www.laurea.fi

Loppuseminaari

10.12.2014

Kirsi Ronkainen

Toimiva Sairaala Living Lab

2

on luoda toimiva ja

vakiinnutettava

Living Lab- ympäristö

Hankkeen päätavoite

3

Muut tavoitteet

I Sairaalapalvelujen prosessien ja työkäytäntöjen

kehittyminen teknologiaa soveltaen

II Teknologiatuotteiden ja -ratkaisujen kehittyminen ja

käyttöönotto, innovaatioiden syntyminen,

III Koulutuksen sisällöllinen ja pedagoginen kehittyminen

IV Teknologiaosaamisen kehittyminen

4

Toimiva sairaala Living Lab

1. KÄYTTÄJÄ-LÄHTÖISYYS

2. AVOIN INNOVAATIO

3. KUMPPANUUS

4. TOSIELÄMÄN YMPÄRISTÖT

5

Käyttäjä kehittämistyön subjektina (Kommonen, Botero 2014)

USER-DRIVEN INNOVATION

tuotteen, palvelun tai ratkaisun käyttäjän todellisten

tarpeiden tunnistamista

yhteiskehittämistä ja käyttäjän osallistamisen

mahdollistavia menetelmiä

tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tavoitteena

arjen sujuvuus ja elämisen laatu.

VRT. USER INVOLVEMENT

Käyttäjien osallistaminen

6

Toimiva sairaala Living Lab

- kumppaniverkosto

Sairaala-

palvelut

- Katriinan

sairaala

- Peijaksen

sairaala,

AKOS 1

”Learning by

Developing” 13 yritystä

7

Toimintatutkimuksen prosessi Toimiva

sairaala LL -hankkeessa

Nykytilan kartoitus ja suunnittelu

Toiminta, kokeilu

Havainnointi, arviointi

Opiskelija

kehittäjänä

ja tutkijana!

8

Käyttäjälähtöistä kehittämistä

sairaalaympäristössä

9

Lääkkeiden jakamiseen ja annosteluun

kuluva aika 2 viikon aikana palliatiivisella

osastolla

Lääkkeiden tarkistus ennen potilaalle vientiä 16%

Lääkkeiden poiminta pois dosetista lääkemuutosten

yhteydessä 13%

Potilaalle vienti 12%

Opiaattien kirjaaminen 10%

Tarkistus, onko pot. ottanut /annetaan lääke 8%

Odotus 7%

Lääkkeiden jakaminen dosettiin 7%

”Tarvittaessa” -lääkkeiden kirjaaminen 6%

”Tarvittaessa” -lääkkeiden annostelu 5%

Opiaattien ottaminen potilaille 5%

Iv-lääkkeiden valmistelu 4%

10

”…pitäis olla enemmän aikaa, …niinku

huolellisesti kattoo et sul on oikeet

lääkkeet, koska me olemme vain ihmisiä ni

virheitä tapahtuu.” (Allonen 2014)

11

Sovellus

lääketablettien

tunnistukseen,

rinnakkais-

valmisteiden

etsimiseen

LääkeTabletti ® -

INNOVAATIO

http://www.androidpit.com/app/com.ciegus.p

harmatablet

12

Jaettujen lääkkeiden tarkistus,

ajankäyttö

13

Rinnakkaisvalmisteiden etsiminen, ajankäyttö

14

Ajankäyttö: LääkeTabletti® vs.

perinteiset menetelmät

TULOKSET:

Rinnakkaisvalmisteiden etsiminen:

LääkeTabletti® oli huomattavasti nopeampi kuin

perinteiset menetelmät

Lääketablettien tunnistus

LääkeTabletti® oli hieman hitaampi kuin perinteiset

menetelmät

JOHTOPÄÄTÖKSET:

Kuvan puute pidensi testitilanteessa LääkeTabletti® -

tunnistukseen kulunutta aikaa.

LääkeTabletti® on lupaava innovaatio ajankäytön

näkökulmasta.

15

LääkeTabletti® -sovelluksen

käyttäjäkokemukset (Allonen 2014)

TARKOITUS

kuvata LääkeTabletti® -sovelluksen

käyttäjäkokemuksia hoitohenkilökunnan

näkökulmasta.

MENETELMÄT

Puolistrukturoitu haastattelu.

Parihaastattelu, johon osallistui neljä

LääkeTablettia® käyttänyttä hoitajaa.

Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä

hyödyntäen.

16

LääkeTabletti® -sovelluksen

käyttäjäkokemukset (Allonen 2014)

TULOKSET

Hoitajat kokivat LääkeTabletin® tehokkaaksi, hyödylliseksi

ja helppokäyttöiseksi.

On luotettava ja tuo varmuutta työskentelyyn.

Pienikokoisuus koettiin hyvänä.

Tekniset ongelmat, kuten lääkevalmisteiden valokuvien ja

nettiyhteyden puuttuminen, koettiin käyttöä rajoittavina

tekijöinä.

Kaikki hoitajat halusivat LääkeTabletin® jäävän pysyvästi

osaston käyttöön.

