Lasten suojelu ja digitaalinen media

Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille

1

M illainen on tietoverkko ja sosiaalinen media las-ten sekä nuorten kasvu- ja kehitysympäristönä? Miten siihen tulisi suhtautua? Millaisia haasteita

ja mahdollisuuksia digitaalisen yhteiskunnan kehitys tuo muka-naan lasten ja nuorten näkökulmasta?

L asten suojelu ja digitaalinen media -oppaaseen on koottu tietoa internetin roolista lasten ja nuorten elä-mässä sekä lapsille ja nuorille suunnatuista verkko-

palveluista. Aihetta tarkastellaan lasten suojelun näkökulmasta.

O pas on tuotettu tukimateriaaliksi kaikille lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Tavoite on lisätä tietoisuutta aiheesta sekä tuoda näkyväksi eri toimi-

joiden roolia suhteessa lasten suojeluun ja digitaaliseen mediaan.

2

Hyvä lukija,

T ämä opas on suunnattu kaikille lasten ja nuorten parissa työskentelevil-le. Oppaan tarkoitus on jakaa tietoa ja ymmärrystä digitaalisen median roolista lasten ja nuorten elämässä sekä kuvata lasten ja nuorten parissa

tehtävää verkkotyötä lasten suojelun näkökulmasta.

N uorille suunnattuja yleishyödyllisiä verkkopalveluita on tuotettu Suo-messa jo yli kymmenen vuoden ajan. Nuorille suunnattua verkkotyötä tekevät järjestöt ja julkisen sektorin toimijat pitävät tärkeänä vuorovaikut-

teisten verkkopalveluiden kehittämistä. Syynä tähän ovat lasten ja nuorten muuttuva mediamaailma ja toimintaympäristöt. Verkosta on muodostunut tärkeä osa lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöä.

O pas käsittelee lasten ja nuorten verkkomaailmaa kahdesta eri näkö-kulmasta. Ensinnäkin tarkastellaan sitä, miten lapsia ja nuoria voidaan suojella verkossa olevilta vahingoittavilta asioilta ja sisällöiltä. Toisek-

seen esitellään palveluja, joissa verkkoa hyödynnetään nykyisellään lapsille ja nuorille suunnatussa työssä. Lasten suojelu verkossa ja heidän suojaamisensa verkon riskeiltä liittyvätkin tänä päivänä olennaisesti toisiinsa. Tietoisuus tästä yhteydestä voi auttaa vähentämään erilaisia riskitekijöitä.

T oivomme, että opas tuo uutta tietoa ja ymmärrystä aiheesta kaikille lasten ja nuorten asioiden parissa toimiville työntekijöille, opiskelijoille tai muille aiheesta kiinnostuneille. Oppaan tavoitteena on tuottaa ajatuksia ja ideoita

myös siihen, miten verkkoa tai sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää lasten ja nuor-ten kanssa tehtävässä työssä, sekä antaa tietoa nykyisistä netissä olevista palveluista.

Oppaan on tuottanut Helsingin sosiaaliviraston Lasten ja nuorten verkkososiaa-lipalvelut (Vespa) -hanke. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelmaan.

Antoisia lukuhetkiä! Helsingissä 15.10.2012

Heli Parikka ja Merja Saukko

3

Sisältö Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

1 Kurkistuslastenjanuortenverkkomaailmaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Verkon käyttötavat ja suositut toimintaympäristöt verkossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8 Digitaalinen pelaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9 Verkon käyttöön liittyviä riskejä lasten ja nuorten näkökulmasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

2 Lastenjanuortenpalvelutverkossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Verkko auttamisympäristönä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Kirjoitettu teksti ja nimettömyys auttavat kertomaan huolista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Millaisia nuorille suunnattuja palveluita on verkossa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Millaista apua lapset ja nuoret hakevat verkosta? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

3 Lastensuojeluverkossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Mitä on lasten suojelu verkossa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Lastensuojelullisen huolen ilmeneminen verkossa ja ilmoitusvelvollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

4 Useinkysyttyjäkysymyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 ”Suojelenko liikaa nuorta, jos kiellän netin käytön kokonaan?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 ”Lapseni on alle 13-vuotias mutta haluaa liittyä Facebookiin. Sallinko tämän lapselle?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 ”Nuori kertoo joutuneensa kiusatuksi verkon välityksellä. Voinko tehdä asialle jotain?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 ”Miten toimia, jos nuori on joutunut ahdistelluksi verkossa?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28 ”Lapsi kertoo törmänneensä verkossa ahdistusta herättäviin kuviin. Mitä kannattaisi tehdä?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 ”Nuoresta on laitettu kuvia verkkoon, jotka haluaisin poistaa. Onko tämä mahdollista?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 ”Samassa koulussa lapseni kanssa olevalla nuorella on Facebook-profiilissaan uhkaava kuva. Miten kannattaa toimia?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29 ”Miten ylipäätään on mahdollista suojella lasta verkon riskeiltä?” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

Lopuksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35

4

Johdanto

D iginatiivit: nörttejä, nettiriippuvaisia ja peli-hulluja vai teknologisesti valveutuneita, so-siaalisen median taitajia ja tietoverkon osaa-

via hyödyntäjiä? Mielikuvat ovat monenlaisia Y- ja Z-suku-polven edustajista eli niin sanotuista diginatiiveista. He ovat syntyneet ja kasvaneet pikaviestinten, mobiililaitteiden ja tietokoneiden nopean kehityksen aikakautena. Tietoverkon käytöstä on tullut osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elä-mää, kommunikointia ja sosiaalisia suhteita.

T ähän oppaaseen on koottu tietoa verkkoon liit-tyvistä ilmiöistä ja verkon vaikutuksista lasten ja nuorten elämään sekä pyritty esimerkeillä

ja haastatteluilla havainnollistamaan, millaista lasten ja nuorten parissa työskentely on verkossa.

E nsimmäisessä luvussa tarkastellaan verkkoa lasten ja nuorten toimintaympäristönä. Ver-kolla ja sosiaalisella medialla on merkittävä

rooli nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumisessa ja yl-läpidossa. Nuoret näkevät sosiaalisen median ympäristöt kasvokkaisen kanssakäymisen jatkeena eikä niinkään eril-lisenä virtuaalisena tilana. Netti tarjoaakin nuorten itseil-maisulle uudenlaisen kanavan ja toimii sekä oppimisym-päristönä että harrastuspaikkana.

T oinen luku keskittyy verkossa tehtävään työhön sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin ja haas-teisiin. Opasta varten on haastateltu verkossa

työtä tekeviä toimijoita: nuorisotyöntekijöitä, terveydenhoi-tajia, poliisia sekä järjestöissä verkkotyötä tekeviä toimijoita. Oppaassa olevat sitaatit ovat peräisin näistä haastatteluista. Nuorille suunnatut palvelut verkossa määritellään taval-lisesti nuorisotyön tai auttamistyön näkökulmasta. Opas käsittelee asiaa laajemmin ja yleisemmin lasten suojelun sekä lastensuojelulain näkökulmasta, johon luku kolme keskittyy. Koska lapsille ja nuorille suunnatut verkkopal-velut ovat lisääntyneet, on tärkeää miettiä myös sitä, mi-ten lasten suojelu toteutuu internetissä.

O ppaan loppuun on koostettu eri lähteistä löy-tyneitä vinkkejä ja toimintatapoja, joista toi-vomme kaikkien lasten ja nuorten parissa

toimivien hyötyvän. Oppaaseen on kerätty myös linkkejä, jotka toivottavasti avaavat sitä, mitä verkko ja sosiaalinen media ovat tuoneet mukanaan sekä millaisia haasteita tai mahdollisuuksia se kasvattajille ja vanhemmille tarjoaa.

V erkkopalveluilla halutaan tarjota sosiaalista tukea ja vahvistusta lapsille ja nuorille. Lasten ja nuorten netin käyttöön liittyy paljon riskejä

mutta myös paljon mahdollisuuksia. Riskejä voidaan eh-käistä ja mahdollisuuksia hyödyntää parhaiten, kun aikuiset ovat läsnä lasten ja nuorten verkkomaailmassa sekä kiin-nostuneita sen tuottamista ilmiöistä. 5

Kurkistus lasten ja nuorten verkkomaailmaan

1

6

92 prosenttia 9–16-vuotiaista on netissä viikoittain

ja 57 % lapsista on netissä lähes

joka päivä . (EU Kids Online 2011).

V erkosta ja digitaalisesta mediasta on muo-dostunut keskeinen lasten ja nuorten toimin-taympäristö. Verkko tarjoaa valtavan määrän

erilaisia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa, harrastaa ja jutella ystävien kanssa. Digitaalisen median vaikutuksista ja roolista lasten ja nuorten elämässä on toistaiseksi suh-teellisen vähän tietoa. Digitaalisen median riskit ja mah-dollisuudet ovatkin alkaneet kiinnostaa myös tutkijoita viime vuosina.

Euroopan komission rahoittaman ja EU Kids Online -tutkimusverkoston to-teuttaman EU Kids Online II -kyselytut-kimuksen avulla on kartoitettu Euroopan laajuisesti internetin riskejä ja turvalli-suutta eurooppalaisten lasten näkökul-masta. Selvityksen mukaan suomalais-nuoret (9–16-vuotiaat) ovat aktiivisia netin käyttäjiä ja suomalaislapset erot-tuvat positiivisesti turvataitojen hallin-nassa. Huomionarvoista on myös se, että nuoremmatkin lapset alkavat käyttää interne-tiä yhä varhaisemmin, keskimäärin jo noin 7–8-vuotiaina. (EU Kids Online 2011.) Mobiililaitteiden, kuten älypuhelin-ten ja taulutietokoneiden, yleistymisen myötä lapsilla ja nuorilla on vapaampi pääsy verkkoon. Verkon käyttöä on siis yhä haasteellisempi valvoa. Teknologian kehittyminen lisää entisestään aikuisten vastuuta mediakasvatuksesta ja verkon oikeanlaisen käyttöön opastamisesta.

Tärkeimmät lasten ja nuorten verkon käyttötapoihin vaikuttavat toimijat ovat perheen vanhemmat. Vanhem-pien on tärkeää tietää, mitä lapsi tekee verkossa, miten paljon hän viettää siellä aikaa ja keitä hän verkossa koh-

taa. Lapselta ja nuorelta voi esimerkiksi tiedustella, millä sivustoilla hän liikkuu, mitä tietoja itsestään jakaa ja keitä hänellä on kavereina verkkoyhteisöissä.

