Evankeliumin opettaminen ja oppiminen · man auttavat kirkon nuoria ja nuoria aikuisia oppimaan...

Evankeliumin opettaminen ja oppiminenKäsikirja seminaarien ja uskontoinstituuttien opettajille ja johtohenkilöille

Evankeliumin opettaminen ja oppiminenKäsikirja seminaarien ja uskontoinstituuttien opettajille ja johtohenkilöille

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Suomi

Mielipiteet ja oikaisut ovat tervetulleita. Lähetä ne sekä huomaamasi virheet osoitteeseenSeminaries and Institutes of Religion Administration

50 E. North Temple Street, Floor 9 Salt Lake City, UT 84150-0009, USA

Sähköpostiosoite: ces-manuals@ ldschurch .org

Mainitse koko nimesi, osoitteesi, seurakuntasi ja vaarnasi. Mainitse myös julkaisun nimi. Esitä sitten kommenttisi.© 2012 Intellectual Reserve, Inc.

Kaikki oikeudet pidätetään Printed in the United States of America

Hyväksytty englanniksi: 12/11 Hyväksytty käännettäväksi: 12/11

Alkuperäisjulkaisun nimi: Gospel Teaching and Learning Finnish

10581 130

SisällysEsipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . V

Opettaminen Vapahtajan tavalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . VJohdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IX

Kirkon koululaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IXSeminaarit ja uskontoinstituutit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . IX

1. Tavoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1Päämäärämme [1.1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1Elämme [1.2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2Opetamme [1.3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5Johdamme ja palvelemme [1.4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

2. Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla [2.1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Luokaa oppimisympäristö, jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus [2.2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Tutkikaa pyhiä kirjoituksia päivittäin ja lukekaa oppikurssin aineisto [2.3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Ymmärtäkää pyhien kirjoitusten sekä profeettojen sanojen tausta ja sisältö [2.4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24Tunnistakaa ja ymmärtäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita, tuntekaa niiden totuus ja tärkeys sekä

toteuttakaa niitä käytännössä [2.5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26Selittäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita sekä kertokaa ja todistakaa niistä [2.6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Hallitkaa pyhien kirjoitusten avainkohdat ja perusopit [2.7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

3. Pyhien kirjoitusten opettaminen seminaareissa ja uskontoinstituuteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasioiden sisällyttäminen [3.1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39Luukas 5: Esimerkki [3.2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4. Valmistautuminen opettamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47Henkilökohtainen valmistautuminen [4.1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47Oppilaan valmistautuminen [4.2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49Oppiaiheen valmisteleminen [4.3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

5. Opetusmenetelmiä, -taitoja ja -keinoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Kysymykset [5.1] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60Luokkakeskustelu [5.2] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65Lukekaa pyhiä kirjoituksia yhdessä oppitunnilla [5.3] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67Opettajan esitys [5.4] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67Kertomukset [5.5] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68Pienryhmäkeskustelut ja -tehtävät [5.6] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69Kirjoitustehtävät [5.7] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71Liitutaulu tai tussitaulu [5.8] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72Esineet ja kuvat [5.9] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72Audiovisuaaliset ja tietokone-esitykset [5.10] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73Musiikki [5.11] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 76Yleisiä neuvoja ja varoituksia [5.12] . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77

6. Jatkuva kehittyminen opettajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80Herran lupaus [6.1]. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 81

Hakemisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 83

V

Esipuhe”Kun alamme tarkastella itseämme ja haluamme kehittyä opettajina, mistä voi-simmekaan löytää paremman mallin? Mihin sen hienompaan tutkimiseen voi-simmekaan ryhtyä kuin analysoimaan ihanteitamme, päämääriämme ja menetel-miämme sekä vertaamaan niitä niihin, joita Jeesuksella Kristuksella oli?” (Boyd K. Packer, Teach Ye Diligently, tarkistettu painos, 1991, s. 22.)

Opettaminen Vapahtajan tavallaMieti hetki, mitä tiedät Vapahtajasta. Pystytkö näkemään Hänet mielessäsi – opetuslapset kokoontuneina ympärilleen? Näetkö, kuinka Hän opetti väki-joukkoja Galileanjärven rannalla tai puhui kahden kesken naisen kanssa kaivon luona? Mitä huomaat Hänen tavassaan opettaa ja johtaa? Kuinka Hän auttoi muita oppimaan, kasvamaan hengellisesti ja kokemaan kääntymyksen Hänen evankeliumiinsa?

Hän rakasti heitä, rukoili heidän puolestaan ja palveli heitä jatkuvasti. Hän löysi tilaisuuksia olla heidän kanssaan ja osoittaa rakkauttaan. Hän tiesi heidän mie-lenkiinnon kohteistaan, toiveistaan ja pyrkimyksistään, ja Hän tiesi, mitä heidän elämässään tapahtui.

Hän tiesi, keitä he olivat ja millaisia heistä voisi tulla. Hän huomasi ainutlaatui-sia tapoja auttaa heitä oppimaan ja kasvamaan – tapoja, jotka oli tarkoitettu juuri heille. Kun he kokivat kamppailuja, Hän ei luopunut toivosta heidän suh-teensa vaan rakasti ja palveli heitä edelleen.

Hän valmistautui opettamaan viettämällä aikaa yksin rukoillen ja paastoten. Päivittäin Hän etsi yksityisinä hetkinä taivaallisen Isänsä johdatusta.

Hän käytti pyhiä kirjoituksia opettaakseen ja todistaakseen palvelutehtävästään. Hän opetti ihmisiä mietiskelemään itse pyhiä kirjoituksia ja etsimään niistä vastauksia omiin kysymyksiinsä. Heidän sydämensä hehkui innosta, kun Hän opetti Jumalan sanaa voimalla ja valtuudella, ja he tiesivät omakohtaisesti, että pyhät kirjoitukset ovat totta.

Hän kertoi yksinkertaisia kertomuksia, vertauksia ja todellisen elämän esimerk-kejä, jotka tuntuivat heistä järkeenkäyviltä. Hän auttoi heitä löytämään evanke-liumin opetuksia omista kokemuksistaan ja ympärillään olevasta maailmasta. Hän puhui kalastamisesta, synnytyksestä, peltotöistä. Opettaessaan huolehti-maan toinen toisesta Hän kertoi kadonneiden lampaiden pelastamisesta. Opet-taessaan opetuslapsiaan luottamaan taivaallisen Isän hellään huolenpitoon Hän kehotti heitä katsomaan ”kedon kukkia”.

Hän esitti kysymyksiä, jotka saivat heidät miettimään ja tuntemaan syvällisesti. Hän oli vilpittömän kiinnostunut heidän vastauksistaan ja iloitsi heidän osoit-taessaan uskoa. Hän antoi heille tilaisuuksia esittää omia kysymyksiään ja ker-toa omista oivalluksistaan, ja Hän vastasi heidän kysymyksiinsä ja kuunteli hei-dän kokemuksiaan. Hänen rakkautensa ansiosta he tunsivat olonsa turvalliseksi kertoessaan ajatuksistaan ja henkilökohtaisista tuntemuksistaan.

VI

Hän kutsui heitä todistamaan, ja kun he todistivat, Henki kosketti heidän sydäntään. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Hän kysyi. Pietarin todistus vahvistui hänen vastatessaan: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika.”

Hän luotti heihin, valmensi heitä ja antoi heille tärkeitä tehtäviä opettaa, siu-nata ja palvella muita. ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille”, oli Hänen toimeksiantonsa heille. Hänen tarkoituksenaan oli auttaa heitä kokemaan kääntymys palvelemalla muita.

Hän kutsui heitä toimimaan uskossa ja elämään niiden totuuksien mukaan, joita Hän opetti. Kaikessa opettamisessaan Hän keskittyi auttamaan seuraajiaan elämään evankeliumin mukaan koko sydämestään. Tämän tehdäkseen Hän etsi tilaisuuksia, joissa he pystyivät oppimaan voimallisten kokemusten kautta. Kun Hän ilmestyi nefiläisille, Hän kutsui heitä tulemaan luokseen yksitellen, jotta he voisivat nähdä, tuntea ja tietää Hänet omakohtaisesti. Kun Hän aisti, etteivät he

VII

täysin ymmärtäneet Hänen sanomaansa, Hän kehotti heitä menemään kotiin ja valmistautumaan tulemaan takaisin ja oppimaan lisää.

Jokaisessa tilanteessa Hän oli heidän esimerkkinsä ja opettajansa. Hän opetti heitä rukoilemaan rukoilemalla heidän kanssaan. Hän opetti heitä rakastamaan ja palvelemaan samoin kuin Hän rakasti ja palveli heitä. Hän opetti heitä opet-tamaan evankeliumiaan samoin kuin Hän opetti sitä.

Vapahtajan tapa opettaa on selvästikin erilainen kuin maailman tapa.

Tämä on siis teidän pyhä kutsumuksenne – opettaa samoin kuin Vapahtaja opetti. Kun teette niin, nuoret antavat sydämessään sijaa, niin että evankeliumin siemen voidaan kylvää ja se voi paisua ja kasvaa. Tämä johtaa kääntymykseen – teidän opettamisenne perimmäiseen tavoitteeseen. Kun autatte nuoria kokemaan käänty-myksen, te autatte heitä valmistautumaan seuraamaan Vapahtajaa koko elämänsä ajan – palvelemaan lähetystyössä, saamaan temppelitoimitukset, kasvattamaan vanhurskaan perheen ja rakentamaan Jumalan valtakuntaa kaikkialla maailmassa.

IX

JohdantoKirkon koululaitosMyöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon koululaitos toimii Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon kouluneuvottelu-kunnan ja hallintoneuvoston alaisuudessa. Kouluneuvottelukunnan jäseniä ovat ensimmäisen presidenttikunnan jäsenet, kahdentoista apostolin kooru-min valitut jäsenet sekä muutamat johtavat auktoriteetit ja kirkon ylimmät virkailijat.

Kirkon koululaitokseen kuuluvat itsenäisinä yksikköinä seminaarit ja uskon-toinstituutit sekä Brigham Youngin yliopisto, Brigham Youngin yliopisto – Idaho, Brigham Youngin yliopisto – Havaiji sekä LDS Business College.

Seminaarit ja uskontoinstituutitSeminaarit ja uskontoinstituutit tarjoaa nuorille sekä nuorille aikuisille uskonnonopetusta arkipäivinä. Lisäksi seminaarit ja uskontoinstituutit val-voo perus- ja keskiasteen kouluja eräillä alueilla Yhdysvaltain ulkopuolella.

Seminaareissa ja uskontoinstituuteissa tehtävänämme ei ole pelkkä opet-taminen – tehtävänämme on uskonnon opettaminen. Uskonnon opettami-sella on iankaikkisia seurauksia, ja se edellyttää Herran Hengen vaikutusta. Puhuessaan seminaarin- ja instituutinopettajille presidentti J. Reuben Clark jr. opetti: ”Teillä opettajilla on suuri tehtävä. Opettajina te olette kasvatuksen korkeimmalla huipulla, sillä mikä opetus on mittaamattomassa arvossaan ja vaikutusten kauaskantoisuudessa verrattavissa opetukseen, joka käsittelee ihmistä sellaisena kuin hän on ollut eilisen ikuisuudessa, sellaisena kuin hän on tämän päivän kuolevaisuudessa ja sellaisena kuin hän on huomisen iankaikkisuudessa.” (Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa, tarkistettu painos, 2004, s. 10.)

Tuhannet seminaarin ja instituutin opettajat ja johtohenkilöt kautta maail-man auttavat kirkon nuoria ja nuoria aikuisia oppimaan Jeesuksen Kristuk-sen evankeliumia ja elämään sen periaatteiden mukaan.

Tämä käsikirja Evankeliumin opettaminen ja oppiminen on laadittu opettajien avuksi heidän pyrkimyksissään. Se on lähdeteos. Opettajien tulee tutustua sen sisältöön ja lukea sitä yhä uudestaan keskittyen niihin aiheisiin, jotka voisivat olla heille suurimmaksi avuksi. Kun opettajat tutkivat tätä käsikirjaa ja etsivät ohjausta Herralta, Hän innoittaa heitä heidän valmistautumises-saan, vahvistaa heidän suhdettaan oppilaisiin, voimistaa heidän opettamis-taan ja siunaa heitä Hengellä niin että he voivat täydemmin toteuttaa Hänen työtään.

X

Seminaarien ja uskontoinstituuttien tavoitePäämääränämme on auttaa nuoria sekä nuoria aikuisia ymmärtämään Jeesuksen Kristuk-sen opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin, tulemaan kelvollisiksi saamaan temp-pelin siunaukset sekä valmistautumaan itse ja valmistamaan perhettään ja muita iankaik-kiseen elämään taivaallisen Isänsä luona.

Päämäärämme saavuttamiseksi

ElämmeElämme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan ja pyrimme Hengen kumppanuu-teen. Käytöksemme ja ihmissuhteemme ovat esimerkillisiä kotona, luokassa ja yhteiskun-nassa. Pyrimme jatkuvasti parantamaan suoritustamme, tietämystämme, asennettamme ja luonnettamme.

OpetammeOpetamme oppilaille evankeliumin oppeja ja periaatteita sellaisina kuin ne sisältyvät pyhiin kirjoituksiin ja profeettojen sanoihin. Opetamme näitä oppeja ja periaatteita tavalla, joka johtaa ymmärtämiseen ja rakentumiseen. Autamme oppilaita täyttämään oman osansa oppimisprosessissa ja valmistamme heitä opettamaan evankeliumia muille.

Johdamme ja palvelemmeJohdamme ohjelmiamme ja käytämme voimavarojamme tarkoituksenmukaisesti. Pyrki-myksemme auttavat vanhempia heidän tehtävässään vahvistaa perhettään. Me teemme läheistä yhteistyötä pappeusjohtajien kanssa kutsuessamme oppilaita osallistumaan ja tarjotessamme hengellisen ympäristön, jossa oppilaat voivat olla tekemisissä toistensa kanssa ja oppia yhdessä.

Notes

1

1TavoiteJeesuksen Kristuksen evankeliumin opettajille on uskottu pyhä luottamus-

tehtävä. Heidän päämääränsä ulottuu pidemmälle kuin vain oppiaiheiden opettamiseen. Vanhin Dallin H. Oaks on sanonut: ”Evankeliumin opettaja ei koskaan tyydy vain välittämään sanomaa tai esittämään saarnaa. Erinomainen evankeliumin opettaja haluaa auttaa Herran työssä tuoda iankaikkinen elämä Hänen lapsilleen.” (”Evankeliumin opettaminen”, Liahona, tammikuu 2000, s. 97–98.)

Seminaarien ja uskontoinstituuttien tavoitteena on tarjota selkeätä ohjausta opettajille ja johtohenkilöille heidän pyrkiessään auttamaan Herran työssä.

Päämäärämme [1.1]

Päämääränämme on auttaa nuoria sekä nuoria aikuisia ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin, tulemaan kelvollisiksi saamaan temppelin siunaukset sekä valmistau-tumaan itse ja valmistamaan perhettään ja muita iankaikkiseen elä-mään taivaallisen Isänsä luona.

Taivaallinen Isä haluaa, että jokainen Hänen lapsistaan saa iankaikkisen elä-män (ks. Moos. 1:39). Vapahtaja on opettanut: ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh. 17:3). Siksi uskonnon opettamisen keskipis-teenä on auttaa oppilaita tuntemaan taivaallinen Isänsä ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus ja rakastamaan Heitä sekä auttaa oppilaita ymmärtämään Vapahtajan opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin.

Jeesuksen Kristuksen sovitus on keskeisellä sijalla pelastussuunnitelmassa. Se on perustavaa laatua oleva totuus, jonka varaan evankeliumin opit ja periaatteet rakentuvat, ja sen tulee olla kaiken evankeliumin opettamisen ja oppimisen ytimessä. Vanhin Boyd K. Packer on todistanut, että sovitus ”on koko kristinopin alkujuuri. Ihminen voi tietää paljon evankeliumista sellaisena kuin se haarautuu juuresta, mutta jos tunnette vain oksat eivätkä nuo oksat ole kosketuksissa tuohon juureen, jos ne on leikattu erilleen tuosta totuudesta, niissä ei ole mitään elämää eikä ydintä eikä lunastusta.” (”Välimies”, Valkeus, lokakuu 1977, s. 60.)

Kun oppilaat oppivat lisää Jeesuksesta Kristuksesta, noudatta-vat Hänen opetuksiaan ja esimerkkiään sekä ottavat Hänen sovituksensa osaksi omaa elämäänsä, he voivat saada vah-vistusta ja kokea anteeksiannon, parantumisen ja käänty-myksen. Vanhin Henry B. Eyring on opettanut:

”Meidän tulee kohottaa katseemme. Meidän on säily-tettävä tavoitteet, jotka ovat olleet meillä aina: ilmoit-tautuminen, säännöllinen osallistuminen, ohjelman

2

EVANKELIUMIN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN

Muistiinpanoja suorittaminen, pyhien kirjoitusten tuntemus, kokemus siitä, että tuntee Pyhän Hengen vahvistavan totuuden. Lisäksi meidän on tähdättävä lähe-tyskentälle ja temppeliin. Mutta oppilaat tarvitsevat muutakin sinä aikana, jolloin he ovat oppilaitamme. – –

Jeesuksen Kristuksen puhtaan evankeliumin täytyy mennä oppilaiden sydämeen Pyhän Hengen voimalla. – – Tavoittee-namme täytyy olla se, että kun he ovat meidän kanssamme, he kokevat todellisen kääntymyksen Jeesuksen Kristuksen palautettuun evankeliumiin.” (”We Must Raise Our Sights”, puhe kirkon koululaitoksen Mormonin kirjaa käsittelevässä konferenssissa, 14. elokuuta 2001, s. 2.)

Todellinen kääntymys johtaa Jeesuksen Kristuksen evanke-liumin korkeimpiin siunauksiin, jotka tulevat mahdollisiksi temppelitoimitusten kautta. Kun oppilaat uskollisesti solmi-vat temppeliliittoja ja pitävät ne, he tulevat kelvollisiksi niihin siunauksiin, joihin sisältyvät korotus ja iankaikkiset perheet. He saavat osakseen enemmän hengellistä voimaa, suurem-man rauhan ja lisää henkilökohtaista ilmoitusta.

Oppilaat, jotka keskittävät elämänsä Vapahtajaan ja temppe-liin, voivat saada suuremman suojan maailman houkutuksia ja petoksia vastaan ja olla paremmin valmistautuneita toteut-tamaan kaiken, mitä taivaallinen Isä saattaa pyytää heiltä. He voivat saada voimaa pysyä lujasti polulla, joka johtaa iankaik-kiseen elämään, ja he voivat paremmin auttaa perhettään ja

muita löytämään tämän saman opetuslapseuden tien ja seuraamaan sitä.

Elämme [1.2]

Elämme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan ja pyrimme Hengen kumppanuuteen. [1.2.1]

Yksi suurenmoisimmista tavoista, millä opettaja voi auttaa oppilaita saavut-tamaan seminaarien ja instituuttien tavoitteessa esitetyn päämäärän, on se, että hän on johdonmukaisen ja uskollisen kuuliainen Jeesuksen Kristuksen evankeliumille. Kun opettaja pyrkii kehittämään itsessään Kristuksen kal-taista luonnetta ja pyrkii kaikilla elämänsä alueilla tuntemaan taivaallisen Isän ja olemaan Hänelle otollinen, hän saa siunauksena osakseen jumalal-lista voimaa, joka voi vaikuttaa siihen, kuinka hänen oppilaansa ottavat vas-taan evankeliumin sanoman ja ymmärtävät sen.

Kun opettaja elää uskollisesti evankeliumin mukaan, hän on kelvollinen saa-maan Pyhän Hengen kumppanuuden. Tämä kumppanuus on ratkaisevan tärkeä opettajan menestymiselle seminaarissa ja instituutissa. Opissa ja lii-toissa Herra tähdentää: ”Ellette saa Henkeä, teidän ei tule opettaa” (OL 42:14). Vanhin Robert D. Hales on neuvonut: ”Seminaarin- ja uskontoinsti-tuutinopettajien velvollisuudet ovat monilukuiset, ja täyttääkseen nämä vel-vollisuudet opettajien on ensiksi pyrittävä henkilökohtaiseen vanhurskau-teen. Opettajina meidän täytyy elää evankeliumin mukaan sillä tavoin, että Henki on alati kanssamme.” (”Teaching by Faith”, ilta vanhin Robert D. Halesin seurassa, 1. helmikuuta 2002, s. 1.)

”Kun opetamme nuoriamme rakasta-maan Vapahtajaa Jeesusta Kristusta, heistä tulee Mestarin todellisia opetus-lapsia. Tämä tapahtumasarja valmentaa heitä tulemaan uskollisiksi, rakastaviksi aviomiehiksi ja isiksi, vaimoiksi ja äideiksi – ian-kaikkisten perheiden johtajiksi. Temppeleistä tulee luonnollinen ja tärkeä osa heidän elämäänsä. Heistä tulee lähetyssaarnaajia, jotka palvelevat Herraa lähe-tystyössä nuorina aikuisina ja myöhemmin varttuneina aviopareina. – – Kun vahvistamme nuoriamme ohjaa-malla heitä kohti Kristusta, me vahvistamme myös perheitä ja kirkkoa.”

(Dieter F. Uchtdorf, ”Jumalan lasten opettaja”, ilta presidentti Dieter F. Uchtdorfin seurassa, 28. tammikuuta 2011, s. 3)

3

TAVOITE

MuistiinpanojaKäytöksemme ja ihmissuhteemme ovat esimerkillisiä kotona, luokassa ja yhteiskunnassa. [1.2.2]

Opettajalla on vastuullinen tehtävä elää nuhteettomasti ja olla kelvollisena esimerkkinä opettamistaan opeista ja periaatteista. Opettajan tulee kaikissa olosuhteissa puhua, palvella ja elää tavalla, joka on sovelias henkilölle, joka rakastaa Herraa ja jolla on Pyhän Hengen kumppanuus.

Ensiarvoisen tärkeää on se, kuinka opettaja käyttäytyy oman kotinsa yksityi-syydessä ja kuinka hän kohtelee puolisoaan ja lapsiaan. Näille tärkeimmille ihmissuhteille tulisi olla tunnusomaista taivutteleminen, pitkämielisyys, lem-peys, sävyisyys ja vilpitön rakkaus (ks. OL 121:41). Presidentti Ezra Taft Ben-son on esittänyt seuraavaa: ”Toivomme, että teillä miehenä ja vaimona on välillänne erinomainen suhde. Toivomme, että kodissanne vallitsee Vapahta-jan rauhan ja rakkauden henki ja että tämän huomaavat kaikki, jotka tulevat kotiinne. Teillä ei pitäisi olla kodissanne riitelyä eikä epäsopua. – – Aviopa-rina te edustatte ensimmäistä presidenttikuntaa kaikessa, mitä teette ja kuinka esiinnytte.” (”The Gospel Teacher and His Message”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 17. syyskuuta 1976, s. 7.)

Luokassa opettajalla on tilaisuus päivä toisensa jälkeen osoit-taa Kristuksen kaltaisia ominaisuuksia, kuten rakkautta, kär-sivällisyyttä, ystävällisyyttä, arvonantoa ja kunnioitusta pyhiä asioita kohtaan. Opettajan tulee säilyttää myönteinen ja asianmukainen suhde oppilaisiin sekä välttää antamasta aiheetonta huomiota kenellekään tavalla, joka voitaisiin ymmärtää tai tulkita väärin tai joka voisi aiheuttaa arvailuja tai huhuja.

Opettajan tulee pyrkiä käyttäytymään itse Kristuksen kaltai-sella tavalla osallistuessaan ja toimiessaan koulussa, yhteis-kunnassa sekä kirkon toiminnoissa ja tilaisuuksissa. Hänen tulee pyrkiä kehittämään ja ylläpitämään asianmukaisia ja kannustavia suhteita vanhempiin, työtovereihin, kirkon joh-tajiin ja paikkakuntalaisiin. Tekemällä näitä asioita johdon-mukaisesti opettaja osoittaa aitoa sisäistä sitoutumista Jee-suksen Kristuksen evankeliumin mukaiseen elämään ja hänellä on entistä suurempi voima vaikuttaa muiden elä-mään hyvällä tavalla.

Pyrimme jatkuvasti parantamaan suoritustamme, tietämystämme, asennettamme ja luonnettamme. [1.2.3]

Jumalan lapsena opettajalla on sisimmässään jumalallisuuden hiven, joka synnyttää halun kehittyä, edistyä, tulla enemmän taivaallisen Isän ja Jeesuk-sen Kristuksen kaltaiseksi. Opettajan tulee jatkuvasti vaalia tätä halua sekä Herran ja muiden avulla toimia niiden vaikutelmien pohjalta, jotka johtavat edistymiseen. Vanhin Gordon B. Hinckley tähdensi henkilökohtaisen kasvun jatkuvaa tarvetta:

”Minä uskon edistymiseen. Minä uskon kasvuun. – –

Jatkakaa tiedon hankkimista, veljeni ja sisareni, olittepa kolmenkymmenen tai seitsemänkymmenen.” (”Four Imperatives for Religious Educators”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 15. syyskuuta 1978, s. 2.)

”Jokainen teistä on huomannut kauan sitten, että te opetatte sitä, mitä itse olette. Teidän ominaisuutenne yhdistelmänä muistetaan paremmin kuin jonkin tietyn oppiaiheen jokin

tietty totuus. Sillä jos meidän opetuslapseutemme on vakavaa, se näkyy ja se muistetaan. Nämä käsitykset siitä, kuinka teidät muistetaan, sekä henkilökohtai-nen vanhurskautenne suovat teidän vaikuttaa aidosti oppilaidenne elämään.”

(Neal A. Maxwell, ”But a Few Days”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 10. syyskuuta 1982, s. 2)

4


Muistiinpanoja Edistyminen vaatii halua, ahkeruutta, kärsivällisyyttä ja Herran apua, jota tavoitellaan pohdiskelun ja rukouksen kautta. Vanhin Henry B. Eyring on opettanut itsensä kehittämistä koskevan tärkeän periaatteen: ”Useimmilla meistä on jonkin verran kokemusta itsensä kehittämisestä. Oma kokemuk-seni on opettanut minulle tämän asian siitä, kuinka ihmiset ja organisaatiot kehittyvät: on paras keskittyä siihen, mitä pieniä muutoksia voisimme tehdä niissä asioissa, joita teemme usein. Vakaudessa ja toistossa on voimaa. Ja jos innoitus voi johdattaa meitä valitsemaan muutettaviksi oikeat pienet asiat, niin johdonmukainen kuuliaisuus saa aikaan suurta kehitystä.” (”The Lord Will Multiply the Harvest”, ilta vanhin Henry B. Eyringin seurassa, 6. helmi-kuuta 1998, s. 3.)

Seminaarissa ja instituutissa opettajan tulee pyrkiä jatkuvasti parantamaan suoritustaan, tietämystään, asennettaan ja luonnettaan.

Suoritus. Opettajan tulee säännöllisesti pyrkiä parantamaan suoritustaan opetustehtävässä ja hallinnollisissa tehtävissä. Hän voi tehdä niin, kun hän pyrkii monipuolisesti, vakaasti ja uutterasti ymmärtämään sekä toteutta-maan perusperiaatteita ja -taitoja. Kun opettajat ja johtohenkilöt etsivät apua seminaari- ja instituuttiaineistoista sekä pyytävät apua valvojilta, työto-vereilta, oppilailta, pappeusjohtajilta sekä muilta, he voivat tarkemmin arvioida suoritustaan sekä saada avukseen tarpeellista ohjausta kehittyäk-seen siinä, missä heidän tarvitsee kehittyä eniten.

Tietämys. Opettajan tulee pyrkiä jatkuvasti tutkimaan pyhien kirjoitusten ja profeettojen sanojen taustaa, sisältöä sekä oppeja ja periaatteita. Niin tehdessään hänen ymmärryksensä Vapahtajan evankeliumista ja sovituksesta kasvaa ja hän pys-tyy paremmin siunaamaan oppilaidensa elämää. Opettajan tulee kehittää tietämystään ja ymmärrystään opettamisen periaatteista ja tehokkaista menetelmistä, joita on pyhissä kir-joituksissa sekä seminaari- ja instituuttiaineistoissa. Hänen tulee myös tuntea asianmukaisen johtamisen ja palvelemisen periaatteet (ks. osio 1.4 ”Johdamme ja palvelemme”, s. 8) sekä ymmärtää seminaarien ja instituuttien menettelytavat ja käytännöt.

Asenne. Opettajan asenne määrää suurelta osin hänen oman onnellisuutensa ja hänen kykynsä vaikuttaa oppilaisiinsa myönteisesti. Opettaja, joka pyrkii jatkuvasti olemaan roh-kealla mielellä (ks. OL 68:6), joka pyrkii palvelemaan muita, joka tekee työtä ykseyden saavuttamiseksi ja hyödyntää haas-teelliset tilanteet parhaalla mahdollisella tavalla, on siunauk-sena niiden oppilaiden ja työtovereiden elämässä, joiden kanssa hän on tekemisissä.

Luonne. Opettajalle, joka pyrkii elämään evankeliumin mukaan ja joka jatkuvasti ja vilpittömästi pyrkii parantamaan suoritustaan, tietämystään ja asennettaan, kehittyy luontai-sesti sellainen luonne, joka on välttämätön seminaarien ja instituuttien tavoitteen toteuttamisessa. Vanhin Richard G.

Scott on opettanut: ”Meistä tulee sitä, mitä haluamme olla, kun olemme joka päivä sitä, mitä haluamme meistä tulevan. Vanhurskas luonne ilmentää kallisarvoisella tavalla sitä, mitä teistä on tulossa. Vanhurskas luonne on

”Kukaan meistä, veljeni ja sisareni, ei tiedä riittävästi. Oppimisprosessi on loputon. Meidän täytyy lukea, meidän täytyy havainnoida, meidän täytyy omaksua ja meidän täytyy pohtia sitä, minkä vaikutukselle saatamme mielemme alttiiksi.”

(Gordon B. Hinckley, ”Four Imperatives for Religious Educators”, s. 2)

”Jos ihmiset tulevat minun luokseni, minä näytän heille heidän heikkou-tensa. Ja minun armoni riittää kaikille ihmisille, jotka nöyrtyvät minun edes-säni; sillä jos he nöyrtyvät minun edessäni ja uskovat minuun, niin minä teen sen, mikä on heikkoa, heissä vahvaksi.”

(Et. 12:27)

5

TAVOITE

Muistiinpanojaarvokkaampi kuin mikään aineellinen tavara, jonka omistatte, mikään tieto, jota olette opiskelemalla saaneet, tai mitkään tavoitteet, joita olette saavutta-neet.” (”Uskon muuttava voima ja luonteenlujuus”, Liahona, marraskuu 2010, s. 43.)

Avain siihen, että pyrimme parantamaan suoritustamme, tietämystämme, asennettamme ja luonnettamme, piilee viime kädessä Jeesuksen Kristuksen esimerkin noudattamisessa. Presidentti Howard W. Hunter on sanonut: ”Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset ja esimerkki muovaavat käyttäyty-mistämme ja luonnettamme kaikilla elämämme alueilla – henkilökohtaisissa asioissa, kodissa, ammatissamme ja yhteisössämme sekä toiminnassamme kirkossa, joka kantaa Hänen nimeään” (”Jumalan todistajina”, Valkeus, hei-näkuu 1990, s. 54).

Opetamme [1.3]

Opetamme oppilaille evankeliumin oppeja ja periaatteita sellaisina kuin ne sisältyvät pyhiin kirjoituksiin ja profeettojen sanoihin. [1.3.1]

Jeesuksen Kristuksen evankeliumin oppeja ja periaatteita koskeva tietämys, ymmärrys ja todistus antavat oppilaille ohjausta ja riittävää voimaa tehdä valintoja, jotka ovat taivaallisen Isän tahdon mukaisia.

Oppi on Jeesuksen Kristuksen evankeliumin perustavanlaatuinen, muuttumaton totuus. Vanhin Boyd K. Packer on opettanut:

”Tosi opin ymmärtäminen muuttaa asenteita ja käyttäytymistä.

Evankeliumin oppien tutkiminen parantaa käyttäytymistä nopeammin kuin käyttäytymisen tutkiminen.” (Ks. ”Pienet lapset”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 13.)

Vanhin Richard G. Scott on tähdentänyt: ”Periaatteet ovat tiivistettyä totuutta, joka on esitetty lyhyesti ja sovellettavaksi moniin erilaisiin olosuhteisiin. Tosi periaate tekee päätökset sel-viksi kaikkein hämmentävimmissä ja pakottavimmissakin olosuhteissa.” (Ks. ”Hengellisen tiedon saaminen”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 86.)

Pyhät kirjoitukset ja profeettojen sanat sisältävät ne evankeliumin opit ja periaatteet, joita opettajien ja oppilaiden tulisi pyrkiä ymmärtämään, opetta-maan ja toteuttamaan. Niille, jotka opettavat evankeliumia myöhempinä aikoina, Herra on antanut käskyn: ”[Opettakaa] minun evankeliumini peri-aatteita, jotka ovat Raamatussa ja Mormonin kirjassa, jossa on evankeliumin täyteys” (OL 42:12). Herra on myös vahvistanut, kuinka tärkeää on ymmär-tää ja noudattaa myöhempien aikojen profeettojen opetuksia. ”Sinun tulee ottaa varteen kaikki hänen sanansa ja käskynsä, jotka hän antaa sinulle, kun hän saa niitä. – – Teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa niin kuin minun omasta suustani.” (OL 21:4–5.)

Vuonna 1938 presidentti J. Reuben Clark jr. – puhuen ensimmäisen presi-denttikunnan puolesta – piti merkittävän puheen seminaarin- ja instituutin-opettajille. Siinä puheessa hän sanoi:

”Teidän päätehtävänne, tärkein ja miltei ainoa velvollisuutenne, on opettaa Herran Jeesuksen Kristuksen evankeliumia sellaisena kuin se on ilmoitettu

6


Muistiinpanoja näinä myöhempinä aikoina. Teidän tulee opettaa tätä evankeliumia käyttäen lähteinänne ja auktoriteetteinanne kirkon ohjekirjoja ja niiden sanoja, jotka Jumala on kutsunut johtamaan kansaansa näinä viimeisinä päivinä. – –

Olipa virkanne korkealla tai matalalla, te ette saa muuttaa kirkon oppeja tai muunnella niitä siitä, millaisina ne on julistettu kirkon ohjekirjoissa ja millai-sina ne, joilla on valtuus julistaa Herran mieli ja tahto, ovat ne kirkolle anta-neet.” (Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa, tarkistettu painos, 2004, s. 10–11; ks. myös OL 42:12–13.)

Opetamme näitä oppeja ja periaatteita tavalla, joka johtaa ymmärtämiseen ja rakentumiseen. [1.3.2]

Kun opettaja päättää, kuinka hän aikoo opettaa evankeliumin oppeja ja peri-aatteita, hänen tulee valita menetelmiä, jotka johtavat oppilaat ymmärtä-mään näitä tärkeitä totuuksia ja tulemaan Pyhän Hengen rakentamiksi ja kohottamiksi. Opettaja ja oppilaat ymmärtävät oppeja ja periaatteita, kun he tajuavat niiden merkityksen, näkevät niiden suhteen muihin periaatteisiin ja oppeihin sekä käsittävät niiden merkittävyyden niin pelastussuunnitelmassa kuin omassa elämässään. Iankaikkisten periaatteiden ja oppien todellista ymmärtämistä voi tapahtua vain silloin, kun ihminen elää evankeliumin periaatteiden mukaan ja Pyhä Henki valaisee hänen mielensä.

Pyhien kirjoitusten ymmärtämisen mukana tulee seurata rakentuminen. [Englanninkielinen] sana edify [’valistaa, rakentua’] on lähtöisin latinankieli-sistä kantasanoista aedes, joka tarkoittaa ’asuntoa’ tai ’temppeliä’, ja facere, joka tarkoittaa ’tehdä’ (ks. Collins English Dictionary – Complete and Unabrid-ged, 2003, hakusana ”edify”). Näin siis edify liittyy temppelin rakentamiseen ja tarkoittaa hengellistä rakentamista tai vahvistamista. Rakentumiseen liit-tyy ilo, rauha, valaistuminen ja halu elää vanhurskaasti. Pyhissä kirjoituk-sissa luvataan, että jos opettamis- ja oppimisprosessissa sekä opettaja että oppilas toimivat Hengen ohjaamina, silloin ”se, joka saarnaa, ja se, joka ottaa vastaan, ymmärtävät toisiansa, ja molemmat rakentuvat ja riemuitsevat yhdessä” (OL 50:22).

Autamme oppilaita täyttämään oman osansa oppimisprosessissa ja valmistamme heitä opettamaan evankeliumia muille. [1.3.3]

Evankeliumin oppiminen, joka edistää kääntymystä ja auttaa evankeliumia painumaan syvälle oppilaiden sydämeen, edellyttää muutakin kuin opetta-jan uutteraa ponnistelua. Hengellinen oppiminen edellyttää oppijalta pon-nistelua ja tahdonvapauden käyttämistä. Vanhin Henry B. Eyring on opetta-nut: ”Todellinen kääntymys on riippuvainen siitä, että oppilas etsii vapaaeh-toisesti uskossa, suurin ponnistuksin” (”We Must Raise Our Sights”, s. 4). Vanhin David A. Bednar on tähdentänyt, että oppilaiden vaivannäkö kutsuu Pyhän Hengen vaikutuksen heidän sydämeensä:

”Opettaja voi selittää, havainnollistaa, suostutella ja todistaa ja tehdä sen suurella hengellisellä voimalla ja vaikuttavasti. Sanoman sisältö ja Pyhän Hengen todistus alkavat kuitenkin loppujen lopuksi vaikuttaa sydämessä vain, mikäli vastaanottaja sen sallii. – –

7

TAVOITE

MuistiinpanojaOppija, joka käyttää tahdonvapauttaan toimimalla oikeiden periaatteiden mukaan, avaa sydämensä Pyhälle Hengelle – ja pyytää Hänen opetustaan, todistavaa voimaansa ja vahvista-vaa todistustaan.” (Ks. ”Etsikää oppia uskon kautta”, ilta vanhin David A. Bednarin seurassa, 3. helmikuuta 2006, s. 1, 3.)

Pyhissä kirjoituksissa opetetaan, että niiden, jotka tavoittele-vat hengellistä oppimista, tulee valmistaa mieltään ja sydän-tään saamaan opetusta, etsiä tietoa ja ymmärrystä tutkimalla, pohdiskelemalla ja rukoilemalla uutterasti sekä noudattaa Pyhältä Hengeltä saamiaan vaikutelmia (ks. Esra 7:10; 1. Nefi 10:17–19; OL 138:1–11; JS–H 10–20). Monille oppilaille tällai-nen ponnisteleminen, jotta voisi oppia pyhistä kirjoituksista, saattaa tuntua vieraalta ja jossakin määrin vaikealta. Opettaja voi kuitenkin auttaa heitä ymmärtämään, hyväksymään ja täyttämään oman osansa evankeliumin oppimisessa. Opettaja voi auttaa oppilaita oppimaan, kuinka he voivat omaksua aktiivisen roolin hengellisessä oppimisessaan, kannustamalla heitä tekemään seuraavaa:

• Ota tavaksi tutkia pyhiä kirjoituksia päivittäin.• Valmista sydäntäsi ja mieltäsi Hengen vaikutukselle.• Etsi ja tuo esiin oppeja ja periaatteita, jotka ovat merkityksellisiä hen-

kilökohtaisessa elämässäsi.• Syvennä pyhien kirjoitusten ymmärrystä tutkimalla, mietiskelemällä

ja rukoilemalla uutterasti.• Esitä kysymyksiä ja etsi vastauksia, jotka auttavat sinua ymmärtä-

mään paremmin evankeliumia ja sitä, kuinka se soveltuu elämääsi.• Kerro oivalluksista, kokemuksista ja tuntemuksista.• Selitä evankeliumin oppeja ja periaatteita muille ja todista niiden

totuudesta.• Opettele pyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyviä taitoja, kuten mer-

kitseminen, rinnakkaisviitteiden tekeminen ja pyhien kirjoitusten tutkimisen apuneuvojen käyttäminen.

Täyttämällä oman osansa hengellisessä oppimisessa oppilaat ilmaisevat halukkuutensa saada opetusta Pyhältä Hengeltä. He ovat usein sitoutuneempia tutkimaan pyhiä kirjoituksia ja innostuneempia niistä. He ymmärtävät ja muistavat pelasta-vat opit ja periaatteet selvemmin, ja on todennäköisempää, että he toteuttavat käytännössä sitä, mitä heille on opetettu. Kun oppilaat löytävät evankeliumin oppeja ja periaatteita, esittävät kysymyksiä ja vastaavat kysymyksiin, he oppivat samalla arvokkaita taitoja, joita he voivat hyödyntää tutkies-saan itsenäisesti.

Tällä tavoin osallistumalla oppilaista tulee kykeneviä opetta-maan evankeliumia tehokkaammin perheelleen, ystävilleen ja muille. Heistä tulee myös paremmin valmistautuneita opettamaan evankeliumin oppeja ja periaatteita tulevaisuu-dessa lähetyssaarnaajina, vanhempina, opettajina ja kirkon johtohenkilöinä.

”Juuri uskon innoittaman toiminnan vilpittömyydellä ja johdonmukaisuu-della me osoitamme taivaalliselle Isäl-lemme ja Hänen Pojalleen Jeesukselle Kristukselle halukkuutemme oppia ja

saada opetusta Pyhältä Hengeltä.”

