Kokeilurahoituksen toteutusvaihtoehdot – Miten Suomeen saadaan sujuvasti toimiva ja...
-
Upload
valtioneuvoston-selvitys-ja-tutkimustoiminta -
Category
Government & Nonprofit
-
view
145 -
download
4
Transcript of Kokeilurahoituksen toteutusvaihtoehdot – Miten Suomeen saadaan sujuvasti toimiva ja...
Kokeilurahoituksen toteutusvaihtoehdot10/2015–3/2016
Miten Suomeen saadaan sujuvasti toimiva ja tarkoituksenmukainen kokeilurahoitus?
Mikko Annalatutkija, Demos Helsinki+358 40 [email protected]
Ruohonjuuritasolla on kehittämispotentiaalia, joka saadaan käyttöön matalan kynnyksen siemenrahoilla. Tällaista rahoitusta on ollut saatavilla vain hankekohtaisesti tai maantieteellisesti rajatusti.
Pienkokeilujen rahoituksen ohella kokeilukentältä puuttuu rahoitusta, joka auttaisi skaalaamaan niiden tulokset. Kentällä ei ole rahoittajaa, joka järjestelmällisesti rahoittaisi myös ei-kaupallisia yhteiskunnalliseen hyötyyn tähtääviä vahvoja kokeiluja, kuten julkisten palveluiden tai ohjelmien testausta kenttäkokein sekä näiden kokeilujen dokumentointia.
Kokeilukulttuuriin siirtyminen on merkittävä toiminnallinen muutos, johon pitää ohjata selkeillä kannustimilla ja tukitoimilla. Rahoitusalustaan voidaan integroida tukitoimia.
Kokeilut tuottavat eniten yhteiskunnallista hyötyä, kun tieto kasaantuu ja sitä hyödynnetään päätöksenteossa järjestelmällisesti.
Miksi kokeilurahoitusalusta?
Kokeilurahoitusalustan toiminta
Yhteiskehittäminen
Yhteiskehittämisellä – usein tunnettu myös nimellä co-creation – viitataan menetelmään, jossa tuodaan yhteen joukko tavoitteen kannalta keskeisiä toimijoita fasilitoidusti tuottamaan ratkaisuja ja tuloksia, jotka nämä eri toimijat kokevat arvokkaiksi.
Kokeilukummit selvityksen kehittäjäverkostona
• 40 suomalaista tahoa• mukana mm. järjestöjä, ministeriöitä, kuntia,
yrityksiä, säätiöitä, tutkimuslaitoksia• avoin haku kansalaisjäsenille
Aalto&yliopisto&Evira&Etelä0Savon&ELY&Finanssialan&Keskuslii9o&Forum&Virium&Helsinki&Hämeenlinnan&kaupunki&Jyväskylän&amk&KAUTE0sää@ö&Koneen&Sää@ö&Koulutuksen&tutkimuslaitos&Kulu9ajalii9o&Kuopion&kaupunki&Lahden&kaupunki&LVM&MesenaaF.me&Miina&Sillanpään&sää@ö&MMM&Open&Knowledge&Finland&Pirkanmaan&lii9o&Pohjois0Pohjanmaan&lii9o&!
Sää@öiden&ja&rahastojen&neuvo9elukunta&Sitra&SOK&SOSTE&SRNK&Suomen&Kuntalii9o&Suomen&ympäristökeskus&Tampereen&yliopisto&Tänk&Tekes&Teknologiateollisuus&ry&TEM&THL&Uudenkaupungin&kaupunki&Valo&ry&VATT&VNK&VM&YM&!
Yhteiskehi)ämiseen!työpajoissa!ja!haasta)eluihin!on!osallistunut:!
Yhteiskehittämisen etujaLumipallomenetelmä. Monipuolinen joukko on merkittävä hyöty tietolähteiden ja tiedon keräämisessä.
Tehokkuus. Suurikin joukko asiantuntijoita saadaan ääneen yhtä aikaa – ja keskustelut saadaan dokumentoitua.
Ratkaisujen lean-kehittäminen. Asiantuntevat osallistujat mahdollistavat ratkaisujen simuloimisen ja nopean kehittämisen.
Lähtökohdat toimeenpanolle. Ratkaisujen lisäksi prosessi voi synnyttää lähtökohtia rahaston toimeenpanolle sekä rahoittaja- ja hyödyntäjäverkostolle. Kun tavoitteet määritellään yhdessä, ratkaisun kehittäminen on vahvalla pohjalla.
Reiluus. Saadaan yhteisesti hyväksyttyjä ja reiluiksi koettuja ratkaisuja.
Valittuja havaintoja sidosryhmätyöstä
Budjetoi sidosryhmätyöhön enemmän aikaa kuin aluksi ajattelit.
Lopulta kumppanuus- ja sidosryhmätyö kuitenkin säästää, ei tuhlaa aikaa.
Osa palautteesta ei ole totta! Rohkaise rehellisyyteen.
Sidosryhmätyö on näköalan kasvattamista. Jos et näe prosessia, kysy muilta.