Kuulumisia

”MÖRÖSTÄ KEIJUKSI” - sivu 9 SIERRA LEONE - sivu 16

”Huostaan otettuja lapsia ei saa leimata.”

Waranyoo Ronkainen, s.6

3/2014

KESÄTÖISTÄ ARVOKASTA KOKEMUSTA - sivu 18

Sivu 2 Kuulumisia 3-2014

Kuul

umisi

aTee

mana

: Nuo

rten

itsen

äisty

mise

n tuk

emine

n Päätoimittajalta

”Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta”, riimitteli lauluntekijä Junnu Vainio osuvasti Viisikymppisen viisussaan. Jokainen viisikymppiseksi elänyt alkaa kokemuksellises-ti oivaltaa, mistä riimissä on kyse.

”Ei saa elämäsi esteenä olla yhtään kaidet-ta.” Kun ikää karttuu, elämän realiteettien kai-teet ovat itse kullakin useimmiten pultattuina jo tukevasti paikoilleen.

Mutta ei nuoruus ole pelkkää riemun raiteel-la heilumista. Nuoren itsenäistyminen on pitkä ja haastava kehitysketju, joka alkaa asteittaise-na irrottautumisena vanhemmista ja uusien tai-tojen hankkimisena jo kotioloissa. Kantavien ja välittävien ihmissuhteiden merkitys on tärkeää vielä silloinkin, kun nuori on onnistunut löy-tämään asunnon, opiskelupaikan ja on opette-lemassa rahankäyttöä, ruoanlaittoa ja siivousta sekä uusien ihmissuhteiden solmimista uudessa sosiaalisessa ympäristössä ehkä myös ihan uu-della paikkakunnalla. Siinä olisi haastetta vähän kokeneemmallekin konkarille. Sijaishuollosta itsenäistyvälle omien läheisten tuki ei ole itses-täänselvyys, ja siksi tuen järjestäminen on tär-keä osa lastensuojelun kokonaisuutta. Sillä vah-vistetaan nuoren kanssa aiemmin tehtyä työtä.

Tässä lehdessä on paljon iloista asiaa nuor-ten itsenäistymisestä. Nuorten itsetunto on saa-nut vahvistusta muun muassa toimintaamme tukevien yritysten järjestämissä kesätyöpai-koissa. Kesätyö on loistava tapa valmentautua tulevaisuuteen. Oma ensimmäinen työpaikka-ni oli tehtaalla, jossa kypärä päässä laskin Sai-maan vesialtaaseen molskahtelevien tukkien lu-kumääriä ja kirjasin ne vihkoon. Vieläkö sinä muistat ensimmäisen työpaikkasi?

SOS-LAPSIKYLÄ

Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS

Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on

auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa las-

tensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa.

Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista.

Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa

www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa

www.sos-childrensvillages.org.

NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN HUOSTAANOTON PÄÄTTYESSÄ

LASTENSUOJELU PITÄÄ NÄHDÄ LAPSEN SILMIN

4

6

Muistatko itse sen päivän, kun täytit 18 vuotta? Huomasitko muuttuneesi edel-lispäivästä, jolloin olit virallisesti vielä 17-vuotias? Sijaishuollossa kasvaneille lapsille tämän yhden yön merkitys on valtava. Sen jälkeen huostaanotto päättyy ja nuori siirtyy lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon piiriin. >>>

Vuodesta 2010 Pesäpuu ry:n sijaishuol- lon kokemusasiantuntijaryhmässä Selviy-tyjissä mukana ollut 22-vuotias Waranyoo ’Warre’ Ronkainen on jo varsinainen jäl-kihuollon asiantuntija, sillä häneltä löytyy aiheesta sekä omakohtaista kokemusta että Selviytyjät-ryhmän mukana kerättyä tietoa muiden sijaishuollosta itsenäistyvien ja it-senäistyneiden nuorten tuntemuksista. >>>

Ebola-epidemia Länsi-Afrikassa pahenee. Sierra Leonessa SOS-lapsikylien lapset ja aikuiset ovat toistaiseksi välttyneet tartun-nalta. >>>

17

Sijaishuollosta itsenäistyvälle omien läheisten tuki ei ole itses-täänselvyys.

”

Päätoimittaja Aija Rikala

JulkaisijaSOS-Lapsikylä rySnellmaninkatu 1300170 HELSINKIpuh. (09) 5404 880keskustoimisto@sos-lapsikyla.fiwww.sos-lapsikyla.fiwww.sos-childrensvillages.org

PäätoimittajaAija Rikala

ToimitussihteeriElina Pitkäranta

ToiminnanjohtajaJari Ketola

UlkoasuElise Liikala

KansikuvaWolfgang Kehl/Kansainvälisen SOS-lapsikyläjär-jestön arkisto

PainoForssa PrintISSN 1235-4996

Osoitteenmuutokset:(09) 4257 9830 (ark. klo 10–15)lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

www.facebook.com/soslapsikyla

3 Päätoimittajalta4 Nuorta ei saa jättää yksin huostaanoton päättyessä6 Lastensuojelu pitää nähdä lapsen silmin7 Viittatäti vastaa8 Onni löytyy arjesta9 Toiminnanjohtajan tervehdys10 Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteen12 Kynävieras - Kai Laitinen12 Theraplay-terapia: kaloja ja kavereita14 Yhteistyötä yli rajojen16 Kuulumisia Sierra Leonesta18 Lapsen oikeuksien päivä 25 vuotta20 Kumppanien avulla nuorille arvokasta työkokemusta22 Mukana auttamassa3-

2014

441 428PAINOTUOTEPEFC/02-31-162

EBOLA ON VAKAVA UHKA SIERRA LEONESSA

YHTEISTYÖTÄYLI RAJOJEN14 Rimma Lapteva auttaa työssään venäläisnuoria tärkeässä elämänvaiheessa - itsenäiseen

elämään siirtymisessä. Yhteistyöprojektissa Lapin SOS-lapsikylän kanssa nuoret pääsevät kokemaan leireillä hienoja elämyksiä, kuten koskenlaskua. >>>

Sivu 3 Kuulumisia 3-2014

Sivu 5 Kuulumisia 3-2014Sivu 4 Kuulumisia 3-2014

Muistatko itse sen päivän, kun täytit 18 vuotta? Huomasit-ko muuttuneesi edellispäivästä, jolloin olit virallisesti vielä 17-vuotias? Sijaishuollossa kasvaneille lapsille tämän yhden yön merkitys on valtava. Sen jälkeen huostaanotto päättyy ja nuori siirtyy lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon piiriin. Kotoa lähteminen ja itsenäisen elämän aloittaminen on haas-teellinen elämänvaihe kenelle tahansa nuorelle, mutta sijoitet-tuna olevalle se on usein monin verroin haastavampaa. Tästä huolimatta monelle nuorelle 18 vuoden ikä merkitsee muuttoa pois sijaishuoltopaikasta – monesti jopa paikkakunnan vaih-toa, mikäli jälkihuoltoasunto on järjestetty jostain muualta. Pahimmassa tapauksessa muutto merkitsee satojen kilomet-rien välimatkaa aiempaan kasvupaikkaan ja ihmissuhteiden katkeamista niihin aikuisiin, joiden tukemana nuori on siihen asti kasvanut. Miksi juuri sijoitettujen nuorten, joilla on me-netyksiä elämässään ja heikot tukiverkot, pitäisi olla valmiita 18-vuotiaana itsenäiseen elämään?

Itsenäistyminen houkuttaaItsenäistymisen houkutus on sijaishuollossa kasvaneille nuo-rille jopa ylivoimainen. Halutaan kiireesti itsenäiseen elämään pois jatkuvan valvonnan alta. Vapauden huuma iskee, kun 18 vuoden ikäpyykki viimein saavutetaan. Itsenäiseen elämään siirtymiseen on toki valmistauduttu jo vuosien ajan ja omien asioiden hoitamista on harjoiteltu pikkuhiljaa. Mielikuvat itse-näisen elämän hohdokkuudesta romahtavat kuitenkin nopeas-ti, kun illalla istuu yksin asunnossaan: kuuntelee ilmastoin-

nin huminaa, miettii mitä söisi iltapalaksi, pitääkö aamulla lähteä hoitamaan asioita ja onkohan tilillä vielä rahaa. Pa-

himmassa tapauksessa puhelimessa ei ole kenenkään luo-tettavan aikuisen numeroa, jolle voisi soittaa vaikka keskellä

yötä ja kysyä neuvoa, mitä tehdä tiputtavalle hanalle tai jon-ka kanssa voisi pohtia mieltä painavia opiskelusuunnitelmia.

Yksinäisyys yllättää. Moni onkin jälkikäteen sanonut, että olisi ollut parempi, että sijaishuoltopaikassa itsenäistymisintoa olisi hillitty eikä päästetty vielä pois.

SOS-Lapsikylä on panostanut jo vuosikymmenten ajan nuorten tukemiseen itsenäistymisvaiheessa, sillä käytännön työssä on huomattu, miten merkittävä vaikutus tällä on nuoren

pärjäämiseen myöhemmin elämässään. On hyvin tiedossa, että huonosti hoidet-tu jälkihuolto saattaa vesittää koko ai-emman sijaishuollon aikana saavutetut tulokset.

Jälkihuollon tila huolestuttaaSOS-Lapsikylä on huolissaan jälkihuol-lon nykytilasta. Kuntien tiukentunut ta-lous näyttäytyy nuorten jälkihuollon palvelujen kiristymisenä ja suurina kun-takohtaisina eroina. Jälkihuollon on huo-mattu olevan jopa melko sattumanva-raista. Ongelmana on myös, että nuoret tietävät huonosti jälkihuollosta ja siitä, mihin kaikkeen he ovat oikeutettuja. Yh-teydenpito nuoreen on monesti vähäistä huostaanoton päättymisen jälkeen.

