Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa -diat 4.4.2017
Transcript of Syrjäytymisen ehkäiseminen nuoruudessa ja koulutuksessa -diat 4.4.2017
TERVETULOA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN MESTARIKURSSILLE
#syrjäytyminen tasaarvostn.fi
Eveliina SaariJohtaja, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinatJohtaja, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat
Vanhempi tutkija, dosentti, Työterveyslaitos@EveliinaSaari
Päivän ohjelma 9–11TITA: Erikoistutkija Johanna Kallio, Turun yliopisto: Miten ja miksi huono-osaisuus periytyy?OMA LINJA: Professori Jouni Välijärvi, Jyväskylän yliopisto: Huolestuttaako PISA? Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet.ARTSEQUAL: Tutkijatohtori Isto Turpeinen, Taideyliopisto ja professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto: Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessäOMA LINJA: Tutkijatohtori Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto: Toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja tulemat.TAIDOT TYÖHÖN: Professori Markku Jahnukainen, Helsingin yliopisto: Onko erityisopetuksesta korjaajaksi?WE ALL: Dosentti Jukka Lehtonen, Helsingin yliopisto: Syrjäyttääkö seksuaalinen suuntautuminen?
Huono-osaisuudella on taipumus periytyä
Johanna KallioErikoistutkija, dosentti, Turun yliopisto
Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla:
• Matala koulutus• Toimeentulotuen asiakkuus• Köyhyys• Työttömyys • Kasautuva huono-osaisuus
• Ennustavat huono-osaisuutta myös ”ristikkäin”:• Esimerkiksi vanhempien toimeentulotuen asiakkuus
lisää lapsen riskiä jäädä ilman toisen asteen tutkintoa
Huono-osaisten perheiden lapsilla on suurempi riski kohdata aikuisina huono-osaisuutta kuin muilla:
• Erityisesti vanhempien pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus
• Vanhempien huono-osaisuudesta lasten huono-osaisuuteen:• polkuina koulutuksellinen epäonnistuminen ja poikkeava
käyttäytyminen
• Miksi periytyy?• Esimerkkeinä resurssien puute ja oppiminen
Ratkaisuehdotuksia:• Tuloerojen tasaaminen ja huono-osaisuuden
vähentäminen• Sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuuristen resurssien
tasaaminen
• Lapsiperheiden toimeentulotuen asiakkuuden vähentäminen ja ehkäiseminen huolehtimalla ensisijaisen sosiaaliturvan tasosta
• Kaikille toisen asteen tutkinto• Tutkinnon suorittamisesta oikeasti maksutonta
Ratkaisuehdotuksia:
• Positiiviset roolimallit ja tukeminen• Motivoiva, kannustava ja rohkaiseva kohtaaminen
• Opettajat, opinto-ohjaajat, koulukuraattorit, -psykologit ja sosiaalityötekijät
• Laadukas ja universaali varhaiskasvatus• Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät siitä
eniten• Tasaa mahdollisuuksien tasa-arvoa
Johanna KallioErikoistutkija, dosentti
Sosiaalitieteiden laitos, sosiologiaTurun yliopisto
[email protected]: Tackling Inequalities in Time
of Austerity (TITA) @TITAconsortium
Huolestuttaako PISA?
Syrjäytyvät pojat ja syrjäytyvät alueet
Jouni VälijärviProfessori, Jyväskylän yliopisto
Pojat ovat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa jäämässä osaamisessaan jälkeen muista ja kadottamassa motivaatiotaan perinteiseen opiskeluun.
Mitä tulisi tehdä?
• Yksilöllisempää pedagogiikkaa ja alueellista valinnaisuutta sisältöihin
• Joustavuutta peruskoulun rakenteisiin, ainevalikoimaan ja opiskelutapoihin
• Syvenevää yhteistyötä ympäröivän yhteisön kanssa
Lisätietoja:
• www.omalinja.fi • www.pisa.oecd.org • www.minedu.fi/pisa • ktl.jyu.fi/pisa/
Sukupuolisensitiivisen taidekasvatuksen mahdollisuudet nuorten syrjäytymisen
ehkäisemisessä
Pauli Rautiainen @PauliRautiainen
Isto Turpeinen @TurpeinenIsto
”N. 50 %
kuudesluokkalaisista suhtautuu
kouluun kyynisesti ja kielteisesti
Helsingissä.”
Kyyninen suhtautuminen kouluun on yleistä etenkin poikien keskuudessa. Se ennustaa koulupudokkuutta ja tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi.
”Syrjäkuntien poikien
sivistykselliset perusoikeudet
toteutuvat muuta väestöä heikommin.”
Taiteen perusopetus ja eriytettynä toteutettu painotettu taideopetus peruskoulussa eivät tavoita syrjäkuntien poikia, joiden koulukyynisyyttä hyvä taidekasvatus voisi merkittävästi vähentää.
”Oppilaan kokemuksen
lähelle on pitkä matka.”
Isto Turpeinen & tanssivan pojan ilmiö:• Tutkiva taideopettaja ja
poikien kohtaaminen (1990 – 2017)
• Kokemus ryhmäytymisestä, oppimisen taidosta ja lukemisesta.
