Helsingin työvoiman palvelukeskus

DUURI

Servicecentralen för arbetskraft

Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään

rakenteellista työttömyyttä

Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita palveleva yhteispalveluverkosto

Palvelukeskuksessa toimii saman katon alla työ- ja elinkeinotoimisto, kunnan sosiaali-ja terveysvirasto

sekä Kela

Ensisijassa asiakkaina on pitkään työttöminä olleita työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajia

• Asiakkaan työllistymisen katsotaan edellyttävän moniammatillisiakunnan, työhallinnon ja Kelan palveluja

• Toissijaisesti asiakkaiksi ohjataan myös henkilöitä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, eikä peruspalvelujen katsota riittävän

Lähtökohtina ovat palveluohjaus, eri ammattiryhmien työntekijöiden tarjoama tuki sekä erilaiset kuntoutus- ja

aktivointipalvelut

Helsingin TYP on moniammatillinen verkosto

Työ- ja elinkeinotoimisto

• Erityisesti työkyvyn ja palvelutarpeen arviointi, ammatillisen kuntoutuksen palvelut sekä TE-toimiston palvelut (kuten työttömyysturva, työkokeilu,palkkatuki jne.)

• Henkilöstössä työhallinnon asiantuntijoita ja psykologeja

SOTE sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat :Työhön kuntouttava sosiaalityö

* kuntouttava työtoiminta

• Neuvonta sosiaalipalveluiden käyttöön, ohjaus tarvittaessa muihin palveluihin (mm. päihde- ja mielenterveyspalvelut)

Kela

• Kelan kuntoutusetuudet, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, työntekijän konsultaatio, neuvonta ja ohjaus

• Vakuutussihteerin läsnäolo 6 pv/kk

SOTE terveydenhoitajat

• Hoitotyön ja terveysneuvonnan asiantuntijuus sekä konsultointi

• Laaja-alainen terveydentilan kartoitus, työ- ja toimintakyvyn sekä arjenhallinnan vahvistaminen, tarvittaessa ohjaus terveydenhuollon muihin palveluihin

Helsingin TYP henkilöstö, tiimit

ja asiakkaat

• Kolme tiimiä, yhdessä tiimissä omana osatiiminään nuorten tiimi

(17-24 v asiakkaat)

• Työhallinto 49 (esimiehet ja asiakastyötä tekevät)

• Kunta 49 (esimiehet, asiakastyötä tekevät, toimistotyö ja vartijat)

• Asiakkaita vuositasolla vähän yli 4000, kuntouttavassa

työtoiminnassa vähän yli 1200 /vuosi

• Alle 25v asiakkaita n. 600 (määrä pudonnut tänä vuonna)

• Sosiaalipuolella asiakastyötä tekevillä 130-150 asiakasta /

työntekijä

• Organisaatiomuutosten vaikutus

• Käytettävissä kuntouttavaa työtoimintaa lukuun ottamatta vain

samat palvelut kuin peruspalveluissakin

Nuorten ”tiimi”

• Asiakkaat 17 – 24 v

• Nuori saa asiakkuuden ajaksi oman vastuutyöparin

(sosiaalityöntekijä tai –ohjaaja ja työhallinnon asiantuntija)

• Kaikki pääsevät terveydenhoitajan tarkastukseen

• Nuori voi saada psykologin ohjausta (painottuu ammatinvalintaan

liittyviin asioihin)

• Tarvittaessa ohjaus terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin,

kuntoutukseen (asiakkuus säilyy)

• Toimintamallina parityö ja verkostotyö, tavoitteena koulutus tai työ

• Palveluina mm. kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta,

koulutuskokeilut, työkokeilut (ent. työharjoittelu), työvoimapoliittiset

koulutukset, palkkatuki

• Panostetaan koulutukseen ohjaamiseen (yhteishakutilaisuudet)

• Tehostettu työpaikkojen etsiminen ja nuorten ohjaaminen niihin

Nuorten ”tiimi”

• Osa asiakkaista kärsinyt pitkään

mielenterveysongelmista, osa aloittanut päihteiden

käytön erittäin nuorena ja käyttö hallitsee edelleen

elämää

• Korvaushoidossa olevia

• Asunnottomia

• Autismin kirjon asiakkaita

• Kotiin jumittuneita

• Peruskoulu kesken tai keskeytyneitä toisen asteen

koulutuksia

• Tavallisia nuoria, jotka tarvitsevat tukea

Kun nuori ei halua, uskalla tai osaa ?

” Apua on saatettu tarjota, mutta nuori ei ole apuun

sitoutunut.”

• Mihin me edellytämme nuoren sitoutuvan?

• Näköalaton nuori vai kynnyksiä korottava järjestelmä?

