Ammatillinen vuorovaikutus- Ryhmässä toimiminenMaija Knutti 2014, Varia

Lähteet: Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Laine, Ruishalme, Salerva, Siven & Välimäki. 2009. WSOY

Ryhmässä toimiminen

Ihminen kuuluu elämänsä aikana moniin ryhmiin (perhe, päivähoito, koulu, työ, harrastus, ystävät)

Hyväksytyksi tuleminen, liittyminen ja kuuluminen johonkin sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ovat yksilön kehitykselle tärkeitä.

Jos kukaan ei huomaa tai välitä, olemmeko paikalla, johtaa se ryhmätilanteesta poisjättäytymiseen.

Toimimme eri ryhmissä eri tavoin. Saatamme ottaa tietoisesti tai tiedostamattamme tietyn roolin.

Yksilöt tuovat ryhmään myös omat henkilökohtaiset arvonsa, asenteensa sekä norminsa.

Ryhmä antaa myös palautetta -> itsetuntemus lisääntyy

Ryhmän – yksilön suoritus

”Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa” Jos jokainen jäsen toimii omalla tavallaan, se vaikeuttaa

ryhmän toimimista.

Jäsenten tuotava omat ajatuksensa yhteiseen pohdintaan. Muilta jäseniltä saa uusia ajatuksia.

Yhteiset päämäärät ja kunkin panos ja vastuu niistä tulee olla sovittuna.

Etenkin jos ryhmä on suuri, syntyy helposti vapaamatkustajia. Ajatellaan, ettei kukaan huomaa omaa panosta, motivaatio heikkenee ja vastuu omasta suorituksesta hämärtyy.

Parhaimmillaan ryhmässä saadaan aikaiseksi jotain parempaa kuin yksilösuoritusten summa.

Ryhmän muodostuminen

Mikä tahansa ihmisten joukko ei ole ryhmä. Tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta jäsenten välillä.

Ryhmän edellytykset: Samassa tilassa oleminen

Psykologinen kontakti: kiinnostuminen yhteisestä aiheesta

Sosiaalinen kontakti: työskentelyn aloittaminen

Ryhmän tunnusmerkit yhteinen tavoite

jäsenten väliset suhteet

ryhmädynamiikka

Ryhmän kehitysvaiheet1. Muotoutumisvaihe

Jännittynyt, jäsenet eivät tunne toisiaan

Selvitetään perustehtävää

Keskustelu ulkokohtaista

Muodollinen kohteliaisuus, mutta saattaa olla kilpailua asemasta

Ohjaajakeskeisyys

2. Kuohuntavaihe

Ryhmän muotoutuminen alkaa: ”me”

Toiminta vielä yksilökeskeistä

Jäsenten testaaminen, kerrotaan omia mielipiteitä, todellinen kuunteleminen vähäistä

Erimielisyydet, alaryhmät

Itsenäisyyspyrkimykset (kritiikki ohjaajalle)

3. Normittamisvaihe

Ristiriidat selvitetty, aletaan etsiä yhteisiä pelisääntöjä

Yksilöt tiedostavat itsensä ryhmän osiksi, kykenevät auttamaan ja tukemaan toisiaan

Ryhmä pystyy asettamaan tavoitteita

Ilmapiiri turvallinen, halu säilyttää yhtenäisyys

Ohjaaja luottaa ryhmään

4. Toteuttamisvaihe

Aktiivisen, kypsän ja joustavan työskentelyn vaihe

Roolijako selvä, jäsenet kantavat vastuunsa, erilaisuus voimavara

Ryhmä pystyy pohtimaan, kokemuksiaan, arvioimaan toimintaansa, ratkaisemaan ristiriitoja

Ryhmässä korostuu kiinteys sekä valmius ja kyky toimia

5. Lopettamisvaihe

Ryhmä lopettaa toimintansa tai muuttaa muotoaan uutta tehtävää varten.

Kiinteän työskentelyn jälkeen lopettaminen voi tuntua vaikealta.

Ohjaajan rooli korostuu jälleen.

Ryhmät käyvät vaiheita läpi omassa tahdissaan. Jäsenten tai johtajan vaihtuminen aiheuttaa paluun alkuvaiheisiin.

Ryhmäsuhteet: Kommunikaatiosuhteet

Sanallisen ja sanattoman viestinnän on oltava sopusoinnussa, jotta viestintä on luotettavaa.

Suuressa ryhmässä on paljon vuorovaikutussuhteita ja viestit saattavat vääristyä.

Tiedonkulkuun ja avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota.

Ryhmäsuhteet:Roolisuhteet

Rooli: odotukset, joita yksilöön suunnataan sosiaalisen aseman vuoksi

Viralliset ja epäviralliset, saadut ja valitut

Roolijakoon vaikuttavat: jäsenen ominaisuudet, jäsenen toiminta, ryhmän jäsenten keskinäiset suhteet, ryhmän ulkopuoliset roolit

Rooleihin on helppo jumiutua, koska muut jäsenet kohdistavat tiettyjä odotuksia.

Roolipaineita syntyy, jos itseen kohdistuu ristiriitaisia tai epäselviä odotuksia.

