E-P:n SoTe asumispalvelutyöryhmä

2

1. Johdanto 3

Asumispalvelutyöryhmän jäsenet 4

2. Asumispalveluiden määrittely 5

2.1 Senioriasuminen 5

2.2 Tavallinen palveluasuminen

2.3 Perheasuminen

2.4 Kuntouttava lyhytaikaishoito

2.5 Tehostettu palveluasuminen

2.6 Laitoshoito

3. Asumispalveluiden myöntämisen perusteet ja arviointimenetelmät 6

3.1 Perhehoidon myöntämisen edellytykset

3.2 Palveluasumisen myöntämisen edellytykset

3.3. Lyhytaikaisen palveluasumisen myöntämisen edellytykset

3.4. Tehostetun palveluasumisen myöntämisen edellytykset

3.5. Laitoshoidon myöntämisen edellytykset

4. Asumispalveluiden sisältö 7

4.1 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma 7

4.2 Ravitsemus 8

4.3 Harrastustoiminta 8

4.4 Asukkaan hygienia, vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen 9

4.5 Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat 9

4.5.1 Koneellinen lääkkeiden annosjakelu 10

4.6 Lääkäripalvelut 12

4.7 Hyvän elämän loppuajanhoito 13

4.8 Henkilöstö 13

4.9 Tilat, laitteet ja turvallisuus 14

4.10 Asiakirjahallinta 15

5. Palveluiden laadun ja sisällön arviointi 15

5.1 RAI – arviointijärjestelmä 16

5.2 RAI – vertailukehittäminen 16

3

1. Johdanto

Ikäihmisten elämänlaadun kannalta keskeisin asumispaikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Etelä-Pohjanmaan kunnissa tulisi ennakoida ja varautua ikääntymiseen huomioiden asunnon ja lähiympäristön mahdollisuudet tilanteessa, jossa toimintakyky iän myötä muuttuu.

Asuinrakennusten esteettömyydellä on suuri merkitys iäkkäiden kotona asumisen mahdollistajana. Esteelliset rakennukset ja lähiympäristöt heikentävät iäkkäiden arjessa selviytymistä ja lisäävät tapaturmia. Vanhojen kerrostalojen suurimmat haasteet esteettömyyden kannalta liittyvät hissien puutteeseen. Hissin rakentaminen mahdollistaa monen ikääntyneen ihmisen asumisen kotonaan pitempään.

Asuinympäristön kehittäminen tarvitsee erityistä huomiota alueen kunnilta. Liikuntaesteiden poistaminen, jalankulun mahdollistavien reittien ja levähdys- ja kohtaamispaikkojen lisääminen edistävät liikkumista ja parantavat sosiaalista hyvinvointia. Iäkkäiden ihmisten tarpeet tulisi huomioida asuinympäristön suunnittelussa ja ylläpidossa.

Ikäystävällisissä kunnissa on ikääntyneille väestölle erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia sekä esteettömiä ja turvallisia asunympäristöjä. Lisäksi siellä on riittävät ja kohtuuhintaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut, jotka mahdollistavat asioinnin, palveluihin pääsyn ja osallistumisen erilaisiin yhteisiin tapahtumiin. Tarjolla on myös tukea oman asunnon ennakoinnin tueksi. (STM 2013:11) Erilaiset asumisen, yhteiskuntasuunnittelun ja palvelun ratkaisut mahdollistavat iäkkäiden kotona asumista nykyistä pidempään. Merkittävää on myös lisätä ikääntyneen väestön tietoisuutta asumisen ennakoinnin merkityksestä sekä mahdollisuuksia tehdä valintoja asumisen suhteen tulevia tarpeita ennakoiden.

Ympäristöministeriö on laatinut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2013 – 2017. Suomessa ikääntyneiden määrä suhteessa koko väestöön tulee kasvamaan merkittävästi. Kyse on suuresta väestöryhmästä, joiden asumisen järjestämiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Kehittämisohjelmalla pyritään kyseisinä vuosina vastaamaan ikääntyneiden asumistarpeisiin. Ohjelma keskittyy olemassa olevan asuntokannan korjaamiseen, uudenlaisten asumisratkaisujen ja palveluasumisen kehittämiseen, asuinalueiden kehittämiseen ikääntyneiden näkökulmasta sekä asumista tukeviin palveluihin liittyviin kysymyksiin. (Ympäristöministeriön raportteja 7/ 2016 )

Ikäihmisten asumispalveluilla tarkoitetaan Sosiaalihuoltolain (SHL 1301/2014 § 11,14 ja 21)

mukaisia asumispalveluja ikäihmisille, joilla on fyysisiä. psyykkisiä ja /tai sosiaalista toimintakyvyn

alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotihoidon palvelujen turvin.

Asumispalveluja tarvitseva voi asua perhehoidossa, palvelutalossa, ympärivuorokautista hoitoa

tarjoavassa tehostetun palveluasumisen yksikössä tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Kotona asuvilla henkilöillä on kotihoitoa tukevana palveluna mahdollisuus kuntouttavaan

lyhytaikaishoitoon tietyissä asumisyksiköissä, jos se tukee kotona selviytymistä. Omaishoidon

4

lakisääteisen vapaapäivien aikainen hoito voidaan myös järjestää lyhytaikaisena hoitona tietyissä

asumisyksiköissä.

Asiakas tulee pääsääntöisesti asumispalveluihin hakemuksen perusteella. Ennen palvelun

myöntämistä selvitetään asiakkaan toimintakyky moniammatillisen tiimin arvioimana. Asiakkaan

toimintakyky selvitetään monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Palvelutarpeen

arviointi tehdään yhdessä asiakkaan, tarvittaessa omaisen/läheisen tai hänen hoitoon osallistuvien

henkilöiden kanssa.

