ETSK pyrkii puheenjohtajuuskaudellani edistämään omalta osaltaan uudistettua Lissabonin strategiaa ja tukemaan siihen liittyviä Euroopan unionin aloitteita. Yhtenä merkittävänä tehtävänä on edistää tutkimuksen ja innovoinnin, teollisten sovellusten ja koulutuksen välistä verkostoitumista. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sillä ne tarjoavat suurimman osan työpaikoista.

Olen vakuuttunut, että lainsäädännön yksinkertaistaminen unionin ja valtioiden tasolla (kuten komiteassa toimiva yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä on suositellut) ja hallinnollisen taakan keventäminen paikallistasolta alkaen edistää kasvua ja luo työpaikkoja. Tämä aihe oli yksi neuvoston puheenjohtajavaltion Saksan keskeisistä painopisteistä, ja pidän tätä lähestymistapaa hyvin kannatettavana.

Komitean väliaikaisen Lissabon-ryhmän on valmisteltava huolellisesti kokoava raportti, joka on tarkoitus antaa keväällä 2008 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle, jotta EU:n johtajat kiinnittäisivät asiaan riittävän paljon huomiota.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on uudistettuun Lissabonin strategiaan läheisesti liittyvä poliittinen tavoite.

(– –)

ETSK:ssa toimivan kestävän kehityksen seurantaryhmän tulisi edistää verkostoitumista kumppanien kesken ja luoda yhteyksiä lukuisiin kestävää kehitystä käsitteleviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin, Euroopan ympäristökeskukseen ja Eurostatiin. Sen tulisi lisäksi tarkkailla erilaisten kehitysindikaattorien muutoksia ja kartoittaa hyviä ja huonoja käytänteitä.

Ilmastonmuutos, energiapolitiikka ja ympäristönsuojelu

Poliittiset ohjelmat muuttuvat nykyään melkein päivittäin. Tämä vie ajatukset ilmastonmuutos- ja energiapolitiikkaan, jonka Euroopan komissio on nimennyt keskeiseksi painopistealakseen (– –).

ETSK:lla on tämän aiheen hyvin tuntevia jäseniä, ja luotan, että he ottavat aktiivisesti osaa keskusteluun. Meidän tulee osallistua niiden sisäisten ja kansainvälisten politiikkavaihtoehtojen tarkasteluun, jotka voivat tulla kyseeseen viimeisteltäessä kipeästi tarvittavia energia-alan strategisia toimenpiteitä. Yhdessä komitean asiantuntijoiden ja työvaliokunnan kanssa pohdimme, millainen rakenne soveltuisi komiteassa tähän tarkoitukseen. Näkisin mielelläni, että komitealta pyydettäisiin aiheesta valmistelevia lausuntoja.

Eurooppalainen yhteiskuntamalli

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeä väline demokratian ja talouskehityksen kannalta. Euroopan unionin, jäsenvaltioiden hallitusten, työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Välttämättömistä uudistuksista ja sosiaaliturvajärjestelmien mukautuksista on neuvoteltava perusteellisesti ennen niiden hyväksymistä. Kuuluisa palveludirektiivi on tästä silmiinpistävä esimerkki. Sen vuoksi komitean on seurattava tiiviisti keskustelua työaikadirektiivistä.

Yhteiskuntajärjestelmässämme on kehitettävä koulutusta ja edistettävä sopeutumiskykyä. (– –)

On totta, että yhteiskuntien ikääntymisen aiheuttamat muutokset ovat haaste sosiaaliturvajärjestelmille. On kuitenkin osoitettava mielenkiintoa myös työssäkäyvän ikääntyvän väestön potentiaaliin. (– –)

2. UlkosuhteetKomitean institutionaalinen rooli ulkosuhteiden alalla on rajallinen. Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa toimivien kumppaniemme kanssa ylläpidettävien suhteiden ansiosta komitealla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet tukea EU:n virallista politiikkaa. Koska komitean jäsenet eivät ole poliitikkoja (eivätkä yritä esiintyä sellaisina), he voivat toisinaan olla avuksi poliitikoille silloin, kun ulkopolitiikassa ei päästä eteenpäin.

