Kemi

7/20

17

PUOLIvuosisataakvantti-kemistinä

KALPAkoukuttikatalyysi-tutkijan

KUITIANkartanoammentaamikrobeista

MUUMIOpuhuu japysäyttäähetken

KEMIAPUNNITSEMISEN

UUSI ÄLYAIKAon alkanut!

Vallitsevienolosuhteiden

huomiointi

Staattisensähkön poisto

Intuitiivinenkosketuskäyttöliittymä

myös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.www.teopal.fi

Monipuolisetliitännät

Asiakaspalvelu: (09) 8190 560asiakaspalvelu@teopal.fi

Katso esittelyvideoskannaamalla tämä koodi.

Elektroninenvesivaaka

olosuhteiden

kosketuskäyttöliittymämyös suomenkielellä

Ota yhteyttä ja siirry tulevaisuuteen.

Monipuolisetliitännät

Automaattinenviritys

ja linearisointi

KemiKEMIA

Tervetuloa stipendikumppaniksi!Kemiassa menestyneitä lukiolaisia ja uusia ylioppilaita palkitaan jälleen vuonna 2018 Kemia-lehden vuosikerralla. Lehtistipendi on kerännyt viiden vuoden aikana paljon kiitosta ja avannut jo yli 2 700 nuorelle ikkunan kemian maailmaan.

Stipendejä jaetaan kemiasta laudaturin kirjoittaneille uusil-le ylioppilaille ja lukiolaisille, jotka ovat osoittaneet kiitet-tävää harrastuneisuutta kemiaan. Opettajat saavat valita stipendin arvoiset oppilaat lukioissaan.

Kemia-lehti on täynnä kiinnostavia juttuja kemian mahdol-lisuuksista ja merkityksestä. Kipinä kemistin uralle voi syt-tyä mukaansatempaavan tarinan äärellä!

Tervetuloa jakamaan hyvää mieltä!

Kutsumme yhteistyökumppaneiksemme yrityksiä ja orga-nisaatioita. Kemia-lehti maksaa puolet jokaisesta vuosiker-rasta, kumppanit toisen puolen. Mitä enemmän kumppa-neita on mukana, sitä useampi lukiolainen saa iloisen yllä-tyksen kevään päättäjäisjuhlissa. Hankkeeseen voi osallis-tua 2 500 tai 5 000 eurolla.

Yhteistyökumppanina saatte: • Ilmoitustilaa Kemia-lehden julkaisuista samalla euro-

määrällä, jolla osallistutte hankkeeseen. • Logonne näkyviin kokosivun ilmoituksessa, jossa Kemia-

lehti kertoo lehtistipendistä ja yhteistyökumppaneista.• Myönteistä näkyvyyttä lakkiaistilaisuuksissa ja uutisissa,

joissa kerromme hankkeesta ja sen mahdollistajista.

Vahvistathan kumppanipaikkasi 4. toukokuuta 2018 mennessä. Lämpimästi tervetuloa!

Leena LaitinenKemia-lehden päätoimittaja

leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

Scan

stoc

kpho

to

Monipuolista ja ajankohtaista tietoa siitä, kuinka kiertotalous muuttaa tuotantoa ja yhteiskuntaa:• kemianteollisuus kierto-

talouden uranuurtajana• haitalliset aineet pois

kierrosta• kierrätysravinteet ja

ravinnekierrot• biotalous ja uudet

materiaalit• nanomateriaalit ja

komposiitit• elinkaaren hallinta ja

tutkimus

Tilaa nyt kiertotaloudenerikoislehti Uusiouutiset!Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen.

• Painetun Uusiouutiset-lehden kestotilaus 89 euroa.• Uusiouutiset-digilehden kestotilaus 79 euroa.• Hinnat sisältävät sähköisen uutiskirjeen ja tunnukset digilehtien

arkistoon, josta löytyvät kaikki Uusiouutiset vuodesta 2015.

Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse

tilaukset@uusiouutiset.fi• puhelimitse (03) 4246 5370• nettilomakkeella

www.uusiouutiset.fi > tilausasiat

Tilaan Uusiouutiset-lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi.

Tilaan Uusiouutiset-lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk.

Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset-lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €.

Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus

Puhelin

Nimi (ja yritys)

Tilausosoite

Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite)

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

Mottagarenbetalarportot

Jaicom Oy

Tunnus 5020716

00003 VASTAUSLÄHETYS

✂

POISTO

TEKSTIILILLE

KOTIMAINEN

ARVOKETJU

6|2017

KIERTOTALOUS LISÄÄ TYÖRISKEJÄ

BIOKAASUA – NYT SITÄ SAA!ROSKAPUSSI

PALJASTAA PALJON

”Uusiouutiset-lehtion ajankohtainen,

asiantunteva jaluotettava.”

Lukijatutkimus,Focus Master

4 KEMIA 7/2017

SISÄLLYS

6 Kvanttikemisti Pekka Pyykkö: ”Tutkija, arvosta omaa työtäsi” Jarmo Wallenius

12 TÄTÄ MIELTÄ Molekyylit kierrätykseen Heidi Virtanen

14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI ”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää” Miekkaileva kemisti tuntee kalvan ja katalyytit Irene Andersson

18 UUTISIA

22 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Bones-sarja kannustaa tyttöjä tieteiden pariin Emilia Hiltunen

23 REACH RAKENTUU Kemikaaliviraston päätökset eivät ole kiveen hakattuja Anna Roubier

24 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

28 VIHREÄT SIVUT

34 KIERTOTALOUS JA KEMIA Rakennusjätteestä rakennustuotteita Elina Saarinen

35 KEMIA SILLOIN ENNEN

35 NÄKÖKULMA Jäitä poltellessa Anja Nystén

36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Kristiina Kruus Biotalouden moottori Sisko Loikkanen

38 Nobelistit toivat Elämän rakenteet lähikuvaan Jari Koponen

42 Kuitian kartanon uusi elämä Mikrobireaktorit jauhavat hukkapuusta metaania Marja Saarikko

46 Tampereen Hiedanrannasta Kiertotalouden kotipesä Vesa Keinonen

”Suhteellisuus- ja kvanttiteoria kuuluvat myös jaksolliseen järjestel-mään.” Pekka Pyykkö innostui kvant-tikemiasta 53 vuotta sitten. (s. 6)

Han

na O

ksan

en/T

urun

ylio

pist

o

”Valtiovalta saisi katsoa peiliin.” A. I. Virtanen -palkinnon saanut Johanna Ivaska tekee elintärkeää työtä ja taistelee niukkenevasta rahoituk-sesta. (s. 61)

48 Tiedetoimittajien pioneeri Guss Mattsson oli Mäntysuovan kummisetä ja mestaripakinoitsija Jari Koponen

54 Palsamointi pysäyttää hetken ja säilöö tietoa tutkijoille Arja-Leena Paavola

Veik

ko S

omer

puro

”Työmme tarkoitus on Itämeren ja ilmaston suojelu.” Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin ovat tehneet kartanostaan biotalouden mallitilan. (s. 42)

Tero

Paj

ukal

lio

”Vuonna 2034 jokaisella on muka-naan puhelin, johon ilmestyvät sekä tekstit että kuvat…” Näin pakinoitsi vuonna 1913 lahjakas kemisti ja tiedetoimittaja Guss Mattsson. (s. 48)

58 ULKOMAILTA

60 KEEMIKKO Armopala ennustajaeukoille

61 HENKILÖUUTISIA Johanna Ivaska heittää Soraa syöpätautien rattaisiin

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 TIETEEN KAUPUNGIT Huipputeknologian Tokio Sisko Loikkanen

57/2017KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS15. marraskuuta 2017

Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretarySanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Försäljning • SalesJaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fiSeija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena Laitinenpuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office ManagerSanna Alajoki puh. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveys- teknologian Liitto ryEmer.prof. Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiToimittaja Sisko Loikkanen, YleisradioProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoEmer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2017ISO 9002

ON SE ANGIINAA, lääkäri vahvisti ja ojensi reseptin äidilleni. Nieluviljelmästä oli löytynyt tuttu vihollinen, streptokokki A. Sen nujertamiseen tarvittiin kuuri syvästi inhoamaani penisilliiniä, jonka karvas makumuisto palautuu vuosikym-menten jälkeen vaivatta mieleen.

Tänä päivänä olen kiitollinen siitä, että käytettävissä oli tehokas lääke lap-suusvuosieni riesaan, joka muuten olisi parantunut hitaasti ja saattanut aiheut-taa vakavia jälkitauteja.

Kun antibiootit saatiin käyttöön 1940-luvulla, monet aiemmin hengen-

vaaralliset sairaudet pystyttiin parantamaan rutiinihoidoin. Kirurginen lääketiede eteni harppauksin, kun uudet lääkkeet estivät haavojen infektoitumisen ja mahdollistivat tekonivelten ja siirtoelinten käytön.

Ihmiskunta iloitsi ihmelääkkeistä, joita se ei kuitenkaan osannut käyttää viisaasti. Tuhlaileva käyttö ihmisten ja eläinten lääkinnässä johti muutamassa vuosikymmenessä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämiseen.

SUOMESSA TILANNE on vielä verraten hyvä, mutta Euroopan alueella kuolee jo 25 000 ja koko maailmassa 700 000 ihmistä vuodessa bakteeritartuntoihin, joihin antibiootit eivät pure. Jos kehitys jatkuu, vuonna 2050 infektiosairauksiin menehtyy tehokkaiden antibioottien puutteessa jopa kymmenen miljoonaa ihmistä, enemmän kuin syöpätauteihin.

Luvut julkaistiin viime vuonna Ison-Bri-tannian hallituksen teettämässä selvityksessä. Tutkijat ovat varoitelleet asiasta kymmeniä vuosia, käytännössä kuuroille korville. Sekä rikkaissa että köyhissä valtioissa lyhyen aikavälin hyödyt ovat painaneet vaa’assa enemmän. Matkailun myötä superbakteerit ovat levinneet tehokkaasti maailman kaikkiin kolkkiin.

MEILLÄ ON jo kiire löytää ratkaisuja, jotta emme söisi lääkkeitä omilta lapsiltamme. Antibioottien holtittomalle käytölle on asetet-tava rajat. Samaan aikaan on pyrittävä kehittämään uusia lääkkeitä ja kokonaan uudenlaisia hoitovaihtoehtoja.

Tutkijat etsivät uusia lääkeaihioita kirjaimellisesti pohjamutia myö-ten. Faagihoitoja eli bakteerien tuhoamista viruksilla tutkitaan myös Suomessa. Kehitteillä on myös bakteeriseoksia, joilla pyritään syrjäyttä-mään mikrobistoista resistentit bakteerit.

Kun toimitaan aktiivisesti monella rintamalla, ratkaisuja voi hyvin-kin löytyä – jopa tutkijoiden pöytälaatikosta. Biokemian tohtori Heidi Virtanen kannustaa tässä lehdessä kemistejä liittämään bioaktiiviset molekyylinsä kansalliseen kemikaalikirjastoon. Yhdisteille voi löytyä tärkeää käyttöä lääkekehityksessä, maataloudessa tai biotieteissä.

Leena Laitinen

Mar

kku

Jout

sen

Molekyylit hengenpelastajina

Matkailun myötä superbakteerit ovatlevinneet tehokkaasti.

https://amr-review.org/https://amr-review.org/

Kvanttikemia ei ole kemiaa eikä fysiikkaa – ja on silti niitä molempia. Emeritusprofessori Pekka Pyykkö on paneutunut kiehtovaan tieteenalaan jo yli puolen vuosisadan ajan.

Jarmo Wallenius

Kvanttikemia ei ole kemiaa eikä fy-siikkaa – tai on niitä kumpaakin. Tätä nykyä kvanttikemiaa hyödynnetään niin laskennallisesti kuin kokeellises-tikin kaikilla kemian mutta myös mo-nilla fysiikan osa-alueilla.

Kuvaavaa on, että maailman suu-rimmalla kemian alan yrityksellä, saksalaisella BASF:lla on nykyisin vahva teoreettinen osastonsa ja käy-tössään oma supertietokone kvantti-kemian ja laskennallisen kemian työ-kaluna.