(David A. Bednar, ”Etsikää oppia uskon kautta”, s. 3)

”[Oppilaiden] päätös osallistua mer-kitsee sitä, että he käyttävät tahdon-vapauttaan, mikä sallii Pyhän Hengen välittää henkilökohtaisen sanoman, joka on sovitettu heidän yksilöllisiin

tarpeisiinsa. Osallistuvan ilmapiirin luominen lisää todennäköisyyttä, että Henki opettaa tärkeämpiä opetuksia kuin mitä sinä voit välittää.

Tämä osallistuminen tuo oppilaiden elämään Hengen johdatuksen.”

(Richard G. Scott, ”To Learn and to Teach More Effectively”, julkaisussa Brigham Young University 2007–2008 Speeches, 2008, s. 4–5)

8


Muistiinpanoja Johdamme ja palvelemme [1.4]

Johdamme ohjelmiamme ja käytämme voimavarojamme tarkoituksenmukaisesti. [1.4.1]

[Englanninkielisen] sanan administering voidaan määritellä tarkoittavan sekä ihmisten johtamista ja palvelemista että ohjelmien ja voimavarojen johta-mista ja hallinnoimista. Jeesus Kristus, joka on täydellinen esimerkki kai-kessa, näytti mallin todellisen johtajan jumalallisista ominaisuuksista. Semi-naarissa ja instituutissa kaikilla johtohenkilöillä ja opettajilla – riippumatta heidän senhetkisestä toimenkuvastaan – on mahdollisuus ja vastuullinen tehtävä sekä johtaa että hoitaa asioita Kristuksen kaltaisella tavalla.

Sellaiset ominaisuudet kuin rakkaus, näkemys ja nöyryys suovat meidän toteuttaa Herran työtä kuten Hän haluaisi. Rakkauden eli Kristuksen puhtaan rakkauden tulee olla pohjana opettajan suhteelle oppilaisiin, pappeusjohta-jiin, vanhempiin, työtovereihin ja valvojiin. Rakkaus ei ole pelkästään tunne vaan tapa toimia ja olla (ks. Moroni 7:45). Johtaja, jolla on näkemystä, antaa innoitettua ohjausta, luo tarkoituksellisuuden tunteen ja herättää lähellään olevissa innostusta. Pyhissä kirjoituksissa opetetaan: ”Siellä, missä näkemys puuttuu, kansa hukkuu” (Sananl. 29:18, ks. englanninkielinen kuningas Jaa-kon raamatunkäännös). Nöyryys suo johtajien ja opettajien tunnistaa riippu-vuutensa Herrasta ja kannustaa heitä tekemään yhteistyötä muiden kanssa saavuttaakseen seminaarien ja instituuttien tavoitteen. Herra on sanonut: ”Eikä kukaan voi auttaa tässä työssä, ellei hän ole nöyrä ja täynnä rakkautta, ellei hänellä ole uskoa, toivoa ja rakkautta, ellei hän ole itsensä hillitsevä kai-kessa, mitä hänen huostaansa uskotaan” (OL 12:8).

Jokaisella opettajalla ja johtohenkilöllä on mahdollisuus ja vastuullinen tehtävä johtaa ja hallinnoida ohjelmia ja voima-varoja asianmukaisesti. Hallinnollisten tehtävien hengellisenä tarkoituksena on siunata yksilöitä. ”Talousarvioiden laatimi-nen, raporttien täyttäminen, kirkon tilojen huoltaminen, tur-vallisuudesta huolehtiminen, ohjelmien valvonta, – – neuvos-toihin osallistuminen [sekä oppilaiden, vanhempien ja pap-peusjohtajien kanssa kommunikoiminen] ovat kaikki olen-naisia hallinnollisia tehtäviä” (Tarkoituksenmukainen hallin-nointi: käsikirja kirkon koululaitoksen johtajille ja opettajille, 2006, s. 2). Vanhin Henry B. Eyring on opettanut: ”Älkää mil-loinkaan, milloinkaan aliarvioiko sitä, millainen hengellinen

arvo on sillä, että teette ajallisia asioita hyvin niiden hyväksi, joita palvelette” (ks. ”Mormonin kirja muuttaa elämänne”, Liahona, helmikuu 2004, s. 18).

Pyrkimyksemme auttavat vanhempia heidän tehtävässään vahvistaa perhettään. [1.4.2]

Vanhemmilla on ensisijainen vastuu opettaa lapsilleen Jeesuksen Kristuksen evankeliumia, valvoa heidän sosiaalista kehitystään, ihmissuhteitaan sekä pukeutumistaan ja ulkoasuaan koskevia mittapuita sekä vastata heidän opil-lisiin kysymyksiinsä. Kirkon johtohenkilöt auttavat vanhempia tässä vastuul-lisessa tehtävässä.

Seminaarin ja instituutin johtohenkilöt ja opettajat auttavat vanhempia ensisi-jaisesti opettamalla oppilaille Jeesuksen Kristuksen evankeliumia pyhien

”Ja rakkaus on pitkämielinen ja lempeä eikä kadehdi eikä pöyhkeile, ei etsi omaansa, ei vihastu helposti, ei ajattele pahaa eikä iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuudesta, kaiken se kestää, kaiken se uskoo, kaiken se toivoo, kaiken se kärsii.”

(Moroni 7:45)

9

TAVOITE

Muistiinpanoja kirjoitusten ja profeettojen sanojen mukaan tähdentäen perheen opillista mer-kitystä sekä perheenjäsenille ja perheen toiminnalle kuuluvaa tärkeää sijaa. (Ks. Tarkoituksenmukainen hallinnointi, s. 4–5.) Opettajan tulee kannustaa oppi-laita kunnioittamaan vanhempiaan sekä pyytämään vanhemmiltaan neuvoa ja ohjausta. Opettaja voi myös kertoa vanhemmille, mitä luokassa opetetaan.

Me teemme läheistä yhteistyötä pappeusjohtajien kanssa kutsuessamme oppilaita osallistumaan ja tarjotessamme hengellisen ympäristön, jossa oppilaat voivat olla tekemisissä toistensa kanssa ja oppia yhdessä. [1.4.3]

Seminaarien ja uskontoinstituuttien kaikki ohjelmat toimivat niiden pap-peusjohtajien – sekä johtavien että paikallisten – alaisuudessa, joilla on asiaankuuluvat pappeuden avaimet.

On tärkeää, että pyrkiessään siunaamaan nuoria ja nuoria aikuisia seminaarin ja instituutin johtohenkilöt ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten pappeusjohtajien kanssa. Pappeusjohtajien johdolla he neuvottelevat ja teke-vät yhteistyötä varmistaakseen, että jokainen nuori ja nuori aikuinen kutsu-taan ja häntä kannustetaan ilmoittautumaan asiaankuuluville oppikursseille, osallistumaan niihin ja suorittamaan ne. Opettajien ja johtajien tulee toimia aktiivisesti pappeusjohtajien kanssa, kun seminaari- ja instituuttioppilaita pyritään saamaan mukaan ja pitämään mukana, eivätkä he saa tyytyä opetta-maan vain niitä oppilaita, jotka tulevat heidän oppitunneilleen.

Vakiintuneiden menettelytapojen ja käytäntöjen mukaisesti seminaarin ja instituutin johtohenkilöt ja opettajat tekevät myös tiivistä yhteistyötä pap-peusjohtajien kanssa tarjotakseen tilat oppitunteja varten sekä luodakseen sopivan hengellisen ja sosiaalisen ympäristön, jossa todistusta voidaan vah-vistaa ja evankeliumin tietämystä lisätä. Opettajien ja johtajien tulee noudat-taa voimassa olevaa seminaarin ja instituutin menettelytapaa sekä neuvo-tella paikallisten pappeusjohtajien kanssa siitä, millaisia sosiaalisia ja palve-lutoimintoja järjestetään ja kuinka usein, jotta ne pikemminkin tukevat kuin häiritsevät pappeusjohtajien ja apujärjestöjen johtohenkilöiden suunnittele-mia ja johtamia toimintoja.

Opettajien ja johtajien tulee lisäksi tehdä yhteistyötä Nuorten Miesten ja Nuorten Naisten johtohenkilöiden kanssa ja asianmukaisella tavalla kan-nustaa nuoria osallistumaan Velvollisuus Jumalaa kohtaan -ohjelmaan sekä Edistyminen-ohjelmaan. Aina kun mahdollista, seminaarinopettajan tulee neuvotella nuorten tarpeista nuorten muiden opettajien, neuvojien ja johtohenkilöi-den kanssa.

(Lisää yksityiskohtaista tie-toa seminaarin ja instituutin johtamiseen ja hallinnoimi-seen liittyvistä periaatteista ja käytännöistä on käsikir-jassa Tarkoituksenmukainen hallinnointi.)

Notes

10

Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasiatSeminaarien ja uskontoinstituuttien tavoitteessa esitetään kolme pääasial-

lista opettamisen päämäärää, jotka johtajat ja opettajat pyrkivät saavutta-maan täyttääkseen seminaarien ja uskontoinstituuttien tarkoituksen:

1. Opetamme oppilaille evankeliumin oppeja ja periaatteita sellaisina kuin ne sisältyvät pyhiin kirjoituksiin ja profeettojen sanoihin.

2. Opetamme näitä oppeja ja periaatteita tavalla, joka johtaa ymmärtämi-seen ja rakentumiseen.

3. Autamme oppilaita täyttämään oman osansa oppimisprosessissa ja val-mistamme heitä opettamaan evankeliumia muille.

Avuksi näiden päämäärien saavuttamisessa seminaarin ja instituutin opettajia ja oppilaita kannustetaan nimenomaan toteuttamaan evankeliumin opettami-sen ja oppimisen perusasioita.

Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasiatOpettajan ja oppilaiden tulee tehdä seuraavaa:

• Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla.• Luokaa oppimisympäristö, jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja

tarkoituksellisuus.• Tutkikaa pyhiä kirjoituksia päivittäin ja lukekaa oppikurssin

aineisto.• Ymmärtäkää pyhien kirjoitusten sekä profeettojen sanojen tausta

ja sisältö.• Tunnistakaa ja ymmärtäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita,

tuntekaa niiden totuus ja tärkeys sekä toteuttakaa niitä käytän-nössä.

• Selittäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita sekä kertokaa ja todistakaa niistä.

• Hallitkaa pyhien kirjoitusten avainkohdat ja perusopit.

Nämä periaatteet, käytännöt ja tulokset nivoutuvat toisiinsa. Kun näitä perus-asioita toteutetaan viisaasti ja keskenään sopusoinnussa, ne lisäävät oppilai-den kykyä ymmärtää pyhiä kirjoituksia ja niiden sisältämiä oppeja ja periaat-teita. Lisäksi ne kannustavat oppilaita omaksumaan aktiivisen roolin evanke-liumin oppimisessaan ja lisäävät oppilaiden kykyä elää evankeliumin mukaan ja opettaa sitä muille.

Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla [2.1]

Evankeliumin opettaminen ja oppiminen tapahtuu Pyhän Hengen voi-malla. Hengen avulla opettamista ja oppimista tapahtuu, kun Pyhä Henki täyttää tehtäväänsä eli toimii opettajan, oppilaan tai kummankin kanssa.

2

11

EVANKELIUMIN OPETTAMISEN JA OPPIMISEN PErUSASIAT

MuistiinpanojaVain Hengen avulla tapahtuvan opettamisen ja oppimisen avulla oppilaat oppivat ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin sillä tavoin, että he voivat tulla kelvollisiksi iankaikki-seen elämään.

Presidentti Henry B. Eyring korosti sitä ratkaisevan tärkeää roolia, joka Pyhällä Hengellä on hengellisessä oppimisessa, opettaessaan: ”Oppi-laamme eivät voi tuntea Jumalaa eivätkä rakastaa siten kuin heidän täy-tyy rakastaa, elleivät he saa opetusta Pyhältä Hengeltä. Vain Hengen avulla he voivat tietää, että Jumala on rakastanut meitä niin paljon, että Hän on lähettänyt Poikansa sovittamaan syntimme, ja että Jee-sus on Jumalan Poika ja että Kristus on maksanut heidän syntiensä hinnan. Vain Hengen avulla he voivat tietää, että taivaallinen Isä ja Hänen ylösnoussut ja kirkastettu Poikansa ilmestyivät Joseph Smith-ille. Vain Hengen avulla he voivat tietää, että Mormonin kirja on todella Jumalan sanaa. Ja vain innoituksen avulla he voivat tuntea, kuinka Isä ja Poika ovat rakastaneet heitä antaessaan meille toimi-tukset, jotka ovat välttämättömiä iankaikkisen elämän saamiseksi. Vasta kun he saavat todistuksen näistä asioista ja kun Pyhä Henki vie sen syvälle heidän sydämeensä, he saavat lujan perustan ja pysy-vät vakaina elämänsä kiusauksissa ja koettelemuksissa.” (Ks. ”Tuntea Jumala ja rakastaa Häntä”, ilta presidentti Henry B. Eyringin seurassa, 26. helmikuuta 2010, s. 2.)

Seuraavassa luetellaan Pyhän Hengen tehtäviä, jotka liittyvät suoraan Hänen rooliinsa evankeliumin opettamisessa ja oppimisessa:

• Hän todistaa Isästä Jumalasta ja Hänen Pojastaan Jeesuksesta Kris-tuksesta (ks. 1. Kor. 12:3; Et. 12:41).

• Hän rakentaa (kohottaa eli rakentaa hengellisesti) sekä opettajaa että oppilasta (ks. 1. Kor. 14:12; OL 50:22–23; 84:106).

• Hän suo Hengen lahjoja, joita ovat muun muassa ilo, rakkaus, rauha, kärsivällisyys ja ystävällisyys (ks. Gal. 5:22–23; Room. 15:13; OL 6:23; 11:12–13).

• Hän antaa ihmiselle voiman puhua valtuudella ja rohkeasti (ks. 1. Nefi 10:22; Alma 18:35; Moroni 8:16).

• Hän todistaa evankeliumin oppien ja periaatteiden totuudellisuu-desta (ks. Joh. 15:26; OL 21:9; 100:8).

• Hän antaa totuutta, tietoa, oivalluksia, ymmärrystä ja valistusta (ks. Joh. 16:13; 1. Kor. 2:9–11, 14; OL 6:14; 11:13–14; 76:5–10, 116).

• Hän auttaa opettajaa ja oppilaita muistamaan ajatuksia, käsityksiä tai periaatteita (ks. Joh. 14:26).

• Hän innoittaa ihmistä tietämään, mitä tulee sanoa ja mitä ei pidä sanoa (ks. Luuk. 12:11–12; 2. Nefi 32:7; OL 84:85; 100:5–6).

• Hän vie totuuden ihmisten sydämeen (ks. 2. Nefi 33:1).• Hän pehmittää ihmisten sydämen (ks. 1. Nefi 2:16; Alma 24:8).• Hän puolustaa ja lohduttaa (ks. Joh. 14:26; OL 88:3).• Hän pyhittää ja muuttaa sydämen (ks. Moosia 5:2; 3. Nefi 27:20;

Moroni 6:4).

Ymmärtäessään, kuinka ratkaisevan tärkeä rooli Pyhällä Hengellä on hen-gellisessä oppimisessa, opettaja tekee kaikkensa kutsuakseen Hengen

12


Muistiinpanoja täyttämään nämä tehtävät. Tehdäkseen tämän opettaja pyrkii henkilökoh-taiseen kelvollisuuteen. Hän lausuu ”uskon rukouksen” (OL 42:14) ja pyrkii valmistautumaan perusteellisesti jokaista oppituntia varten. Hän pyrkii kes-kittymään oppilaidensa oppimiskokemukseen ja tuntemaan sydämessään rauhaa eikä hämmennystä tai huolta muista asioista. Hän osoittaa nöyrää kysymisen henkeä. Lisäksi hän kannustaa oppilaitaan kutsumaan Pyhän Hengen oppimiskokemukseensa.

Opettaja ja oppilaat voivat auttaa luomaan Pyhän Hengen vaikutusta edistä-vän ilmapiirin tekemällä seuraavaa:

• Pitäkää merkityksellisiä hengellisiä tuokioita.• Lukekaa pyhiä kirjoituksia ja profeettojen sanoja ja opettakaa niiden

pohjalta.• Keskittäkää esimerkit ja keskustelut Vapahtajaan ja todistakaa

Hänestä.• Esittäkää evankeliumin opit ja periaatteet yksinkertaisesti ja selkeästi.• Käyttäkää innoitetun hiljaisuuden hetket mietiskelevään pohdiske-

luun.• Kertokaa sopivista omakohtaisista kokemuksista ja todistakaa

opeista ja periaatteista.• Käyttäkää innoittavaa musiikkia.• Osoittakaa rakkautta ja kiitollisuutta toisianne ja Herraa kohtaan.

Opettaja voi vaistota, ilmeneekö hänen oppitunneillaan Hengen vaikutuksia vai ei, miettimällä seuraavankaltaisia kysymyksiä:

• Tuntevatko oppilaat entistä suurempaa rakkautta Vapahtajaa, evanke-liumia ja pyhiä kirjoituksia kohtaan?

• Ymmärtävätkö oppilaat selvästi ne periaatteet, joita opetetaan?• Rakentuvatko oppilaat ja tuntevatko he innoitusta toimia oppi-

miensa periaatteiden mukaan?• Lisääntyykö luokan ykseys?• Lausutaanko todistuksia ja vahvistuvatko ne?• Ovatko oppilaat kiinnostuneita oppimisprosessista ja mukana siinä?• Tunnetaanko oppitunnilla rakkauden, ilon, rauhan, kärsivällisyyden,

ystävällisyyden, hyvyyden ja uskollisuuden tunteita (ks. Gal. 5:22)?

On tärkeää muistaa, ettei yksikään opettaja, olipa hän kuinka lahjakas tai uskollinen tahansa, voi täyttää Hengen tehtäviä. Toisinaan opettaja saattaa yrittää itse tuottaa hengellisen kokemuksen. Vanhin Boyd K. Packer on opettanut: ”Ette voi saada hengellisiä asioita väkisin. Ette voi pakottaa Henkeä vastaamaan sen enempää kuin voitte pakottaa papua itä-mään tai linnunpoikaa kuoriutumaan ennen aikojaan. Voitte luoda kasvulle otollisen ilmapiirin, ravita ja suojella, mutta ette voi pakottaa. Teidän on odotettava kasvua.” (Ks. ”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 31.)

Opettajan, joka pyrkii opettamaan Hengen avulla, ei pidä luottaa ensisijai-sesti omaan älyynsä, opettamista koskevaan tietämykseensä tai omaan persoonaansa vaan Pyhän Hengen vaikutukseen (ks. 2. Nefi 4:34). Hänen tulee myös välttää manipuloimasta tunteita tai yrittämästä tietoisesti saada

”Kiireetön ilmapiiri on ehdottoman välttämätön, jos aiotte saada Herran Hengen luokkaanne.”

(Jeffrey R. Holland, ”Opettaminen ja oppiminen kirkossa”, maailmanlaajuinen johtajien koulutuskokous, 10. helmikuuta 2007, Liahona, kesäkuu 2007, s. 59)

13


Muistiinpanojaoppilaita liikuttumaan todisteeksi siitä, että Henki on läsnä. Presidentti Howard W. Hunter on varoittanut: ”Arvelen, että ellemme ole varovaisia – – toimiessamme opettajina oppitunneilla päivittäin, saatamme yrittää jäljitellä Herran Hengen todellista vaikutusta kelvottomin ja manipuloivin keinoin. Huolestun, kun näyttää siltä, että vahva tunne tai vuolaat kyyneleet rinnaste-taan Hengen läsnäoloon. Tietenkin Herran Henki voi herättää vahvoja emo-tionaalisia tunteita mukaan lukien kyyneleet, mutta sellaista ulkoista ilmausta ei pitäisi sekoittaa itse Hengen läsnäoloon.” (”Eternal Investments”, ilta pre-sidentti Howard W. Hunterin seurassa, 10. helmikuuta 1989, s. 4.)

Opettajan tulee varoa käyttämästä ilmauksia kuten ”Henki on kehottanut minua…” tai ”Henki on sanonut, että minun pitäisi…” Nämä ilmaukset voidaan tietoisesti tai tiedostamatta käsittää itsensä ylentämiseksi, ja ne voi-vat vihjata liioiteltuun hengellisyyden tasoon ja voisivat johtaa eräänlaiseen hengelliseen pakottamiseen. Yleensä riittää, että opettaja toimii Hengen joh-datuksen mukaan ilman että hän ilmoittaa tekevänsä niin.

Vanhin Henry B. Eyring on antanut tämän neuvon: ”On paljon tärkeämpää antaa oppilaille kokemuksia Hengestä kuin puhua siitä. Ja tiedostakaa myös, että jokainen ihminen kokee Hengen vähän eri tavoin. – – Luulen sen olevan niin yksilöllistä, että olisin hieman varovainen, jotten puhuisi siitä liian yksi-tyiskohtaisesti. Luulen, että kokemus siitä – – saattaisi olla parempi kuin se, että kysytte jatkuvasti: ’Tunnetteko Hengen?’ Mielestäni sellainen voi vaikut-taa kielteisesti.” (”Elder Richard G. Scott and Elder Henry B. Eyring Discus-sion”, kirkon koululaitoksen satelliittikoulutuslähetys, elokuu 2003, s. 8.)

Opettajan tulee pitää mielessä, ettei Hengen avulla opettaminen poista hänen vastuullista tehtäväänsä valmistella oppiaihe uutterasti ja harkiten sekä käyttää annettua opetusaineistoa. Toisaalta Hengen avulla opettaminen edellyttää muutakin kuin vain opetusaineiston jokaisen ehdotuksen nou-dattamista rukoilematta, miettimättä ja mahdollisesti soveltamatta. Lisäksi opettaja ei saa olla niin keskittynyt noudattamaan tiukasti oppiaiheen run-koa, ettei hän ole avoin saamaan ja noudattamaan Hengen antamia vaiku-telmia oppiaiheen aikana.

Luokaa oppimisympäristö, jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus [2.2]

Kun opettaja ja oppilaat rakastavat ja arvostavat Herraa, toisiaan ja Jumalan sanaa, oppiminen tehostuu. Yhteinen tarkoituksellisuuden tunne keskittää pyrkimykset ja odotukset sekä ohjaa kokemusta luokkahuoneessa. Tällaisen rakkauden, arvostuksen ja tarkoituksellisuuden ympäristön luominen ja vaa-liminen on sekä opettajan että oppilaiden vastuulla ja luo otollisen ilmapiirin Pyhän Hengen rakentavalle vaikutukselle.

Rakkaus ja arvostus [2.2.1]

Rakkaus pehmittää sydämen ja luo otollisen ympäristön Pyhän Hengen vai-kutukselle. Kun opettaja rakastaa samoin kuin Vapahtaja rakastaa, hän näkee muut siten kuin Vapahtaja näkee heidät. Kristuksen kaltainen rakkaus innoittaa opettajaa olemaan koskaan antamatta periksi auttaessaan jokaista nuorta miestä ja naista kokemaan todellisen kääntymyksen. Vanhin Dallin H. Oaks on opettanut: ”Kun meidät kutsutaan opettamaan, meidän tulee

14


Muistiinpanoja

Notes linesCover up

hyväksyä kutsumuksemme ja opettaa sen vuoksi, että rakastamme Jumalaa, iankaikkista Isää, ja Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta. Sen lisäksi evanke-liumin opettajan tulee aina opettaa oppilaitaan rakastaen. – – Rakkaus Jumalaan ja rakkaus Hänen lapsiaan kohtaan on ylevin syy palvella. Ne, jotka opettavat rakkaudesta, saavat olla välineinä palvelemansa Herran käsissä.” (Ks. ”Evankeliumin opettaminen”, Liahona, tammikuu 2000, s. 96.)

Opettaja ja oppilaat, jotka rakastavat Herraa ja jotka ovat tie-toisia Hänen rakkaudestaan heitä kohtaan, tuntevat vilpi-töntä halua olla Hänen lähellään ja tulla enemmän Hänen kaltaisikseen. He arvostavat ja kunnioittavat Hänen sanaansa ja Hänen profeettojensa sanoja tavoilla, jotka motivoivat heitä tutkimaan pyhiä kirjoituksia uutterasti, toteuttamaan oppimaansa käytännössä ja kertomaan oppimastaan muille.

Kun oppilas tietää, että hänen opettajansa ja muut oppilaat rakastavat ja arvostavat häntä, hän tulee todennäköisemmin luokkaan valmiina oppimaan. Se hyväksyntä ja rakkaus, jota hän tuntee saavansa muilta, voi pehmittää hänen sydämensä, vähentää pelkoa ja synnyttää hänessä halun ja luottamuksen, joita tarvitaan, jotta hän voi kertoa kokemuksistaan ja tunte-muksistaan opettajalleen ja muille luokan jäsenille.

Opettaja voi ravita oppilaissa rakkauden ja arvostuksen tun-teita Herraa kohtaan auttamalla heitä ymmärtämään sovitusta, opettamalla heille heidän jumalallista luonnettaan ja sitä, kuinka äärettömän arvokkaita he ovat taivaalliselle Isälle ja Hänen Pojalleen, sekä puhumalla ja todista-malla Heistä sopivalla ja kunnioittavalla tavalla.

Opettajan tulee kasvattaa sitä rakkautta ja arvostusta, jota hän tuntee oppi-laitaan kohtaan. Se auttaa häntä säteilemään Kristuksen puhdasta rakkautta oppilaitaan kohtaan ja auttaa häntä opettamaan kärsivällisesti ja myötätun-toisesti. Opettaja voi opetella oppilaiden nimet ja pyrkiä saamaan selville, millaisia harrastuksia, lahjoja, haasteita ja kykyjä heillä on. Hän voi rukoilla oppilaidensa puolesta – koko luokan puolesta ja yksittäisten oppilaiden puolesta. Opettaja voi toivottaa henkilökohtaisesti kunkin oppilaan tervetul-leeksi luokkaan ja antaa jokaiselle oppilaalle tilaisuuden osallistua. Hänen

tulee kuunnella tarkasti, kun oppilaat esittävät kysymyksiä tai kertovat ajatuksistaan tai tuntemuksistaan. Lisäksi opettaja voisi mennä katsomaan esityksiä, urheilukilpailuja tai muita tapahtumia, joihin hänen oppilaansa osallistuvat. Pyrkiessään rakastamaan oppilaitaan opettajan ei pidä yrittää viedä van-hempien tai pappeusjohtajien paikkaa tai ruveta oppilaiden henkilökohtaiseksi ohjaajaksi.

Useimmilla opettajilla on luokassaan oppilaita, joilla on jos-sakin määrin rajalliset kyvyt tai jotka ovat fyysisesti tai hen-kisesti vammaisia. Hekin ovat taivaallisen Isän lapsia ja hei-dänkin on tarpeen oppia evankeliumia riippumatta henkilö-kohtaisista haasteista tai rajoituksista, joita koetaan kuole-vaisuudessa. Profeetta Joseph Smith on opettanut: ”Kaikki mielet ja henget, jotka Jumala on lähettänyt maailmaan, ovat alttiita avartumaan” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph

Smith, 2007, s. 218). Opettajan tulee ottaa hienotunteisesti huomioon kaikki

”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.”

(1. Kor. 13:1–2)

15


Muistiinpanoja oppilaat ja pohtia heidän yksilöllisiä tarpeitaan ja kykyjään valmistellessaan oppiaihettaan ja esittäessään sen.

Yksi hyödyllisimmistä asioista, mitä opettaja voi tehdä oppiakseen rakasta-maan oppilaitaan aidosti, on tavoitella rakkauden lahjaa vilpittömän rukouk-sen avulla. Profeetta Mormon on opettanut: ”Rukoilkaa siis, rakkaat veljeni, Isää koko sydämen voimalla, että täyttyisitte tällä rakkaudella, jonka hän on suonut kaikille Poikansa Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajille” (Moroni 7:48).

Tarkoituksellisuuden tunne [2.2.2]

Opettajan ja oppilaan jakama tarkoituksellisuuden tunne voi lisätä uskoa ja antaa ohjausta ja merkitystä kokemukselle luokkahuoneessa. Oppilaiden tulee ymmärtää, että he osallistuvat luokkaan oppiakseen tuntemaan tai-vaallisen Isän ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen sekä edistyäkseen kohti iankaikkista elämää tutkimalla pyhiä kirjoituksia ja profeettojen sanoja. Heidän tulee uskoa, että kun he lähestyvät Herraa kysymisen ja rukouksen asenteella, Pyhä Henki voi opettaa ja rakentaa heitä. Kun opettaja ja oppi-laat ryhtyvät tutkimaan pyhiä kirjoituksia odottaen oppivansa Hengen avulla ja toinen toiseltaan, he luovat otollisen ympäristön ilmoitukselle.

Opettaja voi edistää tarkoituksellisuuden tunnetta luokassa tekemällä seu-raavaa:

• Odota oppilaiden täyttävän oma osansa oppijoina. Luokassa, jossa opet-taja odottaa oppilaiden täyttävän oman osansa oppijoina ja auttaa heitä siinä ja jossa oppilaiden luotetaan osallistuvan merkittävin tavoin, vallitsee tarkoituksellisuuden tunne. Opettaja, joka kokee tarkoituksellisuuden tunnetta ja joka vilpittömästi rakastaa oppilai-taan, välittää liian paljon heidän edistymisestään ja menestyksestään ollakseen tyytyväinen vain vähäiseen vaivannäköön. Sellainen opet-taja kannustaa rakastavasti ja kohottaa oppilaitaan yltämään mah-dollisuuksiinsa oppijoina ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina.

• Suhtaudu pyhiin kirjoituksiin ja evankeliumiin vilpittömästi, palavasti ja energisesti. Oppilailla on yleensä suurempi halu oppia tavoitteelli-sesti, kun he vaistoavat opettajansa innokkuuden ja uskon käsiteltä-vänä olevaa aineistoa kohtaan.

• Valmista rakentavia oppiaiheita. Kun opettaja tulee luokkaan hyvin valmistellun, rakentavan oppiaiheen kanssa ja tuntee varmuutta siitä, mihin suuntaan häntä on ohjattu kulkemaan, hän välittää tarkoituk-sellisuuden tunteen, jonka oppilaat helposti tunnistavat.

• Valmistele tarvittavat aineistot ja laitteet. Opettajan tulee saapua luok-kaansa ennen oppilaita valmistellakseen kaikki tarvittavat aineistot ja laitteet. Näin opettaja saa tilaisuuden tervehtiä jokaista oppilasta hei-dän tullessaan. Oppilaiden tulee pyrkiä tulemaan luokkaan ajoissa, ja heillä tulee olla kaikki asiaankuuluva oppiaineisto – kuten pyhät kirjoitukset, merkitsemiskynä ja päiväkirja – pöydällään oppitunnin alkaessa.

• Vältä ajan hukkaamista. Kun oppitunti alkaa ajoissa ja kun oppilaat ymmärtävät, ettei aikaa ole hukattavana, he kokevat tarkoitukselli-suuden tunnetta.

• Luo luokan rutiineja. Rutiinien luominen usein toistuvia luokka-toimintoja varten tuo järjestyksen tuntua ja tarkoituksellisuuden

16


Muistiinpanoja

Notes linesCover up

tunnetta. Luokan rutiinit kannustavat kutakin oppilasta osallistu-maan sekä auttavat opettajaa ja oppilaita käyttämään oppitunnin kallisarvoisen ajan tehokkaammin. Rutiineja voi luoda sellaisia toimintoja varten kuten pyhien kirjoitusten ja oppiaineiston esiin ottaminen ja pois laittaminen, kohottavien hengellisten tuokioiden järjestäminen ja pitäminen sekä paperien ja aineiston jakaminen ja kerääminen. Ilmoitusten esittäminen, läsnäololuettelon täyttäminen, tehtävien tarkistaminen ja muiden juoksevien asioiden hoitaminen on parasta tehdä ennen hengellisen tuokion ja oppiaiheen alkua.

Lisäehdotuksia sopivan oppimisympäristön luomiseen [2.2.3]

Rakkauden, arvostuksen ja tarkoituksellisuuden lisäksi ihanteellisessa evan-keliumin oppimisympäristössä on mukana myös järjestys, kunnioitus ja rau-han tunne. Vanhin Boyd K. Packer on opettanut, että ”innoitus tulee hel-pommin rauhallisessa ympäristössä” ja että ”kunnioitus luo pohjaa ilmoi-tukselle” (ks. ”Kunnioitus luo pohjaa innoitukselle”, Valkeus, tammikuu 1992, s. 25). Seuraavassa on lisää ehdotuksia, joita opettaja voi käyttää luo-dakseen evankeliumin oppimista edistävän ilmapiirin ja ylläpitääkseen sitä.

Luo fyysinen ympäristö oppimiselle.Fyysinen ympäristö voi vaikuttaa siihen, mitä oppilaat kokevat evankeliumia oppiessaan. Opettajan tulee tehdä kaikki voitavansa valmistellakseen luok-kahuoneen niin, että oppilailla on mukava olla ja he pystyvät keskittymään oppiaiheeseen. Näitä asioita voisi miettiä:

Istumapaikat. Hyvin epätavallisia olosuhteita lukuun ottamatta jokaisella oppilaalla tulee olla mukava paikka, jossa voi istua, johon voi laittaa pyhät kirjoituksensa ja oppiaineistonsa ja jossa voi kirjoittaa. Istuimet tulee järjes-tää siten, että oppilaat voivat vaivatta nähdä opettajan ja hänen mahdolli-sesti käyttämänsä kuva-aineiston. Mikäli mahdollista, istumajärjestystä voi muuttaa tukemaan erilaisia oppimistoimintoja. Sovittu istumajärjestys voi auttaa opettajaa oppimaan nopeasti oppilaiden nimet, järjestämään luokan pienryhmien työskentelyä tai pyhien kirjoitusten hallittavien kohtien harjoit-

telua varten sekä erottamaan toisistaan oppilaat, joilla on taipumus jutella keskenään oppitunnin aikana. Opettajan tulee ottaa hienotunteisesti huomioon oppilaat, joilla saattaa olla liikunta- tai näkörajoitteita, järjestämällä luokka niin, että se kannustaa heitä osallistumaan oppitunnilla.

Häiriötekijät. Opettajan tulee yrittää poistaa kaikki häiriö-tekijät, jotka voisivat keskeyttää opettamis- ja oppimispro-sessin. Jos opettaminen tapahtuu kotona, tiettyjä haasteita saattaa olla, mutta silloinkin opettaja voi minimoida keskey-tykset suunnittelemalla huolellisesti.

Luokkahuoneen ulkonäkö. Evankeliumiaiheiset kuvat, piirrokset, julisteet ja muu esiin laitettu aineisto voivat usein parantaa oppimisympäristöä. Luokkahuone, joka on siisti, puhdas ja järjestyksessä, kannustaa lisäksi kunnioitukseen ja edistää Hengen vaikutukselle otollisen ilmapiirin luomista.

17


MuistiinpanojaOpettajan ulkoinen olemus. Oppilaat käsittävät helpommin oppimiskoke-muksen merkityksen, kun opettajan vaatetus ja olemus on säädyllinen ja sopiva ja kuvastaa evankeliumin sanoman pyhää luonnetta.

Luo vaikuttavien hengellisten tuokioiden avulla Hengelle otollinen ilmapiiri.Oppitunnin tulee alkaa lyhyellä hengellisellä tuokiolla. Hengellinen tuokio voi olla erinomainen tapa yhdistää oppilaat kääntämällä heidän ajatuksensa ja heidän sydämensä hengellisiin asioihin. Se voi auttaa opettajaa ja oppi-laita tuntemaan Hengen ja olemaan valmiita oppimaan. Hengellinen tuokio koostuu yleensä kirkon laulusta, rukouksesta ja pyhien kirjoitusten sisältä-mästä ajatuksesta. Se on tehokkain silloin, kun oppilaat kertovat ajatuksista ja oivalluksista, joita he ovat saaneet tutkiessaan itse pyhiä kirjoituksia, ja kun he lausuvat todistuksen. Pitkä tai suurisuuntainen hengellinen tuokio paitsi vie aikaa oppiaiheelta myös saattaa itse asiassa saada Hengen vetäyty-mään pois. Hengellinen tuokio, johon sisältyy tarjoilua, luo miltei varmasti pikemminkin kevyen ja leikkimielisen ilmapiirin kuin hengellisen. Opettajan tulee varata aikaa siihen, että hän keskustelee oppilaiden kanssa, varsinkin luokan johtajan kanssa, hengellisen tuokion tarkoituksesta ja siitä, mitä he voivat tehdä, jotta niistä tulisi parempia, ja kuinka he voivat kannustaa jokaista osallistumaan.

Keskustele hengellisen oppimisen periaatteista.Lukuvuoden alussa opettaja voi keskustella oppilaiden kanssa siitä, mitkä olosuhteet edistävät hengellistä oppimista (ks. 1. Kor. 2:10–11; OL 50:17–22; 88:121–126). Nämä keskustelut voisivat keskittyä käyttäytymistapoihin, jotka kutsuvat Herran Henkeä olemaan heidän kanssaan heidän oppiessaan evankeliumia, sekä käyttäytymistapoihin, jotka saavat Hengen vetäytymään pois. Opettajan ja oppilaiden tulee kannustaa toisiaan jatkuvasti toimimaan niiden asioiden mukaan, joiden he ovat yhdessä katsoneet luovan Hengelle otollisen ilmapiirin. Nämä pyrkimykset voivat auttaa sekä oppilaita että opettajaa ymmärtämään ja täyttämään oman osansa Hengen kutsumiseksi oppimisprosessiin.

Valitse oppimistoiminnat huolella.Opettajan tulee olla tietoinen siitä, että erilaiset oppimistoiminnat edistävät oppilaissa erilaisia mielialoja ja asenteita. Esimerkiksi eräs opettaja oli tur-hautunut, kun vedettyään oppituntinsa alussa riehakkaan opetukseen liitty-vän pelin hän ei pystynytkään saamaan oppitunnilleen hengellisempää pää-töstä. Eräs toinen opettaja huomasi, että hänen kurinpito-ongelmansa lisääntyivät, kun hän järjesti oppitunnilla tarjoilua.

Tarkkaile oppilaiden käyttäytymistä ja reagoi asianmukaisesti.Opettajan tulee olla tietoinen siitä, mitä oppitunnin aikana tapahtuu, ja rea-goida asianmukaisella tavalla. Jos oppilaat tuntuvat ikävystyneiltä tai levotto-milta, syynä saattaa olla se, ettei heitä ole otettu mukaan tai etteivät he ymmärrä, mitä opetetaan tai kuinka oppiaihe koskee heitä. Opettajan tulee ehkä muuttaa jotakin oppiaiheen käsittelyssä auttaakseen oppilaita keskitty-mään. Jos oppilaat käyttäytyvät sopimattomasti ja saavat Hengen vetäytymään luokasta, opettajan tulee etsiä innoitusta tämän ongelman käsittelemiseen

18


Muistiinpanoja eikä vain katsoa sitä läpi sormien. Opettajan tulee myös seurata, ketkä oppi-laat eivät ole tekemisissä toisten oppilaiden kanssa tai tuntuvat yksinäisiltä. Nämä oppilaat saattavat tarvita ylimääräistä henkilökohtaista huomiota opet-tajalta tai luokan muilta oppilailta. Tällaisissa tilanteissa opettaja voi puhua vanhempien ja pappeusjohtajien kanssa saadakseen selville, onko taustalla syitä tai olosuhteita, joista hänen pitäisi olla tietoinen.

Oikaise levoton tai sopimaton käytös.Opettajan on hyvä pitää mielessään muutamia yleisiä periaatteita, jotka aut-tavat häntä luomaan asianmukaisen järjestyksen ja kunnioituksen luokka-huoneeseen. Järjestys ei aina tarkoita sitä, että luokassa olisi täysin hiljaista. Se ei myöskään tarkoita sitä, ettei luokassa voisi olla mukavaa ja hauskaa. Mutta levoton tai epäkunnioittava oppilas tai oppilaiden ryhmä voi vaikuttaa kielteisesti oppimisprosessiin ja estää Pyhän Hengen vaikutusta.

Kun joku oppilas tai oppilaiden ryhmä käyttäytyy huonosti, se voi tuntua opettajasta ja muista oppilaista turhauttavalta. Sellaisina hetkinä on erityisen tärkeää, että opettaja hillitsee tunteensa ja etsii Hengen vaikutusta. Se, kuinka opettaja rea-goi johonkin tiettyyn tilanteeseen, saattaa olla tärkeämpää kuin itse tilanne ja voi joko lisätä tai vähentää oppilaiden tuntemaa arvostusta ja luottamusta. Kun opettaja oikaisee sopimatonta käytöstä, hänen tulee olla luja mutta ystävälli-nen, oikeudenmukainen ja välittävä, ja hänen tulee sitten vii-

pymättä palata oppiaiheeseen. Oppilaan saattaminen toisten edessä naurun-alaiseksi saattaa oikaista oppilaan käytöksen hetkeksi, mutta se ei rakenna opettajaa eikä oppilasta. Se saattaa myös herättää muissa oppilaissa pelkoa tai epäluottamusta opettajaa kohtaan. Opettajan tulee muistaa taivuttelemi-sen, pitkämielisyyden, lempeyden, sävyisyyden, vilpittömän rakkauden ja ystävällisyyden vanhurskas vaikutus (ks. OL 121:41–42).

