Taitojen oppimisesta ja opettamisesta

Voimisteluliitto II tasoSyksy 2013 Sami Kalaja

Kertausta

• Tarvitaan riittävä määrä harjoittelua

• Runsas vaihtelu tehostaa oppimista

• Oppimisen eteen pitää nähdä vaivaa

• Hauskuuden ilmapiiri on eduksi oppimiselle

Liikuntataidon oppimisella neurologinen perusta

• Oppimisessa syntyy uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä eri aivosolujen välille

• Harjoittelu vahvistaa hermoreittiä

• Hermopunokset muodostavat hermoverkkoja

• Aluksi harva

• Hienomotoriikassa tiheä

• Jokaisen oppijan hermosto ”oman näköinen”

Mikä tällä hetkellä in?

• Epävakaalla alustalla voimaharjoittelu

• Tasapainon kehittäminen

• Havaintomotoriikka-harjoittelu

• Ajoituksen, rytmin harjoittelu

Taitojen oppimisen tunnuspiirteitä

• Oppiminen– on yksilöllistä– edellyttää aktiivisuutta

oppijalta– etenee vaiheittain– rakentuu aikaisemmin

opitulle– ottaa aikansa– on osin tiedostettua,

osin tiedostamatonta

Jokainen yksilö oppii parhaiten omalla tavallaan

• Oppimiskanavat– Visuaalinen, auditiivinen,

kinesteettinen

• Oppimistyylit– Aktiivinen/reflektiivinen– Järkeilevä/intuitiivinen– Visuaalinen/verbaalinen– Sekventiaalinen/globaali– www.engr.ncsu.edu/

learningstyles/ilsweb.html

• Oppimisnopeus

Oppiminen edellyttää aktiivisuutta

• Oppimisen eteen pitää tehdä työtä

• Valmentajan tehtävä asettaa jokaiselle sopivan kokoiset haasteet– Tarkkuus– Nopeus– Muuttuvat olosuhteet

Taidon oppimisen vaiheet (Fitts & Posner 1967)

1. Kognitiivinen l. alkuvaihe

• Taito yritetään ymmärtää ja hahmottaa kokonaisuutena

2. Assosiaatio l. välivaihe

• Taitoa harjoitellaan kovasti, joka sitoo havaintotoiminnat

3. Automaatio l . lopullinen vaihe

• Taidosta on tullut kokonaisuus, jolloin havaintotoiminnot vapautuvat ympäristön seuraamiseen

Oppiminen etenee vaiheittain

• Kognitiivinen vaihe• Assosiatiivinen vaihe• Automaatiotaso

• ”en tiedä, että en osaa”• ”tiedän, että en osaa”• ”tiedän, että osaan”• ”en tiedä, että osaan”

Oppiminen rakentuu aikaisemmin opitulle

• Laaja liikevarasto tehostaa ja helpottaa oppimista

• Taidot muodostavan hierarkian, perustaidot ennen lajitaitoja

• Liikekehittely osa- ja/tai/vai kokonaismenetelmällä?

Taidon oppimisen alkuvaihe

• Yritys hahmottaa opeteltava tehtävä kokonaisuutena

• Liikkeiden säätely tietoista, ääneen puhuminen

• Tarkkaavaisuus myös epäoleellisissa kohteissa

Harjoitteluvaihe

• Käsitys taidosta on jo muodostunut

• Runsas harjoittelu• Havainnoinnin kohde

aikaisempaa oleellisissa kohteissa

• Nopeampi havainnointi• Saattaa kestää jopa

vuosikymmeniä

Taidon oppimisen vaiheet

Oppiminen/opettaminen harjoitteluvaiheessa:

• Harjoitteluun lisätään taitoelementtejä

Valmentajan pitää kuitenkin tiedostaa, mikä punaisena lankana taidossa!!!

• Harjoittelussa paljon toistoja

• Harjoittelu yksilöllistä ja eriytettyä

• Vaihtelua lisätään harjoittelussa

Automaatiovaihe

• Helppo, sujuva suoritus• Hidasta liikettä

pystytään korjaamaan liikkeen aikana

• Tiedostamaton suoritus• Taloudellinen suoritus• Taitavat ”näkevät

vähemmällä enemmän”

Taidon oppimisen vaiheet

Oppiminen/opettaminen automaatiovaiheessa:

• Ympäristön ja tehtävän muokkaamista

• Satunnais- ja muuttuvissa olosuhteissa harjoittelua

• Ideomotorinen harjoittelua

• Kehon sisäisen palautteen tarkka analysointia

• Osaharjoitteilla aiempaa suurempi rooli

• Automaatiovaihe ei pääty koskaan!!!