Fysikaalisessa kemiassa alaa hyö-dynnetään termodynaamisten omi-naisuuksien laskemisessa, molekyy-lispektrien analysoinnissa ja mo-lekyylien ominaisuuksien, kuten sidosten pituuksien ja orientaatioi-den, määrittämisessä.

Orgaanisessa kemiassa ja sen so-velluksissa, muun muassa lääkeaine-teollisuudessa, kvanttikemian avulla arvioidaan molekyylien pysyvyyttä, kemiallista stabiilisuutta ja reaktio-mekaniikkaa ja -dynamiikkaa.

Pekka Pyykkö• Syntynyt Hinnerjoella vuonna

1941.

• Ylioppilas 1959, Turun klassilli-nen lyseo.

• FM 1964, FL 1965, FT 1967, Turun yliopisto.

• Vierailevana tutkijana mm. Nordita-instituutissa Tanskassa, CECAM-keskuksessa Ranskassa sekä Erlangen-Nürnbergin yli-opistossa ja Berliinin teknillisessä yliopistossa Saksassa.

• Åbo Akademin kvanttikemian apulaisprofessori 1974–1984.

• Helsingin yliopiston kvantti-kemian professori 1984–2009, emeritusprofessori 2009–.

• Yli 300 tieteellistä julkaisua.

• Tunnustuksia mm. Harry Elvingin palkinto 1978, A. I. Virtanen -palkinto 1997, E. J. Nyström -pal-kinto 1998, Humboldtin palkinto 2002, Schrödingerin mitali 2012.

• Finska Kemistsamfundetin pu-heenjohtaja 1988–1989, 1999–2001; Suomen Kemian Seuran puheenjohtaja 1999–2000.

Veik

ko S

omer

puro

Sivulle 15…

6 7/2017KEMIA

”Kansainvälinen ilmapiiri ja kansainväliset kontak-tit ovat tutkijalle välttä-mättömiä. Ne ovat ilma, jota hengitetään ja jota ilman ei voi olla”, sanoo professori Pekka Pyykkö.

”Tutkija, arvosta omaa työtäsi”

Kvanttikemisti Pekka Pyykkö:

”Tutkija, arvosta omaa työtäsi”

7

8 KEMIA 7/2017

Yhdeksän vuosikymmentäkvanttikemiaaKvanttikemia hyödyntää kvant-timekaniikkaa kemiallisten ongelmien ratkaisemisessa. Tänä vuonna 90 vuotta täyttäväätieteenalaa voidaan kutsua myös molekulaariseksi tai molekyylien kvanttikemiaksi.

Kvanttikemian historia juontuu vuo-teen 1926, jolloin itävaltalainen fyy-sikko Erwin Schrödinger kehitti aal-toyhtälönsä.

Varsinaisesti kvanttikemian katso-taan saaneen alkunsa vuonna 1927, jolloin Walter Heitler ja Fritz Lon-don laskivat vetymolekyylin atomien välisen etäisyyden ja kemiallisen si-doksen voimakkuuden käyttämällä hyväkseen Schrödingerin yhtälöä ja

Brittisyntyinen matemaatikko ja teoreettinen kemisti John Pople (oik.) Pekka Pyykön vieraana Helsingin yliopistossa. Pople palkittiin kehittämistään kvanttikemiallisista malleista vuoden 1998 kemian Nobelilla.

aaltomekaniikkaa. Samalla kaksikko loi kvanttikemiallisen valenssisidos-teorian eli VB:n mallin.

Analyyttisen kemian alueella kvanttikemiaa käytetään spektros-kopiassa muun muassa infrapuna- ja NMR-spektrien spektriviivojen taa-juuksien ja intensiteettien optimoin-nissa ja analysoinnissa.

Epäorgaanisessa kemiassa kvantti-kemiallista laskentaa hyödynnetään uusien siirtymämetallien yhdisteiden ja niiden ominaisuuksien ennustami-

sessa ja selittämisessä.Nykyisin kvanttikemiaa käytetään

löyhästi keskenään sidoksissa olevien ja heikosti vuorovaikuttavien kylmien kaksi- tai kolmeatomisten alkaalikaa-sumolekyylien tekemisestä, NTP-olo-suhteiden satojen atomien molekyy-leistä ja kvanttisimulaatiosta uusien, kaikkein raskaimpien alkuaineiden ominaisuuksien ja yhdisteiden tar-kasteluun.

Laskuja voidaan tuoreen tiedon mukaan tehdä ainakin tietokonejätti IBM:n laboratoriossa jo kvanttitieto-koneellakin.

Raskaimpien alkuaineiden analy-soinnissa on välttämätöntä hyödyn-tää Diracin yhtälöiden mukaista re-lativistista kvanttimekaniikkaa. Voi hyvin sanoa, että kvanttikemiassa

Kvanttikemiassa yhdistyvät suhteellisuusteoria ja jaksollinen järjestelmä.

Hel

sing

in y

liopi

sto

97/2017KEMIA

yhdistyvät Albert Einsteinin vuonna 1905 julkaisema suhteellisuusteoria ja Dmitri Mendelejevin vuonna 1869 kehittämä jaksollinen järjestelmä.

Pioneereja ja nobelisteja

Kvanttikemiaa kehittivät ensimmäi-sinä vuosikymmeninä niin kemistit kuin fyysikotkin. Friedrich Hundin, Linus Paulingin ja Robert Mullike-nin rinnalla alan tärkeisiin nimiin kuuluvat myös Edward Teller, J. Ro-bert Oppenheimer, Douglas Hart-ree ja Vladimir Fock.

Kvanttikemisti Linus Pauling sai ensimmäisen kahdesta Nobelistaan vuonna 1954. Palkinto myönnettiin Paulingin pari vuosikymmentä aiem-min esittämästä valenssisidosten teo-riasta. Vuonna 1962 kemisti vastaan-otti Nobelin rauhanpalkinnon ydin-aseiden vastaisesta toiminnastaan.

Sekä fyysikkona että kemistinä tun-nettu Robert Mulliken palkittiin vuo-den 1966 kemian Nobelilla molekyyli-orbitaalien teoriasta. Sen hän oli ke-hittänyt sidosten laskentamalliksi jo vuonna 1927 hyödyntämällä kvantti-mekaniikkaa ja huomioimalla ytimien ja elektronien vuorovaikutukset.

Viisitoista vuotta myöhemmin pal-kinnon jakoivat Kenichi Fukui ja Roald Hoffmann kemiallisten reak-tioiden mekanismien ymmärrystä lisänneistä kvanttikemiallisista teo-rioistaan. Vuonna 1992 palkintovuo-rossa oli Rudolph Marcus, joka tutki elektronien siirtymistä kemiallisissa reaktioissa.

Walter Kohn ja John Pople pal-kittiin saavutuksistaan vuoden 1998 kemian Nobelilla. Kemisti ja fyysik-ko Kohn oli vuonna 1960 kehittänyt tiheysfunktionaaliteorian (DFT), ma-temaatikko Pople puolestaan työstä-nyt molekyyliorbitaalien teorian ja energioiden laskennallisia työkaluja ja malleja jo 1950-luvulta lähtien.

Näiden elektronien keskimääräisen tiheyden määrittämiseksi kehitettyjen teorioiden myötä saatiin uusia mah-dollisuuksia kemiallisten rakenteiden ja reaktioiden laskemiseen.

Tuorein kvanttikemian Nobel on vuodelta 2013. Martin Karplus, Michael Levitt ja Arieh Warshel palkittiin tuolloin kvanttikemiallisia prosesseja koskevien tietokoneohjel-mien kehittämisestä.

”Keksin, että kullan ja hopean väliset rakenteelliset erot johtuvat suhteellisuusteoriasta.”

Suomeen saatiin ensimmäinen kvanttikemian oppituoli vuonna 1974, kun Åbo Akademihin perus-tettiin alan apulaisprofessorin virka. Siihen nimitettiin nuori filosofian tohtori Pekka Pyykkö, josta vuonna 1984 tuli Helsingin yliopiston ruot-sinkielisen kvanttikemian professuu-rin hoitaja.

Pyykkö siirtyi virastaan eläkkeelle vuonna 2009, mutta tutkijan työ jat-kuu entiseen tapaan. Tätä nykyä hän jakaa Kumpulan kampuksella Che-micumissa sijaitsevan työhuoneensa kahden muun emerituksen, profes-sori Markku Räsäsen ja yliopiston-lehtori Raimo Timosen, kanssa.

Lähtölaukaus Uppsalasta

Pekka Pyykkö kertoo kvanttikemian merkityksen olleen Suomessa ilmassa jo 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa.

”Juhani Savolainen oli tutustunut alaan Pariisissa, ja Juhani Murto laa-ti hänen innoittamanaan luentomo-nisteita Helsingin yliopistossa”, Pyyk-kö muistelee.

Yhdysvalloissa väitellyt apulaispro-fessori Tapani Pakkanen työskenteli kvanttikemian parissa Joensuun yli-opistossa, ja Åbo Akademin profes-sorin virkaa hoiti vuodet 1972–1974 vt:nä Allan Johansson.

”Fyysikko ja matemaatikko Hjal-mar Tallqvist oli kirjoissaan tehnyt suhteellisuusteorian ja kvanttime-kaniikan tutuiksi myös meille suo-malaisille, vaikka hänen teoksiaan ei oppikirjoina käytettykään.”

Pekka Pyykkö pääsi itse tutustu-maan kansainväliseen kvanttike- miaan ja sen yhteisöön jo 23-vuotiaa- na, kun Turun yliopiston fysiikan professori Väinö Hovi lähetti NMR-ryhmässä deuteronien kvadrupoli-vakioita mitanneen jatko-opiskelijan Uppsalaan. Sikäläinen kvanttikemis-ti Per Olof Löwdin järjesti tuolloin kesäkoulun.

”Kansainvälinen ilmapiiri ja kan-sainväliset kontaktit ovat välttämät-tömiä. Ne ovat ilma, jota hengitetään

ja jota ilman ei voi olla”, Pyykkö täh-dentää.

”Tämän ajan nuorille tutkijoille se onkin jo itsestään selvää.”

Pyykön nuoruusvuosilta on peräi-sin hänen oma työskentelytyylinsä: spontaani aktiivisuus itseorganisoitu-vassa tutkimusryhmässä. Tukena oli sittemmin Åbo Akademin fysikaali-sen kemian professori Ingvar Dani-elsson, joka antoi tuoreelle kvanttike-mian apulaisprofessorille vapaat kä-det tehdä tutkimusta ja opetusta.

Nuoren kemistin kansainvälistymi-nen jatkui Uppsalan jälkeen teoreetti-sen fysiikan instituutissa Norditassa Tanskan Århusissa sekä Ruotsin Gö-teborgissa vuosina 1968–1970.

Syksyllä 1970 Pyykkö osallistui fy-siikan nobelistin Richard Feynma-nin oppilaan Gary Thomasin Hel-singin yliopistossa pitämälle relati-vistisen kvanttimekaniikan kurssille. Diracin yhtälöt saivat sitä myötä suo-malaisesta pysyvän otteen, ja relati-vistisesta kvanttikemiasta alkoi kehit-tyä hänen ominta tutkimusaluettaan.

Pyykkö havahtui siihen, että suh-teellisuusteoreettisilla tekijöillä oli suuri vaikutus valenssikuorten mag-neettisiin ilmiöihin. Niitä tunnettiin tuolloin vielä huonosti NMR-spekt-roskopian piirissä.

Yhdessä ranskalaisen Jean-Paul

Desclaux’n kanssa Pekka Pyykkö al-koi kehittää laskentamenetelmiä mo-lekyylien rakenteiden selvittämiseksi, ensin metaanista (CH4) plumbaaniin (PbH4) ulottuvan sarjan ja sitten ku-pari-, hopea- ja kultahydridien raken-teet Diracin yhtälöistä lähtien.

