Sulautuvan oppimisen periaatteet korkeakoulussa

Kirsi ViitanenEduta Oy

Kirsti Lonka, HY, (2010)• ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia

laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja oppimisesta sekä sosiaaliset käytäntömme eivät kehity samassa tahdissa.… Ajatellaan, että tietoa voidaan siirtää ihmisen mielestä toiseen…. Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”

Sulautuva oppiminen (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)

”Kuvaa pyrkimystä rakentaa moninaisista elementeistä koostuva oppimisympäristö, jonka tavoitteena on tarkoituksenmukaisesti integroida sekä opetuksen elementtejä ja prosesseja että TVT:n tarjoamia ympäristöjä ja vuorovaikutusvälineitä soveltuvin menetelmin ja soveltuvissa tilanteissa.”

Lähiopetus

Verkko-opiskeluHarjoittelu

Sulautuva opetustarjoaa korkeakouluopiskelulle oivan lähestymistavan, kun se mahdollistaa

• aktiivisen työskentelyn opiskeltavan sisällön parissa

• monipuolisten yleisten työelämävalmiuksien kehittymisen

• opiskelijoiden vertaistyöskentelyn aktivoimisen

Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)

• Integrointi:– Tiedon ja toiminnan muodot– Opetuksen metodit– Verkko- ja kasvokkainen

opetus– Koulutus ja harjoittelu– Sykroninen ja asykroninen

opetus– Yhdessä oppiminen ja

itseohjautuva opiskelu Opetuksen suunnittelun

yhteydessä on aina määriteltävä integroinnin tavoite ja aste

• Tutkimustuloksia – ainakin yhtä tehokkaita kuin

luokkaopetus– keskeyttämisprosentit alentuneet– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria– lisää oppilaiden kiinnostusta myös

koulutyön ulkopuolella– antaa tietyt ajalliset puitteet – opiskelun kontrolloitavuus– tietoteknisten ja teknologisten

taitojen kehittäminen

(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003; Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin ym. 2002; Oblender 2002)

Verkko-opetuksen laadun osa-alueet

Verkko-opetuksen laadun osa-alueet(Helakorpi 2005, Jäminki 2008, Viitanen 2015)

03.05.2023 7

Ennakkosuunnittelu ja koulutuksen linjakkuus

Monipuolinen verkkoympäristö

Oppijalähtöisyys ja mielekäs oppiminen

Selkeät ja visuaaliset materiaalit ja ohjeet

Työelämälähtöiset oppimistehtävät

Tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät

Opettajan kyky toteuttaa erilaisia toiminnallisia ja pedagogisia rooleja

Opettajan aktiivinen läsnäolo ja ohjaus oppimisprosessin aikana

Opiskelijan vastuullisuus ja itseohjautuvuus

Osaamistavoitteisiin perustuva jatkuva arviointi

Koulutusohjelman yhteiset tavoitteet ja pelisäännöt

Opetuksen yhteisöllinen arviointi ja kehittäminen

Organisaation resurssit Toimivat tukipalvelut Pedagoginen johtaminen ja strateginen suunnittelu

Verkko-opetuksen sudenkuoppia• Välineiden ja sometyökalujen tarkoitukseton

ja epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka/löysä aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ja ohjausta ryhmäytymiselle sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute

• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat ja teknisenosaamisen puute• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus, motivaatio ja itsesäätelytaidot

Verkko-opetuksen laadun esteitä» opiskelijan opiskelutaitojen puute» opiskelijan työ- ja elämäntilanne» verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut ja arviointi» koulutusta tarjoavan organisaation hallinnolliset

ratkaisut

Opiskelijalähtöiset esteet:työsuunnitelma, odotukset, käytettävissä oleva aika, perheen ja työelämän vaatimukset ja rahoitus.

Organisaatiolähtöiset esteet: ohjaus- ja neuvontapalvelujen puute, palautteen puutteellisuus, opettajien ja tuutoreiden vaikea tavoittavuus, opettajien vähäinen verkkokurssiosaaminen, viestinnän työläys, hypertekstiympäristön kompleksisuus.

