TERVETULOA

SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE

#syrjäytyminen tasaarvostn.fi

Eveliina SaariJohtaja, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinatJohtaja, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat

Vanhempi tutkija, dosentti, Työterveyslaitos@EveliinaSaari

Päivän ohjelma 9–11TITA: Erikoistutkija Johanna Kallio, Turun yliopisto: Miten ja miksi huono-osaisuus periytyy?OMA LINJA: Professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto: Huolestuttaako PISA? Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet.ARTSEQUAL: Tutkijatohtori Isto Turpeinen, Taideyliopisto ja professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto: Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessäOMA LINJA:  Tutkijatohtori Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto: Toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja tulemat.TAIDOT TYÖHÖN:  Professori Markku Jahnukainen, Helsingin yliopisto: Onko erityisopetuksesta korjaajaksi?WE ALL: Dosentti Jukka Lehtonen, Helsingin yliopisto: Syrjäyttääkö seksuaalinen suuntautuminen?

Huono-osaisuudella on taipumus periytyä

Johanna KallioErikoistutkija, dosentti, Turun yliopisto

Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla:

• Matala koulutus• Toimeentulotuen asiakkuus• Köyhyys• Työttömyys • Kasautuva huono-osaisuus

• Ennustavat huono-osaisuutta myös ”ristikkäin”:• Esimerkiksi vanhempien toimeentulotuen asiakkuus

lisää lapsen riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa

Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla:

• Erityisesti vanhempien pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus

• Vanhempien huono-osaisuudesta lasten huono-osaisuuteen:• polkuina koulutuksellinen epäonnistuminen ja poikkeava

käyttäytyminen

• Miksi periytyy?• Esimerkkeinä resurssien puute ja oppiminen

Ratkaisuehdotuksia:• Tuloerojen tasaaminen ja huono-osaisuuden

vähentäminen• Sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen resurssien

tasaaminen

• Lapsiperheiden toimeentulotuen asiakkuuden vähentäminen ja ehkäiseminen huolehtimalla ensisijaisen sosiaaliturvan tasosta

• Kaikille toisen asteen tutkinto• Tutkinnon suorittamisesta oikeasti maksutonta

Ratkaisuehdotuksia:

• Positiiviset roolimallit ja tukeminen• Motivoiva, kannustava ja rohkaiseva kohtaaminen

• Opettajat, opinto-ohjaajat, koulukuraattorit, -psykologit ja sosiaalityötekijät

• Laadukas ja universaali varhaiskasvatus• Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät siitä

eniten• Tasaa mahdollisuuksien tasa-arvoa

Johanna KallioErikoistutkija, dosentti

Sosiaalitieteiden laitos, sosiologiaTurun yliopisto

jomkall@utu.fiTutkimusprojekti: Tackling Inequalities in Time

of Austerity (TITA) @TITAconsortium

Huolestuttaako PISA?

Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet

Jouni VälijärviProfessori, Jyväskylän yliopisto

Pojat ovat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa jäämässä osaamisessaan jälkeen muista ja kadottamassa motivaatiotaan perinteiseen opiskeluun.

Mitä tulisi tehdä?

• Yksilöllisempää pedagogiikkaa ja alueellista valinnaisuutta sisältöihin

• Joustavuutta peruskoulun rakenteisiin, ainevalikoimaan ja opiskelutapoihin

• Syvenevää yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa

Lisätietoja:

• www.omalinja.fi • www.pisa.oecd.org • www.minedu.fi/pisa • ktl.jyu.fi/pisa/

Jouni VälijärviProfessori

Koulutuksen tutkimuslaitosJyväskylän yliopisto

jouni.valijarvi@jyu.fi

Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen

ehkäisemisessä

Pauli Rautiainen @PauliRautiainen

Isto Turpeinen @TurpeinenIsto

”N. 50 %

kuudesluokkalaisista suhtautuu

kouluun kyynisesti ja kielteisesti

Helsingissä.”

Kyyninen suhtautuminen kouluun on yleistä etenkin poikien keskuudessa. Se ennustaa koulupudokkuutta ja tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.

”Syrjäkuntien poikien

sivistykselliset perusoikeudet

toteutuvat muuta väestöä heikommin.”

Taiteen perusopetus ja eriytettynä toteutettu painotettu taideopetus peruskoulussa eivät tavoita syrjäkuntien poikia, joiden koulukyynisyyttä hyvä taidekasvatus voisi merkittävästi vähentää.

”Oppilaan kokemuksen

lähelle on pitkä matka.”

Isto Turpeinen & tanssivan pojan ilmiö:• Tutkiva taideopettaja ja

poikien kohtaaminen (1990 – 2017)

• Kokemus ryhmäytymisestä, oppimisen taidosta ja lukemisesta.

”Olisi hienoa, jos skaala laajenisi.”