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen läsnäoloa sekä ohjausta siihen, miten verkossa voi tai ei voi toimia. Jo hy-vinkin nuori lapsi voi vahingossa törmätä hämmentävään tai ahdistavaan sisältöön verkossa. Tällöin on tärkeää, että

lapsi voi käsitellä asiaa luotettavan aikuisen kanssa. Avoi-muudella ja yhteisillä pelisäännöillä voidaan

vähentää verkon käyttöön liittyviä riskejä.Internetin riskeistä vanhempia huo-

lestuttaa eniten lasten seksuaalinen hy-väksikäyttö. Eu Kids Online -tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät ole kuiten-kaan yleensä huomanneet, jos lapsi on kohdannut riskejä internetissä. Tutkimuk-sen mukaan vanhemmat eivät yleensä hahmota verkon riskejä tarpeeksi hyvin. Muita vanhempia huolestuttavia asioita

ovat esimerkiksi lasten ja nuorten liialli-nen netin käyttö ja pelaamiseen liittyvät riskit.

Lapsiajanuoriaverkossahuolestuttaviaasioitaovat:

• Verkkokiusaaminen

• Vihasivustot

• Pro anoreksia -sivut

• Itsensä vahingoittamiseen liittyvät sivustot ja itsemurhasivustot

• Huumeisiin liittyvät keskustelufoorumit (EU Kids Online 2011)

7

VerkonkäyttötavatjasuosituttoimintaympäristötverkossaLapset ja nuoret tekevät verkkoyhteisöissä pitkälti samoja asioita kuin reaalimaailmassakin. He ystävystyvät keske-nään, puhuvat omista kiinnostuksen kohteistaan, osallis-tuvat harrastuksiin ja toimintoihin, jotka heitä kiinnostavat sekä pitävät hauskaa. (Thomas 2007, 196.) Nuorten ver-konkäyttötavat ovat varsin sosiaalisia ja verkko on nuorille nimenomaan yhteydenpitoväline. Nuoret eivät juuri käytä sähköpostia yhteydenpitoon. (Matikainen 2008, 37.)

Suurin osa lapsista ja nuorista käyttää verkkoa kou-lutehtävien tekoon ja tiedon hakemiseen, videoiden katse-luun ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aktiivisempi verkon käyttö vaatii kehittyneempiä taitoja ja sisältää esimerkiksi pelaamista, musiikin tai elokuvien lataamista ja sisältöjen vaihtamista muiden verkossa olevien kanssa. Noin vajaa neljännes lapsista ja nuorista tuottaa itse jotain sisältöä verkkoon (blogi, videot) ja viettää aikaa virtuaalisissa ym-päristöissä. (Eu Kids Online 2011.)

Sosiaalisessamediassa luodaan yhteisiä merkityksiä, vaihdetaan ajatuksia ja kiinnostuksen kohteita. Nettiyhtei-söissä olevilla profiilisivuilla kerrotaan itsestä kuvien, tieto-jen ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Profiilisivun avulla rakennetaan sellainen persoona, joka halutaan näyttää muille verkossa. Sivuille voidaan lisätä myös toiminnalli-suutta (pelejä, kilpailuja) tai linkittää muita itseä kiinnosta-via asioita. (Joensuu 2011, 18.) Suomalaisten nuorten kes-kuudessa suosittuja ovat verkkoyhteisöt tai kuvagalleriat, jotka tarjoavat kanavan erityisesti omakuvien julkaisuun. Yhteisöjen käyttö perustuu kuvien julkaisuun ja muiden käyttäjien kuvista antamiin arvioihin ja kommentteihin (esim. herutus.net, kuvake.net). Tällaiset kuvagalleriat toi-mivat areenana nuorten kehitystehtäville, kuten identitee-tin etsimiselle ja testaamiselle, irtiotolle vanhemmista sekä omaan sukupuoli-identiteettiin tutustumiselle (Mustonen, Salokoski 2007).

Verkkomaailma muuttuu nopeasti ja uusia ympäris-töjä kehitellään kaiken aikaa. Erilaisten yhteisöjen ja sivus-

Virtuaalisetympäristöt Habbo Hotel Panfu Second Life, go SupermodelYhteisöpalvelut Irc-Galleria, kuvake.net, Facebook Formpspring herutus.net

Keskustelufoorumit Suomi24 Demi.fi Afterdawn.com, jonneweb.net

Pikaviestimet Windows Live Skype IRC Messenger

Mediapalvelut Youtube Soundcloud.com, Flickr Devianart.comBlogit Indiedays.com Bloglovin.com Blogilista.fiViihdesivustot Naurunappula Riemurasia kuvaton.com

Esimerkkejä suomalaisten lasten ja nuorten suosimista sosiaalisen median palveluista .

8

Digitaalinen pelaaminen kasvattaa jatkuvasti suosiotaan . Aktiivisten pelaajien

määrä on vuonna 2011 jo 56 % väestöstä

ja pelaajien keski-ikä 37 vuotta .

(Pelaajabarometri 2011).

tojen suosio vaihteleekin melko paljon. Tällä hetkellä suosi-tuin yhteisöpalvelu Facebook on noussut monen lapsen ja nuoren kohdalla pääasialliseksi viestintävälineeksi. Se on korvannut perinteiset tekstiviestit ja erilaiset messenger- eli pikaviestinpalvelut. (Salavuo.) Arvion mukaan noin 700 000 alle 18-vuotiaalla suomalaisnuorella on profiili Face-bookissa (Facebook 9/2012). Facebookin virallinen ikäraja on 13 vuotta, mutta tosiasiallisesti jo paljon nuoremmat lapset käyttävät sitä. Facebookiin kirjautuminen ei edel-lytä henkilöllisyyden vahvistamista, joten lapsi tai nuori voi esiintyä Facebookissa vanhempana kuin oikeasti on.

DigitaalinenpelaaminenVerkkopelaaminen voidaan nähdä sekä sosiaalisena että epäsosiaalisena toimintana. Internetissä pelataan monen pelaajan verkkopelejä tai muutaman minuutin mittaisia minipelejä (Kangas, Lundvall, Sintonen 2008). Monet verk-kopelit (esimerkiksi World of Warcraft) vaativat sosiaalista kanssakäymistä useiden pelaajien kesken ja pelit rohkai-sevat keskinäiseen vuorovaikutukseen (Kojo 2011, 40). Vaikka nuorten digitaaliseen pelaamiseen liittyy usein kielteisiä mie-likuvia, pelaaminen ei ole aina riskipe-laamista ja sillä on myös positiivisia vaikutuksia. Viihdepelien onkin osoitet-tu kehittävän lasten kognitiivisia taito-ja monipuolisesti (Mustonen, Salokoski 2007). Digitaalisen pelaamisen avulla voidaan oppia esimerkiksi vieraita kie-liä, yhteistyötaitoja sekä kehittää stra-tegista ajattelua. Digitaalinen pelaami-nen voidaan nähdä omana kulttuurise-na alalajinaan, jonka vaikutuksista lap-siin ja nuoriin ei voida tehdä yleistyksiä.

Digitaalisia pelejä voidaan luokitella monin eri ta-voin. Suosittuja ovat esimerkiksi toiminta- ja taistelu-, seikkailu-, tasohyppely- ja strategiapelit (Oksanen, Näre 2006). Digitaalista pelaamista kutsutaan myös elektroni-seksi urheiluksi (e-urheilu). Suomen Elektronisen urheilun liiton (SEUL ry.) määrittelyn mukaan e-urheilu on kilpailua ja itsensä kehittämistä tietoteknisen pelivälineen kautta tapahtuvassa pelaamisessa. Elektronista urheilua harras-tetaan kilpaurheilutasolla ja siitä voi muodostua monelle nuorelle päätoiminen ammatti tulevaisuudessa.

VerkonkäyttöönliittyviäriskejälastenjanuortennäkökulmastaVerkon käytössä piilee ristiriitaisuus; mitä enemmän verk-koa käyttää, sitä enemmän voi altistua erilaisille riskeille. Toisaalta verkon ahkera käyttö myös opettaa lapsia ja nuoria suojautumaan näiltä riskeiltä, koska se lisää verkon käyttöön liittyviä taitoja. Suurin osa lapsista ja nuorista ei vietä liikaa aikaa verkossa. Tällöin elämässä jää tilaa myös muulle, kuten

ystävien tapaamiselle, harrastuksille, kou-lulle ja kotitehtävien tekoon. Netin käyt-

töön liittyvien riskien synty saattaa olla yhteydessä muilla elämän osa-alueilla oleviin ongelmiin. Seuraavissa kappa-leissa nostetaan esiin joitakin keskei-simpiä verkon käyttöön liittyviä riskejä.

Nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista in-ternetin käyttöä. On syytä huolestua, jos lapsi tai nuori alkaa tinkiä muista elämän osa-alueista voidakseen viettää aikaa verkossa. Riippuvuus voi syntyä monenlaisiin asioihin: verkossa solmit-

tuihin ihmissuhteisiin, nettipelaamiseen

9

tai tiedonhakuihin. Tyypillisempiä nettiriippuvuuden muo-toja tänä päivänä ovat chattiriippuvuus sekä pakonomainen sähköpostin tarkastelu. (A-klinikkasäätiö.) Nettiriippuvuutta on ongelmallista mitata pelaamisen tai internetin parissa kulutetun ajan perusteella. Nettiriippuvuudesta puhutaan silloin, kun netti ja siellä tapahtuvat aktiviteetit hallitsevat elämää ja arkea eikä lapsi tai nuori kykene kontrolloimaan netin käyttöään, mikä vaikuttaa esimerkiksi mielialoihin ja perhe-elämään. (Mustonen, Salokoski 2007.)

Riskipelaaminen eli väkivaltaisten pelien suosiminen ja pelien suurkulutus on yleisempää poikien keskuudessa. Riskipelaamisella on todettu olevan yhteys lapsen tai nuo-ren heikkoon itsehallintaan, aggressiivisuuteen ja levotto-muuteen tai ylipäätään arjen hallintaan. Pelien suurkulutus voi olla yhteydessä tunteiden säätelyyn liittyviin ongelmiin, jolloin lapsi tai nuori pelaa esimerkiksi paetakseen arkea. Riskipelaamista voi esiintyä kaikenikäisillä lapsilla. Van-hempien tai huoltajien aktiivisella valvonnalla on riskipe-laamista vähentävä vaikutus. (Salokoski 2005.)

Euroopan maiden välisessä vertailussa lasten ja nuor-ten altistuminen verkossa oleville seksiintaiseksuaaliseensisältöönliittyvillemateriaaleille on prosentuaalisesti kor-kein pohjoismaissa ja Itä-Euroopan maissa. Suomessa 29 prosenttia lapsista ja nuorista on nähnyt seksuaalisia ku-via verkossa ja 18 prosenttia on nähnyt tai vastaanottanut seksuaalisia viestejä verkon välityksellä. (EU Kids Online 2011.) Seksuaalinen hyväksikäyttö on muuttanut osittain uuteen ympäristöön ja saanut verkon myötä uusia piirtei-tä. Seksuaalinen hyväksikäyttö digitaalisen median avulla tarkoittaa esimerkiksi lapsiin tai nuoriin kohdistuvan sek-suaalisen hyväksikäytön valmistelua (grooming), seksu-aalissävytteisten materiaalien kuluttamista, tuottamista tai levittämistä tai seksuaalirikollisuuteen taipuvien tahojen organisoitumista verkon avulla. (Pelastakaa Lapset 2011a.)