Talous‑ ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kansainvälinen järjestö AICESIS

Olen tyytyväinen siihen, että ETSK:lle vahvistettiin Soulissa syyskuussa 2006 varsinaisen jäsenen asema AICESIS:ssä tammikuun 1. päivästä 2007 alkaen. Kyseessä on velvoite, joka korostaa ETSK:n roolia AICESIS:n täysjäsenenä ja antaa sille myös johtavan aseman organisaatiossa. (– –)

JOHDANTOKomitean uutena puheenjohtajana esittelen ohjelmani. Se ei ole ristiriidassa edeltäjäni Anne-Marie Sigmundin ohjelman kanssa. Ensisijaiset tavoitteeni ovat erilaiset, mutta komitean johtajana olen primus inter pares (ensimmäinen vertaisteni joukossa), ja täten kunniatehtäväni ja velvollisuuteni on ajaa kaikkien komitean jäsenten ja komitean edustamien yhteiskunnallis-ammatillisten järjestöjen etuja.

Ohjelmani johtoajatus on sama kuin toimikauteni avajaispuheessa: ihmiskasvoinen yrittäjyys. Unionin on kannustettava yrittäjyyteen (Unternehmergeist) yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa, jotta se pystyy vastaamaan edessä oleviin haasteisiin. Ymmärrän yrittäjyyden laajasti: yrittäjyys on sekä nuoria että vanhoja koskevaa aloitteellisuutta riippumatta siitä, onko kyseessä taloudellinen, tieteellinen vai kansalaistoiminta. Etenkin talouden alalla yrittäjyys on avainasemassa pyrittäessä vastaamaan globalisaation haasteisiin. Se ei kuitenkaan voi olla itseisarvo, vaan sen on oltava myös ihmiskasvoista. Yrittäjyyden lopullisena tavoitteena on oltava eurooppalaisen yhteiskuntamallimme säilyttäminen – sehän tarjoaa esikuvan myös muulle maailmalle – sekä sen valmistaminen kohtaamaan globalisoituneen kilpailun ja väestönmuutosten haasteet.

Yrittäjänä tiedän hyvin, että aika on arvokasta – toiset jopa sanovat, että ”aika on rahaa”. Sen vuoksi keskityn ohjelmassani tärkeimpiin painopisteisiin ja pyrin olemaan konkreettinen, käytännönläheinen ja mitattava. Ohjelmani jakautuu kolmeen osaan: poliittiset ja aihekohtaiset tavoitteet, ETSK:n rooli Euroopan unionissa ja komitean oma toiminta.

Olen erityisen kiitollinen kaikille jäsenille, jotka vastasivat pyyntööni ja antoivat ohjelmaani panoksensa. Saamani materiaali on arvokasta ja tarkkaan harkittua, vaikka näkemykset toisinaan eroavatkin. Olen ottanut huomioon erityisesti ne ehdotukset, joita hyvin useat jäsenet ovat tehneet. Jos tässä ohjelmassa ei kuitenkaan kaikkia niitä mainita, se ei tarkoita sitä, että olisin jättänyt ne huomiotta. Ne ovat tallessa, ja aion viitata niihin ohjelmani toteutuksen kuluessa. Uudet näkemykset ovat myös aina tervetulleita.

I POLIITTISET PAINOPISTEET1. Globalisaation haasteisiin vastaaminenGlobalisaatio merkitsee EU:lle kolmitasoista haastetta: taloudellista, älyllistä (koulutus, innovointi ja tutkimus) ja hallinnollista. (– –) Maailmanlaajuistumiseen reagoimisen on toimittava uudenlaisena moottorina Euroopan yhdentymiselle: kansalaiset ja yhteiskunta tietävät, ettei tällaisia ongelmia voida ratkaista pelkästään valtiollisten rakenteiden avulla.