Samalla heräsi myös kysymys siitä, voidaanko hydridien rakenteista las-kea ja ekstrapoloida koko kemia. Pyy-kön mukaan ainakin jossakin mitassa näin voidaan tehdä.

”Keksin, että kullan ja hopean vä-liset rakenteelliset erot johtuvat suh-teellisuusteoriasta. Merkitys on tär-keä”, professori sanoo.

”Erilaisten kemiallisten ainei-den ennustamisesta tuli tätä myöten

10 KEMIA 7/2017

Raskaimpien alkuaineidenkemia on eksoottistaKvanttimekaniikan lait ja -säännöt määräävät atomien käyttäytymistä ja selittävät myös paljolti useimpien jaksollisen järjestelmän alkuaineiden ominaisuuksia.

Mitä raskaammista alkuaineista on kyse, sitä enemmän myös Albert Ein-steinin suhteellisuusteoria vaikuttaa niiden ominaisuuksiin.

Suhteellisuusteoria auttaa selittä-mään ainakin yli 20 raskaimman ja harvinaisimman alkuaineen käyttäy-tymistä. Raskaimmat alkuaineet voi-vatkin olla linkki kvanttiteorian ja suhteellisuusteorian välillä.

Floridan valtionyliopiston kemian ja biokemian osaston ja suurmagneet-tikentän laboratorion tutkijat ovat Thomas Albrecht-Schmittin joh-dolla erikoistuneet tutkimaan uraa-nia raskaampia alkuaineita.

Uraani on luonnossa esiintyvistä alkuaineista raskain. Sen järjestys- luku on 92 (U, 92). Toriumin (Th, 90) tavoin uraani kuuluu aktinoidei-hin (89–103). Aktinoidit ovat kaikki rakenteeltaan radioaktiivisia metal-leja mutta käyttäytyvät kemiallisesti lantanoidien lailla. Viimeinen jaksol-lisen järjestelmän alkuaine on oga-

Muun muassa berke-liumin kemiallista käyt-

täytymistä voidaan selittää suhteellisuus-

teorian avulla.

nesson (Og, 118).Floridalaisryhmä on viime aikoina

paneutunut lähinnä aktinoidien, eri-tyisesti berkeliumin (Bk, 97) ja sen yhdisteiden tutkimiseen.

Yhdysvaltain energiaministeriö an-toi Albrecht-Schmittin ja hänen kol-legoidensa käyttöön ennätykselliset 13 milligrammaa isotooppi-249:ää – tuhat kertaa enemmän kuin missään aikaisemmassa tutkimuksessa on käytetty. Isotoopin puoliintumisaika oli vain 320 päivää.

Vertailun vuoksi: stabiileimman isotoopin Bk-247:n puoliintumisai-ka on 1380 vuotta ja lyhytikäisim-män Bk-245:n kaksi minuuttia ja 24 sekuntia.

Aiemmin Alcrecht-Schmittin tiimi on tutkinut muitakin radioaktiivisten alkuaineiden, muun muassa plutoni-umin (Pu, 94) ja kaliforniumin (Cf, 98), yhdisteiden molekyylejä ja ke-miallisia sidoksia.

Vuonna 1949 löydettyä berkeliu-mia – joka rakenteellisesti mutta ei kemiallisesti muistuttaa kaliforniu-mia – on käytetty syntetisoimaan uu-sia alkuaineita, kuten tennessiiniä (Ts, 118).

Uusia löytöjä

Science-lehdessä viime vuonna jul-kaistussa artikkelissaan Albrecht-Schmittin ryhmä esitteli berkeliumin booriyhdisteiden reaktioiden tutki-mustaan.

Siinä selvisi, että berkelium ei käyt-täydy kemiallisesti lähimpien aktinoi-dinaapuriensa kaltaisesti. Sen sijaan se muistuttaa kemiallisesti keveäm-piä aktinoideja ja siirtymämetalleja. Saman ryhmä oli aiemmin todennut kaliforniumin osalta.

Tuoreessa Journal of American Che-mical Society -lehdessä ryhmä kertoo analysoineensa berkeliumjodaatti-yhdisteiden reaktioita ja päätyneensä siihen, että berkeliumin kemiallinen käyttäytyminen johtuu ennen kaikkea suhteellisuusteoriasta. Raskaan alku-aineen ytimellä on protoniensa joh-dosta suuri positiivinen sähkövaraus.

Tämä kiihdyttää raskaiden alku-aineiden elektroneja hyvin suuriin, suhteellisuusteorian mukaisiin hiuk-kasnopeuksiin ja orbitaalimuutok-siin. Elektronien massa kasvaa, ja elektronit asettuvat orbitaaleille poik-keuksellisella tavalla.

117/2017KEMIA

Bill

Lax/

FSU

Pho

togr

aphy

Ser

vice

s

Floridan yliopiston Thomas Albrecht-Schmittin vetämä tutkijaryhmä on eri-koistunut uraania raskaampiin alkuaineisiin.

Elektronirakenteen muuttuessa myös berkeliumin kemialliset yhdis-teet käyttäytyivät Hundin säännös-tä ja Russel-Saundersin kytkennästä poiketen.

Floridalaistutkijat hyödynsivät työssään useita kvanttikemiassa käy-tettyjä analyysimenetelmiä: kristallo-grafiaa, UV- ja NMR-spektroskopiaa, näkyvän valon spektroskopiaa, mag-

neettisen suskeptibiliteetin mitta-uksia, tiheysfunktionaaliteorian eli DFT:n mukaisia laskuja ja aaltome-kaniikan yhtälöitä.

Joitakin raskaiden alkuaineiden, kuten kaliforniumin, yhdisteitä pi-detään myös lupaavina ydinjätteen varastomateriaaleina, koska ne vas-tustavat tehokkaasti ja vaurioitu-matta säteilyä.

ominta alaani. Raskaimmissa alkuai-neissa, yhdisteissä ja aineissa relativis-tisilla ilmiöllä on iso ja kevyemmis-sä vastaavasti pienempi vaikutus ke- miallisiin rakenteisiin.”

Ratkaisevat tietokoneet

Pekka Pyykön manifestina on ollut, että kemistin pitää tehdä kunnollis-ta työtä ja pyrkiä siihen, että hän ky-kenee kirjoittamaan urallaan jonkin katsausartikkelin arvostettuun Che-mical Review -julkaisuun.

Toiseksi tulokset pitää pyrkiä jul-kaisemaan mahdollisimman arvoval-taisissa julkaisusarjoissa. Näin myös tekijä itse arvostaa omaa työtään.

Kvanttikemisteille yksi asia on ollut ratkaiseva.

”En usko, että ennen tietokoneiden

tuloa pystyttiin tekemään riittävän hyviä kvanttikemiallisia laskuja. Itse opin ohjelmoimaan, kun K. V. Lau-rikainen hankki 1960-luvun alussa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteiskäyttöön kaupallisen Wegema-tic-tietokoneen.”

Vuonna 1973 Tieteen tietokonekes-kuksen CSC:n edeltäjän käyttöön saa-tiin ensimmäinen Univac 1108.

1980-luvun lopulla keskukseen hankittiin ensimmäinen supertieto-kone, Cray X-MP. Sitä ovat seuran-neet Louhi-, Murska-, Sisu- ja Taito-supertietokoneet. Kaksi jälkimmäistä sijaitsevat CSC:n uudessa datakes-kuksessa, joka rakennettiin Kajaaniin vuonna 2013.

”Niin paljon kuin poliitikkoja aina tölvitäänkin, kansallisten tietojenkä-sittelymahdollisuuksien kohdalla sii-

hen ei ole syytä”, Pyykkö huomauttaa.Emeritusprofessori kiittää sitä,

että tieteentekijöiden ei ole tarvin-nut maksaa koneiden käytöstä, vaik-ka tietojenkäsittelyyn on tehty kalliita investointeja. Esimerkiksi yliopistot saivat veloituksetta käyttöönsä en-simmäisen supertietokoneen.

”Isoja koneita onkin käytetty laa-jasti, tehokkaasti ja paljon. Nykyisin koneiden saatavilla on Kajaanissa halpaa sähköä ja paljon kylmää vettä jäähdytystä varten. Tietokoneyhtey-detkin ovat tehokkaat.”

Pekka Pyykön mukaan kvanttike-mialla on ollut alusta lähtien huomat-tavaa intellektuaalista, joskaan ei väli-töntä taloudellista merkitystä. Vaikka tieteenalan juuret ovat Yhdysvallois-sa, muutkin maat ovat astuneet esiin, ja mielenkiintoisia kokeita tehdään ympäri maailmaa.

”Johtavaa kansakuntaa ei ole. Sen sijaan ohjelmistoista valtaosa tulee nykyisin Saksasta.”

Suomessa kvanttikemian tutkimus-ta tehdään Helsingin yliopiston lisäk-si aktiivisesti Itä-Suomen, Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa. Åbo Akademissa Pyykön työtä jatkoi professori Matti Hotok-ka, mutta hänen jäätyään eläkkeelle virka on laitettu jäihin.

Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com

mailto:jarmowallenius@hotmail.com

TÄTÄ MIELTÄ

Jouk

o Si

ro

Heidi Virtanen on biokemian tohtori ja tutkimuskoordinaat-tori, jonka työtä on lääkekehitys ja tutkimustiedon siirtäminen lääketieteen ja terveydenhuollon käyttöön.

MAAILMAN terveysjärjestö WHO julkaisi keväällä listan 12 pahimmasta antibiooteille vastustuskykyisestä bak-teerista. Julkaisun tarkoitus oli rohkais-ta tutkimuslaitoksia ja lääketeollisuutta kehittämään uusia antibiootteja, jotta bakteerit saadaan taltutettua.

Monella muullakin lääketieteen alueella uusien lääkkeiden tarve on suu-ri. Käyttämätöntä potentiaalia on vielä paljon. Vain murto-osalle mahdollisista kohteista – eliöiden genomien geeneis-tä tai solujen rakenteista – on kehitetty toimiva lääke. Myös esimerkiksi maata-loudessa ja biotieteiden tutkimuksessa tarvitaan kipeästi uusia bioaktiivisia mo-lekyyleja.

BIOAKTIIVISIA molekyyleja etsitään nykyään seulontaperiaatteella. Aktivoi-via tai estäviä yhdisteitä seulotaan valta-vista kemikaalikirjastoista biologisilla ko-keilla, joissa seurataan kohdemolekyylin tai -solun muuttumista tai toimintaa.

Monet kaupallisesti saatavilla olevat kemikaalikirjastot on jo käyty läpi. Uusia, ainutlaatuisia molekyyleja voi kuitenkin löytyä akateemisten tutkijoiden pöytä-laatikoista. Kemistit ovat vuosikymmen-ten mittaan valmistaneet lukemattoman määrän yhdisteitä, joista moni on suun-niteltu rakenteeltaan tavalla tai toisella bioaktiiviseksi.

Osaa näistäkin yhdisteistä on toki tes-tattu. Monet ovat silti rahoituksen tai so-pivien yhteistyökumppanien puutteessa jääneet vähäiselle testaukselle tai koko-naan testaamatta ja hautautuneet sitten kemistien kaappeihin ja pakastimiin.

HELSINGIN yliopiston farmasian tie-dekunnan ja Suomen molekyylilääketie-teen instituutin FIMMin johdolla raken-netaan parhaillaan kansallista kemikaa-likirjastoa, jonne toivotaan tallennuksia maamme kemisteiltä.

Kirjastoa on tarkoitus seuloa Suomen kansallisen Drug Discovery and Chemical Biology -verkoston tulevissa projekteissa, joissa etsitään bioaktiivisuuksia monen-laisille kohteille.

Tulevasta kansallisesta kemikaalikirjas-tosta hyötyvät sekä kemistit, jotka saavat tietoa kehittämiensä yhdisteiden ennes-tään tuntemattomista bioaktiivisuuksis-ta, että bio- ja lääketieteiden tutkijat, jot-ka voivat löytää kohdemolekyyleilleen sopivia inhibiittoreita tai aktivaattoreita.

Lopulta löydetyt bioaktiiviset mole-kyylit päätyvät tutkimuksen, teollisuu-den ja koko yhteiskunnan hyödyksi.

