Työeläke ja sen perustehtävä sosiaaliturvajärjestelmässäMarkku J JääskeläinenSidosryhmäjohtajaTyöeläkevakuuttajat TELA ry

2

Lakisääteisen sosiaalivakuutuksen kehitys pähkinänkuoressa

• Eläkevakuutus

– työeläke (1962, uudistukset 2005 ja 2007)• eri eläkelajit; esim. yrittäjäeläkkeet 1970• eri eläkemuodot ja kuntoutusetuudet

– kansaneläke (1956, uudistuksia)

• Sairausvakuutus (1964; uudistus 2006)

– työtulovakuutus• sairauspäiväraha

– sairaanhoitovakuutus• lääkärinhoitokorvaukset• Lääkekorvaukset

• Työttömyysturva (1960; 1985; uudistus 2003)

– perusturva– Ansioturva

• Tapaturmat

– työtapaturma (1948, uudistukset 1982, 1993, 2003)– liikennevakuutus (1960)– molemmissa vakuutuslajeissa valmisteilla kokonaisuudistus

3

Suomalaisen työeläketurvan erityispiirteitä

• Lakisääteisyys

• Ansiosidonnaisuus

• Koskemattomuusperiaate (eläkeoikeus säilyy vaihdettaessa työpaikkaa)

• Etuusperusteisuus (eläkkeiden tavoitemäärä määritelty) maksuperusteisuuden (vakuutusmaksu määritelty) sijasta

• Katottomuus (työeläkkeen perusteena olevilla ansioilla ei ole enimmäismäärää

• Toimeenpano yksityisillä yhtiöillä, säätiöillä ja kassoilla

• Työnantajan takaisinlainausoikeus

• Osittain rahastoiva järjestelmä

4

Työeläkeasioiden valmistelu ja päättäminen

• Työmarkkinaosapuolet, jotka edustavat maksajia, neuvottelevat ratkaisujen päälinjat

• 1990-luvulta jatkuvan neuvottelun periaate (eläkeneuvotteluryhmät)

• Kolmikantainen yhteistyö

• Hallitus vastaa valmistelusta; eduskunta säätää lait

• Kirjaukset eri hallitusohjelmissa

• Eläkkeistä työuriin

• Malli on kansainvälisesti ainutlaatuinen

Työeläketurvaa hoitavat Telan jäsenet

• Vakuutusyhtiöt (6)

– Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo– Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera– Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö

Ilmarinen– Försäkringsaktiebolaget Pensions-

Alandia– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Varma– Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas

• Eläkekassat (4)

• Säätiöt (14)

– Eläkesäätiöyhdistys ESY ry:n kautta

• Muut työeläkevakuuttajat

– Merimieseläkekassa (MEL)– Maatalousyrittäjien eläkelaitos

(MYEL)– Kirkon keskusrahasto (KiEL)– KEVA (KuEL, VaEL)– Kelan toimisuhde-eläkkeet– Suomen Pankin eläkelaitos

Keva hoitaa

503.05.2023

6

Työeläkkeiden rahastointi laeittain

• TyEL ja MEL– osittain rahastoivia järjestelmiä– MEL: valtio kustantaa kolmanneksen eläkemenosta

• YEL ja MYEL– jakojärjestelmiä– pieni puskurirahasto– valtio maksaa eläkemenon, johon maksutulo ei riitä

• KuEL, VaEL = julkisten alojen palkansaajien eläkejärjestelmät– jakojärjestelmiä– suuret puskurirahastot

7

Ennen 1940-lukua• Muihin Länsi-Euroopan maihin nähden Suomen sosiaaliturva

(sosiaalivakuutus) oli ennen toista maailmansotaa kehittymätöntä

– Työntekijän tapaturmavakuutus 1895– Valtion virkamiesten eläkelaki 1924 (taustalla säätyajalta

periytyvä valtion elatustraditio)

• Suomi oli edelleen agraariyhteiskunta, johon vakuutusmuotoinen ajattelu ei vielä sopinut muun Länsi-Euroopan tapaan

• Länsi-Euroopan maissa pakollisen sosiaalivakuutuksen kehittämistä jatkettiin sairausvakuutuksella, Suomessa vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksella

8

Kansaneläkelaki 1937 (voimaan vuonna 1939)

• Punamultahallitusyhteistyön tuloksena

• Pakollinen 18-65 -vuotiaille

• Henkilökohtaiset eläkesäästötilit

• Kahden prosentin eläkemaksu ei riittänyt kattamaan riittävää eläketurvaa

• Iäkkäimmät lain ulkopuolelle

9

Jälleenrakennuskausi 1940-1950 -luvuilla

• SAK ja STK sopivat 1940 neuvottelusuhteista (tammikuun kihlaus)