Euroopan unioni on nykyisten 27 jäsenvaltionsa perusteella jo maailman suurin talousliitto, ja tulevaisuudessa sen on määrä edelleen laajentua. Meidän on tiedostettava EU:n voima ja pidettävä tässä yhteydessä mielessä, että voimme onnistua vain pitämällä yhtä, toimimalla yksituumaisesti ja ilmaisemalla kantamme yhteistyökumppaneillemme yhtenäisesti.

Tässä yhteydessä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on tärkeä tehtävä sekä eri elintensä muodostamana rakenteena että jäsentensä arvokkaan panoksen välityksellä. Komitean jäsenet ovat henkilökohtaisesti ja kansallisten ja kansainvälisten organisaatioidensa välityksellä keskeisiä eurooppalaisten ajatusten välittäjinä. Heillä on mahdollisuus saada kansalaiset tiedostamaan EU:n päätösten merkitys jokapäiväisessä elämässä, ja he pystyvät

välittämään unionin kansalaisten, työntekijöiden ja yritysten odotukset EU:lle ja sen toimielimille.

Mitkään politiikat tai ohjelmat eivät ole tehokkaita, elleivät komitean jäsenet osallistu niihin aktiivisesti tehostamalla niiden vaikutuksia ja antamalla palautetta niiden toteuttamisesta.

Uudistettu Lissabonin strategia ja kilpailukyky

Uudistettu Lissabonin strategia on Euroopan unionin tärkein poliittinen väline globalisaation haasteisiin vastaamiseksi. Kevään 2005 huippukokouksessa päätettiin prosessin elvyttämiseksi keskittyä seuraaviin painopistealoihin:

– kasvun ja työllisyyden edistäminen

– tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä edistävät toimenpiteet.

(– –)

Syyskuu 2007 / 7 Erikoisnumero Eu­roopan talou­s- ja sosi­aali­komi­tEa – si­lta Eu­roopan ja järjEstäy­ty­nEEn kansalai­sy­h­tEi­sku­nnan väli­llä WWW.EESC.EUROPA.EU

ETSKINFO

ISSN 1830-6330

Puheenjohtaja Dimitris Dimitriadisin ohjelma vuosiksi 2006–2008 Tiivistelmä puheenjohtajan ohjelman esittelypuheesta

Ihmiskasvoinen yrittäjyys

(jatkuu sivul­l­a 4)

ETSK:n uusi kokoonpano vuosina 2006–2008

www.eesc.europa.eu

PuheenjohtajaDimitris Dimitriadis (ryhmä I – työnantajat – Kreikka)

PUHEENJOHTAJISTOTällä kaksivuotiskaudella ETSK:n puheenjohtajana ja varapuheenjohtajina toimivat seuraavat henkilöt:

VarapuheenjohtajaAlexander von Schwerin (ryhmä II – työntekijät – Saksa) Budjettiryhmän puheenjohtaja

VarapuheenjohtajaJillian van Turnhout(ryhmä III – muut eturyhmät – Irlanti) Viestintäryhmän puheenjohtaja

PuheenjohtajaHenri MalosseRanska

Komiteassa on kolme ryhmää: ”työnantajat”, ”työntekijät” ja ”muut eturyhmät”.Ryhmä I (työnantajat)

PuheenjohtajaMario SepiItalia

PuheenjohtajaStaffan NilssonRuotsi

Ryhmä III (muut eturyhmät)Ryhmä II (työntekijät)

Ryhmä I:n varapuheenjohtajatPeter Clever (Saksa)Antal Csuport (Unkari)Jacek Krawczyk (Puola)Thomas McDonogh (Irlanti)Eve Päärendson (Viro)Irini Ivoni Pari (Kreikka)

TyöVALIOKUNTA

Työvaliokunta organisoi komitean toi-minnan ja lausuntotyön. 39-jäseniseen työvaliokuntaan kuuluvat mm. komi- tean puheenjohtaja ja kaksi varapuheen-johtajaa. Erityiskysymyksissä työvalio-kuntaa avustavat väliaikaiset ryhmät.