PIDEMMÄN tähtäimen suunnitelma on liittää Euroopan maiden kansalliset kir-jastot osaksi akateemisen eurooppalai-sen infrastruktuurihankkeen EU-OPEN-SCREENin kirjastoa. Silloin seulontojen määrä moninkertaistuu, ja jokaisesta syntetisoidusta yhdisteestä saadaan irti mahdollisimman paljon tietoa.

Yhteiseurooppalainen kirjasto on vas-ta valmisteluvaiheessa, mutta lähtökoh-tana on, että seulontojen tulokset julkis-tetaan. Näin kertyvä tieto tulee kaikkien tutkijoiden saataville, ja myös yhteiskun-ta saa parhaan hyödyn tekemistään in-vestoinneista.

Tulosten julkaisuun on mahdollisuus hakea viivettä. Suoja-aika takaa, että käyttäjä ja yhdisteen syntetisoinut ke-misti ehtivät karakterisoida löytämänsä bioaktiivisen yhdisteen perusteellisesti ja tehdä valmistelut patenttia tai julkai-sua varten.

SUOMEN kansallista kirjastoa kokoava työryhmämme on jo ollut yhteydessä moniin kemisteihin, jotka ovat ilahdut-tavasti halunneet liittää kirjastoon omia yhdisteitään.

Emme kuitenkaan ole tietoisia kaikista suomalaisista tutkimusryhmistä, joissa yhdisteitä syntetisoidaan tai uutetaan luonnonmateriaaleista. Siksi toivomme, että kaikki kansallisesta kemikaalikirjas-tosta kiinnostuneet henkilöt ottaisivat yhteyttä kirjoittajaan. Näin saamme mo-lekyylit kierrätykseen.

Heidi Virtanenheidi.virtanen@helsinki.fi

Molekyylit kierrätykseen

7/2017KEMIA12

mailto:heidi.virtanen@helsinki.fi

Thermo Scientific™ TSX Series Ultra-Low Freezers

thermofisher.com/tsx

For Research Use Only. Not for use in diagnostic procedures. © 2017 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries unless otherwise specified.

Designed to meet the highest protection and sustainability standards

The TSX Series is designed to keep samples safe by:

Offering low peak variation

Fast door opening recovery

Excellent temperature uniformity

The Series’ unique V-Drive technology is designed to adapt to user patterns, reducing energy without compromising sample protection.

Now available in four sizes.

NEW!

Contact us for more information:010 329 2200, myynti.fi@thermofisher.com

ThermoScientific_TSX_Ad_A4_mh.indd 1 31.10.2017 16:41:04

14 KEMIA 7/201714 KEMIA 7/2017

VTT:n katalyyttiteknologian tiimin tutkija Noora Kaisalo on myös huippu-urheilija, joka on edustanut Suomea muun muassa kalpamiekkailun maailman-mestaruuskisoissa.

Irene Andersson

Mitä tapahtuu, kun pikkutyttö pääsee käymään kemistiäitinsä työpaikalla Helsingin yliopistossa ja lukee vähän myöhemmin Alexandre Dumas’n romanttisen seikkailuromaanin Kol-me muskettisoturia ”hieman liian monta kertaa”?

Ainakin Noora Kaisalon tapauk-sessa kävi niin, että tytöstä tuli isom-pana intohimoinen tutkija ja yhtä in-tohimoinen miekkailija.

Helsingin yliopiston orgaanisen

kemian opettajan Leena Kaisalon työympäristö oli oikeastaan aika ta-vallinen laboratorio. Pienen ihmisen silmiin se kuitenkin näyttäytyi ih-meellisenä paikkana, joka sytytti täs-sä sammumattoman kipinän ja ikui-sen kiinnostuksen tieteen maailmaan.

”Äiti ei todellakaan tuupannut mi-nua alalle”, Noora Kaisalo korostaa ja vakuuttaa tehneensä päätöksen tule-vaisuudestaan ihan itse.

”Lapsuuden labravierailuista läh-tien minulla vain on ollut selkeä visio, että tahdon tehdä ammatikseni jotain

kemiaan liittyvää.”Päättäväisenä luonteena Kaisalo

myös toteutti visionsa. Lukion jäl-keen hän pyrki ja pääsi Aalto-yliopis-ton kemian tekniikan korkeakouluun. Siellä hän suuntautui teknilliseen ke-mian ja kemian laitetekniikkaan.

Mutta ennen kuin nuoresta naisesta tuli kemianteekkari, hän oli jo pitkään ollut myös kilpakenttiä kiertänyt kal-pamiekkailija.

Helsinkiläisteini löysi 15-vuotiaana tiensä Töölön Kisahalliin ja urheilu-seura Miekka-Miehiin. Alkeiskurssin

KEMISTIN kääntöpuoli

Sarjassa esitellään kemistien

kakkosammatteja

ja epätavallisia harrastuksia.

157/2017KEMIA 157/2017KEMIA

Mari-Leena Koskinen-Soivi

suoritettuaan tyttö ryhtyi määrätie-toisesti etenemään taidoissaan yhä pi-temmälle. Kiihkeimpään aikaan mil-tei viikon jokainen ilta kului hallissa harjoittelemassa uusia otteita, liikkei-tä ja askelia.

Taistelulajiin hurahtamisen taustal-la vaikuttivat ainakin osittain ranska-laiskirjailijan legendaariset musketti-sankarit ja näiden vauhdikas elämä hovijuonittelujen ja lemmenseikkai-lujen pyörteissä. Pysyvän rakkaudesta teki kuitenkin kiehtovan urheilumuo-don monipuolisuus.

”Miekkailu vaatii nopeutta, tek-niikkaa ja taktiikkaa. Hyvällä tek-niikalla voi korvata puutteita muissa asioissa. Yksi on tosi nopea, toinen taktisesti parempi, joten lajissa voivat pärjätä hyvin erilaiset ihmiset”, Kai-salo kuvailee.

Tärkeitä ovat myös voima ja hyvä kunto.

”Hyökkäysten pitää olla nopeita, jo-ten voimaa tarvitaan ennen kaikkea jalkoihin. Kilpailuissa on avuksi myös kestävyys.”

Miekkailijoiden ikäskaala on mo-

neen muuhun lajiin verrattuna häm-mästyttävän suuri.

”Maailman huippumiekkailijoissa on urheilijoita nuorista keski-ikäi-siin.”

Miekkailulla lajina on niin pitkä historia, että se on ehtinyt kehittyä ja hioutua aivan omanlaisekseen.

Urheilumiekkailu sai nykyisen muotonsa Ranskassa Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaan hovissa 1600- luvulla. Miekkailun termistö on laaja ja kieli yhä ranska.

Tutkija työnsä ääressä VTT:n prosessikoesalin valvomossa. ”En ole kemistiäidin alalle tuuppaama, vaan valitsin ammattini ihan itse”, Noora Kaisalo hymyilee.

”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää”

Miekkaileva kemistituntee kalvan ja katalyytit

”Pysähtyen kuolee, liikkuen elää”

Miekkaileva kemistituntee kalvan ja katalyytit

16 KEMIA 7/2017

Noora Kaisalo• Syntynyt Helsingissä vuonna

1986.

• Ylioppilas 2005, Lauttasaaren yhteiskoulu.

• Diplomi-insinööri 2012 ja teknii-kan tohtori 2017, Aalto-yliopisto.

• Tutkijana Teknologian tutkimus-keskus VTT:ssä 2011–.

• Kalpamiekkailun SM-mitalisti. Edustanut Suomea miekkailun euroopanmestaruus- ja maail-manmestaruuskisoissa 2007.

• Asuu Vantaalla avopuolison ja koiran kanssa.

• Harrastaa miekkailun lisäksi lenkkeilyä ja omakotitalon remontointia.

Noora Kaisalo harjoitussalissa. Pistoharjoitteluun voi vastustajan lisäksi käyttää myös seinän pistotyynyä. Kilpailuissa kalvan kärki on yhdistetty sähköiseen merkkilaitteeseen, johon syttyy valo, kun ase osuu vastustajaan.

Tommi Kosunen

Miekkailu vaatii nopeutta, tekniikkaa, taktiikkaa, voimaa ja kestävyyttä.

Uusia virikkeitä Ranskasta

Vuonna 2007 Noora Kaisalo oli 20-vuotias ja kohonnut kalpamiek-kailun kotimaiseen eliittiin. Taskuun alkoi ropista suomenmestaruusmita-leita lajin joukkuekilpailuista.

Kun urheileva teekkari sitten nap-pasi SM-kisoista myös henkilökoh-taisen pronssin, hän sai nimityksen maajoukkueen jäseneksi.

Kaisalo joukkuetovereineen matka-si edustamaan Suomea ensin Belgian Gentiin, jossa kisattiin lajin Euroopan mestaruudesta, ja sitten Pietarissa jär-jestettyihin MM-kilpailuihin.

Kaisalo oli jo ennen arvokisoja kiertänyt monet ulkomaiset kilpaken-tät ja innostunut niiden ilmapiiristä.

Kaipuu suuremmille areenoille sai teekkarin lähtemään seuraavana vuonna vaihto-opiskelijaksi Pariisin maineikkaaseen teknilliseen yliopis-toon Enstaan (Ecole nationale supé-rieure de techniques avancées).

Ranskassa hän onnistui yhdistä-mään molemmat intohimonsa. Lajin synnyinmaassa harjoitteluolosuhteet ja muutkin puitteet olivat kohdallaan.

Suomalaisvaihtari nosti treeninsä uudelle tasolle ja myös kilpaili niin paljon kuin opinnoiltaan ehti.

”Kilpaileminenkin oli siellä toista. Suomessa kansallisiin kalpakisoihin osallistuu tyypillisesti 20–30 henkeä, kun vastaavissa kilpailuissa Ranskas-sa on satakunta osallistujaa ja tosi hie-no tunnelma”, Kaisalo kuvailee.

Ranskalaistantereilla pärjääminen toi urheilijalle lisää itseluottamusta. Pariisista löytyi myös tulevan kemis-tin omin alue.

”Enstassa oli tarjolla todella mie-lenkiintoisia uusiutuvan energian kursseja”, kertoo Kaisalo, joka innos-tui aiheesta heti.

Uusiutuva energia poiki myöhem-

177/2017KEMIA

”Haluan oman työni kautta ratkaista uusiutuvan energian teknologisia haasteita.”

min aiheen myös diplomityöhön, jossa Kaisalo tutki höyryreformointi-katalyyttien koksaantumista biomas-san kaasutuksessa. Lopputyön edel-lyttämät käytännön kokeet hän teki VTT:ssä, jossa samalla aukesi myös leipäpuu.

”Diplomityötä tehdessäni sain tun-tuman siitä, mitä tekisin ammatikse-ni. Samalla vahvistui, että tahdoin tut-kia nimenomaan uusiutuvaa energiaa ja sen tuotantoa.”

Vuonna 2011 VTT:n palkkalistoilla aloittaneen Kaisalon työ on jatkunut biomassan kaasutuksen parissa. Kaa-sutuksessa kiinteä tai nestemäinen hiilipitoinen materiaali muutetaan kaasumaiseksi.

Elokuussa 2017 Aalto-yliopistossa tarkastettiin Kaisalon väitöskirja. Se käsittelee tervan reformointia bio-massan – esimerkiksi hakkuujätteen, kantojen, kuoren ja oksien – kaasu-tuskaasun puhdistuksessa.

Tutkimuksessaan hän paneutui muun muassa katalyyttien deaktivoi-tumiseen ja hiiltymiseen.

”Kun biomassaa kaasutetaan, syn-tyy likaista kaasua. Se puhdistetaan katalyyttien avulla korkeassa lämpö-tilassa, minkä jälkeen siitä voidaan valmistaa vaikkapa dieseliä.”

Kaisalon tutkimusaihe on diplo-mityöstä asti pysynyt periaatteessa samana, mutta VTT:ssä mukaan on sittemmin tullut myös polttoaineen käsittely polttokennoille soveltuvaksi.