Sijaishuollosta itsenäistyvillä tuli-si olla mahdollisuus palata takaisin tii-viimmän tuen pariin, mikäli tilanne niin vaatii. Harva on valmis heti pärjäämään omillaan ja monesti mm. koulutusasiat, ihmissuhteet ja muut vastaavat tilanteet saattavat vaatia mahdollisuutta palata ta-kaisin ottamaan uutta alkua.

Suomessa sijaishuollosta itsenäisty-viä nuoria tuetaan 21 ikävuoteen saakka.

Nuorta ei saa jättää yksin huostaanoton päättyessä

Myös tähän pitäisi saada joustoa, mikä-li nuori sitä tarvitsee. SOS-Lapsikyläl-lä on omarahoitteinen jatkohuolto, jolla nuoria tuetaan aina 25 vuoteen saakka mm. opiskelujen ja asumisen järjestämi-sessä. Se on verrattavissa siihen tukeen ja apuun, jota nuoret tavallisesti perheil-tään saavat.

Yksilöllisyyttä tarvitaanOnnistunut jälkihuolto on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, jokaisen nuoren yksi-löllisen tilanteen, voimavarat ja valmiu-det huomioivaa. Ihmissuhteet ja yhteys

Yksinäisyys yllättää. Moni onkin jälkikä- teen sanonut, että olisi ollut parempi, että sijaishuoltopai-kassa itsenäistymis-intoa olisi hillitty eikä päästetty vielä pois.

”Teksti Elina Pitkäranta ja Anna-Liisa Koisti-Auer Kuvitus Elise Liikala

edes yhteen luotettavaan aikuiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun nuori muuttaa omilleen. Nuoret tarvitsevat tukea oikea-aikaisesti ja riittävästi. Jälkihuollon työn-tekijän tärkein ominaisuus onkin osata olla sopivalla etäisyydellä nuoresta – ei liian lähellä, muttei liian kaukana. Ei huo-hottamassa niskaan, muttei välinpitämät-tömänä, vaan tarpeen tullen nuoren käy-tettävissä jopa kellonajasta riippumatta. Ennen kaikkea tarvitaan uskoa nuoreen ja tämän uskon valamista häneen itseensä: Sinä kyllä pärjäät, kaikki järjestyy!

Porilaisen Rakastajat-teatterin auditorio täyttyi äärimmilleen kiin-nostuneista kuulijoista, kun SOS-Lapsikylä järjesti SuomiAree-nan tapahtumana paneelikeskustelun aiheesta ’Tarvitaanko huostaanottoja – voitaisiinko ongelmat ratkaista ennaltaehkäi-sevällä lastensuojelulla?’ Keskustelun alussa Rakastajat-teatte-rin näyttelijät virittivät yleisön ja panelistit aiheeseen lyhytnäytel-mällään kriisiytyneestä perhetilanteesta, jonka jälkeen panelistit pohtivat kysymystä.

SuomiAreenalla keskusteltiin huostaanoton tarpeellisuudesta

Mistä on hyvä jälkihuolto tehty?

• Yksilöllisyydestä ja kokonais- valtaisuudesta

• Ihmissuhteista

• Oikea-aikaisuudesta ja riittävästä tuesta

• Uskosta nuoreen ja sen ääneen sanomisesta

Sivu 7 Kuulumisia 3-2014Sivu 6 Kuulumisia 3-2014

Vuodesta 2010 Pesäpuu ry:n sijaishuol- lon kokemusasiantuntijaryhmässä Sel-viytyjissä mukana ollut 22-vuotias Wa-ranyoo ’Warre’ Ronkainen on jo varsi-nainen jälkihuollon asiantuntija, sillä häneltä löytyy aiheesta sekä omakoh-taista kokemusta että Selviytyjät-ryhmän mukana kerättyä tietoa muiden sijais-huollosta itsenäistyvien ja itsenäistynei-den nuorten tuntemuksista.

Waranyoo on sitä mieltä, että jäl-kihuoltoon pitäisi panostaa enemmän. ”Terapiaan ja psykologiseen apuun pa-nostetaan alaikäisenä paljon, mutta sit-ten kun tulee eteen elämän suurin siirty-mä, kaikki tuki vain loppuu”, Waranyoo kummastelee. ”Lastensuojelu on ongel-makeskeistä. Silloin kun ongelmia on, sosiaalityöntekijää tavataan jopa kerran kuussa, mutta jos ei ole ongelmia, häntä näkee hyvä jos kerran vuodessa. Sijais-huollosta itsenäistyvillä nuorilla on suuri riski tippua 18 ikävuoden kuiluun.”

Minä sain loistavaa jälkihuoltoaWaranyoo kertoo, että jos jälkihuolto to-teutettaisiin ideaalilla tavalla, se toteu-tettaisiin sellaisena kuin hänellä itsellään oli. Hänen sosiaalityöntekijänsä – lem-pinimeltään Jarru – osasi jarruttaa itse-näistymispyrkimyksiä ja sai Waranyoon mielen muuttumaan niin, että hän jäi vie-lä vuodeksi asumaan sijaisperheeseen-sä. Senkin jälkeen siirtymä itsenäiseen elämään tapahtui hiljakseen useamman kuukauden aikana, eikä Waranyoo oi-keastaan edes huomannut milloin itse-näistyminen varsinaisesti tapahtui, niin sulavasti prosessi eteni. Yhteydet sijais-perheeseen ovat edelleen lämpimät: si-jaisisältä saa neuvoa lampun vaihtoon, sijaisäiti odottaa kovasti Waranyoon ky-läilyjä, ja joulua he myös viettävät yh-dessä. Waranyoo korostaa myös nuorille

Sivu 6 Kuulumisia 1-2014

Viittatäti vastaa

Mä asun mun isän luona kun äiti kuoli neljä vuotta sitten. En oo sanonu kenellekään mitään, mut isä tarvii apua. Aika usein se ei enää aamusin lähe töihin ollenkaan. Mä käyn koulussa ja sit käyn kaupassa ja teen ruokaa. Oon kuitenkin jo 15, että osaan kyllä huolehtia itsestäni. Mut tuntuu että isä ei enää osaa. Se juo kaljaa aika paljon eikä se halua tehdä paljon mitään niinku aiemmin. En halua, että mut otettais pois isän luota. Se on kuitenkin mun isä. Voiko sille saada apua jostain? Nim. Mitä mä voin tehdä?

Hienoa, että otat asian rohkeasti esille. Sekä sinä, että isäsi tar-vitsette molemmat nyt tukea. Olet vielä kouluikäinen eivätkä kodin asiat saa olla yksin sinun vastuullasi. Sinulla pitää olla mahdollisuus suunnata energiaasi ennen muuta koulunkäyn-tiin, harrastuksiin ja kavereiden kanssa olemiseen. Jos isäsi ei nyt jaksa hoitaa kotia ja valmistaa ruokaa, tarvitsette apua ko-tiinne. Kotiin tuodusta perhetyöstä tai tukihenkilöstä voisi olla teille hyötyä. Isäsi ehkä tarvitsee muunkinlaista ammattiapua, jonka selvittäminen on asiantuntijan työtä.

Sinä voit lähteä hakemaan tilanteeseen neuvoa opettajalta-si, koulusi terveydenhoitajalta, koulukuraattorilta, rehtorilta tai soittamalla vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton yllä-pitämään Lasten ja nuorten puhelimeen (09) 116 111. Voit ha-lutessasi ottaa yhteyttä myös oman paikkakuntasi sosiaalityön-tekijään tai lastensuojelutyöntekijään. Yhteystiedot löytyvät oman asuinkuntasi nettisivuilta. Näin pääset asiassa eteenpäin.

On hyvä, että olet havainnut avun tarpeen ja tarttunut on-gelmaan. Hae apua mahdollisimman pian, se hyödyttää sekä sinua että isääsi. Äläkä ole huolissasi, sinun ja isäsi yhteys ei katkea.

Tarvitsetko vinkkejä lasten kasvatukseen tai haluaisitko vastauksen lastensuojelua koskevaan kysymykseen? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteeseen viestinta@sos-lapsikyla.fi

Kuulumisia-lehden toimitus valitsee lehdessä julkaistavat kysymykset.

suunnatun jälkihuoltotiedotuksen merki-tystä: ”En tiedä ketään, joka olisi jälki-huollosta kieltäytynyt. Jos nuori ymmär-tää, mistä on kyse, niin tuskin hän siitä kieltäytyy.”

Vanhemmille tarvittaisiin oma koulutusYleisemmin lastensuojelun tilannetta pohdittaessa Waranyoo heittää ilmoille ajatuksen vanhempain koulun tarpeesta. Tarvittaisiin aikuiskoulutusta vanhem-muuden haasteista selviämiseen.

”Aikuiset myös unohtavat helposti, millaisia ovat itse olleet nuorina. Lapsi muuttuu lastensuojelussa helposti peli-nappulaksi. Lapsen pitäisi olla toimin-nan keskiössä!”, Waranyoo muistuttaa. ”Kun huostaanottoa aletaan vastustaa, lapsi on ikävässä välikädessä, pitäisikö hänen olla biologisten vanhempien vai sijaisperheen puolella.” Joskus on myös niin, että sijoitus vahvistaa suhdetta bio-logisiin vanhempiin. ”Sijoitukseni myö-tä suhteeni biologiseen äitiini on lujittu-nut”, Waranyoo kertoo.