Hyvä vai huono malli?Hyvä vai huono malli?

• Oppimisen alkuvaiheessa Oppimisen alkuvaiheessa taitavan suorittajan taitavan suorittajan näyttämä malli antaa hyvän näyttämä malli antaa hyvän mielikuvan harjoiteltavasta mielikuvan harjoiteltavasta taidosta.taidosta.

• Oppimisen edetessä hyvän Oppimisen edetessä hyvän mallin seuraaminen johtaa mallin seuraaminen johtaa matkimiseen ja matkimiseen ja seurauksena saattaa olla ei-seurauksena saattaa olla ei-optimaalinen optimaalinen suoritustekniikka.suoritustekniikka.

Sami KalajaSami Kalaja

Observoimalla ja opettamalla oppiminen

• Muiden oppimisen seuraaminen on hyvä tapa oppia itse

• Parhaiten asian oppii opettamalla sen muille

• Automaattiset korjausreaktiot katsojan päässä

Ohjeet

• Mielikuvat aina kokonaisia!

• Eri aistikanavat• Viive ohjeiden

antamisen ja toiminnan alkamisen väliin

• Saatujen ohjeiden toistaminen ääneen

• Vastaukset vai kysymykset?

Palaute

• Tieto suorituksesta• Tieto lopputuloksesta• Liian runsas palaute

huonompi kuin täydellinen palautteen puute

• Liian aikainen palaute häiritsee oppimista

• Liian myöhään annetulla palautteella ei ole merkitystä

• Vastaukset vai kysymykset?

Palaute

• ”Enemmän ei ole parempi”

• Ohjeet ongelman ratkaisemiseksi

• Urheilijan aistimusten ja ajatusten jäsentymisen odotus

• Urheilijan oma arvio• Palaute vaikutettavissa

oleviin asioihin

Palautemalleja

• Harveneva palautetaajuus

• Yhteenvetopalaute• Kaistaleveyspalaute• Oppijan säätelemä

palaute• Oppijan oma arviointi

Taitojen oppimisen tiedostamattomuus

•Oppimisprosessi käynnistyy tiedostamattomissa aivojen

osissa

•”Pyrimme saavuttamaan onnistumisia ja toisaalta

välttämään epäonnistumisia” (Atkinson, 1964)

•Eksplisiittinen/implisiittinen oppiminen

•Piilo-opetussuunnitelma?

•Taitorefleksit

Keskushermoston toiminta

1. Motivaatio- ja toiminnan suuntaamisyksikkö (tunneaivot)

2. Havaintoyksikkö (aistit)

3. Toiminnan suunnitteluyksikkö (limbinen alue, aivokuori)

4. Tuotosprosessori (aivokuoren motorinen alue, pikkuaivot)

5. Toteutusyksikkö (hermolihasjärjestelmä)

Tiedostettu ja tiedostamaton oppiminen

• Luis Suarezin tarina jalkapallon MM-kisoissa 2006 ”herrat, nyt on aika tappaa lehmät…”

• Aakkosten luetteleminen ja puttaaminen

• Ikääntymiseen viittaavat sanat

• Jalkapallomaalivahdin sijoittuminen

Mielikuvat ovat vahvoja

• ”piparit ylähyllylt䔕 ”hypotenuusaa pitkin

lyönti”• ”vuorelle kiipeäminen”• ”housut jalkaan”• ”nuoli”• ”kanojen

kiinniottaminen”

Tarvitseeko aina verbalisoida?

• Tom Kite & Ben Crenshaw harjoittelivat lobbia bunkkerin takaa nopealle greenille

• Ohjeena oli kuvitella korkea puu keskelle bunkkeria ja lyödä puun yli

• Pelaajat kysyivät valmentajalta teknisiä ohjeita

• ”En tiedä, näytä uudestaan”• ”It’s what you just did!”