Hoitajat suosittelivat yksimielisesti käytettäväksi myös

muissa terveydenhuollon ympäristöissä, joissa hoitajien

työnkuvaan kuuluu lääkehoitoa.

17

”Ehkä nopeutunut ton LääkeTabletin

avulla. Et ei tarvii sielt Pharmacast

plärää miljoonaa sivua et mist löytyy ja

ettii. Et on se nopeutunut niiltä osin ku

sielt sitten löytyy, et ei siel

Pharmacaskaan mitään pillereiden

kuviakaan oo--” (Allonen 2014)

18

”--sielt tulee heti ne, vaihtoehdot, ei

mee kuin se silmänräpäys, kun se sieltä

luettelee sit.” (Allonen 2014)

”Mäkään en oo tekniikan ihmelapsi,

mutta kuitenkin…” (Allonen 2014)

19

20

Lääkepoikkeamisen ehkäisy

sairaalaosastoilla (Loimula, Penttinen 2014)

Tutkimuksen tarkoitus on

kuvata suomalaisen

sairaanhoitajan

toimintamalleja,

työskentelytapoja

ja työkaluja oraalisen

lääkehoidon poikkeami-

en ehkäisyssä sairaalassa.

21

Toimintamallit ja työtavat

- Valtakunnalliset ohjeis-

tukset ja suositukset

- Kaksoistarkastus

- 5/ 7- periaatteiden

toteutuminen

- Huolellisuus, riskien

hallinta, moniammatillinen

yhteistyö, viestintä,

ammatillinen vastuunotto

sekä sitoutuminen

Lääkepoikkeamisen ehkäisy

sairaalaosastoilla (Loimula, Penttinen 2014)

Työkalut

a. Teknologia

b. Manuaaliset

c. Toimiva lääkehuone

Johtopäätökset

- Toimintamallit ja

työtavat painottuneet

- Uudet työkalut ja

teknologia tervetulleita

22

FYYSI-

SET

TILAT

- Ahtaus

- Epäjär-

jestys

- Epätar-

koituk-

senmukai

suus

HOITAJAN

TOIMINTA

- Työ keskeytyy usein

- Työympäristö

rauhaton

- Ergonomiaan

liittyviä

turvallisuusuhkia

- Aikaa kuluu

etsimiseen

- Potilasturval-

lisuuteen liittyviä

riskitilanteita

Lääkehuoneen havainnointi

23

Lääkehuone -SHOWROOM

geriatriselle osastolle

Toimiva

lääkehuone -

showroomin

rakentaminen

käyttäjä- ja

yritysyhteistyönä

Lääkehuoneen

toimivuuden

arviointi 2015

24

Terveystuoli

Vitaalientoimintojen

systeemiseen seurantaan

Tarkoitettu ensisijaisesti

kansalaisten omaehtoiseen

terveyden seurantaan.

25

Terveystuolin käytettävyysarviointi,

havainnointi

TULOKSET

1) Mittausjärjestelmän ominaisuudet:

- arvot eivät tule näkyviin, toiminnot eivät aktivoidu

+ mittarit hyvät, käyttöliittymä selkeä

2) Tuolin ominaisuudet:

- istuinosa liian pitkä

- tuoli liian matala

+ liikuteltavuus hyvä

+ tehokkaat jarrut

26

Terveystuolin käytettävyysarviointi

3) Hoitajan työn sujuvuus ja turvallisuus

- Hoitaja joutuu nostamaan huonompikuntoista

potilasta

- Muistettava lukita kaikkien pyörien jarrut

- Tuolin kuljettaminen vaikeaa ahtaissa tiloissa

- Ei tietojen tallennusta osaksi potilasasiakirjaa

+ Tuolin sujuva käyttö nopeasti opittavissa

+ Mittaustulosten integrointi samalla näytöllä ja

tietojen tallennus myönteistä

27

Terveystuolin käytettävyysarviointi

4) Potilaan hyvinvointi ja turvallisuus

- Huonokuntoisempi potilas jää huonoon asentoon

- Potilaan jalat jäävät maahan, jolloin painon mittaus

ei onnistu

- Tuoli liian matala, ei korkeudensäätöä

- Jarrujen kiinnittämättömyys uhka

potilasturvallisuudelle

+ Hyväkuntoinen potilas onnistuu hyvin nousemaan

tuoliin, asettumaan siihen ja poistumaan tuolista

28

Terveystuoli -ajan käytön seuranta

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

1 2 3 4 5

SEKU

NTTI

POTILAAT

Terveystuoli

Normaali käytäntö

29

A. Kosketuspintojen

puhtausasteen

omaseurantamenetelmät

• Clean Card Pro®

• Hygicult TPC®

B. Antimikrobiset

pintasuojausmenetelmät

• Bacopan®

• Titan Protect®

4. Sairaalainfektioiden ehkäisy

30

Näytteenottoon

valmistauminen,

havainnointi osastolla

Auttoi tarkentamaan

näytteenottopaikat

Nosti esiin haasteita

hygieniakäytännöissä:

Käsihygienia, käsidesin ja

käsineiden käyttö.