Jos palvelujen tarpeen arvioinnissa varmistuu, että asiakas tarvitsee asumispalvelua, asiakkaalle

laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Palvelu muodostuu asiakkaalle tarjottavasta

kodinomaisesta, viihtyisästä ja asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita vastaavasta asumisesta ja siihen

keskeisesti liittyvistä tukipalveluista ja kuntoutusta edistävistä hoidosta ja hoivasta. Asiakkaalla on

mahdollisuus asua toimintayksikössä elämänsä loppuun saakka ja saada muuttuvia tarpeita

vastaavaa hoitoa ja hoivaa.

Asumispalvelutyöryhmän jäsenet

Sirkka Eväsoja, puheenjohtaja, Lapuan kaupunki. Tarja Palomäki, JIK ky, Johanna Koivuniemi, JIK ky, Riitta Kulmala, Seinäjoen kaupunki Minna Ojala-Hurskainen, Seinäjoen kaupunki Birgitta Luoma-aho, Järvi-Pohjanmaan perusturva Sari Kuikka. Kaksineuvoinen ky Katri Lahdensuo, Lapuan kaupunki Mervi Latomäki, Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö Anne Kniivilä, henkilöstön edustaja, Kaksineuvoinen ky Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry

5

2. Asumispalveluiden määrittely

Senioriasuminen on yhteisöasumista, jossa ei ole omaa henkilökuntaa ja avun tarve

hoidetaan kotihoitopalvelujen turvin.

Tavallinen palveluasuminen ei sisällä yöhoitoa, mutta oma henkilökunta huolehtii

tarvittavasta huolenpidosta ja hoidosta aamu- ja iltavuorossa. Asiakkaan toimintakyky on

selvästi alentunut. Hän tarvitsee seurantaa, ohjausta ja/tai apua useita kertoja päivässä.

Asiakas selviytyy yöaikaan ilman henkilökunnan jatkuvaa läsnäoloa (tarvittaessa

yöpartiokäynnit) ja pystyy pääsääntöisesti hälyttämään apua.

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan kodinomaista asumista perheenjäsenenä

perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoitoa annetaan ikääntyneelle, jonka hoitoa tai

muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai

muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen. Avuntarve on

pääsääntöisesti päiväaikaan ja asiakas selviytyy yhden henkilön avustamana. Asiakas ei ole

tehostetun palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa.

Kuntouttava lyhytaikaishoito on kuntouttavaa intervallihoitoa /vuorohoitoa vielä kotona

asuville ikäihmisille. Lyhytaikaisella tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan lyhyttä

jaksoa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä tai lyhytaikaishoitoon

suunnitelluissa yksiköissä. Kuntouttava lyhytaikaisasuminen tukee ikäihmisten kotona

asumista ja kotihoitoa. Palvelu on tarkoitettu myös omaishoitajan lakisääteisen

vapaapäivien järjestämiseen ja toipilasvaiheeseen akuutin sairauden jälkeiseen

kuntouttamiseen. Palvelua voidaan käyttää tarvittaessa myös arviointijaksona

ympärivuorokauden hoidon tarpeen selvittämiseksi.

Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoitoa kodinomaisissa olosuhteissa,

jonka palvelut hoidetaan moniammatillisen henkilöstön avulla. Tehostettua

palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on

ympärivuorokautista. Asiakkaan toimintakyky on merkittävästi alentunut. Asiakkaat ovat

pääosin keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita ja/tai monisairaita. Asiakas voi olla

vuoteeseen hoidettava tai hän voi olla saattohoitotilanteessa. Psyykkisesti sairaalla tai

muistisairaalla voi olla harhoja, käytösoireita, johon hän tarvitsee ympärivuorokautista

valvontaa ja ohjausta.

Pitkäaikaista laitoshoitoa voidaan toteuttaa hoito ja huolenpitona vain, jos siihen on

lääketieteelliset tai asiakasturvallisuuteen liittyvät perusteet, taikka siihen on muu laissa

erikseen säädetty peruste.

6

3. Asumispalveluiden myöntämisen nykyiset perusteet ja arviointimenetelmät

Tavallisen palveluasumisen myöntämisen edellytykset

Asiakas selviytyy päivittäistoiminnoista enintään yhden avustamana

Asiakas tarvitsee apua useita kertoja päivittäin

Ohjeellinen Ravatar-arvo vähintään 2

Ohjeellinen MMSE vähintään 18

Toimintakyvyn arvioinnin JIK – hoitoisuuspisteet >3.81

Kuntouttavan lyhytaikaishoidon myöntämisen edellytykset

- Asiakkaan toimintakyky on alentunut siten, että se vaikeuttaa kotona asumista. - Asiakas tarvitsee kuntoutussuunnitelman mukaisen jakson toimintakyvyn ylläpitämiseksi - tai parantamiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. - Asiakas tarvitsee jakson omaishoitajan / omaisen / läheisen jaksamisen tukemiseksi. - Asiakas tarvitsee jakson turvattomuuden tai sosiaalisten syiden vuoksi (esim.

asunnon muutostyöt, puolison/omaishoitajan sairaus), jos tilanne asiakkaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi tätä vaatii, eikä muuta vaihtoehtoa ole järjestettävissä.

- Asiakas tarvitsee jakson sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista, jos toimintakyky ei vielä täysin riitä kotona asumiseen.

- Asiakas tarvitsee jakson hoidollisista syistä, esim. lääkehoidon tarkistus, verensokerin tasapainotus, haavan hoito ym.

- Asiakas tarvitsee jakson tilanteen selvittämiseksi ja/tai jatkohoitopaikan järjestämiseksi

Perhehoidon myöntämisen edellytykset

- Fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne estää pärjäämisen omassa kodissa kotihoidon palvelujen tai omaishoidon turvin, mutta asiakas ei ole vielä palveluasumisen tai pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa.

- Omaishoidon lakisääteiset vapaat voidaan järjestää myös perhehoidossa. - Liikkuminen tapahtuu ilman apuvälineitä tai apuvälineen avulla. Jos liikkumisen

apuvälineenä on pyörätuoli, Eva – teline tai muu paljon tilaa vievä apuväline, perhehoito voidaan myöntää, mikäli se on mahdollista perhekodin tilojen puitteissa.