Rikoslainhuomioitavatkohdat:

• 17 . luku § 18 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (9.7.2004/650)

• 17 . luku § 18 a Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen (9.7.2004/650)

• 17 . luku § 19 Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito (20.5.2011/540)

• 20 . luku § 8 b Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (20.5.2011/540)

• 20 . luku § 8 c Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen (20.5.2011/540)

• 20 . luku § 6 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (20.5.2011/540)

Nettikiusaamisessa on usein kyse siitä, että koulussa ja va-paa-ajalla lapseen tai nuoreen kohdistuva kiusaaminen siirtyy myös verkkoympäristöön. Puolet nettikiusaamista harrastaneista 9–16-vuotiaista kertoo kiusanneensa myös kasvokkain. Samoin netissä kiusatuksi tulleista puolet on ollut kiusattuja myös netin ulkopuolella. Verkkokiusaami-nen ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin uskotaan. (EU Kids Online 2011.) Netissä kiusaaminen on julkista ja pysyvää, ja saavuttaa nopeasti suurenkin yleisön. Myös harmitto-maksi tarkoitettu pila voi riistäytyä netissä helposti käsistä. Nettikiusaamisen muotoja ovat esimerkiksi kiusaavat tai uhkaavat viestit ja juorujen levittäminen. (Mannerheimin lastensuojeluliitto.)

Identiteettivarkaus verkossa voi liittyä kiusaamiseen, ikärajojen kiertämiseen tai taloudellisen hyödyn tavoitte-luun petoksella. Verkossa identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että henkilö tekee profiilin toisen ihmisen nimellä esimerkiksi verkkoyhteisöön. Identiteettivarkaus voi olla myös toisen nimellä esiintymistä verkossa tai salasanojen huijaamista. Sellaisenaan sitä ei ole kriminalisoitu. Edellä

10

mainituissa tilanteessa voi kuitenkin täyttyä toisen rikok-sen tunnusmerkistö, kuten kunnianloukkaus, yksityiselä-mää koskevan tiedon levittäminen tai tekijänoikeusrikos. (Virtuaalinen lähipoliisiryhmä.)

Rikoslainhuomioitavatkohdat:

• 24 . luku § 8 Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (9.6.2000/531)

• 24 . luku § 9 Kunnianloukkaus (9.6.2000/531)

• 24 . luku § 10 Törkeä kunnianloukkaus (9.6.2000/531)

YhteenvetoVerkko on nuorille sosiaalinen tila, joka mahdollistaa lap-sille ja nuorille uudenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja tarjoaa erilaisia oppimisympäristöjä. Suurin osa lapsista ja nuorista viettää aikaa verkossa ilman ongelmia.

Nuoren riskikäyttäytyminen verkossa saattaa lisään-tyä, jos nuorella on ongelmia muilla elämän osa-alueilla. Verkossa tai verkon avulla hyväksikäytetyiksi päätyneet lap-set tai nuoret ovat usein vailla luotettavan aikuisen tukea tai huomiota. Verkossa tapahtuneita ikäviä asioita saate-taan hävetä eikä niistä välttämättä uskalleta rangaistuksen pelossa kertoa aikuiselle.

Digitaalitaitojen laajuus on yhteydessä verkkoaktii-visuuteen. Suuri osa suomalaisista lapsista käyttää verk-koa aktiivisesti. Digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi esimerkiksi erityisen tuen tarpeessa oleville nuorille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet verkossa toimimiselle. Internetin käytön ulkopuolelle jääminen voi pahimmillaan tarkoittaa syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta ja myös verkon tarjoamasta yhteisöllisyydestä, joka on jatkumoa nuorten kohdalla vaikkapa koulussa syntyneeseen yhteisöllisyyteen.

Miksi aikuisten pitää tukea lasten ja nuorten netin käyttöä?1 .Lastenjanuortennetinkäyttöontosiasia – Ymmärtämällä verkon yhtenä lasten ja nuorten kehitys- ja kasvuym-

päristönä, pystymme suojelemaan lapsia paremmin sen riskeiltä. Lapset ja nuoret hakevat verkosta viihdettä ja palveluita tulevaisuudessa yhä enemmän.

2 .Verkkokehittää – Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia ”verkkoleikkikenttiä”, joissa voi sekä leikkiä että oppia. Verkon avulla voidaan kehittää mielikuvitusta, luovuutta ja teknologisia taitoja.

3 .Digitaalitaitojatarvitaannytjatulevaisuudessa – Digitaalitaidot kehittyvät vain käyttämällä verkkoa. Lasten tulee voida kehittää kriittistä ajattelukykyään ja medialukutaitojaan, jotta he voivat toimia aktiivisesti osana yhteiskun-taa. Opiskelu- ja työelämä vaativat digitaitoja.

4 .Verkkosisältäälukemattomiariskejä – Lasten turvallinen verkossa liikkuminen edellyttää sitä, että aikuiset ym-märtävät opastaa, tukea ja ohjata lapsia ja nuoria verkon käytössä.

5 .Medialukutaidotovattänäpäivänäosalukutaitoa – Perusverkkotaidot kuuluvat sekä lapsille että aikuisille ja verkon turvallinen käyttö edellyttää verkkoympäristön ymmärtämistä.

Euroopan komissio 2012. Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta

11

Lasten ja nuorten palvelut verkossa

2

12

Nuorillesuunnatunverkkotyönfoo-rumi perustettiin vuonna 2007 . Foo-rumin perustivat Elämä on parasta huumetta ry, Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto, A-klinikkasäätiö ja Helsingin nuo-risoasiainkeskuksen koordinoima Netari-hanke . Foorumiin kuuluvat tahot sitoutuvat noudattamaan Verkkotyön eettisiä periaatteita .

(Ks. s. 14)

V erkkoperustaista nuorisotyötä ja verkon avulla tehtävää lasten ja nuorten auttamistyötä te-kevät hyvin monet eri toimijat julkisella sek-

torilla, järjestöissä sekä seurakunnissa. Verkkonuorisotyö tarkoittaa reaaliaikaista nuorisotyötä verkossa, verkko-keskusteluja, verkkonuorisotalotyötä tai moniammatillista verkkonuorisotyötä. Verkkoperustainen nuorisotyö on kä-sitteenä laajempi, ja siihen lasketaan kuuluvaksi verkko-nuorisotyön lisäksi esimerkiksi nuorten tieto- ja neuvonta-työ sekä nuorten osallisuus, vaikuttaminen ja kuuleminen verkossa. (Sinisalo-Juha, Timonen 2011, 24.)

Verkko tarjoaa mahdollisuuksia uudenlaisille, pe-ruspalveluita täydentäville palvelumuodoille. Työskentely verkossa on useimmiten tukemista, neuvontaa tai palve-luohjausta. Se voi olla myös nuorten osallisuutta lisäävää tai toiminnallisuuteen perustuvaa työtä.

VerkkoauttamisympäristönäVerkko tarjoaa uudenlaisen kanavan auttamis- ja neuvon-tatyöhön. Sen soveltuvuutta on tutkittu systemaattisemmin esimerkiksi mielenterveys- tai terapiatyössä, jossa erään tutkimuksen (Barak, Wander-Schwartz 2001, ref. Rinkinen 2011, 17) mukaan virtuaalisella ryhmäterapialla voi olla jopa enemmän positiivisia vaikutuksia itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin kuin perinteisellä ryhmäterapi-alla. Nuorten parissa toteutetun kyselyn mukaan myös nuoret kokevat hyötyvänsä verkossa saatavasta vertais-tuesta (Hubara, Pakkanen 2010). Netin vertaistuki saattaa esimerkiksi auttaa ymmärtämään, että on olemassa muita samanlaisessa tilanteessa olevia.

Virtuaalivuorovaikutus on lähtökohtaisesti samanlais-ta kuin vuorovaikutus verkon ulkopuolella. Verkon avulla

tarjottava sosiaalinen tuki ja voimaannuttava vuorovaikutus (Ketokivi 2008, 271, ref. Granholm 2010) voivat olla mer-kittäviä esimerkiksi silloin, kun nuorella on tarve käsitellä jotakin asiaa ulkopuolisen tahon kanssa. Nuoret hakevat verkosta apua myös silloin, kun he eivät uskalla puhua vai-keista asioista läheistensä kanssa tai kynnys hakea apua muualta on liian korkea. Verkko voikin olla ensimmäinen paikka, missä nuori saa mahdollisuuden kertoa mieltään painavasta ja vaikealta tuntuvasta asiasta.

Nuorten parissa toteutetun tutkimuksen (Löfberg 2008) mukaan nuoret kokevat, että verkossa kommunikoin-ti on helppoa, koska se tarjoaa mahdollisuuden toimia nuo-ren omilla ehdoilla, ilman perinteistä aikuisen ja lapsen vä-listä valtasuhdetta. Lisäksi nimettömässä keskustelussa on mahdollisuus olla vapaampi omasta kehonkuvasta ja sen

13

Verkkotyön eettiset periaatteetYhteydenottajanoikeudetjavelvollisuudet

• Yhteydenottajalla on oikeus tietää, minkä ikäisille palvelu on tarkoitettu.

• Yhteydenottajalla on oikeus tietää, voiko hän ottaa yhteyttä nimettömänä.

• Yhteydenottajalla on oikeus tietää, missä määrin keskustelu on luottamuksellinen.

• Yhteydenottajalla on oikeus luotettavaan, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen palveluun.

• Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin.

• Yhteydenottajalla on oikeus saada tietoa palvelusta ja sen järjestäjästä, tietosuojasta ja tietojen käsittelystä sekä antaa palautetta palvelusta.

• Yhteydenottajalla on velvollisuus noudattaa palvelun sääntöjä.

Verkossatoimivanohjaajanoikeudetjavelvollisuudet

• Ohjaaja on vapaaehtoinen tai palkattu työntekijä.

• Ohjaajalla on oikeus saada tehtäväänsä koulutusta ja säännöllistä ohjausta.

• Ohjaajalla on oikeus tietää, voiko hän pysyä palvelussa nimettömänä.

• Ohjaajalla on oikeus olla suostumatta epäasialliseen kohteluun.

• Ohjaajalla on velvollisuus puuttua sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen.

• Ohjaaja on palvelussa sitoutunut toimimaan taustaorganisaationsa toimintaperiaatteiden ja arvojen mukaisesti.

• Ohjaajalla on oikeus luopua vaitiolovelvollisuudesta, mikäli tulee ilmi suunnitteilla oleva tai jo tapahtunut vakava rikosasia tai lastensuojelullinen huoli. Luopuessaan vaitiolovelvollisuudesta ohjaajan on ilmoitettava siitä yhteydenottajalle mahdollisuuksien mukaan.

