ELOKUVA JA TYYLI
description
Transcript of ELOKUVA JA TYYLI
ELOKUVA JA TYYLI
Elokuvan kokonaismuotoMuotojärjestelmä vuorovaikutus Tyylijärjestelmä
(elokuva & muut taiteet) (erityisesti elokuvallinen) | |
Ei-kerronnallinen Kerronnallinen Tietyn kaavan tai kuvion (pattern)
Dokumentti Fiktioelokuva mukainen tekniikoiden merkityk-Retorinen muoto Kerronnallinen muoto sellinen käyttö.Kategorinen muoto
Kokeellinen elokuva Mise en scèneAbstrakti muoto KuvausAssosiatiivinen muoto Leikkaus
Ääni
David Bordwell & Kristin Thompson: Film Art : an Introduction
MISE EN SCÈNE - NÄYTTÄMÖLLEPANO
Mise en scène Tutuin ja mieleen jäävin piirre elokuvassa; se mitä nähdään.
Mise en scène tarkoittaa kirjajmellisesti "näyttämölle asettamista" tai "näyttämöllepanoa". Voidaan suomentaa myös "ohjaukseksi".
Termi viittaa ohjaajan kontrolliin siitä, mitä valkokankaalla nähdään
Mise-en-scène sisältää kaikki ne elokuvan aspektit, jotka ovat yhteisiä teatterin kanssa: lavastuksen, valaistuksen, puvustuksen ja näyttelijöiden ja muiden hahmojen toiminnan.
Kontrolloidessaan mise-en-scèneä, ohjaaja asettaa tapahtuman "näyttämölle" kameraa varten
Mes on siis kuvattavan kohteen hallintaa
Mise en scène ja todellisuus Mes materially joka järjestetään kuvattavaksi, ei
"todellisuutta", joka "vain" talllennettaisiin.
Tästä syystä realismi ei automaattisesti pätevä kriteeri mes:n arviointiin; parempi lähestymistapa mes:n funktioiden tarkastelu miten motivoitu, miten vaihtelee tai kehittyy, miten toimii
suhteessa kerronnallisiin tai ei-kerronnallisiin muotoihin
Mes:n (kuten muidenkin tyylin osa-alueiden) elementtejä tarkasteltava siitä näkökulmasta, miten ne toimivat osana elokuvan kokonaismuota, ei siitä, mitä ne ovat sinällään tai miten "todellisia" ne ovat.
Mise en scènen osa-alueet lavastus valaistus puvustus ja maskeeraus näyttelijäntyö
Lavastus (setting) Lavastus kattaa miljöön /
tapahtumapaikat ja esineistön
Elokuvassa lavastuksella suurempi merkitys kuin teatterissa; nähdyt paikat voivat saada elokuvassa aktiivisen roolin, joka ylittää henkilöhahmojen roolin
Lavastus (setting)Teatterissa ihminen on keskeinen. Sen sijaan valkokankaalla draama voi toimia ilman näyttelijöitä. Koliseva ovi, tuulessa leijuva lehti, rantaan iskeytyvät aallot voivat voimistaa dramaattista vaikutusta. Joissain elokuvan mestariteoksissa ihminen on vain sivuroolissa, ikään kuin avustajana, vastapainona luonnolle, joka on todellinen pääosanesittäjä.
André Bazin
Lähikuva revolverista ei ole enää revolveri, se on revolveri-henkilö.
Jean Epstein
Lavastus (setting) – erotteluja valmiit paikat (on location) vs.
studiolavastus valittu vs. rakennettu autenttinen vs. stilisoitu runsas vs. riisuttu värikäs vs. väritön
Maisema hallitsevana elementtinäJohn Ford: Etsijät
Lavasteet hallitsevat näyttelijää:Robert Wiene: Das Cabinet des Dr. Caligari Saksa 1919/20
Lavasteet hallitsevat näyttelijää:F.W. Murnau: Nosferatu - eine Symphonie des Grauens, Saksa 1921/22
Näyttelijä hallitsee lavasteita:Carl Th. Dreyer: Jeanne D’Arc’in kärsimys Ranska 1928
Runsas lavastusBilly Wilder: Sunset Boulevard (1950)
Niukka lavastusRobert Bresson: Taskuvaras (Pickpocket 1959)
Merkityksellinen esine: prop Yksittäiset lavastuksen osat (esineet), voivat saada
käynnissä olevassa toiminnassa aktiivisen funktion ts. kerrontaa viedään eteenpäin niiden avulla
Tällaisista merkityksellisistä objekteista käytetään englannissa nimitystä prop. Prop on lyhennetty muoto sanasta property, joka tarkoittaa
rekvisiittaa tai näyttämötarpeistoa. Elokuvan kuluessa prop voi muuttua motiiviksi (vrt.
kävelykeppi elokuvassa The Wolf Man) Esimerkkejä
paperipaino Wellesin Citizen Kanessa nenälasit Eisensteinin Panssarilaiva Potemkinissa setelit Bressonin Rahassa haukkapatsas Maltan haukassa
PropRobert Bresson: Raha (1983)
PropOrson Welles: Citizen Kane (1941)
Puvut ja maskeeraus autenttisuus / tyylittely Puvustus voi olla "prop" :
His Girl Friday : Hildyn hattu vaihtuu "naisellisesta", "miehekkääseen" reportterihattuun.