On joitakin konkreettisia asioita, joita opettaja voi tehdä käsitelläkseen ongelmia, kun niitä syntyy. Seuraavassa on lueteltu keinoja, joita voi käyttää kurinpidollisiin ongelmiin, vaikkakaan ne eivät ehkä toimi samalla tavoin jokaisen oppilaan kohdalla tai joka tilanteessa:

• Luo katsekontakti. Usein oppilaat juttelevat keskenään epäsopivina hetkinä, koska he luulevat, ettei opettaja huomaa. Opettaja voi kat-soa oppilaita ja luoda lyhyen katsekontaktin, jotta he tietävät, että opettaja on tietoinen siitä, mitä tapahtuu.

• Lakkaa puhumasta. Jos oppilaat puhuvat, kun heidän pitäisi kuun-nella, opettaja voi lakata puhumasta, tarvittaessa jopa kesken lauseen. Äänen korottaminen, jotta voi puhua heidän ylitseen, ei yleensä ratkaise ongelmaa.

• Siirry lähemmäksi. Eräs keino, jonka avulla opettaja voi oikaista käyt-täytymistä ilman että hänen tarvitsee kohdata oppilas suoraan, on siirtyä seisomaan huonosti käyttäytyvän oppilaan viereen. Opettaja voi jatkaa oppiaihetta, kun taas oppilas tavallisesti tuntee opettajan läsnäolon ja lopettaa puuhailunsa.

”Älkää koskaan antako ratkaisua vaativan ongelman tulla tärkeämmäksi kuin rakkautta kaipaava henkilö.”

(Thomas S. Monson, ”Ilon löytäminen matkasta”, Liahona, marraskuu 2008, s. 86)

19


Muistiinpanoja• Esitä kysymys. Opettaja voi olla kiinnittämättä huomiota sopimatto-maan käytökseen ja esittää huonosti käyttäytyvälle oppilaalle oppiai-heeseen liittyvän kysymyksen. Tämän tarkoituksena ei ole nolata oppi-lasta vaan auttaa häntä pääsemään uudestaan mukaan keskusteluun.

Saattaa olla tilanteita, jolloin oppilaat eivät reagoi näihin vähemmän suoriin keinoihin vaan jatkavat oppitunnin häiritsemistä. Seuraavassa on lisäksi muu-tamia suorempia keinoja, joita opettaja voi käyttää järjestyksen ylläpitämiseksi:

• Neuvottele oppilaan kanssa kahden kesken. Herra on sanonut, että jos joku loukkaa jotakuta toista, loukatun henkilön tulee puhua häntä loukanneen kanssa kahden kesken (ks. OL 42:88). Opettaja voisi neuvotella oppilaan kanssa ja kysyä, miksi tämä käyttäytyy huonosti, ja kertoa hänelle, että käytöksen tulee muuttua tai ryhdytään muihin toimiin. Opettajan tulee pitää huoli siitä, että hän tekee eron oppilai-den käyttäytymisen ja heidän yksilöllisen arvonsa välillä. Opettajan on tärkeää muistaa, että ”sielujen arvo on suuri Jumalan silmissä” (OL 18:10). Hänen tulee kertoa oppilaalle, että vaikka tämän kehnoa käytöstä ei hyväksytäkään, tätä itseään arvostetaan. Opettajan tulee muistaa noudattaa Herran neuvoa ja osoittaa ”sen jälkeen suurem-paa rakkautta sitä kohtaan, jota olet nuhdellut” (OL 121:43).

• Erota häiriötä aiheuttavat oppilaat toisistaan.• Neuvottele vanhempien tai pappeusjohtajien kanssa. Jos sopimaton

käytös jatkuu, opettajan on usein hyödyllistä neuvotella oppilaan vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat usein antaa lisää näkemyksiä ja ideoita, jotka auttavat korjaamaan tilanteen. Joissakin tilanteissa oppilaan piispa saattaa pystyä auttamaan.

• Poista oppilas luokasta. Presidentti David O. McKay antoi opettajille seuraavan neuvon: ”Jos [ponnistelunne] eivät tuota tulosta, silloin voitte vedota vanhempiin ja voitte sanoa: ’Jos hänen huono käy-töksensä jatkuu, meidän on pakko poistaa hänet luokasta.’ Tämä on äärimmäinen toimenpide. Jokainen opettaja voi poistaa [oppilaan]; teidän tulee käyttää kaikki muut keinot, ennen kuin päädytte siihen. Mutta järjestys meidän täytyy säilyttää! Se on välttämätöntä sielun kasvulle, ja jos joku [oppilas] kieltäytyy, tai jos kaksi [oppilasta] kieltäytyy, tarjoamasta sitä osatekijää, silloin heidän täytyy poistua. Parempi on, että yksi [oppilas] näkee nälkää kuin että koko luokka hitaasti myrkyttyisi.” (”Guidance of a Human Soul – The Teacher’s Greatest Responsibility”, Instructor, syyskuu 1965, s. 343.)

Ennen kuin oppilasta kehotetaan poistumaan luokasta pidemmäksi aikaa, opettajan tulee neuvotella vanhempien, seminaarin ja instituutin valvojien sekä asianomaisten pap-peusjohtajien kanssa. Sellaisessa tilanteessa on tärkeää, että opettaja auttaa oppilaita ja vanhempia ymmärtämään, että oppilas valitsee seminaarista poistumisen, kun hän päättää olla käyttäytymättä hyväksytyllä tavalla. Sopimatonta on nimenomaan häiriö, ei oppilas. Kun oppilas päättää toimia toisin, hän on tervetullut palaamaan luokkaan.

”Jos [oppilaat] ovat torjuvia, ehkä ette voi vielä opettaa heitä, mutta voitte rakastaa heitä. Ja jos rakastatte heitä tänään, ehkä voitte opettaa heitä huomenna.”

(Jeffrey R. Holland, ”Opettaminen ja oppiminen kirkossa”, s. 70)

20


Muistiinpanoja Tutkikaa pyhiä kirjoituksia päivittäin ja lukekaa oppikurssin aineisto [2.3]

Tutkikaa pyhiä kirjoituksia päivittäin [2.3.1]

Päivittäinen pyhien kirjoitusten henkilökohtainen tutkiminen tarjoaa opetta-jalle ja oppilaille jatkuvan mahdollisuuden oppia evankeliumia, vahvistaa todistusta ja kuulla Herran ääntä. Herra toteaa Opissa ja liitoissa: ”Minä olen antanut – – pyhät kirjoitukset teidän opetukseksenne” (OL 33:16). Pro-feetta Nefi opetti, että ne, jotka ponnistelevat eteenpäin kestiten itseään Kristuksen sanalla ja kestävät loppuun asti, saavat iankaikkisen elämän (ks. 2. Nefi 31:20) ja että ”Kristuksen sanat kertovat teille kaiken, mitä teidän tulee tehdä” (2. Nefi 32:3).

Myöhempien aikojen profeetat ovat tähdentäneet sitä, kuinka tärkeää on tutkia pyhiä kirjoituksia joka päivä. Presidentti Harold B. Lee on varoittanut: ”Jos emme lue pyhiä kirjoituksia päivittäin, todistuksemme heikkenee, hen-gellisyytemme ei syvene” (Kirkon presidenttien opetuksia: Harold B. Lee, 2001, s. 66). Myös vanhin Howard W. Hunter on opettanut: ”On varmaa, että se, joka tutkii pyhiä kirjoituksia joka päivä, saavuttaa paljon enemmän kuin se, joka omistaa niille melkoisen ajan yhtenä päivänä ja sitten antaa useita päi-viä mennä, ennen kuin jatkaa lukemista” (”Pyhien kirjoitusten lukeminen”, Valkeus, toukokuu 1980, s. 102).

Vanhin Richard G. Scott on pyytänyt: ”Pyydän teitä herättämään jokaisen kallisarvoisen nuoren mielessä ja sydämessä rakkauden pyhiin kirjoituksiin. Auttakaa sytyttämään jokaisessa nuoressa se sammumattoman tulen liekki, joka motivoi sen tunteneita halulla tietää yhä lisää Herran sanaa, ymmärtää Hänen opetuksiaan, toteuttaa niitä käytännössä ja kertoa niistä muille. – –

Ensimmäiseksi, kulkekaa oppilaidenne kanssa askel askeleelta monien Her-ran pyhää sanaa sisältävien kohtien läpi. Auttakaa heitä tuntemaan innok-kuutenne, arvostuksenne ja rakkautenne pyhiä kirjoituksia kohtaan.

Toiseksi, auttakaa heitä niin, että he oppivat lukemaan, pohdiskelemaan ja rukoilemaan itsekseen, jotta he löytäisivät sen voiman ja rauhan, joka virtaa pyhistä kirjoituksista.” (”Four Fundamentals for Those Who Teach and Ins-pire Youth”, kirkon koululaitoksen Vanha testamentti -aiheinen symposiumi, 14. elokuuta 1987, s. 5.)

Harvalla asialla, joita opettaja voi tehdä, on voimallisempi ja kestävämpi vaikutus hyvään hänen oppilaidensa elämässä kuin sillä, että hän auttaa heitä niin, että he oppivat rakasta-maan pyhiä kirjoituksia ja tutkimaan niitä päivittäin. Tämä alkaa usein siitä, kun opettaja on omassa elämässään esi-merkkinä päivittäisestä pyhien kirjoitusten tutkimisesta. Kun opettaja paneutuu pyhien kirjoitusten merkitykselliseen, hen-kilökohtaiseen tutkimiseen joka päivä, hän pystyy esittämään oppilailleen henkilökohtaisen todistuksen pyhien kirjoitusten arvosta omassa elämässään. Tämä todistus voi olla tärkeä liik-keellepaneva voima, joka auttaa oppilaita sitoutumaan siihen, että he tutkivat pyhiä kirjoituksia itsekseen säännöllisesti.

”Ennen kuin voitte vahvistaa oppilai-tanne, on välttämätöntä, että tutkitte valtakunnan oppeja ja opitte evan-keliumia sekä tutkimalla että uskon kautta.”

(Ezra Taft Benson, ”The Gospel Teacher and His Message”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 17. syyskuuta 1976, s. 3)

21


MuistiinpanojaOpettajan tulee jatkuvasti opettaa oppilaille niitä oppeja ja periaatteita, jotka ovat päivittäisen pyhien kirjoitusten henkilökohtaisen tutkimisen taustalla. Opettaja voi myös kannustaa jokaista oppilasta varaamaan joka päivä aikaa pyhien kirjoitusten henkilökohtaiseen tutkimiseen, auttaa oppilaita tuntemaan vastuullisuutta päivittäisestä tutkimisesta käyttämällä sopivaa seurantamenetel-mää, joka mittaa heidän suoritustaan, ja antaa oppilaille säännöllisesti mahdol-lisuuksia kertoa luokassa toisilleen, mitä he oppivat ja tuntevat tutkiessaan pyhiä kirjoituksia itsekseen. Kun opettaja kannustaa päivittäiseen pyhien kirjoi-tusten tutkimiseen, hänen tulee varoa, ettei hän nolaa tai masenna ketään sel-laista oppilasta, jolla on kenties vaikeuksia tutkia pyhiä kirjoituksia itsekseen.

Oppilaille, joilla on lukemisvaikeuksia tai muita oppimisvai-keuksia, tulee antaa mahdollisuus tutkia pyhiä kirjoituksia sellaisessa muodossa, joka paremmin soveltuu heidän tar-peisiinsa, kuten äänikirjana, amerikkalaisella viittomakielellä tai sokeainkirjoituksella. Monet oppilaat, joilla on lukemis-vaikeuksia, hyötyvät siitä, että he seuraavat painettua tekstiä sitä mukaa kuin joku muu lukee ääneen.

Pyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyviä taitoja ja menetelmiäOpettaja voi auttaa oppilaita onnistumaan pyhien kirjoitusten henkilökohtai-sessa tutkimisessa auttamalla heitä omaksumaan ja hyödyntä-mään erilaisia pyhien kirjoitusten tutkimiseen liittyviä taitoja ja menetelmiä. Kaikki seuraavat taidot ja menetelmät – samoin kuin muut, joita ei mainita tässä käsikirjassa – tulee suunnata siten, että ne auttavat oppilaita oppimaan Hengen avulla, ymmärtämään pyhiä kirjoituksia sekä löytämään ja toteutta-maan evankeliumin oppeja ja periaatteita omassa elämässään.

Käytä pyhien kirjoitusten tutkimisen apuneuvoja. Kirkko on laatinut laajan kokoelman pyhien kirjoitusten tut-kimisen apuneuvoja ja sisällyttänyt ne joidenkin kielten pyhien kirjoitusten laitokseen. (Muille kielille on laadittu Pyhien kirjoitusten opas, joka on tutkimisen apuneuvojen kokoelma.) Näihin apuneuvoihin sisältyy muun muassa ala-viitteitä, lukujen johdantoja, aihehakemistoja, Raamatun sanasto ja karttoja. Ne ovat arvokkaimpia apuneuvoja, joita opettaja ja oppilaat voivat käyttää tutkiessaan pyhiä kirjoi-tuksia. Opettaja voi auttaa oppilaitaan tutustumaan näihin tutkimisen apuneuvoihin ja lähdeaineistoon käyttämällä niitä sopivalla tavalla oppitunnin aikana. Kirkko on julkais-sut verkossa myös muuta hyödyllistä tutkimisen lähdeai-neistoa.

Merkitse kohtia ja lisää selventäviä huomautuksia. Yksi hyödyllisimpiä tapoja, millä opettaja ja oppilaat ymmärtävät ja painavat mieleen oppimiaan asioita, on merkitsemällä kohtia ja lisäämällä selventäviä huomautuksia pyhiin kirjoi-tuksiin. Merkitsemisellä tarkoitetaan sitä, että nostamme esiin avainsanoja tai -kohtia tai kiinnitämme niihin huo-mion alleviivaamalla, värittämällä tai kehystämällä ne pyhissä kirjoituksissa. Pyhiin kirjoituksiin merkityillä

”Kootkaa mieleenne alati elämän sanoja.”

(OL 84:85)

Notes/linesCover up

22


Muistiinpanoja selventävillä huomautuksilla tarkoitetaan esimerkiksi omakohtaisten vaiku-telmien, profeettojen huomautusten, rinnakkaisviitteiden, sanoihin liittyvien määritelmien tai luokan jäsenten oivallusten kirjoittamista tietyn pyhien kir-joitusten kohdan marginaaliin.

Pyhien kirjoitusten kohtien merkitseminen ja selventävien huomautusten lisääminen voi auttaa oppilaita ja opettajaa

• helpommin muistamaan ja löytämään tärkeitä sanoja, ilmauksia, aja-tuksia, totuuksia, henkilöitä ja tapahtumia

• selventämään ja löytämään merkityksiä pyhien kirjoitusten tekstistä• säilyttämään omakohtaisia ja muiden saamia oivalluksia• valmistautumaan opettamaan evankeliumia muille.

Opettaja voi kannustaa oppilaita merkitsemään kohtia pyhiin kirjoituksiinsa sanomalla esimerkiksi: ”Voisitte näitä jakeita tutkiessanne merkitä löytä-männe avainperiaatteen” tai ”Tämä on tärkeä rinnakkaisviite. Voitte halutes-sanne kirjoittaa sen pyhien kirjoitustenne marginaaliin.” On parempi opet-taa, havainnollistaa ja harjoitella pyhien kirjoitusten merkitsemisen perus-asioita koko vuoden ajan kuin opettaa jokin tietty merkitsemismenetelmä.

Pohdiskele. Pohdiskeleminen tarkoittaa jonkin asian mietiskelemistä tai syvällistä ajattelemista, ja usein siihen sisältyy rukous. Kun oppilaat oppivat pohdiskelemaan pyhien kirjoitusten henkilökohtaisen tutkimisen aikana, Henki usein ilmoittaa heille totuuden ja auttaa heitä tietämään, kuinka heistä voi tulla enemmän Jeesuksen Kristuksen kaltaisia.

Opetettuaan nefiläisiä Vapahtaja sanoi heille: ”Pohdiskelkaa sitä, mitä minä olen sanonut” (3. Nefi 17:3). Yksi tapa, jolla voi auttaa oppilaita osallistu-maan oppiaiheeseen hengellisesti sekä kannustaa heitä toteuttamaan oppi-

maansa käytännössä ja syventämään ymmärrystään siitä, on antaa heille oppitunnilla aikaa mietiskellä sitä, mitä he ovat oppineet. Sellaisina hetkinä opettajan tulee kannustaa oppi-laita pyytämään apua Herralta.

Esitä kysymyksiä. Yksi tärkeimpiä pyhien kirjoitusten tutki-miseen liittyviä taitoja, mitä oppilaat voivat oppia, on se, että oppii pyhiä kirjoituksia tutkiessaan esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Esittämällä kysymyksiä oppilaat voivat saada johdatusta niin, että he voivat ymmärtää syvällisemmin pyhien kirjoitusten taustaa ja sisältöä sekä löytää ja ymmär-tää evankeliumin tärkeitä oppeja ja periaatteita. Oppilaat voi-vat oppia esittämään kysymyksiä, jotka johdattavat heidät tuntemaan tutkimiensa asioiden totuuden ja merkityksen sekä toteuttamaan oppimaansa käytännössä.

Selvitä vaikeiden sanojen ja ilmausten merkitys. Sana-kirjat, oppilaan kirjat, alaviitteet ja pyhien kirjoitusten apu-neuvot voivat usein auttaa oppilaita ymmärtämään vaikeita sanoja tai ilmauksia.

Kuvittele. Oppilaat voivat kuvitella mielessään, mitä pyhien kirjoitusten kertomuksessa tapahtuu. He voivat esimerkiksi kuvitella, kuinka Pietari kävelee vettä pitkin Vapahtajaa kohti (ks. Matt. 14:28–29) tai kuinka

”Kehottakaa [oppilaitanne] lukemaan hitaammin ja huolellisemmin sekä pitäen mielessään useampia kysy-myksiä. Auttakaa heitä pohdiskele-maan, tutkistelemaan jokaista sanaa, jokaista pyhien kirjoitusten helmeä. Opettakaa heitä nostamaan se valoon ja kääntelemään sitä, katselemaan ja näkemään, mitä siitä heijastuu ja kuvastuu. Jonakin tiettynä päivänä jonkun oppilaan kohdalla, jolla on jokin tietty tarve, tämä tarkastelu voi tuoda esiin peltoon kätketyn aarteen: kallisarvoisen, mittaamattoman kallisarvoisen helmen.”

(Jeffrey R. Holland, ”Students Need Teachers to Guide Them”, kirkon koululaitoksen satelliittilähetys, 20. kesäkuuta 1992, s. 4)

23


Muistiinpanoja Sadrak, Mesak ja Abed-Nego heitetään tuliseen uuniin (ks. Dan. 3:19–25). Kuvittelemisen avulla pyhien kirjoitusten kertomuksesta voi tulla oppilaille elävämpi ja todellisempi.

Sovella pyhien kirjoitusten kohtia. Pyhien kirjoitusten soveltaminen on sitä, että vertaa niitä omaan elämään. Oppilaat voivat kysyä: ”Mitkä olosuh-teet ja tilanteet minun elämässäni ovat samanlaisia kuin tämän pyhien kirjoi-tusten kohdan olosuhteet ja tilanteet?” tai ”Kuinka minä olen samanlainen kuin ne pyhien kirjoitusten henkilöt, joita tutkimme?” Kun oppilaat näkevät omien kokemustensa ja pyhien kirjoitusten tapahtumien väliset samankal-taisuudet, he pystyvät paremmin tunnistamaan evankeliumin oppeja ja peri-aatteita. He voivat myös nähdä, kuinka näitä periaatteita voidaan soveltaa samanlaisiin tilanteisiin heidän omassa elämässään.

Merkitse rinnakkaisviitteitä. Rinnakkaisviite on viite toiseen pyhien kir-joitusten kohtaan, joka voi antaa lisää tietoa ja näkemystä tutkittavana ole-vasta kohdasta. Rinnakkaisviitteiden merkitseminen eli ”linkittäminen” on sitä, että liittää toisiinsa pyhien kirjoitusten viitteitä, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään jonkin pyhien kirjoitusten kohdan tai opin tai periaatteen. Hyödyllisiä rinnakkaisviitteitä on alaviitteissä ja muissa tutkimisen apuneu-voissa, opettajan ja oppilaan kirjoissa sekä yleiskonferenssipuheissa. Opet-taja ja oppilaat voivat myös itsekseen tutkiessaan löytää merkityksellisiä rin-nakkaisviitteitä.

Vertaa. Jokin pyhien kirjoitusten kohta tai oppi tai periaate usein selvenee, kun sitä vertaa johonkin muuhun. Opetusten, ihmisten tai tapahtumien välisten samankaltaisuuksien tai erojen huomaaminen voi auttaa näkemään evankeliumin totuudet tarkemmin. Esimerkiksi kuningas Benjaminin halli-tuskauden vertaaminen kuningas Nooan hallituskauteen suo oppilaiden nähdä hyvin selkeästi, mikä ero on vanhurskaan johtajan siunauksen ja jumalattoman johtajan tuhoisten seurausten välillä. Jaakobin ja Alman elä-män, opetusten ja todistuksen vertaaminen Seremin ja Korihorin filosofioi-hin ja elämään voi auttaa oppilaita helpommin tunnistamaan nykypäivän maailman väärät filosofiat ja näkemään, kuinka niitä vastaan voi taistella. Kun opettaja ja oppilaat vertaavat keskenään israelilaisten, Lehin ja tämän perheen sekä jerediläisten matkoja luvattuun maahan, he voivat oppia peri-aatteita, jotka auttavat heitä heidän omalla matkallaan läpi elämän.

Laadi luetteloja. Luettelo on toisiinsa liittyvien ajatusten, ideoiden tai ohjeiden sarja. Luettelojen etsiminen pyhistä kirjoituksista voi auttaa opetta-jaa ja oppilaita huomaamaan, mitä avainkohtia kirjoittaja tähdentää. Esimer-kiksi kymmenen käskyä on luettelo (ks. 2. Moos. 20). Siunatuksijulistukset voidaan nähdä luettelona (ks. Matt. 5:3–12; 3. Nefi 12:3–11). Oppi ja liitot 4 sisältää luettelon Herraa palvelemaan kutsuttujen kelvollisuusehdoista.

Etsi yhteyksiä, kaavoja ja teemoja. Oppilaita voi kannustaa etsimään yhteyksiä, kaavoja ja teemoja, kun he tutkivat pyhiä kirjoituksia. Vanhin David A. Bednar on sanonut: ”Yhteyksien, kaavojen ja teemojen etsiminen ilmoituksista rakentuu hengellisen tietomme pohjalle ja lisää sitä – –; se avartaa näkemystämme ja ymmärrystämme pelastussuunnitelmasta” (ks. ”Elävän veden varanto”, kirkon koululaitoksen takkavalkeailta nuorille aikuisille, 4. helmikuuta 2007, s. 2).

24


Muistiinpanoja Opettaja ja oppilaat käyttävät yleensä monia näistä taidoista ja menetelmistä oppitunneilla vuoden aikana. Niin tehdessään opettaja voi aika ajoin pysäh-tyä lyhyesti keskustelemaan oppilaidensa kanssa käytettävästä menetelmästä tai taidosta ja kannustaa heitä käyttämään sitä henkilökohtaisessa tutkimi-sessaan.

Lukekaa oppikurssin aineisto [2.3.2]

Kaikki pyhät kirjat – Vanha ja Uusi testamentti, Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi – ovat innoitet-tuja kirjoituksia, jotka sisältävät evankeliumin oppeja ja peri-aatteita. Ne havainnollistavat Jumalan tekoja ihmisten kanssa ja opettavat Jeesuksen Kristuksen sovitusta. Ne ovat tärkeitä erikseen, ja yhdessä ne antavat syvemmän ymmärryksen tai-vaallisen Isämme laatimasta evankeliumista ja pelastussuun-nitelmasta

Oppilaiden ja opettajan tulee lukea tutkien kutakin oppikurs-sia vastaava pyhä kirja kokonaan (poikkeuksena Vanhan testa-mentin tietyt osuudet, kuten on mainittu opetusaineistossa).

Ymmärtäkää pyhien kirjoitusten sekä profeettojen sanojen tausta ja sisältö [2.4]

Pyhien kirjoitusten sekä profeettojen sanojen taustan ja sisällön ymmärtäminen valmistaa opettajia ja oppilaita tunnistamaan innoitettujen kirjoittajien sanomat. Tausta ja sisältö selventävät ja havainnollistavat muiden kokemuksiin ja opetuksiin sisälty-viä evankeliumin oppeja ja periaatteita. Vaikka suuri osa seu-

raavista asioista käsittelee nimenomaan pyhien kirjoitusten taustan ja sisällön ymmärtämistä, useimpia näistä samoista periaatteista ja ajatuksista voidaan soveltaa myöhempien aikojen profeettojen sanojen ja sanomien tutkimiseen.

Tausta ja asiayhteys [2.4.1]

Asiayhteydellä tarkoitetaan 1) pyhien kirjoitusten jakeen tai jaeryhmän edellä tai jäljessä olevia kohtia tai 2) olosuhteita, jotka ovat vallinneet tietyn pyhien kirjoitusten kohdan, tapahtuman tai kertomuksen yhteydessä tai jotka antavat sille taustaa.

Asiayhteys auttaa ymmärtämään pyhien kirjoitusten sisältöä. Se antaa tietoa, joka selventää ja syventää pyhien kirjoitusten tekstissä olevien kertomusten, opetusten, oppien ja periaat-teiden ymmärtämistä. Jokainen pyhien kirjoitusten kirjoittaja on kirjoittanut Pyhän Hengen ohjauksen mukaisesti, mutta kirjoituksissa näkyy kuitenkin kirjoittajan oma kuvakieli ja kulttuuri. Ymmärtääkseen heidän kirjoituksiaan opettajan ja oppilaiden tulee mielessään ”astua heidän maailmaansa” niin paljon kuin mahdollista pystyäkseen näkemään asiat niin kuin kirjoittaja näki ne. Seuraavassa on muutamia esi-merkkejä erityyppisistä taustoista ja asiayhteyksistä.

Historiallinen tilanne. Kun käsittää, että Joseph Smith oli Libertyn vanki-lassa saadessaan ja kirjoittaessaan Opin ja liittojen luvut 121, 122 ja 123, se

”Kautta aikojen taivaan Isä on innoittanut valittuja miehiä ja naisia löytämään Pyhän Hengen johdatuk-sella ratkaisuja elämän hämmentä-vimpiin ongelmiin. Hän on innoittanut näitä valtuutettuja palvelijoita kirjoittamaan muistiin näitä ratkaisuja eräänlaiseksi käsikirjaksi niille Hänen lapsilleen, jotka uskovat Hänen onnensuunnitelmaansa ja Hänen rakkaaseen Poikaansa Jeesukseen Kristuk-seen. Tämä johdatus on valmiina ulottuvillamme siinä aarteessa, jota kutsumme pyhiksi kirjoituksiksi, eli Vanhassa ja Uudessa testamentissa, Mormonin kirjassa, Opissa ja liitoissa sekä Kallisarvoisessa helmessä.”

(Richard G. Scott, ”Pyhien kirjoitusten voima”, Liahona, marraskuu 2011, s. 6)

”Perehtykää niihin opetuksiin, joita pyhät kirjoitukset antavat. Oppikaa tuntemaan Mestarin vertausten ja profeettojen kehotusten tausta ja ympäristö. Tutkikaa niitä niin kuin he puhuisivat teille, sillä se on totuus.”

(Ks. Thomas S. Monson, ”Ole paras itsesi”, Liahona, toukokuu 2009, s. 68)

25


Muistiinpanojaantaa lisää syvyyttä ja voimaa niissä luvuissa opetetuille opeille ja periaatteille, jotka koskevat muun muassa vastoinkäymisiä sekä voiman ja vallan käyttöä.

Kulttuuritausta. Muinaisen Israelin juhla- ja pyhäpäivien taustan tuntemi-nen voi selventää sitä, kuinka ne liittyvät vertauskuvallisesti Vapahtajaan ja Hänen tehtäväänsä. Tietoisuus samarialaisten alkuperästä ja siitä, kuinka juutalaiset suhtautuivat heihin Kristuksen aikana, valaisee vertausta lau-piaasta samarialaisesta ja syventää sen kohtaamisen merkitystä, joka Vapah-tajalla oli naisen kanssa kaivolla Samariassa.

Kysymys tai tilanne, joka antoi aiheen vertaukselle, tapahtumalle, opille tai periaatteelle. Sen ymmärtäminen, että Oppi ja liitot 9 tuli vastauksena siihen, että Oliver Cow-dery ei pystynyt kääntämään, selventää luvussa opetetun ilmoituksen periaatteita.

Kuka puhuu kenelle ja miksi. Alman opetukset sovituk-sesta, ylösnousemuksesta, tuomiosta, armosta ja oikeuden-mukaisuudesta saavat syvällisemmän merkityksen, kun käsi-tämme, että hän esitti nuo opetukset käydessään tapaamassa poikaansa Koriantonia, joka oli huolissaan niiden vakavien syntien seurauksista, joihin hän oli syyllistynyt.

Maantieteellinen ympäristö. Kanaanin maantieteellinen tuntemus syven-tää ymmärrystämme siitä, minne Loot ja Abraham asettuivat asumaan, kuinka se vaikutti heidän tekemiinsä valintoihin ja kuinka nämä valinnat vaikuttivat heidän perheisiinsä.

Pyhät kirjoitukset, niissä olevat tutkimisen apuneuvot sekä opetusaineisto sisältävät yleensä riittävästi taustatietoa opettajalle ja oppilaille avuksi pyhien kirjoitusten sisällön ymmärtämiseen.

Sisältö [2.4.2]

Sisältöä on kertomuksen juoni, henkilöt, tapahtumat, saarnat ja innoitetut selitykset, jotka muodostavat pyhien kirjoitusten tekstin. Pyhien kirjoitusten sisältö antaa eloa ja merkitystä niille opeille ja periaatteille, joita pyhien kirjoitusten lukualueesta löytyy. Esi-merkiksi kertomus siitä, kun Nefi hakee pronssilevyt, opettaa periaatteen, jonka mukaan Herraan uskominen ja Hengen kuun-teleminen voivat auttaa ihmisiä voittamaan ylivoimaiselta tuntuvia haasteita. Israelilaisten Egyptistä lähdön tapahtumien ymmär-täminen tekee selväksi, että kun ihmiset ja kansat luottavat Her-raan ja seuraavat profeettaa, he voivat saada Herran lupaamat siu-naukset, mutta kun ihmiset nurisevat ja ovat tottelemattomia, siu-naukset pidätetään.

Tutustuminen pyhissä kirjoituksissa kuvailtuihin ihmisiin voi innoittaa ja kannustaa oppilaita kohtaamaan eteensä tulevia haasteita ja elämään uskossa. Kuten vanhin Richard G. Scott on luvannut Mormonin kirjaan liittyen:

”Sen sivuilta löydätte Nefin, Jaakobin, Enosin, Benjaminin, Alman, Ammonin, Helamanin, Mormonin, Moronin ja

”Minulla on keino, jonka avulla ymmärrän pyhät kirjoitukset. Minä kysyn itseltäni: Mikä oli se kysymys, joka aiheutti tämän vastauksen?”

(Joseph Smith, julkaisussa Profeetta Joseph Smithin opetuksia, toim. Joseph Fielding Smith, 1985, s. 275)

26


Muistiinpanoja monien muiden ystävyyden ja kelvollisen esimerkin. He sytyttävät jälleen rohkeutenne ja viitoittavat tien uskoon ja kuuliaisuuteen. – –

Mikä vielä tärkeämpää, jokainen heistä, poikkeuksetta, nostaa katseenne täy-delliseen ystävään – Vapahtajaamme ja Lunastajaamme, Jeesukseen Kristuk-seen.” (Ks. ”Tosi ystävät, jotka kannustavat”, Valkeus, tammikuu 1989, s. 65.)

Saarnat, jotka on niin huolella säilytetty pyhissä kirjoituksissa, ovat toinen hyvin tärkeä osa sisältöä. Synnin kanssa kamppailevalle oppilaalle Paavalin tai Alma nuoremman saarnat voivat olla toivon ja kannustuksen lähteenä. Kuningas Benjaminin viimeinen puhe kansalleen opettaa mestarillisesti Vapahtajan ja Hänen sovituksensa voimaa ja merkitystä sekä selvittää palve-lemisen merkitystä, kuuliaisuuden siunauksia ja avun tarpeessa olevien aut-tamista ja tukemista. Oppilas, joka pyrkii olemaan Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, voi saada oivalluksia tutkimalla ja pyrkimällä toteuttamaan Vapahtajan vuorisaarnassa lausumia sanoja.

Sisällön ymmärtämiseen kuuluu se, että oppii vaikeiden sanojen ja ilmaus-ten merkityksen sekä vertausten, symbolien ja niin edelleen tulkinnan. Esi-merkiksi sanojen kuten maku (Matt. 5:13) tai pysyä (OL 11:19) ja ilmausten kuten ”vyöttää kupeensa” (ks. OL 75:22) sekä ”rahakukkaro ja laukku” (ks. Luuk. 10:4) merkityksen tunteminen auttaa selventämään pyhien kirjoitus-ten tekstiä. Vapahtajan vertauksissa opettamia periaatteita on helpompi ymmärtää, kun tunnistaa, mikä vertauskuvallinen merkitys on sellaisilla asioilla kuten kallisarvoinen helmi (ks. Matt. 13:45–46), vehnä ja rikkavilja (ks. Matt. 13:24–30) ja kadonnut lammas (ks. Luuk. 15:4–7).

Kun ajattelee kaikkea sitä tietoa, jota voitaisiin opettaa ja oppia, opettajan tulee harkiten päättää, kuinka paljon todellista aikaa omistetaan taustatie-doille ja sisällölle sekä kuinka paljon aikaa käytetään evankeliumin oppien ja periaatteiden tutkimiseen. Opettajan tulee esitellä riittävästi taustaa ja sisäl-töä auttaakseen oppilaita ymmärtämään pyhien kirjoitusten tekstistä löyty-viä iankaikkisia totuuksia, mutta hän ei saa korostaa tätä taustatietoa ja näitä yksityiskohtia siinä määrin, että niistä tulee oppiaiheen ydin.

Tunnistakaa ja ymmärtäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita, tuntekaa niiden totuus ja tärkeys sekä toteuttakaa niitä käytännössä [2.5]

Evankeliumin oppien ja periaatteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa opettajaa ja oppilaita soveltamaan pyhiä kirjoituksia ja profeettojen sanoja omaan elämäänsä sekä opastaa heitä tekemään valintoja. Evankeliu-min oppien ja periaatteiden totuuden, merkityksen ja tärkeyden tunteminen johtaa usein entistä suurempaan haluun toteuttaa oppimaansa käytännössä. Evankeliumin periaatteiden toteuttaminen käytännössä tuo luvattuja siu-nauksia, syventää ymmärrystä ja kääntymystä sekä auttaa opettajaa ja oppi-laita tulemaan enemmän Vapahtajan kaltaisiksi.

Oppi on Jeesuksen Kristuksen evankeliumia koskeva perustavanlaatuinen, muuttumaton totuus. Sellaiset totuudet kuten taivaallisella Isällä on liha- ja luuruumis, kaste on välttämätön Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi ja kaikki ihmiset nousevat ylös ovat esimerkkejä opeista.

27


MuistiinpanojaPeriaate on kestävä totuus tai sääntö, jonka ihminen voi omaksua opasta-maan häntä valintojen tekemisessä. Evankeliumin periaatteet ovat yleismaa-ilmallisia ja auttavat ihmisiä toteuttamaan evankeliumin oppeja jokapäi-väisessä elämässä. Vanhin Richard G. Scott on opettanut: ”Periaatteet ovat tiivistettyä totuutta, joka on esitetty lyhyesti ja sovellettavaksi” (ks. ”Hengel-lisen tiedon saaminen”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 86). Tämä tarkoittaa sitä, että evankeliumin periaate viittaa tavallisesti sekä toimintaan että siitä koi-tuviin seurauksiin. Esimerkiksi: alati rukoileminen voi auttaa meitä voittamaan kiusauksia (ks. OL 10:5), ja jos noudatamme Pyhän Hengen kehotuksia, Hän auttaa meitä toteuttamaan sen, mitä Herra on käskenyt (ks. 1. Nefi 4).

Toisinaan opin ja periaatteen välistä eroa on vaikea huomata. Vanhin Henry B. Eyring on esittänyt seuraavaa: ”En muuten käyttäisi paljoa-kaan aikaa yrittääkseni tehdä eron periaatteen ja opin välillä. Olen kuullut senkaltaisia keskusteluja, jotka eivät ole olleet kovinkaan hedelmällisiä.” (”Training Guidelines and Resources: Elder Richard G. Scott and Elder Henry B. Eyring Discussion”, kirkon koululaitoksen satelliittikoulutuslähetys, elokuu 2003, s. 10.)

Tunnistakaa oppeja ja periaatteita [2.5.1]

Yksi pyhien kirjoitusten keskeisiä tarkoituksia on opettaa evankeliumin oppeja ja periaatteita. Presidentti Marion G. Romney on selittänyt: ”Pyhiä kirjoituksia ei voi tutkia vilpittömästi oppimatta evankeliumin periaatteita, koska pyhät kirjoitukset on kirjoitettu, jotta periaatteet säilytettäisiin meidän hyödyksemme” (”The Message of the Old Testament”, kirkon koululaitok-sen Vanha testamentti -aiheinen symposiumi, 17. elokuuta 1979, s. 3). Vanhin Boyd K. Packer on opettanut: ”[Periaatteet] ovat pyhissä kirjoituksissa. Ne ovat ilmoitusten ydin ja tarkoitus.” (”Periaatteet”, Valkeus, marraskuu 1985, s. 54.) Tänä taloudenhoitokautena Herra on käskenyt opettajia ja johtohenki-löitä kirkossaan opettamaan evankeliumin periaatteita, jotka ovat pyhissä kirjoituksissa: ”Ja vielä, tämän kirkon vanhinten, pappien ja opettajien tulee opettaa minun evankeliumini periaatteita, jotka ovat Raamatussa ja Mormo-nin kirjassa, jossa on evankeliumin täyteys” (OL 42:12).

Se, että oppii tunnistamaan evankeliumin oppeja ja periaatteita, joita on pyhissä kirjoituksissa, vaatii syvällistä ponnistelua ja harjoitusta. Puhuessaan tästä ponnistelusta vanhin Richard G. Scott on sanonut: ”Etsikää periaat-teita. Erottakaa ne huolellisesti siitä yksityiskohdasta, jota on käytetty niiden selittämiseen.” (”Hengellisen tiedon saaminen”, s. 86.)

Toisinaan oppitunnilla opettaja osoittaa oppilaille oppeja ja periaatteita. Toi-sinaan opettaja ohjaa ja kannustaa oppilaita ja antaa heidän löytää periaat-teet itse. Opettajan tulee uutterasti auttaa oppilaita hankkimaan kyky tun-nistaa itsekseen oppeja ja periaatteita.

Jotkin evankeliumin opit ja periaatteet on helpompi tunnistaa, koska ne esi-tetään avoimesti. Näiden suoraan esitettyjen periaatteiden edessä on usein ilmaus, kuten ”näin me näemme”, ”sen tähden”, ”niinpä” tai ”katso”, viita-ten siihen, että pyhien kirjoitusten kirjoittaja kenties esittää sanomastaan tii-vistelmän tai tekee päätelmän.

Kuten kohdassa Hel. 3:27 sanotaan: ”Näin me voimme nähdä, että Herra on armollinen kaikille, jotka vilpittömin sydämin huutavat avuksi hänen pyhää nimeään.”

28


Muistiinpanoja Kohdassa Alma 12:10 sanotaan: ”Sen tähden se, joka paaduttaa sydämensä, saa vähäisemmän osan sanaa; ja sille, joka ei paaduta sydäntään, annetaan suurempi osa sanaa.”

Kohdassa Ef. 6:13 opetetaan: ”Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviyty-mään taistelusta pystyssä pysyen.”

Kohdassa Alma 41:10 sanotaan: ”Katso, minä sanon sinulle: Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.”

Monet periaatteet ovat sellaisia, joita pyhien kirjoitusten kirjoittaja ei ilmaise suoraan vaan epäsuorasti. Epäsuorasti ilmaistuja periaatteita saattaa tulla esiin jostakin kokonaisesta pyhästä kirjasta, jostakin luvusta tai yksittäisestä jakeesta, ja niitä saattaa tulla esiin kertomuksen juonessa, tapahtumissa tai vertauksissa. Epäsuorasti ilmaistujen periaatteiden tunnistamiseen sisältyy pyhien kirjoitusten kertomuksessa kuvattujen totuuksien käsittäminen sekä niiden ilmaiseminen selkeästi ja ytimekkäästi. Tämä vaatii usein aikaa ja syvällistä miettimistä. Vanhin Richard G. Scott on opettanut: ”Meidän kan-nattaa nähdä vaivaa järjestääksemme hankkimamme totuuden yksinkertai-siksi periaatelauselmiksi” (”Hengellisen tiedon saaminen”, s. 86).

Epäsuorasti ilmaistuja periaatteita voi usein löytää etsimällä pyhien kirjoitus-ten lukualueesta syyn ja seurauksen suhteita. Kun tarkastelee pyhien kirjoi-tusten kertomuksen henkilöiden tai ryhmien tekoja, asenteita ja käyttäyty-mistä ja huomaa, mitä siunauksia tai seurauksia niistä koitui, evankeliumin periaatteet käyvät ilmeisemmiksi.

Epäsuorasti ilmaistuja periaatteita voi tunnistaa myös esittämällä seuraavankaltaisia kysymyksiä:

• Mikä on kertomuksen opetus tai tarkoitus?• Miksi arvelet kirjoittajan ottaneen mukaan nämä tapahtu-

mat tai kohdat?• Mitä kirjoittaja halusi meidän oppivan?• Mitä perustavanlaatuisia totuuksia tässä kohdassa opete-

taan?