Ryhmä III:n varapuheenjohtajatMiklós Barabás (Unkari)Luca Jahier (Italia)Mall Hellam (Viro)

Ryhmä II:n varapuheenjohtajatKarin Alleweldt (Saksa)Liina Carr (Viro)Gérard Dantin (Ranska)Ernst Erik Ehnmark (Ruotsi)Victor Hugo Sequeira (Portugali)Dana Štechová (Tšekki)

TäySISTUNTOKomitean täysistunto hyväksyy erityisjaostojen lausuntoihin pohjautuvat komitean lausunnot yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Lausunnot osoitetaan neuvostolle, komissiolle ja Euroopan parlamentille. Komiteassa on 344 jäsentä.

Ryhmä IDimitris Dimitriadis (Kreikka)Henri Malosse (Ranska)Dorthe Andersen (Tanska)Paulo Barros Vale (Portugali)Vladimíra Drbalová (Tšekki)Filip Hamro-Drotz (Suomi)Brenda King (Yhdistynyt

kuningaskunta)Viesturs Kociņš (Latvia)Gintaras Morkis (Liettua)José Isaías Rodríguez García-Caro

(Espanja)Cveto Stantič (Slovenia)Joost van Iersel (Alankomaat)János Vértes (Unkari)

Ryhmä IIAlexander von Schwerin (Saksa)Mario Sepi (Italia)William A. Attley (Irlanti)Laure Batut (Ranska)Peter Coldrick (Yhdistynyt

kuningaskunta)Anna Maria Darmanin (Malta)Georgios Dassis (Kreikka)Plamen Dimitrov (Bulgaria)Marian Krzaklewski (Puola)Lars Nyberg (Ruotsi)Josly Piette (Belgia)María Candelas Sánchez Miguel

(Espanja)Robert Schadeck (Luxemburg)

Ryhmä IIIJillian van Turnhout (Irlanti)Staffan Nilsson (Ruotsi)Bernardo Hernández Bataller

(Espanja)Luca Jahier (Italia)Meelis Joost (Viro)Seppo Kallio (Suomi)Kostakis Konstantinidis (Kypros)Cristian Pîrvulescu (Romania)Anne-Marie Sigmund (Itävalta)Stylianos Staikos (Kreikka)Juraj Stern (Slovakia)Frank Stöhr (Saksa)János Tóth (Unkari)

ETSK:n uusi kokoonpano vuosina 2006–2008

www.eesc.europa.eu

PuheenjohtajaJános Tóth(ryhmä III – muut eturyhmät – Unkari)

”Liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” ‑erityisjaosto (TEN)

PuheenjohtajaFilip Hamro‑Drotz (ryhmä I – työnantajat – Suomi)

PuheenjohtajaGeorgios Dassis (ryhmä II – työntekijät – Kreikka)

”Talous‑ ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaali‑nen yhteenkuuluvuus” ‑erityisjaosto (ECO)

”Ulkosuhteet”‑erityisjaosto (REX)

PuheenjohtajaMaría Candelas Sánchez Miguel (ryhmä II – työntekijät – Espanja)

”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ‑erityisjaosto (NAT)

PuheenjohtajaBernardo Hernández Bataller (ryhmä III – muut eturyhmät – Espanja)

PuheenjohtajaBrenda King (ryhmä I – työnantajat – Yhdistynyt kuningaskunta)

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” ‑erityisjaosto (SOC)

”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” ‑erityisjaosto (INT)

PuheenjohtajaDerek Osborn(ryhmä III – muut eturyhmät – Yhdistynyt kuningaskunta)

PuheenjohtajaJorge Pegado Liz(ryhmä III – muut eturyhmät – Portugali)

PuheenjohtajaJosly Piette (ryhmä II – työntekijät – Belgia)

Työmarkkinoiden seurantaryhmä (LMO)

PuheenjohtajaJoost van Iersel(ryhmä I – työnantajat – Alankomaat)

Neuvoa‑antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)

David Sears (ryhmä I – työnantajat – Yhdistynyt kuningaskunta)

KVESTORIT

Daniel Retureau(ryhmä II – työntekijät – Ranska)