- Avuntarve on pääsääntöisesti päiväaikaista ja asiakas pärjää yhden henkilön avustamana. - Voidaan myöntää osa- tai kokovuorokautisena, lyhytaikaisena tai jatkuvana.

Tehostetun palveluasumisen myöntämisen edellytykset

- Asiakas tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa, apua ja tukea liikkumisessa ja

itsensä tai terveytensä hoidossa

7

- Tarvittavaa palvelua ei voida järjestää riittävällä tavalla kotihoidon ja /tai muun tuen avulla

Pitkäaikaissairaudet on diagnosoitu, asiakkaan tila on vakaa

- Asiakas on ollut selvittely- tai kuntoutusjaksolla ennen hoitotasosta / hoitoisuudesta

päättämistä. Kuntoutusjakso voidaan toteuttaa myös kotihoidossa.

- Ohjeellinen RAI:

ADL (päivittäiset toiminnot) ADL >15/28

CPS (kognitio, lähimuisti ym.) 3/6

MAPLe (hoitotarpeen arviointi) MAPLe >12/15

DRS (kielteisiä ilmaisuja, toistuvat ahdistukset) 6/14

RAI-arviointi osoittaa, että kuntoutuspotentiaali on erittäin rajallinen

- Ohjeellinen Ravatar-arvo vähintään 3

- Ohjeellinen MMSE vähemmän kuin 15/30

- Toimintakyvyn arvioinnin JIK- hoitoisuuspisteet ovat yli >6,8, Seinäjoen kaupungin

toimintakyvyn hoitoisuuspisteet vähintään 46

4. Asumispalveluiden sisältö

Asumispalveluihin sijoitettavista ikäihmisistä suurimmalla osalla on muistisairaus. Etenevää

muistisairautta sairastavan hoidon suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on tärkeää

huomioida yksilöllisyys, toiveet ja elämäntavat. Asumispalveluihin siirtymistä on edeltänyt

moninainen tavallinen arki harrastuksineen omassa kodissa ja perheessä. Muutto

asumispalveluihin on usein pitkän harkinnan tulos. Muuttovaiheessa on huomioitava muistisairas

ja läheiset kunnioittavasti, turvaten oikeus jatkaa oman näköistä elämää uudesta asuinpaikasta

huolimatta. Kotoutuminen voi kestää kauan ja myös läheisten tilanteen ymmärtäminen vaatii

osansa. Tilanne on kaikille uusi ja merkityksellinen. Omaisten kanssa käytäville keskusteluille ja

yhteistyölle on hyvä löytää oma aikansa.

Itsemääräämisoikeus on hyvinvoinnin lähtökohdaksi mielletty asia. Tottumusten ja kunkin omien

elämäntapojen oppiminen ja erilaisten toimintatapojen hyväksyminen voi tuottaa ajoittain

päänvaivaa; miten arjen asiat tehdään loukkaamatta itsemääräämisoikeutta ja kuitenkin

hyväksyen henkilön omat toiveet hoitoa, osallisuutta ja huolenpitoa kohtaan. Helpompaa on, jos

henkilöllä on hoitotahto ja sen toteuttamisesta keskustellaan avoimessa ilmapiirissä

asumispalveluyksikössä henkilön itsensä ja lähipiirin kanssa. Etenevä muistisairaus ei tarkoita sitä,

että automaattisesti menettäisi näkemyksensä esim. arjen pieniin valintoihin. Henkilökunnalta

odotetaan osaamista ja joustavuutta

4.1 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma

Yksi tärkeimmistä asioista on ymmärtää, että asumispalveluissa oleva koti on todella ikäihmisten

koti. ”Kodinomaisuus” ei tarkoita vain omaa huonetta ja arjen rutiineja, vaan kotoisaa tunnelmaa,

pieniä arjen puuhia, harrastuksia, osallisuutta yhteisöön entisten tapojen mukaan ja omien

8

taitojen hyödyntämistä. Uusi koti on myös koti muistisairaan läheisille. Yhdessä läheisten kanssa

voidaan taata muistisairaan kuuluminen edelleen omaan perheyhteisöön ja kannustaa läheisiä

esim. puuhaamaan arkisia asioita tai esim. ulkoilemaan yhdessä muistisairaan kanssa.

Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma yhdessä asukkaan, hänen

läheisensä ja nimetyn oma-/vastuuhoitajan kanssa. Tarvittaessa mukana on lähiesimies, toinen

hoitaja tai muu erityisasiantuntija (esim. fysioterapeutti, lääkäri, sosiaalityöntekijä).

Hoito-ja kuntoutussuunnitelma pohjautuu asukkaan ja läheisen haastatteluun tulovaiheessa ja

mahdollisesti aikaisemmin kotihoidossa laadittuun suunnitelmaan. Tietojen keruussa voidaan

hyödyntää omakuvamonologia (100 asiaa asukkaasta) tai muita tapoja saada tietoja asukkaan

elämänkulusta, omista toiveista ja tavoitteista.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan kuukauden kuluessa asukkaan muuttaessa palvelukotiin.

Suunnitelma tarkistetaan puolen vuoden välein RAI-arvioinnin yhteydessä ja hoidon tai hoivan

tarpeen oleellisesti muuttuessa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma allekirjoitetaan ja asukkaalle

annetaan oma kappale. Mikäli asukas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa

niin läheinen allekirjoittaa sen.

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma kirjataan Efficaan ”Hoitotyön suunnitelma”-lehdelle.

4.2 Ravitsemus

Päivittäin on tarjolla aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala ja yöpala. Ruokailuajoissa

noudatetaan asukkaan tarpeita ja toiveita ottaen huomioon, ettei iltapalan ja aamupalan välinen

aika ylitä 11 tuntia. Aterioissa noudatetaan Valtion ravitsemusneuvottelukunnan

ravitsemussuosituksia ikääntyneille sekä otetaan huomioon erityisruokavaliot ja rakennemuutettu

ruoka. Asukkaiden toivomukset ruoasta ohjaavat ruokalistan laadintaa. Lisäksi otetaan huomioon

vuodenajat ja juhlapyhät sekä järjestetään elämyksellisiä ruokakokemuksia palvelukodissa.