komedia: puku tunnusmerkkinä ja kerronnan elementtinä ("panoply of props") Chaplinin knalli, keppi, kengät
Maskeeraus: alunperin siksi, että filmimateriaali tallentaisi näyttelijöiden
kasvot paremmin funktioita:
niukka (Dreyerin Jeanne) -> usk. draama; näköisyys hirviöt, oudot oliot (sci fi, kauhu)
Voimakas ehostus, unissakävelijä ja murhaaja CesareRobert Wiene:Das Cabinet des Dr. Caligari, Saksa 1919/20
Kerronnalliseksi motiiviksi muuttuva takki Madonnan ylläSusan Seidelman:Desperately seeking Susan (1985)
Valo ja varjo otoksen kompositio, katseen ohjaaminen tiettyihin esineisiin ja
toimintoihin; valo voi nostaa esiin, varjo kätkeä ja nostaa
jännitystä. Valo myös nostaa esiin esineiden pinnanmuodon,
tekstuurin. Objektien muovaaminen valon ja varjon avulla. varjot: objektiin liittyvät varjot ojektin heittämät varjot kuvan tilan muotoutuminen
’Heittyvä’ (cast) varjo. Valonlähde heijastaa varjon kohteen pinnalle
Objektiin liittyvä varjo korostaa muotoaRaoul Walsh: Valkoinen hehku (White heat 1948)
Valon piirteet Neljä piirrettä: laatu, suunta, lähde, väri1. Laatu
"kova" valo: jyrkät, selkeät varjot "pehmeä" valo: hajavalo, pehmeät ääriviivat
2. Suunta etuvalo sivuvalo takavalo (taustavalo, vastavalo) alavalo ylävalo
3. Lähde Päävalo (key light) Täytevalo (fill light) Hollywoodin kolmipistevalaistus (key, fill, back )
4. Väri
’Heittyvä’ kalterivarjo Hitchcockin Blackmail-elokuvanalussa (Puhtauden lunnaat, 1929 (mykkä/ääni -versiot)
Uhkaava varjomotiivi toistuu Alicen seuratessataiteilijaa hänen kotiinsa.
Alice päättää tunnustaa tappaneensa taiteilijan,ikkunan pienat heijastuvat kaltereiksi hänen takanaan.
Alice odottaa poliisiasemalla pääsyä murhaa tutkivankomisarion puheille.
Hollywood-elokuvan perusvalaistus: päävalo (key) valaisee päähenkilön, täytevalo (fill) pehmentää varjoja ja taustavalo (back) tasoittaa päävaloa ja korostaa henkilön ääriviivoja.
Voimakas sivuvalo luo dramaattisia efektejä,samoin kallistettu kamera.Reed: Third man
Valaistus: voimakas taustavalo tuottaa siluettimaisen, kohteen ääriviivoja korostavan vaikutelman.Orson Welles: Citizen Kane
Samoin voimakas alavalo, varsinkin lähikuvissa vääristää kohdettaReed: Third man
Valaistus: voimakas ylävalo korostaa Marlene Dietrichin poskia ja glamourisoi naistähteäJosef von Sternberg: Shanghai Express, 1932
Väri Voi olla lavastuksen / puvustuksen, valon
tai kuvauksen (suodattimet, filmimateriaali, jälkikäsittely) avulla tuotettua
Katseen ohjaaminen joukkokohtauksissa puvustuksen avullaRoberto Rosselini: Rise of Louis IV, Ranska 1966
Voimakkaat värit voivat tuottaa myös kapean tilan, punaisen sijaan hallitsevana värinä onkin valkoinen.Peter Greenaway: Baby of Macon
Lavastuksen ja pukujen väreillä rinnastetaan toisiinsa koti…Robert Bresson:L’Argent, Ranska 1983
Koulu ja….
..vankila.
Näytteleminen / hahmojen ilmaisu ja liike Näytteleminen – esielokuvallinen taso Hahmojen ilmaisu ja liike – elokuvan taso Elokuvassa esiintyvät hahmot/figuurit voivat olla
ihmisiä (näyttelijöitä), mutta myös muita olioita: eläimiä (Lassie, Balthazar), robotteja (R2D2, C3PO; myös HAL9000), hirviöitä (Alien) esineitä, puhtaita muotoja.
MES:n avulla hahmot voivat ilmaista tunteita ja ajatuksia, ja ne voivat myös synnyttää erilaisia liikekuvioita (kinetic patterns)
Näyttelijäntyö elokuvassa: visuaaliset elementit (ilmiasu, eleet, ilmeet) ja äänielementit (puhe, efektit)
Realistinen vai funktionaalinen näyttteleminen? "Realismi" ei välttämättä hyvä kriteeri
onnistuneelle näyttelemiselle, vaan se, miten näyttelemistyyli liittyy muuhun mes:een ja elokuvan kokonaisuuteen.
Hyvän suorituksen kriteeri: näyttelijä käyttäytyy tavalla, joka elokuvan kontekstissa on yhteensopiva hänen esittämänsä henkilöhahmon funktion kanssa - näin riippumatta siitä käyttäytyykö hän samoin kuin todellinen henkilö olisi vastaavassa tilanteessa käyttäytynyt.
Voimakasta ilmaisuaGloria Swanson elokuvassa Sunset Boulevard
Voimakasta ilmaisuaJames Cagney elokuvassa Valkoinen hehku
Vähäinen näyttelijän ilmaisuBressonin ”malleja” Taskuvarkaassa
”Näyttelijän” ei tarvitse olla ihminenAasi päähenkilönä elokuvassa Balthazar (Bresson, 1966)