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä epäsuorasti ilmaistuista periaatteista:

Alma nuoremman tai Paavalin elämän tapahtumat: Henkilö, joka ottaa vastaan totuuden ja tekee parannuksen synneistään, voi johdat-taa muita evankeliumin siunausten pariin (ks. Alma 36:10–21; Ap. t. 9:4–20).

Vertaus kymmenestä morsiusneidosta: Jos olemme uskollisesti val-mistautuneet hengellisesti, olemme valmiita, kun Herra tulee ; tai niitä, jotka laiminlyövät hengellisen valmistautumisensa, Herra ei ota vastaan, kun Hän tulee (ks. Matt. 25:1–13).

Kertomus Daavidista ja Goljatista: Kun toimimme rohkeasti ja Jumalaan uskoen, voimme voittaa suuria haasteita elämässämme (ks. 1. Sam. 17:40–51).

29


MuistiinpanojaSeuraavassa on muutamia tapoja, joilla voit auttaa oppilaita oppimaan tun-nistamaan periaatteita ja oppeja:

• Kehota oppilaita kirjoittamaan oppimansa ajatus ”jos–niin”-suhdetta kuvaavaksi lauselmaksi.

• Anna oppilaille tehtäväksi kirjoittaa ”ja näin me näemme” -lausel-mia, joissa tiivistetään heidän oppimansa totuudet.

• Pyydä oppilaita huomaamaan, mitä pyhien kirjoitusten lukualueen henkilöt tekivät, ja etsimään, mihin siunauksiin tai seurauksiin se johti.

• Kannusta oppilaita alleviivaamaan pyhiin kirjoituksiinsa avainsanoja tai -ilmauksia, joista periaatteet ja opilliset lausumat käyvät ilmi.

• Kirjoita pyhien kirjoitusten lukualueessa oleva oppi tai periaate taululle. Kehota oppilaita etsimään kyseisestä kohdasta todiste siitä periaatteesta.

Kun periaatteita ja oppeja tunnistetaan, on tärkeää, että ne ilmaistaan sel-keästi ja yksinkertaisesti. ”’Jotta totuus voidaan tunnistaa, se on esitettävä, ja mitä selkeämmin ja täydellisemmin se esitetään, sitä paremmin Pyhä Henki voi todistaa ihmisten sielulle, että työ on totta’ [New Witnesses for God, 3 osaa, osa 2, s. vii]” (B. H. Roberts, artikkelissa James E. Faust, ”Mitä haluan poikani tietävän ennen kuin hän lähtee lähetystyöhön”, Valkeus, heinäkuu 1996, s. 43; Saarnatkaa minun evankeliumiani, 2005, s. 193).

Se, että kirjoitat tunnistetun periaatteen tai opin taululle tai kehotat oppilaita kirjoittamaan tai alleviivaamaan sen pyhiin kirjoituksiinsa, on yksi tapa, jonka avulla voit selkeyttää näitä totuuksia luokan jäsenten mielessä.

Ymmärtäkää oppeja ja periaatteita [2.5.2]

Evankeliumin opin tai periaatteen ymmärtäminen tarkoittaa sitä, että oppi-laat käsittävät tunnistetut totuudet, niiden suhteen muihin periaatteisiin ja oppeihin Herran suunnitelmassa sekä sen, missä olosuhteissa periaatetta voi-daan toteuttaa heidän elämässään. Kun opettaja tai oppilas ymmärtää jonkin opin tai periaatteen, hän tietää paitsi sen, mitä sanat tarkoittavat, myös sen, kuinka oppi tai periaate voi vaikuttaa hänen elämäänsä. Kun opin tai periaat-teen tunnistaa ja ymmärtää, sitä voi helpommin toteuttaa käytännössä.

Opettaja ja oppilaat voivat lisätä evankeliumin oppien ja periaatteiden ymmärtämystään etsimällä pyhistä kirjoituksista niihin liittyviä opetuksia ja lisäoivalluksia, kääntymällä myöhempien aikojen profeettojen ja apostolien sanojen ja opetusten puoleen, selittämällä muille oppimiaan evankeliumin totuuksia ja rukoilemalla apua Pyhältä Hengeltä. Ymmärtäminen syvenee edelleen, kun periaatteita toteutetaan käytännössä.

Opettaja voi auttaa oppilaita ymmärtämään oppeja ja periaatteita esittämällä kysymyksiä, jotka johdattavat oppilaat tarkastelemaan niiden merkitystä. Esimerkiksi Mormonin kirjan kertomuksesta 2 000 nuoresta soturista voimme oppia sen periaatteen, että jos me emme epäile, Jumala pelastaa meidät (ks. Alma 56:47–48). Saadakseen syvemmän ymmärryksen siitä, mitä tämä periaate merkitsee, opettaja ja oppilaat voisivat miettiä seuraavanlaisia kysy-myksiä:

• Mitä nuoret soturit eivät epäilleet?• Mikä on todisteena siitä, että nämä nuoret soturit eivät epäilleet?

30


Muistiinpanoja • Kuinka Jumala pelasti nuoret soturit?• Mitä ”taisteluja” kirkon nykypäivän nuoret joutuvat käymään?• Millä tavoin Jumala voisi pelastaa heidät näissä taisteluissa?• Mitä Abinadin, Joseph Smithin tai Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon

kokemukset opettavat meille siitä, mitä tarkoittaa tulla pelastetuksi?

Vanhan testamentin kertomuksesta Naamanista ja Elisasta voimme oppia sen periaatteen, että jos olemme nöyriä ja halukkaita noudattamaan profeetan neuvoa, me voimme parantua (ks. 2. Kun. 5:1–14). Ymmärtääkseen, mitä tämä periaate merkitsee, opettaja ja oppilaat voisivat miettiä seuraavanlaisia kysy-myksiä:

• Kuinka nöyryys auttaa meitä noudattamaan profeetan neuvoa?• Kuinka se, että Naaman oli lopulta halukas ”peseytymään seitse-

mästi”, auttaa meitä ymmärtämään, mitä tarkoittaa, että todellakin noudattaa profeetan neuvoa?

• Mistä asioista paitsi fyysisestä sairaudesta meidän saattaa olla tar-peen parantua nykyaikana?

• Mitä sellaisia asioita profeetat ovat kehottaneet meitä tekemään, jotka parantavat meidät hengellisesti mutta joita maailma ei kenties ymmärrä?

Tuntekaa oppien ja periaatteiden totuus ja tärkeys [2.5.3]

Vaikka oppilaat ehkä tunnistavat ja ymmärtävät evankeliumin periaatteita ja oppeja, he usein toteuttavat niitä käytännössä vasta sitten, kun he Hengen avulla tuntevat niiden totuuden ja tärkeyden ja aistivat jonkin asteen kiireellisyyttä sisällyttää periaatteen omaan elämäänsä. Vanhin Robert D. Hales on selittänyt: ”Opetettuaan [evankeliumin] tosiasiat – – todelli-nen opettaja vie [oppilaat] askeleen pidemmälle niin että he saavat sydämeensä sen hengellisen todistuksen ja ymmärryk-sen, joka saa heidät toimimaan ja tekemään” (”Teaching by Faith”, ilta vanhin Robert D. Halesin seurassa, 1. helmikuuta 2002, s. 5).

Pyhä Henki voi painaa oppilaiden mieleen ja sydämeen jon-kin opin tai periaatteen merkityksen sekä voi antaa oppilaille halun toteuttaa sitä periaatetta käytännössä ja voimaa tehdä

niin. Opettajan tulee pyrkiä kaikin keinoin edistämään tätä kokemusta jokaisen luokassaan olevan oppilaan osalta. Vanhin Richard G. Scott on kan-nustanut opettajia: ”Rukoilettehan opastusta siihen, kuinka saada totuus painumaan syvälle oppilaidenne mieleen ja sydämeen, niin että he käyttäisi-vät sitä koko elämänsä ajan? Kun rukoillen etsitte tapoja tehdä niin, tiedän, että Herra opastaa teitä.” (”To Understand and Live Truth”, ilta vanhin Richard G. Scottin seurassa, 4. helmikuuta 2005, s. 2.)

Yksi tehokkaimpia keinoja auttaa oppilaita kutsumaan Hengen vaikutus sydämeensä ja valmistaa heitä toimimaan oppimansa periaatteen pohjalta on kannustaa heitä pohtimaan kyseiseen periaatteeseen liittyviä henkilökohtai-sia kokemuksia (ks. osio 5.1.3, ”Kysymykset, jotka herättävät tunteita ja todis-tuksen”, s. 63). Tämä auttaa oppilaita huomaamaan, millainen vaikutus peri-aatteella on ollut heidän elämäänsä tai muiden elämään. Esimerkiksi kun on

”Evankeliumin opettamisemme tulee tähdentää voimallisemmin kuin koskaan ennen Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin totuutta, merkitystä ja kiireellisyyttä. Tämä opet-tamisen tavoitteiden kolmikko on hyvin tärkeä, koska niiden voima jouduttaa täydellistä kääntymystä.”

(Neal A. Maxwell, ”Those Seedling Saints Who Sit before You”, kirkon koululaitoksen Vanha testamentti -aiheinen symposiumi, 19. elokuuta 1983, s. 2)

31


Muistiinpanojakeskusteltu kymmenysten laista, opettaja voisi kysyä: ”Millaisia siunauksia olette nähneet koituvan kymmenysten lain noudattamisesta omassa elämäs-sänne tai muiden elämässä?” Kun oppilaat pohtivat tämänkaltaisia kysymyk-siä ja kertovat sopivia henkilökohtaisia kokemuksia luokalleen, Pyhä Henki voi auttaa heitä näkemään selkeämmin ne siunaukset, joita he ja muut ovat saaneet elämällä evankeliumin oppien ja periaatteiden mukaan. Henki auttaa oppilaita myös tuntemaan suurempaa halua toteuttaa näitä totuuksia omassa elämässään. Opettaja voi myös kertoa tosikertomuksia omasta elämästään tai muiden elämästä auttaakseen oppilaita tuntemaan käsiteltävänä olevan peri-aatteen mukaan elämisen totuuden ja tärkeyden.

Opettaja voi antaa oppilaille mahdollisuuksia todistaa periaatteiden ja oppien totuudesta. Opettajan tulee myös etsiä tilaisuuksia, jolloin hän voi lausua oman todistuksensa. Lisäksi opettaja voi auttaa oppilaita tuntemaan oppien ja periaatteiden totuuden ja tärkeyden tähdentämällä pyhissä kirjoi-tuksissa olevia yksittäisten ihmisten lausumia todistuksia ja lukemalla tai kuuntelemalla myöhempien aikojen pyhien profeettojen ja apostolien todis-tuksia.

Toteuttakaa oppeja ja periaatteita käytännössä [2.5.4]

Toteuttamista käytännössä tapahtuu silloin, kun oppilaat ajattelevat, puhuvat ja elävät oppimiensa periaatteiden mukaan. Vanhin Richard G. Scott on selittänyt käytännössä toteuttamisen tärkeyttä sanoessaan: ”Luokkahuoneessa tapahtuvan opetuksen tehokkuuden paras mitta on se, kun huomaa oppilaan ymmärtävän totuudet ja toteuttavan niitä elämässään” (”To Understand and Live Truth”, s. 3).

Kun oppilaat toteuttavat evankeliumin periaatteita omassa elämässään, he saavat luvatut siunaukset. He saavat myös syvemmän ymmärryksen ja todistuksen siitä opista tai periaat-teesta, jota he ovat toteuttaneet käytännössä. Esimerkiksi ne oppilaat, jotka pyhittävät lepopäivän, saavat täydellisemmän ymmärryksen sen merkityksestä kuin ne oppilaat, jotka eivät tee niin. Niillä oppilailla, jotka ovat turvanneet koko sydämestään Herraan (ks. Sananl. 3:5) ja joita on vahvistettu ja lohdu-tettu vastoinkäymisen tai koettelemuksen aikana, on selkeämpi ymmärrys siitä periaatteesta kuin niillä oppilailla, jotka eivät ole kokeneet sitä.

Opettajan tulee antaa oppitunnin aikana oppilaille aikaa mietiskellä, pohdis-kella tai kirjoittaa siitä, mitä he ovat ymmärtäneet ja tunteneet, sekä pohtia, mihin nimenomaisiin toimiin heidän tulisi ryhtyä toteuttaakseen sitä omassa elämässään. Sellaisina hetkinä opettajan tulee kannustaa oppilaita pyytä-mään opastusta ja johdatusta Herralta. Opettaja voi myös keskustella tilan-teista, joita oppilaat saattavat kohdata, ja antaa heidän esittää ajatuksiaan siitä, kuinka evankeliumin periaatteiden toteuttaminen niissä tilanteissa olisi siunauksena heidän elämässään. Hän voi ehdottaa, että oppilaat asettaisivat tavoitteen, joka voi auttaa heitä elämään opetettavan periaatteen mukaan. Opettaja voisi valmistaa monisteen, jossa on jokin pyhien kirjoitusten kohta, lainaus, runo tai katkelma kirkon laulusta ja jonka oppilaat voivat viedä kotiin muistutukseksi periaatteesta.

”Evankeliumin opettamisen tavoit-teena – – ei ole ’kaataa tietoa’ luokan jäsenten mieleen. – – Sen tavoitteena on innoittaa yksilöä ajattelemaan, tun-temaan ja sen jälkeen tekemään jota-

kin elääkseen evankeliumin periaatteiden mukaan.”

(Thomas S. Monson, julkaisussa Conference Report, lokakuu 1970, s. 107)

32


Muistiinpanoja Saattaa olla hetkiä, jolloin luokan opettaja tai oppilaat ehdottavat, kuinka evankeliumin periaatteita voitaisiin toteuttaa käytännössä. Tällaiset esimerkit voivat antaa oppilaille hyödyllisiä ideoita tavoista, joilla he voivat toteuttaa evankeliumin periaatteita jokapäiväisessä elämässään. Opettajan tulee kui-tenkin varoa olemasta liian ohjaileva esittäessään oppilaille nimenomaisia sovellustapoja. Muista, että merkityksellisintä johdatusta henkilökohtaiseen soveltamiseen tulee yksilöllisesti innoituksen tai ilmoituksen kautta Herralta Pyhän Hengen välityksellä. Vanhin Dallin H. Oaks on opettanut: ”Opetta-jien, joiden on käsketty opettaa evankeliumin periaatteita ja ’valtakunnan oppia’ (OL 88:77), tulee yleensä pidättyä opettamasta erityisiä sääntöjä tai sovelluksia. – – Kun opettaja on opettanut opin ja siihen liittyvät periaatteet pyhistä kirjoituksista ja nykyajan profeetoilta, tällaiset erilliset sovellukset tai säännöt ovat yleensä yksilöiden ja perheiden vastuulla.” (”Evankeliumin opettaminen”, s. 96.)

Selittäkää evankeliumin oppeja ja periaatteita sekä kertokaa ja todistakaa niistä [2.6]

Oppien ja periaatteiden selittäminen, oivalluksista ja asiaankuuluvista koke-muksista kertominen sekä jumalallisesta totuudesta todistaminen selkeyttää henkilön ymmärrystä evankeliumin opeista ja periaatteista sekä kehittää hänen kykyään opettaa evankeliumia muille. Kun oppilaat selittävät, ker-tovat ja todistavat, Pyhä Henki usein johdattaa heitä saamaan syvemmän todistuksen juuri niistä asioista, joita he ilmaisevat. Pyhän Hengen voiman ansiosta heidän sanoillaan ja ilmauksillaan voi myös olla merkittävä vaikutus heidän ikätoveriensa tai muiden kuulijoiden sydämeen ja mieleen.

Opettaja, joka tutkii oppiaihetta, valmistautuu siihen ja opettaa sen mie-tiskellen ja rukoillen, yleensä oppii hyvin paljon. Tämä sama periaate pätee myös oppilaisiin. Kun he tutkivat palautetun evankeliumin oppeja ja periaat-teita sekä opettavat niitä toisilleen, heidän ymmärryksensä syvenee ja todis-tuksensa vahvistuu.

Selittäkää [2.6.1]

Pyhiä kirjoituksia koskeva ymmärrys lisääntyy, kun oppilaat ja opettaja selit-tävät pyhiä kirjoituksia toisilleen. Kun opettaja ja oppilaat valmistautuvat kertomaan selkeästi ja yksinkertaisesti, mitä jokin pyhien kirjoitusten kohta tai mitä jokin oppi tai periaate tarkoittaa, se kannustaa heitä pohdiskele-maan jakeita, järjestelemään ajatuksiaan ja kutsumaan Pyhän Hengen vai-kutuksen opettamaan heitä.

Presidentti Spencer W. Kimball on opettanut: ”Me opimme tekemään teke-mällä. Jos tutkimme evankeliumia sitä opettaaksemme, me saamme tietoa, sillä kun kannamme lyhtyä valaistaksemme tietä muille, me valaisemme omaakin tietämme. Kun tarkastelemme pyhien kirjoitusten kohtia ja panemme niitä järjestykseen esittääksemme sopivan oppiaiheen muille, me selkeytämme omaa mieltämme. Kun selitämme sitä, mitä itse jo tiedämme, meille tuntuu avautuvan lisää totuuksia, ymmärryksemme tuntuu laajentu-van, tunnumme saavan uusia yhteyksiä ja sovelluksia.” (The Teachings of Spencer W. Kimball, 1982, s. 530.)

33


MuistiinpanojaKun oppilaille annetaan tilaisuus selittää jotakin oppia tai periaatetta jollekulle muulle, se kannustaa heitä ajattelemaan syvällisemmin ja etsimään syvempää ymmärrystä, ennen kuin he opettavat muille sitä, mitä ovat oppineet. Opettaja voi pyytää oppilaita selittämään, miksi on tärkeää osoittaa uskoa, mennä kas-teelle tai noudattaa kymmenysten lakia. Oppilaita voi pyytää kertomaan jolle-kulle muulle luomisesta, lankeemuksesta tai siitä, miksi he uskovat, että perhe on keskeisellä sijalla taivaallisen Isän suunnitelmassa. Tämän voi tehdä pareit-tain tai pienryhmissä, roolileikkinä, koko luokan kanssa tai kirjallisena tehtä-vänä. Saattaa myös olla sopivaa aika ajoin pyytää oppilaita selittämään jokin pyhien kirjoitusten kohta tai opettamaan jokin oppi tai periaate isälle tai äidille, veljelle tai sisarelle, ystävälle tai huonetoverille.

Kertokaa [2.6.2]

Sekä opettajalla että oppilailla tulee olla tilaisuus kertoa oivalluksistaan ja ymmärtämistään asioista sekä henkilökoh-taisista kokemuksista, joita heillä on ollut johonkin oppiin tai periaatteeseen liittyen. He voivat myös kertoa kokemuk-sista, joita he ovat nähneet toisten elämässä.

Presidentti J. Reuben Clark jr. on sanonut: ”Seminaarienne ja instituuttienne ovesta tuskin tulee sisään nuorta, joka ei tiedä saaneensa hengellisiä siunauksia tai joka ei ole nähnyt rukouksen vaikutuksia tai joka ei ole ollut sairaudesta parantavan uskon voiman todistajana tai joka ei ole nähnyt hengellisiä vuodatuksia, joista nykymaailma ei tiedä mitään” (Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa, tarkistettu painos, 2004, s. 10). Oppilaille tulee antaa tilaisuus kertoa tällaisista kokemuksista luokalle. (Opettajan on kenties tarpeen auttaa oppilaita ymmärtämään, että jotkin kokemukset ovat liian pyhiä tai henkilö-kohtaisia kerrottaviksi luokkahuonetilanteessa; ks. Alma 12:9; OL 63:64.)

Todistakaa [2.6.3]

Kun oppilaat ovat selittäneet evankeliumin periaatteita ja kertoneet koke-muksistaan toteuttaessaan niitä omassa elämässään, he ovat usein valmiim-pia todistamaan siitä, mitä he ovat alkaneet uskoa.

Vanhin Boyd K. Packer on selittänyt yhtä todistuksen lausumiseen liittyvää siunausta: ”Voi kunpa saisin opetetuksi teille tämän yhden periaatteen! Todistus löydetään lausumalla se! – –

Todistuksen saaminen siitä, mitä olette lukeneet tai mitä joku on sanonut, on asia sinänsä, ja se on välttämätön alku. Aivan toista on se, että Henki todistaa teille sydämessänne, että se, mitä te olette todista-neet, on totta.” (Ks. ”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 34.)

Todistuksen lausuminen paitsi siunaa henkilöä, joka lausuu todistuksen, voi myös vahvistaa muiden uskoa ja todistusta. Todistuksen lausuminen antaa Pyhälle Hengelle tilaisuuden todistaa tietyistä palautetun evankeliumin opeista ja periaat-teista. Todistus ei aina ala ilmauksella: ”Haluaisin lausua todistukseni.” Se voi olla yksinkertaisesti toteamus siitä,

”Todistus – todellinen todistus, joka on syntynyt Hengestä ja on Pyhän Hengen vahvistama – muuttaa elämän.”

(M. Russell Ballard, ”Puhdas todistus”, Liahona, marraskuu 2004, s. 40)

34


Muistiinpanoja minkä henkilö tietää olevan totta, lausuttuna vilpittömästi ja vakaumuksella. Kyse voi olla sen yksinkertaisesta vahvistamisesta, mitä henkilö ajattelee jos-takin evankeliumin opista tai periaatteesta ja miten se on vaikuttanut hänen elämäänsä. Oppilaat voivat ymmärtää selkeämmin, kuinka evankeliumin periaatteita voi toteuttaa käytännössä, ja tuntea suurempaa innoitusta toteuttaa niitä omassa elämässään, kun he kuulevat opettajan ja muiden oppilaiden todistavan niiden arvosta.

Opettaja voi kannustaa oppilaita todistamaan evankeliumin totuuksista esittämällä kysymyksiä, jotka kutsuvat heitä ker-tomaan kokemuksistaan ja uskonkäsityksistään (ks. osio 5.1.3, ”Kysymykset, jotka herättävät tunteita ja todistuksen”, s. 63). Hän voi tarjota muitakin tilaisuuksia, jolloin oppilaat voivat todistaa ikätovereilleen. Opettajan tulee suhtautua hienotunteisesti todistuksen henkilökohtaiseen ja pyhään luonteeseen, ja hän voi pyytää oppilaita lausumaan todistuk-sen mutta hänen ei pidä koskaan vaatia sitä. Opettajan tulee käyttää tilaisuutta todistaa usein omasta rakkaudestaan tai-

vaallista Isää ja Hänen Poikaansa Jeesusta Kristusta kohtaan sekä evankeliu-min oppien ja periaatteiden totuudesta ja arvosta. Opettajan tulee olla tietoi-nen Vapahtajan lausumista todistuksista samoin kuin myöhempien aikojen profeettojen ja apostolien lausumista todistuksista sekä viitata niihin.

Hallitkaa pyhien kirjoitusten avainkohdat ja perusopit [2.7]

Kun ihmiset kokoavat iankaikkisia totuuksia mieleensä ja sydämeensä, Pyhä Henki palauttaa nämä totuudet heidän muistiinsa hädän hetkinä ja antaa heille rohkeutta toimia uskossa. Presidentti Howard W. Hunter on opettanut:

”Kehotan teitä painokkaasti käyttämään opetuksessanne pyhiä kirjoituksia ja tekemään kaiken voitavanne auttaaksenne oppilaita käyttämään niitä ja tulemaan tutuiksi niiden kanssa. Haluaisin, että nuoremme luottaisivat pyhiin kirjoituksiin. – –

Ensiksikin haluamme oppilaiden luottavan pyhien kirjoitusten voimaan ja totuuksiin, luottavan siihen, että heidän taivaallinen Isänsä todella puhuu heille pyhien kirjoitusten kautta, ja luottavan siihen, että he voivat kääntyä pyhien kirjoitusten puoleen ja löytää vastauksia ongelmiinsa ja rukouk-siinsa. – –

Toivoisimme, ettei yksikään oppilaistanne lähtisi luokkahuoneestanne peloissaan tai nolostuneena tai häpeissään siitä, ettei hän voi löytää tarvitse-maansa apua, koska hän ei tunne pyhiä kirjoituksia tarpeeksi hyvin löytääk-seen oikeat kohdat.” (”Eternal Investments”, s. 2.)

Auttaakseen oppilaita kokoamaan iankaikkisia totuuksia ja kasvattamaan luottamustaan pyhiin kirjoituksiin seminaarit ja instituutit on valinnut tietyn määrän pyhien kirjoitusten hallittavia kohtia ja laatinut luettelon perus-opeista. Pyhien kirjoitusten hallittavien kohtien ja näiden oppien tutkimisessa tulee kehittyä yhdessä niin että oppilaat oppivat ilmaisemaan nämä opit omin sanoin ja käyttämään pyhien kirjoitusten hallittavia kohtia apuna selit-tääkseen näitä totuuksia ja todistaakseen niistä.

”Uskoa vahvistavia tilanteita tulee opetuksen aikana, kun oppilaat osal-listuvat opettaen ja todistaen ikätove-reilleen.”

(Robert D. Hales, ”Teaching by Faith”, s. 4)

35


MuistiinpanojaPyhien kirjoitusten hallinta [2.7.1]

Seminaarit ja uskontoinstituutit on valinnut 25 pyhien kirjoitusten hallitta-vaa kohtaa kullekin neljälle seminaarikurssille. Nämä kohdat tarjoavat tär-keän pyhien kirjoitusten perustan evankeliumin ymmärtämiselle ja siitä ker-tomiselle sekä uskon vahvistamiselle. Seminaarioppilaita kannustetaan opettelemaan nämä kohdat alla kuvatulla tavalla, niin että he ”hallitsevat” ne. Instituuttioppilaita tulee kannustaa rakentamaan näiden 100 pyhien kir-joitusten hallittavan kohdan perustalle ja saamaan syvyyttä pyhien kirjoitus-ten muiden avainkohtien ymmärtämiseen.

Pyhien kirjoitusten kohtien hallintaan sisältyy seuraavia asioita:

• jakeiden löytäminen tuntemalla niihin liittyvät pyhien kirjoitusten viitteet

• pyhien kirjoitusten kohtien taustan ja sisällön ymmär-täminen

• pyhien kirjoitusten kohdissa opetettujen evankeliumin periaatteiden ja oppien toteuttaminen käytännössä

• kohtien opetteleminen ulkoa.

Ulkoa opetteleminen voi olla erinomainen väline, jonka avulla oppilaat oppivat tuntemaan ja rakastamaan valittuja pyhien kirjoitusten kohtia. Kuten vanhin Richard G. Scott on selittä-nyt: ”Kun pyhiä kirjoituksia käytetään kuten Herra on halunnut ne merkittä-vän muistiin, niissä on luontaista voimaa, joka ei välity toisin ilmaistuna” (”Hän elää”, Liahona, tammikuu 2000, s. 106). Odotukset tulee kuitenkin sovittaa huolella kunkin oppilaan kykyihin ja olosuhteisiin. Oppilasta ei pidä nolata tai lannistaa, jos hän ei pysty oppimaan ulkoa.

Opettaja pystyy paremmin auttamaan oppilaitaan, jos hän hallitsee nämä kohdat itse. Kun opettaja viittaa johdonmukaisesti pyhien kir-joitusten hallittaviin kohtiin, ylläpitää sopivia odotuksia ja käyttää menetelmiä, jotka vetoavat erilaisiin oppimistapoihin, hän onnistuu paremmin auttamaan oppilaita hallitsemaan nämä avainkohdat. Oppituntien aikana pyhien kirjoitusten hallittavia kohtia tulee käyttää niihin liittyvien oppien ja periaatteiden selkeyttämiseksi. Niitä voidaan käyttää hengellisten tuokioiden aiheena tai ne voidaan laittaa esiin luokkahuoneeseen. Oppilaita tulee myös kannustaa tutkimaan niitä ja toteuttamaan niitä käy-tännössä oppituntien ulkopuolella.

Siellä, missä useita opettajia palvelee yhdessä henkilös-tönä, oppilaiden oppiminen tehostuu, kun henkilöstön jäsenillä on yhtenäinen suhtautuminen pyhien kirjoitus-ten hallintaan. Opettaja voi aika ajoin päättää kerrata aiempien vuosien pyhien kirjoitusten hallittavien koh-tien viitteitä niin että oppilaat voivat ylläpitää kaik-kien valittujen kohtien hallintaa.

”Pyhien kirjoitusten kohtien ulkoa opetteleminen voi antaa suurta voimaa. Pyhien kirjoitusten kohdan opette-leminen ulkoa on kuin solmisi uuden ystävyyden. On kuin löytäisi uuden hen-

kilön, joka voi auttaa hädässä, antaa innoitusta ja lohtua sekä olla kannustamassa tarvittavaan muutokseen.”

(Richard G. Scott, ”Pyhien kirjoitusten voima”, s. 6)

36


Muistiinpanoja Vaikka pyhien kirjoitusten hallinta on tärkeä osa opetusohjelmaa, sen tulee täydentää päivittäistä, järjestyksessä tapahtuvaa pyhien kirjoitusten tutki-mista, ei jättää sitä varjoon. Opettajan tulee viisaasti päättää, kuinka paljon aikaa käytetään pyhien kirjoitusten hallinnalle. Etenkin kotiopetusseminaarin opettajien tulee varoa, ettei viikoittainen oppitunti muutu viikoittaiseksi pyhien kirjoitusten hallintaan liittyväksi toiminnaksi. Opettajan tulee valita menetelmiä, toimintoja ja musiikkia, jotka ovat sopusoinnussa pyhien kirjoi-tusten arvokkuuden, tarkoituksen ja hengen kanssa eivätkä synnytä kiistaa.

Perusopit [2.7.2]

Perusopit on mainittu, jotta niitä tähdennettäisiin sekä seminaari- että insti-tuuttiluokissa. Opettajan tulee auttaa oppilaita tunnistamaan, ymmärtä-mään, uskomaan, selittämään ja toteuttamaan näitä evankeliumin perusop-peja. Tämä auttaa oppilaita vahvistamaan todistustaan ja lisää heidän arvos-tustaan Jeesuksen Kristuksen palautettua evankeliumia kohtaan. Näiden oppien tutkiminen auttaa heitä myös olemaan paremmin valmistautuneita opettamaan näitä tärkeitä totuuksia muille.

On tärkeää muistaa, että muitakin merkittäviä evankeliumin oppeja opete-taan, vaikka niitä ei ole sisällytetty perusoppien luetteloon.

Seminaarien ja uskontoinstituuttien valitsemat perusopit ovat seuraavat:

• jumaluus• pelastussuunnitelma• Jeesuksen Kristuksen sovitus• taloudenhoitokaudet, luopumus ja palautus• profeetat ja ilmoitus• pappeus ja pappeuden avaimet• toimitukset ja liitot• avioliitto ja perhe• käskyt.

Kun opettaja tutkii näitä oppeja henkilökohtaisesti ja ymmärtää ne, hänen on opettaessaan luontevampaa viitata niihin ja todistaa niistä. Hänen ei kui-tenkaan pidä jättää pyhien kirjoitusten järjestyksessä opettamista keskittyäk-seen yksinomaan näihin oppeihin. Sen sijaan opettajan tulee kiinnittää tar-koin ja johdonmukaisesti huomiota näihin oppeihin, kun ne tulevat luonte-vasti esiin pyhien kirjoitusten tekstissä ja oppikursseissa. Tällä tavoin perus-oppien luettelo muistuttaa siitä, että tulee keskittyä niihin iankaikkisiin totuuksiin, jotka ovat arvokkaimpia oppilaille, ja tähdentää niitä läpi oppi-kurssin. Näitä perusoppeja voidaan käyttää myös hengellisten tuokioiden aiheina.

Viisas opettaja muistaa myös, että on tärkeää olla kärsivällinen ja johdonmu-kainen autettaessa oppilaita ymmärtämään näitä oppeja. Oppilaan ei odo-teta ymmärtävän kaikkea heti täydellisesti. Herra opettaa lapsiaan rivi rivin päälle, käsky käskyn päälle (ks. OL 98:12). Opettajan ja oppilaiden tulee nähdä näiden oppien ymmärtäminen prosessina, joka tapahtuu neljän semi-naarivuoden kuluessa ja jatkuu instituuttivuosien aikana.

37


Muistiinpanoja

Notes

Notes/linesCover up

Pyhien kirjoitusten opettaminen seminaareissa ja uskontoinstituuteissaAuttaakseen nuoria sekä nuoria aikuisia ymmärtämään Jeesuksen Kristuk-

sen opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin seminaarin- ja instituu-tinopettajien tehtävänä on opettaa oppilaille evankeliumin oppeja ja periaat-teita sellaisina kuin ne ovat pyhissä kirjoituksissa. Tämän toteuttamiseksi seminaarien ja instituuttien hallinnossa on päätetty, että seminaarien ja insti-tuuttien pyhiä kirjoituksia käsittelevillä kursseilla pyhien kirjoitusten kirjoja ja lukuja tulee opettaa siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät pyhissä kirjoissa. Vaikka tämä ei tarkoitakaan sitä, että jokainen jae on opetettava juuri siinä jär-jestyksessä kuin se esiintyy, niin jokainen oppiaihe yleensä noudattaa kerto-muksen juonen tai jakeiden luontaista etenemistä. Tällainen pyhien kirjoitus-ten tutkiminen luo perustan sen sanoman täyden laajuuden ymmärtämiselle, joka innoitetulla kirjoittajalla oli tarkoitus välittää, ja suo mahdollisuuden evankeliumin periaatteiden ja oppien tutkimiselle sitä mukaa kuin niitä tulee

esiin ja niitä havainnollistetaan pyhien kirjoitusten tekstissä.

Pyhien kirjoitusten tutkiminen järjestyksessä

• suo opettajalle ja oppilaille mahdollisuuden tutkia evankeliumin totuuksia siten kuin ne ovat yhteydessä toisiinsa sekä suhteessa pyhien kirjoitusten muuhun sisältöön. Tämän ansiosta opettaja ja oppilaat voivat nähdä ja ymmärtää selkeästi ja voimallisesti pyhien kirjoitusten innoitettuja sanomia.

• tarjoaa tilaisuuden sopivasti tähdentää ja toistaa evankeliumin oppeja ja periaatteita, kun niitä esiintyy pyhissä kirjoituksissa.

• auttaa oppilaita ja opettajaa helpommin huomaamaan syyn ja seurauksen suhteita.

• auttaa oppilaita löytämään ja ymmärtämään lukuisia evan-keliumin periaatteita, vaikka niitä ei kenties käsitelläkään yksityiskohtaisesti oppitunnin aikana. Pyhä Henki voi valaista näitä totuuksia yksittäisille oppilaille ja sitten sovit-taa ne heidän omiin ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa.

• suo opettajalle ja oppilaille mahdollisuuden tutkia evanke-liumin oppeja ja periaatteita sekä keskustella niistä ennen eläneiden elämän ja kokemusten taustaa vasten. Tämä auttaa oppilaita helpommin näkemään nämä periaatteet ja opit oman elämänsä valossa.

• auttaa saamaan kunkin pyhän kirjan jossakin määrin tutuksi kokonaisuudessaan.

3

39

PyhIEN KIrJOITUSTEN OPETTAMINEN SEMINAArEISSA JA USKONTOINSTITUUTEISSA

Muistiinpanoja

Notes/linesCover up

Vanhin David A. Bednar on opettanut: ”Jonkin pyhän kirjan lukeminen alusta loppuun panee elävän veden virtaamaan elämäämme tutustuttamalla meidät tärkeisiin kertomuksiin, evankeliumin oppeihin ja ajattomiin periaatteisiin. Sen ansiosta me myös saamme tietoa pyhien kirjoitusten tärkeimmistä henki-löistä sekä tapahtumien ja opetusten järjestyksestä, ajankohdasta ja taustasta. Pyhien kirjoitusten lukeminen tällä tavoin tuo eteemme kyseisen kirjan laa-juuden. Se on ensimmäinen ja perustavinta laatua oleva tapa ammentaa elä-vää vettä.” (”Elävän veden varanto”, kirkon koululaitoksen takkavalkeailta nuorille aikuisille, 4. helmikuuta 2007, s. 2.)

Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasioiden sisällyttäminen [3.1]

Jokainen pyhiin kirjoituksiin perustuva oppiaihe seminaarissa tai instituu-tissa keskittyy ennemminkin pyhien kirjoitusten lukualueeseen kuin johon-kin tiettyyn käsitteeseen, oppiin tai periaatteeseen. Opetusaineistossa pyhät kirjoitukset jaetaan näihin pyhien kirjoitusten lukualueisiin, joiden pituus vaihtelee yhdestä luvusta pyhän kirjoituksen sisältämään kokonaiseen kir-jaan. Useimmissa pyhien kirjoitusten lukualueissa on luontaisia katkoja, joissa toiminta tai aihe vaihtuu. Näiden vaihdosten pohjalta pyhien kirjoi-tusten lukualue jakautuu pienempiin osioihin tai jaeryhmiin. Pyhien kirjoi-tusten koko lukualueen järjestäminen näiksi pienemmiksi osioiksi tarjoaa puitteet innoitetun kirjoittajan sanoman ymmärtämiselle ja opettamiselle.

Kun opettaja ja oppilaat tutkivat näitä pyhien kirjoitusten lukualueen osioita järjestyksessä, he sisällyttävät tutkimiseensa monia evankeliumin opetta-misen ja oppimisen perusasioita. Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasiat – kuten taustan ja sisällön ymmärtäminen, evankeliumin oppien ja periaatteiden totuuden ja tärkeyden tunnistaminen, ymmärtäminen ja tunteminen sekä näiden oppien ja periaatteiden toteuttaminen käytännössä – eivät ole menetelmiä vaan tuloksia, jotka tulee saavuttaa. Nämä perusasiat toimivat sopusoinnussa keskenään ja luovat perusmallin, jota opettaja ja oppilaat voivat noudattaa juurruttaakseen evankeliumin mieleensä ja sydä-meensä. Tämä malli on seuraavanlainen:

1. Ymmärtäkää tausta ja sisältö. Se, että opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään pyhien kirjoitusten lukualueen taustan ja sisällön, on perustavanlaatuinen vaihe pyhien kirjoitusten opettamisen prosessissa. Tällaisen tiedon kuten taustan ja juonen ymmärtäminen luo pohjan evankeliumin periaatteiden ja oppien löytämiselle sekä havainnollistaa ja selventää kyseisestä lukualueesta löytyviä totuuksia. Tämän perustan tarjoama ymmärryksen selkeys ja syvyys jää usein puutteelliseksi tai saa-vuttamatta, kun lukualueesta opetetaan vain yhtä tai kahta jaetta.

2. Tunnistakaa oppeja ja periaatteita. Pyhien kirjoitusten sisällön ymmärtäminen valmistaa oppilaita ja opettajaa tunnistamaan pyhien kirjoitusten lukualueesta löytyviä periaatteita ja oppeja. Joskus pyhien kirjoitusten kirjoittaja esittää suoraan sen periaatteen tai opin, jonka hän haluaa välittää. Toisina kertoina noihin totuuksiin viitataan vain epä-suorasti, kun niitä kuvaillaan pyhien kirjoitusten kertomuksessa, ja siten kyseinen evankeliumin opetus on tarpeen esittää yksinkertaisena totuu-den ilmauksena.

40


Muistiinpanoja 3. Ymmärtäkää niiden oppien ja periaatteiden merkitys. Kun peri-aatteet ja opit on tunnistettu, oppilaat ja opettaja pyrkivät ymmärtämään näitä totuuksia paremmin tarkastelemalla niiden merkitystä ja keskuste-lemalla siitä. Pyhien kirjoitusten lukualue sisältää usein itsessään selven-täviä huomautuksia, jotka voivat auttaa oppilaita tajuamaan jonkin opin tai periaatteen sisältämän ilmauksen merkityksen. Lisäksi pyhien kir-joitusten kohtien vertaaminen nykypäivän tilanteeseen auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin, mitä periaatteet ja opit merkitsevät heidän elämässään. Kun oppilaiden ymmärrys jostakin opista tai periaatteesta kehittyy, niin se, että he saavat tilaisuuden selittää evankeliumin totuutta muille, auttaa vahvistamaan ja edelleen kiteyttämään heidän omaa ymmärrystään.

4. Tuntekaa periaatteen tai opin totuus ja tärkeys Hengen vaikutuk-sen avulla. Jonkin periaatteen tai opin selkeä ymmärtäminen valmistaa oppilaita tuntemaan sen totuuden ja tärkeyden. Kun oppilaat Hengen vaikutuksen avulla tuntevat periaatteen tai opin totuuden, merkityksen ja tärkeyden, he saavat suuremman halun toteuttaa kyseistä totuutta omassa elämässään. Opettaja voi auttaa oppilaita kutsumaan ja vaali-maan näitä Hengen tuntemuksia antamalla heille tilaisuuksia kertoa kokemuksistaan, joita heillä on ollut jonkin evankeliumin periaatteen mukaan elämisestä, ja todistaa sen totuudesta. Opettaja voi myös lausua oman todistuksensa ja kertoa kokemuksistaan. Monissa tilanteissa myös pyhien kirjoitusten kirjoittaja lausuu todistuksen opettamastaan periaat-teesta tai opista. Opettajan ja oppilaiden tulee etsiä pyhien kirjoitusten lukualueen jakeista näitä vahvistavia todistuksia.