Erilaiset oppimiskulttuurit

”Tarkat lajit (voimistelu, Pilates, tanssi…)”

+tietoisuus tekniikasta korkealla tasolla

+systemaattinen eteneminen

-paralysis by analysis-vaihtelun puute-liikekehittely itsetarkoitus

Erilaiset oppimiskulttuurit

Kamppailulajit, palloilu, uinti…

+runsaasti tekemistä, learning by doing

+historian saatossa vakiintuneet tekniikat

-yksilöllisyyden puute-vaihtelu vähäistä

Erilaiset oppimiskulttuurit

”Elämyslajit (lumilautailu, skeittaus, parkour, bmx…)”

+vertaisvalmennus+pihapelikulttuuri-vertaisvalmentajan

kompetenssi-rajoittavien tekijöiden

kehittäminen

Erilaiset oppimiskulttuurit

”Älylajit (shakki, suunnistus)”

+ korkea ajattelun aste+ suoritusten tarkka

analysointi jälkikäteen- intuition hyödyntämättä

jättäminen

Tarkkaavaisuus

• Tarkkaavaisuus tarkoittaa ”tietoisuutta ja sen kohdentamista tiettyyn kohteeseen” (Nideffer &

Sagal, 2001)

• Kapea/laaja

• Sisäinen/ulkoinen kohde

-Kumpi kohde tehokkaampi oppimisessa?

• Valikoiva tarkkaavaisuus tarkoittaa, että ”yksilö valitsee ärsykkeitä keskushermoston tarkempaan käsittelyyn muiden samanaikaisten ärsykkeiden

kustannuksella”

• Tietoinen/tiedostamaton tarkkaavaisuus

Muisti

• Sensorinen/lyhytkestoinen/pitkäkestoinen muisti

• Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti rajoittavana tekijänä liikuntataitoa oppimisessa

• Positiiviset kokemukset painuvat helpommin pitkäkestoiseen muistiin

• Mielekkyys harjoittelua kohtaan oleellista

-Konkreettisuus & yhdistäminen aiemmin osattuun

• Avoimet ja suljetut taidot ja muisti?

• Liikkeen loppupiste ja muisti?

Rusinat pullasta, eri lajien oppimiskulttuurien parhaat puolet

• Paljon tekemistä• Houkutteleva ympäristö• Riittävä tietoisuus

ennen ja jälkeen suorituksen

• Itsenäiseen toimintaan kykenevä urheilija

• …

”Täydellinen valmennuskulttuuri”

• Urheilija keskiössä!!!

• Tilaa oppimiselle• Pitävä perusta – luova

huippusuoritus• Urheilijoilla vahva

teoriaosaaminen • Myös tiedostamattoman

oppimisen hyödyntäminen• Oppimiskykyiset ja –haluiset

urheilijat

Kiitokset mielenkiinnosta

Miten havaintotoimintoja voidaan huomioida taitojen opettamisessa?

• Tiedosta taidon havaintoon liittyvät vaatimukset: esim ydinasia, helpottaminen, vaikeuttaminen

• Oman taitotason mukaista harjoitusta eriyttäminen

• Konkreettisen ja virikkeellisen harjoitteluympäristön luomista

• Yhdessä tekemistä

• Apuvälineiden ja sovellettujen välineiden käyttöä havaintojen ohjaamisessa

• Varsinkin alkuvaiheessa kokonaisharjoittelua

• Pidemmällä oleville erityisiä interventioita

Havaintotoiminnat ja näkyvät liikkeet ovat ihmisen liikkumisessa käsi kädessä

• Havaintotoimintoja ja liikettä ei voida erottaa toisistaan, sillä ne perustuvat läheisiin ja

rinnakkaisiin aivomekanismeihin

• Liikuntataitojen harjoittelussa havainnointi on edellytys oppimiselle

• Eri aistikanavat mukana prosessissa

-näkö

-kinestesia

-kuulo

•Konkreettisia, virikkeellisiä ja vaihtelevia harjoitusympäristöjä luomalla

•Taitojen opettaminen harjoitteluympäristöjen muokkaamisen kautta

•Sisäistä motivaatiota tukevan ilmapiirin luominen: autonomia, pätevyys, yhteenkuuluvuus

•Oppijan motiivin sisällyttäminen harjoitteisiin•Instruktiot, demonstraatiot ja palautteet kehon ulkopuolelle

Miten valmentajana huomioit oppimisen tiedostamattomuuden???

Miten tiedollisia (ongelmanratkaisu) tekijöitä voidaan huomioida taitojen opettamisessa?

• Kokonaisharjoittelua

• Reaalitilanteiden mukaisia harjoitteita

• Tekniikoiden ja taktiikan yhdistämistä

• Tarkkaavaisuuden fokusointia ulkoisiin kohteisiin

• Videoiden käyttöä instruktioissa ja palautteissa

• Satunnais/muuttuvaa harjoittelua

• Ei ”valmista” palautetta, vaan kyselemistä

• Pidemmälle ehtineille vaikeutettuja instruktioita

• Kaiken kaikkiaan oppijan oman ajattelun stimulointia

Päätöksenteko oppimisprosessissa

Havainto ToimintaPäätöksenteko