• Muutos vaatii aikaa, herättelyä, yrittämistä,

epäonnistumisten uudelleen määrittelyä, hyväksymistä,

mukana kulkemista, aktiivista ohjausta, saattaen

vaihtamista

• ” Toiminnan kautta”

• Muutos etenee asteittain eikä aina suoraviivaisesti

• Muutosta ei tehdä toimistossa eikä yksin, tarvitaan

KUMPPANEITA

Toiminnan kautta: kuntouttava työtoiminta

• Arvioiva ryhmätoiminta: matala kynnys, tehdään

yhdessä, tutustutaan koulutusasioihin,

työpaikkoihin > ohjaaja ja toimintaterapeutti

arvioivat toimintakykyä ”sivutuotteena” > luotsaus

eteenpäin, hoidon järjestäminen

• Työtoiminta: tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, saa

kokeilla, opetella ja vaihtaa paikkaa, tehdä 4

tunnin päivää, osan viikkoa > kokemusta työn

tekemisestä

Yhteistyö Helsingin Diakonissalaitoksen

Vamos-toiminnan kanssa (alle 30v)

• Etsivä työ, kotiin meneminen ja mukana

kulkeminen ovat toimivia menetelmiä

• Edetään pienin askelin

• Verkostossa toimien

• Ei-viranomaistyön ja viranomaistyön yhdistäminen

näyttää tuottavan tulosta

• Vamoksen konseptissa lähityö, toimintakeskus,

starttityöpaja ja VAMOS-koulutus muodostavat

kokonaisuuden, lisäksi HDL:n muut

mahdollisuudet : www.hdl.fi/kehittämistoiminta

Yhteistyö Tuetun työllistymisen palvelun

kanssa

• Yhteistyökokeilu autismin kirjon nuorille asiakkaille

• Asperger, ADHD, ADD, dysfasia, tourette, laaja-

alaiset oppimishäiriöt, ei välttämättä diagnoosia

• TTP:n työvalmentaja kuntouttavan työtoiminnan

työyhteisössä nuoren tukena (nuoren perehdytys

työhön, työyhteisön perehdytys nuoreen)

• Yhteistyössä etsitään jatkopaikkaa tai esim.

haetaan eläkettä• www.hel.fi /työllistämispalvelut/tuetun työllistymisen palvelu

Muu yhteistyö• Verkostotyö sosiaaliviraston nuorten sosiaalityön

tiimien kanssa, erityisesti silloin kun nuori ei pysty

osallistumaan vielä työhön kuntouttaviin

palveluihin

• Pulmana on, ettei ”arjen kuntoutusta” ole tarjolla

kuin satunnaisina ryhminä

• Verkostotyö päihde- ja mielenterveyspalveluiden

kanssa, varmistetaan hoidon kautta tuleva tuki

nuoren osallistuessa työhön kuntouttaviin

palveluihin tai sovitaan, että nuori keskittyy tietyn

ajan pelkästään hoitoon

• Hoidoista puuttuu toiminnallisuutta

Mitä pitäisi muuttaa ettei nuori jää syrjään?

• Peruskouluyhteisöön sosiaaliohjaajia jne., jotka voivat

työskennellä myös perheiden kanssa

• Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen, riittävä tuki

opiskeluun (myös toisen asteen koulutuksessa)

• Vaikeuksien tullen tarjolla lähityöntekijä, jolla riittävästi

aikaa ja joka mukana tarpeeksi pitkän ajan

• Tukea ja neuvontaa tarjolla heti ja matalalla kynnyksellä

• Tuen aktiivinen tarjoaminen, etsivän työn keinot käyttöön

• Tukihenkilöitä, yhteisöjen vahvistamista (viranomaiset

aktiivisesti mukana niissä)

• Kokemusasiantuntijoita ammattilaisten avuksi

• Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen: pitää olla mahdollista

mennä koulutukseen tai ottaa vähäistäkin työtä vastaan

ilman että talous menee sekaisin

• Peruspalveluiden pitkäjänteinen kehittäminen ja riittävät

resurssit, ei enää lyhytaikaisia hankkeita ja projekteja

• Paikallisten voimien yhdistäminen, moniammatillinen

työskentely, palvelujen pirstaleisuudesta kokonaisuuksiin

• Ammattilaisten työnjaoissa reviirien vahtimisesta

yhteistoimintaan: jos lisäresursseja ei ole eikä tule niin

katsotaan edes mitä voidaan tehdä toisin nykyisin voimin

• Pidetään käytännöt joustavina

• Kaikki eivät pysty vaativiin koulutuksiin, heillekin tilaa

työmarkkinoille

Kiitos!Kristiina Aho

10.9.2013

Helsingin työvoiman palvelukeskus

Käenkuja 3aA (1., 3. ja 4. krs.)

00500 Helsinki