Post on 26-Sep-2020
– 1 –
R I S K E I S T Ämahdollisuuksiin
Sijoittajan opas ilmastoriskien
hallintaan
WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO
PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS
– 2 –
OPAS HYÖDYT
✦
K U V A A ilmaston-muutoksen
R I S K I T sijoittajan näkökulmasta
✦
K E R T O O , miksi hiiliriskin vähentäminen parantaa
S I J O I T U S S A L K U N riskienhallintaa
✦
A U T TA A sijoittajia vähentämään sijoitustensa
hiilijalanjälkeä S I J O I T U S -
TA V O I T T E E T
huomioiden
✦
K U V A A liiketoiminta-ympäristön M U U T O K S I A
ja niiden mahdollisia vaikutuksia sijoituksiin
✦
A V A A PA R I I S I N ilmastosopimuksen
ja 1,5 asteen tavoitteen V A I K U T U K S I A
✦
K E R T O O R A H A V I R T O J E N
merkityksestä vastuullisemman
liike toiminnan edistämisessä
Tämän oppaan ovat tuottaneet Mandatum Life ja WWF Suomi yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa. Visuaalinen suunnittelu ja toteutus Gut Studio Oy, www.gut.fi© Mandatum Life, julkaistu 16.1.2018.
1 I L M A S T O N -
M U U T O K S E N
V A I K U T U K S E T
s . 6
2V A I K U T U K S E T
S A L K U S S A
s . 1 1
3K AT S E
T U L E V A A N
s . 2 1
S I K S I
WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO
PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS
– 3 –
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää R A H A V I R T O J E N kanavoimista vähähiilisiin
kohteisiin. Siksi S I J O I T T A J A T – kaupungeissa, kunnissa,
säätiöissä, kotitalouksissa – voivat tahtoessaan olla
tämän tarinan S A N K A R E I T A .”– l i i s a r o h w e d e r ,
p ä ä s i h t e e r i , w w F s u o m i
– 4 –
E L Ä M M E R AT K A I S E V I A H E T K I Ä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Käytössämme oleva globaali hiili-budjetti hupenee vauhdilla ja päästöt on saatava jyrkkään las-kuun välittömästi. Tämä kutsu ilmastotalkoisiin koskee myös niitä organisaatioita, joiden rahat poikivat tuottoa sijoitussal-kuissa. Toisin sanoen tarvitsemme kaikki kannelle, jotta kään-nös saadaan aikaiseksi.
Meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa.WWF:n pitkän aikavälin päämääränä on varmistaa, että
sijoitussalkut ovat yhteneviä 1,5 asteen lämpötilatavoitteen kanssa, joka on myös Pariisin sopimuksen tärkeimpiä po-liittisia saavutuksia. Lisäksi ilmastosopimukseen on kirjattu ta voite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmasto-kestävää kehitystä. Ei enää riitä, että sijoittaja toimii vastuul-lisesti vain kilpailijoihinsa verrattuna, vaan kaiken sijoitustoi-minnan tulee olla linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Tämä on ainoa tapa uudistaa energiasektori ja muut
hiili- intensiivisen talouden sektorit perinpohjaisesti seu-raavan 15 vuoden aikana. Mikäli haaskaamme lähivuosien tar joaman aikaikkunan, meillä ei ole enää realistisia mahdolli-suuksia saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteita.
Siksi jokaisen sijoittajan on aiheellista läpivalaista oma sijoitussalkkunsa. Fossiilisiin energiamuotoihin ei ole enää mahdollista investoida, jotta emme lukkiudu saastuttavaan teknologiaan. Sen alasajo saattaa olla myöhemmin hyvin kal-lista tai mahdotonta. Jotta voimme ratkaista aikamme pahim-mat ympäristökriisit, valtavien pääomavirtojen täytyy kääntyä kohti kestäviä ja vähähiilisiä sektoreita.