03.05.2023 9

Linjakas sulautuvan opetuksen suunnittelu

Koulutuksen linjakas toteutusOppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät & arviointi tukevat toisiaan

ja vaikuttavat samansuuntaisesti oppimista tukienTavoitteena on se, että opiskelija • saavuttaa syvällisen ymmärryksen

opiskeltavasta aihealueesta – • pyrkii ymmärtämään asian, • yhdistämään aiempaa tietoa uuteen, • tarkastelemaan taustalla olevia

periaatteita, • yhdistelemään johtopäätöksiä ja • argumentoimaan

Opetuksen tavoitteet

Opetus-menetelmät

Opetuksen arviointi

DNA Business: Jakso 3: Tulevaisuuden oppiminen –

Tulevaisuuden ammattilaiset

https://www.youtube.com/watch?v=tJ4Q60fDV8c

Mitä osaaminen on? (Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)

• Tiedot, taidot ja asenteet ovat osaamisessa integroituina• Sosiaalisesti konstruoitua• Dynaamista ja kaiken aikaa muutoksen

kohteena• Kontekstisidonnaista

(tietyssä kulttuurissa, ammatissa, organisaatiossa, tehtävässä, roolissa ja tilanteessa tapahtuvaa)

• Tarpeellista tehtävien suorittamisessa, ongelmien ratkaisemisessa sekä ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehittymisessä

Konstruktiivinen linjakkuus koulutuksen vaikuttavuuden varmistajana

1. Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely – kuvataan toiminnallisesti, ei sisältöluetteloina

2. Miten työssä oppiminen ja työelämälähtöisyys kytkeytyy koulutukseen?

3. Opetusmenetelmien valinta parhaan (yhteisöllisyys, osallistaminen) oppimistuloksen aikaansaamiseksi

4. Oppimisen arviointimenetelmien valinta ja täsmällisten arviointikriteerien (arviointimatriisit) määrittely

5. Koulutuksen kehittäminen kaikki em. seikat ottaen huomioon

Opiskelijakeskeinen oppiminen (Student Centered Learning (SCL), European Students’ Union)

“Opiskelijakeskeinen oppiminen edustaa seka kohteena olevan korkeakoulun ajattelutapaa etta kulttuuria. Se on oppimista koskeva lahestymistapa, joka tukeutuu konstruktiivisiin oppimisteorioihin. Sille ovat tunnusomaisia innovatiiviset opetusmetodit, joiden tavoitteena on edistaaopiskelijan oppimista vuorovaikutuksessa opettajien ja muiden oppijoiden kanssa. Se kohtelee opiskelijoita aktiivisina osallistu-jina omassa oppimisessaan, edistaen sellaisia siirrettavia taitoja, kuten ongelmanratkaisua, kriittista ajattelua ja reflektiivista ajattelua.” (SCL Toolkit, 5)

Opiskelijakeskeiselle oppimiselle ja opetukselle on tunnusomaista

• Joustavuus ja vapaus oppimisen rakenteissa ja ajankäytössä• Laadullisesti korkeatasoiset opettajat, jotka pyrkivät jakamaan

osaamistaan • Opettajilla on selkeä ymmärrys opiskelijoista• Korkeakoulun sisäinen matala hierarkia• Opettajien vastuu opiskelijoiden

voimaannuttamisessa • Jatkuva kehittymisen prosessi• Opettajien ja opiskelijoiden myönteinen asenne

oppimiskokemusten parantamista kohtaan (SCL Toolkit, 2)

Hyödyt opiskelijalle• Opiskelijoiden integroituminen osaksi akateemista

yhteisöä helpottuu• Motivaatio oppimiseen kasvaa samoin kuin opitun

tiedon säilyminen muistissa. Keskimääräinen opiskelija muistaa/oppii lukemastaan noin 10%, kun taas muita opettamalla mieleen jää 95% opitusta.

• Itsenäisyys ja vastuu oppimisesta lisääntyy. Opiskelija oppii samalla mm. ryhmätyöskentelyn, kommunikoinnin, ajanhallinnan ja priorisoinnin kannalta tärkeitä taitoja sekä kriittistä ajattelua.

• Joustavat ja monipuoliset opetuskäytännöt mahdollistavat opiskelijalle juuri sen tyyppisen opiskelun, joka hänelle parhaiten sopii.