Henkilökunta ja asukkaat ruokailevat yhdessä.

Ravitsemustilaa seurataan mittaamalla painoa, MNA-tai NRS 2002-testeillä ja tarvittaessa

laboratorionäytteillä ja nestetasapainon seurannalla.

Asukaskokouksissa annetaan palautetta ruoasta ja esitetään toivomuksia aterioiden suhteen.

4.3 Harrastustoiminta

Asukkaan omat tottumukset ja toiveet ohjaavat harrastustoimintaa, joka sisältää mm. sisä- ja ulkoliikuntaa,

musiikkia, eri taidemuotoja, lukemista, kortin peluuta, muisteluhetkiä, retkiä ym. Omahoitajalla on

keskeinen rooli sopivien harrastusten järjestämisessä, kun hän tuntee asukkaan parhaiten. Erityisesti

omahoitajan omaa aikaa asukkaan kanssa hyödynnetään harrastustoiminnassa ja arjen elämisessä.

Asukaskokouksessa keskustellaan yhteisön toiminnasta, päätetään yhteisistä asioista ja suunnitellaan

9

tapahtumia. Asukkaat osallistuvat normaaliin arkeen ja arjen askareisiin kunkin oman toimintakyvyn ja

halun mukaisesti. Päivällä on toimintaa ja yöllä nukutaan. Palvelukotiin järjestetään asukkaita toimintaan

houkuttelevia arjen virikkeitä esim. liinavaatteita viikattavaksi, käsityötarvikkeita, laukkuja, vaihtovaatteita.

Palvelukodilla on turvallinen, esteetön piha ulkoilla ja siellä on puutarha, jossa asukkaat saavat esim.

kasvattaa perunoita, istuttaa kukkia, poimia marjoja marjapensaista ja ripustaa pyykkejä. Palvelukodissa on

lisäksi ohjattua ja suunniteltua harrastustoimintaa, jossa otetaan huomioon vuodenajat ja juhlapyhät ja

muut ympäröivän yhteisön tapahtumat. Läheiset, vapaaehtoiset ja järjestöt otetaan osaksi yhteisöä.

Pyydetään esim. kansalaisopistoa järjestämään kursseja palvelukodin tiloissa, jonne asukkaat ja muut

kuntalaiset voivat osallistua.

4.4 Asukkaan hygienia, vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen

Asukkaan omat tottumukset, tarpeet ja toiveet ohjaavat hygieniasta, vaatetuksesta ja ulkonäöstä

huolehtimisesta. Asukas huolehtii oman toimintakykynsä mukaisesti näistä, mutta häntä autetaan

tarpeen mukaan. Omahoitajan tehtävä on oppia tuntemaan asukas hyvin, jotta asukkaan

yksilöllisyys toteutuu. Päivittäiseen hygieniaan kuuluu pesut, intiimihygieniasta huolehtiminen,

ihon, hiuksien, kynsien hoito, suuhygienia ja parranajo. Asukasta tuetaan käymään wc:ssä

mahdollisesta inkontinenssista huolimatta. Asukas päättää itse, mitä vaatteita hän pukee päälleen

ja kuinka usein hän vaihtaa vaatteita. Asukas ja omahoitaja voivat esim. omahoitaja-ajalla pestä

joitain asukkaan vaatteita ja viedä pihalle kuivumaan.

Asukkaan ulkonäöstä huolehditaan asukkaan toiveiden mukaisesti esim. laittamalla papiljotit ja

huulipunaa tai koruja. Omahoitaja voi viedä asukkaan parturiin tai jalkahoitoon myös yksikön

ulkopuolelle.

4.5 Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat

Asumispalveluyksiköiden asukkaat ovat iäkkäitä, monisairaita ikäihmisiä. Yksiköissä hoidettavilla

asukkailla on useimmiten sairauksina dementia, aivohalvaus, tuki- ja liikuntaelinsairauksia,

diabetes, parkinsontauti, sydän- ja verisuonisairauksia ja psykogeriatrisia oireyhtymiä. Lisäksi

hyvässä lääkehoidossa otetaan huomioon riittävä kivunlievitys ja saattohoidossa olevat asukkaat.

Jokaiseen yksikköön on laadittu lääkehoitosuunnitelma. Asumispalveluyksikön esimies valvoo ja ohjaa lääkehoidon toteuttamista suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön osaaminen varmistetaan säännöllisellä koulutuksella ja LOVe-tentti suoritetaan. Lääkäri seuraa lääkehoidon toteutumista lääkehoitosuunnitelman mukaisesti sen vastuualueella. Hänen tehtävänään on myös kehittää lääkehoitoa yhteistyössä lääkehoidosta vastaavan hoitajan ja muun hoitohenkilökunnan kanssa. Poikkeamailmoitukset tehdään yksikön nimetylle lääkärille tai päivystysaikana muulle lääkärille. Vastuualueen ylilääkäri allekirjoittaa hoitohenkilökunnan lääkeluvat.

10

Yksiköissä annetaan lääkkeitä pääasiassa luonnollista tietä (mm. per.os., silmä- ja korvatipat,

per.rectum) sekä pistettäviä injektiolääkkeitä s.c ja i.m. Huumaavia lääkkeitä annetaan laastareina,

tabletteina sekä injektioina. Asumispalveluyksiköissä on mahdollisuus tilapäiseen lääkinnälliseen

happihoitoon.

Yksiköissä käytetään huumausaineisiin luokiteltavia lääkkeitä kivunlievitykseen ja saattohoidossa

oleville asukkaille lääkärin määräyksen mukaan. Jokaista kirjoitettua huumausainetta kohden tulee

olla oma kulutuskortti, johon merkitään annetut lääkkeet, määrät ja ajankohdat. Lääketiedot

kirjataan Effica-potilastietojärjestelmään.