• Ohjaaja on keskustelussa yhteydenottajaa varten.

• Ohjaaja ei käsittele keskustelussa omia ongelmiaan.

• Annettu ohjaus on asianmukaista ja luotettavaa. Yhteydenottaja ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin.

• Ohjaaja voi tarjota vaihtoehtoja, mutta ei tee päätöksiä yhteydenottajan puolesta.

• Ohjaaja ei pidä yhteyttä yhteydenottajiin työajan ulkopuolella.Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2009

14

luomasta identiteetistä, mikä voi helpottaa ammattilaisen kohtaamista. Verkossa lapsella tai nuorella on mahdollisuus miettiä rauhassa, mitä asioita käsitellään ja miten niistä keskustellaan. Lisäksi kahdenkeskinen verkkokeskustelu luo tunteen yksityisestä tilasta, jolloin nuoren ei tarvitse pelä-tä, että omat asiat leviävät lähipiiriin. (Emt.) Verkon kautta saatava tuki kartuttaa parhaimmillaan sosiaalista pääomaa ja voimaannuttaa ongelmien keskellä (Kotisaari 2012).

Palveluiden tuottajan ja ammattilaisten näkökulmas-ta on huomioitavaa, että verkko poistaa maantieteelliset ja aikatauluihin liittyvät rajoitukset verrattuna kasvokkaiseen asiakastyöhön. Näin ollen verkossa olevia tuki- ja neu-vontapalveluita voidaan kohdistaa paremmin esimerkiksi syrjäseuduilla asuville lapsille ja nuorille. Lapset ja nuoret saavat verkosta apua ja tukea erilaisiin kysymyksiin myös virastoaikojen ulkopuolella. Verkkoa hyödynnetäänkin ny-kyisellään palveluiden tarjoamisessa myös kriisitilanteissa. Esimerkiksi SPR:n Nuorten kriisichat on tarjonnut tukea verkossa äkillisissä nuoria koskettaneissa kriisitilanteissa.

”Se on mielestäni yksi vahvuus, jota (verkko)työskentelyn tärkeydessä tulee painottaa. Ja on oikeasti huomioitavaa, että verkkotyötä tekevät ovat mahdollisesti ainoita, jotka ta-voittavat syrjäseuduilla asuvia tai ovat oikeasti tarjoamassa jotain.” (Psykiatrinen sairaanhoitaja, A-klinikka)

Mahdollisuuksien lisäksi verkossa on myös runsaasti haas-teita palveluiden tarjoamisen näkökulmasta. Suurimpia haasteita ovat sukupolvien välinen kuilu verkon käytön tavoissa ja siihen suhtautumisessa, palveluiden kohdista-minen sekä lasten ja nuorten ohjaaminen verkosta eteen-päin muihin palveluihin. Verkkotyö perustuukin suurelta osin yhteydenottajan motivoimiseen kasvokkaisten pal-veluiden pariin.

KirjoitettutekstijanimettömyysauttavatkertomaanhuolistaVerkkopalveluiden avulla lapsille ja nuorille halutaan tarjota luotettavan aikuisen läsnäoloa ja sosiaalista vahvistamista samalla tavalla kuin kasvokkain tehtävässä kohtaamistyös-sä. Mikäli lapsi tai nuori tarvitsee tiiviimpää tukea, pyri-tään verkkopalveluiden kautta tarjoamaan mahdollisim-man matala kynnys hakea ja saada apua. Lapsi tai nuori voi keskustella verkossa eri alojen ammattilaisten kanssa nimettömästi. Monille nuorille nimettömyys tarjoaa mah-dollisuuden jutella omista asioista avoimemmin.

Lapset ja nuoret ovat tottuneet ilmaisemaan itseään sujuvasti kirjoittamalla ja chattaamalla. Verkossa tehtävässä auttamistyössä juuri kirjoitettu kieli saattaa auttaa nuorta jäsentämään omaa tilannetta. Keskusteluissa nuorta voi-daan rohkaista esimerkiksi tallentamaan tai tulostamaan työntekijän kanssa käyty verkkokeskustelu ja hyödyntä-mään sitä myös verkon ulkopuolella.

Verkkokeskusteluissa ja verkkoviestinnässä käytetään paljon erilaisia hymiöitä ja lyhenteitä korvaamaan kasvonil-meitä ja kehon elekieltä. Non-verbaalien eleiden puuttu-misen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että verkkovuorovaikutus olisi säännöstelemätöntä tai epäsosiaalista. Näiden vihjei-den puute sen sijaan voi korostaa verkkovuorovaikutuksen intiimiyttä, sosiaalisuutta ja normien säännöstelyä verrat-tuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. (Joinson 2005, 22, ref. Alila, Koskenkangas 2011, 64–65.)

”Kyseessä on uusi sukupolvi, joka on tottunut kommunikoi-maan eri tavalla. Kirjoittaminen ja kirjoitta-malla itsensä ilmaiseminen on nykyään se juttu. Siinä mielessä nämä (säh-köiset palvelut) ovat jälkijunassa.” (Projektipäällikkö, Exit-hanke)

15

Millaisianuorillesuunnattujapalveluitaonverkossa?Verkosta löytyy lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita melko paljon. Palveluita mainostetaan nuorten suosimissa verkkoyhteisöissä ja organisaatioiden omilla verkkosivuilla. Monet nuorille suunnatut verkkopalvelut ovat löydettävis-sä nuorten suosimista yhteisöpalveluista. Vielä 2000-luvun puolessa välissä suuri osa suomalaisista nuorista tavoitet-tiin kotimaisista verkkoyhteisöistä (IRC-Galleria tai Habbo Hotel). Tänä päivänä käyttö on hajaantuneempaa, ja esi-merkiksi yhdysvaltalaisen Facebookin suosio on kasvanut suhteessa kotimaisten yhteisöpalveluiden käyttäjämääriin. Erityisesti järjestöt ovat olleet uranuurtajia verkon hyödyn-tämisessä lasten ja nuorten parissa tehtävässä työssä. Tänä päivänä kohtaavaa verkkotyötä tekevät järjestöjen lisäksi myös julkisen sektorin toimijat, kuten kuntien nuorisotoi-met ja poliisi sekä seurakunnat. Verkossa kohtaamistyötä tehdään sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten voimin. Oppaan liitteeseen 1 on kerätty esimerkkejä nykyisistä lap-sille ja nuorille suunnatuista verkkopalveluista.

Verkossa tehtävässä nuorisotyössä lähtökohta on ta-voittaa nuoret heidän omissa ympäristöissään ja tarjota turvallinen ja luotettava kohtaamispaikka ilman ongel-malähtöisyyttä. Nuoret voivat vierailla esimerkiksi verkko-nuorisotalossa, jossa on mahdollista viettää aikaa, tavata kavereita sekä jutella nuorisotyöntekijän kanssa. Valtakun-nallista verkkonuorisotalotoimintaa tuotetaan järjestö- ja kuntasektorin yhteistyöllä. Netari-toiminnassa on mukana nuorisotyöntekijöitä useista eri kunnista. Toimintaa koordi-noi Pelastakaa Lapset ry syksystä 2012 lähtien.

”Verkkosivustomme kautta huomattiin, että nuoret halua-vat kommunikoida keskenään eli kommentoivat toistensa juttuja, minkä jälkeen perustettiin keskustelufoorumi. Sen

jälkeen alkoi näyttää siltä, että aikuisten ohjausta ja tukea kaivattiin myös niihin keskusteluihin. Palvelu on lähtenyt sillä tavalla nuorten lähtökohdista, eikä niinkään johdosta käsin järjestöjen rahoitushankkeena.” (Projektikoordinaat-tori, A-klinikka)

Verkossa on nuorisotyön lisäksi mahdollista saada erityis-asiantuntemusta vaativiin kysymyksiin. Lapset ja nuoret saavat verkossa apua ja tukea esimerkiksi vanhempien päihdeongelmasta puhumiseen (A-klinikkasäätiö, Var-jomaailma), omaan terveyteen, kasvuun tai kehitykseen liittyviin kysymyksiin (Väestöliitto) tai vaikkapa lakiin ja sen tulkintaan liittyviin kysymyksiin (Nettipoliisi). Netissä on tarjolla myös tukea perheen sisäisiin ongelmiin ja per-heväkivaltatilanteisiin (Nettiturvakoti).

”Poliisi on ollut jo kauan verkossa. On ollut nettisivuja ja nettivinkkiä. Se, mikä eroaa näistä palveluista, on se, että me olemme tavoitettavissa nyt omilla kasvoillamme. Yh-teydenotto on henkilökohtaisempi kuin palautepostiin tai nettivinkkiin tullut.” (Vanhempi konstaapeli, Nettipoliisi)

Netissä olevia palveluita tarjotaan kysymys–vastaus-palstojen muodossa, keskustelufoorumeilla, nettivas-taanotoilla tai erilaisissa chateissa eli verkon kautta tapah-tuvassa reaaliaikaisessa keskustelussa. Palveluita löytyy organisaatioiden omilta verkkosivuilta tai niitä tarjotaan päivystysluonteisesti erilaisissa sosiaalisen median ym-päristöissä. Sosiaalinen media on tarjonnut uudenlaisen vuorovaikutteisen kanavan, jonka avulla eri toimijat ta-voittavat lapset ja nuoret huomattavasti paremmin myös verkossa. Esimerkiksi poliisilla tai nuorisotyöntekijällä on profiili yhteisöpalvelussa, jonka kautta nuori voi olla yh-teydessä työntekijään.

16

17

Millaistaapualapsetjanuorethakevatverkosta?Verkossa keskustellaan samoista asioista, jotka puhututta-vat lapsia ja nuoria muuallakin. Koulu, harrastukset, ystä-vät tai niiden puute ovat yleisiä keskustelunaiheita nuorille suunnatuissa verkkopalveluissa. Verkossa työtä tekevät käy-vät keskusteluja nuorten kanssa usein myös yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä tunteista. Lisäksi yhteydenottajia mie-tityttävät paljon erilaiset kehitykseen ja kasvuun liittyvät asiat: esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiden kanssa keskustellaan paljon painosta, unirytmistä, seksistä ja sek-suaalisuudesta sekä mielenterveyteen liittyvistä asioista. Ahdistus, alakulo, kiusaamisen kohteena oleminen ja eri-laiset ihmissuhdevaikeudet ovat melko yleisiä keskuste-lunaiheita verkossa. Lapset ja nuoret kertovat vaikeistakin asioista, kuten perheväkivallasta, syömishäiriöstä ja ma-sennuksesta. Keskusteluja käydään ajoittain myös itsetu-hoisesta käyttäytymisestä ja itsemurha-ajatuksista.