Hyödyt opettajalle• Opettajan roolista tulee mielenkiintoisempi, kun

hän ei toimi enää pelkkänä tiedon jakajana, vaan oppimisen fasilitoijana.

• Opettaja saa helpotusta kasvavien opiskelijamäärien tuomiin haasteisiin, kuten yksilöiden tarpeisiin vastaamiseen.

• Omia työskentelyoloja on mahdollista parantaa ja kehittää sekä oppisisältöjä kuin opetusmenetelmiä.

• Opiskelijoiden lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus mahdollistaa mm. ajankohtaisten tutkimusongelmien esiin ottamisen.

• Opettajan rooli antaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä tiedoissa että taidoissa.

Muut hyödyt• Opetuksen laatu paranee.• Opettajan ammatin arvostus kasvaa. • Opettajat ja opiskelijat osallistuvat laajemmin korkeakouluyhteisön

kehittämiseen, mm. korkeakoulun hallinnossa olevan edustuksen kautta.

• Opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä vähenee. • Oppilaitoksen houkuttelevuus opiskelijaksi hakevien keskuudessa

lisääntyy. • Oppilaitos voi arvioida ja kehittää opetustarjontaansa jatkuvasti. • Valmistuneet ovat analyyttisempia ja pystyvät ratkomaan eteen

tulevia ongelmia paremmin. • Elinikäisen oppimisen kulttuuri kehittyy.

Oppijakeskeisyys• Koulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset

pohjatiedot, kiinnostukset ja tarpeet sekä erilaiset oppimistyylit. • Oppimisessa on keskeistä oppijan rooli ja oppimisprosessi,

valinnanvapaus ja vastuu omasta oppimisesta, osallistumisesta ja opintopolun suunnittelusta.

• Opiskelijan motivaatio syntyy yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta toisten opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

• Opettajan rooli muuttuu tiedon siirtäjästä opiskelijan oppimista ohjaavaksi ja valintoja tukevaksi valmentajaksi.

• siinä korostetaan innovatiivista opetusta ja aktiivista oppimista ja huomio kiinnitetään oppimistuloksiin, oppimistulosten ja -prosessien läpinäkyvyyteen

• toteutuksessa tarvitaan joustavia opetussuunnitelmia ja opintopolkuja• keskeistä on vielä opiskelijapalautteen vaikutus opetussuunnitelmiin.

Oppijakeskeisyys verkko-opiskelussa

• korostuvat mm. oppijan aktiivinen toiminta oppimisprosessissa ja oppimisprosessien kytkeminen todellisen elämän tilanteisiin.

• koulutuksen on tuotettava sellaista ymmärrystä, jonka avulla opiskelija onnistuu ratkomaan todellisen elämän ongelmia.

• käytössä on työkaluja, jotka tukevat tiedon hankintaa, tiedon tuottamista, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja tiedon hallintaa.

• tärkeää on oppimaan oppiminen ja ympäristö, joka tukee oppijoiden itsesäätelyä, metakognitiivisia taitoja ja yhteisöllisyyttä.

21

Autenttisen oppimisen elementit (Herrington & Oliver 2000)

1. Autenttinen konteksti, todellisen elämän ongelmat, työelämäyhteys - Authentic context

2. Autenttinen toiminta ja tehtävät - Authentic activities and tasks

3. Asiantuntijaosaamisen mallintaminen ja yhteys asiantuntijakulttuuriin - Expert performances

4. Monipuoliset ja moniammatilliset näkökulmat - Multiple roles and perspectives

5. Kollaboratiivinen tiedonrakentelu - Collaborative construction of knowledge

6. Reflektio – Reflection7. Artikulaatio, tietämyksen

sanoittaminen ja jakaminen, esiintyminen – Articulation

8. Ohjaus - Coaching and scaffolding

9. Autenttinen arviointi - Authentic assessment

Tutkiva oppiminen(Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296)