Asukkaiden lääkkeet tuodaan joko apteekin toimesta tai haetaan alueen apteekista tehdyn

sopimuksen mukaisesti. Apteekista on mahdollisuus saada myös valmiisiin annoksiin jaetut

lääkkeet nk. annosjakeluna. Lääkehoito on ammattilaisten vastuulla ja asukkaiden lääkityksen

vaikutuksia on arvioitava jatkuvasti ja vähintään puolivuosittain.

Sairaanhoitaja kantaa päävastuun asukkaiden resepteistä työvuorossa ollessaan. Lääkkeitä

jakanut hoitaja tarkistaa E-reseptit ja laittaa uusittavat lääkkeet koneelle ja kohdistaa ne lääkärille

uusittavaksi. Terveyskeskuksen avovastaanotolta tilataan asumispalveluyksikön ensiapulääkkeet ja

rokotteet.

Lähihoitaja voi jakaa lääkkeitä dosettiin, käsitellä tarvittaessa reseptejä ja antaa asukkaalle

ihonalaisia injektioita (s.c.) ja tarv. lihakseen pistoksia (i.m.) saamansa koulutuksen ja näytön

mukaan. Lähihoitajat antavat myös hengitettävät lääkkeet, lääkkeelliset silmä-, korva- ja

nenäsuihkeet sekä – tipat.

Hoiva-apulaiset voivat saamansa työpaikkakoulutuksen ja näytön mukaan viedä ja antaa lääkkeitä

potilaille, laittaa silmiin kostutustipat sekä antaa supot ja emätinpuikot ja –voiteet, lääke- ja

perusvoiteet.

Sairaanhoitaja toteuttaa asumispalveluyksikössä tarvittaessa myös suonensisäistä neste- ja

lääkehoitoa (i.v.) lääkärin ohjeen mukaisesti sekä huolehtii rokotuksista.

Lääkäri ja hoitotyöntekijät antavat informaatiota lääkkeistä ja lääkemuutoksista asiakkaille ja/ tai

omaiselle asukkaan luvan mukaisesti. Ohjaus ja neuvonta ovat keskeisessä asemassa lääkehoidon

onnistumisessa. Asukkaalla on oikeus osallistua hoitoaan ja lääkitystään koskevaan keskusteluun ja

päätöksentekoon.

4.5.1. Koneellinen lääkkeiden annosjakelu

Lääketurvallisuuden lisäämiseksi, lääkehukan vähentämiseksi ja henkilökunnan työajan uudelleen

kohdentamiseksi, on kannattavaa lisätä Etelä-Pohjanmaalla koneellista annosjakelua myös

ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä.

Asiakas allekirjoittaa annosjakelusopimuksen apteekin kanssa, jolloin hän siirtyy annosjakeluasiakkaaksi.

Asiakas saa säännöllisesti otettavat, koneellisen annosjakeluun soveltuvat lääkkeet apteekista kerta-

annospusseihin pakattuna.

11

Asumispalveluyksikkö hoitaa lääketilaukset ja lääkekuljetukset asukkaan puolesta.

Annospussitilauslomakkeen allekirjoittaa asumispalveluyksikön hoitava lääkäri ja sairaanhoitaja. Tilaukset

toimitetaan kahden viikon erissä. Jokaiseen annospussiin on merkitty asiakkaan nimi, pussin ottoajankohta

ja pussin sisältämät lääkkeet. Pussit ovat peräkkäin aikajärjestyksessä nauhana.

Asiakas saa lääkkeiden mukana lääkityskortin, jossa on ajantasaiset lääkitystiedot. Apteekki tilaa lääkkeet

annospusseihin pakattuina sopimusvalmistusapteekilta. Asiakkaan henkilö- ja lääkitystiedot toimitetaan

sopimusvalmistusapteekille jota sitoo apteekkitoiminnan vaitiolovelvollisuus.

Apteekki ylläpitää rekisteriä asiakkaan kokonaislääkityksestä ja varmistaa lääkkeiden yhteensopivuuden, ja

valvoo, ettei päällekkäisyyksiä synny. Jos apteekki havaitsee muutostarvetta lääkityksessä, apteekki

informoi tästä kirjallisesti asumispalveluyksikön sairaanhoitajaa, joka pyytää hoitavaa lääkäriä tarkastamaan

asian. Lääkäri voi muuttaa lääkitystä ja kirjoittaa uusia annosjakelureseptejä. Annosjakelureseptejä

tehdessä on lääkärin huolehdittava, että reseptiin tulee merkintä kohtaan ”annosjakelu”.

Annosjakelupalvelusta peritään aloitusmaksu joka peritään kerran annosjakelua aloitettaessa. Apteekki

laskuttaa asiakkaalta annosjakelulääkkeistä sv-omavastuuosuuden. Kela korvaa annosjakelulääkkeet kuten

muutkin reseptilääkkeet. Asiakas valtuuttaa apteekin hakemaan tiedot sähköisesti Kelalta. Annosjakelu

laskutus asiakkaalta tehdään kerran kuussa jolloin laskutetaan annosjakeluun kuuluvat lääkkeet ja niihin

kuuluvat palvelumaksut. Apteekki vähentää annosjakelun palvelumaksusta Kelan maksaman korvauksen

40% palvelumaksusta, jos sairasvakuutuslaissa ja muissa määräyksissä määrätyt edellytykset palkkion

korvaamiselle täyttyvät. Korvauksen pyrkimyksenä on madaltaa korvattavia lääkekustannuksia

annosjakelun avulla.

Asiakas tekee erillisen sopimuksen suoramaksusta apteekin kanssa. Asiakas voi lopettaa

annosjakelupalvelun käytön halutessaan ilmoittamalla lopetuksesta 1 kuukausi ennakkoon. Apteekki voi

lopettaa annosjakelupalvelun ilmoittamalla asiakkaalle 1 kuukausi ennen palvelun päättymistä.

