla se.

Ota karjalanpaistilihat huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen ruo-

anvalmistusta.

Kuori porkkanat ja sipulit. Lohko sipulit ja leikkaa porkkanat reiluiksi pa-

loiksi.

Lado pataan lihapalat, kasvikset ja mausteet kerroksittain. Kaada vet-

tä sen verran, että lihat juuri peittyvät.

Nosta karjalanpaisti 200-asteiseen uuniin. Kypsennä ensin 1 tunti ilman

kantta, jolloin päällimmäiset lihat ruskistuvat. Laske lämpö 175 astee-

seen, ja hauduta karjalanpaistia vielä noin 1 1/2 tuntia, kunnes lihat

ovat mureita. Peitä karjalanpaisti kypsennyksen loppuvaiheessa kan-

nella, lisää nestettä tarvittaessa.

Tarjoa karjalanpaisti keitettyjen perunoiden, puolukkasurvoksen ja suo-

lakurkkujen kanssa.

Voit hyvin lisätä ainesten määrän padan koosta riippuen vaikka kaksin-

kertaiseksi. Älä kuitenkaan kaksinkertaista suoraan mausteiden mää-

rää, vaan lisää niiden osuutta varovasti ja tarkista maku ennen tarjoi-

lua.

Perinteinen karjalanpaisti:

600g karjalanpaistilihaa

2 porkkanaa

2 sipulia

1¼tl suolaa

1rkl kokonaisia maustepippureita

1tl kokonaisia mustapippureita

2kpl laakerinlehtiä

Luonto ja eläimet ovat aina olleet elämäni suurin ilo ja voimavara.

Lapsuudenkodissani oli aina eläimiä, ja kun muutin omaan kotiini lähdin oitis Päijät-

Hämeen eläinsuojeluyhdistykselle tutustumaan kotia etsiviin kissoihin.

Olen opiskellut eläintenhoitajaksi ja työskennellyt lemmikkiliikkeissä, koirien trim-

mauskeskuksessa sekä luomutilalla kanojen, hevosten ja sikojen parissa.

Lemmikkejä on ollut niin paljon elämäni varrella, että on vaikeaa edes muistaa

kaikkia, mutta yritetään! Minulla on ollut (ainakin) sauvasirkkoja, pesästä pudonnut

räkättirastasvauva Harlock, kesyhiiriä, gerbiilejä, lauma kesyrottia, kaksi kääpiöpar-

ta-agamaa, kääpiöluppakorvakani, kissoja ja koira. Ainiin! Ja kuusi kanaa.

Tällä hetkellä minulla on kotona kaksi kotikissaa, Pluto ja Hilma sekä koira. Pluto on

5-vuotias iso mustavalkoinen kollikissa, jonka avomieheni on pelastanut pentuna

navetan vintiltä. Pluto on uskomattoman ilkikurinen karvamakkara, joka ei suostu

juomaan vettä, jos se on seisonut kupissa kauemmin kuin minuutin. Pluto hakkaa

mielenosoituksellisesti tassulla vettä joka paikkaan – ja laminaatti kiittää. Pluto

myös vaanii piilossa ja tulee hutkimaan tassulla nilkoille. Kakkaa ei peitellä hiekka-

laatikkoon, vaan sieltä poistutaan tyytyväisenä ja ylpeänä. Mikään ei ole Plutolle

pyhää –jopa koiranruoat syödään kupista. Olen hakenut Hilman Kodittomista kis-

soista. Hilmalla on valtavat karvaposket ja turkki on samettinen. Hilma rakastaa

miehiä ja tulee joka yö viereeni nukkumaan (lue: avomieheni viereen). Aino on 5-

vuotias vehnäterrierinarttu, joka on kovapäinen ja osaa paljon temppuja. Aino

harrastaa kasvattajansa kanssa koiranäyttelyitä ja Ainosta tulee jonain päivänä

mamma-koira.

