LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp

Hallituksen esitys laiksi virallistetusta parisuh-teesta

JOHDANTO

VireilletuloEduskunta on 13 päivänä helmikuuta 2001 lähet-tänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltä-väksi hallituksen esityksen laiksi virallistetustaparisuhteesta (HE 200/2000 vp).

LausuntoEduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki-valiokunta on antanut asiasta lausunnon(PeVL 15/2001 vp), joka on otettu tämän mie-tinnön liitteeksi.

AsiantuntijatValiokunnassa ovat olleet kuultavina- lainsäädäntöneuvos Markku Helin, oikeusmi-

nisteriö- apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio,

eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia- hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko, valtiova-

rainministeriö- ylitarkastaja Anne Hujala, sosiaali- ja ter-

veysministeriö- erikoistutkija, valtiotieteen lisensiaatti Risto

Jaakkola, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos- ylijohtaja Ritva Viljanen, Väestörekisterikes-

kus- suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansan-

eläkelaitos- piispa Eero Huovinen ja kirkkoneuvos Matti

Halttunen, Kirkkohallitus- asessori Paavo Perola, Suomen ortodoksinen

kirkollishallitus- johtava sosiaalityöntekijä Tuula Eneberg,

Helsingin sosiaalivirasto

HE 200/2000 vp

- järjestölakimies Jaana Meklin, Mannerhei-min Lastensuojeluliitto

- hallituksen puheenjohtaja, teologian maisteriTuula Rasilainen ja hallituksen jäsen, teolo-gian maisteri Ari Puonti, Aslan ry

- johtaja, lakimies Tiina Saukkonen, Pelasta-kaa Lapset ry

- varapuheenjohtaja, sosiologian tutkija KatiMustola, Sateenkaariperheet ry

- puheenjohtaja Tiia Lampela ja pääsihteeri, oi-keustieteen kandidaatti Rainer Hiltunen, Sek-suaalinen tasavertaisuus SETA ry

- henkikirjoittaja Leea Väre, Suomen Henkikir-joittajayhdistys ry

- pääsihteeri Aimo Hautamäki, Suomen Rau-hanyhdistyksen Keskusyhdistys ry SRK

- puheenjohtaja, Suomen Vapaakirkon johtajaJorma Kuusinen ja varapuheenjohtaja, pasto-ri Valtteri Luoto, Suomen Vapaan Kristilli-syyden Neuvosto

- lastenpsykiatrian erikoislääkäri Matti Brum-mer

- dosentti, teologian tohtori Timo Eskola- professori Mikael Hidén- professori Urpo Kangas- sosiaalipsykologi, perheneuvoja Saara Kinnu-

nen- dosentti, teologian tohtori Antti Laato- dosentti, teologian tohtori Martti Lindqvist- toiminnanjohtaja, filosofian lisensiaatti Pirk-

ko Lahti- dosentti, teologian tohtori Martti Nissinen- psykiatri, ylilääkäri Martti Paloheimo- tutkija, oikeustieteen tohtori Soile Pohjonen

Versio 2.0

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Johdanto

- oikeustieteen lisensiaatti, vastaava tutkijaMaija Sakslin

- professori Martin Scheinin- lastenpsykiatri, lääketieteen ja kirurgian toh-

tori Tytti Solantaus- professori, vararehtori Raija Sollamo- dosentti, teologian tohtori Lauri Thuren.

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, professori Eva Gott-berg sekä lastenpsykiatrian professori TuulaTamminen.

ViitetiedotLakivaliokunta on aikaisemmin käsittelyt laki-aloitteen laiksi kahden samaa sukupuolta olevanhenkilön parisuhteen virallistamisesta (LA26/1996 vp — Outi Ojala /vas ym.) ja antanutsiitä mietintönsä LaVM 10/1997 vp.

2

Lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti edus-kunta päätti

— hylätä lakialoitteen ja— hyväksyä toivomuksen, että hallitus ryh-

tyy asianmukaisiin lainsäädäntötoimiin samaasukupuolta olevien kumppaneiden yhteiselä-mään liittyvien oikeudellisten epäkohtien pois-tamiseksi.

Nyt lakivaliokunnassa on samanaikaisesti tä-män esityksen kanssa käsiteltävänä hallituksenesitys eräiden avioliittoa ja perimystä koskevienkansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuulu-vien säännösten uudistamisesta (HE 44/2001vp). Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi avioliitto-lain muuttamisesta, johon on sisällytetty pari-suhdelaista johtuvat heijastussäännökset. Valio-kunta käsittelee asian heti, kun parisuhdelaki onkäsitelty eduskunnassa.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki viral-listetusta parisuhteesta (jäljempänä parisuhdela-ki). Ehdotetussa laissa kahdelle samaa sukupuol-ta olevalle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle an-nettaisiin mahdollisuus virallistaa parisuhteen-sa. Parisuhde virallistettaisiin siten, että osapuo-let yhdessä allekirjoittavat virallistamista tar-koittavan asiakirjan, jonka virallistamiseen oi-keutettu viranomainen vahvistaa allekirjoituk-sellaan.

Parisuhteen virallistaminen toisi sen osapuo-lille eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta samatoikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmi-minen. Virallistettuun parisuhteeseen ei sovel-lettaisi isyyslain säännöksiä eikä niitä lapsek-

siottamisesta annetun lain säännöksiä, jotka kos-kevat aviopuolison oikeutta ottaa ottolapsi, eikäliioin nimilain säännöksiä puolison sukunimes-tä.

Virallistetun parisuhteen purkamiseen sovel-lettaisiin samoja säännöksiä kuin avioliiton pur-kamiseen.

Parisuhde voitaisiin virallistaa Suomessa, jososapuolilla tai ainakin toisella heistä on lakieh-dotuksessa tarkoitettu läheinen liittymä Suo-meen.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-maan noin kahden kuukauden kuluttua siitä, kunse on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Esityksen tarkoitus ja tavoitteetEsityksen tarkoituksena on antaa samaa suku-

puolta olevien pareille mahdollisuus parisuh-teen virallistamiseen ja luoda sitä varten uusiavioliitosta erillinen oikeudellinen instituutio.Parisuhteen virallistamisella samaa sukupuolta

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpPerustelut

olevien parit saisivat pääsääntöisesti samat oi-keudet ja velvollisuudet kuin avioparit.

Esityksellä tuetaan erilaisten perhemuotojenyhdenvertaista kohtelua. Näin edistetään perus-tuslain 6 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperi-aatteen toteutumista julkisen vallan toimenpi-tein perustuslain 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Esityksen tarkoituksena on myös toteuttaaeduskunnan vuoden 1997 valtiopäivillä hyväk-symä toivomus siitä, että hallitus ryhtyy asian-mukaisiin lainsäädäntötoimiin samaa sukupuol-ta olevien kumppaneiden yhteiselämään liittyvi-en oikeudellisten epäkohtien poistamiseksi.

Esityksen tavoitteet ovat myönteisiä. Kaikensaamansa selvityksen perusteella valiokunta pi-tää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukai-sena sekä puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistäseuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Viimeaikainen kehitys Esityksen taustalla on yhteiskunnallisen kehi-tyksen myötä parin kolmen viimeisen vuosikym-menen aikana tehdyt lainmuutokset.

1970-luvulla kumottiin säännös siitä, että ho-mous on rikos. 1980-luvulla homous poistettiinsairausluokituksesta. Näiden säännösten sijaannykyisin on voimassa säännös, jonka mukaansyrjintä sukupuolisen suuntautumisen perus-teella on rikos.

Avioliittolain sääntelytapa on muuttunut. Al-kuperäisistä, 1920- ja 1930-lukujen taitteessasäädetyistä ihanteita tavoittelevista pykälistä onluovuttu. Lainmuutosten myötä avioliittolakikoskee nykyisin aviovarallisuusjärjestelmää, ts.sääntelee aviopuolisoiden taloudellisia suhteita,eikä siinä enää puututa puolisoiden henkilökoh-taiseen suhteeseen edes avioliiton päättyessä.

Erilaisia perhemuotoja koskevat säännöksetovat lisääntyneet lainsäädännössä. Toistaiseksion kuitenkin puuttunut samaa sukupuolta ole-vien henkilöiden parisuhdetta koskeva sääntely.

Perusoikeudet ovat 1990-luvulla nousseet ai-kaisempaa huomattavasti tärkeämmiksi lainsää-dännössä noudatettaviksi periaatteiksi, niitä eienää voi jättää ottamatta huomioon. Perustusla-kivaliokunta on kirjannut lausuntoonsa tähän

asiaan liittyvät perustuslain säännökset seuraa-vasti:

— Perustuslain 6 §:n 1 momentin nojalla ih-miset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Samanpykälän 2 momenttiin sisältyvän syrjintäkiellonmukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää pe-rustetta asettaa eri asemaan säännöksessä erik-seen lueteltujen seikkojen perusteella. Momen-tin loppuosan yleislausekkeen mukaan eri ase-maan asettaminen ei saa perustua myöskään hen-kilöön liittyvään muuhun syyhyn. Perusoikeus-uudistuksen esitöissä mainitaan yleislausekkeenkattavan muun muassa sukupuolisen suuntautu-misen (HE 309/1993 vp, s. 44/I).

— Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yk-sityiselämä on turvattu. Yksityiselämän piiriinkuuluu perusoikeusuudistuksen mukaan muunmuassa yksilön oikeus vapaasti solmia ja ylläpi-tää suhteita muihin ihmisiin ja ympäristöön sekäoikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan sekä va-paus päättää sukupuolisesta käyttäytymises-tään; myös perhe-elämä kuuluu tämän suojanpiiriin.

— Perustuslain 22 § sisältää yleisen julki-seen valtaan kohdistuvan perus- ja ihmisoikeuk-sien turvaamisvelvoitteen. Tämä säännös koros-taa perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan(HE 309/1993 vp, s. 75/I) pyrkimystä perusoi-keuksien aineelliseen turvaamiseen.

Lakiehdotusta koskevissa kannanotoissaan pe-rustuslakivaliokunta ei ole pitäytynyt tiukkaanperustuslain tulkintaan, vaan on ottanut huo-mioon, että kysymyksessä on kokonaan uuden-laisen lainsäädännön aikaansaaminen alalla,joka on kansainvälisestikin katsottuna muutos-vaiheessa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa pari-suhteessa elävien asemaa. Ehdotettuja eroja eivoi pitää perustuslainvastaisina, vaan ne valio-kunnan pitkäaikaiseen tulkintakäytäntöönkinverrattuna mahtuvat lainsäätäjälle kuuluvienharkintarajojen sisälle.

Perustuslakivaliokunta toteaa vielä, että avio-liittolainsäädäntöä ja sen kanssa rinnasteisia la-keja säädettäessä on kyse sellaisista erityisistäyhteiskunnan tulevaisuuteen ja arvoihin liitty-vistä ratkaisuista, joissa avioliiton asettaminennaisen ja miehen parisuhteena erityisasemaan

3

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Perustelut

lainsäädännössä on perusteltua. Lakien tulkintatoisaalta saattaa ajan kuluessa muuttua ja perus-tuslain tulkinta aktiivisesti muuttaa arvokäsityk-siä.

Esitystä tukevat ja sitä vastaan esitetyt kan-nanototSuhtautuminen esitykseen on ollut ristiriitaista.Valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden näke-mykset voidaan jakaa kolmeen ryhmään seuraa-vasti:

— Enemmistö suhtautuu esitykseen myön-teisesti ja pitää sitä tarpeen vaatimana.

— Osa niistä asiantuntijoista, jotka lähesty-vät kysymystä kristillisestä perinteestä käsin,katsoo, ettei lakiesitystä pidä hyväksyä.

— Eräät asiantuntijat eivät ole ottaneet sel-keästi kantaa esityksen hyväksyttävyyteen, vaanovat rajoittuneet valaisemaan kysymystä Raa-matun suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen jakysymystä siitä, miten Raamatun viestejä olisinykyaikana tulkittava.

Esitykseen kielteisesti suhtautuvat ovat painot-taneet näkemystä siitä, että yhteiskunnan tuleekaikin tavoin tukea avioliittojen ja perheidenasemaa. Sen vuoksi avioliiton rinnalle ei tule pe-rustaa instituutioita, jotka rinnastuvat avioliit-toon. Esityksen tiukimmat vastustajat ovat esit-täneet, ettei samaa sukupuolta olevien parisuhdetäytä perheen määritelmää, minkä vuoksi tällais-ta suhdetta ei voida tunnustaa perheeksi.

Näiden huomautusten johdosta valiokunta to-teaa seuraavaa.

Kristillisen perinteen tulkinnasta ei näytä val-litsevan yksimielisyyttä, sillä osa asiantuntijois-ta katsoo kristinuskoon sisältyvien arvojen puol-tavan esitetyn lain säätämistä. Myöskään siitä,miten Raamatun viestejä olisi nykyaikana tulkit-tava, ei vallitse tutkijoiden kesken yksimieli-syyttä.

Suomen lainsäädäntö ei tunne yhtenäistä per-heen määritelmää, vaan merkityksellinen perhe-tai läheissuhde on asiayhteydestä riippuen mää-ritelty eri laeissa eri tavoin. Riippumatta siitä,miten perhe määritellään, yhteiskunnassa on sa-maa sukupuolta olevien parisuhteita, jotka to-teuttavat tyypillisiä perheen funktioita, toisin sa-

4

noen tuottavat parikumppaneille turvaa, hellyyt-tä ja emotionaalista tyydytystä. Niihin liittyymyös laajempi tai suppeampi taloudellinen ja ta-loudellisten etujen yhteisyys samalla tavoin kuinvastakkaista sukupuolta olevien parisuhteisiin.On asianmukaista, että lainsäädäntö ottaa huo-mioon tämän tosiasian ja tarjoaa parikumppa-neille mahdollisuuden tulla sellaisen lainsäädän-nön soveltamispiiriin, joka suojaa suhteen osa-puolia elämän varrella esiin tulevissa tilanteissa.

Esitys noudattaa hyvin perhelainsäädäntöm-me suurta uudistuslinjaa, jossa yksilöille anne-taan oikeus päättää omista henkilökohtaisistaasioistaan ja omasta parisuhteestaan, kun ne ei-vät loukkaa toisten ihmisten oikeuksia. Lain hy-väksymisellä homoseksuaaleille annetaan mah-dollisuus elää ja toteuttaa seksuaalisuuttaanmahdollisimman hyvässä ja turvallisessa pari-suhteessa. Ehdotetun lain avulla yhteiskunta voimyös toteuttaa tehtäväänsä huolehtia kaikista jä-senistään, myös vähemmistöistä. On myös muis-tettava, että laki koskee pientä ihmisryhmää,joka ei vaikuta toisin ajattelevien elämään, vaanpäinvastoin tarvitsee toisten tukea oikeuksiensatoteuttamisessa.

Uusi avioliitosta erillinen oikeudellinen insti-tuutioHallituksen esityksen lähtökohtana on, että vi-rallistettu parisuhde on avioliitosta erillinen oi-keudellinen instituutio. Tämä lähtökohta onuseassa puheenvuorossa kiistetty, kuten edelläon kerrottu.

Valiokunta katsoo, ettei avioliiton asemaaheikennä eikä sen luonnetta muuta se, että sa-maa sukupuolta olevien pareille annetaan mah-dollisuus päästä perhelainsäädännön piiriin. Eh-dotetun lain voimaan tultuakin avioliitto on nai-sen ja miehen välinen sitoumus. Avioliiton sol-miminen säilyy myös yksinomaisena tapana, jol-la nainen ja mies voivat ilmaista tahtonsa tullaperhelainsäädännön soveltamispiiriin. Ehdotuk-sella ei siten luoda avioliiton kanssa kilpaileviainstituutioita. Valiokunnan näkemyksen mu-kaan ehdotettu laki päinvastoin tukee avioliit-toinstituutiota siten, että avioliiton solmimiseenkuuluva sitoutumisen ja vastuun ottamisen aja-

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpPerustelut

tus ulotetaan muihinkin kuin miehen ja naisenvälisiin parisuhteisiin.

Valittu lainkirjoitustapaLakiehdotus on kirjoitettu käyttämällä viittaus-tekniikkaa, jossa virallistamisen oikeusvaiku-tukset osoitetaan pääosin viittaamalla avioliit-toa ja aviopuolisoita koskevaan lainsäädäntöön.

Valittua lainkirjoitustapaa on valiokuntakä-sittelyssä arvosteltu. On huomautettu siitä, ettäon jäänyt selvittämättä mahdollisuudet korjatavähemmistöä koskevat epäkohdat erillisjärjeste-lyin. Kuitenkin eduskunnan hyväksymän toivo-muksen pohjana olleen lakivaliokunnan mietin-nön perusteluiden mukaan lainvalmistelun läh-tökohtana piti näiden arvostelijoiden mukaanolla se, ettei parisuhdetta rinnasteta avioliittoon.Lakiehdotukseen sisältyvät, avioliittolakiin koh-distuvat toistuvat viittaukset toimivat heidänmielestään juuri päinvastoin, ne lisäävät yhtäläi-syyksiä avioliittoon.

Valiokunta toteaa, että kysymystä, voidaankoesiintyviä ongelmia korjata erillisjärjestelyin —puuttumalla yksittäisin säännösmuutoksin pa-himpiin epäkohtiin — selvitettiin oikeusministe-riön asettamassa työryhmässä. Työryhmänvuonna 1999 julkaistussa mietinnössä "Laki jasamaa sukupuolta olevien parisuhteet" tällaistavaihtoehtoa ei pidetty toteuttamiskelpoisena.