Kuolemantapauksessa perikunnan/asumispalveluyksikön tulee ilmoittaa apteekille välittömästi, jolloin

apteekki lopettaa annosjakelupalvelun. Asiakkaan perikunta sitoutuu maksamaan tilatut ja/tai toimitetut

lääkkeet ja niiden palvelumaksut, koska ne laskutetaan aina jälkikäteen.

Uuden asukkaan tullessa asumispalveluyksikköön pääperiaate on se, että käytetään hänen kotoa tulleet

lääkkeet ensin lähes loppuun, jonka jälkeen siirrytään asteittain annosjakeluun. Ennen annospussitilausta

on yksikön sairaanhoitaja huolehtinut, että lääkkeistä on kirjoitettu annosjakelureseptit ja toimittanut

ajantasaisen Effican lääkelehden apteekkiin. Tarvittavat asiakirjat kuten annosjakelusopimus,

suoraveloitussopimus ja valtakirja Kelalle on oltava allekirjoitettuna ja toimitettuna apteekille jo hyvissä

ajoin.

Annospussilääkkeitä säilytetään asumispalveluyksikön lukollisessa lääkekaapissa yhdessä muiden

tarjottimelle jaettavien tai tarvittaessa lääkkeiden kanssa. Asumispalveluyksikköön saapuvan

annospussitilauksen purkaa mielellään kaksi hoitajaa. Hoitaja/t tarkastavat tilauslomakkeesta tulleet

muutokset ja sen täsmääkö annosjakelulääkitys Effica lääkelehden-ja annospussilääkityskortin kanssa

yhden päivän osalta. Hoitajien on huolehdittava, ettei tarjottimella mene enää lääkkeitä, jotka on siirretty

annosjakeluun.

12

Jos hoitaja huomaa virheen annospussilääkkeissä, on siitä ilmoitettava viipymättä apteekkiin.

Lääkevastaavat kuittaavat omalla nimellään ja päivämäärällä annospussitilauslomakkeeseen tehdyn

tarkastuksen. Annospussitilaus lomakkeita tulee arkistoida 2 vuotta.

Jos asiakas on väliaikaisesti pidempään hoidossa muualla, on annospussilääkitys laitettava tauolle

seuraavan annospussitilauksen yhteydessä. Kun asukas palaa takaisin kotiin, huomioidaan käyttämättä

jääneet annospussilääkkeet seuraavassa annospussitilauksessa.

4.6 Lääkäripalvelut

Lääketieteellisestä hoidosta vastaa terveyskeskuksen yksikköön nimeämä lääkäri. Oma lääkäri on tavattavissa sovitusti virka-aikana, muutoin yhteyttä päivystävään lääkäriin. Omaan lääkäriin saa yhteyden myös puhelimitse tai Effica-viestillä. Ennen yhteydenottoa päivystykseen kartoitetaan tilanne (äkillinen yleistilan lasku -lomake). Lääkäri käy säännöllisesti kaikissa asumispalveluyksiköissä. Asumispalveluissa lääkärin ydintyöhön kuuluu asukkaiden kokonaisvaltainen lääketieteellinen arvio ja hoito. Asiakkaiden säännölliset lääkehoidon kokonaisarvioinnit ovat myös osa lääkärintyötä. Lääkäri arvioi elämän loppuvaiheen hoitokäytänteitä tilanteen vaatimalla tavalla olemassa olevan tiedon ja mahdollisen hoitotahdon mukaan. Hoitotahto kirjataan samoin kuin omaisilta saadut muut tiedot niistä toivomuksista, joita asiakas on aiemmin omasta hoidostaan ilmaissut ja jos hän ei pysty enää itseään ilmaisemaan. Lääkäri keskustelee hoitolinjoista asiakkaan itsensä kanssa, jos se on mahdollista. Muita tehtäviä ovat mm. oikeustoimikelpoisuusasiat, edunvalvontalausunnot ja testamentintekokelpoisuusasiat. Uuden asukkaan muuttaessa asumispalveluyksikköön, oma lääkäri tekee seikkaperäisen

tarkastuksen ja käy läpi mm. lääkitykset. Ennen lääkärintarkastusta asukkaasta kirjataan hoito- ja

kuntoutussuunnitelma, käydään omaisten kanssa läpi hoidonlinjauskeskustelut sekä otetaan

tarvittavat laboratoriokokeet (PVK, Na, K, Krea-tutkimukset, diabeetikoilta lisäksi Hba1c). Lisäksi

hoitajien toimesta RR, VS, painoseurannat ja MMSE-kartoitukset (jos MMSE <10 ei vuosittaista

kontrollia enää tarvita). Lääkärintarkastus tehdään ensimmäisen 3 kk:n aikana asukkaan muutosta.

Lääkäri käy asumispalveluyksikössä kerran kuukaudessa. Lisäksi lääkärillä on muulloin kuin

kiertoviikkona joka viikolle puhelinkierto tiettynä kellonaikana ja joka päivälle ”puoliakuutti

puhelinaika” tiettynä kellonaikana. Omalääkärillä on oma puhelinnumero käytössä, virka-ajan

ulkopuolella soitto päivystävälle lääkärille. Oma lääkäri tai päivystyksen lääkäri on käytettävissä

24/7, tavoitteena olisi saada ikäihmisille oma päivystys. Myös geriatrin palveluja on saatavilla

tarvittaessa.

Asumispalveluyksiköissä vuositarkastukset tehdään kerran vuodessa, sairaanhoitaja on mukana

tarkastuksessa. Asukasta ei voi lähettää yksiköstä eteenpäin ennen kuin hoitaja on ottanut

yhteyttä oma lääkäriin tai päivystävään lääkäriin (äkillinen yleistilan lasku –lomake, poikkeuksena

13

hätätilanteet). Efficalla on käytössä hoidonlinjausfraasisto, lääkäreillä ja päivystyksessä on tiedossa

asumispalveluyksiköiden hoitomahdollisuudet (mm. mitä laitteistoa yksiköissä käytettävissä).