Raskaan teollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön

Noora Kaisalo kuuluu VTT:n kata-lyyttiteknologiatiimiin, jossa on kaik-kiaan viitisentoista jäsentä. Tutkijan haaveena on, että hän voisi oman työnsä kautta ratkaista uusiutuvien energioiden teknologisia haasteita.

”Uusien menetelmien käyttöönot-toon tarvittaisiin kuitenkin lisää ke-hitysinvestointeja”, Kaisalo sanoo ja rohkaisee teollisia toimijoita lähte-mään tutkimusprojekteihin mukaan.

Työn alla olevista projekteista mie-lenkiintoisimpia on EU-hankkeen kohde, terästehdas, jonka koksaamo tuottaa hiilestä koksia raudanvalmis-tukseen. Sivutuotteena syntyvästä koksaamokaasusta noin 60 prosent-tia on vetyä, 20 prosenttia metaania ja loppu epäpuhtauksia, muun muassa tervayhdisteitä.

Tutkijoiden haasteena on tuottaa kaasusta katalyytin avulla puhdasta vetyä tai polttokennoille soveltuvaa polttoainetta. Kaasun puhdistami-sessa voitaisiin hyödyntää samaa re-formointitekniikkaa, jota Kaisalo kä-sitteli väitöskirjassaan.

”Tämä tutkimushanke ei suoraan liity uusiutuvaan energiaan, mutta raskaan teollisuuden sivuvirroille-kin voisi keksiä parempaa käyttöä kuin lämmöntuotanto, johon teräs-tehtaan koksaamokaasu tällä haavaa menee.”

Terva on kaasutusprosessissa turha tökötti, josta on päästävä eroon, sillä se sotkee ja tukkii laitteiston.

Kaisalon väitöstyössä selvisi, että jos tervan määrää voidaan vähen-tää ennen reformeria, on mahdollis-ta käyttää edullisempaa höyryrefor-mointia. Nykyisessä höyry-kaasu-tuksessa hapen erottaminen ilmasta prosessia varten on kallista.

Mutta eikö kaasutusprosessissa syntyvää tervaa voitaisi ottaa hyöty-käyttöön samalla tavoin kuin terva-haudoissa tuotettavaa mustaa kultaa, joka on paanukattojen ja veneiden tervaajien kipeästi tarvitsema arvo-tuote?

Ei valitettavasti voida.”Biomassan kaasutuksessa muo-

dostuva terva on koostumukseltaan eri asia kuin hautapoltossa syntyvä mäntyterva”, Kaisalo selittää.

Erilainen koostumus johtuu kaa-suttimen korkeasta lämpötilasta. Bio-massan kaasutus tapahtuu 800–950 celsiusasteen kuumuudessa. Sellaises-sa pätsissä muodostuva terva on seos bentseeniä, tolueenia, naftaleenia ja muita myrkyllisiä PAH-yhdisteitä.

”Lisäksi tervan osuus on niin vähäi-nen, ettei sen erottaminen ole kannat-tavaa”, Kaisalo huomauttaa.

”Sen sijaan tervan voi puhdistaa reformoimalla se kaasusta. Näin ter-vayhdisteet saadaan muutettua hiili-monoksidiksi ja vedyksi eli halutuksi synteesikaasuksi. Juuri siitä voidaan valmistaa polttoaineita tai kemikaa-leja.”

Zorron miekka onkin tylsä

Tätä nykyä enimmäkseen tutkijan valkoisessa takissa viihtyvä Noora Kaisalo on jo jättänyt huipputasolla miekkailun taakseen. Lajia hän ei sil-

ti ole hylännyt. Kemisti käy yhä har-joituksissa ja osallistuu silloin tällöin myös kilpailuihin.

”Harjoitukset hiovat taitoja, mutta mikään ei vedä vertoja kilpailutilan-teen fiilikselle, voittostrategian suun-nittelulle ja jännitykselle. Ne kiehto-vat.”

Hienoa lajissa on juuri se, että sii-nä voi kilpailla tosissaan ja tähdätä korkealle – tai harrastaa vain omak-si ilokseen ja kunnon ylläpitämiseksi.

Taitolajissa lienee kuitenkin myös vaaransa. Itse näen mielessäni Zor-ron, johon vihollinen miekallaan osuu, ja kaunis Maria repäisee pai-dastaan suikaleen saadakseen siteen vuotavaan haavaan.

Kaisaloa huvittaa yleinen harha-luulo miekan terävästä kärjestä. Hän näyttää kädestä pitäen, että kalvan pää on tylppä. Lisäksi se painuu si-säänpäin kohdatessaan esteen.

”Miekka on terävä ainoastaan sil-loin, jos se taistelun tuoksinassa kat-keaa”, Kaisalo selventää.

Jos näin käy, varusteet suojaavat mahdollisilta viilloilta. Suurin riski lajissa onkin nilkan tai polven nyr-jähdys.

Koira koiran tuntee, sanotaan. Mis-tä siis miekkailija tunnistaa miekkai-lijan?

Taktikoivasta katseesta, rautaisista pohjelihaksista, upeasta ryhdistä vai kissamaisesta liikehdinnästä?

”Ei välttämättä mistään noista”, Kaisalo nauraa ja poistuu hetkeksi vaihtamaan ylleen treeniasun.

Itse asiaa ehkä tiedostamatta hän askeltaa kuningatarmaisen ylväästi mutta samalla hyvin sulavasti ja jous-tavasti.

Viimeistään silloin huomaa, että tutkija on sisäistänyt vuodelta 1389 peräisin olevan Liechtenauerin miek-kaopin ytimen ja laajentanut sen elä-mänohjeekseen:

”Joka on paikallaan, kuolee, joka liikkuu, elää”.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

irene.andersson@pp.inet.fi

18 KEMIA 7/2017

UUTISIA

Kiinan pääkaupungissa toimivaan BNU-yliopistoon (Beijing Normal University) perustetaan Luma-keskus, joka ottaa mallia Luma-keskus Suomi -verkostosta.

Luma-keskus Suomi on kansainväli-sesti ainutlaatuinen tiedekasvatusver-kosto, jossa ovat mukana kaikki maan yliopistot ja useat yliopistokeskukset.

Kiinan Luma-keskus yhdistää suo-malaisen esikuvansa mukaan varhais-kasvatuksen, koulun, vanhemmat ja elinkeinoelämän. Se myös tukee tut-kimus- ja kehittämisyhteistyötä mate-matiikan ja luonnontieteiden korkea-kouluopetuksen sekä opettajankoulu-tuksen alalla.

Yksi Luma-keskus Suomen tehtä-vistä on juuri kansainvälinen yhteis-työ.

”Ensimmäinen ulkomaille synty-vä Luma-keskus on siinä merkittävä päänavaus”, kuvailee Luma-keskus Suomen johtaja, professori Maija Aksela Helsingin yliopiston kemian laitoksesta.

Kiinalaiset haluavat Akselan mu-kaan kokeilla etenkin tiedeluokkatoi-mintaa.

”Suomessa Helsingin yliopiston kemianluokka Gadolin on toiminut pian kymmenen vuotta. Se ja kaksi-toista muuta tiedeluokkaa ovat osoit-tautuneet erinomaisiksi paikoiksi ke-hittää uusia pedagogisia innovaatioi-ta kokeelliseen opetukseen”, Aksela kertoo.

Suunnitteilla on hänen mukaansa myös kansainvälisiä tiedeleirejä, joille osallistuisi opettajia ja tutkijoita sekä Suomesta että Kiinasta.

Toteuttaa Helsingin yliopiston strategiaa

Myös Helsingin yliopiston rehtorin, professori Jukka Kolan mielestä Lu-ma-toiminnan vieminen kansainväli-sille kentille on sekä tärkeää että hyö-dyllistä.

”Tämä toteuttaa käytännössä yli-opiston strategian kansainvälisiä ta-voitteita ja visioita”, Kola sanoo.

Suomalainen Luma-toimintalaajenee Kiinaan

Helsingin yliopiston ja BNU:n tuo-reen sopimuksen tavoitteena on tii-vistää myös kumppanusten välistä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä tiede- ja teknologiakasvatuksen tutkijanvaihtoa.

Beijingissä 10. lokakuuta järjestet-tyyn sopimuksen allekirjoitustilai-suuteen osallistui yliopiston edusta-jien lisäksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

”Luonnontieteiden ja matematii-kan osaamisen vahvistaminen on yksi

koulutuspolitiikkamme painopisteis-tä. Budjettiriihessä hallitus päätti suunnata tähän vielä viiden miljoo-nan euron lisärahoituksen”, Grahn-Laasonen kertoo.

”On hienoa, että Luma-osaamisen vahvistamista varten kehitetyt toi-mintamallit kiinnostavat kansain-välisesti ja mahdollistavat yhteistyön uusien kumppaneiden kanssa.”

Riitta-Leena Inki

Hel

sing

in y

liopi

sto

Professori Maija Aksela (pöydän ääressä) allekirjoittamassa sopimusta Luma-yhteistyöstä Beijingissä 10. lokakuuta järjestetyssä tilaisuudessa.

Kemira satsaa öljyntalteenottoonKemianyhtiö Kemira satsaa polymee-reihin, joita hyödynnetään kemial-lisesti tehostetussa öljyn talteen-otossa. Yhtiö nostaa kehittämiensä polymeerien tuotantokapasiteettia Alankomaiden Botlekin tehtaassaan. Lisäkapasiteetti tulee käyttöön vuo-den 2019 alussa. Investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa.

ProsessipalvelujamassateollisuudelleKemira ja prosessiteknologian ja au-tomaatioratkaisujen toimittaja Valmet ovat sopineet yhteistyöstä. Sopimus kattaa digitaalisten sovellusten ja pal-velujen kehittämisen massa- ja pape-riteollisuuden asiakkaille. Kehitystyön

tavoitteena on parantaa teollisuuden prosessien nopeutta, laatua, luotetta-vuutta ja ennustettavuutta.

Maltaan hiilijalanjälkeäpienennetäänLannoitetuottaja Yara ja mallasval-mistaja Viking Malt aloittavat yhteis-työn, jonka päämääränä on pienen-tää mallasohran hiilijalanjälkeä jopa neljänneksen. Tavoitteeseen pyritään edistämällä matalan hiilijalanjäljen lannoitteiden käyttöä ja täsmäviljely-teknologiaa.

Hankkeessa seurataan ensin oh-rantuotannon hiilijalanjälkeä ja siihen vaikuttavia toimenpiteitä verrokkiti-loilla ja annetaan sitten kaikille Vikin-gin pohjoismaisille sopimusviljelijöille suositukset oikeista käytännöistä.

www.flowrox.cominfo@flowrox.com

● Pumppausyksikkö yksinkertaisella tehdaskytkennällä ● Varmistaa tarkan ja toistettavan virtauksen● Matalat kunnossapito- ja huoltokustannukset ● Kokonaispalvelupaketti samalta toimittajalta

Modulaarinen ja kompakti

FLOWROX PUMPPAUSJÄRJESTELMÄTM

Parempi toiminnallinen turvallisuus integroidun järjestelmän avulla. Optimaalinen erityisesti hankalien ja vaativien kemikaalien annosteluun.

Kytke ja käynnistä!

K atso videoklippi

Pääkonttori, LappeenrantaPuh. 020 111 3311sales@flowrox.com

SINCE 1977 F

L O W ROX.CO

M

Pumppuhuolto, KouvolaPuh. 020 787 1570sales.service@flowrox.com

info@laboline.fi • (09) 877 0080

www.laboline.fi

Asiantuntemuksella on nimi.

Suomalaisen diagnostiikkayrityksen Reagenan kehittämä pikatesti puutiaisaivokuumeen tunnistamiseen on saanut kansainvälistä tunnustusta.

Frost & Sullivan palkitsi tuotteen Vuoden 2017 uutuute-na Lontoossa 23. lokakuuta järjestetyssä Excellence in Best Practices -tapahtumassa. Suomalaistesti sai tunnustuksen jo kaupallistettuna eläinvälitteisten tautien diagnostiikan innovaationa.