Mietinnössä on todettu muun muassa, että pa-risuhteiden erilainen kohtelu säilyisi vielä suu-remmassa määrin kuin sen ehdottamassa laissa,jos omaksuttaisiin ratkaisu, jossa tyydyttäisiinmuuttamaan lainsäädäntöä vain sellaisten yksit-täisten säännösten osalta, joissa homoseksuaa-listen parien erilainen kohtelu on käytännössäaiheuttanut suurimmat ongelmat. Tämä vaihto-ehto merkitsisi sitä, että lainsäädännön tavoite-taso jätettäisiin samaa sukupuolta olevien pari-suhteita koskevissa kysymyksissä olennaisestimatalammaksi kuin perheitä koskevassa lainsää-dännössä muutoin. Suurimpien epäkohtien poi-miminen muiden joukosta olisi lisäksi vaikeaa,jollei mielivaltaista, sillä kunkin parin omistaolosuhteista ja elämäntilanteesta luonnollisestiriippuu, mille alueelle tärkeät kysymykset pai-kantuvat.

Hallituksen esityksessä on tavoitteena pidet-ty lainsäädäntöä, joka tarjoaa laajamittaisestiratkaisuja samaa sukupuolta olevien parisuhteis-sa esiin tuleviin oikeudellisiin kysymyksiin.Viittaustekniikka, jossa tukeudutaan siihen, mitäaviopuolisoista ja avioliitosta säädetään, on täl-löin lakiteknisesti paras, selkein ja käytännölli-sin ratkaisu, sillä näin vältytään satojen yksit-täisten säännösten muuttamiselta. Samaa ratkai-sua on käytetty myös kaikkien muiden Pohjois-maiden lainsäädännössä.

Viittaustekniikka korostaa myös avioliiton javirallistetun parisuhteen institutionaalista eroa-vuutta verrattuna sääntelymalliin, jossa jokai-sessa yksittäisessä säännöksessä mainittaisiinavioliiton tai aviopuolison ohella myös virallis-tettu parisuhde tai parisuhteen osapuoli. Valio-kunnalle on toimitettu esimerkkejä siitä, millai-seksi lainsäädäntö muodostuisi, jos virallistami-sen oikeusvaikutukset viittaustekniikan asemes-ta pyrittäisiin ilmaisemaan muuttamalla niitäsäännöksiä, joiden tahdotaan soveltuvan viral-listettuihin parisuhteisiin. Valiokunnan saamaselvitys osoittaa, että ehdotuksessa on käytettyjärkevää ja asiallista tapaa lain kirjoittamiseksi.Valittu kirjoitustapa on hyvä siinäkin suhteessa,että se ei edellytä jatkuvia lainmuutoksia muunlainsäädännön muuttumisen takia, vaan pysyyajan tasalla näistä muutoksista huolimatta.

Virallistettu vai rekisteröity parisuhde? Esityksessä uuden instituution nimeksi ehdote-taan "virallistettu parisuhde". Perusteluissa käy-tetään vaihdellen sanoja virallistettu ja rekiste-röity sekä näiden johdannaisia. Sitä, miten valit-tuun nimeen on päädytty, ei perustella.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen,ettei suomenkielistä virallistettu-käsitettä oleonnistuttu kääntämään ruotsin kielelle, vaan onjouduttu käyttämään rekisteröity-sanan kään-nöstä. Hallituksen esityksen ruotsinkielisessäversiossa instituution nimenä käytetään nimit-täin termiä "registrerat partnerskap". Myösmuissa maissa, joissa on vastaava (avioliittolais-ta eroava) laki, lain nimikkeessä esiintyy yleen-sä sana "rekisteröity".

5

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Perustelut

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kat-soo, ettei nykyisenä kansainvälistymisen aikanaole perusteltua käyttää suomen kielessä instituu-tion nimessä sanaa, jolle ei ole vastinetta ylei-simmillä eurooppalaisilla kielillä. Sen vuoksivaliokunta ehdottaa, että nimi muutetaan nimek-si "rekisteröity parisuhde".

AdoptiosäännöstöLakiehdotuksen mukaan parisuhteeseen ei so-velleta lapseksiottamisesta annetun lain sään-nöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ottaaottolapsi.

Useat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomio-ta siihen, ettei säännösten hyväksyttävyyttä voikunnolla arvioida, kun niiden perustelut ovatvarsin niukat. Niukat perustelut ovat johtaneetmyös siihen, että lakiehdotuksen ottolapsisään-nöksiä on tulkittu virheellisesti.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esi-tyksen valmisteluvaiheessa adoptiosäännöksenkeskeisin perustelu oli seuraava: Jos parisuh-teen osapuolet voisivat yhdessä ottaa ottolapsentai suorittaa perheen sisäisen adoption, lapsi sai-si kaksi äitiä tai kaksi isää. Tämä merkitsisi pe-rusluonteista muutosta vanhemmuuden säänte-lyssä. Vanhemmuutta koskevan lainsäädännönnykyisiin periaatteisiin kuuluu, että vanhemmatovat keskenään vastakkaista sukupuolta ja ettälapsella on vain yksi äiti ja yksi isä. Isyyden jaäitiyden käsitteiden sisältöä ei ole perusteltuamuuttaa ilman perusteellista kansalaiskeskuste-lua. Tällaista keskustelua ei ainakaan toistaisek-si ole käyty. Ei ole hyvän lainsäädäntötavan mu-kaista omaksua perhelainsäädännössä ratkaisu-ja, jotka eivät ole laajalti hyväksyttyjä.

Väärinkäsitysten välttämiseksi valiokunta to-teaa, ettei adoptiosäännös sulje parisuhteensa vi-rallistanutta kokonaan adoptiomahdollisuudenulkopuolelle. Parisuhteen osapuolen mahdolli-suus adoptoida lapsi yksinään säilyy. Ainoas-taan mahdollisuus adoptoida lapsi aviopuolisoi-den tavoin yhdessä on suljettu pois. Parikump-pani voi siis adoptoida vieraan lapsen kotimaas-ta tai ulkomailta taikka oman lapsensa ikään-kuin hän olisi yksinäinen henkilö, mikäli adop-tion yleiset edellytykset täyttyvät.

6

Adoptiosäännöstä on arvosteltu myös siksi,ettei se salli ns. sisäistä adoptiota: parisuhteentoinen osapuoli ei voi adoptoida suhteen toisenosapuolen biologista lasta sellaisin oikeusvaiku-tuksin, että osapuolet yhdessä olisivat lapsenholhoojia. Kuitenkin parisuhteissa, kahden sa-maa sukupuolta olevan aikuisen kanssa, asuu to-siasiallisesti lapsia, joista monilla on juridisestivain yksi biologinen vanhempi. Näiden lastenasemaa ei nyt voida oikeudellisesti turvata. Ny-kyisen oikeuskäytännön mukaan osapuolet voi-daan kyllä määrätä tällaisen lapsen yhteishuolta-jiksi, mutta se ei aina riitä. Mm. jos alaikäisenlapsen ainoa biologinen vanhempi kuolee, yh-teishuoltajuus lakkaa ja lapsi jää orvoksi. Täl-löin lapsen elämäntilanne on pitkään epävakaa:siihen sisältyvät hautajaiset, perunkirjoitus, hol-hoojan määrääminen, adoptioprosessi ja mah-dolliset huoltajuusriidat kuolleen vanhemmansuvun ja kumppanin välillä.

Valiokunta pitää hallituksen esityksen linja-ratkaisua kuitenkin oikeana ja hyväksyttävänä.Sisäinen adoptio koskettaa perhelainsäädännönperusteita ja on suuri kulttuurinen muutos. Sel-laista ei ole syytä tehdä äänestyspäätöksin edus-kuntakäsittelyssä, vaan sen perustana pitäisi ollahyvin laadittu ja valmisteltu hallituksen esitys.

Avioliitonomainen suhdeAsiantuntijakuulemisessa valiokunnan huomio-ta on kiinnitetty sosiaali- ja verolainsäädännös-sä käytettyyn ja säänneltyyn perhemuotoonavioliitonomainen suhde. Eräät asiantuntijatovat pitäneet epäselvänä, syntyykö lakiehdotuk-sen hyväksymisellä uusi parisuhdetyyppi, sa-maa sukupuolta olevien avioliitonomainen suh-de eli avoliitto. Asiantilan selkeyttämiseksi heovat esittäneet, että lakiin lisättäisiin säännös,jonka mukaan rekisteröimättömässä parisuhtees-sa eläviin ei sovelleta avioliitonomaista suhdet-ta koskevia säännöksiä.

Ehdotettu laki koskee parisuhteen virallista-mista (rekisteröimistä) ja virallistamisen (rekis-teröimisen) oikeusvaikutuksia. Se ei millään ta-voin vaikuta niiden parikumppaneiden asemaan,jotka elävät yhdessä suhdettaan rekisteröimättä.Edellytyksenä sille, että suhde voidaan luonneh-

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpPerustelut

tia avioliitonomaiseksi, on vakiintuneesti pidet-ty sitä, että kysymys on naisen ja miehen välises-tä suhteesta. Tämä on perustunut siihen, ettäavioliitto on mahdollinen vain naisen ja miehenvälillä. Asiantila säilyy samana senkin jälkeen,kun ehdotettu laki on hyväksytty. Kuten halli-tuksen esityksen perusteluissa todetaan, virallis-tettu (rekisteröity) parisuhde on avioliitosta eril-linen oikeudellinen instituutio. Sen vuoksi esi-tyksestä ei seuraa edes heijastusvaikutuksena,että rekisteröimätön samaa sukupuolta olevienparisuhde olisi vastedes katsottava avioliiton-omaiseksi suhteeksi.