Huostaan otettuja lapsia ei saa leimataLastensuojelussa Waranyoo pitää suu-rena ongelmana leimautumista. Kun on kerran otettu huostaan, yhteiskun-ta ei helposti irrota tästä leimasta. ”Ku-kaan ei usko sinuun, niin jaksatko itse-kään uskoa itseesi?”, hän miettii. ”Ei ole lapsen syy, että hän on sattunut synty-mään sellaiseen perheeseen. Miksi lap-si silti pitää leimata? Alkoholistiperhe ei ole hyvä kasvuympäristö, huostaanotto on siis hyvä asia. Miksi siitä, että asioi-ta yritetään parantaa, langetetaan leima? Yhteiskunta potkii ihmistä silloin, kun hän on jo maassa. Itse joutuu olemaan hyvin vahva.”

Lastensuojelu pitää nähdä lapsen silminTeksti ja kuva Elina Pitkäranta

”Terapiaan ja psykologiseen apuun panostetaan alaikäisenä paljon, mutta sitten kun tulee eteen elämän suurin siirtymä, kaikki tuki vain loppuu.”

Lastensuojelu on hyvä juttuWaranyoon mielestä lastensuojelusta pi-täisi puhua paljon positiivisempaan sä-vyyn: ”Lastensuojelu on salamyhkäinen mörkö. Sosiaalityöntekijöillä on vaiti-olovelvollisuus, eivätkä he voi kertoa sen enempää negatiivisista kuin positii-visistakaan asioista. Biologiset vanhem-mat sen sijaan voivat sanoa mitä tahansa mediassa. Ongelma ei korjaannu sormia napsauttamalla. Lastensuojelusta pitäisi tiedottaa enemmän. Lastensuojelu ei ole negatiivinen asia, mutta tämä ei tarkoi-ta sitä, ettei puutteita ja ongelmia olisi. Lastensuojelu pitäisi nähdä lapsen sil-min!”

Sivu 9 Kuulumisia 3-2014Sivu 8 Kuulumisia 3-2014

Työni nuorisokodin so-siaalityöntekijänä on hyvin monipuolista. Saan työssäni nähdä

nuoria, jotka jaksavat käydä kou-lua ja rakentaa itselleen hyvää elä-

mää kaikesta huolimatta. Näen si-joitettujen lasten vanhempia, jotka

pystyvät antamaan nuorelle luvan aset-tua nuorisokotiin ja tukevat ohjaajien työtä.

Näen vanhempia, jotka tulevat perhekuntoutukseen muutta-maan elämänsä suuntaa. Näen isää, joka yksinhuoltajana yrit-tää kasvattaa kolmea tytärtä. Perhe on tullut Suomeen sodan jaloista ja isä itse on vammautunut.

”Möröstä keijuksi”Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuus syntyy monista osatekijöitä. Lastensuojelusta en-nakkoon olevalla ja siitä syntyvällä mielikuvalla on merkitystä tehtävässä onnistumiselle. Tällä het-kellä mielikuva lastensuojelusta on negatiivinen ja pelottava. Mielikuva estää perheitä hakemasta palveluita riittävän ajoissa ja siten mielikuva vai-kuttaa koko palvelurakenteen jälkijättöisyyteen ja suuriin kustannuksiin.

Lastensuojelun mielikuvan muokkaaminen ”möröstä keijuksi” edistäisi ongelmien ennaltaeh-käisyä ja avun hakemisen normaaliutta. Lasten-suojelun tulee olla arvokas osa peruspalvelu-ja. Tähän päästään avaamalla lastensuojelun salattua verhoa avoimella ja läpinäkyväl-lä viestinnällä sekä muuttumalla ongelmia odottavasta mustasta aukosta perheiden kasvatuskumppaniksi.

Todennäköistä on, että joudumme enna-koivien ja hyvinvointia tukevien toiminta-käytäntöjen lisäksi uudistamaan myös lasten-suojelun kieltä. Tulevaisuudessa lastensuojelu ei voi kulminoitua sanaan huostaanotto.

Hyvää alkanutta syksyä ja kiitos tukijoillemme!

Jari Ketolatoiminnanjohtaja

Toiminnanjohtajan tervehdysOnni löytyy arjestaLastensuojelutyö voi olla ajoittain rankkaa, mutta mitä ovat ne työn kohokoh-dat ja onnistumiset, jotka saavat jaksamaan? Tältä palstalta löydät työnteki-jämme ilonhetkiä arjen keskeltä. SOS-lapsikyläsäätiö jakoi

apurahoja perhehoidon tutkimukseen ja kehittämiseen

SOS-lapsikyläsäätiö jakoi tänä vuonna apu-rahoja perhehoidon tutkimukseen ja kehit-tämiseen. Perhehoidon kehittäminen on Suomessa lastensuojelun keskeinen paino-pistealue myös valtakunnallisesti.

”Apurahat kohdistettiin tutkimus- ja ke-hittämishankkeisiin, joiden avulla SOS-lapsikyläsäätiö haluaa saada lisätietoa siitä, mistä hyvä perhehoito muodostuu”, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ke-tola. ”Tutkimuksesta saadaan hyödyllistä tietoa, sillä perhehoidon osuutta sijaishuol-losta pyritään Suomessa kasvattamaan.”

Kaikkiaan apurahoja myönnettiin vii-delle tutkimus- ja kehittämishankkeelle: Yhdellä SOS-lapsikyläsäätiön myöntämis-tä apurahoista tuetaan lastensuojelun per-hetyön kehittämisprojektia, jonka tavoit-teena on lapsen biologisen vanhemman ja sijaisvanhemman yhteistyön lisääminen lapsen hyvinvoinnin tueksi. Toinen apura-hoista kohdistuu hankkeeseen, jolla tuetaan pienten lasten osallisuuden ja kokemusasi-antuntijuuden vahvistamista lastensuoje-lussa. Muilla kolmella apurahalla tuetaan sijaisvanhempien työnohjausta, tarinoiden tuottamista sukulaissijaisvanhemmuudes-ta ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen keskittyvän Osallisuuden aika ry:n perus-tamista.

Kerromme sinulle mielellämme lisää sijaisvanhemmuudesta.Soita SOS-Lapsikylään Hannelelle ja löydä tulevaisuutesi

sijaisvanhempana!

Lisätietoa tehtävästä: sos-lapsikyla.fi/sijaisvanhemmuusHannele Nikkanen puh. 0400 875 880

Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisoko-dissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 200 ammattilaista.

Lapsikylätoimintaa on 134 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org.

Näen nuorisokodin alueella ja pihapiirissä lapsia ja nuoria, jotka uhkuvat elämää, he nauravat ja hassuttelevat. He osoit-tavat minulle, että elämä kantaa, siinä on paljon hyvää ja kau-nista. Olen iloinen siitä, että vaikka työssäni kohtaamieni ih-misten elämässä on välillä synkkyyttä, siellä on myös iloa ja lämpöä.

Meidän aikuisten tehtävänä on vahvistaa ympäröivän maa-ilman hyvyyttä. Se ei ole aina helppoa, koska meillä pitää olla rohkeutta nähdä ja sanoa ääneen myös pahan ja ruman olemas-saolo, vähättelemättä sen todellisuutta ja vaikutuksia. Rehel-lisyyden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän etsintä on tärkeää. Mikä etuoikeus minulla onkaan, kun saan tehdä sitä työkseni.

Minna Kontio, SOS-Lapsikylän nuorisokodin sosiaalityöntekijä

Arvoisa SOS-lapsikyläystävä,SOS-Lapsikylä pyytää jälleen ehdotuksia vuosittaista ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalin jakamista varten. Toivomme, että kerrotte miten ehdokkaanne on ansioitunut roh-kealla toiminnallaan lapsen puolesta tai on merkityksellisellä tavalla edistänyt SOS-lapsi-kyläyhdistyksen päämääriä ja tavoitteita. Mitalin voi saada yksityishenkilö tai yhteisö. Va-linnan tekee yhdistyksen hallitus.

Mitalia koskevat säännöt löytyvät SOS-Lapsikylän kotisivuilta www.sos-lapsikyla.fi. Ehdotuksia, ajatuksia ja näkemyksiä voi lähettää 24.10.2014 mennessä osoitteeseen SOS-Lapsikylä ry, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi.

Sivu 10 Kuulumisia 3-2014 Sivu 11 Kuulumisia 3-2014

Teksti ja kuva Johanna Frondelius

Lapsikylässä sain mahdollisuuden hyvään lapsuuteenLinda Santonen on 19-vuotias ylioppilas Kaarinan lukiosta. Hänet sijoitettiin 8-vuo-tiaana 2003 perustettuun Kaarinan SOS-lapsikylään. Keväällä lukion päättänyt Lin-da on Kaarinan SOS-lapsikylän ensimmäinen ylioppilas. Lindan lapsikylävanhem-pana on ollut koko ajan Ritva Numminen ja perheeseen kuuluu myös pikkusisko sekä kaksi pikkuveljeä. Kaikki lapset tulivat Nummisen perheeseen lähes samaan aikaan, kylän ensimmäisten asukkaiden joukossa.

se nuorelle kova pettymys. Lapsikylä-vanhemman tuki olikin tärkeää. ”Perhe on minulle tärkeä ja Ritva on hyvin lä-heinen, voin kääntyä hänen puoleensa aina kun on tarvetta ja ihan missä tahan-sa asiassa. Vieläkin voin soittaa jos sil-tä tuntuu.”

neksi sain lapsikylästä hyvää tukea sii-hen. Nyt olen valmis elämään omillani, vaikka onhan elämä vieläkin kasvamista ja oppimista, elämässä sattuu aina kai-kenlaista”, Linda pohtii.