Tulevaisuuden haaveeni on löytää omakotitalo, jossa olisi tilaa pienelle kanalalle,

muutamalle vuohelle sekä toiselle koiralle… ja muutama kissalle.. Ja muutamalle

muulle eläimelle. :D

Juttelen aina mielelläni eläimistä ja autan jos voin! :) T. Tuija

Kääpiöparta-agama Untamo

Hy-Line brown kana Mathilda

Harlock

Aino

Pluto

Pelastamani rottavauva

Kaksi aasia

Hilma

Onnelliset pihatto- possut

Suokki Paavo köllii laitumella

Poikien välistä ystävyyttä

Kääpiöluppa Eino

Kun Aino oli vielä

pieni ja viaton

Muti

Kesyrotta Blondie

JÄSENESITTELY

1. Esitteletkö itsesi?

Hannu Koskinen, jäsennumero 86

2. Olet ollut pitkään Klubitalon toiminnassa mukana. Minkälaisia

muistoja alkuajoista?

Ensimmäisillä kerroilla keitettiin hernekeittoa eikä tehty muuta.

3. Mikä on Klubitalolla ollut parasta?

Yhteisöllisyys

4. Mitkä ovat sinulle mieluisia työtehtäviä?

Edustustehtävät

5. Mitä teet vapaa-ajallasi?

Käyn mökillä ja matkustelen.

6. Tulevaisuuden suunnitelmat?

Terveenä pysyminen.

7. Minkälaisia terveisiä haluat lähettää

lukijoille?

Hyvää mieltä!

Funpark/

Ideapark

” Polkuautolla ajelu oli mukavaa ja pallojen heittely yh-

dessä pelissä oli myös mukavaa. Ideaparkin puolella oli

paljon erilaisia liikkeitä ja ostin lelukaupasta interaktiivisen

koiran tytölleni. Päivä oli mukava, leppoisa ja sopivan pit-

kä pituudeltaan.” -Henna Luoma

”Simulaattorit oli

parhaita!”

”Se laite missä tuolit liikkuu ja on tur-

vavyöt, oli kaikista kovin laite.”

”Simulaattori kokemukset oli toden-

tuntuisia ja mukavaa vaihtelua ar-

keen.”

”Parasta oli olla välillä muuallakin, kuin klubitalolla jäsenten kanssa.”

”Oli kiva katsella, kun pienet lapset olivat innoissaan.”

”Simulaattorikokemukset olivat todentuntuisia ja mukavaa vaihtelua arkeen.”

”Kiva kun sai hullutella; pelailla ja shoppailla.”

”Parasta oli ammuskella hirviöitä!”

”Jahdata Lauraa lasersodassa :)”

”Taulun osto”

TUNTEET HÄPEÄ-RAKKAUS VÄITTELEVÄT KESKENÄÄN Häpeä ja rakkaus olivat samalla luokassa peruskoulussa yläasteella. Molem-

mat olivat saaneet numeron seitsemän matematiikan kokeesta ja tästä seura-

si kiivas väittely. ”Aivan surkeasti meni koe. En osannut yhtään mitään.” Häpeä

sadatteli. ”Mutta olisihan se huonommin voinut mennä. Minusta seiska on ihan

kohtalainen tulos.” Häpeällä kuohahti ja hän sähisi hampaittensa välistä.

”Hävettää tämän tuloksen jälkeen, enkä kehtaa tätä kenellekään näyttää.”

