Ryhmässä toimiminen
-
Upload
maijaknutti -
Category
Education
-
view
177 -
download
3
description
Transcript of Ryhmässä toimiminen
Ammatillinen vuorovaikutus- Ryhmässä toimiminenMaija Knutti 2014, Varia
Lähteet: Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Laine, Ruishalme, Salerva, Siven & Välimäki. 2009. WSOY
Ryhmässä toimiminen
Ihminen kuuluu elämänsä aikana moniin ryhmiin (perhe, päivähoito, koulu, työ, harrastus, ystävät)
Hyväksytyksi tuleminen, liittyminen ja kuuluminen johonkin sekä osallistuminen ja vaikuttaminen ovat yksilön kehitykselle tärkeitä.
Jos kukaan ei huomaa tai välitä, olemmeko paikalla, johtaa se ryhmätilanteesta poisjättäytymiseen.
Toimimme eri ryhmissä eri tavoin. Saatamme ottaa tietoisesti tai tiedostamattamme tietyn roolin.
Yksilöt tuovat ryhmään myös omat henkilökohtaiset arvonsa, asenteensa sekä norminsa.
Ryhmä antaa myös palautetta -> itsetuntemus lisääntyy
Ryhmän – yksilön suoritus
”Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa” Jos jokainen jäsen toimii omalla tavallaan, se vaikeuttaa
ryhmän toimimista.
Jäsenten tuotava omat ajatuksensa yhteiseen pohdintaan. Muilta jäseniltä saa uusia ajatuksia.
Yhteiset päämäärät ja kunkin panos ja vastuu niistä tulee olla sovittuna.
Etenkin jos ryhmä on suuri, syntyy helposti vapaamatkustajia. Ajatellaan, ettei kukaan huomaa omaa panosta, motivaatio heikkenee ja vastuu omasta suorituksesta hämärtyy.
Parhaimmillaan ryhmässä saadaan aikaiseksi jotain parempaa kuin yksilösuoritusten summa.
Ryhmän muodostuminen
Mikä tahansa ihmisten joukko ei ole ryhmä. Tarvitaan henkilökohtaista vuorovaikutusta jäsenten välillä.
Ryhmän edellytykset: Samassa tilassa oleminen
Psykologinen kontakti: kiinnostuminen yhteisestä aiheesta
Sosiaalinen kontakti: työskentelyn aloittaminen
Ryhmän tunnusmerkit yhteinen tavoite
jäsenten väliset suhteet
ryhmädynamiikka
Ryhmän kehitysvaiheet1. Muotoutumisvaihe
Jännittynyt, jäsenet eivät tunne toisiaan
Selvitetään perustehtävää
Keskustelu ulkokohtaista
Muodollinen kohteliaisuus, mutta saattaa olla kilpailua asemasta
Ohjaajakeskeisyys
2. Kuohuntavaihe
Ryhmän muotoutuminen alkaa: ”me”
Toiminta vielä yksilökeskeistä
Jäsenten testaaminen, kerrotaan omia mielipiteitä, todellinen kuunteleminen vähäistä
Erimielisyydet, alaryhmät
Itsenäisyyspyrkimykset (kritiikki ohjaajalle)
3. Normittamisvaihe
Ristiriidat selvitetty, aletaan etsiä yhteisiä pelisääntöjä
Yksilöt tiedostavat itsensä ryhmän osiksi, kykenevät auttamaan ja tukemaan toisiaan
Ryhmä pystyy asettamaan tavoitteita
Ilmapiiri turvallinen, halu säilyttää yhtenäisyys
Ohjaaja luottaa ryhmään
4. Toteuttamisvaihe
Aktiivisen, kypsän ja joustavan työskentelyn vaihe
Roolijako selvä, jäsenet kantavat vastuunsa, erilaisuus voimavara
Ryhmä pystyy pohtimaan, kokemuksiaan, arvioimaan toimintaansa, ratkaisemaan ristiriitoja
Ryhmässä korostuu kiinteys sekä valmius ja kyky toimia
5. Lopettamisvaihe
Ryhmä lopettaa toimintansa tai muuttaa muotoaan uutta tehtävää varten.
Kiinteän työskentelyn jälkeen lopettaminen voi tuntua vaikealta.
Ohjaajan rooli korostuu jälleen.
Ryhmät käyvät vaiheita läpi omassa tahdissaan. Jäsenten tai johtajan vaihtuminen aiheuttaa paluun alkuvaiheisiin.
Ryhmäsuhteet: Kommunikaatiosuhteet
Sanallisen ja sanattoman viestinnän on oltava sopusoinnussa, jotta viestintä on luotettavaa.
Suuressa ryhmässä on paljon vuorovaikutussuhteita ja viestit saattavat vääristyä.
Tiedonkulkuun ja avoimuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Ryhmäsuhteet:Roolisuhteet
Rooli: odotukset, joita yksilöön suunnataan sosiaalisen aseman vuoksi
Viralliset ja epäviralliset, saadut ja valitut
Roolijakoon vaikuttavat: jäsenen ominaisuudet, jäsenen toiminta, ryhmän jäsenten keskinäiset suhteet, ryhmän ulkopuoliset roolit
Rooleihin on helppo jumiutua, koska muut jäsenet kohdistavat tiettyjä odotuksia.
Roolipaineita syntyy, jos itseen kohdistuu ristiriitaisia tai epäselviä odotuksia.