• Työmarkkinajärjestöjen asema korostuu sotien jälkeen

• Karjalaisten asuttaminen, sotainvalidit, sotakorvaukset

• Lapsilisäjärjestelmä 1948

• Kansaneläkeuudistus 1956– Ansiosidonnaisuus poistuu– Kansaneläke muuttuu tuloharkinta- ja tasaeläkkeeksi– Luovuttiin rahastoinnista ja siirryttiin jakojärjestelmään, jossa

eläkemenot rahoitetaan pääosin vuotuisilla vakuutusmaksutuloilla

10

Eläkevakuutus ennen lakisääteistämistä

• Eläkevakuutus otettiin henkiyhtiöstä yksilöllisenä tai ryhmävakuutuksena

• Ryhmävakuutuksissa Eläke-Varmalla monopoli v. 1961:een

• Avustuskassalain mukaisia eläkekassoja (elinkeino- ja järjestöryhmittymät)

• Eläkesäätiöt (järjestäjänä työnantajat)

– 1955:een yleisen säätiölain puitteissa; 1955 eläkesäätiölaki

• Eläkesäännöt

– Työnantajien eläkelupauksia yksilöllisesti tai ryhmänä; suoritettiin suoraan käyttövaroista

11

TEL säädetään • Merimieseläkelaki 1956

• Työeläkekomitea 1956-1960 (lähes yksimielinen mietintö – työmarkkinajärjestöjen vaikutus– poliittinen jakolinja selkeä– hallitus ei antanut komitean esittämää lakiesitystä

• Työntekijäin eläkelaki TEL (ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien LEL) voimaan (1.7.1962) ed. V Kokkolan eduskunta-aloitteen pohjalta (1961)

– vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle– Ikärajaksi 65 v

• Eläketurvakeskus työeläkejärjestelmän keskuselimeksi 1961

12

Sosiaaliturva osaksi tulopolitiikkaa 1970- ja 1980-luvuilla

• Tulopolitiikan kausi 1968 alkaen

• Palkansaajien ansiosidonnaisesta turvasta sovittiin osana tulopolitiikkaa

• Sosiaaliturvan kehittäminen sidottiin taloudelliseen kasvuun

• Eläketurvan kehittämisen painopiste siirtyy yhä enemmän kansaneläkejärjestelmästä työeläkkeisiin

• Etuudet pääosin verotettaviksi (SOVE-uudistukset)

13

Työeläke-etuudet laajenevat 1967 - 1986

• Perhe-eläkkeet 1967

• Yrittäjäeläkelait YEL ja MYEL

• Työttömyyseläkkeet 1971

• Osatyökyvyttömyyseläkkeet 1971

• Kuntoutus harkinnanvaraista

• Varhaiseläkemahdollisuudet 1986

– YVE-ikäraja 55 v -> 58 v -> 60 v

• Osa-aikaeläke 1987

• Esiintyvien taiteilijoiden ja freelancereiden TaEL 1986

14

Talouslama 1990-luvulla• Työeläkejärjestelmän sopeutumiskausi 1987-2005

– Eläkeleikkauksia– Työntekijän eläkemaksu (1993)– Varhaiseläkkeisiin supistuksia– Kansaneläkkeen pohjaosaa ei enää niille, joiden työeläketurva riittävä (1996)

• Sairausvakuutuksessa sairauspäivärahalla korvattiin vain menetettyjä ansioita; lääkekorvauksiin heikennyksiä

• Työttömyysturvaan työmarkkinatuki (peruspäivärahan suuruinen, yleensä tarveharkintainen) sekä muita leikkauksia

• Seurauksena:

– sosiaalivakuutus entistä työ- ja ansiosidonnaisemmaksi– tulo- ja tarvehankinta korostuu vähimmäisturvassa

15

Kokonaisuudistukset 2000-luvulla

• 1990-luvulla tehtyjen leikkausten lievennyksiä

• Mittavat eläkeuudistukset– Etuudet ja määräytymisperusteet 2005

(työmarkkinasopimukset 2001 ja 2002)– Lainsäädännön kokoaminen 2007– Sijoitussäännöstöuudistus 2007

• Sairausvakuutusuudistus 2006

• Työttömyysturvauudistukset– Mm. työttömyys- ja työeläkejärjestelmien tehtävien

täsmentäminen (työttömyyseläke eläkemuotona asteittain poistuu)