Itsestään täytyy ottaa vastuutaNyt itsenäisen elämän alussa Linda on miettinyt lähtökohtiaan. ”Arvostan sitä, että pääsin asumaan SOS-lapsikylään. Ilman sijoitusta minun tuskin olisi ollut mahdollista käydä lukiota. Nuoria halu-taan kuulla ja usein tuntuu, että monet nuoret eivät osaa arvostaa mahdollisuuk-siaan. Valitetaan vain, että on niin hir-veää, kun on tiukat kotiintuloajat. Jos-kus nuorempana en ymmärtänyt miksi aina paasattiin kaikesta, mutta nyt aikui-sena olen oppinut arvostamaan sitä huo-lenpitoa ihan eri tavalla. Pääsin hyvään elämään kiinni ja sitä mahdollisuutta minulla ei olisi ollut, jos minua ei oli-si sijoitettu.” Vaikuttaa siltä, että Linda on saanut lapsikylävanhemmaltaan hy-vät eväät elämään ja on valoisasti tule-vaisuuteen suhtautuva nuori aikuinen, jolle maailma on avoinna. Tulevaisuus näyttää mihin nuoren ylioppilaan tie vie, mutta positiivisella asenteella pärjää var-masti pitkälle. ”Minulle on opetettu, että täytyy osata ottaa vastuuta itsestään sekä arvostaa asioita ja sitä apua, mitä olen saanut”, sanoo Linda.

Lapsikylässä kannustettiin aina. Oli se sitten opiskelu tai mikä tahansa muu asia.

Nuorelle ylioppilaalle kaikki ovet ovat avoinna. Lapsikylästä sai hyvät eväät elämään ja mahdollisuuden kunnolliseen lapsuuteen.

Elämä on kasvamista ja oppimistaLinda kokee, että lapsikylässä kannus-tettiin aina. Oli se sitten opiskelu tai mikä tahansa muu asia.

”Lapsikylässä rohkaistiin itsenäiseen haluun yrittää. Opiskeluunkin olisi saa-nut tukea, mutta siihen minä en tarvin-nut apua.” Lindan elämä ei aina ole ollut helppoa ja kuten monien muidenkin si-joitettujen lasten, myös hänen on täyty-nyt miettiä varhaislapsuuttaan. ”Lapsi-kyläaika antoi minulle mahdollisuuden hyvään lapsuuteen. Murrosiässä piti kä-sitellä menneisyys uudelleen, mutta on-

”

Unelmana papin työTuoreen ylioppilaan juhlia vietettiin suvun ja koko lapsikylän kesken. Lin-da itse on tyytyväinen suoritukseensa ja keväällä lapsikylävanhempi Ritva järjesteli juhlia ylpeänä Lindan saa-vutuksesta. Hieman haastetta juhlien järjestämiseen toi se, että Linda oli jo muuttanut pääkaupunkiseudulle Tapio-lan SOS-lapsikylän asumisharjoittelu-asuntoon. Tällä hetkellä hän opiskelee maanmittausalaa ammattikoulussa Hel-singissä.

Lindan unelma-ammatti on kuiten-kin pappi, sen hän on jo lapsesta asti tiennyt. ”Hain opiskelemaan teologiaa, mutta en päässytkään tänä vuonna si-sään, joten ajattelin mennä viettämään välivuotta ammattikouluun ja opiske-lemaan maanmittausalaa. Tykkään kyl-lä opiskella sitäkin. Täytyy katsoa sit-ten myöhemmin, mitä teen jos pääsen opiskelemaan teologiaa. Ammattikou-lu on rento vaihtoehto, kerkeän kyl-lä opiskella yliopistossa myöhemmin-kin. Tuleva koulun työharjoittelukin on hauskaa vaihtelua teoriaan. Pappina työskentely on haaveeni, mutta mieles-sä on myös armeijan käyminen tai sit-ten jotain ihan muuta, mitä nyt eteen tulee. Kaikki ovet ovat avoinna tulevai-suuteen,” juttelee Linda iloisesti. Kun tulokset yliopistoon päässeistä tulivat eikä Linda ollut heidän joukossaan, oli

Sivu 12 Kuulumisia 3-2014

Theraplay- terapia: kaloja ja kavereitaYksi lapsista totesi, että heistä oli tul-

lut sijaisvanhemman kanssa jakson ai-kana paremmat kaverit. Erityisen mu-kavaa oli ollut se, että oli saanut olla oman aikuisen kanssa ja nukkua samas-sa huoneessa. Aikuisen jakamaton huo-mio onkin monelle lapselle Theraplayssa voimauttava kokemus. Lapset tuntevat itsensä tärkeiksi.

Theraplay® on iloinen, fyysinen ja hauska lyhytterapia. Se jäljittelee vauvan ja van-hemman tervettä suhdetta. Menetelmä on kehitetty Chicagossa 1960-luvulla ja sitä käytetään ympäri maailman. Erityisen hy-vin se soveltuu sijaishuollossa oleville lap-sille. SOS-Lapsikylä ry:ssä on kehitetty oma intensiivinen Theraplay-hoitomalli. In-tensiivijakso merkitsee kahta viisipäiväistä jaksoa ja niiden välistä kotijaksoa, jolloin tehdään Theraplay-kotitehtäviä.

Kaikki on ollut kivaa”

Puhuttaessa terapiasta saattaa aikuisille tulla ensimmäisenä mieleen uuvuttavat keskustelut, joissa sukelletaan syviin vesiin. Terapioissahan tunnetusti käsitellään kipeitä asioita ja etsitään välineitä eheytymiseen. Menetykset ja mennei-syyden haavat ovat monen sijoitetun lapsen kohdalla todellisuutta, mutta kun Theraplay-terapiasta puhuu lasten kanssa, selviää het-kessä, että siinä ei sukelleta mihinkään, vaan pikemminkin kiskotaan kaloja vedestä!

Theraplay-terapia on lasten näkökulmasta hauskaa ja lei-killistä. ”Kaikki on ollut kivaa”, tuumaavat kolme lasta, joita haastattelin eräänä kesäisenä torstaina leikin lomassa sisähu-vipuisto SnadiStadissa Helsingissä. Kyseessä oli kolmikon toi-seksi viimeinen päivä Theraplayssa. Ensimmäinen viiden päi-vän jakso vietettiin yhdessä pari viikkoa sitten ja haastattelun aikaan toinen jakso läheni juuri loppuaan.

Hauskimpana hetkenä oli lasten mieleen jäänyt kalareis-su Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Lapset olivat löytä-neet Tarjoustalosta kalastushaavit ja niitä oli tietenkin pitänyt päästä kokeilemaan mahdollisimman pian. Lasten, ja lokkien, iloksi vedestä oli vedetty vonkaleita oikein olan takaa. Päivän paras saalis oli yhteenlaskettuna 21 kalaa! Kaikki muutkin haa-vikalastajat ylsivät melkoisiin lukemiin ja saattoivat muistella ilolla ja ylpeydellä kokemustaan.

Asioita tapahtuu pinnan allaVarsinaisten terapiasessioiden ohella lapsilla ja heidän kans-saan terapiaan tulleilla aikuisilla on Theraplay-jakson aikana paljon yhteistä vapaa-aikaa. Vapaa-ajan ohjelma muotoutuu joka kerta yksilölliseksi osallistujien toiveiden mukaan. Ta-voitteena on vuorovaikutuksen vahvistaminen lapsen ja aikui-sen välillä paitsi terapiasessioiden myös lämpimän ja positii-vissävytteisen yhdessäolon avulla. Tärkeää ei ole niinkään se, mitä tehdään, vaan se, millä tavalla. Yhdessäolo ja läheisyys voivat toteutua monenlaisten arkipuuhien parissa ja tekemisen tuoksinassa.

Nuoren itsenäistyminen ja näkökohtia vanhemmuuteenLaulaja Jouko Mäki-Lohiluoma kertoi tarinan nuorena ko-kemastaan epätoivoisesta tehtävästä muuttaa vanhempiaan. Tehtävä oli tuntunut lähes mahdottomalta, mutta oman aikuis-tumisen myötä työ alkoi vihdoin tuottaa positiivisia merkkejä: vanhemmat alkoivat ymmärtää asioita paremmin.

Aikuistuva ihminen esittää mieluummin muutoksen vaati-muksia vanhemmilleen kuin itselleen. Omaa muutosta on hel-pompi arvioida jälkikäteen, kun saa asioihin etäisyyttä. Nuoren keskeinen kehitystehtävä on ottaa etäisyyttä vanhempiin kye-täkseen luomaan omaa aikuisen ihmisen persoonallisuuttaan. Ystävät auttavat tässä kehitystehtävässä.

Suurin haaste ei aina liitykään vain nuoreen vaan myös van-hempiin ja heidän toimintatapojensa muutokseen. Nuoren on-nistunut itsenäistyminen ja aikuistuminen eivät ole mahdolli-sia ilman koko systeemin muutosta. Uudenlainen dynamiikka vaatii sekä nuoren itsenäistymiseen liittyvää muutosta että van-hemman kasvamista itsenäistyvän nuoren vanhemmuuteen.

Nuoren itsenäistyminen saattaa näyttäytyä jopa ensisijai-sesti vanhemman kokemana omana kasvuprosessina. Luonnol-lista siinä on nuoren muuttuminen ja haastavaa sen minäkuvan kyseenalaistaminen, jonka varaan olemme hyvän vanhemman identiteettimme rakentaneet.

Vanhemmalle saattaa olla vaikeaa oman suhtautumisen sää-tely. Yhteentörmäyksiä tulee ja vuorovaikutus voi ajautua raas-tavaan konfliktiin. Hyvään vanhemmuuteen liittyy kyky sää-dellä viisaasti nuoren itsenäisyyttä, vapautta ja vastuuta. Kun epäonnistumisia tulee, tarvitaan keskustelua ja anteeksi pyy-tämistä.