4.7 Hyvän elämän loppuajan hoito

Asiakkaamme ovat ikääntyneitä henkilöitä, jonka vuoksi kuoleman kohtaaminen ja siihen saattaminen ovat luonnollinen osa elämää. Hoitotahdon selvittäminen ja hoitolinjan valinta perustuu huolellisiin esitietoihin sekä asiakkaan terveydentilan ja elämänlaadun arviointiin. Omahoitaja keskustelee asiakkaan ja hänen läheisensä kanssa tutkimuksellisista ja hoidollisista vaihtoehdoista ennen linjausta. Asiakkaan oma tahto selvitetään läheisiltä, jos hän ei itse kykene enää sitä kertomaan. Hoitolinjauksessa pyrimme yhteisymmärrykseen vanhuksen itsensä ja hänen läheistensä kanssa. Lääkäri lopulta vastaa valitusta hoitolinjasta. Päätös luopua parantavista hoidoista ei tarkoita hoidon lopettamista, vaan sen painopisteiden suuntaamista uudelleen. Hoitolinjapäätös on perusteltava ja kirjattava huolellisesti ja se on oltava kaikkien asianosaisten tiedossa. Hyvä elämän loppuvaiheen hoito:

Asiakas saa tarvitsemansa ja toiveidensa mukaisen perushoidon ja huolenpidon.

Asiakasta tuetaan hänen vakaumuksensa mukaisesti.

Asiakas saa tarvitsemansa ja riittävän kipulääkityksen niin, ettei kipuja tarvitse kärsiä lainkaan.

Asiakas saa jatkuvaa huolenpitoa, läheisen ja hoitajan läsnäoloa kuoleman lähestyessä. Asiakkaan läheinen voi osallistua saattohoitoon ja saa siinä tarvitsemaansa tukea.

Asiakkaan turhia siirtoja vältetään, tarvittava osaaminen ja kivunhoito järjestetään asiakkaan kotiin.

Kuoleman kohdatessa

Tarvittavat toimenpiteet hoidetaan rauhallisesti ja arvokkaasti.

Asiakkaan kuoleman toteaa lääkäri (erikseen sovittu menetelmä).

Läheisen kanssa keskustellaan ja muistellaan yhdessä vainajaa.

Läheisen kanssa keskustellaan käytännön järjestelyistä kuoleman jälkeen.

4.8 Henkilöstö Asiakkaiden saaman palvelun laatu varmistetaan riittävällä henkilöstömäärällä sekä oikealla

koulutusrakenteella ja moniammatillisella työskentelyllä. Ikääntyvien tarpeissa tapahtuneiden

muutosten vuoksi henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän sairaanhoidollista ja gerontologista

14

osaamista sekä jatkuvaa tiedonhankintaa. Henkilöstön osaamista hyödynnetään monipuolisesti,

joustava yhteiskäyttö helpottaa arjen sujumista sekä mahdollistaa osaltaan työn kehittämisen.

Henkilöstön työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehditaan. Erityistä huomiota kiinnitetään

työyhteisötaitoihin ja esimiesten riittävään johtamisosaamiseen.

Tehostetussa palveluasumisessa asukkaiden hoitoisuus on korkea ja muistisairaiden asukkaiden

määrä on suuri, joten henkilöstömitoitus on oltava riittävällä tasolla. Valviran ja AVI:n ohjeistukset

edellyttävät henkilöstön vähimmäismitoitukseksi 0,5 - 0,6. Henkilöstön mitoitustarvetta voidaan

arvioida ja tarkistaa RAI:sta saatujen tietojen pohjalta.

Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan perustyöhön tarvittavien lähihoitajien riittävä määrä.

Sairaanhoitajille taataan riittävästi aikaa sairaanhoidollisten tehtävien hoitoon. Käytettävissä tulee

olla riittävästi eri alojen asiantuntijoita (fysioterapeutti, lääkäri, geronomi), jotta asukkaiden

kuntouttava hoito, hyvä ravitsemus, elämänlaatu ja arvokas saattohoito kyetään tarjoamaan.

Tavoite edellyttää sen, että osaava henkilökunta ja asiantuntijapalvelut liikkuvat. Toiminta on

asukkaan kannalta hyvin inhimillistä ja myös taloudellisesti hyvin perusteltua toimintaa.

Tavoitteena on, että asukkaan loppuelämän hyvä hoito toteutetaan tehostetussa

palveluasumisessa ilman tarpeettomia siirtoja eri yksiköiden välillä.

Vastuuhoitaja / omahoitaja

Vastuuhoitajalla tai omahoitajalla tarkoitan asukkaan "omaa hoitajaa", joka tekee ja vastaa

asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmasta ja sen päivittämisestä ja on yhteydessä säännöllisesti

omaisiin. Omahoitaja antaa joka viikko asukkaalleen vähintään puoli tuntia henkilökohtaista aikaa,

joka myös kirjataan ja joista kerrotaan myös omaisille. Tästä lähtee yksilöllinen ja asiakaslähtöinen

hyvän hoidon laatu. Omahoitaja ja asukas tekevät niitä asioita, joista asukas pitää ja nauttii.

On merkittävää, että jokainen asukas yksilönä nousee esiin ja otetaan huomioon.

4.9 Tilat, laitteet, turvallisuus

Ikäihmisten asumispalvelutilojen tulee vastata mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeita. Tärkeää

on viihtyisyys, kodikkuus ja esteettömyys sekä se, että tilat, laitteet ja apuvälineet ovat sellaiset,

että asiakas voi asua omassa kodissaan kuolemaansa asti.

Asiakkaalla on oltava mahdollisuus oleskella, liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti niin

sisällä kuin ulkonakin. Yhteiset tilat mahdollistavat harrastamisen ja yhteisöllisen toiminnan.

15

Muistisairaiden asumispalvelut ovat tulevaisuudessakin haaste. Suunnittelua ja teknologiaa

hyödyntäen tulisi mahdollistaa asiakkaan turvallinen toiminta- ja liikkumismahdollisuus.