16

Työuria jatkamaan

• Kuntoutusuudistus 2004 : oikeus kuntoutukseen lakiin

• Nousevat karttumat v 2005 uudistuksessa, 1,9 ja 4,5%

• Elinaikakerroin vuodesta 2009 lähtien

• Työmarkkinajärjestöjen ja valtion yhteinen tavoite 62,4 v v. 2025

• Työeläkeuudistus 2017: uudet eläkeiät, tavoite-eläkeiät

• Vuodesta 2030 lähtien eläkeiät kytketään eliniän odotteeseen

17

Yksityisen sektorin vakavaraisuussääntely (sijoitukset)

• Vuoden 1997 uudistus

– Mahdollisuus parempiin sijoitustuottoihin

• Vuoden 2007 uudistus

– Eläkejärjestelmätasoinen puskuri– Tavoitevyöhykkeen käsitteestä luovuttiin

• Määräaikaislaki 2012:een

• Uusi vakavaraisuusuudistus 2014

Julkisen eläketurvan vaiheita (1)

• 1900-luvun alkuun asti anottiin ”elinkautista” eläkettä

• Invaliditeettikomitea 1908; Sairausvakuutuskomitea 1911

• Kaupunkien omia eläkesääntöjä 1900-30-luvuilla, myöhemmin maalaiskunnissa

• Onni Hallstenin komitea 1921

– Ehdotus pakollisesta vanhuus- ja muusta sosiaalivakuutuksesta (raukesi)

• Valtion virkamiesten eläkelaki 1924 (60-66 prosentin karttuma, 63 vuoden ikä, koskemaan kaikkia työntekijöitä)

• Täydentäviä yksityisiä ryhmäeläkevakuutuksia (ensimmäisenä Varman vakuutus v. 1926 teollisuuden toimihenkilöille)

18

Julkisen eläketurvan vaiheita (2)

• 1950-luvulla

– mallieläkesäännöt – yritys yhdenmukaistaa eläkesääntöjä

• hahmotelmia kuntien työntekijöiden eläketurvan toteuttamistapoja (eläkevakuutus vakuutusyhtiöstä, yhteinen avustuskassa, eläkesäätiö, oma kunnallinen eläkelaitos, keskuseläkerahasto)

• Eläketoimikunta 1961

• Eläkesääntötoimikunta 1961

19

Julkisen eläketurvan vaiheita (3)

• TEL:n vaikutus

– Kunnat ja kuntainliitot olivat velvollisia maksamaan eläkemaksuja

• TEL:n ulkopuolelle

– työsuhteet, joiden perusteella työntekijällä oli oikeus muussa laissa säädettyyn tai julkisista varoista kustannettuun eläketurvaa (esim. virkasuhteet

• Kunnalla, joilla ei ollut eläkesääntöä, oli kaksi vuotta aikaa järjestää asia lakisääteisesti vähintään TEL:n tasoisesti

• TEL:n voimaantulo tiivisti kuntien yhteistyötä eläketurvan yhteiseksi järjestämiseksi

20

Julkisen eläketurvan vaiheita (4)

• TEL:n säätämisen takia kuntaeläkkeiden viiteryhmä vaihtuu

– Aiemman kiinteän valtion eläkesidoksen asemesta katseet yksityissektorin suuntaan (työmarkkinaratkaisut, työeläketyöryhmät)

• KVTEL 1.7.1964 (v. 1964 myös Kunnallinen eläkelaitos)

– Eläkeoikeuden määräykset sisältävä eläkesääntö v. 1964 lopussa– Ominaispiirteinä ammatilliset ja alemmat eläkeiät

• VEL 1967

• Myöhemmin kehitys kohti joustavia eläkejärjestelmiä

• Rahastointi alkaa 1988 (kunta) ja 1990 (valtio)21

22

Julkisen eläketurvan vaiheita (5)

• 1990 –luvulla eläkeiät nousivat, henkilökohtaiset ja ammatilliset eläkeiät, valinnat

• Vuoden 2005 uudistukset, pitkät siirtymäajat

• KiEL, KuEL, VaEL

• Vuodesta 2017 JuEL, noudattelee pääosin TyELiä

• Keva –laki: Keva hoitaa hommat keskitetysti, rahoitus hajautettu

23

Uusia asioita, uusia periaatteita?

• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

• Kestävyys

• Elinajan odotteen huomioon ottaminen

• Kansainvälistyminen

• Eurooppalainen näkökulma

• Globaalin talouden vaateet

• Suhde kansalaispalkkaan

• Takuueläke

• Eläkekatto

• Lakisääteisen turvan purkaminen