Tutkivan oppimisen malli voidaan ymmärtää sillaksi, jota pitkin oppimiskäytäntöjä voidaan muuntaa lähemmäksi tiedonluomiseen suuntautunutta innovatiivista yhteisöä.– työskentelevät ryhmissä

asiantuntijoiden tapaan– suorittavat todenmukaisia tehtäviä

ja ratkovat haastavia ongelmia,– hyödyntävät monipuolisesti erilaisia

tietolähteitä ja modernia teknologiaa sekä

– luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin lopputuloksena

• ilmiöiden ymmärtäminen• ongelmaperustainen

oppiminen• ennakkokäsitysten

tutkiminen• ideoiden työstäminen• yhteisöllinen

tiedonrakentaminen ja jaettu asiantuntijuus

Yhteisöllinen oppiminen(collaborative learning) (Järvinen & Häkkinen 2002)

Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on – yhteinen tehtävä ja tavoite ja – jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen

rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.– pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä – rakentaa yhdessä uutta tietoa – kehittää opiskelijoiden kognitiivisia,

tiedonkäsittelyn taitoja – kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia,

oppimaan oppimisen taitojaYhdessä ajattelemista, ei jokaisen itsenäisesti tekemän palasen liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi

25

Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa (Lakkala 2010)

Kognitiiviset elementit

Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat tehtävät.

Tiedolliset elementit

Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa? Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja luomisen prosessissa.

Sosiaaliset elementit

Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan? Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi, prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.

Tekniset elementit

Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään? Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön organisointi

Aktiivisuus

Konstruktivis-tisuus

Yhteistoimin-nallisuus

Tavoitteellisuus

Tilannesidon-naisuus

Itseohjautuvuus

Yksilöllisyys

Siirtovaikutus eli transfer

Mielekäs oppiminen näkyy:• tiedon konstruointina, ei kopiointina • interaktiivisuutena, ei passiivisena

vastaanottajana• artikulaationa, ei toistajana • yhteistoiminnallisuutena, ei

kilpailuna • reflektointina, ei ennakkoon valmiin

reseptin mukaan toimimisena.

27

Mitä ovat metataidot ja yleiset kompetenssit?

• Oppimisen taidot• Eettinen osaaminen• Työyhteisöosaaminen • Innovaatio-osaaminen• Kansainvälistymis-

osaaminen

• kykyä suunnitella ja ohjata omaa oppimisprosessiaan sekä arvioida sitä.

Opiskelija, jolla on hyvät metakognitiiviset taidot, on tietoinen käyttämistään oppimistyyleistään ja -strategioistaan. Hän osaa vastata kysymyksiin: Millainen olen oppijana? Miten opin?

.

Mitä on erilaisuus?Eri aistikanavien painotus oppimisessaErilainen oppimistyyliErilainen motivaatio (motivaatio-ongelmat)ErityislahjakkuudetOppimisvaikeudetOppijan erilaisuus ryhmän jäsenenäErilainen sosiaalinen viestintätyyliTemperamenttierot

Itseohjautuuvuden ominaisuudet (Anteenmäki-Pelkonen 1991)

Autonomisuus: oppijan pystyy itse laatimaan tavoitteensa ja etsimään keinot niiden saavutta-miseksi. Omatoiminen ja emotio-naalisesti riippumaton toisten hyväksynnästä

Yhteisöllisyys: yhteenkuuluvuuden tunne, solidaarisuus ja vasta-vuoroinen dialogi

Kriittinen tiedostaminen: osaa valita näkemyksiä tai arvoja toiminnan perustaksi. Kyseenalaistaminen, kriittinen analysointi ja oman toiminnan arviointi

Integroituminen todellisuuteen: tuntee realiteetit ja mukautuu niihin tietoisesti sekä suuntaa toimintansa valittuihin tavoitteisiin.

SSDL-MALLI(Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)Oppija

Itseohjautuva

Sitoutunut

Kiinnostunut

Riippuva

Auktoriteetti Motivoija Avustaja Konsultti Delegoija

Ohjaaja

Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006)

• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.

• Jäsenillä mahdollisuus työskennellä omaan tahtiinsa sitoutumatta tiettyyn aikaan ja paikkaan.

• Työskentelyn strukturoinnin väline.• Prosessin tallentaja ja yhteinen muistikirja.• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttä-

minen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja muistin laajennuksena.

• Ajatusten jakamisen ja kehittämisen väline jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu.

• Kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen väylä

32

Verkkokoulutuksen lähestymistapoja (Mayes, 2001)

1. Materiaali-pankkityyppisessä oppimisympäristössä tarjolla oleva oppimateriaali sisältää lähinnä asiasisältöistä aineistoa ja opetusohjelmisto toimii eräänlaisena jakelukanavanaOppimateriaalin sisällön suhde opiskelijoiden aikaisempaan osaamiseen ja tavoitteisiin.Oppimateriaalin kyky kuvata opittavaa sisältöä.

2. Tehtävä-orientoituneessaoppimisympäristössä on tarjolla tehtävänantoja sekä työkaluja, joilla opiskelija voi suorittaa oppimistehtäviä tai jotka tukevat opiskelijan toimintaa.Oppimistehtävien kyky ohjata oppija syvälliseen sisällön ymmärtämiseen.Oppimistehtävien kyky edistää oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

3. Vuorovaikutusta tukevassaoppimisympäristössä tuetaan kaikenlaista vuorovaikutusta ja hyödynnetään aikaisempien opiskelijoiden oppimiskokemuksia, joita on tuotettu vuorovaikutusta sisältävissä tehtävissä (esim. verkkokeskustelut), vuoropuhelussa opiskelijoiden välillä sekä opiskelijoiden ja opettajan välillä.Oppimisympäristön kyky ohjata ja rakentaa oppimista edistävää vuorovaikutusta ja tarjota oikeanlaista palautetta.Opiskelijan mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oppimateriaalin, toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa.

1. Pedagogisen mallin valinta ja opintojakson suunnittelu; lähtökohtana osaamistavoitteet ja sisällöt sekä opiskelijoiden aikaisempi tietämys ja ryhmän koko sekä käytössä olevat resurssit

2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen

3. Työskentelyn tukeminen sekä palautteen organisoiminen ja arviointi

Työskentelyn päättäminen ja arviointi

Pönkä 2012

Suunnittelun lähtökohtia (Pönkä 2012)

• Välineiden ja some-työkalujen käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltuja ja osaamistavoitteiden saavuttamista tukevia

• Mielekäs toiminnan ja sisällön vaihtelevuus• Opiskelun vaiheistaminen, deadlinet• Lähi- ja verkko-opetuksen vuorottelu • Suunnitelma ja oppimisympäristön vastaavuus• Arvioinnin suunnitelmallisuus: lopputulos vs. prosessi,

yksilö-, ryhmä-, vertais- ja opettaja• Palautteen antaminen ja kerääminen

Käänteinen oppiminen ja verkko-opetuksen tähtimalli

Käänteinen opetus - Flipped Classroom(http://www.knewton.com/flipped-classroom)

Tai käänteinen luokkahuone, käännetty opetus, käännetty oppiminen, käännetty luento tai taitettu oppiminen• Sen keskeinen ajatus on se, että oppija tutustuu opiskeltavaan

asiaan ennakkoon kotitehtävänä

Itä-Suomen yliopisto:

Flipped classroom - mistä käänteisessä opetuksessa on kyse?

https://youtu.be/1qUByIJpDJU

Käänteinen opetus - Flipped Classroom

• Ennakkomateriaalien muoto voi vaihdella kuvista teksteihin tai videoista äänitiedostoihin

• Lähiopetuksessa opiskelijat syventävät yhteisöllisesti teema-aluetta monin eri menetelmin, – Esim. harjoituksin tai havainnollistamalla eri medioilla teemaan

liittyvää problematiikaa tai opettamalla toisia opiskelijoita tai hyödyntämällä väittelymenetelmää tai muita yhteistoiminnallisia harjoituksia uuden tiedon luomisessa ja dokumentoimisessa.

• Oppija perehtyy teoriaa tai uuteen asiaan kotona ja tulee sen jälkeen tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN, TYÖSTÄMÄÄN aihetta lisää.

Käänteinen opetus - Flipped Classroom • Käänteisessä luokkahuoneessa tavanomaisia kotitehtävät

ratkaistaan yhdessä koulua, ja koulua voidaan pitää myös sen fyysisten tilojen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä.