Itsenäistyvien nuorten vanhemmilta vaaditaan eksistenti-aalista vanhemmuutta, jossa aikuinen on nuoren käytettävis-sä, kun nuori häntä tarvitsee. Lisäksi nuori kaipaa vanhemman kannustavaa ja tilaa antavaa suhtautumista sekä kehitysvaihee-seensa suhteutettua rajojen asettamista.

Teini-ikäisen vanhemmuus riisuu meidät paljaaksi: Jou-dumme poikkeuksetta joskus tilanteeseen, jossa ei tee mieli katsoa peiliin. Kuva itsestä on liian epämiellyttävä kohdata.

Nuori ei halua olla ”vanhempiensa jatke”. Nuoren identi-teetti ja subjektiviteetti vahvistuvat pohdintojen ja keskuste-lujen kautta tapahtuvan oman arvomaailman rakentamisena erillisenä aikuisena ihmisenä. Symbioosin viimeinen side on murtumassa rakentuakseen myöhemmin yhteytenä kahden it-senäisen aikuisen välille.

Teksti: Elise LiikalaKYNÄVIERAS

Kirjoittaja on toiminnanjohtajanaErityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:ssä

Kai Laitinen

JUTTU-SARJA 3 /4

Sivu 13 Kuulumisia 2-2014

Samalle jaksolle osallistuvien lasten välille muodostuu usein ystävyyssuhtei-ta. Vaikka jokaisen lapsen tarina on eri-lainen, kaikkia osallistujia yhdistää se, että he eivät voi tällä hetkellä asua omien vanhempiensa kanssa. Kenenkään ei tar-vitse selitellä omaa taustaansa.

Theraplay-jaksolla olleen lapsen kuvitus viikon kohokohtana olleesta kalareissusta

Sivu 14 Kuulumisia 3-2014 Sivu 15 Kuulumisia 3-2014

i

Teksti Elina Pitkäranta Kuva Riikka Kataja

Haastattelu

Yhteistyötä yli rajojenKuka olet ja mitä teet?Olen Rimma Lapteva, psy-kologi ja työ-nimikkeeltäni ohjaaja. Olen

töissä Murmanskin SOS-nuorisokodissa, mutta teen myös paljon töitä Kantalah-den SOS-lapsikylässä. Koordinoin jälki-huolto-projektia Murmanskin alueen ja Lapin SOS-lapsikylän välillä. Työssäni pitää olla koko ajan liikkeessä, työhuo-neella en ehdi juurikaan istua.

Ennen projektin alkamista työskente-lin viisi vuotta SOS-lapsikylän sijaisper-heiden lasten kanssa ja myös aiemmin olen työskennellyt itsenäistyvien nuor-ten kanssa. Hanke syntyi tarpeesta ra-kentaa uusi paikka nuorten jälkihuoltoa varten SOS-lapsikylästä itsenäistyvil-le nuorille. Rahoitus löytyi Kolarcticin, Pohjoiskalotin ja Luoteis-Venäjän väli-sen rajat ylittävän yhteistyöohjelman, kautta ja yhteistyökumppani Lapin SOS-lapsikylästä Ylitorniolta. Huomasimme pian, että meillä on paljon yhteistä: työ-tavat ja -muodot ovat hyvin samanlaisia molemmissa maissa.

Mikä sijaishuollossa kasvaneiden nuorten tilanne Murmanskin alueella on?Venäjän lain mukaan jälkihuolto kestää 23 ikävuoteen saakka. Itsenäistymässä oleville nuorille taataan hyvät koulutus-mahdollisuudet. Monesti nuoret joutuvat kuitenkin muuttamaan kauas sijaisper-heistään opiskelujen perässä ja itsenäis-tymiseen liittyvät asiat tuovat omat haas-teensa.

Mihin projektilla pyritään?Olimme päättäneet, että alamme jär-jestää vapaaehtoispohjalta nuorisotoi-mintaa, sillä olimme huomanneet, ettei alueellamme ole yhtään hyväntekeväi-syysjärjestöä, joka olisi tukena näille jälkihuoltoa tarvitseville nuorille. Alun perin olemme tehneet töitä vain SOS-lapsikylässä kasvaneiden nuorten kans-sa, mutta huomasimme, että pystymme auttamaan myös muita apua tarvitsevia nuoria.

Itsenäistyminen on pitkä prosessi ja siihen valmistautuminen pitää aloittaa ajoissa. On myös tärkeää vahvistaa yh-teistyötä nuoren tukiverkoston kanssa. Työssäni autan nuoria ymmärtämään ja valitsemaan oikeanlaisen koulutustien. Nuorille annetaan mahdollisuus miettiä, valita ja kokeilla.

Millaista toimintaa Murmanskin SOS-nuorisokoti järjestää?Murmanskiin avatun nuorisokodin ti-loissa on nuoria harjoittelemassa itse-näistä asumista. Nuoret ovat tavallisim-min 16–19 -vuotiaita. Sinne voi tulla myös nuori, joka ei kuulu projektin pii-riin. Nuorisokodilla järjestetään erilaisia koulutuksia tavallisesta arjesta selviämi-seen, mutta myös monenlaisia kulttuu-ritapahtumia. Nuorisokodissa on paikka 16 nuorelle, mutta vuoden aikana siel-tä on saanut palvelua 74 nuorta. Tämän projektin ansiosta olemme syventäneet ja laajentaneet nuorten tukemista. Kos-ka SOS-lapsikylässä asuvat lapset pyö-rivät usein omassa yhteisössään, tämän projektin myötä on pystytty laajenta-maan heidän kokemuspiiriään ja sosi-

aalisia ympyröitään. Nyt nuorisokodin nuoret ovat tutustuneet myös suomalai-siin nuoriin.

Nuorisokodin tiloissa on myös järjes-tetty koulutuksia mm. nuorten oikeuk-siin ja ammatinvalintaan liittyen. Sen jälkeen, kun nuoret ovat kokeilleet ja nähneet eri ammatteja, he ovat suhtautu-neet ammatinvalintaan paljon vakavam-min. Hankkeeseen kuuluu erilaisia kult-tuurihankkeita, luontoretkiä ja leirejä. Lisäksi koulutamme koulujen työnteki-jöitä nuorten kanssa työskentelemisessä.

Millaisia ongelmia sijaishuollossa kasvaneilla nuorilla on itsenäisen elämän aloittamisessa?

Ongelmat ovat periaatteessa samoja kai-killa itsenäistyvillä nuorilla: 1. Koulunkäynnistä huolehtiminen: Kun nuori pääsee opiskelemaan, hänen täy-tyy itsenäisesti huolehtia heräämisestä, kouluun lähdöstä, läksyistä ym. Monesti innokkuutta ei kuitenkaan riitä. Jos nuori on tottunut, että kaikessa aina autetaan, saattaa tilanteessa, jossa ei olekaan ke-tään vieressä neuvomassa, jäädä koulu-hommia hoitamatta, mikä johtaa lopulta koulusta erottamiseen. 2. Rahankäytön ongelmat: Nuori ei osaa käyttää rahaa niin, ettei se lopu kesken. Rahat tuhlataan alkukuusta ja loppukuu ollaan vaikeuksissa. Monissa tapauksis-sa nuoret, joilla oli säästöjä tilillään, tuh-laavat ne hetkessä 18 vuotta täytettyään. 3. Oikeuksien tuntemuksen puute: Nuo-ret eivät tunne omia oikeuksiaan ja vel-vollisuuksiaan.

4. Asuminen: Monissa tapauksissa käy niin, että nuorelta jäävät vuokra- ym. kulut maksamatta. Nuoret saattavat itse-näistyessään muuttaa myös takaisin bio-logisen perheensä luokse, mutta siellä voivat sukset mennä ristiin ja nuori jou-tuu muuttamaan pois.5. Nuorilla on hirveän suuri mahdollisuus joutua huijauksen uhriksi.

Mitkä ovat olleet hankkeen suurimmat hyödyt?Projekti on auttanut meitä siirtymään kansainväliselle tasolle. Se tuo innok-kuutta niin työntekijöille kuin nuoril-le, kun pääsee tapaamaan vertaisiaan naapurimaassa. Projektin avulla olem-me myös pystyneet löytämään ja käyt-tämään uusia menetelmiä antaaksemme nuorille itsenäistymisessä tarvittavia tai-toja.

Meille on tärkeää, että nuoret ym-märtäisivät, että heidän täytyy antaa yh-teiskunnalle takaisin. Saatuaan tukea voi myöhemmin itse jakaa omastaan tai vaikkapa tehdä vapaaehtoistyötä. On myös tärkeää tuoda esiin, että lastensuo-jelu on positiivinen asia. Lapset eivät ole syyllisiä siihen, mitä aikuiset ovat teh-

neet. Lapsi on oma yksilönsä ja taustasta huolimatta hänestä voi tulla yhteiskun-nassa pärjäävä aikuinen.

Mitä projekti on nuorille antanut?Nuoret ovat löytäneet keinot yhteyden-pitoon Suomen ja Venäjän välillä ja he nauttivat siitä todella. Naapurimaan sa-manikäisiin nuoriin tutustuminen on innostanut muun muassa kielten opis-keluun. Pari nuorta on saanut projek-tin puitteissa arvokasta työkokemusta. Projektin avulla jotkut nuorista ovat esi-merkiksi saaneet rohkeutta lähteä Kan-talahdesta Murmanskiin sellaisen kou-lutuksen perään, mikä heitä oikeasti kiinnostaa, koska ovat kuulleet, että siel-läkin on ihmisiä, joilta saa apua.

Projektin avulla olemme onnistuneet parantamaan nuorten valmiuksia itsenäi-seen elämään: he ovat varmempia, iloi-sempia ja innokkaampia aloittamaan it-senäisen elämän.