Ludvík Jírovec (ryhmä III – muut eturyhmät – Tšekki)

Komitean pääsihteeriPatrick Venturini

Komiteassa on kuusi erityisjaostoa sekä neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä (SMO), kestävän kehityksen seurantaryhmä (SDO) ja työmarkkinoiden seurantaryhmä (LMO).

yhtenäismarkkinoiden seurantaryhmä (SMO)Kestävän kehityksen seurantaryhmä (SDO)

Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivänä 25. maaliskuuta 2007 annetusta Berliinin julistuksesta on määrä tulla merkittävä välitavoite palapelissä, joka on koottava pala kerrallaan institutionaalisten kysymysten ratkaisemiseksi. Toistan jälleen kerran, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee varauksetta perustuslakisopimuksen periaatteita, arvoja ja sisältöä (– –).

2. ETSK:n profiilin nostaminen Euroopan unionin toimielinten joukossa

Vieläkin tärkeämpää on mielestäni nostaa komitean poliittista profiilia. Tämä on (– –) puheenjohtajakauteni yleinen haaste kaikissa toimissani. Olen täysin vakuuttunut siitä, että komitealla on erittäin tärkeä tehtävä EU:n toimielinten joukossa, koska se toimii unionin ja sen kansalaisten välisenä sillanrakentajana ja koska sillä on ainutlaatuista asiantuntemusta.

Euroopan parlamentti

Komitean tulisi vahvistaa suhteitaan erityisesti Euroopan parlamenttiin, koska sen merkitys on kasvanut tasaisesti viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kyseessä on selvästi uusi haaste.

Aion ylläpitää säännöllisiä yhteyksiä Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokoukseen ja poliittisten ryhmien puheenjohtajiin. Komitean on tehostettava jäsentensä osallistumista parlamentin valiokuntien kokouksiin. Aion tarkastella, kuinka ja millaisin edellytyksin ETSK:n ja Euroopan parlamentin yhteysryhmän toimintaa voidaan elvyttää.

Edellä mainituista pyrkimyksistä huolimatta esittelijöidemme rooli on tässä lähestymistavassa keskeinen. Heidän tehtävänään on ottaa yhteyttä Euroopan parlamentin esittelijöihin käsittelemistään aiheista ja seurata, missä määrin komitean antamat lausunnot tuovat lisäarvoa päätöksentekoprosessiin.

Prosessin helpottamiseksi ajantasaistetaan lausuntojen laatimisopasta.

Neuvosto ja sen puheenjohtajavaltiot

Komitean jäseniä tulisi kutsua osallistumaan neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin nykyistä useammin. Neuvoston pääsihteeristön kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua neuvoston työmenetelmistä.

Vieläkin tärkeämpää on tarkkailla tiiviisti neuvoston puheenjohtajavaltioiden painopistealoja. Pyrin tarvittaessa myös luomaan kahdenvälisiä yhteyksiä jäsenvaltioiden pysyviin edustustoihin. Tärkeimpiä toimia ovat kuitenkin (– –) valmistelevat lausunnot erityisesti globalisaation aiheuttamista haasteista, jotka ovatkin yksi komitean ensisijaisista aihealueista.

Euroopan komissio

Komitean suhteet komissioon ovat yleisesti ottaen erinomaiset, mistä vuoden 2005 yhteistyöpöytäkirja on osoituksena. Pöytäkirjaan suunniteltu liite vahvistaa edelleen komitean ja komission suhteita ja varmistaa yhteistyön tiivistämisen.

Komitean esittelijöiden tulisi tavata komission jäsenet ja heidän osastonsa ennen kuin lausuntojen laatiminen aloitetaan. Kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa, esittelijöiden tulee jälleen olla yhteydessä komissioon ja levittää tietoa lausunnoistaan mahdollisimman korkealla tasolla (– –).

3. Suhteet kansallisiin talous‑ ja sosiaalineuvostoihinJotta ETSK voisi omaksua johtavan roolin Euroopan unionin talous- ja sosiaalineuvostojen

verkostossa, kutsuin ensimmäisenä askeleena kaikkien jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen puheenjohtajat osallistumaan heinäkuussa 2007 komitean täysistuntoon ja toimielinuudistuksesta käytyyn keskusteluun.