Palkitsija nimeää Reagenan zoonoosidiagnostiikan pio-neeriksi ja johtavaksi toimijaksi hantavirusten pikadiagnos-tiikassa.

Reagenan pikatesti on maailman ensimmäinen tarkoi-tukseensa kehitetty ja yhtä luotettava kuin keskuslaborato-rioissa tehtävät testit. Pikatestin tulos saadaan 20 minuutis-sa, kun laboratorioiden testituloksia joudutaan odottamaan useita päiviä.

Puutiaisaivokuume on virusinfektio, joka tarttuu punkin puremasta. Reagena on kehittänyt maailman ensimmäisen pikatestin myös puumalaviruksen aiheuttaman myyräkuu-meen tunnistamiseen.

Bioteknologian menetelmiä hyödyntävä siilinjärveläis-yritys on erikoistunut terveysteknologiaan ja kemianteol-lisuuteen.

Reagenan pikatestillekansainvälinen palkinto

LINTUJA, PISAROITAPalsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja.

Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna.

kivi putoaapiirtää iltataivaalletoivonkipinän

20 KEMIA 7/2017

filosofiaan. Siinä pyritään lisäämään yrityksen tehokkuutta poistamalla hukkaa eli arvoa tuottamatonta työtä ja luomalla itseään kehittävä organi-saatio.

Orionissa tarve muutokseen läh-ti muun muassa globaalin lääkealan kasvavista kustannuspaineista.

”Suhteellisen suoraviivaisesti löy-dettävät lääkemolekyylit on jo löy-detty, joten lääketutkimus ja -kehi-tys on koko ajan kalliimpaa. Lisäksi alan lisääntyvä sääntely nostaa yrityk-sen kustannuksia”, taustoittaa yhtiön Head of Business IM Olli Voima.

Suomalaisyhtiössä nähtiin, että py-syminen mukana kansainvälisessä kilpailussa edellyttää jatkuvaa kehit-tymistä.

”Lisäksi toimitusketjussa jo toteu-tetuista Lean-hankkeista oli saatu hyviä tuloksia. Siksi uskoimme, että tämä voisi olla ’toimiva lääke’ koko talossa.”

UUTISIA

Suomalainen Nightingale Health on valittu ehdolle Euroopan innovatii-visimmaksi bioteknologia-alan pk-yritykseksi terveydenhuollon katego-riassa.

Kattavan verianalytiikkamenetel-män kehittänyt Nightingale esittelee teknologiaansa Euroopan parlamen-tissa järjestettävässä tilaisuudessa. Voittajat julkistetaan 22. marraskuu-ta.

The Most Innovative European Bio-tech SME Award -kilpailun järjestää maanosan bioteollisuuden keskus-järjestö EuropaBio. Kilpailussa pal-kitaan pieniä ja keskisuuria euroop-palaisia yrityksiä niiden tuottamista hyödyistä yhteiskunnalle ja Euroopan taloudelle.

”Uskomme, että teknologiamme tuo perusterveydenhuoltoon nykyis-tä parempia työkaluja kroonisten sai-rauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn”, sanoo Nightingalen toimitusjohtaja Teemu Suna.

serninlaajuisen muutoksen, jossa yh-tiön koko henkilöstö osallistetaan jatkuvan parantamisen kulttuuriin. Muutos koskee niin laboratorioita, tutkimusta, toimisto- ja tehdastyötä kuin johtamistakin.

Lean-ajattelu pohjaa japanilaisen autonvalmistajan Toyotan tuotanto-

Robe

rt Ö

rthen

/Orio

n

Orionin Lean-työssä on mu-kana koko henkilöstö laboratorioista ja tutkimukses-ta tuotantoon ja johtoon asti.

Nightingale taas ehdollahuippupalkinnolle

Adam

Sch

ultz

/MIT

Sol

ve

Orion palkittiinvuoden Lean-teosta

Suomalaisyrityksen analyysime-netelmän avulla voidaan ennakoida sairauksia jopa vuosia ennen niiden puhkeamista.

Nightingale valittiin maaliskuussa

2017 yhdeksi voittajaksi maineikkaan MIT-yliopiston (Massachusetts Insti-tute of Technology) Solve-keksintö-kilpailussa, jossa etsittiin globaaleja ratkaisuja kroonisiin sairauksiin.

Lääkeyhtiö Orion on saanut Vuo-den Lean-teko -palkinnon. Palkin-to myönnetään suomalaisyritykselle, joka on toteuttanut toiminnassaan menestyksekkäästi Lean-ajattelua. Tunnustuksen jakaa Suomen Lean-yhdistys.

Orion käynnisti viime vuonna kon-

Nightingalen toimitus-johtaja Teemu Suna vas-taanotti MIT:n keksintö-kilpailun palkinnon YK:n päämajassa New Yorkissa viime keväänä.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT avaa uuden, J. Hyneman Center -nimisen protopajan. Paja starttaa ke-väällä 2018.

Paja suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yhdysvaltalaisen tuoteke-hittäjän Jamie Hynemanin kanssa, jonka mukaan paja myös nimetään. Hyneman vihittiin kesällä yliopiston kunniatohtoriksi.

Hyvin varustellun työpajan tarkoi-tuksena on tarjota opiskelijatiimeille tila, jossa nämä pääsevät tuottamaan uusia ideoita, ratkaisemaan ongelmia ja rakentamaan ja testaamaan keksin-töjensä prototyyppejä yhdessä yritys-ten kanssa.

Myytinmurtajat-tiedesarjan tunne-tuksi tekemä Jamie Hyneman sanoo kiintyneensä vierailunsa aikana suo-malaisyliopistoon ja haluavansa jat-kossa osallistua sen toimintaan. Hän on ideoinut monenlaisia uusia ratkai-suja kolmen viime vuosikymmenen aikana, joten työpaja tarjosi osallistu-miseen hyvän tilaisuuden.

Lappeenrantaan perustetaanJamie Hyneman -protopaja

Vesa

Lai

tinen

Jamie Hyneman (keskellä) tutustui LUT:ssa tehtävään tutkimukseen kesäkuus-sa, jolloin hänet vihittiin yliopiston kunniatohtoriksi.

”Kun minua pyydettiin suunnitte-lemaan protopaja, otin tehtävän in-nolla vastaan”, hän kertoo.

”Yhteistyö Jamie Hynemanin kans-sa on erittäin helppoa, koska hänen tapansa ajatella ja toimia ovat hyvin

lähellä LUT:n tapoja”, sanoo yliopis-ton rehtori Juha-Matti Saksa.

”Odotamme innostuneina ja kiin-nostuneina, mitä kaikkea päräyttävää saadaan yhdessä rakennettua.”

AUTOMATISOIDUT JA VALIDOIDUT KUITU- JA RASVA-ANALYYSIMENETELMÄT

SÄÄSTÄ AIKAA, KUSTANNUKSIA JA PÖYTÄTILAA PATENTOIDULLA SUODATINPUSSITEKNOLOGIALLA

ANKOM TDF Dietary Fiber Analyzer ANKOM X15 Extractor ANKOM 2000 Fiber Analyzer

tai soita asiantuntijallemme Timo Tumelius puh. (09) 274 67425Tutustu koko valikoimaan www.labema.�

22 KEMIA 7/2017

Haluatteko esitellä tuotteitanne ja palveluitanne Kemia-lehden lukijoille?

Seuraava Uusia tuotteita ja palveluita -palsta julkaistaan Kemia-lehdessä 8/2017. Paikkavaraukset 22.11. mennessä.

Ota yhteyttä:seija.kuoksa@kemia-lehti.fi jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 933 1147 puh. 040 770 3043

UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA TYTTÖJEN TIEDEKULMAPalstalla julkaistaan tyttöjen tekstejä luonnontieteellisistä aiheista.

VUONNA 2005 alkanut yhdysvaltalainen televisiosarja Bo-nes on innoittanut vuosien aikana monia nuoria, erityisesti tyttöjä, tieteen pariin. Sarja on voittanut lukuisia palkintoja ja kestänyt 12 kautta. Ikävä kyllä sarjan 12. kausi jää sen vii-meiseksi.

Bones on rikossarja, jossa yhdistetään nerokkaasti tiedettä, toimintaa, huumoria ja romantiikkaa. Sarja kertoo älykkäästä Temperance Brennanista (näyttelijä Emily Deschanel), kut-sumanimeltään Bonesista. Hän on oikeusantropologi, joka ratkaisee murhia yhdessä parinsa Seeley Boothin (David Bo-reanaz) kanssa.

Bones-sarja kannustaatyttöjä tieteiden pariin

Gag

e Sk

idm

ore

BRENNAN ON itsenäinen ja itsepäinen tiedenainen ja kuu-luisa kirjailija. Hän on vahva ja itsevarma hahmo, joka ratkai-see murhia tutkimalla uhrien luita uusinta tekniikkaa käyttä-en.

Brennan luottaa aina tieteisiin eikä hän omaa parhaita so-siaalisia taitoja. Hänen parinsa Seeley Booth on taas peilikuva hänestä.

Missä Brennan uskoo tieteisiin, Booth taas uskoo omiin vaistoihinsa. Hänellä on erittäin hyvät sosiaaliset taidot. Booth työskentelee FBI:lla ja on entinen sotilas. Sarjassa seurataan myös Brennanin tiimiä, joka koostuu viisaista tiedemiehistä ja -naisista.

YHDESSÄ Brennan, Booth ja tiimi ratkaisevat erilaisia mur-hia, kumpikin hieman omalla tavallaan. Bones-sarjassa seu-rataan myös Boothin ja Brennanin välillä hitaasti kehittyvää suhdetta.

Sarja on täynnä itsenäisiä, vahvoja ja älykkäitä naishahmo-ja, jotka toimivat esimerkkinä sarjaa seuraaville tytöille.

Sarja on innoittanut monia nuoria tieteiden pariin, itseni mukaan lukien. Bones-sarja on kannustanut minua esimer-kiksi opiskelemaan ihmisen anatomiaa ja erityisesti luuston rakennetta.

Emilia HiltunenKirjoittaja on Olarin koulun 9. luokan oppilas.

Oikeusantropo-logi Temperance ”Bones” Brenna-nin roolihahmoa esittää näytteli-

jä Emily Deschanel.

Kemia-lehden numero 8/2017 ilmestyy 13. joulukuuta.

Tiedustelut ja varaukset:

Osateemoina: analytiikka,työelämä ja patentit

Varaa paikkasi viimeistään 22. marraskuuta!

KEMIAKemi

seija.kuoksa@kemia-lehti.fipuh. 040 933 1147

jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh. 040 770 3043

www.kemia-lehti.fi

Software Point on julkaissut LabVantage laboratorion tiedonhallintajärjestelmäänsä Electronic Notebook ELN toiminnallisuuden. ELNin avulla analyysi- ja tutkimustoiminnassa voidaan laboratoriotyökirjat siirtää kokonaan sähköiseksi.

LabVantage ELNin laboratoriotyökirjoihin voidaan vapaasti yhdistellä vapaata tekstiä, taulukoita, kuvia huomioineen, molekyylirakenteita, yhtälöitä ja grafiikkaa jäljitettävästi. LabVantage ELN toimii osana LabVantage LIMS-kokonaisuutta yhdistäen myös LIMS-toimintoja osaksi työkirjoja.

Työkirjojen tiedot ovat laajasti haettavissa yli eri työkirjojen sekä julkaistavissa pdf- tai Word-muodossa. LabVantage ELN toimii 100% selainpohjaisesti erilaisilla selaimilla ja laitteilla PC:stä tabletteihin omana kokonaisuutenaan.

softwarepoint.com

Electronic Notebook ELN

237/2017KEMIA

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

EUROOPAN UNIONIN kemikaali-viraston Echan osana on sen perustami-sesta asti toiminut itsenäinen valituslau-takunta. Lautakunta tarjoaa yrityksille, teollisuusjärjestöille ja muille toimijoille mahdollisuuden hakea muutosta viras-ton päätöksiin, joissa Reach- tai biosidi-asetusta on sovellettu yksittäistapauk-siin.