”Tuntuu, että netissä ja verkkokeskusteluissa saatetaan pu-hua hyvin yksityiskohtaisia ja henkilökohtaisia asioita. Nuori, jonka kanssa en ole aikaisemmin jutellut, saattaa hyvinkin

pikaisesti kertoa aika paljon itsestään ja hyvin henkilökoh-taisia juttuja.” (Nuorisotyöntekijä, Espoon kaupunki)

Verkossa toimivia poliiseja työllistävät verkon kautta ta-pahtuneet rikokset, mutta poliisiin ollaan yhteydessä myös muissa asioissa. Nuoret hakevat tietoa esimerkiksi liikenne-käyttäytymiseen liittyvistä lakipykälistä. Nettipoliisia työl-listävät pääasiassa seksuaalirikosepäilyt, joista kirjattiin noin 50 rikosilmoitusta vuoden 2011 aikana. Suurin osa näistä tapauksista oli netin kautta tapahtuneita lapsen seksuaa-lisen hyväksikäytön epäilyjä. Muita yleisiä suoritteita po-liisilla olivat kiusaamisrikoksiin liittyvät tapaukset, joiden rikosnimikkeinä olivat yleensä laiton uhkaus tai kunnian-loukkaus. Osa yhteydenotoista tulee nuorilta itseltään tai vanhemmilta. (Nettipoliisi 2011.)

”Nuoret toivovat, että vastuu puheeksi ottamiseen ei olisi heillä. Se on kaikkien nuorten parissa työtä tekevien ammat-tilaisten vastuulla. Esimerkiksi seksuaaliterveystematiikka on hankala ja siihen liittyy tabuja. Aina nuoret eivät löydä edes sanoja. Luulen, että nuoret hyötyisivät ja olisivat tyytyväisiä

Reaaliaikaiset Neuvonta chatin välityksellä Avoin ryhmächat Nettivastaanotot Suljettu ryhmächat Suljettu vertaistukiryhmä

Kahdenkeskiset Ryhmämuotoiset Kirjepalvelu Keskustelupalstat Verkkoneuvontapalvelu Kysymys- ja vastauspalsta

Viiveelliset

18

siitä, että heiltä kysytään asioita.” (Terveydenhoi-taja, Väestöliitto)

Verkko eroaa kasvokkaisesta koh-taamisesta siinä, että nuori pääsee

kertomaan huolensa nimettömästi luotettavalle aikuiselle. Apua tarvitse-

via nuoria pyritään kuitenkin ohjaamaan ja motivoimaan verkosta kasvokkaisten

palveluiden pariin. Erityisen tärkeänä pi-detään positiivisen palautteen antamista nuorelle silloin, kun kyseessä on arkaluon-toinen aihe, josta nuori ei ole aikaisemmin

uskaltanut puhua muualla.

”Yksinäisyys näyttäytyy verkossa. Nuoret haluavat jutella siitä, mitä voi tehdä kun ei ole kavereita tai muita ihmisiä, joihin voi luottaa.” (Tervey-

denhoitaja, Verkkoterkkari-hanke)

Verkon tarjoama anonymiteetti mahdollistaa myös niin sanotut tekaistut tarinat tai sepitetyt uhri- ja sankarita-rinat. Kyseessä saattaa olla lapsen tai nuoren huomion-hakuisuus tai tarve saada vertaistukea. Nuorten verkkoon kirjoittamat traagiset tai liioitellut tarinat blogeissa ja kes-kustelupalstoilla saattavat herättää huolta myös muissa verkkokeskustelijoissa. Verkkotyötä tekevien tulee lähtö-kohtaisesti suhtautua lapsen tai nuoren kertomukseen totuutena. Lastensuojelullista huolta herättävät yhtey-denotot pyritään mahdollisuuksien mukaan selvittämään ja viemään eteenpäin.

”Kokemus on osoittanut, että todella raadolliset elämänta-rinat, joista nuoret kirjoittavat blogeissa ja keskustelupals-toilla, ovat monesti tekaistuja tarinoita.” (Vanhempi kons-taapeli, Nettipoliisi)

Aikuisen tarjoaman tuen puute tai tarve keskustella luotet-tavan aikuisen kanssa ovat yleisiä syitä, miksi nuoret ha-keutuvat heille suunnattuihin verkkopalveluihin. Jos nuo-ri ei ole halukas hakemaan apua muualta kuin verkosta, ei työntekijällä ole muita vaikutuskeinoja kuin kuunnella nuorta ja olla hänen tukenaan. Motivoiminen, tukeminen ja ratkaisujen pohtiminen yhdessä nuoren kanssa kuuluu palvelun luonteeseen. Akuutit tapaukset, kuten itsemur-halla uhkailu ja itsensä vahingoittaminen, pyritään aina ilmoittamaan joko lastensuojeluviranomaisille tai poliisille.

”Tosi hyvä juttu, että tälläinen on olemassa ja että chatti on avoinna 2 krt/vko. Vaikka netissä ei saakaan sitä tarvitse-maansa tukea välttämättä, se saattaa jo helpottaa et pääsee

puhumaan ja/tai saa kuulla aikuisen/ammattilaisen mie-lipiteen mieltä painavasta asiasta.” (Anonyymin nuoren

palaute Pulmakulman chat-palvelusta)

19

Lasten suojelu verkossa

3

20

I nternetistä on muodostunut lasten ja nuorten keskeinen kasvu- ja toimintaympäristö, jonka pe-rusteella viranomaisten ja muiden yhteiskunnal-

listen toimijoiden tulee tarjota suojelua ja läsnäoloa myös verkossa. Ongelmien ehkäisy ja niihin puuttuminen on lisännyt tarvetta ymmärtää digitaalista mediaa ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Mitäonlastensuojeluverkossa?Verkossa tehtävä lasten suojelu on moninaista ja se to-teuttaa ehkäisevän lasten suojelun periaatteita, joita myös voimassa oleva lastensuojelulaki (2007) painottaa. Lasten suojelulla laajana käsitteenä ei tarkoiteta lastensuojelu-viranomaisten tehtävänä olevaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua, vaan se on nähtävä muitakin viranomaisia sekä kansalaisia koskettavana asiana. Lasten suojelu pe-rustuu lapsen kansainvälisesti tunnustettuihin oikeuksiin, jotka ovat kirjattuna YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuk-sessa (1989). Suomessa lastensuojelulaki ohjeistaa kaikki yhteiskuntatoimijat kansalaisista ylimpiin hallintoelimiin panostamaan ongelmien ehkäisyyn lapsiväestön kaikkinai-sen hyvinvoinnin ylläpidossa, turvaamisessa ja kehittämi-sessä. Lasten ja nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla on ammattiroolinsa takia velvollisuus tehdä lastensuoje-luilmoitus, jos he ovat alaikäisestä huolissaan.

Huomioitavalaki:

• Lastensuojelulaki: 5 . luku § 25 Ilmoitusvelvollisuus (12.2.2010/88)

Lasten suojelu verkossa tarkoittaa erilaisten tuki- ja neuvon-tapalveluiden tarjoamista, nuorten ohjaamista avun piiriin

ja tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen tekemistä. Lisäk-si verkkotyön tekemisen kautta tuleva ymmärrys nuorten verkkokulttuurista ja -ympäristöistä auttaa suojelemaan lapsia ja nuoria verkossa olevilta riskitekijöiltä. Verkossa tar-vitaan luotettavia aikuisia, mikä antaa nuorille mahdollisuu-den käydä dialogia turvallisesti itseä askarruttavista asioista. Lapset ja nuoret voivat osallistua esimerkiksi vertaisryh-miin, käydä keskustelemassa kahden kesken työntekijän kanssa chatissa tai varata ajan nettivastaanotolta. He voivat myös viettää aikaa reaaliaikaisissa teemakeskusteluissa.

”Keskeistä verkon kautta annettavassa avussa on nuoren mielen, äänen ja ajatusten kuuleminen. Ja sen takia netti-palvelu on ihan äärimmäisen tärkeä, koska siellä kysytään anonyyminä ne kysymykset, joita ei kehdata kysyä kasvo-tusten tai puhelimessa.” (Terveydenhoitaja, Väestöliitto)

LastensuojelullisenhuolenilmeneminenverkossajailmoitusvelvollisuusLapsen ja nuoren kuunteleminen on tärkeää, ja luotetta-vien aikuisten läsnäoloa tarvitaan siellä, missä lapset sekä nuoret viettävät aikaansa. Kontaktin ja luottamussuhteen rakentaminen lapseen tai nuoreen on ensisijaista myös verkossa. Verkossa kohdatut lapset ja nuoret voivat pää-asiassa hyvin, mutta palveluissa kohdataan myös niitä, jotka tarvitsevat tiiviimpää tukea kuin verkossa voidaan tarjota ja joiden tilanteeseen on puututtava.

Jos lapsi tai nuori kertoo verkossa huolta herättävästä asiasta tai tilanne on muulla tavoin arvioitavissa huoles-tuttavaksi, joudutaan verkkotyössäkin arvioimaan lasten-suojeluilmoituksen laatimista. Lastensuojelulakiin ei ole erikseen kirjattu verkkotyötä tekevien tahojen ilmoitus-

21

Nuorillesuunnatunverkkotyönfooru-miinkuuluvattahottekivätyhteensä23lastensuojeluilmoitustavuonna2011lastentainuortenyhteydenotto-jenperusteella .Suurinosailmoituk-sistakoskiitsetuhoisuutta,nuoreenkohdistuneitarikoksiajaongelmiakutenperheväkivaltataivanhempienpäihteidenkäyttö .

(Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2012).

velvollisuutta, mutta lapsille ja nuorille verkkopalveluita tuottavien tahojen on hyvä olla selvillä omasta roolistaan suhteessa lastensuojelulakiin. Verkkotyötä tekevän henki-lön on myös syytä olla tietoinen lastensuojeluilmoituksen teon tarkoituksesta ja hyödyistä. Vuonna 2012 voimaan tul-lut lastensuojelulain (2007) muutos koskee lapsiin kohdis-tuvia seksuaalirikosepäilyjä. Näissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä lastensuojeluviranomaisten lisäksi poliisille. Lasten ja nuorten parissa tehtävässä verkkotyössä tämä on tärkeä ottaa huomioon.

”Lähtökohta on se, että yritetään saada nuoreen ensin kon-takti. Ei tehdä tuosta vaan nimettömistä nuorista lastensuo-jeluilmoituksia, koska tiedämme, että se ei johda mihinkään.” (Terveydenhoitaja, Väestöliitto)

Verkossa nuoret esiintyvät lähtökohtaisesti nimimerkeillä tai nimettöminä. Lastensuojelullista huolta herättäneistä nuorista on haasteellista tehdä lastensuojeluilmoitus, jollei nuori halua antaa työntekijälle henkilö- tai yhteystietojaan. Lapsen tukemisen ja auttamisen näkökulmasta, työnteki-jän tulee pyrkiä mahdollisimman avoimeen keskusteluun ja perustella, miksi hän on huolissaan lapsen/nuoren ti-lanteesta. Mikäli työntekijä ei saa henkilötietoja, on tär-keää kerätä talteen kaikki saatavilla olevat tiedot, joiden perusteella nuoresta on mahdollista tehdä lastensuojelu-ilmoitus. Ajoissa puuttuminen ja ennaltaehkäisy on lapsen etu. Toisaalta tarkkoja sääntöjä siihen, milloin lastensuoje-luilmoitus verkkotyössä tulisi tehdä, on mahdotonta koota, vaan jokainen tapaus on yksilöllinen ja tilannekohtainen.