5. Toteuttakaa oppeja ja periaatteita käytännössä. Se, että oppilas tuntee jonkin periaatteen tai opin totuuden ja tärkeyden, avaa hänelle mahdollisuuden toteuttaa sitä omassa elämässään. Vaikka evankeliumin periaatteiden henkilökohtainen toteuttaminen käytännössä tapahtuu useimmiten muualla kuin oppitunnilla, on tärkeitä asioita, joita voi tapahtua oppituntien aikana ja jotka voivat auttaa vahvistamaan oppilai-den sitoumusta ja kykyä toteuttaa oppimaansa merkityksellisellä tavalla. Opettaja voi antaa oppilaille mahdollisuuksia pohdiskella omaa tilan-nettaan ja miettiä nimenomaisia keinoja, joilla he voivat toteuttaa peri-aatetta tai oppia käytännössä. Kun oppilaille annetaan aikaa mietiskellä ja pohtia, kuinka he voivat sovittaa periaatteen omaan elämäänsä, Henki voi antaa yksilöllistä johdatusta heidän mieleensä. Tilanteen mukaan opettaja voi pyytää oppilaita kertomaan ajatuksia siitä, kuinka he voisivat toteuttaa periaatetta käytännössä tulevaisuudessa.

Tämä perusmalli toistuu täysin tai osittain läpi oppitunnin, kun opettaja ja oppilaat tutkivat kutakin pyhien kirjoitusten lukualueen jaeryhmää.

Joitakin pyhien kirjoitusten lukualueen osioita tähdennetään oppitunnin aikana, kun taas toisille annetaan kenties vähemmän huomiota, koska ne eivät ole innoitetun kirjoittajan kokonaissanoman tai oppilaiden erityisten tarpeiden kannalta niin keskeisiä. Joidenkin osioiden kohdalla käytetään paljon aikaa ja voimavaroja taustan ja sisällön ymmärtämiseen, evankeliu-min periaatteiden ja oppien löytämiseen sekä siihen, että opettaja edelleen opastaa oppilaita koko siinä prosessissa, jossa periaate ymmärretään, sen totuus ja tärkeys tunnetaan ja sitä pyritään toteuttamaan käytännössä.

41


MuistiinpanojaMuissa tilanteissa taustaa ja sisältöä tutkitaan ja niitä pyritään ymmärtä-mään riittävästi, jotta jokin periaate tai oppi tunnistetaan, ennen kuin siir-rytään pyhien kirjoitusten lukualueen seuraavaan osioon. Kun opettaja ja oppilaat mainitsevat lyhyesti jonkin tekstistä ilmenevän opin tai periaatteen, se suo Pyhälle Hengelle tilaisuuksia opettaa ja henkilökohtaistaa evankeliu-min totuuksia, joita yksittäiset oppilaat tarvitsevat, vaikka näitä totuuksia ei ehkä käsitelläkään laajasti osana oppiaihetta.

Edelleen joidenkin osioiden kohdalla opettaja ja oppilaat tutkivat kenties vain taustaa ja sisältöä tai opettaja kenties vain referoi kertomuksen juonen tai sisällön, ennen kuin siirtyy seuraavaan jaeryhmään. Referointi tarkoit-taa sitä, että kertoo lyhyesti, mitä sisältyy niihin lukuihin tai jakeisiin, joita ei tähdennetä oppitunnilla. Referoimalla opettaja voi käydä nopeasti läpi pyhien kirjoitusten lukualueen osuuksia. Kun opettaja referoi pyhien kirjoi-tusten lukualueen osioita sen sijaan että jättäisi ne pois, hän auttaa oppilaita pitämään kertomuksen juonen ja taustatilanteen selkeänä mielessään ja luo pohjaa niiden periaatteiden tai oppien tunnistamiselle ja ymmär-tämiselle, joita lukualueessa tulee esiin myöhemmin. Referointi auttaa myös säilyttämään innoitetun kirjoittajan sanoman eheyden ja kerronnan kulun.

Kun opettaja ja oppilaat etenevät järjestyksessä käyden tällä tavalla läpi pyhien kirjoitusten lukualueen jokaisen osion, he voivat paremmin ymmärtää, kuinka yksi jaeryhmä liittyy mui-hin. Kun opettaja ja oppilaat näkevät pyhien kirjoitusten luku-alueen eri osien välisiä keskinäisiä suhteita, tämä auttaa heitä paitsi ymmärtämään yksittäisiä oppeja ja periaatteita syvem-mällä tasolla, myös saamaan laajemman käsityksen siitä, mitä pyhissä kirjoituksissa opetetaan.

42


Muistiinpanoja Luukas 5: Esimerkki [3.2]

Seuraava esimerkki osoittaa, kuinka opettaja saattaisi opettaa jonkin pyhien kirjoitusten lukualueen sisällyttäen opetukseen evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasioita.Tässä esimerkissä pyhien kirjoitusten lukualue Luukas 5 voitaisiin jakaa pie-nempiin jaeryhmiin tai osioihin kertomuksen juonessa tai aiheessa tapahtu-vien muutosten pohjalta:

Luuk. 5:1–11 Kun Pietari, Jaakob ja Johannes ovat ihmeellisellä tavalla saaneet suuren kalansaaliin, Herra kutsuu heidät ihmis-ten kalastajiksi.

Luuk. 5:12–26 Jeesus parantaa useita ihmisiä, joilla on fyysisiä heik-kouksia, ja antaa syntejä anteeksi.

Luuk. 5:27–35 Jeesus syö publikaanien ja syntisten kanssa saaden lain-opettajat ja fariseukset esittämään Hänelle kysymyksiä.

Luuk. 5:36–39 Jeesus esittää vertauksen uudesta viinistä ja vanhoista leileistä.

Seuraavan kaavion avulla havainnollistetaan tämän esimerkkioppiaiheen etenemistä läpi kunkin osion. Siinä kuvataan myös, missä määrin opettaja aikoo sisällyttää kuhunkin jaeryhmään evankeliumin opettamisen ja oppimi-sen perusasioita.

Jakeet 1–11Kun Pietari, Jaakob ja Johannes olivat ihmeellisellä tavalla saaneet suuren kalansaaliin, Herra kutsui heidät ihmisten kalastajiksi.Opettaja voisi aloittaa auttamalla oppilaita ymmärtämään taustan ja sisäl-lön, joka on kohdassa Luuk. 5:1–11. Näitä jakeita tutkiessaan oppilaat saisivat

Evan

keliu

min

ope

ttam

isen

ja o

ppim

isen

peru

sasia

t Toteuttakaa oppeja ja periaat-teita käytännössä

Tuntekaa oppien ja periaatteiden totuus ja tärkeys

ymmärtäkää oppeja ja periaat-

teita

Tunnistakaa oppeja ja periaat-

teita

ymmärtäkää tausta ja sisältö

Pyhien kirjoitusten lukualueen tutkiminen järjestyksessä

36–3927–3512–26jakeet 1–11Luukas 5

43


Muistiinpanojatietää, että Jeesus kehotti Pietaria: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne” (jae 4). He huomaisivat, että vaikka Pietari oli kalastanut koko yön eikä ollut saanut mitään (ks. jae 5), hän totteli Herraa ja hämmästyksekseen sai paljon kaloja. Pietarin kokemuksesta oppilaat voisivat tunnistaa periaat-teen: jos teemme, mitä Herra pyytää, silloinkin kun emme ymmärrä syytä siihen, Hän voi suoda suurempia siunauksia, kuin odotamme. Opettaja voisi sitten auttaa oppilaita paremmin ymmärtämään tämän periaatteen ja sen, mitä se heille merkitsee, keskustelemalla heidän kanssaan siitä, kuinka Pietarin kokemus voisi muistuttaa olosuhteita heidän omassa elämässään, tai lukemalla asiaan liittyvän lainauksen myöhempien aikojen profeetalta tai apostolilta.

Näiden jakeiden kohdalla opettaja haluaa auttaa oppilaita paitsi tunnista-maan ja ymmärtämään tämän tärkeän periaatteen myös tuntemaan sen totuuden ja tärkeyden Hengen vaikutuksen avulla. Opettaja voisi tehdä tämän pyytämällä oppilaita kertomaan, kuinka heitä on siunattu, kun he ovat toimineet Herran ohjeiden mukaan silloinkin, kun he eivät ole täysin ymmärtäneet syitä siihen. Kun oppilaat ja opettaja todistavat siitä, kuinka he ovat nähneet todisteita tästä periaatteesta omassa elämässään, Henki voi todistaa sen totuudesta ja innoittaa heitä toimimaan. Sitten opettaja voisi antaa oppilaille muutaman minuutin aikaa mietiskellä ja kirjoittaa muistiin, kuinka he voisivat toteuttaa käytännössä tätä periaatetta.

Kaaviosta näkee nyt, mitkä evankeliumin opettamisen ja oppimisen perus-asiat on sisällytetty tämän jaeosion opettamiseen.

Evan

keliu

min

ope

ttam

isen

ja o

ppim

isen

peru

sasia




teita


teita



36–3927–3512–26jakeet 1–11Luukas 5

44


Muistiinpanoja Jakeet 12–26Jeesus paransi useita ihmisiä, joilla oli fyysisiä heikkouksia, ja antoi syntejä anteeksi.Auttaakseen oppilaita ymmärtämään sisällön, joka on näissä jakeissa, opettaja voisi pyytää heitä ensin tutustumaan näiden kertomusten juoneen ja siihen, kuinka Herra paransi spitaalisen ja halvaantuneen. Syventääkseen oppilaiden ymmärrystä sisällöstä opettaja voisi pyytää heitä tarkastelemaan, millä tavoin nämä kaksi parantamistapausta ovat samanlaisia ja millä tavoin ne ovat erilaisia. Auttaakseen tässä opettaja voisi pyytää heitä miettimään, mikä osa uskolla oli kummassakin parantamisessa. Kun oppilaat ovat havainneet, että uskoa tarvittiin kummassakin tapauksessa, he voisivat tun-nistaa periaatteen: kun osoitamme uskoa ja tulemme Vapahtajan luokse, Hän voi parantaa meidät. Tarkastelemalla näiden kahden kertomuksen välisiä eroja oppilaat huomaisivat, että spitaalinen tuli Herran luokse omin neuvoin, kun taas halvaantunut tarvitsi muiden apua. Tästä oppilaat voisivat tunnistaa vielä yhden periaatteen: me voimme auttaa muita tulemaan Vapahtajan luokse niin että heidät voidaan parantaa.

Opettaja voisi auttaa oppilaita ymmärtämään näitä periaatteita pyytämällä heitä kuvailemaan muitakin asioita kuin fyysisiä heikkouksia, joista ihmiset voivat parantua. Keskustelu voisi auttaa oppilaita ymmärtämään, että näissä jakeissa kuvatut fyysiset parantumiset voivat olla vertauskuvana Herran kyvystä parantaa meidät hengellisesti. Tähän voisi sisältyä sellaisia asioita kuin syntiemme anteeksiantaminen, meidän lohduttamisemme surussa tai pelkojemme tai huoliemme tyynnyttäminen.

Auttaakseen oppilaita tuntemaan näiden periaatteiden totuuden ja tär-keyden opettaja voisi pyytää oppilaita kertomaan kokemuksen, jolloin he tai joku heidän tuntemansa henkilö on parantunut hengellisesti tai fyysisesti.

Evan

keliu

min

ope

ttam

isen

ja o

ppim

isen

peru

sasia




teita


teita



36–3927–3512–26jakeet 1–11Luukas 5

45


MuistiinpanojaOppilaita voisi pyytää kertomaan myös esimerkkejä siitä, kuinka he ovat nähneet jonkun tuovan toisen henkilön Herran luo pääsemään osalliseksi Vapahtajan parantavasta vaikutuksesta. (Kun oppilaat kertovat tällaisia esi-merkkejä, heitä tulee muistuttaa, ettei heidän pidä mainita kyseisten henki-löiden nimiä.) Opettaja voi pyytää oppilaita todistamaan Vapahtajan rakkau-desta ja Hänen voimastaan parantaa meidät.

Edistääkseen toteuttamista käytännössä opettaja voisi sitten pyytää oppi-laita ajattelemaan, mitä erityistä he voisivat tehdä osoittaakseen uskoa tulla parannetuksi, saada anteeksi tai saada lohdutusta tai millä tavoin he voisivat tuoda jonkun ystävän tai jonkun muun Vapahtajan luokse.

Ennen jakeisiin 27–35 siirtymistä opettaja voisi pyytää oppilaita kertomaan, mitä he ovat näiden jakeiden pohjalta oppineet Vapahtajasta. Tämän pyyn-nön innoittamat vastaukset voisivat synnyttää kiitollisuuden ja arvonannon tunteita Vapahtajan myötätuntoa kohtaan.

Jakeet 27–35Jeesus söi publikaanien ja syntisten kanssa ja sai lainopettajat ja fariseukset esittämään Hänelle kysymyksiä.Tämän osion suhteen opettaja aikoo vain auttaa oppilaita ymmärtämään taustan ja sisällön. Näitä jakeita tutkiessaan oppilaat saisivat kuulla publi-kaani Leevin eli Matteuksen kutsumisesta ja siitä, kun Jeesus oli syömässä publikaanien ja syntisten kanssa (sisältö). Opettaja voisi auttaa oppilaita ymmärtämään, että juutalaiset pitivät publikaaneja hylkiöinä ja syntisinä (tausta). Tämä tausta auttaisi oppilaita ymmärtämään, kuinka merkittävää oli, että myöhemmin Matteus kutsuttiin Herran opetuslapseksi. Se antaisi myös lisämerkitystä sille sananvaihdolle, josta näissä jakeissa kerrotaan ja joka käytiin fariseusten ja Herran välillä koskien Hänen syömistään ja

Evan

keliu

min

ope

ttam

isen

ja o

ppim

isen

peru

sasia




teita


teita



36–3927–3512–26jakeet 1–11Luukas 5

46


Muistiinpanoja juomistaan publikaanien ja syntisten kanssa sekä Hänen tehtäväänsä auttaa syntisiä tekemään parannus (ks. jakeet 30–32).

Jakeet 36–39Jeesus esitti vertauksen uudesta viinistä ja vanhoista leileistä.Auttaakseen oppilaita ymmärtämään taustan ja sisällön, joka on tässä ver-tauksessa, opettaja voisi selittää, että leilit ovat nahka-astioita, ja keskustella siitä, kuinka uusi nahka, joka on pehmeää ja taipuisaa, eroaa kovettuneesta ja haurastuneesta nahasta. Opettaja voisi sitten selittää, että Jeesus puhui fariseuksille (tausta) ja että tämän vertauksen ”vanha viitta” ja ”vanhat leilit” kuvaavat fariseuksia, jotka olivat haluttomia muuttumaan ja ottamaan vas-taan Kristuksen oppia. Opettaja voisi myös huomauttaa, että ”uusi viitta” ja ”uudet leilit” kuvaavat niitä ihmisiä, jotka olivat halukkaita muuttumaan ja hyväksymään Vapahtajan ja Hänen opetuksensa.

Sitten opettaja voisi pyytää oppilaita tunnistamaan periaatteen, joka perus-tuu tähän vertaukseen. Yksi mahdollinen totuus, jonka oppilaat saattavat tun-nistaa, on seuraava: ottaaksemme vastaan Vapahtajan ja Hänen evankeliuminsa meidän on oltava nöyriä ja halukkaita muuttumaan. Opettaja voisi sitten kehot-taa oppilaita käymään luvun läpi ja panemaan merkille esimerkkejä niistä, joilla oli kova ja taipumaton asenne Vapahtajaa ja Hänen opetuksiaan kohtaan, sekä esimerkkejä niistä, jotka olivat nöyriä ja halukkaita muuttumaan. Tämä toiminta auttaisi oppilaita paremmin ymmärtämään tämän periaatteen.

Opettaja voisi päättää oppiaiheen pyytämällä oppilaita kertomaan muita oivalluksia tai vaikutelmia, joita he ovat mahdollisesti saaneet tutkiessaan lukua Luuk. 5. Opettaja voisi myös todistaa niistä totuuksista, joita on ope-tettu, ja kannustaa oppilaita toimimaan havaitsemiensa periaatteiden ja oppien pohjalta.

Evan

keliu

min

ope

ttam

isen

ja o

ppim

isen

peru

sasia




teita


teita



36–3927–3512–26jakeet 1–11Luukas 5

Notes

47

Notes/linesCover up

Valmistautuminen opettamaanHenkilökohtainen valmistautuminen [4.1]

”Voima tulee, kun opettaja on tehnyt kaiken voitavansa paitsi valmistel-lakseen yksittäisen oppiaiheen myös pitääkseen elämänsä sopusoin-

nussa Hengen kanssa. Jos hän oppii turvautumaan Hengen vaikutukseen innoitusta saadakseen, hän voi mennä luokkansa eteen – – tietäen varmuu-della, että hän pystyy opettamaan innoitetusti.” (Teach Ye Diligently, tarkistettu painos, 1991, s. 358–359.)

Tärkein ja perusluonteisin osa evankeliumin opettajan valmistautumista on omakohtainen hengellinen valmistautuminen. Tässä valmistautumisessa tärkeitä seikkoja ovat evankeliumin mukaan eläminen, avun ja johdatuksen pyytäminen rukouksessa, uskon osoittaminen sekä osallistuminen täyden-nyskoulutukseen.

Elä evankeliumin mukaan [4.1.1]

Se, kuinka uskollisesti opettaja elää evankeliumin mukaan, vaikuttaa kaik-keen hänen opettamiseensa. Ei ole sen suurenmoisempaa tapaa valmistautua kuin elää siten, että on kelvollinen pääsemään osalliseksi Pyhän Hengen joh-dattavasta ja mahdollistavasta toveruudesta (ks. osio 1.2 ”Elämme”, s. 2).

Rukoile apua ja johdatusta [4.1.2]

Rukous on kiinteä osa valmistautumista opettamaan (ks. OL 42:14; 104:79, 82). Opettaja voi rukoilla Hengen apua pyhien kirjoitusten ja evankeliumin periaatteiden ymmärtämiseen, viisautta päättää, kuinka voi parhaiten opettaa niitä periaatteita Hengen avulla, apua ja johda-tusta ennen kunkin oppitunnin alkua sekä oppilaille halukkuutta tun-tea Henkeä ja saada opetusta Hengeltä. Opettaja voi pyytää Herralta erottamisen lahjaa ymmärtääkseen paremmin jokaista oppilasta, apua osatakseen auttaa yksittäisiä oppilaita, joilla on vaikeuksia, sekä rakkauden lahjaa osatakseen rakastaa niitä oppilaita, joita saattaa olla muita vaikeampi rakastaa (ks. Moroni 7:48).

Osoita uskoa [4.1.3]

Seminaarien ja instituuttien tavoitteen ”Opetamme”-kap-pale antaa ymmärtää, että tehokkaalla opettajalla tulee olla luottamusta Jumalan sanan voimaan, uskoa Herraan ja Pyhään Henkeen sekä luottavaisuutta oppilaisiin. Kun opettaja ei onnistu, puuttuu usein yksi näistä osatekijöistä.

Luottamusta sanan voimaan. Opettaja saattaa tuntea houkutusta uskoa, etteivät oppilaat pidä pyhien kirjoi-tusten tutkimisesta tai ettei hän osaa opettaa pyhien

4

48


Muistiinpanoja

Notes linesCover up

kirjoitusten pohjalta päivästä toiseen ja samalla ylläpitää oppilaiden mielen-kiintoa. Opettajan tulee kuitenkin muistaa, että pyhät kirjoitukset sisältävät ”elämän sanoja” (OL 84:85) ja että sanalla on ”voimallisempi vaikutus” mieleen ”kuin miekalla tai millään muulla” (Alma 31:5).

Vanhin Henry B. Eyring on sanonut: ”Pyydän teitä – teidän itsenne ja oppi-laiden vuoksi – uskomaan siihen, että he haluavat lukea [pyhiä kirjoituksia], ettei teidän tarvitse pakottaa heitä siihen vaan että se vetää heitä puoleensa. – – Herra on kirjoittanut tämän kirjan. Hän näytti Nefille, kuinka se tehdään siten, että se vetää teitä puoleensa. Ja se vetää puoleensa teidän oppilai-tanne.” (”The Book of Mormon Will Change Your Life”, kirkon koululaitok-sen Mormonin kirja -aiheinen symposiumi, 17. elokuuta 1990, s. 2.)

Uskoa Herraan ja Henkeen. Vastuullinen tehtävä opettaa evankeliumin periaatteita nuorille ja nuorille aikuisille voi tuntua haasteelliselta ja ylivoi-maiselta. Mutta tämä on Herran työtä: Hän auttaa niitä, jotka kääntyvät uskossa Hänen puoleensa. Mormon on opettanut: ”Ja Kristus on sanonut: Jos teillä on usko minuun, teillä on voima tehdä kaikki, minkä minä näen hyväksi” (Moroni 7:33).

Opettajan tulee uskoa siihen, että Herra ymmärtää jokaisen oppilaan tarpeet ja haluaa siunata heitä. Opettajan tulee uskoa siihen, että Pyhä Henki vie evankeliumin sanoman jokaiselle oppilaalle ja innoittaa heitä toteuttamaan evankeliumin periaatteita käytännössä tarpeidensa ja olosuhteidensa mukaan. Opettajan tulee muistaa, että juuri Lohduttaja ”lähetettiin maail-maan opettamaan totuutta” (OL 50:14).

Luottavaisuutta oppilaisiin. Opettajan tulee uskoa siihen, että saadessaan asianmukaista johdatusta ja kannustusta oppilaat voivat ymmärtää pyhiä kirjoituksia, oppia tunnista-maan oppeja ja periaatteita, osaavat selittää evankeliumia muille sekä toteuttaa evankeliumin opetuksia omassa elä-mässään. Presidentti J. Reuben Clark jr. on kuvannut semi-naari- ja instituuttioppilaiden ominaisuuksia:

”Kirkon nuoriso janoaa hengellisiä asioita; he ovat innok-kaita oppimaan evankeliumia ja he haluavat sen suoraan, laimentamattomana. – –

Teidän ei tarvitse hiiviskellä tämän hengellisiä asioita koke-neen nuoren taakse ja kuiskutella uskonasioita hänen kor-viinsa. Voitte tulla esiin ja puhua hänen kanssaan kasvotus-ten. Teidän ei tarvitse pukea uskonnollisia totuuksia maail-mallisuuden valekaapuun. Voitte esittää nämä totuudet hänelle avoimesti.” (Kirkon viitoitettu kurssi kasvatuksessa, tarkistettu painos, 2004, s. 3, 10.)

Aika ajoin oppilaiden olemus, käytös tai reaktio evankeliumin oppimiseen saattaa viitata siihen, etteivät he janoa hengellisiä asioita. Näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, että opettaja osoittaa uskoa presidentti Clarkin opetuk-siin. Vanhin Henry B. Eyring on antanut tämän vakuuttavan lupauksen: ”Oppilaamme eivät kenties tiedä, että he ovat nälän heikentämiä, mutta Jumalan sanat sammuttavat janon, jota he eivät tienneet kärsineensä, ja Pyhä Henki vie sen heidän sydämeensä” (”We Must Raise Our Sights”,

49

VALMISTAUTUMINEN OPETTAMAAN

Muistiinpanoja kirkon koululaitoksen Mormonin kirja -aiheinen konferenssi, 14. elokuuta 2001, s. 3).

Opettajan, joka pyrkii toteuttamaan seminaarien ja instituuttien tavoitetta osoittamalla uskoa sanan voimaan, Herraan ja Pyhään Henkeen sekä oppi-laisiin, tulee jatkuvasti kysyä:

1. Edistääkö opetukseni syvempää ymmärrystä ja rakkautta Jumalan sanaa kohtaan?

2. Luoko opetukseni otollisen ilmapiirin Pyhän Hengen vaikutukselle ja johtaako se rakentumiseen?

3. Kannustaako opetukseni jokaista oppilasta omakohtaisesti oppimaan evankeliumia ja elämään sen mukaan uskossa?

4. Auttaako opetukseni oppilaitani tuntemaan paremmin Jeesuksen Kris-tuksen, rakastamaan ja seuraamaan Häntä?

Osallistu täydennyskoulutukseen [4.1.4]

Seminaarit ja instituutit järjestää täydennyskoulutusmahdollisuuksia kaikille opettajilleen ja johtohenkilöilleen. Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on pääasiassa parantaa opettamista, lisätä evankeliumin tietämystä ja auttaa opettajia oppimaan, kuinka seminaareja ja instituutteja johdetaan ja hallin-noidaan.

Yksi puoli tätä koulutusta ovat varsinaiset täydennyskoulutuskokoukset. Täy-dennyskoulutuskokouksia pidetään säännöllisesti, ja opettajien ja johtohen-kilöiden odotetaan osallistuvan niihin. Näiden kokousten aikana osallistujat tutkivat pyhiä kirjoituksia ja keskustelevat niistä syventääkseen ymmärrys-tään. He oppivat ja harjoittelevat innoittavia opetusmenetelmiä. He myös jakavat ideoita siitä, kuinka lisätä oppilaiden ilmoittautumisia, osallistumista ja kurssien suorittamista, neuvottelevat yhdessä ajankohtaisista tarpeista ja opettelevat hoitamaan hallinnollisia velvollisuuksia.

Toinen puoli täydennyskoulutusta liittyy käynteihin ja havainnointeihin luo-kissa. Opettajalle voi olla suureksi hyödyksi kutsua koordinaattori, rehtori tai opettajatoveri havainnoimaan hänen opetustaan ja antamaan hyödyllistä palautetta. Havainnoijana toimivaa voi usein pyytää antamaan eri-tyistä palautetta jostakin tietystä opetusmenetelmästä, jota opettaja pyrkii kehittämään. Mikäli mahdollista, opettaja voi hyötyä myös muiden opettajien havainnoimisesta.

Ne, jotka suhtautuvat täydennyskoulutukseen uskoen ja haluavat vilpittömästi oppia ja kehittyä, pääsevät koke-maan vakaata kasvua ja kehitystä.

Oppilaan valmistautuminen [4.2]

Pyhissä kirjoituksissa puhutaan niiden sydämen ja mielen valmistautumisen tai halukkuuden tilasta, jotka etsivät hengellistä oppimista. Esimerkiksi Esra, joka oli pappi ja lainopettaja Vanhassa testa-mentissa, ”oli valmistanut sydäntään etsimään Her-ran lakia ja noudattamaan sitä” (Esra 7:10, ks. eng-lanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös).

Notes/linesCover up

50


Muistiinpanoja Apostolien teoissa kuvataan uskollisia pyhiä, jotka ”ottivat sanan halukkaasti vastaan” (Ap. t. 17:11). Käydessään Nefin kansan luona Vapahtaja kannusti heitä: ”Valmistakaa mieltänne huomispäivää varten, niin minä tulen jälleen teidän luoksenne” (3. Nefi 17:3).

Jotta oppilaat oppimiskokemuksessaan tuntisivat Pyhän Hengen rakentavan vaikutuksen, heidänkin tulee olla ”valmiita kuulemaan sanaa” (Alma 32:6). Luokassa oppilaat ovat valmiita oppimaan, kun heidän mielensä on valpas, kun heidän huomionsa kohdistuu oppimiskokemukseen ja kun he ilmaise-vat halukkuutta saada opetusta Hengeltä. Opettaja voi auttaa oppilaita val-mistamaan sydäntään ja mieltään evankeliumin oppimiselle muun muassa seuraavin tavoin:

Rukoile oppilaiden puolesta. Opettaja voi pyytää Herraa vuodattamaan Henkeään hänen oppilaisiinsa ”valmistaakseen heidän sydäntään ottamaan – – sanan vastaan iloiten” (Alma 16:16–17).

Edistä rakkauden ja kunnioituksen ilmapiiriä. Oppilas, joka tuntee, että hänen opettajansa ja muut oppilaat rakastavat ja arvostavat häntä sekä luot-tavat häneen, tulee luokkaan avoimempana Hengen vaikutukselle ja hänellä on voimakkaampi halu osallistua.

Luo tarkoituksellisuuden tunne. Opettajan tulee auttaa oppilaita ymmär-tämään, että he osallistuvat luokkaan oppiakseen tuntemaan taivaallisen Isän ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen sekä edistyäkseen kohti ian-kaikkista elämää tutkimalla Hänen evankeliumiaan sellaisena kuin se on pyhissä kirjoituksissa ja profeettojen sanoissa.

Pidä mielenkiintoisia, merkityksellisiä ja rakentavia oppiaiheita. Kun opettaja valmistelee ja pitää rakentavia oppiaiheita jatkuvasti, oppilaat oppi-vat odottamaan, että joka kerta luokkaan osallistuessaan he oppivat jotakin arvokasta. Vanhin Boyd K. Packer on opettanut: ”Jos opetatte luokkaa, [oppi-laat] eivät palaa yhtään innokkaina, ellei heille opeteta jotakin. Heidän tulee oppia jotakin, jotta he haluaisivat palata. He tulevat auliisti, jopa innokkaina, luokkaan – –, jossa heitä ravitaan.” (Teach Ye Diligently, s. 182.)

Luo oppitunnin alussa Pyhän Hengen vaikutukselle otollinen ilma-piiri. Hyvin valmisteltu, oppilaan johtama hengellinen tuokio, johon kuuluu rukous, kirkon laulun laulaminen ja pyhien kirjoitusten kohtaan liittyvä aja-tus, luo monesti Hengen vaikutukselle otollisen ilmapiirin, yhdistää oppilaita sekä valmistaa heidän mieltään ja sydäntään hengelliselle oppimiselle.

Herätä oppilaiden mielenkiinto ja ylläpidä sitä. Opettaja voi auttaa koh-distamaan oppilaiden ajatukset oppimiskokemukseen aloittamalla jokaisen oppitunnin sellaisella tavalla, joka herättää oppilaiden mielenkiinnon ja johtaa heidät tutkimaan pyhiä kirjoituksia tavoitteellisemmin. Esimerkiksi opettaja voi etukäteen kirjoittaa taululle kiinnostusta herättävän kysymyksen tai panna esille tavaran tai kuvan, joka herättää oppilaiden mielenkiinnon, kun he tulevat luokkaan.

Koska monilla oppilailla on rajallinen keskittymiskyky, viisas opettaja miettii, kuinka hän voi herättää heidän mielenkiintonsa ja innokkuutensa uudelleen useaan kertaan oppitunnin aikana. Tämä tulee tehdä tavalla, joka kohdistaa oppilaiden huomion opiskeltavana oleviin pyhiin kirjoituksiin.

51


MuistiinpanojaValmenna oppilaita olemaan menestyksekkäitä oppijoita. Ennen kuin opettaja pyytää oppilaita osallistumaan, hänen tulee selkeästi selittää, mitä heiltä pyydetään, antaa esimerkki, antaa heille aikaa valmistautua ja harjoitella sekä sitten kannustaa heitä ja antaa heille tunnustusta heidän pyrkimyksistään täyttää oma osuutensa oppimisprosessissa. Opettaja, joka valmentaa oppilaita täyttämään oman osuutensa oppijoina, onnistuu paljon paremmin täyttämään seminaarien ja instituuttien tavoitteen.

Oppiaiheen valmisteleminen [4.3]

Lähteitä oppiaiheen valmistelemiseen [4.3.1]

Pyhät kirjoituksetSeminaarin kaikki neljä oppikurssia ja useimmat hyväksytyistä instituutti-kursseista muodostuvat pyhien kirjojen tutkimisesta. Näillä kursseilla pää-asiallisena opettamisen lähteenä ovat pyhät kirjoitukset itsessään. Puhees-saan seminaarin- ja instituutinopettajille presidentti Ezra Taft Benson opetti: ”Muistakaa aina, ettei ole mitään riittävää korviketta pyhille kirjoituksille ja elävien profeettojen sanoille. Näiden tulee olla teidän alkuperäisenä lähtee-nänne.” (”The Gospel Teacher and His Message”, puhe kirkon koululaitok-sen uskonnonopettajille, 17. syyskuuta 1976, s. 3.)

Jotkin instituuttikurssit keskittyvät ennemminkin evankeliumiin liittyviin aiheisiin kuin pyhien kirjojen tutkimiseen. Näiden oppikurssien opettajan tulee pitää pääasiallisena valmistautumisen lähteenään instituutin opetusoh-jelmassa ehdotettua aineistoa (sekä pyhiä kirjoituksia). Opettajan tulee jat-kuvasti etsiä tilaisuuksia käyttää pyhiä kirjoituksia ja profeettojen sanoja sel-ventääkseen ja havainnollistaakseen näillä oppikursseilla opetettavia oppeja ja periaatteita.

Seminaarin ja instituutin opetusaineistoSeminaarin ja instituutin opetusaineistot on laadittu pääaineistoksi, jonka avulla opettaja valmistautuu ja opettaa tehokkaita oppiaiheita. Opetusaineisto tarjoaa taustatietoa pyhistä kirjoituksista ja niiden taustatilanteesta, vaikeiden sanojen ja ilmausten selityksiä, johtavien auktoriteettien kommentteja pyhissä kirjoituksissa opetetuista opeista ja periaatteista sekä ehdotuksia siitä, mitä sisältöä, oppeja ja periaatteita voi opettaa. Siinä ehdotetaan myös ideoita sii-hen, kuinka voi opettaa. Kun opettaja käyttää opetusaineistoa pyhien kirjoi-tusten lukualueen tutkimisensa yhteydessä, Pyhä Henki voi innoittaa häntä, kun hän räätälöi oppiaiheen oppilaidensa tarpeisiin.

Vanhin Henry B. Eyring on selittänyt opetusaineiston valmistelua ja käyttöä: ”Ne, jotka profeetta on kutsunut vahvistamaan kirkossa opetettavan opin oikeellisuuden, käyvät läpi saamanne opetusaineiston jokaisen sanan, jokai-sen kuvan, jokaisen kaavion. Me voimme päästä käsiksi opetusaineiston voi-maan yksinkertaisesti toimimalla sen uskon mukaan, että aineisto on Juma-lan innoittamaa. – –

52


Muistiinpanoja Pitäytyminen opetusaineiston sisällössä ja sen järjestyksessä tuo esiin ainut-laatuisia opetukseen liittyviä lahjojamme eikä tukahduta niitä.” (”The Lord Will Multiply the Harvest”, ilta vanhin Henry B. Eyringin seurassa, 6. helmi-kuuta 1998, s. 4–5.)

LisäaineistoaOpettaja voi käyttää lisäaineistoa kuten kirkon lehtiä, varsinkin yleiskonfe-renssin opetuksia, kun ne selkeyttävät pyhien kirjoitusten lukualueen ymmärtämistä. Muuta aineistoa ei pidä käyttää arvailujen esittämiseen, hämmästyttämiseen tai sellaisten ajatusten opettamiseen, joita kirkko ei ole selkeästi vakiinnuttanut. Vaikka jokin asia olisi vahvistettu tai julkaistu aiem-min, saattaa silti olla asiaankuulumatonta käyttää sitä luokassa. Oppiaihei-den tulee vahvistaa oppilaiden uskoa ja todistusta.

Päätä, mitä opetat ja kuinka opetat sen [4.3.2]

Oppiaihetta valmistellessaan jokaisen opettajan tulee päättää: ”Mitä aion opettaa?” ja ”Kuinka aion opettaa sen?” Mitä aion opettaa muodostuu taus-tasta (kuten taustatilanne, kulttuuri ja ympäristö), sisällöstä (kuten kerto-muksen juoni, henkilöt, tapahtumat, saarnat ja innoitetut selitykset) ja tär-keistä evankeliumin totuuksista, joita on pyhien kirjoitusten lukualueessa. Kuinka aion opettaa muodostuu niistä menetelmistä, keinoista ja toimin-noista, joita opettaja käyttää auttaakseen oppilaita oppimaan (kuten luokka-keskustelu, audiovisuaaliset välineet, kirjoitustehtävät ja pienryhmätyösken-tely). Ensin tulee päättää, mitä aikoo opettaa, ja vasta sitten valita, kuinka aikoo opettaa, jotta päähuomio kohdistuu pyhiin kirjoituksiin eikä menetelmiin tai metodeihin.

Oppiaihetta valmistellessaan opettajan tulee käyttää riittävästi aikaa ja vai-vaa päättääkseen, mitä hän aikoo opettaa ja kuinka hän aikoo opettaa. Jos opet-taja kohdistaa liki kaiken huomionsa oppiaihetta valmistellessaan siihen, mitä hän aikoo opettaa, hänelle ei jää kylliksi aikaa miettiä, kuinka hän voi auttaa oppilaita osallistumaan oppimiseen. Tämä johtaa usein oppiaiheisiin, jotka ovat pitkästyttäviä ja liian opettajakeskeisiä. Kun opettaja keskittyy liian paljon siihen, kuinka hän aikoo opettaa, oppiaiheista voi tulla hajanaisia ja niistä voi puuttua tarkoitus ja voima.

Päätä, mitä opetat [4.3.3]

On olemassa neljä perustavanlaatuista vaihetta, jotka opettaja käy läpi val-mistellessaan sitä, mitä hän aikoo opettaa: Ensiksi hän pyrkii ymmärtämään pyhien kirjoitusten lukualueen taustan ja sisällön. Toiseksi hän pyrkii tunnis-tamaan ja ymmärtämään lukualueessa ilmeneviä oppeja ja periaatteita. Kol-manneksi hän päättää, mitkä periaatteet hänen oppilaidensa on tärkeintä oppia ja toteuttaa, sekä neljänneksi hän päättää, miten paljon huomiota hän antaa pyhien kirjoitusten lukualueen kullekin osiolle.

1. Ymmärrä opetettavana olevan pyhien kirjoitusten lukualueen tausta ja sisältö.Opettajan tulee pyrkiä ymmärtämään pyhien kirjoitusten lukualueen tausta-tilanne ja uppoutua kyseiseen pyhien kirjoitusten lukualueeseen, kunnes sisältö tulee tutuksi. Pyhiin kirjoituksiin uppoutuminen merkitsee sitä, että lukee, tutkii, pohdiskelee ja rukoilee saadakseen innoitusta ja ymmärrystä siitä, mitä lukee.

53


Muistiinpanoja

Notes/linesCover up

Yksi hyödyllisimmistä asioista, mitä opettaja voi tehdä ymmärtääkseen pyhien kirjoitusten sisältöä, on huomata pyhien kirjoitusten lukualueessa olevia luontaisia aiheen tai toiminnan vaihtumisia. Opettaja voi sitten käyt-tää opetusaineistoa ja omia oivalluksiaan sekä jakaa pyhien kirjoitusten lukualueen näiden luontaisten vaihdosten pohjalta pienempiin osioihin tai jaeryhmiin. Näistä pienemmistä osioista tulee tärkeitä rakennuskiviä eli osa-tekijöitä, joita opettaja myöhemmin valmistautuessaan käyttää järjestääkseen oppiaiheensa kulun ja voidakseen antaa ainakin jonkin verran huomiota pyhien kirjoitusten lukualueen koko sisällölle.

Jäsennellessään pyhien kirjoitusten lukualuetta tällä tavoin opettajan tulee myös pyrkiä ymmärtämään paremmin henkilöitä, paikkoja, tapahtumia sekä syyn ja seurauksen suhteita, jotka tuntuvat tärkeiltä, samoin kuin vaikeiden sanojen tai ilmausten merkitystä. Riittävän ymmärryksen saaminen sisällöstä edellyttää usein sitä, että lukee pyhien kirjoitusten lukualueen useampaan kertaan.

2. Tunnista ja ymmärrä oppeja ja periaatteita.Taustan ja sisällön ymmärtämisen ohella opettajan tulee huolellisesti pyrkiä tunnistamaan ja ymmärtämään pyhien kirjoitusten lukualueessa esiin tulevia oppeja ja periaatteita sekä käymään läpi niitä, joita ehdotetaan opetusaineis-tossa. Opettajan tulee pyrkiä kirjoittamaan opit ja periaatteet selkeinä, yti-mekkäinä lausumina, ellei opetusaineistossa ole jo tehty niin. Tämä auttaa kiteyttämään sekä periaatteet että niiden merkityksen opettajan mielessä. Tämä auttaa myös ohjaamaan oppimistoimintoja oppitunnin aikana ja mah-dollistaa sen, että oppilaat ymmärtävät opetettavat asiat paremmin ja toteut-tavat niitä tarkemmin.

3. Päätä, mitä periaatteita ja oppeja oppilaiden on tärkeintä oppia ja toteuttaa käytännössä.Tavallisessa pyhien kirjoitusten lukualueessa on miltei aina enemmän aineistoa, kuin oppitunnin aikana voidaan mielekkäästi käsitellä. Kun opettaja on tutkinut pyhiä kirjoituksia ja opetusaineistoa, hänen tulee päättää, mitä oppeja ja periaatteita hänen oppilaidensa on tärkeintä ymmärtää ja toteuttaa käytännössä. Tätä päättäessään opettajan tulee harkita seuraavia asioita.

Pyhän Hengen kehotukset. Päättäessään, mitä periaatteita ja oppeja oppiaiheessa tulee tähdentää, opettajan tulee etsiä jatku-vasti johdatusta Pyhältä Hengeltä.

Innoitetun kirjoittajan tarkoitus. Opettajan tulee pyrkiä saa-maan selville, mitä profeetallinen kirjoittaja halusi välittää. Presi-dentti Ezra Taft Benson on sanonut: ”Jos he [kirjoittajat] näkivät meidän aikamme ja valitsivat sen, mikä olisi meille arvokkainta, niin eikö meidän juuri sillä mielellä tule tutkia Mormonin kirjaa? Meidän tulee koko ajan kysyä itseltämme: ’Miksi Herra innoitti Mormonia (tai Moronia tai Almaa) ottamaan tämän mukaan aikakirjaansa? Mitä sellaista minä voin tästä oppia, mikä auttaa minua elämään tänä aikana?’” (”Mormonin kirja – uskontomme lakikivi”, Liahona, lokakuu 2011, s. 56.) Opettajan tulee pohtia samanlaisia kysymyksiä valmistellessaan minkä tahansa pyhien kirjoitusten oppikurssin oppiaihetta.