Ryhmän erityyppiset roolit:

Tehtäväroolit: esim. puheenjohtaja, sihteeri

Kommunikaatioroolit: esim. puhelias, hyvä kuuntelija, eristäytynyt

Valtaroolit: esim. johtaja, alainen, myötäilijä

Tunneroolit: Yhteenkuuluvuutta ylläpitävät , esim. rohkaisija,

mukaan vetäjä, jännityksen laukaisija, erotuomari

Ryhmää häiritsevät, esim. huomion tavoittelija, pelleilijä, syrjään vetäytyjä, jarruttaja

Normirakenteeseen liittyvät roolit: esim. manipuloija, kontrolloija, vastustaja, uhri, kriitikko

Ryhmäsuhteet:Normisuhteet

Ryhmä luo itselleen tietyt normit eli toimintasäännöt, joissa määritellään millainen käyttäytyminen ryhmässä on sallittua.

Normisuhteita on virallisia ja epävirallisia, annettuja ja luotuja

Normit auttavat ryhmää toimimaan yhdenmukaisesti; jos sääntöjä on liikaa, niitä ei muisteta.

Ryhmä valvoo itse sääntöjen noudattamista.

Pohdittavaksi:

Millaisia normeja ryhmässäsi on? Kuinka ne on laadittu ja miten niitä valvotaan?

Millaisia epävirallisia normeja ryhmässäsi on? Miten ne vaikuttavat ryhmäsi toimintaan?

Ryhmäsuhteet:Tunnesuhteet

Tunteet ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa ja saavat aikaan toimintaa.

On tärkeää erottaa tunne ja sen ilmaiseminen!

Jos ryhmällä on asiatavoite, tunnesuhteiden käsittely ei saa olla itseisarvo.

Lähentävät tunteet: rakkaus, luottamus, toivo

Loitontavat tunteet: viha, pelko, kateus

Ryhmässä on tehtävä töitä lähentävien tunteiden puolesta.

Kaikista ei voi pitää, mutta on kyettävä toimimaan kaikkien ryhmän jäsenten kanssa ja saavutettava keskinäinen luottamus.

Ryhmäsuhteet:Valtasuhteet

Valta: kyky tai mahdollisuus saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla

Valta voi olla virallista tai epävirallista: aseman mukainen palkitsemis- ja rankaisuvalta henkilökohtainen

vaikutusvalta, asiantuntijavalta, oikeutettu valta (poliisi)

Ryhmän johtajuus voi olla määritelty etukäteen tai ryhmä voi sopia siitä.

Aina ei ole johtaja, vaan esim. vaihtuva edustaja, vastuunjakaminen, tiimityö

Valtasuhteita ryhmässä voi seurata havainnoimalla, kuka vaikuttaa kehenkin, kenen mielipiteet ja ehdotukset otetaan huomioon, kuka ottaa ryhmätilanteiden hoidon tehtäväkseen.

Pohdittavaksi: Hahmottele oman ryhmän valtasuhteet.

Ryhmädynamiikka

Yksilö tuo ryhmään elämänhistoriansa, piirteensä ja pyrkimyksensä

Lisäksi ryhmädynamiikkaan vaikuttavat kyseinen tilanne ja ympäristö

Jokainen jäsen tulkitsee ryhmän tapahtumia omalla tavallaan

Jäsenen toiminnan muutos (esim. poissaolot) vaikuttaa koko ryhmän toimintaan

Ryhmän koko vaikuttaa olennaisesti sen dynamiikkaan. Pienessä ryhmässä otetaan enemmän vastuuta.

Suuressa ryhmässä tilanteet vaihtuvat nopeasti ja kaikkia ideoita ei kyetä toteuttamaan.

Ryhmän tehokkuus

Yhteinen tavoite päätettävä yhdessä mikä ryhmän perustehtävä, miksi olemassa

jäsenten henkilökohtaiset tavoitteet ja arvot

jäsenten väliset suhteet ja niistä huolehtiminen

Tavoitteet tulisi konkretisoida osatavoitteet

työnjako

Toimintasuunnitelma seuranta

Ryhmän kiinteyseli ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmää kohtaan

Kiinteässä ryhmässä jäsenet toimivat aktiivisesti ja avoimesti, sitoutuvat toimintaan -> vahva yhteenkuuluvuus

Kiinteä ryhmä syntyy, jos: tehtävät ovat mielenkiintoisia

jäsenet pitävät toisistaan, suhtautuvat ystävällisesti toisiinsa

ryhmä kokee saavansa arvostusta

Kiinteän ryhmän tunnusmerkit: Hyvä ilmapiiri

Aito välittäminen

Avoimuus

Kunnioitus, arvostus

Jäsenten voimavarat ryhmän hyväksi

Ongelmatilanteiden rakentava kohtaaminen

Ryhmän ohjaaminen

Hyvä ryhmänohjaaja osaa motivoida ja kannustaa

tuntee ryhmädynamiikan

suunnittelee hyvin toiminnan

sietää epävarmuutta ja osaa toimia joustavasti

luo turvallisen ilmapiirin

huomioi ryhmän jäsenet yksilöinä

tukee ryhmänjäsenten välisiä suhteita ja uskaltaa käsitellä ilmeneviä ristiriitoja

tukee ryhmän tavoitteiden saavuttamista

uskaltaa tehdä päätöksiä, mutta jakaa vastuuta myös ryhmäläisille

antaa palautetta

Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia Innostava

Jämäkkä

Tasapuolinen

Hyvät vuorovaikutustaidot - Ilmaisee itseään selkeästi

- Osaa kuunnella

Ei tuo liikaa esiin omia mielipiteitään

Hyvä ihmistuntija

Tarkka havainnoija

Toimii omalla persoonallisella tavallaan

Hyväksi ryhmänohjaajaksi kehittyy harjoittelun myötä!