Lasten suojelu tarvitsee yhteisiä periaatteita ja toi-mintatapoja myös verkkoympäristössä. Verkossa ilmi tullut huoli nuoresta on yhtä todellinen kuin kasvokkaisessa työs-sä lasten ja nuorten kanssa. Verkkotyötä tekevillä tahoilla

on olemassa yhteinen ohjeistus lastensuojeluilmoituksen tekoon verkkotyössä (liite 3, ks. s. 34). Ohjeistus tukee ver-kossa toimivien tahojen työtä. Myös viranomaisyhteistyö poliisin ja sosiaaliviranomaisten kesken lisää verkkotyötä tekevien tahojen keinoja varhaiseen puuttumiseen.

22

23

Case1:LastensuojeluilmoitusanonyymistänuorestaNuori kertoo kahdenkeskisessä verkkokeskustelussa, että hän on masentunut ja hänellä on paha olla. Työn-tekijä tarttuu nuoren aiheeseen ja kysyy häneltä taustatietoja ja tarkentavia lisäkysymyksiä.

Nuoren kanssa keskustellaan siitä, mikä aiheuttaa masentuneisuutta ja miten nuori voisi lähteä hake-maan apua itselleen. Nuori kertoo, ettei hän halua puhua kenellekään aikuiselle asioistaan. Nuori viiltelee itseään ja miettii usein itsemurhaa. Työntekijä kertoo verkkokeskustelussa nuorelle, että hänellä heräsi huoli nuoresta. Työntekijä pyytää, että nuori antaisi yhteystietonsa, jotta työntekijä voisi auttaa nuorta saamaan apua. Nuori ei kuitenkaan halua kertoa tietoja itsestään, vaan poistuu keskustelusta ja sulkee keskusteluikkunan.

Lastensuojelullisesta syystä, nuoren itsetuhoisuuden perusteella, työntekijä tekee lastensuojeluilmoi-tuksen Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Lastensuojeluilmoituksessa ilmoitetaan kaikki nuoresta tie-dossa olevat asiat, kuten mahdollinen nimimerkki tai profiili.

Case2:LastensuojeluilmoituskunnuoritunnetaanNuori tulee kahdenkeskiseen chattiin keskustelemaan perheensä tilanteesta. Nuori kertoo, että hänen ko-tonaan käytetään runsaasti alkoholia ja vanhemmat riitelevät usein. Lisäksi nuori kertoo, että vanhempien riidat pelottavat häntä ja että kotona on vaikeaa olla.

Työntekijä keskustelee nuoren kanssa alkoholinkäytöstä ja siitä, että perheen on mahdollista saada apua. Keskustelun jatkuessa työntekijä kysyy, uskaltaisiko nuori antaa työntekijälle yhteystietonsa, jotta he voisivat puhua asiasta lisää ja työntekijä voisi ohjata nuorta avun hakemiseksi. Nuori empii hiukan, mutta antaa kuitenkin nimensä ja puhelinnumeronsa työntekijälle. Työntekijä soittaa nuorelle ja he keskustelevat asiasta vielä tarkemmin.

Nuori kertoo, ettei hän uskalla puhua perheensä tilanteesta kenellekään. Työntekijä ehdottaa, että hän voisi ottaa yhteyttä nuoren kotikunnan lastensuojeluun ja perheen tilannetta voitaisiin lähteä selvittämään tätä kautta. Nuoren mielestä tämä on hyvä ajatus. Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen nuoren kotikuntaan.

24

YhteenvetoTietoverkko ja digitaalinen tai sosiaalinen media ovat muut-taneet yhteiskuntaamme ja sosiaalisia suhteita lyhyessä ajassa. Diginatiivit erottuvat aiemmista sukupolvista mo-nessa mielessä. Muutokseen voidaan suhtautua joko kieltä-mällä se, hyväksymällä se tai toimimalla ennalta ehkäise-västi. Lasten ja nuorten parissa toimivilla on erilaisia rooleja lasten ja nuorten suojelemisessa verkon riskeiltä ja verkossa.

Verkkotyötätekevilläjapalveluitatuottavilla tahoil-la on paljon tietoa siitä, millaisia asioita lapset ja nuoret pohtivat ja millaisista asioista he haluavat jutella aikuisten kanssa. Sosiaalisen median on huomattu olevan toimiva kanava lasten ja nuorten äänen kuulemiseen. Tärkeää on, että tietoa jaetaan ja työtä kehitetään siihen suuntaan, jos-sa lasten ja nuorten ilmaisemaan hätään voidaan reagoida riittävän ajoissa ja nopeasti myös verkossa.

Vanhempienjaopettajien ymmärrys ja kiinnostus lasten ja nuorten verkkoelämää kohtaan on erityisen tär-keässä roolissa. Mediakasvatuksen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtämisen avulla voidaan ehkäistä monia ongelmia. Pelkästään rajoitukset ja kiellot eivät suojele lapsia riskeil-tä. Lasten, nuorten ja aikuisten arkinen vuorovaikutus ja toimiva ilmapiiri vaikuttavat sekä todellisessa että netti-maailmassa pärjäämiseen. (Dunkels 2007, ref. Järg-Tärno 2010.) Mitä varmempi tunne lapsella ja nuorella on luo-tettavan aikuisen läsnäolosta omassa elämässä, sitä vä-hemmän hänellä on tarvetta etsiä verkosta kiinnostusta tai hyväksyntää tarjoavia tuttavuuksia.

Viranomaisten on hyvä olla tietoisia siitä, että ne lap-set ja nuoret, jotka ovat muutenkin kiusattuja tai eri tavoin huonossa asemassa, voivat joutua todennäköisemmin hy-väksikäytön uhriksi myös netissä. Uhrien ja riskiryhmien auttaminen ei kuitenkaan saisi tapahtua heidän vapauk-siensa kustannuksella tai aiheuttaa enemmän haittaa kuin

hyötyä. (Emt.) Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten tai poliisin ymmärrys heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten verkkokäyttäymisestä saattaa ehkäistä uusien ongelmien syntymistä.

Lastenjanuortenverkkopalveluitatuottavientahojenkeskeisiätehtäviä:

• Palvelun luotettavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen

• Lasten ja nuorten kuuleminen

• Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen sekä sosiaalinen vahvistaminen

• Palveluohjaus ja neuvonta

• Tiedon jakaminen ulospäin

• Lastensuojelulain näkökulmien huomioiminen

Vanhempienjakoulunkeskeisiätehtäviä:

• Kiinnostuneisuus lasten ja nuorten verkon käyttöä kohtaan

• Luottamuksellisen suhteen ylläpitäminen lapseen/nuoreen

• Lasten ja nuorten tukeminen, kuuleminen ja osallistaminen

• Riittävä mediakasvatus ja netiketin välittäminen

Viranomaistenkeskeisiätehtäviä:

• Verkon ja verkon ilmiöiden ymmärtäminen osana lasten ja nuorten maailmaa

• Lasten ja nuorten tukeminen

• Viranomaisyhteistyö ja konsultaatioapu

• Lastensuojeluilmoituksen tai rikosilmoituksen vastaanottaminen ja asian tutkiminen

25

Usein kysyttyjä kysymyksiä

4

26

T ästä luvusta löytyvät kysymykset ja vastaukset on koottu eri lähteistä ja niiden soveltaminen lasten ja nuorten median käytön ohjaamises-

sa hyödyttää toivottavasti eri toimijoita. Verkon moninai-nen luonne ja siellä tapahtuvat asiat eivät ole aina kieltei-siä. Tähän on koottu tiivistetysti asioita ja tilanteita, joissa aikuisen rooli ja vastuu korostuvat lapsen ja nuoren me-diakasvatuksessa ja ohjaamisessa.

27

”Suojelenkoliikaanuorta,joskiellännetinkäytönkokonaan?”Netin käyttö on olennainen osa nykypäivän lasten ja nuor-ten elämää. Netissä tavataan kavereita ja etsitään tietoa. Netin käyttöä on mahdotonta täysin valvoa tai estää, kos-ka nuori voi käyttää nettiä esimerkiksi kaverin kännykäl-lä tai kirjastossa vanhempien tietämättä. Lapsi tai nuori voi myös pitää netin käytön kieltämistä rangaistuksena jostain. Kieltämisen sijasta kannattaa pyrkiä avoimuu-teen ja yhteisiin pelisääntöihin netin käytössä. Perhees-sä kannattaa keskustella ja sopia yhdessä, missä, milloin ja miten nettiä on sopivaa käyttää. Lisäksi kannattaa ot-taa huomioon se, että lasten ja nuorten netinkäyttö on erilaista eri ikäkausina. Pienemmät lapset käyttävät net-tiä pääasiassa pelaamiseen, kun taas iän karttuessa ne-tinkäyttötavat ovat yhä sosiaalisempia ja netti on ennen kaikkea yhteydenpitoväline.

”Lapsenionalle13-vuotiasmuttahaluaaliittyäFacebookiin .Sallinkotämänlapselle?”Facebookin virallinen ikäraja on tällä hetkellä 13 vuotta. Fa-cebook ei vaadi tunnistautumista, joten sinne voi kirjautua käytännössä nuorempanakin. Tilastojen mukaan Facebookia käyttävät jo 10–12-vuotiaat lapset. Viime kädessä vastuu lapsen ja nuoren netinkäytöstä on aikuisella. Aikuisen kan-nattaa tutustua Facebookin käyttöehtoihin ja keskustella lapsen ja nuoren kanssa ikärajojen merkityksestä ja siitä, miksi näitä on hyvä noudattaa. Hyvin nuori lapsi ei vält-tämättä ymmärrä Facebookin sosiaalista luonnetta ja sitä, että siellä jaettu tieto on hyvin nopeasti suuren ihmisjoukon nähtävillä. Esimerkiksi kuvien jakaminen Facebookissa on erittäin helppoa, ja nuori voi ajattelemattomuuttaan ladata itsestään erittäin arkaluontoisen kuvan kaikkien nähtäville.