”Olisi hienoa, jos skaala laajenisi.”
Poikien kulttuuri rakentuu tyypillisimmillään urheilun ja pelien ympärille. • “Rentoutuminen tuntuu
hyvältä”, poika 8v (1.-2.lk, erityisen tuen oppilas)
• Kokonaisvaltainen oppija
Pojat tavoittava taidekasvatus vähentää poikien kyynistymistä:1. Koulupäivään kytketty
taidekasvatus2. Koulun ja
taidekasvatustoimijoiden yhteistyö: joustava koulupäivä
3. Pojat huomioiva taidekasvatus: tanssivan pojan ilmiö
Toisen asteen opintojen
keskeyttäminen ja tulemat
Hannu KarhunenTutkijatohtori, Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulu
Hannu Karhunen ([email protected])
19871988
19891990
19911992
19931994
19951996
19971998
19992000
20012002
20032004
20052006
20072008
20092010
20112012
20130%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen tutkinto
NEE
T-ry
hmän
osu
us 2
5 vu
otiai
den
mie
sten
ik
äluo
kast
a
Taustaa: 25-vuotiaiden miesten NEET-osuus suoritetun tutkinnon mukaan 1987 – 2013, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus (mukana vain Suomessa syntyneet)
Lyhyesti tutkimusaineistosta ja menetelmistä
• Opintojen keskeyttäjä = ei tutkintoa viidessä vuodessa
• Rekisteriaineisto (kaikki lapset yhteishakurekisteristä 1992–2013)
• Taustatekijöiden vakiointi (mm. peruskoulun arvosanat, sekä koulu- ja perhe-kiinteät vaikutukset)
Hannu Karhunen ([email protected])
Havainto 1: Toisen asteen ammatillisten opintojen keskeyttäminen on laskenut 1990-luvun lopulta lähtien
Hannu Karhunen ([email protected])
19921993
19941995
19961997
19981999
20002001
20022003
20042005
20062007
20082009
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Pojat ammatillinen koulutus
Tytöt ammatillinen koulutus
Pojat lukio
Tytöt lukio
Kes
keyt
täne
iden
osu
us a
loitt
anei
sta
oise
klijo
ista
Havainto 2: Demografiset taustatekijät ja peruskoulumenetys selittävät enenemissä määrin keskeyttämistodennäköisyyden eroja alhaisen ja korkean tulotason perheiden lapsien välillä
Hannu Karhunen ([email protected])
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
0%
2%
4%
6%
8%
10%
12%
14%
Ei vakiointia
Vakioitu: demografiset tekijät (sp, ikä, kieli, synnyinmaa, vanhempien synny-inmaa)
Vakioitu: demografiset tekijät, pk-arvosanat ja pk-kiinteät vaikutukset Er
o ke
skey
ttäm
istod
ennä
köisy
ydes
sä
(alin
tulo
viid
enne
s ver
ratt
una
ylim
pään
)
(Huom. Kuviossa mukana vain ammatillisen koulutuksen aloittaneet opiskelijat)
Havainto 3: Opintojen keskeyttäminen on yhteydessä negatiivisiin tulemiin vielä 7 vuotta opintojen aloitusvuoden jälkeen
Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen:• 6–8 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja
koulutuksen ulkopuolella• Keskimäärin 30 % alhaisemmat vuosiansiot
Lukion keskeyttäminen:• 7–9 % suurempi todennäköisyys olla kokonaan työvoiman ja
koulutuksen ulkopuolella
Hannu Karhunen ([email protected])
Onko erityisopetuksesta
korjaajaksi?Markku Jahnukainen
Professori, Helsingin yliopisto@MarkkuJahnukai1
Ongelmana tuen katkos peruskoulun jälkeen.
Vrt.: Peruskoulun keskeyttäjiä lv 2015/2016 vain 315 eli 0.54 % (Tilastokeskus 2017)
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Erityistä tukea tarvitsevat jäävät toisen asteen ulkopuolelle
1. vuosi pk jälkeen
2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈ 60 000)Osittain yksilöllistetty (N ≈2100)Pääosin tai kokonaan yksilöl-listetty (N ≈ 1500)Toiminta-alueittainen (N ≈ 120)
% o
pisk
elijo
ista
toise
n as
teen
opi
nnoi
ssa
pk o
ppim
äärä
n m
ukaa
n
Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016.
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Erityistä tukea tarvitsevat jäävät ilman tutkintoa
2004
2006
2004
2006
2004
2006
2004
2006
Yleisopetuksen oppimäärä (N ≈
60 000)
Osittain ykslöllistetty (N ≈ 2100)
Pääosin tai kokon-aan yksilöllistetty (N
≈ 1500)
Toiminta-alueit -tainen (N ≈ 120)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Ammatillisen tutkinnon suorit -taneet
Lukion suorittaneet
% o
ppila
ista
Kirjavainen, Pulkkinen & Jahnukainen 2016.