Asiaa koskeva säännös ei siten ole tarpeelli-nen. Sellainen olisi asiallisestikin hämmentävälaissa, joka koskee virallistettua (rekisteröityä)parisuhdetta, eikä edes pyri sääntelemään niidenasemaa, jotka eivät rekisteröi suhdettaan.

Niitä säännöksiä, joita sosiaali- ja verotus-lainsäädännössä on avioliitonomaisista suhteis-ta, ei siten tämän lain perusteella voida soveltaasamaa sukupuolta oleviin, yhdessä asuviin hen-kilöihin.

Jos myöhemmin ilmenee paineita soveltamis-käytännön muutoksiin, se ei saa tapahtua hallin-toviranomaisten yksittäisillä tulkintapäätöksil-lä, vaan edellyttää huolellista selvitystä siitä,missä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan uuteen yh-tenäiseen käytäntöön pääsemiseksi, sekä täl-laisten toimenpiteiden toteuttamista. Valiokun-nan mielestä tässä esitetyt linjaukset on syytäsaattaa laajasti asianomaisten hallinnonalojentietoon. Siksi valiokunta ehdottaa tätä koskevanlausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausuma-ehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

Parisuhteen nimi. Edellä yleisperusteluissa va-liokunta ehdottaa, että parisuhteen nimi virallis-tettu parisuhde muutetaan nimeksi rekisteröityparisuhde. Tämän vuoksi lain nimike ja kaikkine pykälät, joihin sisältyy virallistamiseen liitty-vä sana, on muutettava. Näitä lakiteknisiä muu-toksia ei erikseen jäljempänä perustella eikämainita.

2 §. Pykälän 1 momentissa määritellään parisuh-teen virallistamisen (rekisteröimisen) esteet.Mm. voimassa oleva avioliitto muodostaa es-teen parisuhteen virallistamiselle (rekisteröimi-selle).

Asiantuntijakuulemisessa on huomautettu sii-tä, että estevaikutuksen täytyy toimia myös toi-sinpäin, ts. voimassaolevan rekisteröidyn pari-suhteen tulee olla este avioliiton solmimiselle.Ehdotus tällaiseksi säännökseksi kuitenkin puut-tuu. Estevaikutuksen voi katsoa seuraavan la-kiehdotuksen 8 §:stä, jonka mukaan parisuhteenvirallistamisella (rekisteröimisellä) on samat oi-keusvaikutukset kuin avioliiton solmimisella.Lainsäädännöllinen selkeys edellyttäisi kuiten-kin sitä, että estevaikutus lausutaan selkeästi jul-ki lakitekstissä.

Valiokunta toteaa, että valiokunnassa on erik-seen käsiteltävänä hallituksen esitys eräidenavioliittoa ja perimystä koskevien kansainväli-sen yksityisoikeuden alaan kuuluvien säännös-ten uudistamisesta (HE 44/2001 vp). Esitykseensisältyy ehdotus laiksi avioliittolain muuttami-sesta. Siihen sisältyvät mm. ne pykälämuutok-set, joihin parisuhdelaki on heijastettava. Tällai-nen on mm. kaivattu estesäännös: Avioliittoon eisaa mennä se, jonka virallistettu (rekisteröity)parisuhde on voimassa. Valiokunta tulee käsitte-lemään esityksen heti, kun parisuhdelaki on kä-sitelty eduskunnassa.

4 ja 5 §. Pykälissä on säännökset siitä, miten pa-risuhde virallistetaan (rekisteröidään). Parisuh-teen rekisteröi siviilivihkimisen toimittamiseenoikeutettu viranomainen. Näitä ovat laamanni,käräjätuomari ja henkikirjoittaja. Ennen rekiste-röintiä viranomaisen on varmistauduttava siitä,ettei rekisteröinnille ole esteitä.

Parisuhde virallistetaan (rekisteröidään) si-ten, että parisuhteen osapuolet ao. viranomaisenläsnä ollessa yhdessä allekirjoittavat rekisteröi-misasiakirjan, jonka viranomainen vahvistaa al-lekirjoituksellaan. Rekisteröintiin ei siten liityvihkimiselle luonteenomaista määrämuotoistasuullista menettelyä.

Valiokunta pitää ehdotettuja menettelysään-nöksiä asianmukaisina. Menettely on siten ko-

7

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Perustelut

rostetusti kirjallista asiakirjaprosessia. Tämä eiluonnollisestikaan estä rekisteriviranomaistakeskustelemasta parisuhteen osapuolten kanssaja selvittämästä heille rekisteröinnin oikeusvai-kutuksia.

6 §. Pykälän 1 momentissa säädetään, milloinparisuhteen virallistaminen (rekisteröinti) onmitätön. Pykälän 2 momentissa tasavallan presi-dentille annetaan oikeus kohtuullisuusharkin-nan perusteella sivuuttaa virallistamisen mität-tömyys ja pitää rekisteröintiä pätevänä.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan,että 6 §:n 2 momentissa ehdotetun erivapaus-luonteisen tehtävän säätäminen tasavallan presi-dentille ei ole asiallisesti ottaen linjassa senkanssa, miksi tasavallan presidentin valtiosään-töinen asema on muodostunut uudessa perustus-laissa. Siksi tässä yhteydessä on asianmukaistamuuttaa paitsi lakiehdotusta, myös voimassaolevaa avioliittolakia.

Asiaa lakivaliokunnassa selvitettäessä on to-dettu, että— tehtävien siirto tasavallan presidentiltä

muulle viranomaiselle koskee valtioelin-ten välisiä suhteita, siis asioita, jotka on pe-rinteisesti valmisteltu erityisellä huolella,

— muutettavia lakeja ja pykäliä on useampia,— ei ole itsestään selvää, mille viranomaisel-

le tehtävä siirretään ja miten muutoksenha-kuoikeuteen tällaisessa asiassa suhtaudu-taan, ja

— käytännön syyt eivät vaadi lainmuutostenkiirehtimistä, koska tällaisia asioita esiin-tyy ani harvoin.

Lakivaliokunta katsoo, ettei perustuslakivalio-kunnan esittämiä muutoksia voida toteuttaa täs-sä yhteydessä, vaan ne on erikseen valmistelta-va ja tuotava eduskunnan hyväksyttäviksi.

8 §. Pykälä sisältää pääsäännöt parisuhteen vi-rallistamisen (rekisteröinnin) oikeusvaikutuk-sista.

Valiokunta on edellä yleisperusteluissa käsi-tellyt pykälän herättämää keskustelua siitä, voi-daanko niihin samaa sukupuolta oleviin henki-

8

löihin, jotka eivät rekisteröi suhdettaan, sovel-taa säännöksiä avioliitonomaisesta suhteesta.Valiokunnan kielteinen kanta ilmenee yleispe-rusteluista.

9 §. Pykälässä säädetään niistä poikkeuksista,joissa parisuhteen oikeusvaikutukset poikkea-vat avioliiton oikeusvaikutuksista.

Keskustelua on herättänyt pykälän 2 moment-ti, jonka mukaan parisuhteeseen ei sovelleta lap-seksiottamisesta annetun lain niitä säännöksiä,jotka koskevat puolison oikeutta ottaa ottolapsi,eikä myöskään nimilain säännöksiä sukunimes-tä. Adoptiosäännöstä valiokunta on käsitellytedellä yleisperusteluissa ja tyytyy tässä vainviittaamaan siihen.

Parisuhteeseen ei sovelleta nimilain säännök-siä puolison sukunimestä. Säännös merkitsee si-tä, että parisuhteensa virallistajat (rekisteröijät)eivät voi ottaa yhteistä sukunimeä ilmoittamallasiitä rekisteriviranomaiselle. Tämä johtaa sii-hen, että myöskään yhdistelmänimen käyttöönottamista taikka siitä luopumista tai avioliitonperusteella saadun sukunimen muuttamista kos-kevia säännöksiä ei sovelleta.

Sukunimien määräytymisperiaatteet ovatkautta aikojen vaihdelleet. Vahva pääperiaatenykyisessä nimilaissa on sukunimen pysyvyys.Sen vuoksi valiokunta pitää hyväksyttävänä si-tä, että oikeus yhteiseen nimeen suoraan lain no-jalla kuuluu vain avioliittoon.

10 §. Pykälässä on kansainvälis-yksityisoikeu-dellinen säännös siitä, milloin parisuhde voi-daan virallistaa (rekisteröidä) Suomessa. Pykä-län 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuk-sella säädettäisiin valtioista, joiden kansalai-suus voidaan rinnastaa Suomen kansalaisuuteen.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaanpykälän 2 momenttiin sisältyvä asetuksenanto-valtuus ei ehdotetussa muodossaan ole sopusoin-nussa perustuslain 80 §:n 1 momentin kanssa.Lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lainsäätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnanvaltiosääntöoikeudellinen huomautus otetaanasianmukaisesti huomioon.

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpPäätösehdotus

Lakivaliokunta ehdottaa, että 2 momenttimuutetaan perustuslakivaliokunnan lausunnos-sa esitetyn mukaiseksi.