• Opettajalle se – tuo joustavuutta keskittyä ohjaamiseen sekä mahdollistaa

ottamaan huomioon paremmin ne oppijat, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea.

– kehittää myös pedagogisia taitoja ja oppimisen ohjaamista• Käänteisen opetuksen on todettu lisäävän oppijoiden keskinäistä

vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja.

Käänteinen opetus - Flipped Classroom

Verkkoympäristöt ja mobiililaitteet mahdollistavat tiedon tuotannon ja sen yhteisöllisen dokumentoimisen eri medioilla, mukaanpääsyn ja osallisuuden, vuorovaikutuksen, reflektion sekä mitä monimuotoisemmat oppimista inspiroivat pedagogiset ratkaisut.

Verkko-oppimisympäristön edut• kurssin organisointi ja ilmoitukset • oppimateriaalin digitalisointi ja jakelu • opetuksen, tehtävien ja harjoitusten

parempi dokumentointi ja arviointi• henkilökohtaisten oppimisohjelmien

koostaminen ja tukeminen• palautteen, ohjauksen ja arvioinnin mahdollisuus ja

dokumentointi • kirjoitetussa muodossa tapahtuva kommunikointi ja

videoneuvottelut

Tavallinen opetus

Osaa-mis-

tavoit-teet

Opetus Opetus Opetus Opetus Opetus Opetus Arvioin-ti

Käänteinen opetus

Osaamis-tavoit-

teet

Itse-opiskelu Opetus Itse-

opiskelu Opetus Itse-opiskelu Arviointi

Käänteisen opetuksen lähtökohdat1. Oppimisen aktivointi

1. Oppimisen aktivoiminen ennen luokkatilannetta1. Virikkeet ja tehtävät aktivoivat aiempaa tietoa ja

osaamista. 2. Opiskelijan aiempi osaaminen ja uusi tieto linkittyvät

toisiinsa. 3. Opiskelija soveltaa, yhdistää tietoja ja arvioi

osaamistaan.

2. Oppimista tukevat virikkeet3. Yhteisöllinen oppiminen

Opiskelija valmistautuu opetukseen • Perehtymällä virikkeisiin

(videot, aineistot, sovellukset, tekstit).

• Tekemällä aktivoivia ja soveltavia tehtäviä.

• Tekemällä testejä ja/tai testaamalla muilla tavoin osaamistaan.

Oppimista tukevat virikkeet Monipuoliset virikkeet ennen luokkatilannetta aktivoivat opiskelijan oppimista

Perinteinen luento • Luennoijana alan asiantuntija.

• Asiantuntijan tieto ”siirtyy” opiskelijaan. • Luennon pituus on 1-2 tuntia, opiskelijan

vireystaso pysyy 15-20 minuuttia.

Luento käänteisessä oppimisessa

• Verkkoluento on virike osana oppimisprosessia. • Keskitytään olennaisiin piirteisiin, pyritään

aktivoimaan opiskelijoiden omaa ajattelua ja oppimista.

• Videoluennon pituus on 5-15 minuuttia. • Jakelu verkossa, esim. Youtuben kautta, jotta

opiskelija voi katsoa sen missä ja milloin haluaa ja voi palata siihen.

Monipuoliset virikkeet

Hyve johtajuus: Avaa tästä – koeteltuja neuvoja aloittavalle kouluttajalle http://www.hyvejohtajuus.fi/8997/avaa-tasta-koeteltuja-neuvoja-aloittavalle-kouluttajalle/

OAMK: Läpikäymisen pedagogiikka https://youtu.be/BSxZZthxpKo

Etsi, onko omalta alaltasi valmiita virikkeitä. Jos niitä ei ole, tee uusia yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.

Yhteisöllinen oppiminen luokkatilanteessa Käänteisessä opetuksessa sovelletaan yhteisöllistä oppimista ja pienryhmätyöskentelyä suuressa ryhmässä

Ennen luokkatilannetta opiskelijat ratkaisevat tehtäviä yhteisöllisesti

Opettajan järjestämät ryhmät • Etäopiskelu. • Varttuneemmat opiskelijat. • Ryhmätyöskentely on osa kurssin suoritusta. • Opiskelijoiden omat spontaanit ryhmät. • Sosiaalisessa mediassa erilaisia ryhmiä, suuria ja pieniä, pysyviä ja vaihtuvia. • Opintopiirit, ad hoc –ryhmät.