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Ratkaisu part 1: lainsäädäntö
Perusopetuslain päivitys + laajennus ammatilliseen ja lukiolakiin
Peruskoululaki 1983, 85: (kumottu)
”Peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan”
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Ratkaisu part 2: Käytännön toimenpiteet
Velvoite siirtymäsuunnitteluun ja tehostettuun opinto-ohjaukseen
JOKAINEN yläkoulu on velvoitettava kartoittamaan 8. luokkalaisista ne, jotka tarvitsevat kohdennettua opinto-ohjausta ja siirtymävaihesuunnittelua (5-10 prosenttia oppilaista).
Tämä on opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteinen työtehtävä.
Toisen asteen oppilaitokset velvoitettava osallistumaan siirtymäsuunniteluun vastaanottavina tahoina.
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Ratkaisu part 3: Opetushenkilöstö
a) Erityisopettajien pitäisi olla kokonaistyöajassa, silloin siirtymäsuunnittelu soveltuu paremmin heidän työnkuvaansa
b) Opinto-ohjaajien työtä on KOHDENNETTAVA tehottoman yleisen ohjauksen sijaan erityisohjaukseen
c) Lukioihin on palkattava erityisopettajia, tämä lisättävä lukiolakiin.
Markku Jahnukainen @MarkkuJahnukai1
Yhteystiedot
Professori Markku JahnukainenKasvatustieteellinen tiedekuntaHelsingin yliopistoUnit of Education & [email protected]@MarkkuJahnukai1
http://www.taidottyohon.fi/tutkija-erityisnuorten-asialla-0
Syrjäyttääkö seksuaalinen
suuntautuminen?Jukka Lehtonen
Vanhempi tutkija, VTT, kasvatussosiologian dosenttiHelsingin yliopisto
Sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun sekä seksuaalisen suuntautumisen perusteella työelämässä ja oppilaitoksissa esiintyy syrjintää, henkistä ja fyysistä väkivaltaa sekä muuta epäasiallista kohtelua, mikä heikentää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten pärjäämistä koulutuksessa ja työelämässä.
WeAll–tutkimuksessa (N=1861) osa ei-heteroseksuaalisista ja transnuorista koki, että syrjintä, väkivalta ja epäasiallinen kohtelu (työelämässä n. 20%) olivat vaikuttaneet koulutuksen keskeyttämiseen, koulusta lintsaamiseen sekä työttömäksi jäämiseen. Transnuorille ongelmat olivat tyypillisimpiä kuin ei-heteroseksuaalisille. Heistä osa koki, ettei työelämä ole heitä varten ainakaan ennen sukupuolenkorjausprosessia. WeAll-hankkeen yhteistyökumppanin tutkimuskyselyn aikuisista transvastaajista viidesosa oli työtön.
Oppilaitosten ja työpaikkojen käytäntöjä tulee kehittää turvallisiksi oppilaan tai työntekijän sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. Oikeudenmukaiset työ- ja oppimisolosuhteet tekisivät mahdolliseksi keskittyä opiskeluun ja työhön. Ne ehkäisisivät vuorovaikutus- ja itsetunto-ongelmia, kiusaamista, häirintää ja normipainetta olla joku muu kuin on. Oppilaitosten ja työpaikkojen sekä työttömille suunnattuja terveys-, ohjaus- ja tukipalveluja tulee kehittää sellaisiksi, että ne aktiivisesti tukisivat sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden haasteissa. Sukupuolivähemmistöjen pääsyä oikea-aikaisesti sukupuolen korjausprosessiin tulee helpottaa. Sukupuolen vahvistamista koskeva laki pitäisi pikaisesti uudistaa ihmisoikeuksia ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
Vuonna 2016 voimaan astunut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sen ilmaisun perusteella. Peruskouluilta, oppilaitoksilta ja työpaikoilta edellytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. On tärkeää, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuolen moninaisuus tulee käsitellyiksi suunnittelutyössä. Nykyisin monet jättävät suunnittelutyön tekemättä tai tekevät suunnittelun vaillinaisesti. Oppilaitosten, työorganisaatioiden ja yritysten suunnitelmat tulee koota kaikille avoimeen tietokantaan, jotta hyvät ideat ja käytännöt leviäisivät ja parhaita ratkaisuja voisi palkita. Tietokanta mahdollistaisi tilanteen seurannan ja puutteista huomauttamisen. Lainsäädännön laajentaminen (työelämäasiat yhdenvertaisuusvaltuutetulle, varhaiskasvatus mukaan).
Moninaisuutta tunnistava ja arvostava työelämä ja koulutus edistävät ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten koulutus- ja uravalintoja, vähentävät koulutuksen keskeyttämistä ja työttömyyttä sekä lisäävät kaikkien hyvinvointia ja tasa-arvoa.Puhuttaessa NEET–nuorista tai pitkäaikaistyöttömistä miehistä tulee ottaa huomioon moninaisuus.
Jukka LehtonenVanhempi tutkija, VTT
Kasvatussosiologian dosenttiSukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto
Keskustelu jatkuu www.tasaarvostn.fi#syrjäytyminen
Nähdään: 11.4: Syrjäytymisen ehkäiseminen työiässä 18.4:Syrjäytymisen ehkäiseminen eläkeiässä (Huom! klo 14–16)