4.10 Asiakirjahallinta

Asukasta koskevat asiakirjat asumispalveluyksikössä

Asukkaan terveyttä koskevat tiedot. Yhteinen tietokanta terveydenhuollon kanssa esim. Effica.

Asukkaan suostumus terveystietojen käyttöön sosiaalihuollossa

Asukkaan kanta-suostumus

eReseptiin liittyvät suostumukset apteekin, asukkaan ja hoitoyksikön kesken

Asukkaan toimintakykyä arvioivat/mittaavat asiakirjat esim. RAI, Ravatar, MMSE

Asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Asukkaan elämäntarina- , elämänhistoria- kaavakkeet

Hoitoyksikköä koskevat asiakirjat asumispalveluyksikössä

Hoitavan yksikön omavalvontasuunnitelma sekä keittiön omavalvontasuunnitelma

Pelastussuunnitelma

Riskien kartoitus / vaaratilanteiden arviointi sekä ennakointi

Työpaikkatarkastuksen asiakirjat

Hyvän hoidon laatukäsikirja

Yksikön lääkehoitosuunnitelma sekä henkilöstön lääkehoidon lupiin liittyvät asiakirjat

Henkilökunnan perehdytyskansio

5. Palveluiden laadun ja sisällön arviointi

Palvelujen ja hoidon laatua voidaan tarkastella palvelun saajan ja antajan näkökulmista.

Ammattihenkilöstöllä, palvelun tuottajaorganisaatioilla sekä yhteiskunnalla on oma näkökulmansa

laatuun. Hoitoa saavan henkilön oma kokemus hoidon laadusta on tärkeä ja sen tulee vaikuttaa

palvelujen tarjontaan. Ammattitaitoinen toiminta ja luottamuksellinen vuorovaikutus ovat osa

palvelujen ja hoidon hyvää laatua. Laadukkaat palvelut ovat myös kustannusvaikuttavia.

Henkilöstön määrän ohella osaaminen, osaamisen oikea kohdentaminen ja osaava lähijohtaminen

ovat yhteydessä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

Asumispalveluiden laatu sekä sisältö nojautuu valtakunnallisiin lakeihin ja suosituksiin.

Asumispalveluiden sisältöä ja laatua tulevat ohjaamaan myös yhteistyössä laadittu

maakunnallinen asumispalvelujen laatukäsikirja. Asumispalveluyksiköissä tulee olla

asukasneuvostot ja yksiköissä pidetään säännöllisesti yhteisökokouksia. Tehdyt kyselyt, jatkuva

sähköinen palautemahdollisuus ja palautelaatikot antavat ajankohtaista tietoa ja palautetta

hoidon laadusta.

16

5.1 RAI - arviointijärjestelmä

Etelä-Pohjanmaalla on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus ottaa käyttöön RAI -

arviointijärjestelmä, joka on kansainvälinen mm. ikäihmisten hoidon tarpeen ja laadun sekä

kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantajärjestelmä.

RAI- arviointi toimii työkaluna hoidon suunnittelussa, asiakkaiden tarpeiden perusteluna ja

arvioitaessa hoidon vaikuttavuutta. RAI tulosten pohjalta saatu tieto asiakkaasta on erittäin

kattavaa ja sen pohjalta voidaan suunnitella kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Kyseistä suunnitelmaa tehdessä huomioidaan yksilöllisyys sekä asiakaslähtöisyys. Jokainen

suunnitelma sisältää juuri kyseisen asiakkaan voimavarat sekä hoitotyön keinot, joita

hyödynnetään hänen arjessaan. Asiakkaan yksilöllisten tavoitteiden ja erityisesti yksilöllisten

hoitotyön keinojen suunnittelussa sekä toteuttamisessa hoitajien ammattitaito ja osaaminen

nousevat korvaamattomaan asemaan.

5.2 RAI- vertailukehittäminen

RAI-järjestelmään sisältyvien laadun indikaattorien ja asiakasrakennetta kuvaavien tietojen avulla on mahdollista verrata omaa toimintaa muihin samankaltaista asiakaskuntaa palveleviin organisaatioihin Suomessa. Lisäksi RAI-vertailukehittäminen auttaa eri yksiköitä hahmottamaan oman yksikkönsä kehittämiskohteita sekä millä alueilla oma toiminta on vähintään yhtä hyvää ja millä alueilla parempaa kuin verrokeilla muualla Suomessa. RAI vertailutieto on näyttöön perustuvaa tietoa ja vertailutieto hyvistä käytännöistä perustuu yhteistyöhön kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien ja Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen kanssa. Jokainen RAI-toiminnassa mukana oleva yksikkö arvioi asiakkaidensa palvelutarpeet kuuden kuukauden välein. Kopiot lähetetään THL:een joka tuottaa jokaiselle yksikölle yksikkökohtaisen palautteen 6–8 viikon kuluessa. Laatupalautteen saavuttua kotihoidon ja asumisyksikön tulee arvioida mitkä laatualueet ovat kyseisen yksikön kehittämiskohteita. Sen jälkeen arvioidaan uudelleen kaikkien niiden asiakkaiden yksilöllinen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma, joilla on kyseisen laatualueen ongelmia ja pohditaan mitä voitaisiin tehdä paremmin. Kotihoidossa ja kaikissa ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköissä on koulutetut RAI

avainosaajat, jotka neuvovat, ohjaavat ja seuraavat oman yksikön tuloksia esimiesten ja

henkilökunnan kanssa asiakas- ja yksikkötasolla. Koko hoitohenkilökunnalle järjestetään tarpeen

mukaan koulutuksia RAI arvioinnin sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen.

RAI:n avulla on mahdollista nähdä organisaation tila ja seurata siinä ilmeneviä muutoksia sekä

hoidon vaikuttavuutta. RAI:n avulla saa tietoa päätöksenteon ja johtamisen tueksi.

RAI arviointijärjestelmää hyödynnetään myös palvelunohjauksessa ja palveluntarpeen

arvioinnissa.