Yksi sydäntäni lähinnä olevista tavoitteista on vakuuttaa kyproslaiset sidosryhmät eduista, joita ne voivat saavuttaa perustamalla kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston. Toisena tavoitteena on säilyttää ETSK:n jäsenten välityksellä vakaat yhteydet

tärkeimpiin yhteiskunnallis-ammatillisiin ja valtiovallasta riippumattomiin organisaatioihin sellaisissa maissa, joilla ei ole omaa kansallista talous- ja sosiaalineuvostoa (– –).

4. Vuoropuhelu Euroopan kansalaisyhteiskunnan kanssaTavoitteenani on laatia ryhmien pyynnöstä ja kunkin ryhmän puheenjohtajan kanssa yhteisymmärryksessä nykyistä virallisemmat yhteistyösopimukset ETSK:n työvaliokunnan tunnustamien tärkeimpien yhteiskunnallis-ammatillisten organisaatioiden kanssa.

Suhteita kansalaisyhteiskuntaan hoitavan yhteysryhmän työskentelyn, koostumuksen ja toiminnan avoimuus on tärkeää, jotta vältetään ETSK:n rinnastaminen suureen, valtiovallasta riippumattomaan organisaatioon.

Komitean on laadittava uudet kriteerit sille, millaista lähestymistapaa eurooppalaisten ja etenkin Euroopan ulkopuolisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä noudatetaan ja millä tavoin yhteistyötä tehdään.

ETSK-INFO / syyskuu 2007 / 7 – Erikoisnumero

Päätoimittaja • Karel Govaert

Toimittajat • Christian Weger • Agata Berdys • Gudrun Eisele • Agnieszka Nyka • Sabine Pierrel • Ana-Cristina Costea

Osoite • Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Jacques Delors -rakennus, Rue Belliard 99, B-1040 Bryssel, Belgia P. (32-2) 546 93 96 tai (32-2) 546 95 86 F. (32-2) 546 97 64 Sähköposti: press@eesc.europa.eu Internet: http://www.eesc.europa.eu/

QE

-AA

-07-

007-

FI-N

ETSK-INFO / syyskuu 2007 / 7 – Erikoisnumero

Välimeren alueen maat

Kumppanuutemme Välimeren eteläpuolisten valtioiden ja niiden mahdollisten talous- ja sosiaalineuvostojen kanssa on menestystarina, jota ei tulisi aliarvioida. (– –)

Komitea jatkaa yhteyksien tiivistämistä Välimeren alueen kansalaisyhteiskuntiin osallistavan demokratian, koulutuksen, uusien työpaikkojen, ihmisoikeuksien (sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna) ja ympäristöpolitiikan sekä Välimeren alueella käytävän keskustelun ja yhteistyön edistämiseksi.

Tässä yhteydessä teen Lähi-idän rauhanprosessia koskevan poliittisen kannanoton: kestävä rauha on rakennettava Välimeren alueen yhteiskuntien keskinäisen ymmärtämyksen pohjalta.

Unionin laajentuminen

Vaikka Euroopan johtajat näyttävät olevan yhtä mieltä siitä, että uudet laajentumiset edellyttävät EU:n sisäisiä institutionaalisia uudistuksia, komitean tulee kuitenkin jatkaa työskentelyään eri toiminta-aloilla.

Länsi‑Balkanin alue ja Kroatia

Kiinnitän paljon huomiota Länsi-Balkanin yhteysryhmään. Sitä tulisi laajentaa 12-jäseniseksi, kuten komitean muut vastaavat ryhmät. Lisäksi kannustan EU:n ja Kroatian yhteistä seurantaryhmää jatkamaan tärkeää työtään ja edistämään Kroatian pikaista liittymistä Euroopan unioniin.

