Työelämän kehittämisstrategia

Lauri Ihalainen

Seminaari17.4.2012

2

• Talouden globalisaatio• Elinkeinoelämän

rakennemuutos• Väestön ikääntyminen

Suomen päähaasteet

• Yritykset sopeuttavat tuotantonsa Suomessa olevaan työvoimaan

Osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen on avainasemassa (myös supistuvat alat tarvitsevat uutta työvoimaa!)

• Työn tuottavuus on keskeinen kilpailukykytekijä

Työelämän laatu on avainasemassa

Suomen keskeiset haasteet

3

osana työpolitiikkaaeli miten varmistamme toimivat työmarkkinat, joilla riittävästi osaavaa työvoimaa

Työelämän kehittämineneli miten parannamme tuottavuutta

4

Lähivuosien keskeinen haaste

Työurien pidentäminen, työttömyysjaksojen lyhennys, erityisryhmien huomioiminen (maahanmuuttajat, osatyökykyiset!)• Työn tuottavuuden

kasvua• Työhön

osallistumisastetta

Työvoima vähene Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää:

• Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdol-lisuuksia jatkaa työelämässä ter-veinä ja moti-voituneina muita maita pidempäänHAASTE!

Työelämän kehittämisstrategia visioksi päätetty

5

Suomen työelämä

EUROOPAN PARAS

VUONNA 2020

Työelämän kehittämisstrategia

6

• Ministeriöitä, työmarkkina-järjestöjä, muita työelämätoimijoita

Valmistelussa mukana laaja joukko eri tahoja

• Strategian teemojen testaus ja ihanne-työpaikan hahmottelu

• 4 600 vastausta

Kansalaiskysely Parempaa elämää työllä!

• Lisää aineksia siihen, miten tieto hyvästä työelämästä tavoittaisi työpaikat ja yritykset

Sidosryhmä keskustelu

• Laaja kansallinen yhteistyöhanke työ-paikoille

• Tekesin työelämä-ohjelma suunnitteilla strategiaa tukien

• Työterveyslaitoksen johtamisen kehittämis-verkosto

Strategian toimeenpano

TEM ja työelämän laatu – mitä, miksi ja miten

7

Työelämän laatua ja tuottavuutta on mahdollista parantaa saman-aikaisesti ELI kyse on yritysten kokonaisvaltaisesta liiketoiminnan kehittämisestä.

Työurien pidentämiseksi on tärkeätä, että työelämän laadun parantamisen talou-dellinen merkitys tunnistetaan yhä useammassa työpaikassa/yrityksessä

• Välineistö = olemassa olevat yrityspalvelut

Työelämän keskeinen kehittäminen tehdään työpaikoilla yhteistyössä – pitkäjänteisen henki-löstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys

VISIOSuomen työelämä

EUROOPAN PARAS 2020

TULEVAI-SUUDEN

TYÖPAIKAT

LUOTTA-MUS JA YHTEISTYÖ

TYÖHYVIN-VOINTI JA TERVEYS

OSAAVA TYÖVOIMA

INNO-VOINTI JA TUOTTA-VUUS

Työelämän kehittämisstrategian makrotaso

8

• Työllisyysastetta• Työelämän laatua• Työhyvinvointia• Työn tuottavuutta

Strategian tavoitteena on parantaa

TAVOITTEIDEN TOTETUMINEN EDELLYTTÄÄ

Työpaikat

9

• Perusasiat kunnossa, arki ja velvoitteiden hoitaminen sujuvaa1. Hyvä perustaso

• Panostetaan kehittämiseen aluksi erillisillä hankkeilla, sitten monipuolisesti ja suunnitelmallisesti2. Kehittäjät

• Erinomaiset tai maailmanluokan tuotteet, palvelut, toimintakonseptit, työyhteisöt ja niiden jatkuva kehittäminen3. Edelläkävijät

Kehittämisen lähdettävä työpaikan omista lähtökohdista

Toimintatapojen parantaminen on

mahdollista kaikilla työpaikoilla ja aloilla

Tuki työpaikoille

10

3. Palvelutarjoajien ja alueellisten

toimijoiden rooli

2. Toimi-alojen ja toimiala-liittojen rooli

1. Yhteiskunnan

ja kansallisten

toimijoiden rooli

Työpaikkojen uudistamisen ja kehittämisen edellytysten mahdollistaminen ja tuki!

Miten tästä eteenpäin

11

• Tekesin työorganisaatioiden kehittämisohjelma

• Työterveyslaitoksen johtamisen kehittämisverkosto

• Työhyvinvointifoorumi• Alueellisten toimijoiden

keskeinen rooli

Kansallinen yhteistyöhanke työpaikoille

• Raamisopimus• Työurasopimus

Työmarkkinajärjestöjen toimet

Hallitusohjelmaan liittyvät muut, työelämän laatuun ja työpaikkojen toimintatapojen kehittämiseen liittyvät toimenpide-esitykset

Tavoitteena Suomeen Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 mennessä

Asiakkaina/kohteina ovat kaiken kokoiset työpaikat

• Osallistuvien työpaikkojen riittävä volyymi

• Kehittämisrahoituksen hyvä saatavuus

• Yhteistoiminnan ja rajoja ylit-tävän toiminnan onnistuminen eri alueilla ja eri toimialoilla

• Onnistunutta viestintää

Osallistuminen edellyttää

Kansallisia, mutta myös kansainvälisiä verkostoja

• Väliarviointi 2017• Loppuarviointi 2020

Seuranta- ja vaikuttavuus-mittareiden rakentaminen

12

Kansallinen YHTEISTYÖhanke