Millaisia muita terveisiä sinulla on?Haluan vielä sanoa suurkiitokset Lapin SOS-lapsikylän väelle, että he ovat us-

kaltaneet lähteä projektiin ja tehdä yh-teistyötä meidän kanssamme. Alussa emme tienneet mitään toisistamme, mut-ta tästä on tullut hieno projekti. Tavoit-teena on saada projektille jatkoa nuorten perheiden auttamiseen liittyen.

Kuvassa venäläisnuoret laskevat alas Kukkolankoskea kesällä pidetyn viikon pituisen leirin aikana.Kukkolankoski sijaitsee Tornionjoella, joka on Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki.

Lapin SOS-lapsikylän ja Murmanskin alueen jälkihuollon kehittämisprojekti on tarkoitettu 18–23 -vuotiaille nuoril-le ja se toteutetaan vuosina 2012–2014. Projektia johtaa Kantalahden SOS-lap-sikylä, ja hanke on osa Kolarctic-ohjel-maa, joka tarkoittaa Pohjoiskalotin sekä Luoteis-Venäjän rajat ylittävää yhteis-työtä.

Projekti valmistelee nuoria sopeutu-maan paremmin yhteiskuntaan, edistää aktiivista elämänasennetta sekä koulut-taa avustavia henkilöitä, jotka huoleh-tivat jälkihuollossa olevista nuorista. Projektin tarkoituksena on myös, että jälkihuollossa olevat nuoret voivat har-joitella uusia ammatillisia taitoja.

Sivu 16 Kuulumisia 3-2014 Sivu 17 Kuulumisia 3-2014

Sinäkin voit auttaa: Ryhdy kummiksi osoitteessa:www.sos-lapsikyla.fi/kummiksi

Antoisa vierailu Freetownin SOS-lapsikylässä Teksti Anki Sandvik ja Sanni Majamaa Kuva Julia Linde

Teksti Riikka Tiitola-Salmimies

Kuvat: Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kuva-arkisto

Lentokoneen ikkunasta näkyi kultainen auringonlasku ja upea Afrikan man-ner. Jokainen ehkä pystyi jo aavistamaan, että matkasta tulisi jotain, mitä ei koskaan pystyisi unohtamaan. Reissuun lähti kahdeksan opiskelijaa ja kaksi opettajaa Vaasan lyseon lukiosta ja Vasa gymnasiumista päämääränään sisäl-lissodasta toipuva Sierra Leone. Sierra Leonen matka oli osa kouluissa luku-vuonna 2013–2014 toteutettua globaali- ja yrittäjyyskasvatuksen projektia.

Matkan tarkoitus oli ensi kädessä tutustua Suomen Pakolaisavun toimin-taan Bo-nimisessä kaupungissa. Olimme matkan alussa kaksi päivää Free-townissa ja silloin saimme mahdollisuuden vierailla siellä toimivassa SOS-lapsikylässä.

Meitä vastassa oli ystävällinen Alimatu Koroma Sierra Leonen SOS-lapsi-kyläjärjestöstä ja hänen johdollaan tutustuimme henkilökuntaan, alueeseen ja toimintaan. Yksi suomalaisista opiskelijoista sanoi jälkeenpäin, että vierailu SOS-lapsikylään oli matkan kohokohtia.

Olemme kiitollisia mahdollisuudesta käydä lapsikylässä ja meitä kaikkia kosketti lämmin ilmapiiri ja rakkaus lapsia kohtaan, mikä oli hyvin ilmeistä Freetownin SOS-lapsikylässä.

Afrikkaan jäi varmasti pala meistä kaikista. Se oli matka, jolla ei hymyiltä ja kyyneliltä vältytty. Matka, jolla opimme avaamaan silmiämme ja näkemään hyvää pienissä, meille itsestään selvissä asioissa. Tärkein opetus oli kuitenkin se, että onni on jotain mitä ei voi ostaa.

Kolmetoista nuorta aikuista valmistui uusiin ammat-teihin Suomen SOS-lap-sikyläsäätiön ja ulkoasi-

ainministeriön rahoittamassa perheiden tukemisen hankkeessa Goderichin kun-nassa Sierra Leonessa. Hankkeen tar-koitus on parantaa huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Iso osa han-ketta on vahvistaa huoltajien tulonhan-kinnan edellytyksiä. Ammatillinen kou-lutus on osa tätä. Yhteensä ohjelmasta on uuteen ammattiin valmistunut jo 87 nuorta aikuista ja huoltajaa.

Ohjelmassa on mahdollista valmis-tua kampaajaksi, vaatturiksi tai kankai-den värjääjäksi. Lisäksi siihen kuuluu lukutaitokoulutusta ja perus liiketalous-koulutusta. Koulutus kestää yleensä noin vuoden. Valmistuneilla on mahdollisuus saada pienrahoitusta oman yrityksen pe-rustamiseen.

Kuusi kampaajaksi ja vaatturiksi val-mistunutta nuorta sai SOS-lapsikylältä starttipaketit palkinnoksi erinomaisesti suoritetuista opinnoista. Ohjelmakoor-dinaattori Benoni Williams kertoo, että starttipaketit annettiin kannustamaan nuoria omien yritysten perustamiseen ja motivoimaan myös muita ohjelman nuo-ria ja huoltajia.

Yksi valmistuneista ja starttipake-tin saaneista nuorista on Mariama Tu-ray. Hän sanoo olevansa erittäin kiitolli-nen SOS-lapsikyläjärjestölle saamastaan mahdollisuudesta. Mariaman koulu-tus kesti vuoden ja nyt hän aikoo käyt-tää saamansa koulutuksen ja starttipaketin oman yrityk-sen perustami-seen ja muiden nuorten opas-tamiseen.

SOS-Lapsikylän tuella ammattilaiseksiSierra Leonessa

SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖ TAISTELEESIERRA LEONESSA EBOLAA VASTAANEbola-epidemia Länsi-Afrikassa pahenee. Sierra Leonessa SOS-lapsikylien lapset ja aikuiset ovat toistaiseksi välttyneet tartunnalta, mutta Liberiassa yksi lapsikylävanhempi on kuollut virukseen. Sierra Leonen SOS-lapsikylät Freetownissa, Makenissa ja Bossa sekä niiden alla toimivat ohjelmat, kuten Suomen tukemat perheiden tukemisen ohjelmat, ovat hälytystilassa ja koko maahan on julistettu hätätila. Lasten ja työntekijöiden liikkumista sekä vie-railuja lapsikyliin rajoitetaan, kunnes tilanne paranee. SOS-lapsikyläjärjestö jakaa desinfiointiaineita ja lääkkeitä viruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä ruokaa tuen piirissä oleville perheille. SOS-lapsikylät ovat myös valmiudes-sa viruksen johdosta orvoiksi tai hylätyiksi jääneiden lasten auttamiseksi.

Sivu 19 Kuulumisia 3-2014Sivu 18 Kuulumisia 3-2014

NO 3’2014

ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI

Auroran hyväksi

84Voiko lapsikaappauksesta selviytyä

Lapset haluavat tietää eron syyn

14

Voiko lapsikaappauksesta selviytyä

2/2014

perhehoitoIloa jäsenyydestä!

Yhdistyksen risteilyllä viihtyy koko perhe

Tuetulla lomalla on aikaa olla lasten kanssa

Patinot kiinnostuivat sijaisvanhemmuudesta Yhdysvalloissa

Kuulumisia

TÄRKEÄ SISARUUS - sivu 10 TUHON JÄLKEEN HYMYÄ - sivu 15

”Toimiva yhteys rinnakkaisessa vanhemmuudessa vahvistaa lasta”

Sonja Vanhanen, s.5

2/2014

YHTÄ SUURTA PERHETTÄ - sivu 18

Peruskoulun täytyy uudistua

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2014

LAPSEMMETunne valtaa fanit

Vertaisryhmiä erolapsille

Tottuneestitabletilla

Kannabiksen käyttöä on vaikea huomata

Terhokerho yhdistääsukupolvet

ILOISTA PUUHAA KESÄLAITUMELLE!Kätevät avaimen-peräpakat!Pienten suosikki!

Etukoodilla LBA26HFF saat -10 % alennuksen koko

Oppi&ilo-tuotevalikoimasta – myös tarjoustuotteista.

Lisäalennus -10 % MLL:n

jäsenille!

Säännöt sovitaan yhdessä esimerkiksi niin, että veivi pääsee hyppäämään, kun hyppääjälle on tullut kolme virhettä eli stiplua.Stiplut eivät haittaa, niitä tulee kaikille.

HYPÄTÄÄN PITKÄLLÄ NARULLA

Jokainen on vuorollaan pyörittäjä eli veivi.

Jokainen on vuorollaan ensim-mäinen hyppääjä eli hoppi.

14

Hyppisleikit_Cards.indd 27

6.3.2014 12.06

19

YMPYRÖI, JOS SANAN ALUSSA KUULUU M. PIIRRÄ RASTI, JOS SANASSA EI KUULU M.

Kirjainkivaa_Cards.indd 19

19.12.2013 13.36

5

Laiva on lastattuYksi matkustajista valitsee, mitä laivaan lastataan, esim. a­kirjaimella alkavia sanoja, eläimiä tai ruokia: ”Laiva on lastattu aaseil­la”, minkä jälkeen vuoro siirtyy vieruskaverille. Saman sanan saa sanoa vain kerran. Se joka ei keksi oikeaa sanaa, putoaa pois pelistä.

Automatkojen_pelastus_Cards.indd 5

20.12.2013 10.29

KUUSI

kuusenkäpy

(kerätään keväällä) Hauduta 1 rkl kuusen-kerkkiä 5–10 minuuttia kupilliseenkuumaa vettä.

Suosii varjoisia ja kosteita paikkoja.