Poikien kulttuuri rakentuu tyypillisimmillään urheilun ja pelien ympärille. • “Rentoutuminen tuntuu

hyvältä”, poika 8v (1.-2.lk, erityisen tuen oppilas)

• Kokonaisvaltainen oppija

Pojat tavoittava taidekasvatus vähentää poikien kyynistymistä:1. Koulupäivään kytketty

taidekasvatus2. Koulun ja

taidekasvatustoimijoiden yhteistyö: joustava koulupäivä

3. Pojat huomioiva taidekasvatus: tanssivan pojan ilmiö

Pauli Rautiainenpauli.rautiainen@uef.fi

Isto Turpeinenisto.turpeinen@uniarts.fi

@PauliRautiainen @TurpeinenIsto

Toisen asteen opintojen

keskeyttäminen ja tulemat

Hannu KarhunenTutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston

kauppakorkeakoulu

Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)

19871988

19891990

19911992

19931994

19951996

19971998

19992000

20012002

20032004

20052006

20072008

20092010

20112012

20130%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto

NEE

T-ry

hmän

osu

us 2

5 vu

otiai

den

mie

sten

ik

äluo

kast

a

Taustaa: 25-vuotiaiden miesten NEET-osuus suoritetun tutkinnon mukaan 1987 – 2013, prosenttia

Lähde: Tilastokeskus (mukana vain Suomessa syntyneet)

Lyhyesti tutkimusaineistosta ja menetelmistä

• Opintojen keskeyttäjä = ei tutkintoa viidessä vuodessa

• Rekisteriaineisto (kaikki lapset yhteishakurekisteristä 1992–2013)

• Taustatekijöiden vakiointi (mm. peruskoulun arvosanat, sekä koulu- ja perhe-kiinteät vaikutukset)

Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)

Havainto 1: Toisen asteen ammatillisten opintojen keskeyttäminen on laskenut 1990-luvun lopulta lähtien

Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)

19921993

19941995

19961997

19981999

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Pojat ammatillinen koulutus

Tytöt ammatillinen koulutus

Pojat lukio

Tytöt lukio

Kes

keyt

täne

iden

osu

us a

loitt

anei

sta

oise

klijo

ista

Havainto 2: Demografiset taustatekijät ja peruskoulumenetys selittävät enenemissä määrin keskeyttämistodennäköisyyden eroja alhaisen ja korkean tulotason perheiden lapsien välillä

Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

Ei vakiointia

Vakioitu: demografiset tekijät (sp, ikä, kieli, synnyinmaa, vanhempien synny-inmaa)

Vakioitu: demografiset tekijät, pk-arvosanat ja pk-kiinteät vaikutukset Er

o ke

skey

ttäm

istod

ennä

köisy

ydes

sä

(alin

tulo

viid

enne

s ver

ratt

una

ylim

pään

)

(Huom. Kuviossa mukana vain ammatillisen koulutuksen aloittaneet opiskelijat)

Havainto 3: Opintojen keskeyttäminen on yhteydessä negatiivisiin tulemiin vielä 7 vuotta opintojen aloitusvuoden jälkeen

Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen:• 6–8 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja

koulutuksen ulkopuolella• Keskimäärin 30 % alhaisemmat vuosiansiot

Lukion keskeyttäminen:• 7–9 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja

koulutuksen ulkopuolella

Hannu Karhunen (hannu.a.karhunen@jyu.fi)

Hannu KarhunenTutkijatohtori

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

hannu.a.karhunen@jyu.fi

Kiitos!

Onko erityisopetuksesta

korjaajaksi?Markku Jahnukainen

Professori, Helsingin yliopisto@MarkkuJahnukai1

Ongelmana tuen katkos peruskoulun jälkeen.

Vrt.: Peruskoulun keskeyttäjiä lv 2015/2016 vain 315 eli 0.54 % (Tilastokeskus 2017)

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Erityistä tukea tarvitsevat jäävät toisen asteen ulkopuolelle

1. vuosi pk jälkeen

2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈ 60 000)Osittain yksilöllistetty (N ≈2100)Pääosin tai kokonaan yksilöl-listetty (N ≈ 1500)Toiminta-alueittainen (N ≈ 120)

% o

pisk

elijo

ista

toise

n as

teen

opi

nnoi

ssa

pk o

ppim

äärä

n m

ukaa

n

Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016.

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Erityistä tukea tarvitsevat jäävät ilman tutkintoa

2004

2006

2004

2006

2004

2006

2004

2006

Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈

60 000)

Osittain ykslöllistetty (N ≈ 2100)

Pääosin tai kokon-aan yksilöllistetty (N

≈ 1500)

Toiminta-alueit -tainen (N ≈ 120)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Ammatillisen tutkinnon suorit -taneet

Lukion suorittaneet

% o

ppila

ista

Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016.