54


Muistiinpanoja Opettajan tulee myös pitää mielessä, että pyhien kirjoitusten profeettojen keskeisenä tarkoituksena on aina ollut Jeesuksesta Kristuksesta todistami-nen. Kuten Nefi sanoi: ”Vakaa tarkoitukseni on, että voisin saada ihmiset tulemaan Abrahamin Jumalan ja Iisakin Jumalan ja Jaakobin Jumalan luokse ja pelastumaan” (1. Nefi 6:4). Niinpä opettajan tulee kysyä: ”Mitä sellaista tämä pyhien kirjoitusten lukualue opettaa Jeesuksesta Kristuksesta, mikä auttaisi oppilaitani ymmärtämään Hänen opetuksiaan ja sovitustaan sekä turvaamaan niihin?”

Kun opettaja pyrkii saamaan selville, mikä on innoitetun kirjoittajan tarkoi-tus, hänen tulee varoa menemästä pidemmälle kuin se, mikä tekstissä käy ilmi. Vanhin Henry B. Eyring on varoittanut: ”En saa teeskennellä tietäväni kaikkea, mitä kirjoittajat ovat tarkoittaneet tai mitä he eivät ole tarkoitta-neet” (”’And Thus We See:’ Helping a Student in a Moment of Doubt”, ilta vanhin Henry B. Eyringin seurassa, 5. helmikuuta 1993, s. 6).

Kääntymykseen johtavat periaatteet ja perusopit. Kun opettaja päättää, mitä hän aikoo opettaa, hänen tulee pohtia: ”Mitkä kaikista niistä totuuksista, joita tämän pyhien kirjoitusten lukualueen kohdalla voisi tähdentää, auttavat oppilaitani pääsemään lähemmäksi taivaallista Isää ja Vapahtajaa sekä johta-

vat pelastukseen?” Vanhin Henry B. Eyring on neuvonut: ”Kun valmistelette oppiaihetta, etsikää siitä kääntymykseen johtavia periaatteita. – – Kääntymykseen johtava periaate on sellainen, joka johtaa kuuliaisuuteen Jumalan tahdolle.” (”Converting Principles”, puhe kirkon koululaitoksen uskon-nonopettajille, 2. helmikuuta 1996, s. 1.)

Opettajan tulee myös ottaa selville, opetetaanko käsiteltävänä olevassa pyhien kirjoitusten lukualueessa jotakin niistä perus-opeista, joita seminaarit ja instituutit on päättänyt tähdentää. Nämä opit antavat oppilaille ymmärrystä taivaallisen Isän suunnitelmasta ja perustavanlaatuisista kirkon uskonkäsityk-sistä (ks. osio 2.7.2, ”Perusopit”, s. 36).

Oppilaiden tarpeet ja kyvyt. Mitä paremmin opettaja tun-tee oppilaansa ja ymmärtää heitä, sitä helpompi hänen on tunnistaa ja tähdentää merkityksellisiä periaatteita, joita voi helposti toteuttaa käytännössä. Kun opettaja tutkii pyhien kirjoitusten lukualuetta, hän saattaa löytää ideoita tai ajatuk-sia, jotka ovat kiinnostavia tai merkittäviä hänelle henkilö-kohtaisesti, mutta ne saattavat ylittää oppilaiden hengellisen valmiuden ja ymmärtämiskyvyn (ks. esim. Paavalin vahvaa ruokaa ja maitoa koskeva neuvo kohdassa 1. Kor. 3:2). Jotkin periaatteet, jotka eivät ole uusia eivätkä mielenkiintoisia opettajalle, saattavat olla hyvinkin tärkeitä oppilaille. Opetta-jan tulee muistaa, että hän opettaa oppilaita, ei vain oppiai-heita. Hän luo oppimiskokemuksen eikä pelkästään valmis-tele oppiaiheen runkoa. Opetusaineisto voi olla erityisen hyö-dyllinen opettajalle, kun hän päättää, mitkä periaatteet ja opit saattavat olla merkityksellisimpiä oppilaille.

”Evankeliumiin on kaksi näkökulmaa – kumpikin on tosi. Niillä on valtavan suuri vaikutus opetuksenne voimaan. Toinen näkökulma on se, että evanke-liumia on kaikki totuus. Näin onkin. Evankeliumi on totuus. Tämä näkemys mielessäni voi-sin opettaa luokassa suurin piirtein mitä tahansa, mikä on totta, ja opettaisin evankeliumia. Toinen näkökulma on se, että evankeliumia ovat ne periaatteet, käskyt ja toimitukset, jotka – jos ne pidetään, niitä noudatetaan ja ne hyväksytään – johtavat iankaikkiseen elämään. Tämäkin on totta.

Kun valitsen, kumman näistä näkökulmista annan hallita opetustani, otan suuren askeleen. Jos valitsen näkökulman, jonka mukaan evankeliumia on kaikki totuus, enkä sitä näkökulmaa, että sitä ovat toimituk-set ja periaatteet ja käskyt, jotka – jos niitä nouda-tetaan ja ne hyväksytään – johtavat iankaikkiseen elämään, olen miltei luopunut kamppailusta auttaa oppilasta vastustamaan saastan merta.”

(Henry B. Eyring, ”Eyes to See, Ears to Hear”, kirkon koululaitoksen Uusi testamentti -aiheinen symposiumi, 16. elokuuta 1984, s. 6)

55


MuistiinpanojaVanhin Richard G. Scott on opettanut: ”Päättäkää oppilaidenne yksilöllisten kykyjen ja tarpeiden mukaan, mikä on kaikkein tärkeimmällä sijalla. Jos oppi-laat ymmärtävät ja sisäistävät jonkin avainperiaatteen ja sisällyttävät sen elä-mänohjeisiinsa, silloin tärkein tavoite on saavutettu.” (”To Understand and Live Truth”, ilta vanhin Richard G. Scottin seurassa, 4. helmikuuta 2005, s. 2–3.)

Kun opettaja päättää, mitä totuuksia hän aikoo tähdentää, hän voi myös suunnitella, että hän mainitsee lyhyesti jonkin periaatteen tai opin aikomatta keskittyä siihen edetessään pyhien kirjoitusten lukualueen läpi. Tämä voi tar-jota Pyhälle Hengelle tilaisuuden henkilökohtaistaa jokin sellainen periaate, joka voi olla tärkeä jollekulle yksittäiselle oppilaalle, vaikka oppiaihe ei sii-hen keskittyisikään. Opettajan tulee myös pitää mielessä, että oppilaat saat-tavat löytää ja haluta keskustella joistakin evankeliumin totuuksista, joita opettaja ei ollut huomannut tai joista hän ei aikonut keskustella.

Kaikissa näissä pohdinnoissa opettajan tulee tavoitella Hengen vahvistusta. Henki auttaa häntä ymmärtämään paremmin pyhien kirjoitusten innoitetun kirjoittajan tarkoituksen, oppilaiden tarpeet sekä sen, mitkä evankeliumin totuudet auttavat oppilaita pääsemään lähemmäksi taivaallista Isäänsä ja Vapahtajaa.

4. Päätä, missä määrin tähdennät pyhien kirjoitusten lukualueen kutakin osiota.Kun opettaja ymmärtää pyhien kirjoitusten lukualueen taustan ja sisällön, on jakanut sen pienempiin osioihin sisällön mukaan ja on tunnistanut, mitä tärkeitä evankeliumin totuuksia oppilaiden tulee oppia ja toteuttaa käytännössä, hän on nyt valmis päättämään, missä määrin hän tähdentää pyhien kirjoitusten lukualueen kutakin osiota. Yleensä ne osiot, joissa on oppeja ja periaatteita, joita opettaja haluaa oppiaiheessa tähdentää, saavat suurimman painotuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että näiden jaeryhmien koh-dalla opettaja ohjaa oppilaita ymmärtämään niiden taustan ja sisällön, tun-nistamaan ja ymmärtämään niissä olevia tärkeitä oppeja ja periaatteita, tuntemaan sydämessään niiden oppien ja periaatteiden totuuden ja tär-keyden sekä auttamaan heitä ymmärtämään, kuinka he voivat toteuttaa niitä totuuksia omassa elämässään.

Pyhien kirjoitusten lukualueen muut osiot keskittyvät kenties vähemmän oppiaiheessa tähdennettyihin totuuksiin, mutta niitä ei pidä jättää väliin eikä vaille huomiota. Opettajan tulee suunnitella, että hän esittää nämäkin jaeryhmät ainakin pääpiirteittäin.

Huom. Valmistautumiseen on harvoin käytettävissä rajattomasti aikaa. Yleinen opettajan tekemä virhe on se, että hän käyttää liikaa aikaa siihen, että hän lukee ja tutkii ja pyrkii päättämään, mitä hän aikoo opettaa, niin ettei hänelle jää riittävästi aikaa valmistella pohdiskellen sitä, kuinka hän aikoo opettaa sen. Jokaisen oppiaiheen valmistelemisessa tulee vaihe, jossa opettajan tulee sanoa: ”Minusta tuntuu, että minulla on riittävä ymmärrys siitä, mitä aion opettaa. Nyt minun tulee päättää, kuinka aion opettaa sen tehokkaasti.”

56


Muistiinpanoja Päätä, kuinka opetat [4.3.4]

On tavallista, että opettaja innostuu pyhien kirjoitusten lukualueesta, jota hän aikoo opettaa, ja totuuksista, joita hän löytää. Kun opettaja pyrkii uutte-rasti tutkimaan, ymmärtämään ja saamaan opetusta Hengeltä, hän rakentuu ja tuntee luontaista halua välittää muille sen, mitä hän on oppinut valmis-tautumisensa aikana. Vaikka tämä saattaa olla tarkoituksenmukaista, opetta-jan tulee muistaa, että jokaisen oppiaiheen tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät pyhiä kirjoituksia ja saavat opetusta Pyhältä Hengeltä ja että heitä kannustetaan toteuttamaan sitä, mitä he ovat oppineet. Miltei aina tämä edellyttää muutakin kuin että opettaja kertoo oppilaille, mitä hän itse on oppinut pyhistä kirjoituksista ja miksi hän tuntee sen olevan tärkeää. Sii-hen liittyy muutakin kuin se, että opettaja lukee jonkin jakeen, kommentoi sitä ja lukee sitten toisen jakeen.

Oppilaat rakentuvat, kun heitä johdatetaan läpi oppimisprosessin, joka on samankaltainen kuin minkä opettaja on kokenut oppiaihetta valmistelles-saan. Oppilaita tulee johdattaa tutkimaan pyhiä kirjoituksia, jotta he saisivat ymmärrystä ja löytäisivät evankeliumin totuuksia itse. Heille tulee antaa mahdollisuuksia selittää evankeliumia omin sanoin sekä kertoa ja todistaa siitä, mitä he tietävät ja tuntevat. Tämä auttaa viemään evankeliumin heidän ajatuksistaan heidän sydämeensä.

Kun oppilaat kokevat jatkuvasti evankeliumin oppimista tällä tavoin, he saa-vat luottamusta omaan kykyynsä tutkia pyhiä kirjoituksia itsekseen ja oppia Hengen avulla. He tuntevat halua toteuttaa oppimaansa omassa elämässään. He ovat myös paremmin valmistautuneita selittämään muille sitä, mihin he uskovat, sekä todistamaan evankeliumin opeista ja periaatteista.

Opettajan tulee suunnitella menetelmiä, jotka auttavat oppilaita kokemaan tämän oppimisprosessin, kun he tutkivat pyhiä kirjoituksia yhdessä oppitun-nilla. Kun opettaja suunnittelee oppiaihettaan, hän voi seuraavien kysymys-ten vastausten pohjalta päättää, kuinka hän aikoo opettaa:

1. Mitkä menetelmät tai oppimistoiminnat auttavat oppilaitani ymmärtä-mään sen taustan ja sisällön, joka heidän tulee tietää?

2. Mitkä menetelmät auttavat oppilaita, jotta he pystyvät tunnistamaan ja ilmaisemaan sanoin avainoppeja ja -periaatteita, sekä antavat heille mahdollisuuden löytää muita oppeja?

3. Mikä on paras keino auttaa oppilaitani ymmärtämään nämä periaatteet ja opit?

4. Mitkä menetelmät tai keinot johdattavat oppilaani tuntemaan näiden periaatteiden totuuden ja tärkeyden sekä innostavat heitä kertomaan ja todistamaan niistä muille?

5. Mikä on tehokas keino auttaa heitä näkemään, kuinka he voivat toteut-taa näitä periaatteita omassa elämässään, ja kannustaa heitä tekemään niin?

Seuraavassa on muutamia huomioon otettavia seikkoja liittyen siihen, kuinka tulee opettaa.

57


MuistiinpanojaVarmista, että opetusmenetelmät ovat sopusoinnussa opetettavan sano-man kanssa ja edistävät Hengen vaikutusta. Toisinaan opettaja pyrkies-sään viihdyttämään oppilaita tai ylläpitämään heidän mielenkiintoaan valit-see menetelmiä tai käyttää metodeja, jotka eivät johda ymmärtämiseen ja rakentumiseen. Kun opettaja valitsee menetelmiä, hänen tulee pohtia, täy-dentääkö menetelmä sanomaa vai viekö se huomion pois siitä, mitä sen on tarkoitus auttaa oppilaita sisäistämään. Esimerkiksi opetuspeli saattaisi olla hauska ja tehokas keino opettaa tietoa (kuten Raamatun kirjojen järjestys), mutta sillä on miltei varmasti kielteinen vaikutus, jos päämääränä on saada aikaan hengellisiä tunteita. Työskentely pienryhmissä voi olla tehokasta, mutta koska se vie huomattavasti aikaa, se ei ehkä ole paras menetelmä yksinkertaisesti esitetyn periaatteen tunnistamiseen.

Opettajan tulee varmistaa, että opetusmenetelmät ja -toiminnat soveltuvat evankeliumin oppimisympäristöön, eivät loukkaa tai vahingoita ketään ja luovat otollisen ilmapiirin Hengen vaikutukselle.

Käytä opetusaineistoa. Seminaarin ja instituutin opetusai-neistossa annetaan ehdotuksia, kuinka voi opettaa. Niissä toteutetaan evankeliumin opettamisen ja oppimisen perus-asioita. Kun opettaja valmistelee kutakin oppiaihetta, hänen tulee käydä huolella läpi opetusaineisto ja valikoida, mitä tie-toa ja menetelmiä hän aikoo käyttää opettaakseen pyhien kirjoitusten lukualueen. Opettaja voi päättää käyttää pyhien kirjoitusten lukualueen kaikkia opetusaineiston ehdotuksia tai osaa niistä tai soveltaa ehdotettuja ideoita luokkansa tar-peisiin ja olosuhteisiin.

Osoita merkitys ja tarkoitus. Kun oppilaat huomaavat, mikä merkitys sillä, mitä he tutkivat pyhien kirjoitusten lukualueessa, on heidän omaan tilanteeseensa ja olosuhteisiinsa, he ovat yleensä motivoitu-neempia oppimaan ja toteuttamaan evankeliumin opetuksia käytännössä. He pystyvät myös näkemään, kuinka pyhät kirjoitukset antavat vastauksia ja ohjausta, jotka voivat johdattaa heitä todellisen elämän tilanteissa.

Sen vuoksi kun opettaja valmistelee sitä, kuinka hän aikoo opettaa, hänen on viisasta pohtia pyhien kirjoitusten lukualueen sisältämiä iankaikkisia totuuk-sia ja miettiä, kuinka ne voisivat olla hyödyllisiä ja merkityksellisiä oppilai-den elämässä. Tämä mielessään opettaja aloittaa oppitunnin usein merkityk-sellisellä kysymyksellä, tilanteella tai ongelmalla, joka johdattaa oppilaat etsimään pyhistä kirjoituksista evankeliumin periaatteita ja oppeja, jotka antavat heille johdatusta ja ohjausta. Oppiaiheita valmistellessaan opettajan tulee myös suunnitella keinoja, joilla hän ylläpitää mielenkiinnon ja saa oppilaat pysymään mukana oppimisprosessissa.

”Erinomainen evankeliumin opettaja opettaa sovittua kurssiaineistoa täh-dentäen etenkin Jeesuksen Kristuksen evankeliumin oppia ja periaatteita ja liittoja.”

(Dallin H. Oaks, ”Evankeliumin opettaminen”, Liahona, tammikuu 2000, s. 96)

58


Muistiinpanoja Päätä etenemisen aikataulusta. Opettajan tulee pyrkiä uutterasti käymään läpi koko pyhien kirjoitusten lukualue. Päättäessään, kuinka paljon aikaa käytetään oppiaiheen eri osiin, opettajan on kuitenkin tärkeää muistaa, että hän opettaa oppilaita, ei oppiaiheita. Opettaja ei saa keskittyä niin tiukasti oppiaiheen rungon noudattamiseen, ettei hän jätä oppitunnilla aikaa mah-dolliselle innoitukselle tai oppilaiden odottamattomille kommenteille, jotka saattavat edellyttää oppiaiheen muokkaamista.

Yksi tavallisimpia virheitä, mitä opettaja tekee, on se, että hän käyttää liikaa aikaa oppiaiheen ensimmäiseen osuuteen ja sitten hänen on pidettävä kii-rettä viimeisen osuuden kohdalla. Kun opettaja valmistautuu, hänen tulee arvioida, kuinka paljon aikaa menee oppiaiheen kunkin osion käsittelyyn käyttämällä hänen valitsemiaan menetelmiä. Koska opettajalla on miltei aina enemmän opetettavaa kuin sen opettamiseen on aikaa, hänen tulee päättää, mitä lukualueen osioita tähdennetään ja mitä tiivistetään.

Etenemisen aikataulusta päättäminen on yhtä lailla tarpeen koko kurssin kohdalla kuin yksittäisten oppituntien kohdalla. Esimerkiksi jos opettaja käyttää Uuden testamentin oppikurssilla liian paljon aikaa neljään evanke-liumiin, hän ei pysty riittävästi käymään läpi niitä tärkeitä evankeliumin totuuksia, joita on myöhemmissä kirjoissa.

Useimmissa seminaarin ja instituutin opetusaineistoissa annetaan ajoitus-ehdotuksia sekä koko oppikurssin kattava aikataulu.

Keskity auttamaan oppilaita täyttämään oma roolinsa. Kun opettaja val-mistautuu siihen, kuinka hän aikoo opettaa, hänen tulee keskittyä oppijaan eikä vain siihen, mitä opettaja aikoo tehdä. Sen sijaan että opettaja vain kysyisi: ”Mitä minä aion tehdä oppitunnilla tänään?” tai ”Mitä minä aion opettaa oppilailleni?”, hänen tulee valmistella oppiaihetta myös miettien: ”Mitä oppilaani tekevät oppitunnilla tänään?” ”Kuinka aion auttaa oppilai-tani huomaamaan, mitä heidän tulee tietää?”

Käytä erilaisia menetelmiä ja keinoja. Vakuuttavakin opetusmetodi saat-taa käydä tehottomaksi tai ikävystyttäväksi, jos sitä käytetään liikaa. Vaikka opettajan ei pidä valita menetelmiä pelkästään monipuolisuuden vuoksi, monet tehokkaat opettajat vaihtelevat opetustapoja kunkin oppiaiheen aikana ja myös eri päivinä. Opettajan tulee olla valmis muuttamaan mene-telmää oppiaiheen aikana, jos oppilaat menettävät mielenkiinnon tai jos se, mitä opettaja tekee, ei tunnu auttavan oppilaita saavuttamaan haluttuja tuloksia.

59


MuistiinpanojaVaihtelevien opetusmenetelmien käyttäminen voi myös auttaa tavoittamaan oppilaita, jotka oppivat eri tavoin. Opetusmenetelmät tai oppimistoiminnat, jotka vaativat oppilaita käyttämään useita aisteja, kuten näkö-, kuulo- ja tuntoaistia, voivat auttaa lisäämään oppilaiden osallistumista ja voivat auttaa heitä muistamaan, mitä opetetaan.

Vaikka opettajan tulee yleensä valita menetelmiä, jotka ovat hänelle luonte-via ja joiden käytön hän hallitsee, hänen tulee olla halukas kokeilemaan uusia menetelmiä tai keinoja, joiden avulla hän voi opettaa vieläkin tehok-kaammin.

Tämän käsikirjan seuraavassa osiossa käsitellään erilaisia opetusmenetelmiä ja keinoja, joita opettaja voi harkita päättäessään, kuinka hän aikoo opettaa.

Notes

60

Opetusmenetelmiä, -taitoja ja -keinojaOpettaminen on monitahoinen ja monisäikeinen tehtävä. Luettelo opetus-

menetelmistä tai -metodeista sisältäisi monia ideoita ja esimerkkejä, ja niiden perinpohjaiseen käsittelemiseen tarvittaisiin useita kirjoja. On kuiten-kin mahdollista jaotella muutamiin yleisiin ryhmiin ne opetusmenetelmät, -taidot tai -keinot, jotka ovat välttämättömiä tehokkaalle opettamiselle. Tässä osiossa käsitellään joitakin näistä tärkeistä ryhmistä.

Kun päätetään, mitä menetelmiä opettamisessa käytetään, on tärkeää muis-taa, että menetelmät ja taidot ovat vain keinoja päämäärän saavuttamiseksi, eivät sinänsä itse päämäärä. Opettajan tulee valita menetelmiä, jotka parhai-ten auttavat oppilaita ymmärtämään jonkin tietyn pyhien kirjoitusten luku-alueen sisällön, opit ja periaatteet ja jotka helpottavat rakentumista ja käytän-nössä toteuttamista. Kun opettaja pitää mielessään tarkoituksen, jonka vuoksi hän käyttää tiettyä taitoa tai metodia, hän voi toteuttaa sitä merkityksellisem-min. On myös tärkeää muistaa, että ilman Hengen vaikutusta tehokkaimmat-kaan opetusmenetelmät ja -keinot eivät onnistu.

Kysymykset [5.1]

Tehokkaiden kysymysten esittäminen on yksi tärkeimpiä taitoja, joita opettaja voi kehittää. Kysymykset voivat saada oppilaat mukaan pyhien kirjoitusten ymmärtämisprosessiin sekä auttaa heitä tunnistamaan ja ymmärtämään tärkeitä evankeliumin totuuksia. Kysymykset myös auttavat oppilaita mietti-mään, kuinka evankeliumi on vaikuttanut heidän elämäänsä, ja pohtimaan, kuinka he voivat toteuttaa evankeliumin periaatteita käytännössä nyt ja tule-vaisuudessa. Tehokkaiden kysymysten esittäminen voi kannustaa oppilaita luomaan oppimiskokemukseensa Pyhälle Hengelle otollisen ilmapiirin käyt-tämällä tahdonvapauttaan ja täyttämällä oman osuutensa oppimisprosessissa.

Oppiaihetta valmistellessa kannattaa nähdä vaivaa ja laatia huolella sellaisia kysymyksiä, jotka johtavat ymmärtämi-seen ja jotka oppimisen aikana innoittavat sekä oppilaiden mieltä että sydäntä. Kun opettaja suunnittelee kysymyksiä, hänen tulee ensin päättää, mikä on jonkin tietyn kysymyksen esittämisen tarkoitus (esim. haluaako opettaja, että oppi-laat löytävät tietoa jostakin pyhien kirjoitusten kohdasta, miettivät kohdan merkitystä vai lausuvat todistuksen jonkin periaatteen totuudesta). Sitten opettajan tulee tämä tarkoitus mielessään muotoilla kysymys harkiten. Muutamilla huolella valituilla sanoilla voi olla suuri vaikutus siihen, johtaako jokin kysymys haluttuun lopputulokseen.

Opettajan tulee pyrkiä valmistelemaan ja esittämään kysymyksiä, jotka herättävät ajatuksia ja tunteita. Hänen tulisi yleensä välttää kysymyksiä, joihin voi vastata yksinkertaisesti ”kyllä” tai ”ei” tai joihin vastaus on niin ilmiselvä, etteivät ne motivoi oppilaita miettimään asiaa. Opettajan tulee

”Kysymysten esittäminen ja niihin vastaaminen on keskeisen tärkeää kaikessa oppimisessa ja kaikessa opet-tamisessa.”

(Henry B. Eyring, ”The Lord Will Multiply the Harvest”, ilta vanhin Henry B. Eyringin seurassa, 6. helmikuuta 1998, s. 5–6)

5

OPETUSMENETELMIä, -TAITOJA JA -KEINOJA

Muistiinpanojamyös välttää kysymyksiä, jotka voisivat saada aikaan väittelyä, koska tämä voi turhauttaa oppilaita ja synnyttää luokassa kiistelyä, mikä saa Hengen murheelliseksi (ks. 3. Nefi 11:29).

Kun opettaja esittää oppitunnilla kysymyksiä, on tärkeää, että hän antaa oppilaille aikaa miettiä vastauksia. Joskus opettaja esittää kysymyksen, pysähtyy pariksi sekunniksi, ja kun sitten kukaan ei heti vastaa, hän hätään-tyy ja vastaa itse. Tehokkaat kysymykset vaativat usein kuitenkin miettimistä ja pohtimista, ja oppilaat saattavat tarvita aikaa vastauksen löytämiseen pyhistä kirjoituksista tai merkityksellisen vastauksen muotoilemiseen. Aika ajoin voi olla hyödyllistä antaa oppilaille aikaa kirjoittaa oma vastauksensa ennen kuin he sanovat sen ääneen.

Jeesus Kristus, Mestariopettaja, käytti erityyppisiä kysymyksiä kannustaak-seen muita miettimään Hänen opettamiaan periaatteita ja toteuttamaan niitä käytännössä. Hänen kysymyksensä vaihtelivat sen mukaan, mitä Hän halusi tapahtuvan niiden elämässä, joita Hän opetti. Toiset kysymykset kan-nustivat Hänen kuulijoitaan miettimään ja etsimään vastauksia pyhistä kirjoituksista, kuten Hänen kysyessään: ”Mitä laissa sanotaan? Mitä sinä itse sieltä luet?” (Luuk. 10:26.) Toisten tarkoituksena oli puolestaan innostaa sitoutumaan, kuten Hänen kysyessään: ”Millaisia miehiä teidän siis tulee olla?” (3. Nefi 27:27.)

Vaikka on hyvin monenlaisia kysymyksiä, joita opettaja voi esit-tää, on olemassa neljä yleistä kysymystyyppiä, jotka ovat erityi-sen tärkeitä evankeliumin opettamisessa ja oppimisessa:

1. kysymykset, jotka innostavat oppilaita etsimään tietoa 2. kysymykset, jotka johtavat oppilaita jäsentelemään tietoa

saadakseen ymmärrystä 3. kysymykset, jotka herättävät tunteita ja todistuksen 4. kysymykset, jotka kannustavat toteuttamaan käytännössä.

Kysymykset, jotka innostavat oppilaita etsimään tietoa [5.1.1]

Etsimiseen johtavat kysymykset auttavat oppilaita vahvista-maan pyhien kirjoitusten perusymmärrystään innostamalla heitä etsimään tärkeitä yksityiskohtia, jotka liittyvät pyhien kirjoitusten lukualueen sisältöön. Koska etsimiseen johta-vat kysymykset kannustavat oppilaita etsimään tietoa pyhien kirjoitusten tekstistä, on hyödyllistä esittää näitä kysymyksiä ennen niiden jakeiden lukemista, joista vastaukset löytyvät. Tämä kohdistaa oppilai-den tarkkaavaisuuden pyhien kirjoitusten kerto-mukseen ja suo heidän löytää vastaukset siitä.

Etsimiseen johtavat kysymykset sisältävät usein sanoja kuten kuka, mitä, milloin, kuinka, missä ja miksi. Seuraa-vassa on muutamia esimerkkejä kysymyksistä, jotka innos-tavat oppilaita etsimään tietoa:

• Miksi rikas nuorukainen kohdan Matt. 19:22 mukaan lähti surullisena pois?

Notes/linesCover up

62


Muistiinpanoja • Kuinka israelilaiset kohdan 1. Sam. 17:24 mukaan reagoivat, kun he näkivät Goljatin? Kuinka Daavid reagoi jakeessa 26?

• Minkä neuvon Alma antoi pojalleen Siblonille kohdassa Alma 38:5–15?

Näiden etsimiseen johtavien kysymysten vastausten tulisi luoda perusasioi-den ymmärryksen perusta, jonka pohjalle muunlaiset kysymykset voivat sit-ten rakentua innoittamaan syvempää ymmärrystä ja toteuttamista. Vapahta-jan kysymys: ”Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” (Matt. 16:13) tuotti taustatietoa. Hänen apostoliensa antamat vastaukset val-mistivat heitä syvällisempään ja suurempaan kysymykseen: ”Entä te? – – Kuka minä teidän mielestänne olen?” (Matt. 16:15.)

Kysymykset, jotka johtavat oppilaita jäsentelemään tietoa saadakseen ymmärrystä [5.1.2]

Jäsentelykysymyksiä esitetään tavallisesti sen jälkeen kun oppilaat ovat tutustuneet käsiteltävinä oleviin jakeisiin. Ne voivat innostaa oppijoita pyr-kimään siihen, että he oppivat ymmärtämään pyhiä kirjoituksia laajemmin ja syvällisemmin. Ne voivat auttaa oppilaita tutkimaan pyhissä kirjoituk-sissa olevia asioiden välisiä suhteita ja malleja tai löytämään vastakohtai-suuksia. Jäsentelykysymyksiin on miltei aina enemmän kuin yksi mahdolli-nen vastaus.

Jäsentelykysymyksillä on yleensä ainakin yksi näistä kolmesta tarkoituksesta. Ne voivat auttaa oppilaita

• ymmärtämään paremmin pyhien kirjoitusten taustan ja sisällön• tunnistamaan evankeliumin periaatteita ja oppeja• saamaan syvällisemmän ymmärryksen periaatteista ja opeista.

Auttavat oppilaita ymmärtämään paremmin pyhien kirjoitusten taus-tan ja sisällön. Jäsentelykysymykset voivat auttaa oppilaita laajentamaan pyhien kirjoitusten tekstiä ja tapahtumia koskevaa ymmärrystään auttamalla heitä tutkimaan kohtia niiden historiallista ja kulttuuritaustaa vasten tai muiden pyhien kirjoitusten kohtien valossa. Nämä kysymykset voivat myös auttaa oppilaita selkeyttämään sanojen tai ilmausten merkitystä sekä auttaa heitä jäsentelemään kertomuksen juonen yksityiskohtia löytääkseen suu-remman merkityksen. Tämä prosessi valmistaa oppilaita siihen, että he pys-tyvät tunnistamaan periaatteita ja oppeja.

Seuraavassa on esimerkkejä tämänkaltaisista kysymyksistä:

• Kuinka Jeesuksen selitys kohdassa Matt. 13:18–23 auttaa meitä ymmärtämään Hänen opetuksiaan jakeissa 3–8?

• Mitä eroja huomaatte siinä, mitä Laman ja Lemuel vastasivat enkelin ohjeisiin ja mitä Nefi vastasi? (Ks. 1. Nefi 3:31; 4:1–7.)

• Mikä johti 116 sivun menettämiseen, minkä vuoksi Herra neuvoi Joseph Smithiä, että tämä ei ”olisi saanut pelätä ihmistä enemmän kuin Jumalaa”? (OL 3:7.)

Auttavat oppilaita tunnistamaan evankeliumin periaatteita ja oppeja. Kun oppilaat syventävät pyhien kirjoitusten taustaa ja sisältöä koskevaa ymmärrystään, he pystyvät paremmin tunnistamaan niiden sisältämiä peri-aatteita ja oppeja. Jäsentelykysymykset voivat auttaa oppilaita tekemään

63


Muistiinpanojapäätelmiä ja ilmaisemaan selkeästi periaatteita tai oppeja, joita on pyhien kirjoitusten lukualueessa (ks. osio 2.5.1, ”Tunnistakaa oppeja ja periaatteita”, s. 27).

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä näistä kysymyksistä:

• Mikä periaate kuvastuu Nefin menestyksestä hänen hankkiessaan pronssilevyt suurista vaikeuksista huolimatta? (Ks. 1. Nefi 3–4.)

• Mitä Jumalan luonnetta koskevia oppeja voimme oppia ensimmäisen näyn pohjalta? (Ks. JS–H 15–20.)

• Minkä asian voimme oppia siitä, kuinka verenvuotoa sairastava nai-nen ponnisteli koskettaakseen Vapahtajaa ja mitä Vapahtaja vastasi naiselle sen vuoksi? (Ks. Mark. 5:24–34.)

Auttavat oppilaita saamaan syvällisemmän ymmärryksen periaatteista ja opeista. Sen lisäksi että oppilaat tunnistavat periaatteita ja oppeja, heidän tulee ymmärtää niitä, ennen kuin he voivat merkityksellisesti toteuttaa niitä käytännössä. Erityisen hyödyllisiä ovat kysymykset, jotka johtavat jonkin periaatteen tai opin merkityksen selvempään ymmärtämiseen, jotka kannus-tavat oppilaita miettimään periaatetta nykypäivän tilanteessa tai jotka innos-tavat oppilaita selittämään, kuinka he ymmärtävät jonkin periaatteen. Seu-raavassa on muutamia esimerkkejä:

• Mikä osoittaisi, että me rakastamme Jumalaa koko väkevyydes-tämme, mielestämme ja voimastamme? (Ks. Moroni 10:32.)

• Miksi alati rukoileminen auttaisi teitä saamaan hengellistä voimaa, jota tarvitsette voittaaksenne esimerkiksi kiusauksen puhua epä-ystävällisesti muille tai harrastaa sellaista viihdettä, joka loukkaa Henkeä? (Ks. OL 10:5.)

• Mitä käyttäytymistapoja ja ominaisuuksia voisitte nähdä sellaisen henkilön elämässä, joka rakentaa Kristuksen perustalle? (Ks. Hel. 5:1–14.)

• Sen pohjalta, mitä olemme oppineet luvusta Alma 40, kuinka selittäi-sitte ylösnousemuksen opin ystävälle, joka ei kuulu kirkkoomme?

Kysymykset, jotka herättävät tunteita ja todistuksen [5.1.3]

Jotkin kysymykset auttavat oppilaita miettimään ja ymmärtämään evankeliu-min periaatteita ja oppeja, kun taas jotkin muut voivat saada heidät pohti-maan hengellisiä kokemuksia ja johtavat heidät tuntemaan syvällisemmin jonkin evankeliumin periaatteen tai opin totuudellisuuden ja merkityksen omassa elämässään. Monesti nuo tuntemukset herättävät oppilaiden sydä-messä voimakkaamman halun elää uskollisemmin jonkin evankeliumin periaatteen mukaan. Puheessa kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille vanhin Henry B. Eyring viittasi sellaisiin kysymyksiin sanoessaan:

”Jotkin kysymykset luovat otollisen ilmapiirin innoitukselle. Suuret opettajat esittävät niitä. – – Tässä on kysymys, joka ei ehkä luo otollista ilmapiiriä innoitukselle: ’Kuinka voi tunnistaa tosi profeetan?’ Tämä kysymys kutsuu antamaan vastaukseksi luettelon sen mukaan, mitä muistamme pyhistä kir-joituksista ja elävien profeettojen sanoista. Monet oppilaat voisivat olla mukana vastaamassa. Useimmat pystyisivät antamaan ainakin tyydyttävän ehdotuksen. Ja oppilaiden mieli saisi virikettä.

64


Muistiinpanoja Mutta voisimme esittää kysymyksen myös tällä tavoin, vain hieman muutel-len: ’Milloin olette tunteneet olevanne profeetan seurassa?’ Se kutsuu yksi-löitä tutkimaan muistiaan ja etsimään tunteita. Kun olemme esittäneet kysy-myksen, meidän on kenties viisasta odottaa hetki, ennen kuin pyydämme jotakuta vastaamaan. Nekin, jotka eivät vastaa, ajattelevat hengellisiä koke-muksia. Se luo otollisen ilmapiirin Pyhälle Hengelle.” (”The Lord Will Mul-tiply the Harvest”, s. 6.)

Tämänkaltaiset kysymykset innoittavat oppilaita miettimään mennyttä, ”tut-kimaan muistiaan ja etsimään tunteita” sekä ajattelemaan hengellisiä koke-muksiaan, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan evankeliumin oppiin tai peri-aatteeseen. Usein nämä kysymykset saavat oppilaat kertomaan niistä tun-teista ja kokemuksista tai lausumaan todistuksen jostakin opista tai periaat-teesta. Nämä kysymykset auttavat viemään evankeliumin oppilaiden ajatuk-sista heidän sydämeensä. Ja kun he tuntevat sydämessään jonkin evankeliu-min opin tai periaatteen totuuden ja tärkeyden, he todennäköisemmin toteuttavat sitä omassa elämässään.

Seuraavassa on esimerkkejä kysymyksistä, jotka voivat herättää tunteita ja synnyttää todistuksen:

• Milloin te olette tunteneet sitä rauhaa ja iloa, joka tulee, kun antaa jollekulle anteeksi?

• Miettikää jotakin tapausta, jolloin Herra on ohjannut päätöksiänne, koska olette turvanneet Häneen ettekä luottaneet omaan ymmär-rykseenne (ks. Sananl. 3:5–6). Kuinka teitä on siunattu, kun olette tehneet niin?

• Jos voisitte henkilökohtaisesti ilmaista kiitollisuutenne Vapahtajalle Hänen uhristaan teidän puolestanne, mitä sanoisitte Hänelle?

• Kuinka teidän elämänne on erilaista sen ansiosta, mitä tapahtui pyhässä lehdossa?

• Milloin olette nähneet muiden suhtautuvan uskollisesti koettele-muksiin? Kuinka se on vaikuttanut teihin?

Varoituksen sana: Vastaukset tällaisiin kysymyksiin voivat olla varsin henkilö-kohtaisia ja arkaluonteisia. Opettajan tulee huolehtia siitä, ettei oppilaista koskaan tunnu siltä, että heidän on pakko vastata johonkin kysymykseen, kertoa tuntemuksistaan tai kokemuksistaan tai lausua todistus. Lisäksi opet-tajan tulee auttaa oppilaita ymmärtämään henkilökohtaisten hengellisten kokemusten pyhä luonne ja kannustaa heitä kertomaan niistä kokemuksista sopivalla tavalla (ks. OL 63:64).

Kysymykset, jotka kannustavat toteuttamaan käytännössä [5.1.4]

Viime kädessä evankeliumin opettamisen päämääränä on auttaa oppilaita toteuttamaan pyhistä kirjoituksista löytyviä periaatteita ja oppeja käytän-nössä sekä tulemaan kelvollisiksi saamaan siunaukset, jotka on luvattu uskollisille ja kuuliaisille. Oppilaat, jotka pystyvät näkemään, kuinka heitä on siunattu sen ansiosta, että he ovat eläneet evankeliumin periaatteiden mukaan ennen, ovat halukkaampia ja paremmin valmistautuneita toteutta-maan niitä menestyksekkäästi käytännössä myös tulevaisuudessa. Kysymyk-sillä voi olla tärkeä tehtävä auttaa oppilaita näkemään, kuinka he voivat toteuttaa näitä periaatteita nykyhetken tilanteissaan, sekä pohtimaan, kuinka he voivat toteuttaa niitä tulevaisuudessa.

65


MuistiinpanojaSeuraavassa on muutamia esimerkkejä kysymyksistä, jotka voivat auttaa oppilaita miettimään konkreettisesti, kuinka he voivat toteuttaa periaatteita ja oppeja omassa elämässään:

• Mitä muutoksia teidän olisi tarpeen tehdä pyhittääksenne lepopäi-vän paremmin, jotta voisitte varjella itsenne täydellisemmin, niin ettei maailma saastuta? (Ks. OL 59:9–13.)

• Mitä profeetan antamaa neuvoa te voisitte noudattaa tarkemmin? (Ks. Alma 57:1–27.)

• Kuinka periaate, että jos me etsimme ennen kaikkea Jumalan valta-kuntaa, meitä siunataan elämämme muillakin osa-alueilla, auttaa teitä asettamaan tavoitteenne ja toimintanne oikeaan tärkeysjärjestykseen seuraavien parin kolmen vuoden osalta? (Ks. Matt. 6:33.)

Luokkakeskustelu [5.2]

Merkityksellisillä luokkakeskusteluilla on keskeinen rooli evankeliumin opettamisessa ja oppimisessa. Luokkakeskus-telu syntyy, kun opettaja keskustelee oppilaiden kanssa ja oppilaat keskustelevat toistensa kanssa tavalla, joka edistää oppimista. Hyvä keskustelu voi auttaa oppilaita oppimaan, kuinka tärkeää on etsiä vastauksia tärkeisiin kysymyksiin ja kuinka arvokasta on kuunnella ja oppia muiden kommen-teista, ajatuksista ja kokemuksista. Se voi myös auttaa oppi-laita pysymään oppitunnilla keskittyneinä ja osallistuvina, mikä usein johtaa siihen, että he ymmärtävät käsiteltävänä olevat evankeliumin opit ja periaatteet syvällisemmin sekä tuntevat sydämessään aidompaa halua toteuttaa oppimiaan ja tuntemiaan asioita käytännössä.