”Nuorikertoojoutuneensakiusatuksiverkonvälityksellä .Voinkotehdäasiallejotain?”Kiusaamiseen on tärkeää aina puuttua, tapahtuipa se sit-ten koulussa, harrastuksissa tai netin välityksellä. Ensim-mäiseksi kannattaa selvittää, mitä on tapahtunut ja missä. Asiaan liittyvät kuvat ja viestit kannattaa ottaa talteen mah-dollista selvittelyä varten. Kiusaamistilanteissa on tärkeää, ettei lähde mukaan nimittelyyn tai muihin asiattomuuk-siin. Kiusaajan voi laittaa erilaisissa palveluissa estolistal-le ja ilmoittaa ylläpidolle asiattomien viestien ja kiusaajan profiilin poistamiseksi. Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä kouluun ja viranomaisiin tilanteen mukaan. Nettipoliisi selvittää verkossa sattuneita kiusaamistapauksia. Poliisi tutkii netissä tapahtuneita kiusaamistapauksia pääasiassa nimikkeellä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. (Pelasta-kaa Lapset ry, 2011b.)

Poliisipuuttuutarvittaessakoulu-tainettikiusaamistapauksiin:1. Pyytämällä yhteydenottajaa ilmoittamaan asiasta

koululle tai vanhemmille tai tekemään asiasta rikosilmoituksen.

2. Antamalla ”virtuaalisen” huomautuksen kiusaajalle.3. Ilmoittamalla vanhemmille tai kouluun.4. Tekemällä asiasta tarvittaessa rikosilmoituksen.(Nettipoliisi 2011.)

”Mitentoimia,josnuorionjoutunutahdistelluksiverkossa?”Ahdistelun tai hyväksikäytön uhriksi joutuneelle lapselle tai nuorelle on tärkeää kertoa, ettei vika ole hänessä, vaan vastuu tapahtuneesta on aina tekijällä. Uhri voi helposti syyllistää itseään ja tuntea häpeää tapahtuneen johdos-

28

ta. Jos jotain vakavaa on jo tapahtunut, tulee lapselta tai nuorelta mahdollisuuksien mukaan pyytää lupa asian sel-vittämiseksi. Seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä tulee ilmoittaa poliisille mahdollisimman matalalla kynnyksel-lä. Aikuisen tehtävänä on myös huolehtia, että nuori saa riittävästi tukea ja apua asian läpikäymisessä. Esimerkiksi Tukinaiset ja Rikosuhripäivystys auttavat seksuaalirikoksen uhriksi joutuneita. (Exit-hanke 2012.)

”Lapsikertootörmänneensäverkossaahdistustaherättäviinkuviin .Mitäkannattaisitehdä?”Lapsi voi joutua alttiiksi haitalliselle materiaalille verkossa. Aikuisen tehtävänä on suojella lasta hänen ikätasonsa mu-kaisesti. Lapsen kanssa asiaa tulee käsitellä rauhallisesti, ilman syyttelyä. Lasta tulee kannustaa ja tukea mahdolli-simman avoimeen keskusteluun. Suomessa on mahdollista ilmoittaa verkossa olevasta epäasiallisesta tai rikollisesta materiaalista poliisille (Nettivinkki) ja Pelastakaa Lapset ry:n koordinoimaan Nettivihje-palveluun.

”Nuorestaonlaitettukuviaverkkoon,jotkahaluaisinpoistaa .Onkotämämahdollista?”Kyseessä saattaa olla kunnianloukkaus (Rikoslaki, 24. luku 9. §), mikäli kuva on julkaistu asiattomassa tai ivaavassa tarkoituksessa tai yksityiselämää koskevan tiedon levittä-minen (Rikoslaki, 24. luku 8. §), mikäli kuvien sisältö on arkaluontoinen. Sekä nuorilla että aikuisilla on ajoittain hankaluuksia hahmottaa, että netissäkin pätevät lait ja että niiden rikkominen on rangaistava teko. Esimerkiksi nettikiusaamisen välineenä voidaan käyttää kuvien tai videoiden levittämistä. Tällöin tekijä ei aina ymmärrä te-kojensa seurauksia eikä myöskään niitä seurauksia, joita

kunnianloukkauksesta tai yksityiselämää koskevan tie-don levittämisestä tekijälle itselleen seuraa. Pääsääntöi-sesti kannattaa muistaa, että kaikki nettiin ladattu sisältö on periaatteessa aina siellä saatavilla, mutta esimerkiksi kuvien poistamiseksi kannattaa olla yhteydessä palvelun ylläpitäjään ja tarvittaessa poliisiin.

”SamassakoulussalapsenikanssaolevallanuorellaonFacebook-profiilissaanuhkaavakuva .Mitenkannattaatoimia?”Internetissä tapahtuva uhka voi toteutua monella taval-la. Uhka voi tulla esille esimerkiksi chat-keskusteluissa, keskustelupalstoilla tai sähköpostin välityksellä. Netissä voidaan myös julkaista kuva, jossa on uhkaava kuvateks-ti. (Virtuaalinen lähipoliisiryhmä.) Kaikki uhkaavat viestit tulee ilmoittaa poliisille (paikallinen poliisi, nettipoliisi tai nettivinkki), ja jos tilanne on akuutti, tulee soittaa ylei-seen hätänumeroon 112. Poliisin tehtävänä on tutkia ja arvioida, onko kyseessä todellinen uhkaus, ja päättää jat-kotoimenpiteistä.

”Mitenylipäätäänonmahdollistasuojellalastaverkonriskeiltä?”Vanhempien on tärkeää tietää, mitä oma lapsi tai nuo-ri tekee verkossa. Samalla tavalla kuin vanhempi kysyy kuulumisia koulusta, kannattaa kysyä myös kuulumi-sia verkon käytöstä. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen on tärkeää, kuten on myös avoin keskustelu aiheeseen liittyvistä riskeistä. Aikuisen kannattaa tutustua lapsen käyttämiin verkkopalveluihin, selvittää palveluiden sään-nöt ja ylläpidon yhteystiedot. Kannattaa myös varmistaa, että lapsi on tietoinen säännöistä ja tietää, miten toimia, jos hän kohtaa ongelmia verkossa. (Pelastakaa Lapset ry, 2011b.)

29

LopuksiTietoverkko ja sosiaalinen media ovat tänä päivänä erotta-maton osa lähes kaikkien elämää. Yksilöiden mahdollisuu-det vaikuttaa sen sisältöön ovat kuitenkin rajalliset. Tiedäm-me, että lapsia ja nuoria tulee suojella verkossa tapahtuvilta ikäviltä asioilta, mutta samalla voimme tuntea voimatto-muutta asian edessä. Tässä oppaassa on tarkasteltu erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita verkossa, joiden järjestäminen ja tuottaminen on yksi keino lisätä verkon turvallista käyttöä. Samalla verkossa työskentely lisää ym-märrystä sen sisällöstä, vaikutuksista ja toimintalogiikasta.

Euroopan komissio julkaisi toukokuussa 2012 eurooppalaisen strategian internetin parantami-seksi lasten näkökulmasta. Vaikka internetiä, sen käyttöön tarvittavia laitteita ja palveluita ei luotu alun perin lapsille, on heistä tullut yksi niiden mer-kittävimmistä käyttäjäryhmistä. Lasten ja nuorten

30

turvalliseen internetin käyttöön tuleekin kiinnittää erityis-tä huomiota. Strategia painottaa neljää eri toimenpidettä: Lapsille ja nuorille tulee tarjota laadukasta verkkosisältöä ja heidän tietoisuuttaan ja omaa toimijuuttaan tulee vah-vistaa. Lisäksi lapsille tulee luoda turvallisia verkkoympä-ristöjä ja heihin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin. Kuten oppaassa on tuotu esille, on Suomessa tällä hetkellä pal-jon eri tahoja, jotka pyrkivät strategiassa mainittuihin ta-voitteisiin. Samalla on hyvä tiedostaa myös se, että tämä työ on vasta alussa.

Kiitämme kaikkia hankkeen yhteistyötahoja ja erityisesti kiitämme opasta varten haastattele-miamme henkilöitä tärkeistä näkökulmista; Verkko-terkkari-hanketta, Nettipoliisia (entinen Virtuaalinen lähipoliisiryhmä), Exit-hanketta, A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -hanketta, Väestöliiton edustajia sekä Helsingin ja Espoon nuorisotoimien nuoriso-työntekijöitä.

31

Liite 1 Esimerkkejä nuorille suunnatuista verkkopalveluistaValtakunnallisetpalvelut Verkkosivu PalvelumuodotHelppimesta www .helppimesta .fi chat-päivystykset,Helppimesta ry. Kysy meiltä -palveluEtsivänettityö www .etsivanettityo .fi chat-päivystykset IRC-GalleriassaNuorten Palvelu ryExit-hanke www .exit .fi avoimet chat-päivystyksetExit – pois prostituutiosta ry. IRC-GalleriassaNetari,Mantelichat www .pelastakaalapset .fi Netarin chat-päivystykset,Pelastakaa lapset www .mantelichat .fi mm. IRC-Galleria, Demi.fiNettivastaanotto, Väestöliitto www .vaestoliitto .fi/nuoret nettivastaanottoNuortennetti www .mll .fi/nuortennetti keskustelupalsta,Mannerheimin lastensuojeluliitto viiveellinen kirjepalveluNettisaapas www .nuortenkeskus .fi työntekijät mukana Suomi24.fiNuorten keskus -sivuston Nuoret-osion keskustelupalstallaNettiturvakoti www .turvakoti .net yleinen keskustelupalsta,Ensi- ja turvakotien liitto kahdenkeskinen chat, ryhmächatTukinet www .tukinet .fi keskusteluryhmä, Suomen Mielenterveys-seura kahdenkeskiset chat-päivystyksetNettipoliisi www .poliisi .fi/nettipoliisi Facebook, IRC-Galleria,Helsingin poliisi Windows Live MessengerVarjomaailma www .varjomaailma .fi Varjofoorumi ja suljettuA-klinikkasäätiö vertaistukiryhmä

Seudullisetpalvelut Verkkosivu PalvelumuodotPulmakulma, Helsingin www .nuoret .info kysy–vastaa-palsta, seutukunnan nuorisotiedotus kahdenkeskinen chatByströminnuortenpalvelut www .nettinappi .fi kahdenkeskiset chat-päivystyksetOulun kaupunki IRC-Galleriassa (syksy 2012)Vamos–Etsivänuorisotyö www .facebook .com/ Chat (esim. Facebookin taiHelsingin diakonissalaitos vamosetsivatyo IRC-Gallerian kautta)

32

Liite 2 Hyödyllisiä linkkejä ja materiaalejaSivustotMannerheimin lastensuojeluliitto www .mll .fiTietoturvakoulu www .tietoturvakoulu .fiPelastakaa Lapset ry www .pelastakaalapset .fiMediakasvatusseura www .mediakasvatus .fiSuomen internetopas www .internetopas .comNettipoliisi www .poliisi .fi/nettipoliisiPeliraati www .peliraati .fiVäestöliitto www .vaestoliitto .fi

MateriaalejaMediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus: www .meku .fiLapset ja media. Kasvattajan opas.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www .thl .fiNuoret pelissä. Tietoa kasvattajille lasten ja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta.Pelastakaa Lapset ry: www .pelastakaalapset .fiNettielämä on oikeaa elämää ja nettikasvatus on tavallista kasvatusta.A-klinikkasäätiö: www .a-klinikka .fiNettiriippuvuustesti

33

Liite 3 Lastensuojeluilmoitus verkkotyössäNuorille suunnatun verkkotyön foorumin jäsenorganisaatioiden työntekijöille ja vapaaehtoisilleOhjeistus on laadittu nuorille suunnatun verkkotyön näkökulmasta ja se perustuu lastensuojelulakiin 13.4.2007/417

1) Nuorille suunnatun verkkotyön foorumin jäsenorganisaation työntekijän tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, jos hän työssään verkossa* kohtaa tilanteen, jossa lastensuojelun tarpeen selvittäminen tuntuu tarpeelliselta. Va-paaehtoistyöntekijä ohjeistetaan kertomaan mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta/nuoresta organisaation työntekijälle, jolloin työntekijä on vastuussa asian eteenpäin viemisestä. Myös vapaaehtoistyön-tekijällä on oikeus yksityishenkilönä tehdä lastensuojeluilmoitus.