Kerkän eli oksien uuden vuosi-kasvun neulaset ovat keväisinvaaleanvihreitäja pehmeitä.

kuusen-neulanen

n. 1–2 cm

KUUSENKERKKÄ- TEE

Luontoretki_Cards_2p.indd 6

10.3.2014 15.14

HYPPISLEIKITYli 40 hyppylorua ja ­leikkiäIkäsuositus 5–12 • Sh. 14,90 €

KIRJAINKIVAAKynä käteen ja puuharetki kirjainten maailmaan voi alkaa.Ikäsuositus 5–7 • Sh. 14,90 €

GET READY!Enkun matkasanasto haltuun! Ratko ristikoita, selvitä salakoodeja, hoksaa ja puuhaile.Ikäsuositus 8–12 • Sh. 14,90 €

Tutustu ja tilaa! www.oppijailo.fi

Tuotteet myös hyvin- varustelluista kirjakaupoista, marketeista ja tavarataloista.

Tule kaveriksi!

AUTOMATKOJEN PELASTUSLystikästä tekemistä auton takapenkille: leiki, bongaa ja arvuuttele!Ikäsuositus 5–99 • Sh. 11,90 €

LUONTORETKIIloa ja tekemistä metsäretkille: etsi, bongaa ja puuhaile!Ikäsuositus 5–99 • Sh. 11,90 €

SILITETTÄVÄN SULOISET LEMMIKITIhastuttava koskettelukirja, jossa tutustutaan lemmikkieläimiin ja niiden elämään.Ikäsuositus 3+ • Sh. 15 €

Lapsemme_02_14_Oppi_ja_ilo.indd 1 29.4.2014 13.10

1/2014Kohtaa aidosti,vaikuta vahvasti

Pesäpuunlehti

TEEMA Kokemukset ja merkitykset fyysisen sairauden taustalla

Ville – kahden perheen muksu

Voiko lapsi olla kaikkiruokainen?

Millaista on olla lapsi Intiassa, Afrikassa ja Keski-Aasiassa

PELASTAKAA 4 | 2014

Tartu asiaan!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti Lapsemme on lehti kaikenikäisten

lasten vanhemmille ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Lapsemme tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin, antaa tukea

kasvatukseen ja herättää keskustelua. www.mll.fi

Kiinnostaako lasten osallisuus lastensuojelussa, kokemusasiantuntijuus sekä uudet työmenetelmät ja -välineet?

Tutustu Pesäpuun lehteen. www.pesapuu.fi

SOS-Lapsikylän Kuulumisia-lehti tarjoaa ihmisläheisiä näkökulmia lastensuojeluun sekä kurkistuksia kotimaan ja maailman

SOS-lapsikylien arkeen. www.sos-lapsikyla.fi

Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen Maailma on lasten suojelijoiden lukulehti. Ajankohtainen, tuore ja hyvin tehty. Lehti ottaa myös kantaa ja pyrkii selvittämään asioiden taustoja. www.lapsenmaailma.fi

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti Enska pureutuu rohkeasti ja asiantuntevasti

yhteiskuntaan. Lue, miten päihteiden, väkivallan ja muiden ongelmien haastamia lapsiperheitä

autetaan. www.ensijaturvakotienliitto.fi

Pelastakaa Lapset -lehdessä kerrotaan asiantuntevasti ja ymmärrettävästi

lasten suojelusta niin kotimaassa kuin maailmalla. Puhumme turvallisen

lapsuuden ja lapsen oikeuksien puolesta. www.pelastakaalapset.fi

Perhehoito-lehti on ainoa toimeksianto-suhteiseen perhehoitoon keskittynyt

lehti Suomessa. Se tutustuttaa lukijansa sijaisperheiden arkeen, perhehoitajien

yhdistystoimintaan sekä monimuotoiseen perhehoitoon. www.perhehoitoliitto.fi

Lapsuudesta voi kirjoittaa

monin tavoin. Löydä oma lehtesi.

Tilaukset verkkosivuilta.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marras-kuuta. Tänä vuonna yhteisenä kansallisena teemana on lap-sen oikeus leikkiin. Kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus yhteiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä leikkiin ja harrastamiseen.

SOS-lapsikylissä ympäri maailman leikki on olennainen osa lapsuutta. Sen lisäksi, että se tuo iloa, leikki auttaa toipu-maan traumaattisista kokemuksista, joita valtaosalla lapsikyli-en lapsista on. Harrastukset auttavat vahvistamaan itsetuntoa ja

luottamusta omiin kykyihin ja taitoihin. Pelien ja leikkien lo-massa kaikuvat riemunkiljahdukset ja naurunremakat ovat sitä, miltä lapsuuden pitää kuulostaa! Siihen pitäisi kaikilla maail-man lapsilla olla oikeus. Arvosta lapsia ja lapsuutta – nosta lip-pu salkoon lapsen oikeuksien päivän kunniaksi!

Voit tykätä lapsen oikeuksista Facebookissa: www.face-book.com/lastenoikeudet

Lisää hauskoja leikkimiskuvia SOS-lapsikylistä löydät osoitteesta www.pinterest.com/SOSLapsikyla/leikin-lumo/

Näin maailman SOS-lapsikylissä leikitään:

Lapsen oikeuksien päivä 25 vuotta – 20.11.2014!

Teemana lapsen oikeus leikkiin

Romania

Thaimaa

Haiti Meksiko

Etiopia

Sivu 20 Kuulumisia 3-2014 Sivu 21 Kuulumisia 3-2014

Tänä kesänä SOS-Lapsikylän yrityskumppanit ovat olleet auttamassa nuoria elämässä eteenpäin erityisen arvokkaalla tavalla – tarjoamalla kesätyöpaikkoja! Työkokemuksen kartuttaminen voi olla sijaishuollossa eläville nuorille hyvin haastavaa, kun ei ole ole-massa esimerkiksi vanhempien kautta suhteita yrityksiin, joista kesätyöpaikkoja irtoaisi.

Väinö: ”Minulle tarjottiin kahta työtä, joista toinen olisi ol-lut kaksi viikkoa varastotyötä. Tulin mieluummin tänne, kos-ka ajattelin, että tämä olisi rennompaa kuin ruumiillinen työ. Tunnen kavereita, jotka olivat täällä viime kesänä töissä, joten tiesin suunnilleen, millaista tämä on. Neljä viikkoa meni ihan suhtkoht hyvin.

En välttämättä haluaisi jatkossa työtä, jossa ollaan koko päivä tietokoneella. Opin tiedon hankkimista ja jaottelemista sekä eri ohjelmien käyttöä. Erilaiset puhuttelutyylit teksteissä olivat uutta: se, miten eri kohderyhmille voi kirjoittaa eri taval-

la. Esimerkiksi aikuisille ja lapsille sanotaan sama asia eri tavoin.”

Maija Rauha, OSG Viestintä: ”Teemu ja Väinö selviytyivät tehtä-vistään hämmästyttävän hyvin otta-en huomioon iän ja aiemman koke-muksen. Työt olisivat olleet vaikeita yliopistosta valmistuneillekin, eikä nuoria neuvottu kovinkaan perusteel-lisesti. Näin toimittiin osittain siksi, että saataisiin aito nuorten ääni kuu-luviin sivuilla, Facebookissa ja kir-jeissä, joita päätettiin lähettää sivus-ton tunnetuksi tekemiseksi kouluihin ja nuorisotaloille. Kirjeiden oheen tehtiin tulostettava juliste, mikä oli nuorten oma idea.”

Else, lapsikylävanhempi, Tapiolan SOS-lapsikylä: ”Lapsikylää tukevat yritykset tekevät ihan parasta tässä, kun tarjoavat nuorille kesätyötä. Meidän 16-vuotias tuskin olisi muulla tavoin saanut työtä. Käsittääkseni hän viihtyi hyvin työssään Bayerilla ja hoiti työnsä hyvin. Tätä kesätyön tarjoa-misideaa kannattaa ehdottomasti jatkaa!”

Kumppanien avulla nuorille arvokasta työkokemusta

Viivi: ”Työtehtävinäni oli vanhan maalin rappausta ja maalaa-mista. Meillä oli kolme taloa maalattavana ja mukana oli myös pari muuta nuorta kesätöissä. Ensimmäisen työpäivän jälkeen tuntui mukavalta eikä liian rankalta. Viihdyin työssä hyvin: oli hyvät työkaverit ja aika kului hyvin maalatessa. Sain hyvää ko-kemusta tästä työstä ja kannustan muitakin nuoria kokeilemaan kaikkia töitä ennakkoluulottomasti.”

Viivi jatkoi kesätöissä myös keittiöapulaisena: ”Työsken-telin kesällä myös SOS-Lapsikylän leirikeskuksella Oravan-pesällä. Työtehtävinä oli tiskeistä huolehtiminen, imurointi, pöytien pyyhkiminen, ruokien haku ja roskien vienti. Kun keit-tiöllä ei ollut töitä, aikaa sai viettää leirillä olevien kanssa. Viihdyin työssä todella hyvin. Leirillä oli juuri sillä viikolla venäläisiä nuoria, joiden kanssa sain puhua paljon englantia. Kielitaitoni harjaantui viikon aikana ja sain myös uusia ystä-viä leiriltä. Oli kiva, kun sai tutustua uusiin ihmisiin ja samalla myös toisenlaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Toivon lisää tällaisia mahdollisuuksia nuorille.”

Pirkka Peltomaa, toimitusjohtaja, Dr. Oetker Suomi Oy: ”Normaalisti meillä on ollut huonosti kesätöitä tarjolla. Nyt oli kuitenkin tilaisuus ja tarve, joten tartuimme haastee-seen ja olimme positiivisesti yllättyneitä saamastamme lisäre-surssista. Vaikka kyseessä oli vain lyhyt, kuuden viikon työru-peama, on sekin hyvä kosketus työelämään. SOS-Lapsikylän kumppaniyrityksenä halusimme tarjota mahdollisuuden ni-menomaan lapsikylän asukkaalle. Ilman SOS-Lapsikylän yh-teydenottoa emme ehkä olisi osanneet näin tehdä.”