Käytännön tarkoituksena on mah-dollistaa päätösten uudelleenarviointi virastossa tuomioistuinkäsittelyn sijaan tai ennen sitä.

Lautakuntaan voi valittaa Reach-rekisteröinnin hylkäämisestä, PPORD-vapautuksen soveltamisesta, asiakirja-aineistoa ja aineiden arviointeja koske-vista päätöksistä, testausehdotuksista ja tietojenvaihtoa koskevista päätöksistä.

Lisäksi valituslautakunta käsittelee valituksia, jotka koskevat biosidiase-tuksen alaisia tehoaineiden teknistä vastaavuutta koskevia päätöksiä, biosi-diasetuksen mukaista tietojenvaihtoa sekä tehoaineita ja biosidivalmisteita koskevien hakemusten hylkäämistä hakijan suorittaman väärän maksun vuoksi.

REACH-ASETUKSEN mukaan vali-tuslautakunta voi joko käyttää kaikkia kemikaaliviraston toimivaltaan kuu-luvia valtuuksia eli ratkaista asian itse tai palauttaa sen viraston uudelleenar-viointiin.

Muutosta voivat hakea tahot, joille päätös on osoitettu, ja ne, joihin pää-töksellä on muuten suora ja yksilöllinen oikeusvaikutus. Valituksen muotoa ei ole määritelty tarkasti, vaikkakin vali-tuskirjelmässä vaadittavista tiedoista on säädetty valituslautakunnan menet-telysäännöissä.

Käytännössä asian saa vireille koh-talaisen vähilläkin tiedoilla, mutta va-lituskirjelmän tulee kattaa kaikki ne oikeudelliset ja tieteelliset seikat, joihin vedotaan, sekä sisältää näitä tukeva ai-neisto. Lisätodisteiden toimittaminen valituskirjelmän jälkeen sallitaan vain perustellusta syystä.

Vaikka valitusprosessi on lähtökohtai-sesti kirjallinen, voidaan järjestää myös suullinen kuuleminen, jos joku osapuoli

Kemikaaliviraston päätökseteivät ole kiveen hakattuja

Anna Roubier toimii Euroopan kemikaali-lainsäädän-töön erikois-tuneena asianajajana Krogerus Oy:ssä.

sitä pyytää tai lautakunta itse katsoo suullisen käsittelyn tarpeelliseksi.

VALITUSLAUTAKUNTA on tähän mennessä antanut yhteensä 84 varsi-naista päätöstä. Varsinkin Echan toi-minnan alkuvuosina valituksia tuli lau-takunnan käsiteltäväksi melko vähän. Vaikka monet teollisuuden toimijat ovat sittemmin havahtuneet valitusmahdol-lisuuteen, myös viime vuosien tapaus-määriä voidaan pitää maltillisina.

Puhtaasti tilastollisesti tarkasteltuna mahdollisuus saada päätös muutettua valituslautakunnassa näyttäisi olevan noin 50-prosenttinen. Lopullisista pää-töksistä noin puolet on ollut valittajalle suotuisia, toinen puoli kemikaaliviras-ton alkuperäisen kannan mukaisia.

On kuitenkin syytä huomioida, että viraston pääjohtaja on useissa tapa-uksissa käyttänyt Reach-asetuksessa säädettyä mahdollisuuttaan oikaista valituksenalainen päätös ennen kuin valituslautakunta on aloittanut oman arviointinsa.

KAIKISTA valituslautakunnan päätöksistä voi valittaa edel-leen EU:n yleiseen tuomiois-tuimeen. Sen päätökseen voi tietyin edellytyksin hakea muutosta unionin tuomiois-tuimesta.

Euroopan komission Reach- ja CLP-asetusten ainekohtaisiin päätöksiin, ku-ten lupamenettelyä tai harmonisoitua luokitusta koskeviin päätöksiin, hae-taan muutosta suoraan EU:n yleisestä tuomioistuimesta.

Tuomioistuimiin verrattuna valitus-lautakunnan harkinta on usein laaja-alaisempaa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun kyse on monimutkaisista tieteellisistä ja teknisistä asioista, joissa kemikaalivirastolla on laaja harkintaval-ta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mu-kaisesti tuomioistuin tutkii ainoastaan sitä, onko viranomainen tehnyt harkin-nassaan ilmeistä virhettä, käyttänyt har-kintavaltansa väärin tai ylittänyt sen.

Anna Roubieranna.roubier@krogerus.com

mailto:anna.roubier@krogerus.com

24 KEMIA 7/2017

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomen sisäisiä geneettisiä eroja on tutkittu aiemminkin, mutta menetel-mien nopea kehittyminen on mah-dollistanut aiempaa huomattavasti paremmat analyysit.

Tuore tutkimus yhdistää moder-nit genomitutkimuksen ja tilastotie-teen menetelmät. Tutkijat ryhmitte-livät toista tuhatta eri puolilta maata kerättyä dna-näytettä mahdollisim-man samankaltaisiin ryhmiin niin, että erotuskykyä lisättiin vähitellen. Ryhmittelyssä hyödynnettiin tietoa yli 230 000 geenimerkistä.

Tutkimuksen tavoitteena oli ym-märtää Suomen väestön geneettis-tä rakennetta ennen 1900-luvun jäl-kipuoliskon muuttoliikkeitä. Siksi mukaan valittiin ennen 1970-lukua syntyneitä suomalaisia, joiden van-hempien synnyinpaikat sijaitsevat korkeintaan 80 kilometrin päässä toisistaan.

Suomen lähihistoria onkirjoitettu geeneihimme

”Aiemmin on tarkoituksella tutkit-tu mahdollisimman etäällä toisistaan asuvia henkilöitä. Tässä työssä halu-simme ääripäiden sijaan tarkastella koko väestöä niin laajasti ja tasaisesti kuin mahdollista”, kertoo tohtoriopis-kelija Sini Kerminen Suomen mole-kyylilääketieteen instituutista.

Geneettisen ryhmittelyn jälkeen yksilöt sijoitettiin Suomen kartal-le vanhempiensa synnyinpaikkojen keskipisteeseen. Kävi ilmi, että peri-mältään samankaltaiset yksilöt muo-dostavat selviä alueellisia keskittymiä.

Jokaisella murrealueella oma geeniperimänsä

Karkein jako nosti esiin kaksi ryh-mää, itäiset ja läntiset suomalaiset. Heidät erottaa hyvin täsmällisesti Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323 vetämä rajalinja. Suurin osa tutkituis-ta voitiin heti määritellä yli 80 pro-sentin todennäköisyydellä joko itä- tai länsisuomalaisiksi.

Seuraavaksi omiksi ryhmikseen erosivat Kainuun ja Pohjanmaan alueet. Alaryhmittelyä jatkettiin niin kauan kuin se oli tilastollisesti järke-vää. Näin suomalaiset saatiin jaettua

52 alaryhmään.”Erityisen mielenkiintoisen tulok-

sistamme teki se, että tuottamamme ryhmittely noudatti varsin tarkasti Suomen vanhoja murrealueita”, ker-too tutkimusta johtanut akatemiatut-kija Matti Pirinen.

”Pystyimme lukemaan geeneistä merkkejä myös muista Suomen lähi-historian merkittävistä tapahtumis-ta, esimerkiksi luovutetun Karjalan alueelta muualle Suomeen levinnees-tä muuttoliikkeestä, jolla lienee yh- teys myös karjalaisten evakkojen reit-teihin.”

Pirinen muistuttaa, että esi-isämme elävät geeneissämme.

”Joissain asioissa voimme jopa odottaa, että geenit kertovat histo-riastamme totuudenmukaisempaa tarinaa kuin kirjoitettu historia”, hän arvioi.

Väestön geneettisen hienoraken-teen yksityiskohtainen ymmärtämi-nen on tärkeää myös lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. Sen ansiosta sairastuneita yksilöitä osataan verra-ta sellaisiin terveisiin yksilöihin, joilla on juuri sama geenitausta.

Tutkimus julkaistiin Genes, Geno-mes, Genetics -lehdessä.

Suomalaiset jaoteltuina 17 geneettiseen ryhmään. Jokainen piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneet-tisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat mur-realueita. Puurakenne näyttää ryhmien sukulaisuus-suhteet.

Suomalaisten perimä on kartoitettu ennennäkemättömän tarkasti. Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus vahvistaa, että pääjako itäiseen ja läntiseen geneettiseen ryhmään noudattaa keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

FIMM, HY & FINRISKI, THL

Murteet

Lounais

Hämäläis

Eteläpohjalaiset

Keski- ja pohjois- pohjalaiset

Peräpohjalaiset

Kaakkois

Savolais

Ruotsi

Kymi–Keski-Suomi

Hajaantunut itä

Länsi-Savo

Savo–Karjala

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Kuusamo–Pudasjärvi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu 2

Kainuu 1

Keski-Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Varsinais-Suomi

Uusimaa–Häme

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa 2

257/2017KEMIA

Länsi-Grönlannissa sijaitseva Uper-navikin jäätikkövirta romahti noin 10 000 vuotta sitten, vaikka meneil-lään oli poikkeuksellisen kylmä ajan-jakso.

Syyn tapahtumaan paljastaa Hel-singin yliopiston tutkimus. Siinä sel-visi, että meren pintaveden lämpe-neminen sai jäätikön vetäytymään. Veden lämpötilan saivat puolestaan nousuun voimistunut atlanttinen me-rivirtaus ja pohjoisella pallonpuolis-kolla lisääntynyt auringon säteily.

Tutkimuksessa hyödynnettiin me-renpohjassa säilyneitä fossiilisia piile-väyhteisöjä. Ne saatiin näkyville poh-jasta kairatusta seitsenmetrisestä se-dimenttisarjasta, joka on kerrostunut 17 000 viime vuoden aikana.

Piilevien ansiosta tutkijat kykeni-vät rakentamaan uudelleen mennei-syydessä vallinneet olosuhteet, kuten pintaveden lämpötilan, merijään ja merivirrat.

Grönlannin koko jäämassasta seit-semisen prosenttia kulkee nykyi-

Lumen yhä varhaisempi sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista met-siin. Asia selviää Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta.

Tutkimus tehtiin yhdistämällä lu-men sulamista koskevat satelliittitie-dot, metsäekosysteemien hiilidioksi-dimittaukset ja ilmastomallinnus.

Tutkijoiden mukaan pohjoisten ha-vumetsien fotosynteesi on aikaistunut 40 viime vuoden aikana keväisin noin 8 päivällä.

Boreaalisten metsien perustuotan-to kasvaa ilmiön ansiosta vuoden al-kupuoliskolla vuosikymmenessä 4–6 prosenttia. Tämä on merkittävä lisä koko maapallon hiilinieluun ja hidas-taa osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Metsien hiilenkierto on tärkeä osa ilmastojärjestelmää. Ilmakehään tu-levista hiilidioksidipäästöistä vajaa puolet jää sinne, kun taas reilu puolet sitoutuu meriin ja metsiin. Pohjoises-sa sijaitsevat boreaaliset metsät ovat

Pintaveden lämpeneminenromautti muinaisen jäätikön

Nie

ls J

. Kor

sgaa

rd

Upernavikin jäätikkövirtaus laskee Baffininlahteen Luoteis-Grönlannissa. Jää-tikkövirtauksen tunnistaa sille tyypillisistä jäärailoista. Viereisessä, hitaasti liik-kuvassa verraten tasaisessa mannerjäässä railoja ei juuri ole.

Aikaistunut kevät lisäämetsien hiilinielua

Myös Suomen metsiin sitoutuu joka vuosi enemmän hiiltä kuin niistä poistuu. Näin metsien hiilivarasto kasvaa eli ne toimivat hiilinieluina.

Scan

stoc

kpho

to

huomattavia hiilinieluja ja -varastoja.Puuston hiilivarasto on kasvussa

monissa maissa, koska hiiltä sitoutuu metsiin enemmän kuin sitä poistuu

hakkuissa, puiden kariketuotannossa – eli neulasten, lehtien, oksien ja juur-ten maatuessa – sekä puuston luontai-sessa poistumassa.

sin Jakobshavnin jäätikkövirtauksen kautta. Virtaus tuottaa kymmenes-osan koko Grönlannin jäävuorista.