15 §. Pykälän mukaan virallistettuun (rekiste-röityyn) parisuhteeseen ei sovelleta ns. pohjois-maista avioliittokonventiota. Avioliittokonven-tiota on sen solmimisen jälkeen muutettu. Jottaolisi selvää, ettei myöskään konvention muutok-sia sovelleta, valiokunta ehdottaa lakiteknisenkorjauksen tekemistä pykälään.

17 §. Pykälässä on tavanomainen avonainenvoimaantulosäännös.

Uusi lainsäädäntö edellyttää mm. rekisterivi-ranomaisten tietojärjestelmiin laajahkoja muu-

toksia. Sen vuoksi uuden lain voimaantulon vaa-timiin valmistautumistoimenpiteisiin on varatta-va riittävän pitkä aika. Valiokunta pitää kuuttakuukautta kohtuullisena aikana.

PäätösehdotusEdellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kun-nioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettu-na (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valio-kunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus

Lakirekisteröidystä parisuhteesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Parisuhteen rekisteröinti

1 §Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta

täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekiste-röidä siten kuin tässä laissa säädetään.

2 §Parisuhdetta ei saa rekisteröidä, jos:1) suhteen osapuoli on jo rekisteröidyssä pa-

risuhteessa tai avioliitossa; tai2) suhteen osapuolet ovat toisiinsa nähden

sellaisessa sukulaisuussuhteessa, joka avioliitto-lain (234/1929) 7—9 §:n mukaan on avioliitoneste.

Oikeusministeriö voi myöntää luvan parisuh-teen rekisteröintiin sukulaisuuteen perustuvastarekisteröinnin esteestä huolimatta soveltaen vas-

taavasti, mitä luvan myöntämisestä säädetäänavioliittolain 8 ja 9 §:ssä.

3 §Maistraatti tutkii, ettei parisuhteen rekiste-

röinnille ole laissa säädettyä estettä. Rekiste-röinnin esteiden tutkinnasta on muutoin voimas-sa, mitä avioliittolain 11—13 §:ssä säädetäänavioliiton esteiden tutkinnasta.

4 §Parisuhteen rekisteröi siviilivihkimisen toi-

mittamiseen oikeutettu viranomainen.Parisuhdetta ei saa rekisteröidä, jos 1 momen-

tissa tarkoitettu viranomainen tietää seikan, jokaestää rekisteröinnin, tai jos hän toteaa, ettei osa-puoli häiriintyneen mielentilansa vuoksi ilmei-sesti kykene ymmärtämään asian merkitystä.

9

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Päätösehdotus

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viranomai-sen on ennen parisuhteen rekisteröintiä varmis-tauduttava siitä, että rekisteröinnin esteet on tut-kittu siten kuin 3 §:ssä säädetään. Jos esteidentutkintaa koskevan todistuksen antamisesta onkulunut enemmän kuin neljä kuukautta, sen pe-rusteella ei saa toimittaa rekisteröintiä.

5 § Parisuhde rekisteröidään siten, että parisuh-

teen osapuolet 4 §:n 1 momentissa tarkoitetunviranomaisen läsnä ollessa yhdessä allekirjoitta-vat rekisteröintiä tarkoittavan asiakirjan ja vi-ranomainen samalla vahvistaa sen allekirjoituk-sellaan.

6 §Parisuhteen rekisteröinti on mitätön, jos se ei

ole tapahtunut siten kuin 5 §:ssä säädetään tai josparisuhdetta ei ole rekisteröinyt 4 §:n 1 momen-tissa tarkoitettu viranomainen.

Tasavallan presidentti voi erittäin painavistasyistä päättää, että rekisteröintiä, joka 1 momen-tin mukaan on mitätön, on kuitenkin pidettäväpätevänä. Tätä koskevan hakemuksen voi tehdäkumpikin parisuhteen osapuolista ja, jos jompi-kumpi on kuollut, hänen perillisensä.

2 luku

Rekisteröidyn parisuhteen purkaminen

7 §Rekisteröity parisuhde purkautuu, kun pari-

suhteen toinen osapuoli kuolee tai julistetaankuolleeksi taikka parisuhde puretaan tuomiois-tuimen päätöksellä.

Rekisteröidyn parisuhteen purkamisesta onvoimassa, mitä avioliittolaissa säädetään avio-erosta.

10

3 luku

Parisuhteen rekisteröinnin oikeusvaikutukset

8 §Parisuhteen rekisteröinnillä on samat oikeus-

vaikutukset kuin avioliiton solmimisella, jolleitoisin säädetä.

Rekisteröidyn parisuhteen purkautumisella onsamat oikeusvaikutukset kuin avioliiton purkau-tumisella, jollei toisin säädetä.

Laissa tai asetuksessa olevaa säännöstä, jokakoskee avioliittoa, sovelletaan myös rekisteröi-tyyn parisuhteeseen, jollei toisin säädetä.

Laissa tai asetuksessa olevaa säännöstä, jokakoskee aviopuolisoa, sovelletaan myös tässälaissa tarkoitetun parisuhteen osapuoleen, jolleitoisin säädetä. Osapuoliin, jotka aikovat rekiste-röidä parisuhteensa, sovelletaan, mitä kihla-kumppaneista säädetään, jollei toisin säädetä.

9 §Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta

isyyslain (700/1975) säännöksiä isyyden totea-misesta avioliiton perusteella eikä muitakaansellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuoli-soa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteel-la.

Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelletalapseksiottamisesta annetun lain (153/1985)säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ot-taa ottolapsi, eikä nimilain (694/1985) säännök-siä puolison sukunimestä.

4 luku

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuu-luvia säännöksiä

10 §Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa ai-

noastaan, jos:1) ainakin toinen parisuhteen osapuolista on

Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikkaSuomessa; tai

2) kummallakin osapuolella on rekisteröintiävälittömästi edeltäneen kahden vuoden ajan ol-lut asuinpaikka Suomessa.

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpPäätösehdotus

(Poist.) Suomen kansalaisuuteen rinnastetaan1 momenttia sovellettaessa kansalaisuus sellai-sessa vieraassa valtiossa, jonka lainsäädäntö an-taa mahdollisuuden parisuhteen rekisteröintiinpääasiallisesti samanlaisin oikeusvaikutuksinkuin tässä laissa säädetään. Tällaisista valtioistailmoitetaan valtioneuvoston asetuksella.

11 §Oikeus parisuhteen rekisteröintiin Suomen

viranomaisen edessä määräytyy Suomen lainmukaan.

12 §Kahden samaa sukupuolta olevan rekisteröity

parisuhde, joka on rekisteröity vieraassa valtios-sa, on pätevä Suomessa, jos se on pätevä siinävaltiossa, jossa rekisteröinti toimitettiin.

13 §Rekisteröidyn parisuhteen purkamista koske-

va asia voidaan tutkia Suomessa, jos:1) parisuhteen rekisteröinti on toimitettu Suo-

messa; tai2) parisuhteen osapuolella on sellainen liitty-

mä Suomeen, että Suomen tuomioistuin olisi toi-mivaltainen avioeroasiassa siten kuin eräistäkansainvälisluontoisista perheoikeudellisistasuhteista annetun lain (379/1929) 8 §:ssä sääde-tään.

14 §Vieraassa valtiossa annetun rekisteröidyn pa-

risuhteen purkamista koskevan päätöksen päte-vyyteen sovelletaan, mitä eräistä kansainvälis-luontoisista perheoikeudellisista suhteista anne-tun lain 11 ja 12 §:ssä säädetään vieraassa val-tiossa annetun avioliiton purkamista koskevanpäätöksen pätevyydestä Suomessa.

15 §Siitä poiketen, mitä 8 §:ssä säädetään parisuh-

teen rekisteröinnin oikeusvaikutuksista, rekiste-röityyn parisuhteeseen ei sovelleta avioliittoa,lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansain-välis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältä-vää Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tans-kan kesken Tukholmassa (poist.) tehtyä sopi-musta (SopS 20/1931) eikä sopimuksen hyväk-symisestä sekä sanotun sopimuksen täytäntöön-panosta annettua lakia (413/1931).

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

16 ja 17 §(Kuten HE)

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus saat-taa asianomaisten hallinnonalojen tie-toon ja noudatettaviksi seuraavat kan-nanotot:

— Rekisteröityä parisuhdetta koskevalaki ei koske sellaisten samaa sukupuol-ta olevien, yhdessä asuvien asemaa, jot-ka eivät rekisteröi suhdettaan.

— Niitä säännöksiä, joita lainsäädän-nössä, erityisesti sosiaali- ja verotus-

lainsäädännössä, on avioliitonomaisis-ta suhteista, ei voida rekisteröityä pari-suhdetta koskevan lain perusteella so-veltaa samaa sukupuolta oleviin, yhdes-sä asuviin henkilöihin.

— Jos myöhemmin ilmenee perusteltu-ja syitä muuttaa suhtautumista asiaan,se ei saa tapahtua hallintoviranomais-ten yksittäisillä tulkintapäätöksillä,vaan edellyttää huolellista selvitystäsiitä, missä ja mitä toimenpiteitä tarvi-taan tilanteen muuttamiseksi ja uuteenyhtenäiseen käytäntöön pääsemiseksi,

11

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp

sekä tällaisten toimenpiteiden toteutta-mista.

