Työkalupakista apua arkeen

Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen

neuvottelupäivät Seinäjoella 20.-21.9.2018

Raija Ojell, KKP ja Tiina Haapsalo, Nuori kirkko ry

Mikä on Vasu kirkossa?

Mitä ajatuksia se herättää?

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Sähköinen työkalupakki

tukee Vasun soveltamista seurakunnan varhaiskasvatuksessa ja antaa välineitä työn kehittämiseen.

suomeksi www.vasukirkossa.fi

ruotsiksi www.kyrkanssmabarnspedagogik.fi

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Keskeistä Vasun soveltamisessa

Työkalupakkiin on koottu keskeiset asiat Vasun soveltamisessa seurakunnan varhaiskasvatuksessa

Leikillä on tärkeä merkitys lapsen oppimiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille myös kirkossa

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Työkalupakin sisällöt

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Työkalupakki, kuva

Lapsi ja lapsikäsitys

Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöisyys

Oppimiskäsitys I Toimintakulttuuri

Osallisuus I Leikki I Havainnointi

Arviointi ja kehittäminen

Kuvan pallukasta avautuu lyhyt tiivistelmä sekä laajempi artikkeli

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Työkalupakki, yläpalkki

Yleistietoa työkalupakista

Artikkeleita

Videoita

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Vasu kirkossa –blogi

Vasu kirkossa –logot (vapaasti käytettävissä)

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Työkalupakki, alapalkki

Käytännön esimerkkejä I Lomakkeita

Yhteistyö kunnan kanssa I Perhetoiminta

Tulossa myös työkalupakin tulostettava versio

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Pohdittavaksi

Miten voisit omassa työssäsi / työyhteisössäsi käyttää ja hyödyntää Vasu kirkossa –työkalupakkia?

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Kirkon varhaiskasvatus

Kirkon varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen ja hänen perheensä elämää ja kokonaisvaltaista kasvua kristillisen ihmiskäsityksen mukaisesti.

Kristillisestä traditiosta nousee vahva näkemys lapsen arvosta ja merkityksestä.

Kristillinen arvopohja ohjaa toiminnan pedagogisia valintoja.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Pedagogiikka

perustuu Vasussa määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta.

Lapsi nähdään aktiivisena toimijana. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja sitä tapahtuu kaikkialla.

Lapsilähtöinen pedagogiikka antaa välineitä käsitellä myös kristillisen kasvatuksen sisältöjä niin, että pystymme tukemaan lapsen hengellistä kasvua osana hänen kokonaisvaltaista kehitystään.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Toimintakulttuuri

rakentuu mm. arvoista ja periaatteista, oppimisympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä, henkilöstön osaamisesta, johtamisrakenteista sekä toiminnan organisoinnista.

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään niin, että se tukee lapsen osallisuutta ja leikkiä.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Yhteistyö

huoltajien, kunnan ja muiden toimijoiden kanssa on osa seurakunnan varhaiskasvatuksen arkea.

Yhteistyö edellyttää vuorovaikutusta ja keskinäistä kunnioitusta.

Yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa noudatetaan Vasun periaatteita.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Kunnan ja srk:n välinen yhteistyö

Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta.

Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Katsomuskasvatus

Mitä ajatuksia katsomuskasvatus herättää oman työsi näkökulmasta tällä hetkellä?

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Katsomuskasvatus on herättänyt..

Puolustau-

tumista

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Uskontokasvatus katsomuskasvatus

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.201817

Uskonnot

Uskonnot-

tomuus

Erilaiset

katsomuk

-set

Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen

toteuttamisesta , juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla.

Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta.

Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai

uskonnon opettamista.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Katsomuskasvatus on yleissivistävää Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja

puoluepoliittisesti sitouttamatonta Eri katsomuksia tarkastellaan keskenään samanarvoisina

arvottamatta

Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa.

Tietoa, toiminnan kuvausta, toiminnan muotoja, toimijoita, historiaa, laajuutta, asiakirjoja, kirjallisuutta jne. voi ja pitääkin esitellä yleissivistävästä näkökulmasta.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018 19

Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa

Juhlat ovat osa Vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a)

Nämä tavoitteet tulee olla lähtökohtana myös juhlaperinteiden vaalimisessa ja kehittämisessä.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

20

Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa

Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen moninaisuus.

Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.

Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

(Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp).

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Uskonnolliset tilaisuudet

Uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä kouluissa ja päiväkodeissa säätelee Suomen perustuslaki.

Positiivinen -negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2)

Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia.

Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista.

Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Uskonnolliset tilaisuudet

Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja

mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu

(päivähoito vastaa)

Uskonnollisiin tilaisuuksiin

osallistumisesta/osallistumattomuudesta ei saa

aiheutua lapselle leimaantumista tai muita

seuraamuksia.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Yhteistyö huoltajien kanssa

Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen.

Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista.

Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä.

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Yhteistyösopimus luo raamit

Keskeistä joka tasolla: dialoginen työote

Sopimuspohjia: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&c

id=Content2A123E

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

Yhteistyön tueksi

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.201826

Neljän korin malli

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018

KIITOS!

Raija Ojell & Tiina Haapsalo, Seinäjoki 21.9.2018