Seuraavassa on joitakin ideoita, joiden avulla opettaja voi ohjata mukaansatempaavia ja innoittavia luokkakeskusteluja:

Suunnittele keskustelu. Muiden opetusmenetelmien tavoin keskustelukin tulee valmistella huolellisesti ja sitten johtaa Hengen vaikutuksen avulla. Opettajan tulee etukäteen miettiä, kuinka keskustelu auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä heidän tulee oppia, mitkä peräkkäiset kysymykset johtavat siihen päämäärään, kuinka nuo kysymykset voi esittää tehokkaimmin ja kuinka toimia, jos jonkun oppilaan vastaus johtaa keskus-telua odottamattomaan suuntaan.

Vältä kommentoimasta opettajana liikaa. Se, että opettaja kommentoi liikaa keskustelun aihetta, saattaa aiheuttaa sen, etteivät oppilaat viitsi osal-listua, koska he ovat huomanneet, että heidän opettajansa on usein innokas vastaamaan. Opettajan liialliset kommentit voivat aiheuttaa oppilaille tun-teen siitä, ettei heidän osallistumisensa ole kovinkaan arvokasta, ja saada heidät menettämään mielenkiinnon.

Innosta kaikkia oppilaita osallistumaan. Opettajan tulee pyrkiä kek-simään keinoja, joilla hän voi sopivalla tavalla innostaa kaikkia oppilaita osallistumaan merkityksellisiin keskusteluihin – niitäkin, jotka eri syistä epä-röivät osallistua. Opettajan tulee varoa, ettei hän nolaa oppilaita pyytämällä heitä vastaamaan, kun hän tietää, ettei oppilas ole valmistautunut siihen.

66


Muistiinpanoja Toisinaan joku oppilas tai muutamat oppilaat pyrkivät hallitsemaan luok-kakeskustelua. Opettajan tulee ehkä keskustella kahden kesken näiden henkilöiden kanssa, kiittää heitä heidän halukkuudestaan osallistua, tuoda esiin, kuinka tärkeää on kannustaa kaikkia luokan jäseniä osallistumaan, ja selittää, miksi heille ei kenties anneta vuoroa joka kerta kun he tarjoutuvat vastaamaan.

Pyydä oppilaita nimeltä mainiten vastaamaan. Se, että opettaja pyytää oppilaita nimeltä mainiten vastaamaan johonkin kysymykseen tai esittä-mään kommentin, auttaa edistämään rakkauden ja kunnioituksen täyteistä oppimisilmapiiriä.

Älä pelkää hiljaisuutta. Toisinaan kun oppilaille esitetään tehokas kysymys, he eivät ehkä vastaa aivan heti. Tämän hiljaisuuden ei pitäisi huolestuttaa opettajaa, ellei se kestä liian pitkään. Toisinaan oppilaat tarvitsevat mahdolli-suuden pohtia sitä, mitä heiltä on kysytty ja kuinka he voisivat vastata kysy-mykseen. Tämä pohtiminen voi auttaa saamaan Pyhän Hengen ohjausta.

Muotoile kysymys uudelleen. Toisinaan oppilaiden saattaa olla vaikeaa vastata johonkin kysymykseen, koska kysymys ei ole selkeä. Opettajan tulee kenties muotoilla kysymys uudelleen tai kysyä oppilailta, ymmärsivätkö he, mitä kysyttiin. Opettajan tulee välttää esittämästä peräkkäisiä kysymyksiä ilman että oppilaille jää riittävästi aikaa miettiä kyllin syvällisesti muodos-taakseen sopivan vastauksen.

Kuuntele huolellisesti ja esitä jatkokysymyksiä. Joskus opettaja kantaa niin suurta huolta siitä, mitä hän aikoo sanoa tai tehdä seuraavaksi, ettei hän kiinnitä huomiota siihen, mitä oppilaat sanovat. Havainnoimalla ja kuunte-lemalla oppilaita tarkasti opettaja voi huomata heidän tarpeitaan ja johtaa keskustelua Pyhän Hengen ohjaamana. Opettaja voi varmistaa ymmär-täneensä oppilaiden vastaukset esittämällä kysymyksiä kuten ”Voisitko hieman selittää, mitä tarkoitat sillä?” tai ”Voitko antaa esimerkin siitä, mitä tarkoitat?” Tällaisten jatkokysymysten esittäminen kutsuu oppilasta monesti kertomaan lisää siitä, mitä hän ajattelee ja tuntee, ja kutsuu häntä usein vas-taamaan todistuksen hengessä. Opettajan tulee muistuttaa oppilaita myös kuuntelemaan toisiaan sekä olemaan puhumatta, kun joku toinen puhuu.

Ohjaa oppilaiden kommentit tai kysymykset muille. Monesti luokkakeskustelu noudattaa mallia, jossa opettaja esittää kysymyksen, oppilas vastaa ja sitten opettaja lisää oman näkemyksensä oppilaan vastaukseen ennen kuin esittää seuraavan kysymyksen. Keskusteluista voi tulla pal-jon merkityksellisempiä, eloisampia ja tehokkaampia, kun opettaja ohjaa yhden oppilaan vastauksen tai kommentin muille oppilaille. Yksinkertaiset kysymykset kuten ”Mitä te lisäisitte tähän?” tai ”Mitä te ajattelette tästä kommen-tista?” voivat luoda mallin, jossa oppilaat vastaavat toi-silleen. Usein tämä tehostaa suuresti oppimiskokemusta. Tavallisesti, mikäli aikaa riittää, kaikilla oppilailla, jotka

haluavat kommentoida, tulisi olla mahdollisuus puhua.

Huomioi vastaus myönteisellä tavalla. Kun oppilas vastaa, opettajan tulee huomioida se jollakin tavoin. Hän voi tehdä niin yksinkertaisesti kiittämällä tai kommentoimalla vastausta. Kun oppilas esittää väärän vastauksen, opettajan tulee varoa nolaamasta oppilasta. Tehokas opettaja voi poimia oppilaan kom-

”Nimittäkää keskuuteenne opettaja, älköötkä kaikki puhuko samanaikai-sesti; vaan yksi puhukoon kerrallaan ja kaikki kuunnelkoot hänen sano-jaan, niin että kun kaikki ovat puhuneet, kaikki olisivat rakentuneet kaikkien sanoista.”

(OL 88:122)

Notes/linesCover up

67


Muistiinpanojamentista sen osuuden, joka on oikein, tai esittää jatkokysymyksen, joka antaa oppilaalle mahdollisuuden miettiä vastaustaan uudelleen.

Lukekaa pyhiä kirjoituksia yhdessä oppitunnilla [5.3]

Pyhien kirjoitusten lukeminen oppitunnilla voi auttaa oppilaita tutustumaan käsiteltävänä oleviin jakeisiin ja ymmärtämään niitä paremmin. Se voi myös auttaa heitä suhtautumaan luottavaisemmmin kykyynsä lukea pyhiä kirjoi-tuksia itsekseen. Opettajan tulee varoa nolaamasta niitä, joiden lukutaito on heikko tai jotka ovat hyvin ujoja. Oppilaita, jotka eivät mielellään lue ääneen, ei pitäisi pakottaa siihen, mutta opettaja voi kannustaa heitä osallis-tumaan heille luontevammalla tavalla. Esimerkiksi lyhyen pyhien kirjoitusten kohdan antaminen oppilaalle tehtäväksi etukäteen, jotta hän voi harjoitella lukemista, saattaa olla kyseiselle oppilaalle sopiva tapa osallistua oppituntiin.

On useita tapoja, joilla pyhiä kirjoituksia voidaan lukea yhdessä oppitunnilla:

• Pyydä oppilaita lukemaan ääneen joko vuorotellen tai yhteen ääneen.

• Pyydä oppilaita lukemaan toisilleen.• Pyydä oppilaita lukemaan kohta mielessään.• Anna eri oppilaille tehtävä lukea kertomuksen eri henkilöiden lausu-

mat sanat.• Lue oppilaille ääneen samalla kun he seuraavat omista pyhistä kirjoi-

tuksistaan.

Opettajan esitys [5.4]

Vaikka se, että oppilaat omaksuvat aktiivisen roolin oppimisprosessissa, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka he ymmärtävät ja soveltavat pyhiä kir-joituksia käytäntöön, se ei korvaa sitä, että aika ajoin opettajan tulee asian-mukaisella tavalla esittää tietoa samalla kun oppilaat kuuntelevat. Tässä käsi-kirjassa niitä hetkiä, jolloin opettaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat, kutsu-taan nimityksellä ”opettajan esitys”. Kun opettajan esitystä käytetään sopivalla tavalla, se voi tehostaa muita opetus-menetelmiä. Jos tätä opettajakeskeistä toimintaa käytetään liikaa, se voi kuitenkin heikentää opettamisen tehokkuutta ja rajoittaa oppilaiden mahdollisuutta oppia tutkimalla sekä uskon kautta.

Opettajan esitys voi olla hyvin tehokas, kun esitetään suuria aineistomääriä pääpiirteittäin, kun esitetään oppilaille uutta tietoa, kun siirrytään oppiaiheen yhdestä osasta toiseen tai kun esitetään päätelmiä. Opettajan on ehkä tarpeen selit-tää, selventää tai havainnollistaa, jotta oppilaat voivat sel-keämmin ymmärtää pyhien kirjoitusten lukualueen taustan. Opettaja voi myös tähdentää avainoppeja ja -periaatteita sekä kehottaa oppilaita toteuttamaan niitä käytännössä. Tär-keintä on kenties se, että opettaja voi todistaa evankeliumin totuuksista ja ilmaista oman rakkautensa taivaallista Isää ja Hänen Poikaansa kohtaan.

68


Muistiinpanoja Käyttäessään opettajan esitystä, samoin kuin käyttäessään mitä tahansa opetusmenetelmää, opettajan tulee jatkuvasti arvioida oppilaiden vastaanot-tokykyä esittämällä itselleen seuraavanlaisia kysymyksiä: ”Ovatko oppilaani kiinnostuneita ja keskittyneitä?” ja ”Ymmärtävätkö he, mitä heille esitän?” Viime kädessä tämän tai minkä tahansa muun opetusmenetelmän tehokkuus määräytyy sen mukaan, oppivatko oppilaat Hengen avulla, ymmärtävätkö he pyhiä kirjoituksia ja haluavatko he toteuttaa oppimaansa käytännössä.

Seuraavat ideat voivat auttaa opettajaa hyödyntämään tätä menetelmää tehokkaasti.

Suunnittele oppiaiheessa olevat opettajan esitysosuudet. Toisinaan opettaja valmistelee huolella oppiaiheen muut osuudet mutta ei kiinnitä samanlaista huomiota oppiaiheen niihin osuuksiin, jolloin hän on suurim-maksi osaksi itse äänessä. Yksi opettajan esitykseen liittyvistä huolista on se, että oppilaat voivat helposti jäädä oppimiskokemuksessa vain passiivisiksi osallistujiksi. Sen vuoksi myös opettajan esitys edellyttää huolellista suunnit-telua ja valmistelua, johon kuuluu myös päättäminen siitä, kuinka opettami-sen aloittaa ja kuinka siinä etenee loogisella tavalla.

Opettajan tulee opettajan esityksen käyttöä suunnitellessaan huolella miet-tiä, missä kohdissa oppilaiden on erityisen tärkeää omaksua aktiivinen rooli. Yleensä sitä mukaa kuin oppiaihe etenee pyhien kirjoitusten lukualueen taustan ja sisällön ymmärtämisestä periaatteiden ja oppien löytämiseen, käsittelemiseen ja toteuttamiseen, oppilaiden aktiivisen roolin omaksumisen merkitys kasvaa.

Yhdistä opettajan esitys muihin menetelmiin. Yksi tehokas tapa käyttää opettajan esitystä luokassa on käyttää sitä osana koko oppiaihesuunnitel-maa, jolloin opetukseen sisältyy muita menetelmiä ja keinoja. Esityksen tulee olla riittävän joustava, jotta sitä voi muuttaa, mikäli käy ilmeiseksi, että oppilaat kyllästyvät tai hämmentyvät. Tällä tavoin silloinkin, kun opettaja puhuu, huomio keskittyy oppilaisiin ja oppimiseen ja opettaja voi tehdä sovelluksia tarpeen mukaan. Joku on joskus verrannut opettajan esitystä helminauhaa koossa pitävään lankaan. Helmet ovat erilaisia menetelmiä, joita opettaja käyttää (kysymykset, keskustelu, ryhmätyö, audiovisuaaliset esitykset jne.), mutta opettajan opettaminen ja selittäminen kiinnittää ne toisiinsa. Lanka yksistään ei muodosta viehättävää helminauhaa.

Käytä sopivaa monipuolisuutta. On tapoja tuoda monipuolisuutta opetta-jan esitykseen. Opettaja voi välttää samankaltaisuutta vaihtelemalla ääntään, sen sävyä ja voimakkuutta sekä liikkumalla eri puolilla huonetta esityksen edetessä. Opettaja voi myös käyttää esityksissään monenlaista aineistoa. Opettaja voi esimerkiksi esittää kertomuksia, viljellä sopivaa huumoria, vii-tata kuviin tai muihin luokassa näkyviin tavaroihin, lukea lainauksia, käyt-tää taulua tai audiovisuaalisia esityksiä sekä lausua todistuksen. Sopivan monipuolisuuden opettajan esityksessä tulisi aina tehostaa oppilaiden kykyä ymmärtää ja soveltaa pyhiä kirjoituksia käytäntöön.

Kertomukset [5.5]

Kertomukset voivat auttaa vahvistamaan oppilaiden uskoa Jeesuksen Kris-tuksen evankeliumiin. Ne voivat herättää mielenkiintoa ja auttaa oppilaita ymmärtämään evankeliumia muiden kokemusten kautta. Kertomusten

69


Muistiinpanojaavulla voi myös erityisen tehokkaasti auttaa oppilaita ymmärtämään evan-keliumin periaatteita, jotka löytyvät pyhien kirjoitusten lukualueesta. Kerto-mukset voivat havainnollistaa jotakin evankeliumin periaatetta nykypäivän tilanteessa pyhien kirjoitusten tilanteen lisäksi ja siten auttaa oppilaita ymmärtämään, kuinka evankeliumin periaate liittyy heidän elämäänsä, sekä auttaa heitä tuntemaan halua toteuttaa sitä käytännössä.

Vanhin Bruce R. McConkie on opettanut: ”Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, että kerromme uskoa vahvistavan kertomuksen nykyajalta, sellaisen, joka on tapahtunut meidän taloudenhoitokautenamme. – – Siihen tulee tosiaan voimakkaasti kannustaa. Meidän tulee kaikin voimin osoittaa, että nykypäivän pyhien elämässä tapahtuu samoja asioita kuin entisajan uskollis-ten keskuudessa. – –

Täydellinen malli uskoa vahvistavien kertomusten esittämiselle on kenties se, että opetamme, mitä pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, ja sitten painamme siihen elävän todellisuuden sinetin kertomalla samanlaisen ja vastaavan asian, joka on tapahtunut meidän taloudenhoitokautenamme ja meidän jäse-nillemme ja – kaikkein ihanteellisimmin – meille henkilökohtaisesti.” (”The How and Why of Faith-Promoting Stories”, New Era, heinäkuu 1978, s. 4–5.)

Opettaja voi esittää kertomuksia profeettojen elämästä ja kirkon historiasta sekä kertomuksia, joita on yleiskonferenssipuheissa ja kirkon lehdissä. Hän voi myös kertoa tosikertomuksia omien kokemustensa pohjalta. Jotkin mer-kityksellisimmistä ja vaikuttavimmista oppimiskokemuksista tulevat silloin, kun opettaja pyytää oppilaita kertomaan oman elämänsä tilanteista, jotka havainnollistavat, kuinka heitä on siunattu, kun he ovat eläneet jonkin evan-keliumin periaatteen mukaan.

Kertomuksia käytettäessä tulee ottaa huomioon muutamia varoituksia ja neuvoja.

• Jos kertomusten esittämisestä tulee hallitseva opetusmenetelmä tai -metodi, kertomukset itsessään voivat muodostua oppiaiheen keski-pisteeksi, vähentää varsinaista pyhien kirjoitusten parissa käytettyä aikaa ja jättää niiden opettamat opit ja periaatteet varjoonsa.

• Jos opettaja kertoo liian monia kertomuksia omasta elämästään, se voi johtaa henkilökohtaiseen pöyhkeilyyn ja siihen, että hän ”[aset-taa] itsensä maailman valoksi” (2. Nefi 26:29).

• Vaikka kertomukset voivat valaista ja elävöittää pyhien kirjoitusten opetusta ja auttaa oppilaita tuntemaan Hengen voimaa, niitä ei pidä koskaan käyttää emotionaaliseen manipulointiin.

• Opettajan pitää varoa kaunistelemasta tosikertomuksen tapahtumia tehdäkseen siitä dramaattisemman tai vaikuttavamman.

• Ellei kertomus ole totta, kuten asian ydintä havainnollistavan humo-ristisen kertomuksen kohdalla, sen alussa tulee ilmoittaa selkeästi, ettei kyse ole tosikertomuksesta.

Pienryhmäkeskustelut ja -tehtävät [5.6]

Toisinaan on hyödyllistä jakaa oppilaat pareiksi tai pienryhmiin, jotta he voivat yhdessä osallistua oppimistoimintaan tai keskusteluun. Pienryhmätoi-minnat suovat usein isommalle joukolle oppilaita mahdollisuuden osallistua

70


Muistiinpanoja ja voivat tarjota turvallisen ympäristön, jossa oppilaat voivat kertoa toisilleen tuntemuksistaan, ajatuksistaan ja todis-tuksestaan. Nämä toiminnat voivat myös tarjota oppilaille tilaisuuksia opettaa evankeliumia muille ja auttaa heitä val-mistautumaan evankeliumin opettamiseen tulevaisuudessa. Pienryhmäkeskusteluissa voidaan saada tehokkaasti mukaan ne, jotka tuntuvat menettävän mielenkiinnon eivätkä jaksa keskittyä, ja oppilaille annetaan mahdollisuus kehittää kommunikointitaitoja sekä vahvistaa soveliaita sosiaalisia ja hengellisiä suhteita. Ne voivat myös kehittää pidättyväisten oppilaiden itseluottamusta auttamalla heitä osallistumaan merkityksellisemmin.

Kun oppilaat työskentelevät pareittain tai pienryhmissä, voi olla hyödyllistä pitää mielessä seuraavaa:

• Ennen kuin oppilaat jaetaan pienryhmiin, opettajan tulee antaa selkeät ohjeet siitä, mitä oppilaiden odotetaan tekevän toiminnan aikana. Usein on hyödyllistä kirjoittaa nämä ohjeet taululle tai jaet-tavaan monisteeseen, jolloin oppilaat voivat palata niihin toiminnan aikana.

• Pienryhmissä tapahtuvat oppimistoiminnat, jotka ovat oppilaiden elämän ja olosuhteiden kannalta merkityksellisiä, herättävät yleensä suurempaa mielenkiintoa ja osallistumisintoa.

• Opettaja voi auttaa ryhmiä keskittymään tehtävään nimittämällä yhden oppilaan kunkin ryhmän johtajaksi ja antamalla tietyn aika-rajan. Ryhmätoiminnat, jotka kestävät pitkään, johtavat usein siihen, että ryhmät saavat tehtävän valmiiksi eri aikaan, ja tämä voi synnyt-tää luokassa levottomuutta.

• Oppilaat ovat yleensä kiinnostuneempia osallistumaan toimintaan, jos opettaja pyytää heitä etukäteen valmistautumaan ja kertomaan tai opettamaan luokalle jotakin, mitä he ovat oppineet toiminnasta. Lisäksi tämä tarjoaa oppilaille tilaisuuksia harjoitella evankeliumin opettamista muille.

• Usein oppilaat työskentelevät ryhmissä paremmin, kun he tutkivat pyhiä kirjoituksia, lukevat jonkin lainauksen tai tekevät jonkin muun tehtävän itsekseen, ennen kuin kokoontuvat yhteen.

• Jos ryhmässä on oppilaita viisi tai enemmän, kunkin yksittäisen oppilaan voi olla vaikeaa osallistua merkityksellisellä tavalla. Lisäksi isompien ryhmien on yleensä vaikeampi pysyä keskittyneenä tehtä-vään.

• Pienryhmätyöskentely ei ehkä ole paras menetelmä yksinkertaisiin kysymyksiin vastaamiseen, koska oppilaiden järjestäminen ryhmiin vie aikaa.

• Kun ryhmissä tapahtuvia oppimistoimintoja käytetään liikaa, ne voi-vat käydä tehottomiksi.

Pienryhmäkeskustelujen tai -tehtävien aikana oppilaiden huomio saattaa kääntyä pois toiminnan tarkoituksesta, he saattavat jutella henkilökohtaisista asioista tai käydä välinpitämättömiksi pyrkimyksissään oppia. Opettaja, joka pysyy aktiivisesti mukana siirtymällä ryhmän luota toisen luo sekä havain-noimalla oppimistoimintaa, voi auttaa oppilaita keskittymään tehtävään ja saamaan tehtävästä eniten irti.

71


Muistiinpanoja

Notes/linesCover up

Kirjoitustehtävät [5.7]

Opettajan tulee kehottaa oppilaita suorittamaan kirjoitustehtäviä, kuten tekemään muistiinpanoja, päiväkirjatehtäviä, tehtävämonisteita, kirjoitta-maan henkilökohtaisia pohdiskeluja sekä kirjoitelmia. Toisinaan se, että oppilaita pyydetään vastaamaan kirjallisesti ajatuksia herättävään kysymyk-seen, auttaa syventämään ja selkeyttämään heidän ajatuksiaan. Pyytäessään oppilaita vastaamaan kysymykseen kirjallisesti ennen kuin he esittävät ajatuksensa luokalle opettaja antaa heille aikaa muotoilla ajatuksensa ja saada vaikutelmia Pyhältä Hengeltä. Oppilaat saattavat olla taipuvaisempia kertomaan ajatuksistaan, kun he ovat ensin kirjoittaneet ne, ja heidän ker-tomansa ajatukset ovat usein merkityksellisempiä. Kirjoitustehtävät tarjoa-vat oppilaille muun muassa mahdollisuuksia osallistua henkilökohtaisesti, saada innoitusta, valmistautua opettamaan ja kertomaan tuntemuksistaan muille, tunnistaa Herran käsi elämässään ja lausua todistus. Kun opettaja päättää, mikä kirjoitustehtävä soveltuu oppimiskokemukseksi, hänen tulee pohtia tätä vanhin David A. Bednarin esittämää periaatetta: ”Sen muistiin kirjoittaminen, mitä opimme, ajattelemme ja tunnemme tutkiessamme pyhiä kirjoituksia, on jälleen yksi tapa pohdiskella ja voimallinen kutsu Pyhälle Hengelle jatkaa opettamista” (”Because We Have Them before Our Eyes”, New Era, huhtikuu 2006, s. 6–7).

Kirjoitustehtävät niille oppilaille, jotka ovat nuorempia tai joiden kyvyt ovat rajallisemmat, tulee sovittaa siten, että he voivat onnistua. Opettaja voisi laatia esimerkiksi aukkotehtävän, jossa suuri osa tiedosta on jo valmiina ja oppilailta vaaditaan vähemmän. Opettaja voi auttaa näitä oppilaita kohdis-tamalla kirjoitustehtävän lyhyisiin pyhien kirjoitusten kohtiin tai täsmällisiin kysymyksiin ja antamalla oppilaille riittävästi aikaa tehtävän tekemiseen.

Yleensä oppilaat hyötyvät kirjoitustehtävistä enemmän, kun

• opettaja antaa selkeät, kirjalliset ohjeet, joita oppilaat voivat toistu-vasti katsoa tehtävää tehdessään

• toiminta kohdistaa heidän ajatuksensa evankeliumin totuuksiin, jotka ovat merkityksellisiä heidän yksilölli-sissä olosuhteissaan

• toiminta auttaa heitä toteuttamaan näitä totuuksia omassa elämässään

• oppilaat saavat tukea ja apua opettajaltaan koko kirjoi-tustehtävän ajan

• käytettävissä olevasta ajasta muistutetaan sopivin väli-ajoin tehtävän vaikeuden mukaan

• oppilaita pyydetään selittämään, kertomaan tai todista-maan jostakin, mitä he ovat oppineet toiminnassa

• oppilaille vakuutetaan, ettei kirjoitustehtäviä, jotka käsittelevät henkilökohtaisia tunteita tai sitoumuksia, näytetä toisille – ei myöskään opettajalle – ilman oppi-laan lupaa

• toiminta on merkityksellinen osa oppiaiheen suunnitel-maa eikä sitä anneta ylimääräiseksi puuhaksi nopeim-mille tai rangaistukseksi huonosta käytöksestä

72


Muistiinpanoja • niille, joilla on heikompi kirjoitustaito, annetaan vaihtoehtoisia aja-tusten ja ideoiden tallennuskeinoja, kuten jonkun toisen oppilaan toimiminen kirjurina tai äänitteen tekeminen

• kirjoitustehtäviä ei käytetä liikaa.

Liitutaulu tai tussitaulu [5.8]

Hyvin valmisteltu liitutaulu- tai tussitauluesitys voi olla todiste opettajan valmistautumisesta ja lisätä tarkoituksellisuuden tunnetta luokassa. Tau-lun tehokas käyttö oppiaiheen aikana voi valmistaa oppilaita oppimaan ja innostaa merkitykselliseen osallistumiseen, varsinkin niitä, joilla on taipu-mus oppia visuaalisesti. Kun opettaja käyttää taulua, hänen tulee muistaa kirjoittaa selvästi ja riittävän isolla käsialalla, niin että kaikki näkevät, pitäen huolta siitä, että teksti on väljää, siistiä ja helppolukuista. Mikäli liitutaulua tai tussitaulua ei ole saatavilla, isokokoinen paperi tai lehtiötaulu voi ajaa saman asian.

Taululle opettaja voi jäsennellä oppiaiheen pääkohdat tai periaatteet, esittää opin tai tapahtuman graafisena kuvana, piirtää karttoja, kehitellä taulukoita, laittaa esille tai piirtää kuvia asioista, joita löytyy pyhien kirjoitusten koh-dista, laatia historiallisia tapahtumia kuvaavia kaavioita, kirjoittaa luetteloja asioista sitä mukaa kuin oppilaat löytävät niitä pyhistä kirjoituksista tai tehdä lukuisia muita toimintoja, jotka tehostavat oppimista.

Esineet ja kuvat [5.9]

Usein on vaikea opettaa evankeliumin abstrakteja puolia. Esineiden ja kuvien käyttäminen voi olla tehokas keino, jolla opettaja voi auttaa oppilaita ymmär-tämään hengellisiä periaatteita. Esimerkiksi jokin tuttu esine kuten saippua voisi auttaa oppilaita ymmärtämään abstraktimman periaatteen kuten paran-nus. Vapahtaja viittasi usein ajallisiin esineisiin (kuten leipä, vesi, kynttilät ja vakat) auttaakseen kuulijoitaan ymmärtämään hengellisiä periaatteita.

Esineiden ja kuvien käyttäminen voi auttaa oppilaita muodostamaan mie-likuvan siitä, miltä pyhien kirjoitusten ihmiset, paikat, tapahtumat, esineet ja symbolit näyttivät. Sen sijaan että opettaja vain puhuisi ikeistä (ks. Matt. 11:28–30), opettaja voisi tuoda luokkaan ikeen, näyttää siitä kuvaa tai piirtää sen taululle. Oppilaat voisivat haistella ja koskettaa jotakin kukkaa, kun he lukevat kedon kukista (ks. Matt. 6:28–29). He voisivat maistaa happama-tonta leipää.

Esineet ja kuvat, kuten kartat ja kaaviot, voivat tehokkaasti auttaa oppilaita kuvittelemaan mielessään, jäsentelemään ja ymmärtämään pyhiä kirjoi-tuksia, varsinkin kun esineitä ja kuvia käytetään herättämään keskustelua. Jonkin esineen tai kuvan pitäminen esillä, kun oppilaat tulevat luokkahuo-neeseen, voi parantaa oppimisilmapiiriä ja rohkaista oppilaita esittämään kysymyksiä.

Esineitä ja kuvia käytettäessä tulee pitää mielessä kaksi varoitusta: Ensiksi-kin niiden tulee aina vahvistaa oppiaiheen tavoitetta eikä kääntää huomiota siitä pois. Toiseksi kun luokka keskustelee jonkin tapahtuman tilanteesta ja yksityiskohdista, lähteenä tulee aina käyttää pyhien kirjoitusten kertomusta eikä taiteilijan tulkintaa kyseisestä tapahtumasta tai kertomuksesta.

73


MuistiinpanojaAudiovisuaaliset ja tietokone-esitykset [5.10]

Pyhät kirjoitukset ovat täynnä kertomuksia siitä, kuinka Herra on auttanut lapsiaan ymmärtämään opetuksiaan näkyjen ja äänten välityksellä (ks. 1. Nefi 11–14; OL 76; Moos. 1:7–8, 27–29). Audiovisuaaliset ja tekniset apuväli-neet, kun niitä käytetään asianmukaisesti ja tehokkaasti, voivat auttaa oppilaita paremmin ymmärtämään pyhiä kir-joituksia sekä oppimaan evankeliumin totuuksia ja toteutta-maan niitä käytännössä.

Audiovisuaaliset apuvälineet voivat kuvata tärkeitä pyhien kirjoitusten tapahtumia ja voivat auttaa oppilaita kuvitte-lemaan ja kokemaan nämä tapahtumat mielessään. Nämä apuvälineet voivat kuvata näytelmän keinoin, kuinka ihmiset toteuttavat evankeliumin periaatteita voittaakseen haastei-taan ja ongelmiaan, ja ne voivat tarjota Hengelle tilaisuuksia todistaa totuu-desta.

Tietokonetekniikan avulla opettaja voi näyttää videokatkelmia, laittaa esiin tärkeitä kysymyksiä, kuvia tai johtavien auktoriteettien lainauksia tai koros-taa oppiaiheen aikana tunnistettuja periaatteita ja oppeja. Tietokone-esityk-siä voi käyttää myös paljolti samaan tapaan kuin liitutaulua tai tussitaulua käytettäisiin – niiden avulla voi esittää oppiaiheen pääkohtia pääpiirteittäin, laittaa esille pyhien kirjoitusten viitteitä ja antaa kuvallisia ohjeita parin, ryh-män tai yksilön oppimistoimintoja varten. Tekniikan käyttäminen tällä tavoin voi hyödyttää oppilaita, jotka oppivat visuaalisesti, ja voi auttaa oppilaita jär-jestämään oppimaansa mielessään ja ymmärtämään sitä paremmin.

Audiovisuaalisen aineiston, tietokoneaineiston tai muun teknisen aineiston käytön tulee selventää oppiaiheita ja tehdä niistä kiinnostavia ja mieleenpai-nuvia, eikä tällainen aineisto saa estää oppilaita tuntemasta Hengen herättä-miä vaikutelmia.

Audiovisuaaliset esitykset voivat parhaiten auttaa oppilaita oppimaan ja toteuttamaan evankeliumin periaatteita, kun niitä käytetään ajatusten ja tuntemusten herättämiseksi ja oppilaiden saamiseksi kiinnostumaan pyhien kirjoitusten tekstistä. Saattaa olla hyödyllistä kirjoittaa taululle eri-tyisiä asioita, joita oppilaat voisivat panna merkille, tai kysymyksiä, joita he voisivat pohtia, kun he katsovat tai kuuntelevat esitystä. Saattaa myös olla hyödyllistä esityksen aikana pysähtyä ja esittää kysymyksiä tai korostaa tie-toa, joka auttaa oppilaita. Monesti opettajan tarkoituksen toteuttamiseksi tarvitaan vain osa audiovisuaalisesta aineistosta. Opettaja, joka median ja tekniikan käytön ohella käyttää opetuksessa muitakin menetelmiä, kuten keskustelua ja kirjoitustehtäviä, lisää sitä todennäköisyyttä, että evanke-liumin periaatteet ymmärretään ja sisäistetään. Jos tekstitysominaisuuden käyttäminen audiovisuaalisissa esityksissä on mahdollista, se saattaa lisätä oppilaiden kykyä ymmärtää ja painaa mieleensä, varsinkin niiden kohdalla, joilla on kuulo-ongelmia.

Kun audiovisuaalista aineistoa tai tietokonetekniikkaa käytetään oppitun-nilla, opettajan tulee panna laitteet käyttökuntoon ennen oppitunnin alkua

74


Muistiinpanoja ja varmistaa, että ne toimivat asianmukaisesti. Hänen tulee myös varmistaa, että kaikki oppilaat pystyvät kuulemaan esityksen ja näkemään sen omalta paikaltaan. Ennen oppitunnin alkua opettajan tulee valmistella audiovisuaa-linen aineisto tai tietokoneaineisto niin, että sen voi oppitunnilla esitettäessä aloittaa oikeasta kohdasta. Opettajan saattaa myös olla hyvä harjoitella esi-tykseen tarvittavan tekniikan käyttämistä, ennen kuin hän käyttää esitystä oppiaiheessa.

Ohjeita [5.10.1]

Audiovisuaalisen aineiston ja tekniikan käyttöön – kenties enemmän kuin minkään muun opetusmenetelmän käyttöön – liittyy joitakin luontaisia haasteita ja mahdollisia rasitteita. Opettajan tulee harkiten päättää, olisiko jokin audiovisuaalinen tai tietokone-esitys oppimiskokemuksen kannalta sovelias ja hyödyllinen. Liiallinen tekniikkaan turvautuminen voi johtaa oppiaiheisiin, jotka ovat pikemminkin tekniikka- ja mediahakuisia kuin pyhiin kirjoituksiin perustuvia ja oppijaan keskittyviä. Seuraavat kysymykset voivat auttaa opettajaa tekemään audiovisuaalisen ja tietokoneaineiston käy-tön suhteen viisaita päätöksiä.

1. Auttaako aineisto oppilaita oppimaan sitä, mikä on tärkeää? Audiovi-suaaliset esitykset voivat olla oppilaan kannalta hyvin viihdyttäviä tai vaikuttavia, mutta edistääkö niiden käyttäminen suoranaisesti oppiai-heen tavoitteita ja sitä, mitä oppilaiden tulee oppia? Tämän aineiston käyttäminen viihdykkeenä tai ylimääräisenä ajanvietteenä ei ole riittävä syy sen käyttöön. Opettajan tulee katsoa tai kuunnella jokainen esitys, ennen kuin hän käyttää sitä oppitunnilla, ja varmistaa, että se vahvistaa tai tukee pyhiä kirjoituksia sekä oppiaiheessa opetettavia oppeja ja peri-aatteita.

2. Tukeeko aineisto oppiaihetta vai viekö se päähuomion itseensä? Van-hin Boyd K. Packer on neuvonut: ”Oppitunnilla käytettävät äänitteet ja visuaalinen aineisto voivat olla siunaus tai kirous riippuen siitä, kuinka niitä käytetään. Niitä voidaan verrata mausteisiin ja aromeihin, joita käytetään ruoissa. Niitä tulee käyttää säästeliäästi oppiaiheen mausta-miseksi tai sen tekemiseksi kiinnostavaksi.” (Teach Ye Diligently, tarkis-tettu painos, 1991, s. 265.)

3. Onko se asianmukainen ja sopusoinnussa kirkon tasovaatimusten kanssa? Onko se rakentavaa? Monilla maailmassa valmistetuilla tuot-teilla saattaa olla hyvä sanoma, mutta niissä on usein mukana epä-suotavaa sisältöä, joka voi loukata Henkeä tai tukea ajatuksia, jotka eivät ole sopusoinnussa evankeliumin opetusten kanssa. Video- tai äänitekatkelmaa – vaikka se olisikin sopiva – ei pidä käyttää, jos se tulee lähteestä, joka sisältää sopimatonta aineistoa. Tuotteet, jotka ovat kiistanalaisia tai sensaatiohakuisia, eivät tavallisesti vahvista uskoa ja todistusta.

4. Rikkooko se tekijänoikeuslakeja tai muita soveltuvia lakeja? Monien videoiden, laulujen ja muiden äänitteiden ja visuaalisen aineiston käyt-töä rajoittavat tekijänoikeuslait tai käyttäjäsopimukset. On tärkeää, että kaikki seminaarin ja instituutin opettajat ja johtohenkilöt noudattavat sen maan tekijänoikeuslakeja, jossa he opettavat, ja että he toimivat soveltuvien lakien ja velvoitteiden mukaisesti, jotta he eivät tai kirkko ei joudu edesvastuuseen.

75


MuistiinpanojaSeuraavat ohjeet koskevat seminaarin ja instituutin opettajia ja johtohenki-löitä kaikissa maissa.

Kirkon julkaiseman aineiston käyttö [5.10.2]

Ellei kirkon julkaisemassa aineistossa toisin mainita, opettajat ja johtohenki-löt voivat kopioida kirkon julkaisemia elokuvia, videoita, kuvia ja musiik-kiäänitteitä epäkaupalliseen käyttöön kirkossa sekä seminaarissa ja instituu-tissa, ja esittää niitä kyseisissä yhteyksissä. Musiikkia saa kopioida MAP-lau-luista, Lasten laulukirjasta ja kirkon lehdistä epäkaupalliseen käyttöön kir-kossa, seminaarissa ja instituutissa, paitsi milloin lauluun on merkitty nimenomainen rajoitus. Seminaarin ja instituutin opettajat ja johtohenkilöt voivat ladata ja näyttää oppitunnilla kirkon julkaisemaa aineistoa, ellei kysei-sessä aineistossa ole muunlaista rajoitusta.

Muun kuin kirkon julkaiseman aineiston käyttö [5.10.3]

Yleinen sääntö on, ettei ohjelmia, ohjelmistoja eikä audiovisuaalista aineis-toa pidä ladata internetistä tai näyttää oppitunnilla internetistä, ellei asiaan-kuuluvia lupia ole hankittu. Ellei jokin video, laulu tai muu audiovisuaalinen aineisto ole kirkon omistama, on merkittävä riski missä tahansa maassa siitä, että kyseisen aineiston näyttäminen oppitunnilla saattaa rikkoa tekijän-oikeuslakeja. Sen vuoksi yleisenä sääntönä on, että seminaarin ja instituutin opettajien ja johtohenkilöiden eri puolilla maailmaa ei pidä näyttää oppitun-neillaan aineistoa, joka ei ole kirkon julkaisemaa.

Tekijänoikeuslakien alaista musiikkia (kuten nuotteja tai äänitteitä) sisältä-vän aineiston kopioiminen on täysin tekijänoikeuslakien vastaista, ellei teki-jänoikeuksien omistaja ole antanut kirjallista lupaa. Myös tekijänoikeuksilla suojatun laulun sanojen kopioiminen on laitonta ilman lupaa.

Seuraavissa ohjeissa täsmennetään joitakin sellaisia poikkeuksia Yhdysval-tain tekijänoikeuslakiin, jotka sallisivat seminaarin ja instituutin opettajien ja johtohenkilöiden Yhdysvalloissa näyttää videokatkelmia oppitunnilla hank-kimatta etukäteen lupaa videon tekijänoikeuden omistajalta. Vaikka saman-laisia poikkeuksia on muissakin maissa, seminaarin- ja instituutinopettajien tulee ottaa yhteys kirkon Intellectual Property Officeen [Aineettoman omai-suuden toimistoon] saadakseen selville, mitkä nimenomaiset lait ja poik-keukset koskevat juuri heidän maataan, ennen kuin he näyttävät videokat-kelmia kaupallisesti tuotetuilta videoilta tai ohjelmista, jotka on tallennettu televisiosta tai internetistä.

Kaupallisesti tuotettujen videoiden käyttäminen. Yhdysvaltain laki sisäl-tää poikkeuksen, joka sallii opettajien ja oppilaiden käyttää kaupallisesti tuo-tettuja videoita oppitunnilla ilman siihen oikeuttavan luvan hankkimista. Kaupallisesti tuotettuja videoita voi käyttää tällä poikkeuksella kuitenkin vain jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: a) näytettävän videokatkelman tulee olla laillisesti julkaistulta videokopiolta, b) sitä tulee käyttää kasvotus-ten tapahtuvassa opetuksessa eli seminaarin ja instituutin opettajan tai joh-tohenkilön tulee olla läsnä, kun katkelmaa näytetään, c) se tulee näyttää luokkahuoneessa tai vastaavassa paikassa, joka on tarkoitettu opetukseen, d) sen näyttää voittoa tavoittelematon opetusta antava järjestö, kuten semi-naari- tai instituuttiluokka ja e) se tulee näyttää opetustarkoitusta varten, joka liittyy suoraan oppikurssin oppiaineistoon, eikä sitä ole tarkoitettu

76


Muistiinpanoja

Notes linesCover up

viihteeksi. Vuokratun tai ostetun kaupallisen aineiston näyttäminen ennen oppituntia, sen aikana tai jälkeen yksinomaan viihteen vuoksi on laitonta ja epärehellistä. Tästä on miltei aina kyse, kun elokuva näytetään kokonaan.

Televisiosta tallennettujen ohjelmien käyttö. Yhdysvalloissa televisio-oh-jelmaa, joka esitetään maksutta suurelle yleisölle ja joka tallennetaan televi-sio- tai kaapelilähetyksen aikana, voidaan käyttää oppitunnilla vain, jos seu-raavat ehdot täyttyvät: a) Tallennuskopiota säilytetään korkeintaan 45 päivää, minkä jälkeen se tulee välittömästi pyyhkiä pois. b) Tallennetta käytetään oppitunnilla vain 10 ensimmäisen päivän kuluessa tallenteen tekemisestä (10 ensimmäisen päivän jälkeen mutta kuitenkin kaikkiaan 45 päivän aikana opettaja voi käyttää tallennetta vain arviointiin tai sen päättämiseen, käyte-täänkö ohjelmaa tulevissa oppiaiheissa). c) Tallenne näytetään vain kerran (kahdesti vain, jos se on opetuksen vahvistamisen kannalta välttämätöntä). d) Tallennetta näytetään vain luokkahuoneessa tai vastaavassa paikassa, joka on tarkoitettu opetukseen. e) Ohjelman kokonaissanomaa tai -sisältöä ei muuteta. f) Tallennetta ei saa kopioida muille jaettavaksi. g) Jokaiseen kopioon tulee tallennettaessa sisällyttää ohjelman tekijänoikeusilmoitus. h) Ohjelmaan ei lisätä osia muista ohjelmista (manuaalisesti tai digitaali-sesti) opetuskokoelman tai muun tuotteen luomiseksi.