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Ratkaisu part 1: lainsäädäntö

Perusopetuslain päivitys + laajennus ammatilliseen ja lukiolakiin

Peruskoululaki 1983, 85: (kumottu)

”Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan”

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Ratkaisu part 2: Käytännön toimenpiteet

Velvoite siirtymäsuunnitteluun ja tehostettuun opinto-ohjaukseen

JOKAINEN yläkoulu on velvoitettava kartoittamaan 8. luokkalaisista ne, jotka tarvitsevat kohdennettua opinto-ohjausta ja siirtymävaihesuunnittelua (5-10 prosenttia oppilaista).

Tämä on opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteinen työtehtävä.

Toisen asteen oppilaitokset velvoitettava osallistumaan siirtymäsuunniteluun vastaanottavina tahoina.

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Ratkaisu part 3: Opetushenkilöstö

a) Erityisopettajien pitäisi olla kokonaistyöajassa, silloin siirtymäsuunnittelu soveltuu paremmin heidän työnkuvaansa

b) Opinto-ohjaajien työtä on KOHDENNETTAVA tehottoman yleisen ohjauksen sijaan erityisohjaukseen

c) Lukioihin on palkattava erityisopettajia, tämä lisättävä lukiolakiin.

Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1

Yhteystiedot

Professori Markku JahnukainenKasvatustieteellinen tiedekuntaHelsingin yliopistoUnit of Education & Societymarkku.jahnukainen@helsinki.fi@MarkkuJahnukai1

http://www.taidottyohon.fi/tutkija-erityisnuorten-asialla-0

Syrjäyttääkö seksuaalinen

suuntautuminen?Jukka Lehtonen

Vanhempi tutkija, VTT, kasvatussosiologian dosenttiHelsingin yliopisto

Sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun sekä seksuaalisen suuntautumisen perusteella työelämässä ja oppilaitoksissa esiintyy syrjintää, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä muuta epäasiallista kohtelua, mikä heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten pärjäämistä koulutuksessa ja työelämässä.

WeAll–tutkimuksessa (N=1861) osa ei-heteroseksuaalisista ja transnuorista koki, että syrjintä, väkivalta ja epäasiallinen kohtelu (työelämässä n. 20%) olivat vaikuttaneet koulutuksen keskeyttämiseen, koulusta lintsaamiseen sekä työttömäksi jäämiseen. Transnuorille ongelmat olivat tyypillisimpiä kuin ei-heteroseksuaalisille. Heistä osa koki, ettei työelämä ole heitä varten ainakaan ennen sukupuolenkorjausprosessia. WeAll-hankkeen yhteistyökumppanin tutkimuskyselyn aikuisista transvastaajista viidesosa oli työtön.

Oppilaitosten ja työpaikkojen käytäntöjä tulee kehittää turvallisiksi oppilaan tai työntekijän sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Oikeudenmukaiset työ- ja oppimisolosuhteet tekisivät mahdolliseksi keskittyä opiskeluun ja työhön. Ne ehkäisisivät vuorovaikutus- ja itsetunto-ongelmia, kiusaamista, häirintää ja normipainetta olla joku muu kuin on. Oppilaitosten ja työpaikkojen sekä työttömille suunnattuja terveys-, ohjaus- ja tukipalveluja tulee kehittää sellaisiksi, että ne aktiivisesti tukisivat sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden haasteissa. Sukupuolivähemmistöjen pääsyä oikea-aikaisesti sukupuolen korjausprosessiin tulee helpottaa. Sukupuolen vahvistamista koskeva laki pitäisi pikaisesti uudistaa ihmisoikeuksia ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

Vuonna 2016 voimaan astunut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun perusteella. Peruskouluilta, oppilaitoksilta ja työpaikoilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. On tärkeää, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus tulee käsitellyiksi suunnittelutyössä. Nykyisin monet jättävät suunnittelutyön tekemättä tai tekevät suunnittelun vaillinaisesti. Oppilaitosten, työorganisaatioiden ja yritysten suunnitelmat tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan, jotta hyvät ideat ja käytännöt leviäisivät ja parhaita ratkaisuja voisi palkita. Tietokanta mahdollistaisi tilanteen seurannan ja puutteista huomauttamisen. Lainsäädännön laajentaminen (työelämäasiat yhdenvertaisuusvaltuutetulle, varhaiskasvatus mukaan).

Moninaisuutta tunnistava ja arvostava työelämä ja koulutus edistävät ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten koulutus- ja uravalintoja, vähentävät koulutuksen keskeyttämistä ja työttömyyttä sekä lisäävät kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa.Puhuttaessa NEET–nuorista tai pitkäaikaistyöttömistä miehistä tulee ottaa huomioon moninaisuus.

Jukka LehtonenVanhempi tutkija, VTT

Kasvatussosiologian dosenttiSukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto

jukka.p.lehtonen@helsinki.fi

Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen

Nähdään: 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 18.4:Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)