12

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax /rvpj. Matti Vähänäkki /sdjäs. Sulo Aittoniemi /alk

Jyri Häkämies /kokErkki Kanerva /sdToimi Kankaanniemi /kdAnnika Lapintie /vasKari Myllyniemi /keskKirsi Ojansuu /vihr

Veijo Puhjo /vasSusanna Rahkonen /sdTero Rönni /sdMauri Salo /keskTimo Seppälä /kok (osittain)Marja Tiura /kokLasse Virén /kok

vjäs. Tanja Karpela /keskSeppo Lahtela /kesk (osittain).

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo.

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpVastalause 1

VASTALAUSE 1

Perustelut

Lain nimike

Lain nimikkeen tulisi olla hallituksen esityksenmukaisesti Laki virallistetusta parisuhteesta.

Nykysuomen sanakirjan mukaan verbillä vi-rallistaa tarkoittaa samaa kuin tehdä viralliseksi.Virallinen puolestaan tarkoittaa julkisen viran-omaisen viran puolesta ja säädösten mukaansuorittamaa tointa. Rekisteröiminen sen sijaanmerkitsee luettelointia, muistiin merkitsemistäja tallentamista.

Hallituksen esityksessä oleva termi "virallis-tettu" parisuhde vastaa siten juuri sanan merki-tystä. Uuden instituution merkitys on sitenenemmän kuin pelkkä henkilöiden rekisteröimi-nen.

Adoptio (9 §)

Lain lähtökohtana tulisi olla lapsen oikeus van-hempiinsa. Osa suomalaisista lapsista elää tilan-teessa, jossa heillä on vain yksi juridinen van-hempi mutta kaksi sosiaalista ja psykologistavanhempaa, jotka huolehtivat lapsen hyvinvoin-nista. Jos lapsen huoltajat ovat avioliitossa kes-kenään, toinen puoliso voi ottaa ottolapsekseenpuolisonsa lapsen. Jos lapsen huoltajat taas ovatvirallistetussa parisuhteessa keskenään, laki eimahdollista perheen sisäistä adoptiota.

Lapsia elää nykyisinkin perheissä, joissa onkaksi samaa sukupuolta olevaa aikuista. Lain-säädännöllä ei voida estää lasten syntymistä.Tällöin juridinen lapseksiottaminen olisi useim-missa tapauksissa lapsen edun mukaista.

Konkreettisimmin ongelmat tulevat vastaanvirallistetun parisuhteen päättyessä eroon taikuolemaan. Jos lapsen juridinen vanhempi kuo-lee tai menettää mahdollisuutensa toimia van-hempana, lapsen suhde toiseen sosiaaliseen van-hempaan tulee entistä tärkeämmäksi. Nykyisen

lainsäädännön näkökulmasta lapsi tällaisessa ti-lanteessa on kuitenkin vailla vanhempia.

Jos taas lapsen huoltajien virallistettu pari-suhde päättyy eroon, lapsella ei ole oikeutta säi-lyttää suhdetta toiseen sosiaaliseen vanhem-paansa eikä päättää, kumman huoltajansa luonahän asuu. Lapsella ei ole myöskään oikeutta ela-tukseen.

Jos lapsen sosiaalinen, ei-juridinen vanhempikuolee, lapsella ei ole rintaperillisen oikeutta pe-rintöön, vaikka hän sosiaalisen vanhempansaeläessä olisi ollut samassa sosiaalisessa ja psy-kologisessa asemassa kuin juridiset rintaperilli-set.

Lapsen asemaa koskevat lähes kaikki samatlait, joiden takia eduskunta totesi tarpeelliseksiselvittää samaa sukupuolta olevien oikeudelli-nen asema. Suomessa lapsella voi olla kaksi sa-maa sukupuolta olevaa huoltajaa, mutta ei kahtasamaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Huolta-juus tuo huoltajalle oikeuden hoitaa lapsen asioi-ta, mutta se ei tuo lapselle oikeuksia suhteessahuoltajaansa. Huoltajuus päättyy lapsen tullessatäysi-ikäiseksi, juridinen vanhemmuus ei.

Suomalainen adoptiokäytäntöSuomessa adoptiosta päättävät aina sosiaalivi-ranomaiset. Adoption vahvistaa lisäksi tuo-mioistuin. Lapsen biologisen vanhemman oikeu-det otetaan myös aina adoptiossa huomioon jabiologisen vanhemman suostumus adoptioontarvitaan.

Adoptiossa on aina etusijalla lapsen etu.Adoptiolainsäädännössä edellytetään, että adop-tion perusteena on lapsen ja lapseksiottajan väli-nen kanssakäyminen, heidän välillään vallitsevasuhde ja sen laatu. Esimerkiksi tilanteessa, jossalapsella on vain yksi biologinen vanhempi, olisilapsen edun kannalta erityisen tärkeätä salliaperheen sisäinen adoptio myös virallistetussaparisuhteessa. Jos lapsella ja aikuisella on sekätunneside että tosiasiallinen huoltosuhde, heasuvat samassa taloudessa ja huoltajat ovat kes-

13

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Vastalause 1

kenään virallistetussa parisuhteessa, ei ole ai-heellista estää perheen sisäisen adoption mah-dollisuutta. Hyvä ratkaisu olisi sen sijaan salliasen tutkiminen, olisiko mahdollinen adoptio lap-sen edun mukaista.

Lapsen oikeuksien sopimus vaatii lapsen edunensisijaisuuttaYK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 ar-tiklan mukaan: "Kaikissa julkisen tai yksityisensosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviran-omaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotkakoskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huo-mioon lapsen etu." Oikeusministeriön työryh-män esityksessä todetaan tämän lapsen edun en-sisijaisuutta koskevan periaatteen soveltamises-ta seuraavasti: "Lasta koskevia säännöksiä tuleesiten arvioida ensisijaisesti lapsen näkökulmas-ta. Sääntely voidaan lapsen kannalta katsoa epä-asianmukaiseksi, jos lapsen vanhemman elämi-nen parisuhteessa samaa sukupuolta olevankanssa estää yksittäistapauksessa sellaisen rat-kaisun, joka olisi lapsen kannalta paras."

Adoptio on aina tapauskohtainen ja sosiaali-viranomaiset harkitsevat sitä aina perusteellises-ti. Pelko siitä, että lapsi tulisi etunsa vastaisestisijoitetuksi kahden äidin tai kahden isän perhee-seen, on turha. Kaikkia lapsen omaisia kuullaanpäätöstä tehtäessä ja, jos lapsi on täyttänyt 12

14

vuotta, hänen on ensin itse hyväksyttävä adop-tio. Tätä nuoremmankin lapsen tahtoon voidaankiinnittää huomiota ja käytännössä kiinnitetään-kin.

Yhteinen sukunimi

Kielto ottaa yhteistä sukunimeä virallistamisenyhteydessä pakottaa yhteistä sukunimeä halua-vat perheet anomaan tätä erillismenettelyssä il-man varmuutta lopputuloksesta. Kiellolle eimyöskään ole sisällöllisiä perusteita. Lisäksi ni-menmuutoshakemuksen käsittely on maksullis-ta, mutta parisuhdetta rekisteröitäessä nimenmuuttaminen olisi ilmaista.

Erityisesti perheessä, jossa on lapsia, perheenpitäisi voida itse päättää, onko heillä tarvetta yh-teiseen sukunimeen vai ei. Sukunimilaki lähteesiitä, että on lapsen edun mukaista, että sisaruk-silla on sama sukunimi. Tämän pitäisi olla mah-dollista toteutua myös silloin, kun perheessä onkaksi äitiä tai kaksi isää.

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutettu-na seuraavasti:

Lakivirallistetusta parisuhteesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Parisuhteen virallistaminen

1—6 §(Kuten HE)

2 luku

Virallistetun parisuhteen purkaminen

7 §(Kuten HE)

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp

3 luku

Parisuhteen virallistamisen oikeusvaikutukset

8 §(Kuten HE)

9 §(1 mom. kuten HE)Virallistettuun parisuhteeseen ei sovelleta

lapseksiottamisesta annetun lain (153/1985)säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ot-taa ottolapsi. Virallistetun parisuhteen osapuolivoi kuitenkin ottaa ottolapsekseen toisen osa-puolen lapsen. Jos virallistetun parisuhteen osa-puoli on ottanut lapsekseen toisen osapuolenlapsen, lapseksiottamisen oikeusvaikutuksistaon voimassa, mitä lapseksiottamisesta annetunlain 12 §:n 2 momentissa säädetään.

4 luku

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuu-luvia säännöksiä

10 §(1 mom. kuten HE)Suomen kansalaisuuteen rinnastetaan 1 mo-

menttia sovellettaessa kansalaisuus sellaisessa

vieraassa valtiossa, jonka lainsäädäntö antaamahdollisuuden parisuhteen virallistamiseenpääasiallisesti samanlaisin oikeusvaikutuksinkuin tässä laissa säädetään. Tällaisista valtiois-ta ilmoitetaan valtioneuvoston asetuksella.