Rakkaus oli täysin erimieltä. ”Minua hävetä ainakaan ollenkaan. Mielestäni

koe meni kohtalaisesti ja voin näyttää tätä kenelle tahansa.” Häpeä tunsi

olonsa epäonnistuneeksi. ”Olen surkea kaikessa. En osaa mitään” hän mutisi ja

paikoin päänsä alas. ”Mutta eihän se niin ole. Et voi sanoa noin yhden kokeen

perusteella. Varsinkin kun se meni kohtalaisesti”. Rakkaus sanoi rauhallisella

äänellä. Häpeä tulistui ”kyllä minä kuule itse tiedän kuinka surkeasti se meni

ja tiedän kuinka säälittävä ihminen olen.” Rakkaus yritti ottaa katsekontaktia

häpeään mikä oli vaikeaa koska hänen katseensa harhaili. ”Tekeekö sinusta

sitten paremman ihmisen jos olisit saanut kympin.” Häpeän mielessä kuohui ja

hän joutui hillitsemään itseään että sai pidettyä itsensä kasassa. ”Minulle on

turha tuota syöttää. Tiedän kuinka surkea olen eikä se asia siitä mihinkään

muutu.” Rakkaus huokaisi syvään. ”En ole kanssasi samaa mieltä, mutta ehkä

meidän on turha jatkaa tätä keskustelua.”

-Henkka-

AKKREDITOINTI-TEEMAPÄIVÄ HELSINGISSÄ Helsingin Klubitalo järjesti Suomen Klubitalojen akkreditointi -/

laadunvarmistustapahtuman Helsingissä 8.3.2016. Mukana tapahtumassa oli

reilun 30 osallistujan lisäksi Clubhouse Internationalin tanskalainen työntekijä

Anita Brix Lambaek ja Clubhouse Internationalin akkreditointi-facultyn jäsen/

Imatran Klubitalon työntekijä Jukka Pousi. Klubitalojen standardit luovat poh-

jan Klubitalojen laadunarvioinnille Kansainvälisen Klubitaloverkoston

(Clubhouse International) akkreditointiprosessissa.

Klubitalojen kuntoutusmalli määritellään klubitalotoiminnan kansainvälisissä

standardeissa. Standardit toimivat mm. jäsenten perusoikeuksien määrittelynä

ja eettisenä ohjesääntönä henkilökunnalle, hallitukselle ja hallintoon osallistuvil-

le henkilöille. Standardit edellyttävät Klubitalon toimivan paikkana,

joka kunnioittaa jäseniään ja antaa heille mahdollisuuksia.

Lahden Klubitalolla tehdään parasta aikaa akkreditoinnin itsearviointia, jonka

tarkoituksena on tutkiskella Klubitalomme toimintaa - mikä on hyvää

ja missä voidaan parantaa. Itsearvioinnin tärkein ydin on jäsenten osallistumi-

nen toiminnan arviointiin.

Anita Brix Lambaek ja Clubhouse Internationalin akkreditointi-facultyn jäsen/

Imatran Klubitalon työntekijä Jukka Pousi lähettivät terveisiä, että akkreditoin-

tia ei tehdä Clubhouse Internationalia varten, vaan Klubitaloa varten. Myös-

kään englanninkielisistä käännöksistä ei tule olla huolissaan, rallienglanti käy. :)

___________________________

___________________________

___________________________

___________________________

Marian

katu

10

D 9

15

110

Lah

ti

P. 0

3–

73

4 8

233

Sä

hkö

po

sti: lah

de

n.k

lub

italo

@p

hklu

bita

lot.fi

Ko

tisivu

: ww

w.p

hklu

bita

lot.fi

Vuo

rikatu

35

2 k

rs

15

100

Lah

ti

P. 0

3–

73

4 8

233

Avo

inna:

ma

klo

8-1

8

ti-pe k

lo 8

-16

Vu

orik

atu

35 D

2. k

rs

15100 La

hti

P. 0

40 5

53 1

339

Av

oin

na

:

ma

klo

8-1

8

ti-pe

klo

8-1

6

KlubiLahti - Lahden Klubitalo | Diagnoosivapaa alue · muun muassa Children of Bodomin Alexi Laiho,...

Documents

Transcript of KlubiLahti - Lahden Klubitalo | Diagnoosivapaa alue · muun muassa Children of Bodomin Alexi Laiho,...