Luokassa ratkotaan tehtäviä yhteisöllisesti

• Luokkatilanteet käytetään aktiiviseen opiskelijalähtöiseen oppimiseen pienryhmissä

• Opiskelijat jaetaan 6-10 opiskelijan ryhmiin. • Pienryhmille jaetaan tehtäviä, joiden avulla

opittua sovelletaan ja käsitteellistetään.• Ryhmät toimivat itseohjautuvasti, mutta niissä

voidaan käyttää erilaisia rooleja

Opettajan tehtävät luokassa

Opettaja ohjaa ja tukee tarvittaessa oppimista. Antaa opiskelijaryhmien esitellä tehtävän/tehtävien ratkaisuehdotuksia, perusteluja ja esittää kysymyksiä.

Opettajan tehtävänä on Tukea oppimista Edistää vuorovaikutusta Esittää hyviä kysymyksiä Vaatia hyviä perusteluja Käsitellä tapausta selkeästi Tehdä yhteenveto siitä, mitä on opittu

Pelillistäminen opetuksessa

Pelimäisten rakenteiden käyttämistä opetuksessa, erityisesti vertaisoppimista hyödyntäen, esim.• Vaihtoehtoiset etenemispolut Moodlessa ja niiden

seuraaminen• Pisteiden myöntäminen kurssiin liittyvien ja

sovittujen tehtävien suorittamisesta, tasot, haasteet ja pistetaulukko kurssin etenemiselle

• Pisteiden antaminen esim. tiedon lisäämisestä yhteiseen tietopankkiin

• Vertaisryhmien käyttö erilaisilla opintopoluilla

Jari Laru 2017: Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö?

https://www.youtube.com/watch?v=7LPyHCnuYJE&sns=em (kesto 24 min)

Verkko-opetuksen tähtimalli

• Lähtökohtana on, että opintojakson oppimisympäristörakennetaan useista verkkopalveluista

• Kotisivuna voi toimia esim. Moodle ja sen kautta opiskelija kulkee muihin palveluihin.

Sähköiset oppimisympäristöt – Case Polamk

Laadukas verkko-oppimisympäristö• selkeä rakenne• helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen• tekninen toimintavarmuus• virheettömyys• monipuoliset mahdollisuudet tukea

oppimista, mm. työkaluja itsenäiseen ja yhteisölliseen työskentelyyn eri- ja samanaikaisesti sekä kommentointiin ja arviointiin

• miellyttävä ulkoasu(Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Löfström ym. 2006; Suominen & Nurmela 2011, Vopla 2006)

(Silander & Orava 2009)

Askeleet kohti avointa oppimisympäristöä1. askel

oppijan mahdollisuus käyttää jokapäiväisessä toiminnassaan monipuolisia työtapoja ja opiskelumenetelmiä. Oppija voi toimia itsenäisesti ja aktiivisesti.

2. askel

yksilö nähdään vastuullisena toimijana, joka asettaa tavoitteita oppimiselle ja arvioi omaa toimintaansa.

3. askel

oppijalla on mahdol-lisuus yhteisölliseen, luovaan ja vuorovaikutuk-selliseen oppimis-prosessiin, jossa huolehditaan myös ohjauksesta. Oppijat luovat yhdessä uutta tietoa ja arvioivat oppimaansa ja saavat tukea tarvittaessa.

4. askeloppimisen näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina, joka ei rajoitu mihinkään yksit-täiseen oppituntiin, aiheeseen tai fyysiseen tilaan. Oppimisen on tarkoitus olla prosessi, jossa eri näkökulmat, menetelmät ja aihepiirit integroituvat toisiinsa syventäen osaamisen kehittymistä.

Oman opintojakson käsikirjoitus

Osaamis-tavoitteet

Sisällöt/Asiako-konai-suudet

Opiskelijan työskentely

Opettajan työskentely

Vaadittavat suoritukset

Oppimis-ympäristö

Arviointi-kriteerit

Arvioitsijat: kouluttaja, opiskelija itse vai vertainen