11—14 §(Kuten HE)

15 §Siitä poiketen, mitä 8 §:ssä säädetään parisuh-

teen virallistamisen oikeusvaikutuksista, viral-listettuun parisuhteeseen ei sovelleta avioliittoa,lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansain-välis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältä-vää Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tans-kan kesken Tukholmassa tehtyä sopimusta(SopS 20/1931) eikä sopimuksen hyväksymises-tä sekä sanotun sopimuksen täytäntöönpanostaannettua lakia (413/1931).

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

16 ja 17 § (Kuten LaVM)

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Annika Lapintie /vas

15

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Vastalause 2

VASTALAUSE 2

PerustelutEn voi hyväksyä poikkeavassa parisuhteessa elä-vien, sen paremmin homojen kuin lesbojenkaan,elämänmuotoa, mutta ymmärrän heitä. Ymmär-rykseni perustuu siihen, että poikkeavuus onsynnynnäistä eikä kukaan voi mitään sille, josluoja on kytkenyt seksuaalista tunne-elämää oh-jailevat piuhat vääriin napoihin. Tilanne on sa-ma, jos ihminen on synnynnäisesti vasenkäti-nen. Oikeakätiseksi pakottaminen ei onnistu jaaiheuttaa vain tunne-elämän häiriöitä.

Olisin ollut valmis hyväksymään poikkeuk-sellisessa parisuhteessa elävien rekisteröinnin jasitä kautta erilaisten oikeuksien turvaamisenedellä lausutun ymmärrykseni pohjalta. Nyt kä-sittelyssä oleva laki kuitenkin sitoo parisuhteenniin voimakkaasti avioliittoinstituutioon, että envoi sitä periaatteelliselta enkä tunnepohjalta hy-väksyä. Käsiteltävän lain pohjana on avioliitto-laki, jonka säännöksiin toistuvasti viitataan.Säännösten olisi pitänyt olla kokonaan erillisiä,ilman mainitunlaisia viittauksia. Tästä syystä

16

laki tulisi hylätä ja valmistella kokonaan uudel-ta pohjalta tarkoittamallani tavalla.

Lopuksi haluan kiinnittää vielä huomiotaerääseen seikkaan valiokunnan hyväksymässämietinnössä. Esillä oli vahvasti se, että rekiste-röidyn parisuhteen solmimiseen vaadittaisiinhallituksen esittämän 18 vuoden iän sijaan 21vuoden ikä. Kahdeksantoistavuotias kun saattaailman enempää harkintaa tietynlaisen muoti-il-miön johdattamana ajautua tällaiseen parisuh-teeseen, joka ensi huuman ohimentyä purkau-tuu, mutta jättää jälkeensä tietyn, elämässä ehkämyöhemmin haittaavan leimautumisen. Senvuoksi 21 vuoden mukanaan tuoma harkinnankypsyys olisi ollut ehkä perusteltua henkilönomien etujen vuoksi.

EhdotusEdellä lausutun perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Sulo Aittoniemi /alk

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpVastalause 3

VASTALAUSE 3

PerustelutHallitus on esittänyt samaa sukupuolta olevienparisuhteen virallistamista. Esitystä on perustel-tu parisuhteissa elävien yhdenvertaisuuden tar-peella.

Perustuslakivaliokunta on kuitenkin yksimie-lisesti perusoikeusuudistukseen viitaten toden-nut, "ettei yhdenvertaisuusperiaatteesta voi joh-tua tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrit-täessä kulloisenkin yhteiskuntakehityksen sään-telyyn" eikä tätä tulkintakäytäntöä ole "valio-kunnan käsityksen mukaan tarkoitus muuttaa".

Kun nyt on kyseessä kokonaan uudenlainen,kansainvälisestikin muutosvaiheessa oleva lain-säädäntö, ei perustuslakivaliokunta pitänyt eri-laisiin parisuhteisiin liittyviä eroja perustuslain-vastaisina, vaan katsoi, että lainsäätäjällä on täs-sä kohdin harkintavaltaa.

Perustuslakivaliokunnan yksimielinen kanta"avioliiton asettaminen naisen ja miehen pari-suhteena erityisasemaan lainsäädännössä on pe-rusteltua" ei ole ristiriidassa lakivaliokunnanmietinnössä sen huomiotta jääneen kannan kans-sa, jonka mukaan yhteiskunnalla on oikeus ja oi-keastaan velvollisuuskin huolehtia omasta kehi-

tyksestään niin, että yhteiskunnan jatkuvuus tur-vataan.

Samaa sukupuolta olevien parisuhteen viral-listamisesityksessä ei ole esitetty yhteiskunnallesamanlaista jatkuvuuden odotusarvoa kuin ta-vanomaisissa avioliitoissa, joille yhteiskunta ontietoisesti taannut erilaisia perhe-etuja — perus-tuslain sitä estämättä — järjestelmän toimivuu-den turvaamiseksi.

Yhteiskunnan tulevaisuuden turvaamisessahallituksen esitystä on verrattava viimeaikaisiinkoulutusmäärärahojen lisäyksiin, missä koulu-ja yliopistomaailman halutaan ensisijaisesti tur-vaavan tasokasta työvoimaa tuotantoelämään.Tässäkin yhteiskunnan toimivuuden etu lieneetärkeintä, vaikka siinä sivussa monet saavat hen-kilökohtaisiakin etuja.

Edellä esitettyyn viitaten yhdenvertaisuuspe-riaate ei tule loukatuksi, vaikka lakiesitys hylät-täisiinkin. Yhteistalouksissa elävien taloudellis-ta asemaa tulisi korjata muulla lainsäädännöllä

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hylätään.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Veijo Puhjo /vas

17

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp Vastalause 4

VASTALAUSE 4

PerustelutParisuhteiden sääntely on leimallisesti sosiaali-,uskonto-, kulttuuri- ja yhteiskuntasidonnaista.Tässä katsannossa erityisesti avioliittoinstituu-tiolla on pitkät oikeudelliset, sosiaaliset ja us-konnolliset perinteet. Avioliiton sääntelyä on pi-detty välttämättömänä.

Avioliitto on paitsi parisuhde, myös yhteis-kunnan kehityksen sekä väestökehityksen eetti-nen ja sosiaalinen kulmakivi. Yhteiskunnan pe-rusyksikkö — perhe — rakentuu sille. Vaikkaperherakenteet ovat avioerojen ja niin sanottu-jen avoliittojen yleistymisen myötä muuttuneetolennaisesti 1970—1990-luvuilla, naisen ja mie-hen solmimaa avioliittoa tulee edelleen pitää pe-rustavana yhdessä elämisen muotona. Yhteis-kunnan tulee antaa kaikki mahdollinen tuki avio-liitolle ja sen aseman vahvistamiselle. Aviolii-ton rinnalle ei tule luoda siihen rinnastettaviainstituutioita. Kuten perustuslakivaliokunta onlakivaliokunnalle antamassaan yksimielisessälausunnossa todennut, avioliittolainsäädäntöä jasen kanssa rinnasteisia lakeja säädettäessä onkysymys sellaisesta erityisestä tulevaisuuteen jaarvoihin liittyvästä ratkaisusta, jossa avioliitonasettaminen naisen ja miehen parisuhteena eri-tyisasemaan lainsäädännössä on perusteltua.

Eduskunta hylkäsi yksimielisesti vuonna1997 lakialoitteen samaa sukupuolta olevien pa-risuhteen virallistamisesta. Hylkäys perustui la-kivaliokunnan mietintöön LaVM 10/1997 vp.Valiokunta ja eduskunta edellyttivät tuolloin,että kun samaa sukupuolta olevien parisuhteenjoitakin epäkohtia selvitetään, "lähtökohtana tu-lee olla se, ettei parisuhdetta rinnasteta avioliit-toon". Edelleen todettiin, että "kysymyksessä onperhelainsäädännön perusteita koskettava lain-säädäntöhanke". Tämän johdosta eduskunta pititärkeänä, että asiaa valmistellaan perusteellises-ti. Hallituksen esitys laiksi virallistetusta pari-suhteesta HE 200/2000 vp perustuu kuitenkineduskunnan tahdon vastaisesti hyvin kapea-alai-sen työryhmän valmisteluun.

18

Työryhmään kuului ainoastaan muutama vir-kamies ja vain yhden homoseksuaalien etujärjes-tön edustaja. Esimerkiksi kirkon edustusta eivalmisteluun otettu lainkaan mukaan, vaikkanäin olisi saatu syvällistä asiantuntemusta tä-män asian valmisteluun. Toimikunta käsitteliasiaa pelkästään juridisena kysymyksenä ja sil-täkin osin hyvin pintapuolisesti. Perhelainsää-dännön perusteet, lasten asema ja yhteiskunnanarvoperusta jäivät unohduksiin.