Rauno Vesaniemi, asumisharjoittelun ja jälkihuollon ohjaaja, Kaarinan SOS-lapsikylä: ”Minusta on tärkeää, että nuori saa kokemusta ansioluettelon tekemisestä, ja haas-tatteluun pääseminen on jo itsessään iso kokemus. Kesätöis-sä nuori oppii työelämän rutiineja: työajan noudattamista ja vastuuta omasta tekemisestä työpaikalla. Hienointa on, että kesätyöt lisäävät nuoren itsetuntoa ja kasvattavat sosiaalisia taitoja.”

Työkokemus on tärkeä valtti elämässä, sen kautta nuoret saavat paitsi ajatuksia siitä, mitä haluaisivat itse tehdä isoina, ennen kaikkea luottamusta omiin kykyihin ja

pärjäämiseen.

Työkokemus on tärkeä valtti elämässä. Sen kautta nuoret saa-vat paitsi ajatuksia siitä, mitä haluaisivat itse tehdä isoina, ennen kaikkea luottamusta omiin kykyihin ja pärjäämiseen. Unohtamatta tietenkään palkkaa, jolle voi keksiä mieleisensä käyttötarkoituksen.

Työllistämistalkoissa olivat mukana Bayer, Dr. Oetker Suomi, Fazer ja Samsung sekä Tikkurila, joka tarjosi maa-lit lapsikylissä tehtyjä kesäkunnostuksia varten. Seuraavassa kommentteja niin kesätöissä olleilta nuorilta, lapsikylävan-hemmalta kuin nuoria työllistäneiden yritysten edustajilta:

Teemu ja Väinö olivat neljä viik-koa kesätöissä OSG Viestinnässä SOS-Lapsikylän ja Samsungin yh-teishankkeessa täydentämässä it-senäistyville nuorille suunnattuja omaelämä.net-nettisivuja ja mietti-mässä, miten sivuja tehtäisiin tun-netuiksi.

Teemu: ”Kun kuulin, että tarkoitus olisi päivittää nettisivuja, luulin, että se tehtäisiin koodaamalla. Ajattelin, että olen siinä aika haka, joten siihen ei menisi koko kuukautta. Tuli yllä-tyksenä, että päivittäminen tarkoit-ti tekstien tekemistä. Oli tämä silti ihan jees, ei valitettavaa.

Muu oli aika tuttua, kun olen paljon koneella muutenkin, mutta uutta oli markkinointisuunnitelman tekeminen. Voi olla, että tästä on hyötyä joskus myöhemminkin. Olen kokkikoulus-sa, mutta tietokoneet ovat tavallaan toinen alani.”

Tekstin koonnut Elina Pitkäranta

Sivu 22 Kuulumisia 3-2014 Sivu 23 Kuulumisia 3-2014

Puhelinlahjoitukset kotimaan työhön:• Soita numeroon 0600 0 4235 (20 € + pvm) tai• Lähetä tekstiviesti SOS numeroon 16499 (10 €)

Lahjoitustili kotimaan työhön:• SOS-Lapsikylä ry: Nordea FI76 2386 1800 0615 64, NDEAFIHHViite: 8015

Lahjoitustili kansainväliseen työhön:• SOS-lapsikyläsäätiö: Nordea FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHHViite: 9014

MerkkipäivälahjoitusKun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdol-lisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituk-sen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) 4257 9830, niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen.

Oletko kiinnostunut vapaaehtoistyöstä SOS-Lapsikylässä?Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdol-lista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: tarja.rehnstrom@sos-lapsikyla.fi

Voit liittyä kuukausi- lahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi

YritysyhteistyöYrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: www.sos-lapsikyla.fi/yritysyhteistyo

Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830, kei.heikkila@sos-lapsikyla.fi

Lapset tarvitsevat apuasi

Rahankeräysluvat:SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2013/3089/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

Lahjoittajapalvelukoordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) 4257 9830 (ark. klo 10–15) ja sähköpostiosoitteessa lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon.Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä tai olette-ko jo tehnyt testamentin?Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vas-tuulliseksi aikuiseksi.

Voitte kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme keskustoimis-tostamme numerosta (09) 5404 880 tai sähköpostitse osoitteesta keskus-toimisto@sos-lapsikyla.fi.

Mukana auttamassa

Tukesi on erittäin merkittävässä roo-lissa SOS-lapsikylistä itsenäistyneiden nuorten hyvässä menestyksessä opis-kelu- ja työelämässä. Kiitos!

Näin koulujen alettua on hyvä muistaa, kuinka lukuvuoden aherrus aina keväi-sin palkitaan. Mennyt kevät tarjosi jäl-leen monille lapsille ja heidän läheisil-leen ilon ja onnistumisen kokemuksia, kun ahkera uurastus palkittiin todistuk-sella. Koulujen päättäjäiset olivat juh-lan aikaa myös SOS-lapsikylissä. Useat nuoret päättivät peruskoulun, kirjoittivat ylioppilaaksi tai valmistuivat ammat-tiin.

Koulunkäynti on tärkeä osa jokaisen lapsen arkea, ja SOS-lapsikylissä sen tu-kemiseen on lahjoittajien ansiosta voitu panostaa aivan erityisen paljon.

Usealle vaikeista kotioloista tulevalle lapselle koulunkäynti on varsinkin aluk-si hankalaa. Oppimisen ongelmat kiu-kuttavat ja turhauttavat sekä murentavat itsetuntoa entisestään. Kertotaulut tai kielioppisäännöt eivät vain pysy pääs-sä, pilkut unohtuvat ja lukiessa kirjai-met vaihtavat paikkaansa. Oma rauhal-linen tila ja mahdollisuus yksilölliseen opetukseen ovat silloin tärkeitä. Lapsi-kylissä ohjaajien tarjoama läksy- ja kou-lunkäyntiapu on tuottanutkin näkyviä tuloksia nuorten menestyksessä opiske-lu- ja työelämässä.

Valtaosa lapsista kokee koulunkäyn-nin ohjauksen erittäin positiivisena asia-na. Eräs lapsi kuvaili omin sanoin: ”Siel-lä käydään tekemässä läksyjä. Ja jos ei osaa hyvin, niin siellä neuvotaan.” Li-säksi tehdään erilaisia monisteita ja pe-lataan oppimiseen liittyviä pelejä. Hy-

Lahjoittaja, kiitos, että autat vaikeuksien kanssa kamppailevia perheitä!

TESTAMENTTI ONARVOKAS PERINTÖ

Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö

vin sujuneiden ohjaustuntien jälkeen on myös silloin tällöin herkuteltu itse leivo-tuilla pullilla. Usealle lapselle ja nuorelle rauhalliset juttuhetket ovat myös hyvin tärkeä osa ohjaustuokioita. Oppimis-ta auttaa tunne siitä, että lasta tai nuor-ta kuunnellaan ja hänen kanssaan kes-kustellaan mieltä askarruttavista asioista sekä siitä, kuinka selviytyä oman oppi-misen kompastuskivistä.

Koulutus on avainasemassa syrjäyty-misen ehkäisemisessä. Kiitos sinun ja muiden tukijoidemme pystymme pa-remmin ottamaan huomioon SOS-lap-sikyliin sijoitettujen lasten ja nuorten erityistarpeita ja siten tarjoamaan heil-le paremmat eväät tulevaisuuteen sekä luottamusta omiin kykyihin.

Jälleen kerran SOS-lapsikylien nuorilla oli mahdollisuus ikimuistoiseen elämykseen: matkaan kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön kesäleirille Italian Caldonazzoon. Tällä kertaa mukana oli nuoria myös Kantalahden SOS-lapsikylästä Venäjältä. Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei haitannut nuorten välisen yhteyden löytymistä. Reissun kohokohtia olivat vierailut huvipuistos-sa, vesipuistossa ja jopa Saksan korkeimmalla vuorella. Näiden elämysten mahdollistamisesta suuri kiitos kuuluu lahjoittajillemme ja yritystukijoille!

Yhteystietoni:

Kummiksi voit ryhtyä myös osoitteessa: www.sos-lapsikyla.fi/kummiksi

Päivämäärä ja allekirjoitus____________________________ ____________________________

Kiitos avustasi!

Maanosatoiveeni:

Missä tarve on suurin

Afrikka

Aasia

Latinalainen Amerikka

Eurooppa

Toivemaa: ____________

Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään kummitoimintaan liittyviin rekistereihin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti kummiasioiden hoidossa eikä niitä luovuteta eteenpäin. Kunnioitan myös sitä, että kummikoh-teen tiedot ovat luottamuksellisia..

Kyllä,ryhdyn kummiksi jaavullani lapsi saa rakastavan kodin.

Minulle sopiva kummimaksu:

Mahdollinen toiveeni kummilapsestani:

Kumpi vain Tyttö Poika

Suurimman tarpeen mukaanIkätoive:

25 €/kk 35 €/kk 40 €/kk

Muu (min 25 €/kk) ____________

Sukupuoli:

Muu:___

Etunimi ___________________________________Sukunimi __________________________________Osoite ____________________________________Postinumero________________________________Toimipaikka ________________________________ Puhelinnumero _____________________________Sähköposti _________________________________

Ryhdy kummiksi. Annat lapselle rakastavan kodin.

Lähetä tämä sivu tiedoillasi täydennettynä osoitteeseen: Snellmaninkatu 13, 00170, Helsinki

Osoitelähde: SOS-Lapsikylän asiakas- ja jäsenrekisteri