Edellä mainittujen vaatimusten lisäksi televisiosta tai internetistä tallennet-tujen kaupallisesti tuotettujen videoiden ja ohjelmien katkelmien suhteen tulee noudattaa seuraavia periaatteita: a) videosta tai ohjelmasta näytetään vain osa, b) katkelmaa käytetään ilman että itse ohjelmaa millään lailla muunnellaan tai editoidaan, c) sitä ei käytetä tavalla, joka vihjaisi, että ohjel-man tekijät tai omistajat tukisivat kirkkoa, seminaareja ja instituutteja tai nii-den opetuksia, tai joka vihjaisi, että kirkko tai seminaarit ja instituutit tuke-vat ohjelmaa tai sen tekijöitä tai omistajia, d) sitä ei käytetä tavalla, joka otaksuttavasti tukee kirkkoa tai seminaareja ja instituutteja ja e) sitä käyte-tään sopusoinnussa kaikkien tunnettujen sisältöä koskevien rajoitusten ja kirkon menettelytapojen mukaisesti.

Jos seminaarin ja instituutin opettajilla tai johtohenkilöillä on kysymyksiä, joihin näissä ohjeissa ei vastata, katsokaa kirkon käsikirjan osiosta 21.1.12, ”Tekijänoikeuksin suojattu aineisto” (Käsikirja 2: Johtaminen ja palveleminen

kirkossa, 2010, 21.1.12). Sitten tarvittaessa ottakaa yhteys:

Intellectual Property Office 50 E. North Temple Street, Room 1888 Salt Lake City, UT 84150-0018, USA Puhelinnumero: +1 801 240 3959 tai +1 800 453 3860, alanumero 2 3959 Faksi: +1 801 240 1187 Sähköpostiosoite: cor-intellectualproperty@ ldschurch .org

Musiikki [5.11]

Musiikilla, varsinkin kirkon lauluilla, voi olla merkittävä rooli autettaessa oppilaita tuntemaan Pyhän Hengen vaikutus heidän evankeliumin oppimisen kokemuksessaan. Kirkon laulukirjan alkusanoissa ensimmäinen presidenttikunta on sanonut: ”Innoittava musiikki on olennainen osa kirk-komme kokouksia. Laulut kutsuvat Herran Henkeä, luovat

77


Muistiinpanojakunnioituksen tunteen, yhdistävät meitä jäseninä ja antavat meille mahdolli-suuden ylistää Herraa.

Jotkut suurimmista saarnoista on esitetty laulamalla kirkon lauluja. Laulut saavat meidät tekemään parannusta ja hyviä tekoja, ne vahvistavat todistusta ja uskoa, antavat tukea uupuneille, lohduttavat surevia ja innoittavat meitä kestämään loppuun asti.” (MAP-lauluja, s. ix.) Vanhin Dallin H. Oaks on opettanut: ”Käytämmeköhän me tarpeeksi tätä taivaan suomaa mahdolli-suutta kokouksissamme, luokissamme ja kodeissamme? – –

Pyhä musiikkimme on voimallinen tapa valmistautua rukoukseen ja evanke-liumin opetukseen.” (”Jumalanpalvelus musiikin välityksellä”, Valkeus, tam-mikuu 1995, s. 8, 10.) Opettajan tulee auttaa oppilaita ymmärtämään, kuinka tärkeää musiikki on jumalanpalveluksessa ja kuinka se voi auttaa luomaan ilmapiirin, jossa Henki voi toimia tehokkaammin.

Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla opettaja voi käyttää musiikkia tehos-tamaan oppilaiden evankeliumin oppimisen kokemusta:

• Soita innoittavaa musiikkia oppilaiden tullessa luokkaan tai kun he oppitunnin aikana tekevät kirjoitustehtävää.

• Pyydä ja kannusta oppilaita osallistumaan merkityksellisesti, kun he laulavat kirkon lauluja yhdessä luokkana.

• Käy läpi evankeliumin periaatteita ja tarjoa lisäoivalluksia oppitunnin aikana laulamalla jokin kirkon laulu tai säkeistö laulusta, joka liittyy suoraan sinä päivänä opetettavaan aiheeseen. Kirkon laulukirjan takana on sekä pyhien kirjoitusten viitteiden mukainen hakemisto että aihehakemisto, joista voi olla tässä suhteessa hyötyä.

• Tarjoa mahdollisuuksia, joissa kirkon laulun sanojen lukeminen voi auttaa oppilaita vahvistamaan evankeliumin oppeja ja periaatteita koskevaa todistusta ja ilmaisemaan sen.

• Pyydä oppilaita esittämään oppitunnilla sopiva musiikkiesitys.

Kun opettaja päättää musiikin käyttämisestä luokassa johonkin tarkoituk-seen (kuten taustamusiikkina, pyhien kirjoitusten hallinnan tai ulkoa opet-telun aikana), on tärkeää muistaa seuraava vanhin Boyd K. Packerin antama varoitus: ”Lukuisia kertoja on yritetty ottaa evankeliumin pyhiä aiheita ja liittää ne nykyaikaiseen musiikkiin siinä toivossa, että nuoremme saadaan kiinnostumaan sanomasta. – – En tiedä, kuinka sen voi tehdä niin, että se johtaisi lisääntyneeseen hengellisyyteen. Mielestäni sitä ei voi tehdä.” (That All May Be Edified, 1982, s. 279.) Viime kädessä on opettajan vastuulla var-mistaa, että kaikki oppimiskokemuksessa käytettävä musiikki on sopusoin-nussa kirkon tasovaatimusten kanssa ja ettei se millään lailla loukkaa Herran Henkeä.

Yleisiä neuvoja ja varoituksia [5.12]

Vaikka halu luoda hyvät suhteet oppilaisiin on sovelias, niin halu saada kehuja saattaa johtaa opettajan – jos hän ei tiedosta tai rajoita tätä halua – kenties huolehtimaan enemmän siitä, mitä oppilaat ajattelevat hänestä, kuin siitä, että hän auttaisi oppilaita oppimaan ja edistymään. Tämä joh-taa usein siihen, että opettaja korvaa menetelmät, joiden tarkoituksena on luoda Pyhälle Hengelle otollinen ilmapiiri, sellaisilla, joiden tarkoituksena

78


Muistiinpanoja on kohentaa hänen kuvaansa oppilaiden silmissä. Opettaja, joka lankeaa tähän ansaan, syyllistyy pappisvaltaan, koska hän asettaa ”itsensä maailman valoksi saadakseen etua ja maailman ylistystä” (2. Nefi 26:29). Opettajan tulee varoa, ettei hänen viljelemänsä huumorin, henkilökohtaisten kerto-musten tai minkään muiden opetusmenetelmien tarkoituksena ole viihdyt-täminen, vaikutuksen tekeminen tai kehujen saaminen oppilailta. Kaikkien uskonnonopettajien huomion kohteena tulee olla pikemminkin taivaallisen Isän kirkastaminen ja oppilaidensa johdattaminen Jeesuksen Kristuksen luo.

Presidentti Howard W. Hunter on opettanut: ”Olen varma, että käsitätte, mikä mahdollinen vaara liittyy siihen, että olette niin vaikuttavia ja vakuut-tavia, että oppilaanne omaksuvat kuuliaisuuden pikemminkin teitä kuin evankeliumia kohtaan. Se on loistava ongelma, jonka kanssa painia, ja toi-voisimmepa, että te kaikki olisitte niin karismaattisia opettajia. Mutta siinä piilee aito vaara. Siksi teidän täytyy kutsua oppilaanne tulemaan itse pyhien kirjoitusten pariin, ei vain antaa heille omaa tulkintaanne ja esitystänne niistä. Siksi teidän täytyy kutsua oppilaanne tuntemaan Herran Henki, ei vain antaa heille omakohtaista pohdiskeluanne siitä. Siksi teidän täytyy viime kädessä kutsua oppilaanne suoraan Kristuksen luo, ei vain sellaisen henkilön luo, joka opettaa Hänen oppejaan, vaikka kuinkakin kyvykkäästi. Te ette tule aina olemaan näiden oppilaiden tukena. Te ette voi pitää heitä kädestä sitten, kun he ovat päässeet lukiosta tai yliopistosta. Ettekä te tar-vitse henkilökohtaisia opetuslapsia.” (”Eternal Investments”, ilta presidentti Howard W. Hunterin seurassa, 10. helmikuuta 1989, s. 2.)

Lisäksi seuraavat neuvot ja varoitukset pätevät moniin eri opetusmenetel-miin ja -tilanteisiin:

• Kilpailu. Opettajan tulee olla varovainen käyttäessään kilpailua luo-kassa, varsinkin silloin kun oppilaat kilpailevat yksilöinä toisiaan vastaan. Kilpaileminen voi johtaa kiistelyyn, lannistumiseen, pilkan-tekoon tai nolostumiseen ja saada Hengen vetäytymään.

• Kielteinen kommentointi. Opettajan tulee käyttää harkintaa ilmaistes-saan pettymystä luokkaan tai johonkuhun yksittäiseen oppilaaseen. Useimmat oppilaat tuntevat jossain määrin riittämättömyyttä ja tar-vitsevat tukea ja kannustusta enemmän kuin sitä, että heidän puut-teitaan kommentoidaan.

79


Muistiinpanoja• Sarkasmi. Sarkasmi – käyttipä opettaja sitä jotakuta oppilasta koh-taan tai joku oppilas toista oppilasta kohtaan – on miltei aina kiel-teistä ja loukkaavaa ja voi johtaa pilkantekoon ja Hengen vaikutuk-sen menettämiseen.

• Sopimaton puhe ja kielenkäyttö. Opettajan tulee välttää oppilaille huu-tamista tai heidän kanssaan väittelemistä. Kiroilulla ja hävyttömyyk-sillä ei ole minkäänlaista sijaa uskonnonopetuksessa.

• Fyysisen voiman käyttö. Opettaja ei saa koskaan käyttää fyysistä kokoaan eikä voimaansa pelotellakseen tai pakottaakseen oppilasta käyttäytymään hyvin. Leikillisetkin fyysiset yhteenotot voidaan käsittää väärin tai ne voivat yltyä vakavammiksi. Opettaja saa koskea oppilaaseen fyysisesti vain kun toisen oppilaan suojeleminen oikeut-taa siihen.

• Sukupuolisidonnaiset sanat. Opettajan tulee olla tietoinen pyhissä kir-joituksissa olevista sukupuolisidonnaisista sanoista sekä huomioida ne. Jotkin pyhien kirjoitusten kohdat ilmaistaan miestä tarkoittavilla sanoilla sen kielen luonteen vuoksi, josta ne ovat peräisin. Opetta-jan tulee muistuttaa oppilaille, että jotkin miestä tarkoittavat sanat viittaavat sekä miehiin että naisiin. Kun Aadamille sanottiin, että ”kaikkien ihmisten [engl. all men] kaikkialla on tehtävä parannus” (Moos. 6:57), Herra puhui epäilemättä sekä miehistä että naisista. On tilanteita, jolloin mieheen viittaavat muodot ovat nimenomaisia ja täsmällisiä. Esimerkiksi jumaluuden jäsenet ovat miespuolisia ja viittaukset pappeuden velvollisuuksiin koskevat veljiä.

Notes

80

Jatkuva kehittyminen opettajanaKun opettajat pyrkivät toteuttamaan tässä käsikirjassa kuvattuja periaatteita

ja menetelmiä, heidän tulee tehdä jatkuvasti mutta kärsivällisesti työtä kehittyäkseen. Opettajien tulee oppia tehokkaan opettamisen periaatteita ja oppia vähä vähältä hallitsemaan tehokkaan opettamisen taitoja tutkimisen, uskon, harjoittelun ja kokemuksen myötä. On monia tapoja arvioida opetuk-sen tehokkuutta sekä saada palautetta ja apua siihen, kuinka voi kehittyä. Jot-kin asiat, jotka auttavat opettajia kehittymään, ovat virallisia, jäsenneltyjä menetelmiä, kuten havainnointi sekä työtovereilta, valvojilta tai oppilailta saatu palaute. On myös epävirallisia tapoja, kuten oppilaiden kuunteleminen, muiden opettajien havainnoiminen tai ideoiden ja kokemusten jakaminen työtovereiden kanssa.

Yksi arvokkaimpia palautteen lähteitä voi olla itsearviointi Pyhän Hengen joh-datuksella. Vanhin Henry B. Eyring on opettanut:

”Oppitunnin jälkeen teillä saattaa olla hetki, jolloin rukoilette voidaksenne nähdä selkeästi, mitä tapahtui luokassa ja mitä tapahtui oppilaiden elämässä. Te saatatte tehdä sen omalla tavallanne, mutta minä teen sen mielelläni joten-kin tähän tapaan: Kysyn: ’Oliko jotakin, mitä sanoin tai tein tai mitä he sanoi-vat tai tekivät, mikä kohotti heitä?’ – –

Jos kysytte rukouksessa, nöyrästi ja uskoen, eteenne tulee toisinaan – kenties usein – hetkiä, jolloin oppitunnilta palautuu mieleenne jonkun oppilaan kas-vojen ilme tai jonkun oppilaan äänensävy tai jopa sekin, millä tavalla oppilas istui ja nojasi eteenpäin jossakin vaiheessa oppiaiheen aikana, ja nämä hetket vakuuttavat teille, että heitä kohotettiin.

Mutta vielä sitäkin tärkeämpää on, että se voi antaa teille tilaisuuden oppia. Voitte oppia, mitä tapahtui luokkahuoneessa ja mitä voitte sen vuoksi tehdä tuodaksenne niitä kohottavia kokemuksia oppilaillenne yhä uudestaan.” (”Converting Principles”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 2. helmikuuta 1996, s. 2.)

Kun opettajat haluavat kehittyä ja tekevät jatkuvasti työtä opettaakseen tavalla, joka on otollinen taivaan Isälle, Hän innoittaa heitä heidän valmis-tautumisessaan, vahvistaa heidän suhdettaan oppilaisiin, voimistaa heidän pyrkimyksiään luokassa ja siunaa heitä Hengellään niin että he voivat täy-demmin toteuttaa Hänen työtään. Hän auttaa heitä myös näkemään, millä alueilla he voivat edistyä, kun he pyrkivät opettamaan tavalla, joka johtaa oppilaat ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen opetuksia ja sovitusta sekä turvaamaan niihin.

Viime kädessä jokaisen uskonnonopettajan tavoitteena tulee olla edustaa mah-dollisimman hyvin maailman Vapahtajaa kuten ”Jumalan lähettämä opettaja” (Joh. 3:2). Puhuessaan seminaarin ja instituutin työntekijöiden ryhmälle vanhin Boyd K. Packer sanoi: ”Niistä ominaisuuksista, joita vuosien mittaan minun kallisarvoisena etuoikeutenani on ollut tunnistaa teissä, veljet ja sisaret, paistaa läpi ei enempää eikä vähempää kuin Mestariopettajan kuva. Uskon, että siinä

6

81

JATKUVA KEhITTyMINEN OPETTAJANA

Muistiinpanojamäärin kuin toimitte teillä olevan haasteen ja tehtävän mukaan, Kristuksen kuva tosiaan uurretaan kasvoihinne. Ja käytännölli-sesti katsoen siinä luokkahuoneessa sillä hetkellä ja siinä ilmauksessa ja sillä innoituksella te olette Hän ja Hän on te.” (”The Ideal Teacher”, puhe seminaarin ja instituutin työntekijöille, 28. kesäkuuta 1962, s. 5–6.)

Herran lupaus [6.1]

Evankeliumin opettaminen on Herran työtä, ja Hän haluaa seminaarin- ja instituutinopettajien menestyvän siinä tehtävässä. Kun opettajat ja johtohenkilöt käänty-vät päivittäin Hänen puoleensa, he tuntevat, että apua tulee. Hän antaa lupauksen niille, jotka pyrkivät elämään Hänen evankeliuminsa mukaan ja opettamaan sitä:

”Sen tähden, totisesti minä sanon teille: Korottakaa äänenne tälle kansalle; puhukaa ajatuksia, joita minä panen teidän sydämeenne, niin ette joudu häpeään ihmisten edessä,

sillä teille annetaan tuona hetkenä, niin, tuossa silmänrä-päyksessä, mitä teidän tulee sanoa.

Mutta käskyn minä annan teille, että teidän tulee julis-taa, mitä julistattekin, minun nimessäni, vakain sydämin, sävyisyyden hengessä kaikessa.

Ja minä annan teille tämän lupauksen, että sikäli kuin teette tämän, Pyhä Henki vuodatetaan, niin että hän todistaa kaikesta, mitä te sanotte.” (OL 100:5–8.)

Notes/linesCover up

83

A

Audiovisuaaliset ja tietokone-esitykset.................. 68, 73–74

ohjeita .................................... 74–76

B

Ballard, M. Russelltodistus muuttaa elämän ................ 33

Bednar, David A.kirjoittaminen kutsuu

Pyhän Hengen .......................... 71lukekaa pyhät kirjoitukset alusta

loppuun.................................... 39Pyhä Henki vaikuttaa sydämessä ... 6–7uskon innoittama toiminta osoittaa

halukkuutta ................................7yhteyksiä, kaavoja ja teemoja .......... 23

Benson, Ezra Taftmiehen ja vaimon välinen suhde .......3opettajan on välttämätöntä oppia

evankeliumia ............................. 20pyhien kirjoitusten kirjoittajat

näkivät meidän aikamme ............ 53pyhien kirjoitusten tulee olla

alkuperäinen lähde .................... 51

C

Clark jr., J. Reubennuoret janoavat hengellisiä asioita ... 48nuoret ovat kokeneet hengellisiä

siunauksia ................................ 33opettakaa evankeliumia, kuten sitä

opetetaan pyhissä kirjoituksissa ... 5–6teillä opettajilla on suuri tehtävä ...... IX

E

Edistyminen-ohjelma ..........................9Eläkää evankeliumin mukaan ... X, 2, 4, 47Ensimmäinen presidenttikunta

kirkon laulut kutsuvat Herran Henkeä .................... 76–77

Epäsuorasti ilmaistut periaatteet ......... 28Esineet ja kuvat ........................... 50, 72Eteneminen ..................................... 58Etsimiseen johtavia kysymyksiä

Ks. Kysymykset, jotka innostavat oppilaita etsimään tietoa

Evankeliumin opettamisen ja oppimisen perusasiat ......................... 10–37, 39–41Evankeliumin saaminen sydämeen ... VII, 2, 6–7, 11, 30, 31, 39, 55, 63, 64

Ks. myös KääntymysEyring, Henry B.

ajallisten asioiden tekeminen hyvin ...8etsikää kääntymykseen johtavia

periaatteita ................................ 54ette voi tietää kaikkea, mitä

pyhien kirjoitusten kirjoittajat tarkoittivat ................. 54

itsensä arvioiminen rukouksen avulla ....................... 80

johdonmukainen kuuliaisuus saa aikaan kehitystä ...........................4

jotkin kysymykset luovat otollisen ilmapiirin innoitukselle ............... 63

kaksi näkökulmaa evankeliumiin..... 54kysymykset ovat keskeisen tärkeitä

oppimisessa ja opettamisessa ...... 60olkaa varovaisia puhuessanne

Hengestä .................................. 13oppilas etsii vapaaehtoisesti uskossa ...6pitäytykää oppiaineiston

sisällössä ............................. 51–52pyhät kirjoitukset sammuttavat

janon ....................................... 48pyhät kirjoitukset vetävät oppilaita

puoleensa ................................. 48tavoitteemme opettajina ............... 1–2tehkää ero periaatteen ja

opin välillä ................................ 27vain Hengen avulla ........................ 11

F

Faust, James E.totuus on esitettävä

(lainaa B. H. Robertsia) ............... 29Fyysinen ympäristö oppimiselle .......... 16

H

Hales, Robert D.auttakaa oppilaita saamaan

hengellinen todistus ................... 30oppilaiden uskoa vahvistaa, kun he

opettavat ja todistavat ................. 34pyrkikää henkilökohtaiseen

vanhurskauteen ...........................2Hallitkaa pyhien kirjoitusten avainkohdat ja perusopit ............... 34–36

Havainnointi ............................... 49, 80Hengellinen manipulointi tai pakottaminen ......................... 12–13, 69Hengelliset tuokiot ... 12, 16, 17, 35, 36, 50Hengen avulla opettaminen

Ks. Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla; Pyhä Henki

Henkilökohtaistakaa oppiaihe ... 7, 39–41, 51, 55Hiljaisuus ................................... 12, 66Hinckley, Gordon B.

jatkakaa tiedon hankkimista .............3kukaan meistä ei tiedä riittävästi........4

Holland, Jeffrey R.kehottakaa oppilaita tutkistelemaan

pyhiä kirjoituksia ....................... 22kiireetön ilmapiiri on välttämätön .... 12rakastakaa torjuvia oppilaita ........... 19

Hunter, Howard W.Jeesuksen Kristuksen opetukset ja

esimerkki ....................................5mahdollinen vaara, joka liittyy

karismaattisiin opettajiin............. 78nuoret luottavat pyhiin kirjoituksiin ... 34tutkikaa pyhiä kirjoituksia

joka päivä ................................. 20älkää jäljitelkö Hengen vaikutusta ... 13

Hyvien suhteiden luominen oppilaisiin .............................. 13–15, 50Häiriötekijöiden poistaminen ............. 16

I

Ilmoittautuminen ........................... 9, 49Ilmoitus ja innoitus ...... 15, 16, 31, 63–64, 68–69

Ks. myös Pyhä Henki: Hänelle otollisen ilmapiirin luominen

Istumapaikat .................................... 16

J

Jakeiden ryhmitteleminenKs. Pyhien kirjoitusten

lukualueen osiotJeesuksen Kristuksen sovitus .......X, 1, 11, 14, 24, 25, 36, 38, 54, 80Jeesus Kristus

auttakaa oppilaita oppimaan, kuinka pohtiminen voi auttaa tulemaan Hänen kaltaisekseen .................. 22

hakemisto

84

evankeliumi auttaa tulemaan enemmän Hänen kaltaisekseen ... 26

Hänen kuvansa opettajan kasvoissa ... 80Hänen lupauksensa niille,

jotka opettavat Hänen evankeliumiaan ......................... 81

Hänestä oppiminen Pyhän Hengen välityksellä ................................ 11

luokaa Hengelle otollinen ilmapiiri keskittymällä esimerkkeihin ja keskusteluihin Hänestä .............. 12

opettajan halu tulla Hänen kaltaisekseen ...............................3

opettajan tulee keskittyä johdattamaan oppilaita Hänen luokseen ........... 78

opettajan tulee todistaa rakkaudesta Häntä kohtaan .......................... 34

opettakaa Hänen laillaan ........ V–VI, 3, 4–5, 13, 61, 72, 80–81

oppilaat osallistuvat oppitunnille oppiakseen tuntemaan Hänet .................................. 15, 50

profeetat todistavat Hänestä ........... 54pyhät kirjoitukset nostavat

katseen Häneen ........................ 26siunaukset, joita tulee oppilaille,

jotka oppivat Hänestä ja seuraavat Häntä...........................1

tähdentäkää niitä totuuksia, jotka auttavat oppilaita pääsemään lähemmäksi Häntä ..................... 54

vaalikaa oppilaiden rakkautta Häntä kohtaan .......................... 14

Johdamme ja palvelemme ....................8johdamme ohjelmia ja käytämme

voimavaroja ................................8Jos–niin-suhteet ............................... 29Järjestyksessä tapahtuva pyhien kirjoitusten opettaminen

Ks. Opettaminen: pyhien kirjoitusten opettaminen järjestyksessä

K

Kehittyminen opettajana ... 3, 47–49, 80–81Kelvollisuus ............................. 2, 11, 47

Ks. myös Eläkää evankeliumin mukaanKertominen (jakaminen) ...... V, 12, 30, 32, 40, 44–46, 65, 68–69

pyhistä henkilökohtaisista kokemuksista ............................ 64

Kertomukset ...................... V, 30, 68–69Keskustelu ........................ 65–67, 72, 73Kilpailu ........................................... 78Kimball, Spencer W.

oppikaa tekemällä ......................... 32Kirjoittaminen ........................ 29, 31, 33

tehtävät .............................. 70–71, 73

Kirkon koululaitos ............................ IXKirkon laulut

Ks. MusiikkiKohtien merkitseminen ja selventävien huomautusten lisääminen ........21–22, 29, 71–72Kouluneuvottelukunta ....................... IXKuinka aiot opettaa, päätä .....6, 52, 56–57Kurinpito .................................... 17–19Kuvitteleminen ............................ 22, 72Kysymykset .......... V, 22, 29, 50, 57, 60–65

jotka herättävät tunteita ja todistuksen ............. 30, 34, 63–64

jotka innostavat oppilaita etsimään tietoa................................... 61–62

jotka johtavat oppilaita jäsentelemään tietoa saadakseen ymmärrystä .... 29, 62–63

jotka kannustavat toteuttamaan käytännössä .............................. 64

Kääntymykseen johtavat periaatteet .... 54Kääntymys ......... V–, VII, 1–2, 6, 13, 26, 30

Ks. myös Evankeliumin saaminen sydämeen; Seminaarien ja uskontoinstituuttien tavoite; Tarkoitus: seminaarien ja instituuttien

L

Lee, Harold B.todistus heikkenee ........................ 20

Levottoman tai sopimattoman käytöksen oikaiseminen ............... 17–18Liitutaulu tai tussitaulu ....... 29, 68, 70, 72Lukekaa

oppikurssin aineisto....................... 24pyhiä kirjoituksia yhdessä

oppitunnilla .............................. 67Luokaa oppimisympäristö, jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus ... 10, 13–19, 49–50, 63Luokan rutiinit ............................ 15–16Luokkahuoneen järjestely

Ks. Luokaa oppimisympäristö, jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus

Luokkahuoneen ulkonäkö ................. 16Luukas 5: Esimerkki .......................... 42

M

Maxwell, Neal A.kääntymyksen totuus, merkitys ja

kiireellisyys ............................... 30te opetatte sitä, mitä itse olette ..........3

McConkie, Bruce R.nykypäivän uskoa vahvistavat

kertomukset .............................. 69McKay, David O.

järjestys meidän täytyy säilyttää ...... 19Merkitys ..................................... 50, 57Mitä aiot opettaa, päätä ................ 52–55Monson, Thomas S.

evankeliumin opettamisen tavoite ... 31ihminen on tärkeämpi

kuin ongelma ............................ 18oppikaa pyhien kirjoitusten

taustaa ..................................... 24Musiikki ........................... 12, 36, 50, 75

O

Oaks, Dallin H.kirkon laulut taivaan suoma

mahdollisuus ............................ 77opettajat auttavat Herran työssä ........1rakkaudesta opettaminen .......... 13–14tähdentäkää oppeja, periaatteita

ja liittoja ................................... 57älkää opettako erityisiä

sovellustapoja............................ 32Opetelkaa pyhien kirjoitusten kohdat ulkoa .................................... 35Opettaja

opettajakeskeisyys ......52, 56, 58, 65, 67opettajan esitys ........................ 67–68ulkoinen olemus ........................... 17

Opettajan asenne............................ 3–5Opettajan esimerkki .................. 2, 20, 35Opettajan luonne ............................ 3–5Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla .... 6, 10–13, 15, 47

Ks. myös Pyhä HenkiOpettaminen

arvailun välttäminen ...................... 52havainnoiden, kuunnellen ja

huomaten .............. 14, 17, 47, 65, 66Hengen avulla

Ks. Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla

menetelmiä, taitoja ja keinoja ........................ 56, 60–79

oppien ja periaatteiden ......... 5, 38–46pyhien kirjoitusten opettaminen

järjestyksessä ............................ 38pyhien kirjoitusten

opettaminen seminaareissa ja uskontoinstituuteissa ............38–46

päätä, kuinka aiot opettaa ...6, 52, 56–57päätä, mitä aiot opettaa ............. 52–55

85

Vapahtajan tavalla .......................... Vyleisiä neuvoja ja varoituksia ...... 77–79

Opetusohjelma ... 13, 24, 39, 51, 52, 54, 56, 57Opit ja periaatteet ............ 5–6, 26–36, 38

esittäminen ...............12, 28, 53, 69, 71opettaminen ..................... 5, 6, 38–46

Oppiaiheen soveltaminen ........ 13, 17, 51, 56–58, 67Oppiaiheen valmisteleminen ........ 13, 15, 51–57, 58, 65

lähteet .................................... 51–52päätä, kuinka aiot opettaa ...6, 52, 56–57päätä, mitä aiot opettaa ............. 52–55

OppijaKs. Rooli: oppijan

Oppikurssien suorittaminen ............ 9, 49Oppilaat

evankeliumin opettaminen muille .... 6, 7, 32, 55–56, 67–68

heidän tarpeensa ja kykynsä ............ 9, 14–15, 40, 47, 51, 54–55

rooli oppimisessaKs. Rooli: oppijan

valmistaminen oppimaan ...... 6, 49–51, 57, 70

Oppilaiden kuunteleminen ........... 14, 64Oppilaiden neuvominen ................. 14, 18–19, 77–78Oppilaiden osallistuminen .......6–7, 9, 22, 50–51, 52, 65–66, 67, 68, 69–70Oppilaiden vanhemmat ......... X, 8, 18, 19Oppiminen

Hengen avulla ...........10, 17, 20, 56, 65oppimisympäristö ......................... 13Ks. myös Opettakaa ja oppikaa Hengen

avulla; Pyhä Henki

P

Packer, Boyd K.audiovisuaaliset apuvälineet – siunaus

tai kirous .................................. 74ette voi saada hengellisiä asioita

väkisin ...................................... 12evankeliumin aiheiden liittäminen

nykyaikaiseen musiikkiin ............ 77kunnioitus luo pohjaa ilmoitukselle ... 16oppilaat tulevat innokkaina, kun heitä

ravitaan hengellisesti .................. 50pyhien kirjoitusten ydin ja tarkoitus ... 27sovitus on kristinopin alkujuuri .........1todistus löydetään lausumalla se ..... 33tosi oppi oikein ymmärrettynä ..........5

Vapahtajan kuva opettajan kasvoissa .................... 80

Vapahtaja on malliopettaja .............. Vvoimaa siitä, että pitää elämän

sopusoinnussa ........................... 47Palaute ....................................... 49, 80Pappeusjohtajat, työskentely heidän kanssaan ..............................8, 9, 18, 19Pappisvalta ............................. 69, 77–78Perheen auttaminen ............................8Periaatteet

Ks. Opit ja periaatteetPerusopit ............................... 34–36, 54Pohdiskeleminen ............... 22, 31, 40, 71Profeettojen ja apostolien sanat ...... 5, 29, 30, 33Pyhien kirjoitusten henkilökohtainen tutkiminen ............................. 20–24, 25Pyhien kirjoitusten kirjoittajan tarkoitus .............23, 24, 27–28, 38, 39, 53Pyhien kirjoitusten luettelojen laatiminen ....................................... 23Pyhien kirjoitusten lukualueen osiot... 39, 52, 55Pyhien kirjoitusten opettamisen malli ... 39Pyhien kirjoitusten soveltaminen ... 23, 40Pyhä Henki

auttaa valmistautumaan ...... 51, 53–54, 80–81

Hänelle otollisen ilmapiirin luominen ........ 6, 7, 12, 13, 15, 17, 30, 31, 41, 49, 50, 56, 58, 61, 63, 68, 74

Hänen tehtävänsä ......................... 11pyrkikää Hänen kumppanuuteensa ...2rakentumista Hänen avullaan ...........6rooli oppimisessa ...... 1–2, 6, 10–13, 15,

31, 34, 38, 48, 55Pyhät kirjoitukset

hallinta ................................... 34–36opettaminen .......................... V, 5, 38oppeja ja periaatteita pyhistä

kirjoituksista ........... 5, 26–27, 53, 60ovat pääasiallinen lähde oppiaiheen

valmistelemiselle ....................... 51pyhien kirjoitusten lukualueen

määritelmä ja selitys ................... 39tutkimiseen liittyviä taitoja ja

menetelmiä .......................... 20–24tutkimisen apuvälineet .............. 20–21

Päivittäinen pyhien kirjoitusten tutkiminen .......................... 7, 10, 20–21Päiväkirjat ........................................ 71Päätä, mitä aiot opettaa ja kuinka aiot opettaa sen ................................. 52–57

R

Rakastakaa ja kunnioittakaaHerraa ............. 2, 11, 12, 13–14, 33, 65oppilaita .......... 13–14, 15, 18, 47, 50, 63Ks. myös Luokaa oppimisympäristö,

jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus; Rakkaus

Rakentuminen ....... X, 6, 10, 11, 15, 50, 56, 57, 60, 66Rakkaus ........................... 3, 8, 13–15, 47Referointi ...........................41, 55, 57, 66Rinnakkaisviitteet ............................. 22Roberts, B. H.

totuus on esitettävä ....................... 29Romney, Marion G.

periaatteet säilytetään pyhissä kirjoituksissa ............................. 27

Roolioppijan .................. 6–7, 15, 17, 50–51,

55, 57, 58, 66Pyhän Hengen

Ks. Opettakaa ja oppikaa Hengen avulla; Pyhä Henki

Roolileikit ........................................ 33Rukous ............................ 4, 7, 12, 14, 80

oppilaiden puolesta ...............V, 14, 50valmistauduttaessa opettamaan .......V,

13, 47, 52Ryhmätyöskentely ............. 32–33, 67–68

S

Sarkasmi.......................................... 79Scott, Richard G.

auttakaa nuoria rakastamaan pyhiä kirjoituksia ....................... 20

auttakaa totuutta painumaan syvälle oppilaisiin....................... 30

erottakaa periaatteet yksityiskohdista ......................... 27

opettamisen tärkein tavoite ............ 55opetuksen tehokkuuden

mittaaminen ............................. 31oppilaan osallistuminen luo Hengelle

otollisen ilmapiirin .......................7periaatteet ovat tiivistettyä

totuutta ................................. 5, 27pyhien kirjoitusten kohdan

opetteleminen ulkoa on kuin solmisi uuden ystävyyden ........... 35

pyhien kirjoitusten käyttäminen, kuten ne on merkitty muistiin .............. 35

pyhät kirjoitukset ovat eräänlainen käsikirja .................................... 24

86

Tutkikaa pyhiä kirjoituksia päivittäin ja lukekaa oppikurssin aineisto ......... 20–24Tähdentäminen ............ 40, 53–54, 55, 57Täydennyskoulutus ...................... 47, 49

U

Uchtdorf, Dieter F.ohjatkaa nuoria kohti Kristusta .........2

Usko .......................................... 47–49Herraan ....................................... 48innoitettua toimintaa .................. VI, 7

Ks. myös Pyhä Henki: Hänelle otollisen ilmapiirin luominen; Rooli: oppijan

oppilaisiin ...............................48–49sanaan .................................... 47–48

Uskonnon opettaminen .................. IX, 1

V

Vaihtelevuus ................................ 58, 68Valmistautuminen

henkilökohtainen valmistautuminen ................. 47–49

oppiaiheiden valmisteleminenKs. Oppiaiheen valmisteleminen

oppilaan valmistautuminen ....6, 49–50Valmistautuminen opettamaan ...... 47–59Valmius, oppilaan ..... 15, 49–51, 56–57, 70

Ks. myös Oppilaat: valmistaminen oppimaan

Vammaiset oppilaat ............ 14, 21, 71, 72Velvollisuus Jumalaa kohtaan -ohjelma ...9Vertaaminen ..................................... 23Videot

Ks. Audiovisuaaliset esitykset ja tietokone-esitykset

Virvokkeet tai tarjoilu ........................ 17Visuaalinen aineisto

Ks. Audiovisuaaliset esitykset ja tietokone-esitykset; Esineet ja kuvat

Y

Ykseys ..................................... 4, 12, 50Ks. myös Luokaa oppimisympäristö,

jossa vallitsee rakkaus, arvostus ja tarkoituksellisuus

Ymmärtäkääoppeja ja periaatteita... 6, 29–30, 32, 40,

43–44, 46, 53, 56, 61, 65, 68–69pyhien kirjoitusten sekä

profeettojen sanojen tausta ja sisältö .... 10, 23–26, 34, 39, 40–41, 42–46, 52, 55–56, 60–62, 65

oppilaat saavat voimaa tehdä valintoja, jotka ovat sopusoinnussa Hänen tahtonsa kanssa ...........................5

puhuu oppilaille pyhien kirjoitusten välityksellä ................................ 34

siunauksia, kun opetatte Hänelle otollisella tavalla ........................ 80

tähdentäkää niitä totuuksia, jotka auttavat oppilaita pääsemään lähemmäksi Häntä ..................... 54

Tarkasteleminen (jäsenteleminen) ...... 22, 28, 29, 32, 40, 44, 60, 70

Ks. myös Kysymykset, jotka johtavat oppilaita jäsentelemään tietoa saadakseen ymmärrystä

Tarkoitusseminaarien ja instituuttien ........ 1, 10,

54, 80tarkoituksellisen oppimisympäristön

luominen ........................ 15, 50, 56Ks. myös Evankeliumin saaminen

sydämeen; Jeesus Kristus; Kääntymys

Tausta ......................................... 24–25Tausta ja sisältö ....................... 24, 52–53

Ks. myös Ymmärtäkää tausta ja sisältöTekijänoikeuslait .......................... 74–76Tietokone-esitykset ........................... 73Tilanne

historiallinen ...................... 24–25, 62kulttuuritausta ......................... 25, 62maantieteellinen ........................... 25

Todistakaa ............... VI, 12, 31, 32–33, 40, 43, 56, 64, 67Todistuksen vahvistaminen ...........VI, 20, 31–32, 33, 36, 56, 63–64

Ks. myös Evankeliumin saaminen sydämeen; Kääntymys

Toteuttakaa oppeja ja periaatteita käytännössä ............ 10, 14, 20, 22, 26, 29, 30–32, 34, 35, 40, 43, 45, 53–55, 57, 60–61, 63, 64–65, 67–68

Ks. myös Kysymykset, jotka kannustavat toteuttamaan käytännössä

Tunnistakaaoppeja ja periaatteita...... 26–29, 39, 43,

53, 56, 60, 61tunnistakaa ja ymmärtäkää

evankeliumin oppeja ja periaatteita, tuntekaa niiden totuus ja tärkeys sekä toteuttakaa niitä käytännössä ...26–32

Tuntekaa oppien ja periaatteiden totuus ja tärkeys ............10, 26, 29–31, 40, 44, 56Tussitaulu

Ks. Liitutaulu tai tussitaulu

vanhurskaan luonteen kehittäminen........................... 4–5

yksinkertaisia periaatelauselmia ...... 27ystäviä pyhissä kirjoituksissa ...... 25–26

Selittäkää .......................... 29, 32, 40, 55selittäkää evankeliumin oppeja

ja periaatteita sekä kertokaa ja todistakaa niistä ................... 31–33

Selvitä vaikeiden sanojen ja ilmausten merkitys ................................ 22, 24, 53Seminaarien ja uskontoinstituuttien tavoite .................... X, 1–9, 10, 15, 47, 51Seminaarit ja uskontoinstituutit ....... IX, 8Smith, Joseph

kaikki henget ovat alttiita avartumaan ............................... 14

keino pyhien kirjoitusten ymmärtämiseen ......................... 25

Suhteetmuihin ....................................... 2, 3oppilaisiin ............. 3, 13–15, 50, 77–79pappeusjohtajiin ...................... 3, 8–9

Sukupuolisidonnaiset sanat ............... 79Suoraan esitetyt periaatteet ........... 27–28Syyn ja seurauksen suhteet ... 27–28, 38, 53

T

Tahdonvapausoppija, joka käyttää sitä ............... 7, 60uskon innoittamaa toimintaa ........ 6–7

Taivaallinen Isäauttakaa nuoria valmistautumaan

iankaikkiseen elämään Hänen luonaan .................................. X, 1

auttakaa oppilaita tuntemaan Hänet ja rakastamaan Häntä ............... X, 1

auttakaa oppilaita valmistautumaan tekemään se, mitä Hän pyytää .......2

kirkastakaa Häntä opetuksessa ....... 78muistutus siitä, että vammaiset

oppilaat ovat Hänen lapsiaan ... 14–15on innoittanut valittuja miehiä ja naisia

kirjoittamaan pyhiä kirjoituksia ... 24opettajan halu tulla Hänen

kaltaisekseen ...............................3opettajan tulee todistaa rakkaudesta

Häntä kohtaan .......................... 34opettakaa oppilaille, kuinka

äärettömän arvokkaita he ovat Hänelle .................................... 14

oppikaa Hänestä Pyhän Hengen välityksellä ................................ 11

oppilaat osallistuvat oppitunnille oppiakseen tuntemaan Hänet .................................. 15, 50

Evankeliumin opettaminen ja oppiminen · man auttavat kirkon nuoria ja nuoria aikuisia oppimaan...

Documents

Transcript of Evankeliumin opettaminen ja oppiminen · man auttavat kirkon nuoria ja nuoria aikuisia oppimaan...