Huolimatta rekisteröityä parisuhdetta koske-van lakiehdotuksen tavoitteesta — pyrkimykses-tä pitää avioliitto ja rekisteröity parisuhde erilli-senä oikeudellisena instituutiona — se kuiten-kin käytännössä tullee rinnastumaan avioliit-toon. Tähän viittaa jo sekin, että parisuhteen re-kisteröinti tuo sen osapuolille pääsääntöisesti sa-mat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitonsolmiminen. Rekisteröidyssä parisuhteessa taiavioliitossa olevien kesken tulee vallitsemaanpääsääntöisesti eräs merkittävä ero. Parisuhtees-sa elävillä ei yleensä ole mahdollisuutta eikävelvollisuutta kasvattaa uutta sukupolvea. Vas-tuu lasten kasvattamisesta ei ole pelkästäänmyötäelämistä, vaan siinä on paljon niin henkis-tä kuin taloudellistakin vastuuta. Tästä johtuenvoidaan kysyä, onko parisuhteessa olevilla olta-va ylipäätänsä samat oikeudet kuin avioliitossaolevilla.

Erillisyyspyrkimyksen kannalta ristiriitaise-na voidaan pitää lakiehdotuksessa käytettyä la-kiteknistä viittaustekniikkaa muuhun avioliitto-ja perheoikeudelliseen lainsäädäntöön. Myös-kään käytetyn terminologisen selväpiirteisyy-den kannalta lakiehdotuksessa valittu ratkaisuta-pa ei ole perusteltu. Käytetyt oikeudelliset käsit-teet, kuten "avio-oikeus" ja "avioehtosopimus"eivät ole ymmärrettävissä erillisinä ilman, ettäne saatetaan yhteyteen avioliitto- ja perheoikeu-dessa käytettyjen vastaavien käsitteiden ja nor-mien kanssa.

Erilaisissa yhteistalouksissa asuvien asemaanliittyviä epäkohtia on kuitenkin mahdollisuuk-

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpVastalause 4

sien mukaan pyrittävä poistamaan muuttamallalainsäädäntöä muulla tavoin kuin perustamallaavioliiton rinnalle vastaavan tyyppisiä instituu-tioita. Tämä mahdollistaisi myös muille kuinseksuaalisuhteille perustuvien yhteistalouksienja asuinkumppaneiden oikeudellisten epäkoh-tien juridiset järjestelyt. Tällaisten yhteistalouk-sien oikeudellisten epäkohtien poistamiseksi janiissä asuvien sosiaalisten, taloudellisten ja oi-keudellisten asemien parantamiseksi ei tarvitarekisteröityä parisuhdetta.

Epäkohtien korjaaminen ja samaa sukupuol-takin olevien muodostamien parien pääsy per-heitä koskevan lainsäädännön piiriin voidaan to-teuttaa usealla eri tavalla. Erään vaihtoehdontarjoaisi järjestely, jossa samaa sukupuolta ole-vat parisuhteet rinnastettaisiin avioliitonomai-siin suhteisiin eli avoliittoihin. Ne oikeusvaiku-tukset, jotka laki liittää avoliitossa elämiseen,tulisivat tällöin koskemaan myös samaa suku-puolta olevien muodostamia pareja. Vaikka lain-säädännössä ei avopuolisoiden keskinäistä sivii-lioikeudellista suhdetta ole erikseen säännelty,esimerkiksi tulo- ja varallisuusverotuksessa avo-liitto on säädöstasolla otettu huomioon jo kauan.Vastaavanlaiset rinnastukset 1990-luvulla ovatlisääntyneet sekä sosiaali- että siviilioikeudes-sa. Avioliitonomaisia suhteita koskevien yksit-täisten säännösten tai niiden tulkinnan muutta-minen siten, että myös samaa sukupuolta olevatparit pääsevät niiden piiriin, on mahdollinen rat-kaisu samaa sukupuolta olevien parien oikeudel-lisen aseman kohentamiseksi.

Erityisesti sosiaalioikeuden piiriin kuuluvis-sa ns. perhesidonnaisissa säännöksissä perhe-suhteet otetaan huomioon vaihtelevin tavoin.Osin sääntely on yksilöllistä, jolloin perhesuh-teilla ei ole merkitystä. Osassa säännöksistä ote-taan huomioon se, että asianomainen henkilöelää avioliitossa tai avoliitossa. Tällaisella sään-telyllä on suuri käytännöllinen, taloudellinen japeriaatteellinen merkitys. Esimerkiksi toimeen-tulotuki- ja asumistukisäännökset ovat perhe- jaruokakuntakohtaisia. Aviopuolisot ja avioliiton-

omaisissa olosuhteissa yhteistaloudessa eläväthenkilöt otetaan tukien suuruutta harkittaessa janiitä maksettaessa huomioon.

Lakivaliokunnan mietinnön mukaan niitäsäännöksiä, joita lainsäädännössä on avioliiton-omaisista suhteista, ei sovelleta samaa suku-puolta oleviin, yhdessä asuviin henkilöihin. Joslaki hyväksytään mietinnön muodossa, tulevatsamaa sukupuolta olevat avoparit useassa ta-pauksessa parempaan taloudelliseen asemaankuin perinteiset avoparit. Perinteisen avoparinoikeus esimerkiksi asumistukeen ja korotettuunlapsilisään voidaan rajoittaa yhteenlaskettujentulojen perusteella. Näin ei kuitenkaan tapahdu,jos avopari muodostuu kahdesta samaa suku-puolta olevasta henkilöstä.

Yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, ettämahdollinen rekisteröidyn parisuhteen hyväksy-minen ei aseta miehen ja naisen välistä parisuh-detta perhesidonnaisessa lainsäädännössä rekis-teröityä parisuhdetta huonompaan asemaan.

Lakivaliokunta on hyväksynyt hallituksenesityksen nimikettä lukuun ottamatta sellaise-naan. Tämä merkitsee sitä, että lapsen adoptio-oikeutta ei esityksen 9 §:n sanamuodosta joh-tuen suljeta kokonaan pois. Adoptio-oikeudenosittainen salliminen johtaa monenlaisiin ongel-miin, jotka valiokunta on jättänyt pääosin selvit-tämättä. Adoptiossa lapsen asema on aina tär-keintä ja sen jättäminen laissa epämääräiseksi onvakava epäkohta.

Samaan 9 §:ään sisältyvä yhteistä sukunimeäkoskeva säännös on harhaanjohtava. Yhteisensukunimen ja jopa kaksoisnimen saaminen onsäännöksen näennäisestä kiellosta riippumattakäytännössä mahdollista, joten siihen liittyväthallituksen esityksen perustelut ovat epätarkat.Tämä mahdollisuus osaltaan rinnastaa rekiste-röidyn parisuhteen avioliittoon.

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hylätään.

19

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Kari Myllyniemi /keskMauri Salo /keskToimi Kankaanniemi /kd

20

Lasse Virén /kokJyri Häkämies /kokSeppo Lahtela /kesk

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vpVastalause 5

VASTALAUSE 5

Perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen ideaon, että rinnastettavissa asioissa ihmisillä on sa-mat oikeudet. Parisuhdelaki on eri asia kuinavioliittolaki. Tämän perusteella avioliittolainmukaista ikärajaa ei tarvitsisi parisuhdelakiasäädettäessä perustuslain nojalla noudattaa.

Olen valmis omalta osaltani hyväksymään nytkäsittelyssä olevan lain samaa sukupuolta ole-vien parisuhteen rekisteröinnistä. Vaikka asia onminulle vaikea, ymmärrän homoja ja lesboja.Omalta osaltani voin hyväksyä lain sillä perus-teella, että kysymys on vain samaa sukupuoltaolevien parisuhteen rekisteröinnistä. Laki ei pidäsisällään sisäistä adoptiota eikä sukunimilain-säännöksiä. Oikein on myös se, että lain nimikemuutettiin virallistetusta parisuhteesta rekiste-röidyksi parisuhteeksi. Uusi nimike kertoo lainsisällön paremmin.

Olisin pitänyt hyvänä sitä, että mietinnössärekisteröinti-ikä olisi hallituksen esittämän 18

vuoden iän sijasta 21. Tämä tuli esille monastivaliokunnan keskusteluissa ja asiantuntijan lau-sunnossa. Mietinnön ensimmäisessä käsittelys-sä valiokunta oli valmis muuttamaan iän 21 vuo-teen. Valiokunnassa tuolloin esillä olleet perus-telut olivat mielestäni hyvät ja voin omalta osal-tani yhtyä niihin. Tämän lain myötä olemme me-nossa yhteiskunnassa kohti aivan uutta yhteis-elämän muotoa. Tämä on yhteiskunnallisestisuuri harppaus. Siksi 21 vuoden mukanaan tuo-ma kypsyys olisi ollut perusteltua henkilönomien etujen vuoksi. Ilman perusteellista har-kintaa ajautuminen tämänlaiseen parisuhteeseenjättää jälkeensä haittaavan leimautumisen, jokasaattaa haitata myöhemmin elämässä. Asetta-malla ikä myöskin aivan erilleen avioliiton sol-mimisen iästä, olisimme saaneet vielä selkeäm-män eroavuuden avioliittolainsäädäntöön. Koenmyös tämän tärkeäksi.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2001

Marja Tiura /kok

21

LaVM 15/2001 vp — HE 200/2000 vp

22