Hoitotoimenpiteiden aikana

likaisilla käsineillä

kosketellaan

hoitoympäristöä ja työasua.

31

Hygienianäytteenotto VALMISTAUTUMINEN: havainnointi osastolla ->

KOHTEET

1. Henkilökunnan Kertanäytteet

työasu 4 h työvuoron alkamisesta (N=6)

2. Pyörätuoli

Tutkimustuoli:

Verrokkituoli:

3. Potilashuoneen verhot

Tutkimusverho

Verrokki verho

0-näyte ->

Bacopan® ->

6., 7. ja 8. pv. näytteet

0-näyte ->

Titan Protect® ->

3. ja 4. vko näytteet

TULOKSET julkaistaan alkuvuodesta 2015

32

4. Haavahoitopotilaan etävastaanotto

Söderström, M. 2009. Iskeemisen haavan paraneminen. Haava 2, 20.

Etävastaanottoteknologian

kehittäminen ja arviointi:

1. Pieni piiri & Active Life

Village

3 testauskertaa

testaajana hoitaja –

opiskelija –pari

2. Kaukomarkkinat Oy

- arviointipaneeli

33

Johtopäätökset

KONTEKSTI SPESIFI:

Arvioidut ratkaisut edellyttävät runsaasti jatkokehittelyä

soveltuakseen haavahoitopotilaan käyttöön.

Vuorovaikutus hoitajan ja potilaan välillä onnistuivat; sen

sijaan haavan kuvaaminen ja haavakuvan laadun

varmistaminen vaativat erityisratkaisuja.

Ikääntynyt käyttäjä vaativa suunnittelun lähtökohta.

SAIRAALAN NETTIYHTEYKSIEN JA DATAN SIIRRON

TEHOKKUUS:

Datansiirron tehokkuuteen ja nopeuteen tulisi kiinnittää

huomiota, jotta yhteys katkeamaton ja laadukas.

AITO TARVE & HOITOHENKILÖKUNNAN KIINNOSTUS

KANNUSTAVAT JATKAMAAN TEKNOLOGIAN JA

HAAVAPOTILAAN PALVELUPROSESSIN KEHITTÄMISTYÖTÄ

34

AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT

35

Arviointi!

36

”Lessons learned” – Living

Lab -toimintamalli

Selkeät yhteistyösopimukset ja

sitoutuminen niiden mukaiseen

toteutukseen

Casekohtaiset projektisuunnitelmat ja

kumppanuussopimukset

Opiskelijan oikeuksiensiirtosopimukset

Lupakäytännöt liittyen opintojaksojen

hankeintegraatioon

37

”Toimiva Sairaala on hyvä

esimerkki siitä, miten

yrityksen tulevat mukaan

tekemään kehittämistyötä.

Yhteys yrittäjiin luo uusia

työpaikkoja ja luo

arvokkaita verkostoja

kaikille osapuolille”

(apulaiskaupunginjohtaja J.T.Salminen)

Johtajuus

38

Tehokas vuorovaikutus, yhteistyö ja

oppiminen

”Tositarkoi-

tuksella”

saavutetaan

luottamus

Kaikkien

kumppaneiden

hyöty ja

resurssien

tasapaino

Selkeät roolit ja

vastuut kaikissa yt-

organisaatioissa

Casekohtaiset

kumppanit

valittava

huolella

Positiivista

brändiä

kumppa-

nuuksista

Ammatilliset ja

hyvin jäsennetyt

kehittämis-

prosessit ja

metodit

39

Päivittyvät osaamisvaatimukset ja

jatkuva osaamisen kehittäminen

Moniammatillinen ja

monialainen yhteistyö

Teknologiaosaaminen

Living Lab –

menetelmäosaaminen

40

Käyttäjälähtöisyys kehittyvässä Living Lab –

toiminnassa (mukaillen Schaffers, Kulkki 2007)

Laajeneva kehittämistyö,

laajat kenttätestaukset

todellisten käyttäjien kanssa,

teknologian ja palveluiden

kehittäminen rinnakkain,

vankka metodologia,

koulutus

Valmistautuminen

ja rajalliset

kokeilut,

käyttäjäyhteisön

muodostaminen,

rajattu

vuorovaikutus,

kiinnostus

käyttäjän

kokemuksiin

Käyttäjät

osallistava avoin

innovaatio-

systeemi

(co-creation), LL-

liiketoiminta-

malli ja

palveluiden

tarjoaminen

kumppaneille

41

Kiitos!

Kirsi Ronkainen

Projektipäällikkö

Puh. +358 40 482 4327

kirsi.ronkainen@laurea.fi

Taina Kokko

Yritysyhteistyö / CIDe Cluster

Puh. +358 46 856 7323

taina.kokko@laurea.fi

Maritta Korkiamäki

Ylihoitaja

Vantaan Sairaalapalvelut

Puh. +358 40 763 9166

maritta.korkiamaki@vantaa.fi