Ryhmän erityyppiset roolit:
Tehtäväroolit: esim. puheenjohtaja, sihteeri
Kommunikaatioroolit: esim. puhelias, hyvä kuuntelija, eristäytynyt
Valtaroolit: esim. johtaja, alainen, myötäilijä
Tunneroolit: Yhteenkuuluvuutta ylläpitävät , esim. rohkaisija,
mukaan vetäjä, jännityksen laukaisija, erotuomari
Ryhmää häiritsevät, esim. huomion tavoittelija, pelleilijä, syrjään vetäytyjä, jarruttaja
Normirakenteeseen liittyvät roolit: esim. manipuloija, kontrolloija, vastustaja, uhri, kriitikko
Ryhmäsuhteet:Normisuhteet
Ryhmä luo itselleen tietyt normit eli toimintasäännöt, joissa määritellään millainen käyttäytyminen ryhmässä on sallittua.
Normisuhteita on virallisia ja epävirallisia, annettuja ja luotuja
Normit auttavat ryhmää toimimaan yhdenmukaisesti; jos sääntöjä on liikaa, niitä ei muisteta.
Ryhmä valvoo itse sääntöjen noudattamista.
Pohdittavaksi:
Millaisia normeja ryhmässäsi on? Kuinka ne on laadittu ja miten niitä valvotaan?
Millaisia epävirallisia normeja ryhmässäsi on? Miten ne vaikuttavat ryhmäsi toimintaan?
Ryhmäsuhteet:Tunnesuhteet
Tunteet ovat tärkeitä vuorovaikutuksessa ja saavat aikaan toimintaa.
On tärkeää erottaa tunne ja sen ilmaiseminen!
Jos ryhmällä on asiatavoite, tunnesuhteiden käsittely ei saa olla itseisarvo.
Lähentävät tunteet: rakkaus, luottamus, toivo
Loitontavat tunteet: viha, pelko, kateus
Ryhmässä on tehtävä töitä lähentävien tunteiden puolesta.
Kaikista ei voi pitää, mutta on kyettävä toimimaan kaikkien ryhmän jäsenten kanssa ja saavutettava keskinäinen luottamus.
Ryhmäsuhteet:Valtasuhteet
Valta: kyky tai mahdollisuus saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla
Valta voi olla virallista tai epävirallista: aseman mukainen palkitsemis- ja rankaisuvalta henkilökohtainen
vaikutusvalta, asiantuntijavalta, oikeutettu valta (poliisi)
Ryhmän johtajuus voi olla määritelty etukäteen tai ryhmä voi sopia siitä.
Aina ei ole johtaja, vaan esim. vaihtuva edustaja, vastuunjakaminen, tiimityö
Valtasuhteita ryhmässä voi seurata havainnoimalla, kuka vaikuttaa kehenkin, kenen mielipiteet ja ehdotukset otetaan huomioon, kuka ottaa ryhmätilanteiden hoidon tehtäväkseen.
Pohdittavaksi: Hahmottele oman ryhmän valtasuhteet.
Ryhmädynamiikka
Yksilö tuo ryhmään elämänhistoriansa, piirteensä ja pyrkimyksensä
Lisäksi ryhmädynamiikkaan vaikuttavat kyseinen tilanne ja ympäristö
Jokainen jäsen tulkitsee ryhmän tapahtumia omalla tavallaan
Jäsenen toiminnan muutos (esim. poissaolot) vaikuttaa koko ryhmän toimintaan
Ryhmän koko vaikuttaa olennaisesti sen dynamiikkaan. Pienessä ryhmässä otetaan enemmän vastuuta.
Suuressa ryhmässä tilanteet vaihtuvat nopeasti ja kaikkia ideoita ei kyetä toteuttamaan.
Ryhmän tehokkuus
Yhteinen tavoite päätettävä yhdessä mikä ryhmän perustehtävä, miksi olemassa
jäsenten henkilökohtaiset tavoitteet ja arvot
jäsenten väliset suhteet ja niistä huolehtiminen
Tavoitteet tulisi konkretisoida osatavoitteet
työnjako
Toimintasuunnitelma seuranta
Ryhmän kiinteyseli ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmää kohtaan
Kiinteässä ryhmässä jäsenet toimivat aktiivisesti ja avoimesti, sitoutuvat toimintaan -> vahva yhteenkuuluvuus
Kiinteä ryhmä syntyy, jos: tehtävät ovat mielenkiintoisia
jäsenet pitävät toisistaan, suhtautuvat ystävällisesti toisiinsa
ryhmä kokee saavansa arvostusta
Kiinteän ryhmän tunnusmerkit: Hyvä ilmapiiri
Aito välittäminen
Avoimuus
Kunnioitus, arvostus
Jäsenten voimavarat ryhmän hyväksi
Ongelmatilanteiden rakentava kohtaaminen
Ryhmän ohjaaminen
Hyvä ryhmänohjaaja osaa motivoida ja kannustaa
tuntee ryhmädynamiikan
suunnittelee hyvin toiminnan
sietää epävarmuutta ja osaa toimia joustavasti
luo turvallisen ilmapiirin
huomioi ryhmän jäsenet yksilöinä
tukee ryhmänjäsenten välisiä suhteita ja uskaltaa käsitellä ilmeneviä ristiriitoja
tukee ryhmän tavoitteiden saavuttamista
uskaltaa tehdä päätöksiä, mutta jakaa vastuuta myös ryhmäläisille
antaa palautetta
Hyvän ryhmänohjaajan ominaisuuksia Innostava
Jämäkkä
Tasapuolinen
Hyvät vuorovaikutustaidot - Ilmaisee itseään selkeästi
- Osaa kuunnella
Ei tuo liikaa esiin omia mielipiteitään
Hyvä ihmistuntija
Tarkka havainnoija
Toimii omalla persoonallisella tavallaan
Hyväksi ryhmänohjaajaksi kehittyy harjoittelun myötä!