2) Ilmoituksen tekemisen perusteeksi riittää, että työntekijällä on herännyt huoli alle 18-vuotiaan lapsen/nuoren terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksista**. Ilmoituksen tekee a) työntekijä, joka on saanut tietää mah-dollisesta lastensuojelun tarpeesta itse tai b) työntekijä, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tar-peesta vapaaehtoiselta.

3) Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään sekä organisaationsa nimissä. Työntekijä tai vapaaeh-toinen kertoo ilmoituksen tekemisestä lapselle/nuorelle, jota ilmoitus koskee, mikäli se on tilanteessa mahdollista.

4) Työntekijä tekee lastensuojeluilmoituksen lapsen/nuoren omaan kotikuntaan, jos kotikunta on tiedossa. Mikäli kotikuntaa ei tiedetä, lastensuojeluilmoitus tehdään Helsingin sosiaalipäivystykseen puhelimitse tai kirjallisena.

5) Työntekijän ei tarvitse tietää asiakkaan henkilöllisyyttä lastensuojeluprosessin missään vaiheessa, vaan ilmoituk-sen vastaanottajan tehtävänä on selvittää lapsen/nuoren henkilöllisyys.

6) Foorumi on lisäksi kirjannut suositeltavat menettelytavat lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi verkkotyön nä-kökulmasta.

(Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi 2010)

* Verkossa kohdattu lapsi/nuori on oltava työntekijän yksilöitävissä jonkun verkossa käytettävän tunnisteen perusteella.

** Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. (Sosiaaliportti, Lastensuojelun käsikirja)

34

LähteetA-klinikkasäätiö 2012 . Päihdelinkki-verkkosivusto, Tietoiskut.

Nettiriippuvuus. Saatavana www-osoitteessa:

www .a-klinikka .fi .Viitattu 10.10.2012.

Alila Salla, Koskenkangas Nina 2011 . Verkkososiaalityö

nuorisososiaalityön toimintamuotona. Sosiaalityön

pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.

Barak Azy, Wander Schwartz Michal 2000 . Empirical evaluation

of brief group therapy conducted in an Internet chat

room. Ref. Rinkinen (2012).

Dunkels Elza 2007 . Bridging the Distance – Childrens Strategies

on Internet. Väitöskirja. Uumaja, Ruotsi: Umeå

University. Ref. Järg-Tärnö (2010).

Euroopan komissio 2012 . Eurooppalainen strategia internetin

parantamiseksi lasten näkökulmasta. Saatavana

www-osoitteesta: http://eur-lex .europa .eu . Viitattu

10.10.2012.

Exit-hanke 2012 . Sinä et ole myytävänä -opas. Pysäytä seksin

osto alaikäiseltä. Faktaa & työkaluja opettajille,

vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville

aikuisille. Saatavana www-osoitteesta:

www .exithanke .fi .Viitattu 10.10.2012.

EU Kids Online II . Livingstone Sonia, Haddon Leslie, Görzig

Anke, Olafsson Kjartan 2011. Risks and safety on the

Internet: The perspective of European children. Full

Findings.

Granholm Camilla 2010 . Virtuaalinen auttamisympäristö

voimaannuttavan vuorovaikutuksen ja sosiaalisen tuen

tarjoajana. Teoksessa Pohjola, Kääriäinen, Kuusisto-

Niemi (toim.) 2010. Sosiaalityö, tieto ja teknologia

(s. 157–181). Jyväskylä: PS-kustannus.

Hubara Shirley, Pakkanen Emilia 2010 . Lasten ja nuorten

vertaistuki verkossa. Raportissa Roine, Ilva, Takala

(toim.). Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien

päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja

käytännön työssä. A-klinikkasäätiön raporttisarja.

nro 57.

Joinson Adam N . 2005 . Internet behavior and the design

of virtual methods. Teoksessa Hine (toim.). Virtual

Methods. Issues in Social research on the internet

(s. 21–34). New York: Berg. Ref. Alila , Koskenkangas

(2011).

Joensuu Mika 2011 . Nuoret verkossa toimijoina. Teoksessa

Merikivi, Timonen, Tuuttila (toim.) Sähköä ilmassa.

Näkökulmia verkkoperustaiseen nuorisotyöhön

(s.14–23). Helsinki: Nuorisotutkimusseura,

Nuorisotutkimusverkosto ja Humanistinen

ammattikorkeakoulu.

Järg-Tärno Regina 2010 . Nuorten nettikäyttäytymisen riskejä ja

ratkaisuja niihin. Haaste-verkkolehti 3/2010. Saatavana

www-osoitteesta: www .haaste .om .fi . Ref. Dunkels

(2007).

Kangas Sonja, Lundvall Anniina, Sintonen Sara 2008 . Lasten

ja nuorten mediamaailma pähkinänkuoressa.

Liikenne- ja viestintäministeriö. Lasten ja nuorten

mediafoorumi.

Ketokivi Kaisa 2008 . Biographical disruption, the wounded self,

and the reconfiguration of significant others. Teoksessa

Widmer, Jallioja. Beyond the Nuclear Family: Families

in a Configuration Perspective. Bern, Berliini ym.: Peter

Lang. Ref. Granholm (2010).

Kojo Marjaana 2011 . Verkkopelit – sosiaalista vai

epäsosiaalista? Teoksessa Merikivi, Timonen,

Tuuttila 2011. Sähköä ilmassa. Näkökulmia

verkkoperustaiseen nuorisotyöhön (s.40–42). Helsinki:

35

Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto ja

Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kotisaari Tuuli 2012 . Vertaistukea verkossa.

Virtuaalivuorovaikutuksen tutkimus sosiaalisen tuen

rakentumisesta Tukinetissä. Sosiaalityön pro gradu

-tutkielma. Tampereen yliopisto.

Lapsen oikeuksien yleissopimus . Yhdistyneet Kansakunnat YK

(1989).

Lastensuojelulaki . Suomen säädöskokoelma § 417 (2007).

Löfberg Cecilia 2008 . Möjligheternas arena. Oppaassa

Nätvandra! – En instruktion till samtal med unga

online. Fryshusets Nätvandrare.

Mannerheimin lastensuojeluliitto . Nuortennetti-sivusto.

Nettikiusaaminen. www-osoitteessa: www .mll .fi .

Viitattu 10.10.2012.

Matikainen Janne 2008 . Verkko kasvattajana – mitä aikuisen

tulisi tietää ja ajatella verkosta? Helsinki: Gaudeamus,

Palmenia-sarja.

Mustonen Anu, Salokoski Tarja 2007 . Median vaikutukset

lapsiin ja nuoriin – Katsaus tutkimuksiin sekä

kansainvälisen mediakasvatuksen ja -säätelyn

käytäntöihin. Helsinki: Mediakasvatusseura, Julkaisuja

2/2007.

Näre Sari, Oksanen Atte 2006 . Lapset pelissä. Virtuaaliviidakon

ansat. Jyväskylä: Gummerus.

Pelaajabarometri: Pelaamisen muutos . Karvinen Juho, Mäyrä

Frans 2011. Tampereen yliopisto. Saatavilla www-

osoitteesta: http://tampub .uta .fi . Viitattu 10.10.2012.

Pelastakaa Lapset ry, 2011 (a) . Suojele minua kaikelta.

Tietoa internetin ja digitaalisen median osuudesta

seksuaaliseen hyväksikäyttöön lasten kanssa ja heidän

hyväkseen toimiville ammattilaisille. Saatavana

www-osoitteesta: www .pelastakaalapset .fi .Viitattu

10.10.2012.

Pelastakaa Lapset ry, 2011 (b) . Nettielämä on oikeaa elämää

ja nettikasvatus on tavallista kasvatusta. Saatavana

www-osoitteesta: www .pelastakaalapset .fi . Viitattu

10.10.2012.

Rikoslaki . Suomen säädöskokoelma § 39 (1889).

Rinkinen Tuija 2012 . Nuorten kysymyksiä

seksuaaliterveydestä Väestöliiton Internetpalvelussa.

Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 54/2012.

Terveystieteen väitöskirja. Helsinki: Väestöliitto ry,

Väestöntutkimuslaitos.

Salavuo Miikka . Nuoret sosiaalisen median käyttäjinä

(blogimerkintä). Saatavana www-osoitteesta:

http://miikkasalavuo .fi . Viitattu 17.9.2012.

Salokoski Tarja 2005 . Tietokonepelit ja niiden pelaaminen.

Psykologian väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylä university

printing house.

Sinisalo-Juha Eeva, Timonen Päivi 2011 . Verkkoperustaisen

nuorisotyön määrittelyä ja teoriaa. Teoksessa Merikivi,

Timonen, Tuuttila (toim.) Sähköä ilmassa. Näkökulmia

verkkoperustaiseen nuorisotyöhön (s.23–36). Helsinki:

Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto ja

Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Thomas Angela 2007 . Youth Online. Identity and literacy in the

digital age. New York: Peter Lang.

Virtuaalinen lähipoliisiryhmä . Nettirikosten pohdintaa.

Saatavana www-osoitteesta: www .poliisi .fi . Viitattu

14.9.2012. 36

LastensuojelujadigitaalinenmediaTietoa ja näkökulmia ammattilaisille ja kasvattajille

Lasten ja nuorten verkkososiaalipalvelut (Vespa) -osahanke /

Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämisohjelma

Helsingin sosiaalivirasto

Teksti Heli Parikka ja Merja Saukko

Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy

Kuvat futureimagebank.com ja Shutterstock (piirrokset ja s. 30–31)

Paino Aksidenssi Oy, Helsinki 2012

Printti ISBN 978-952-272-359-8

Verkko ISBN 978-952-272-360-4

37