Turkki

On yleisesti tiedossa, että Turkin liittymisneuvotteluissa on vaikeuksia. (– –)

Komitean tulisi vahvistaa yhteyksiä Turkin kansalaisyhteiskuntaan ja liike-elämään neuvoa-antavan sekakomitean avulla. Siten edistetään uudistuspyrkimyksiä, ja uudistusten avulla Turkki saavuttaa valmiudet liittyä Euroopan unioniin.

Kahdenväliset suhteet

Kahdenvälisissä suhteissa tulisi tietysti kiinnittää erityistä huomiota Intiaan ja Kiinaan (– –). (– –) Komitean ja Kiinan kansalaisyhteiskunnan välisiä yhteyksiä on vahvistettava perustamalla EU:n ja Kiinan välinen pyöreän pöydän ryhmä EU:n ja Intian pyöreän pöydän ryhmän esimerkin mukaisesti. (– –)

3. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu

Komitean on edistettävä suvaitsevaisuutta erilaisia kulttuureja kohtaan. Tarkoitan tällä erityisesti monia useimmissa unionin jäsenvaltioissa jo olevia suuria maahanmuuttajayhteisöjä.

Perinteitä on kunnioitettava molemminpuolisesti:

– Maahanmuuttajien on kunnioitettava sijoittautumisvaltionsa lakeja ja arvoja, sillä hehän ovat loppujen lopuksi lähteneet kotimaastaan EU:n jäsenvaltioon paremman elämän toivossa.

– EU:n jäsenvaltioiden ja yhteiskuntien on kunnioitettava maahanmuuttajien arvoja ja perinteitä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa eurooppalaisten lakien ja arvojen kanssa.

Euroopan unionin yhteisenä filosofiana on edistää uskontojen välistä vuoropuhelua maailman muiden kulttuurien kanssa. Neuvoston tuleva puheenjohtajavaltio Slovenia haluaa asettaa tämän vuoropuhelun yhdeksi ohjelmansa painopisteistä vuonna 2008. Kannatan kulttuuritapahtumia käsittelevän työryhmän perustamista osaksi viestintäryhmää ja edeltäjäni osallistumista siihen, ja toivon ryhmän jäsenten järjestävän merkittäviä tapahtumia.

II ETSK:N ROOLI EUROOPAN UNIONISSA

1. Perustuslakisopimus, toimielinuudistus ja EU:n perustamisen 50‑vuotisjuhlallisuudet

Ranskan ja Alankomaiden hylkäävien kansanäänestysten aiheuttaman järkytyksen ja sitä seuranneen pitkän pohdinta-ajan jälkeen nyt on aika jatkaa keskusteluja ja neuvotteluja toimielinkysymyksistä. EU:n on käsiteltävä perustuslakisopimukseen sisältyviä keskeisiä seikkoja, kutsuttiin sopimusta lopulta sitten perustuslaiksi, perussopimukseksi tai perusluonteiseksi sopimukseksi.

Muistettakoon, että ETSK oli kutsuttu EU:n perustuslakisopimusta laatineen Eurooppa-valmistelukunnan työskentelyn viralliseksi tarkkailijaksi. Tämä tapahtui edeltäjieni Göke Frerichsin ja Roger Brieschin puheenjohtajakausilla.

(jatkoa sivul­ta 1)

ETSK-Info ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa ETSK:n täysistun-tojen yhteydessä. ETSK-Infon englannin-, ranskan- ja saksankie-liset painetut numerot ovat saatavissa veloituksetta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lehdistöyksiköstä.

ETSK-Info on lisäksi saatavilla 22 kielellä PDF-muodossa ETSK:n Internet-sivustossa osoitteessa http://www.eesc.europa.eu/ activities/press/eescinfo/index_en.asp.

ETSK-Info ei sisällä virallisia selontekoja. Ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa komitean julkaisuissa.

Jäljentäminen on sallittua, kunhan ETSK-Info mainitaan lähteenä ja toimitukseen lähetetään kopio julkaisusta, jossa jäljennöstä on käytetty.

Painosmäärä: 20 500 kappaletta.

Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2007.

Painettu kloorivalkaisemattomalle PaPerille