”Meren, jäätiköiden ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia arktisella alueella ei vielä tunneta kovin hyvin, vaikka niillä on merkittävä rooli il-mastomalleja laadittaessa ja arvioi-taessa nykyisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia”, sanoo tutkija Mimmi

Oksman, joka kuuluu Nature Com-munications -lehdessä julkaistun tut-kimusartikkelin kirjoittajiin.

Meriveden ja mannerjäätikön vä-linen vuorovaikutus heijastuu myös etenevään ilmastonmuutokseen. Tuo-re tutkimus osoittaa, että meriveden lämpenemisellä voi olla vakavia vai-kutuksia Grönlanninmereen laske-viin jäätikkövirtoihin.

26 KEMIA 7/2017

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Suomessa kehitetään uudenlaista mo-nitoimilaastaria. Laastari ei pelkäs-tään suojaa haavaa vaan siihen kiin-nitetty mittari myös arvioi haavan kuntoa. Lisäksi laastarissa on muka-na proteiini, joka edistää ihosolujen kasvua, estää arpikudoksen muodos-tumista ja nopeuttaa haavan parane-mista.

Tulevaisuuden laastaria rakentavat

Tulevaisuuden laastariseuraa haavan paranemista

VTT

Laastarin prototyypissä yhdistyvät nanoselluloosa, haavaa hoitava proteiini ja haavan paranemista mittaava painettu elektroniikka.

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä

997 000euroa aurinkoken-nojen rakentajilleÅbo Akademin, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopis-ton tutkijoiden tähtäimessä ovat seuraavan sukupolven tehokkaat, vakaat ja ekologiset perovskiitti-pohjaiset aurinkokennot. Uuteen valmistusmenetelmään perustu-van hankkeen tuloksia odotetaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Nob

uyuk

i Tan

aka

Uusi mikroskopiatekniikka ottaaSyöpäsoluista lähikuvanSyövän diagnostiikkaan ja hoitojen räätälöintiin on kehitetty uusi, teho-kas työkalu, kolmiulotteinen valoker-rosmikroskopia (three-dimensional light-sheet microscopy). Menetelmäl-lä saadaan kudoksesta ainutlaatuisia korkearesoluutiokuvia, jotka paljasta-vat kasvaimen solujen ja niiden ym-päristön yhteispelin.

”Tekniikalla voidaan tutkia syöpä-solujen eroja ja solujen toimintoja, uusien verisuonisolujen syntyä sekä solujen välistä sidosten hajoamista”, kertoo professori Cecilia Sahlgren Åbo Akademista.

Juuri sidosten hajoaminen mahdol-listaa syöpäsolujen pääsyn verenkier-toon ja sitä kautta taudin leviämisen.

Kun potilaiden kasvaimista otet-tujen koepalojen soluja ja niiden

Kolmiulotteisia kuvia kasvaimessa olevista syöpäsoluista. Paksut verisuonet näkyvät punaisina, ohuet verisuonet sinisinä ja keskipaksuiset vihreinä.

Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Teknologian tutkimus-keskus VTT ja Tampereen yliopisto.

Prototyyppilaastarissa mittaus-elektrodit painetaan hopeamusteella polyuretaanista ja nanoselluloosas-ta valmistetulle filmille. Elektrodeja suojaa filmistä tehty toinen laminoin-tikerros. Laminoinnin päälle tuloste-taan 3d-tekniikalla geeli, jonka hoita-

vat ainesosat ovat nanosellu, alginaat-ti ja glyseroli.

VTT:n kehittämä lukijalaite puo-lestaan siirtää tiedot haavan lämpöti-lasta ja koostumuksesta langattomas-ti tietokoneelle hoitohenkilökunnan käyttöön.

Nanosellua ei toistaiseksi ole hy-väksytty lääkekäyttöön. Sairaalat jou-tunevat siksi odottamaan uutta haa-vanhoitomenetelmää vielä joitakin vuosia.

Kolmiulotteisen mikroskopiatek-niikan rakennustyöhön osallistuivat Åbo Akademin lisäksi Turun yliopis-ton ja Karoliinisen instituutin tutki-jat.

toimintoja analysoidaan kolmiulot-teisesti, voidaan selvittää, millaisista soluista etäpesäkkeitä kasvaa ja mil-laisia merkkigeenejä niissä on.

”Samalla saadaan tietää, kuinka mikroympäristön muut solut vaikut-tavat prosessiin”, Sahlgren kuvailee.

277/2017KEMIA

Hyönteiset kykenevät käyttämään ke-miallisia puolustautumisaseitaan sa-manaikaisesti useita erilaisia petoja vastaan. Asian havaitsivat Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden ja kemian laitosten tutkijat.

Tutkimuksen kohteena olivat täplä-siilikkäät. Aikuisilla perhosilla on nis-kassaan puolustukseen erikoistuneet rauhaset, josta ne erittävät pahalta haisevaa ja maistuvaa ainetta. Lisäksi täpläsiilikkäät tuottavat takaosastaan toista, kemialliselta koostumuksel-taan erilaista ainetta.

Tutkijat testasivat aseiden tehoa perhosen kahteen viholliseen, sini- tiaiseen ja kekomuurahaiseen. Tällöin selvisi, että täpläsiilikkään ”niskati-pat” vaikuttivat lintuihin hyvin ärhä-kästi. Muurahaiset taas eivät voineet sietää perhosen ”perätippoja”, joista tiaiset eivät toisaalta olleet moksis-kaan.

”Tutkimuksemme on ensimmäi-nen, joka osoittaa, että hyönteisillä voi olla kehittynyt täsmäpuolustus vasteena monimuotoista vihollisyh-teisöä vastaan”, kertoo professori Jo-hanna Mappes.

Kemiallinen puolustautuminen on yleinen strategia niin kasveilla, eläi-millä kuin mikrobeilla. Se perustuu lajin kykyyn erittää tai varastoida yh-disteitä, jotka tekevät siitä saalistajalle tai loiselle vastenmielisen tai haitalli-sen ravinnonlähteen.

EU myönsi

3,4 miljoonaaeuroa betoninkorvikkeen etsijöilleLappeenrannan teknillinen yliopisto LUT alkaa kehittää metsä- ja kaivos-teollisuuden sivuvirroista kestävän kehityksen mukaista materiaalia, joka voisi korvata betonin. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa ovat mukana myös Metsäliitto, UPM, Outotec, Nordkalk ja joukko muita yrityksiä.

Hyönteiset hallitsevatkemiallisen täsmäsodan

Täpläsiilikkäillä on erilaiset aseet eri vihollisia vastaan.

Parempaa siideriäkylmänkestävillä hiivoillaTeknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kylmää kestäviä hiiva-kantoja, joilla siiderien ja valkoviini-en laatu saadaan entistä paremmak-si. Hiivat sietävät 10–37 celsiusasteen lämpöä.

Alhaisempi tuotantolämpötila al-koholikäymisen aikana vähentää pi-laantumisriskiä. Sen ansiosta voidaan ehkä myös vähentää sulfaattien käyt-töä.

Parempi lämpötilansieto myös hel-pottaa laajamittaista tuotantoa aktii-visen kuivahiivan avulla. Uusien hii-vakantojen avulla tuotetuille siidereil-le ja viineille on ominaista aiempaa laajempi makuvivahteiden kirjo. Juoman aromia voidaan hienosäätää

Scan

stoc

kpho

to

lämpötilaa muuttamalla.Kylmäkäyminen eli hiivan kyky toi-

mia tehokkaasti alhaisessakin lämpö-tilassa on juomateollisuudessa haluttu ominaisuus. Saccharomyces pastoria-nus -hiivan avulla toteutettu kylmä-käyminen on tunnettu lageroluen val-mistustapana jo vuosisatoja.

Myös siidereiden ja valkoviinien kylmäkäymisen mahdollistava hybri-dihiivakanta syntyi, kun VTT:n tut-kijat risteyttivät lagerhiivan emokan-nan ja viinihiivakannan.

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvit-tää, soveltuuko kylmänkestävä hiiva-kanta myös leivontateollisuuteen, jos-sa hiivan on pysyttävä hengissä pitkiä aikoja pakastetussa taikinassa.

Uusi hiivakanta tekee siideristä laadukkaampaa ja entistä aromikkaampaa.

7/2017

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

28

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizers Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Kysy ensin meiltä • At your service

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

Vihreät sivut myös verkossa.

BOREALIS POLYMERS OY PL 33006101 Porvoopuh. (09) 394 900etunimi.sukunimi@borealisgroup.comwww.borealisgroup.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPetrokemian tuotteet – Petrochemical

ProductsPolyolefiinit – Polyolefins

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OYProcess & Energy Engineering

ELEKTROKEM OYPL 71, 00131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620myynti@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsHoneywell-laboratoriokemikaalit –

Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -rea-

genssit – Reagecon Standards and Reagents

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsKompressorit – Compressors

7/2017KEMIA

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

29

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratorion tiedonhallintajärjes-

telmät – Laboratory Information Management Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KBR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

LABTIUM OY

Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut• kaivannaisteollisuus• energia-ala• metsäteollisuus• ympäristösektori• materiaali- ja tuotetestauswww.labtium.fiEspoo • Jyväskylä • Kuopio • Outokumpu • Sodankylä

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsOlosuhdekaapit ja huoneet –

Environmental / Climate chambers and rooms

Bio- ja kasvatuskaapit – Bio- and Plant Growth chambers, rooms and lights

Kuivauskaapit ja uunit – Drying chambers and ovens

Korroosiotestikaapit, ja UV-testikaapit – Corrosion test cham-bers and UV-SOLAR test chambers

NMR Spektrometrit – NMR Spectroscopy

LABROTEK OYSinimäentie 8 B02630 Espoo, Finlandinfo@labrotek.compuh. 044 201 7001www.labrotek.com

INTERMED OYVantaa, Tampere, Kuopio, OuluPuutarhatie 2201300 Vantaa

Huolto- ja tarjouspyynnöt:huolto@intermed.fipuh. (09) 773 1100www.intermed.fi

Meiltä myös kalibroinnit, validoinnit ja varaosat.

Laboratorio- ja lääkintälaitehuollot koko Suomen alueella

www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

JAUHETEKNIIKKA OYAlasuutarintie 2248400 Kotkapuh. (05) 2184 270mail@jauhetekniikka.fietunimi.sukunimi@jauhetekniikka.fiwww.jauhetekniikka.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJauheiden varastointi- ja siirto-

laitteistot – Equipment for Storage and conveying of powders

Suursäkkien tyhjennys- ja täyttö-laitteistot – Big Bag discharge and filling equipment

Jauheiden ja nesteiden annostelu- ja sekoituslaitteistot – Dosing and Mixing equipment for powders and liquids

Annostelujärjestelmät jauheille ja nesteille – Dosing Systems for powders and liquids

7/201730

SOFTWARE POINTMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence Solutions

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE EnterpriseLABVANTAGE ExpressLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE BiobankingLIMSView powered by QlikView

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

Kysy ensin meiltä • At your service

Vihreiden sivujenverkkoversio

HUOMATAAN!• mukana asiakasyritysten logot• helppokäyttöisellä tuotehaulla

löydät nopeasti etsimäsi palvelut

Tutustu ja tule mukaan!kemia-lehti.fi > Vihreät sivut

SEPPO LAINE OYItämerenkatu 3 A00180 Helsinkipuh. (09) 6859 560faksi (09) 6859 5610posti@seppolaine.fiwww.seppolaine.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus, tes-tipakkaukset) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits)

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysien automatisointi – Auto-

mation of AnalysisIonikromatografia – Ion Chromato-

graphypH/ionit & johtokyky – pH/Ions and

ConductivityNIR-spektroskopia – NIR Spectro-

scopyPotentiostaatit/galvanostaatit

– Potentiostats/GalvanostatsProsessianalysaattorit – Process

AnalyzersStabiilisuusmittaukset – Stability

MeasurementsTitraus –