Olennaista on, että vastuullisuus integroituu kaikkeen sijoi-tustoimintaan. Mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa, että joutui-simme tinkimään tuotosta. Monet edellä kävijäyritykset vihreillä sektoreilla ovat todistaneet olevansa erittäin kilpailukykyisiä. Tästä menestyksestä voivat hyötyä myös sijoitussalkut. – L i i s a R o h w e d e R , p ä ä s i h t e e R i , w w F s u o m i
Sijoitussalkkusi voi jouduttaa välttämätöntä energiamurrosta. Silti tuotosta ei tarvitse tinkiä.
Ratkaisu on rahavirroissa
Kuv
a ©
Aki
-Pek
ka S
inik
oski
/ W
WF
Ilmaston-
muutoksen
vaikutukset
– 5 –
Ilmaston-
muutoksen
vaikutukset
– 6 –
1M I K Ä L I I L M A S T O N M U U T O K S E E N E I P U U T U TA , toi-mettomuuden hinta voi olla erittäin korkea – ja se ulottuu si-joitussalkkuihin asti. Ilmastonmuutoksen kustannukset ovat välittömiä. Tulvat, myrskyt, metsätuhot ja kuivuus vaikuttavat negatiivisesti yhteiskuntaan ja yritysten toi-mintaympäristöön. Yritysten kilpailuasetel-mat muuttuvat. Kustannukset voivat nousta niin korkeiksi, että yhteiskunnan nykyiset taloudelliset keinot niihin varautumiseen ovat riittämättömiä. Tämän lisäksi ilmaston lämpenemisellä voi olla epäsuoria vaikutuk-sia, jotka näkyvät esimerkiksi hitaana talous-kasvuna ja omaisuuserien yleisenä arvonlas-kuna1.
Äärisääilmiöiden aiheuttamat taloudelli-set tappiot ovat mittavia. Talouskasvu laskee jopa 10–15 prosenttia tapahtumakuukautena maissa, joissa on kärsitty äärimmäisistä sääilmiöistä, ja säilyy matalampana vie-lä vuosi tapahtuman jälkeen.2
Ilmastonmuutoksen jättäminen sijoitussalkkujen riski-
analyysien ulkopuolelle kyseenalaistaa varainhoidon vastuulli-suuden ja huolellisuuden niin sijoittajan riskien hallinnan kuin kestävän kehityksenkin näkökulmasta.
Ilmastonmuutoksen torjunnalla on materiaalisten tappioi-den lisäksi oleellinen vaikutus sijoitussalkkui-hin, mitä kutsutaan yleisimmin termillä ”tran-sitioriski”3. Jotta ilmaston lämpeneminen pystytään pitämään Pariisin ilmastosopimuk-sen mukaisesti alle 2 asteessa, Kansainvälisen energia järjestö IEA:n arvioiden mukaan tarvi-taan jopa 75 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dol-laria investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen4. Tämä vastaa yli 11-kertaisesti koko maailman vuo-sittaista terveydenhuoltobudjettia5. Pariisin sopimukseen 2 asteen oheen kirjattu tiukem-
pi lämpötilannousu tavoite, 1,5 astetta, vaatii tätäkin tiukemmat päästövähennystoimenpiteet.
Se, miten tämä pääoma tullaan investoimaan, avaa toisaalta mahdollisuuksia – ja sulkee toisia.
1.1Kustannusten kasvu
iso riski maailmantaloudelle
I L M A S T O R I S K I TA PA H T U M I S S A S E L K E Ä K A S V U T R E N D I 1 9 8 0 – 2 0 1 6– M Y Ö S V U O D E S TA 2 0 1 7 M U O D O S T U I
K A L L E I N K O S K A A N ” 6
800
700
600
500
400
300
200
100
0
1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2016
Geofysikaaliset tapahtumatMaanjäristykset, tsunamit,tulivuorten toiminta
Hydrologiset tapahtumatTulvat, maanvyörymät
Ilmastolliset tapahtumatÄärimmäiset lämpötilat, kuivuus, tulipalot
Meteorologiset tapahtumatTrooppiset myrskyt, ekstra -trooppiset myrskyt, pysty-virtausmyrskyt, paikalliset myrskyt
Uusiutuvaan energiaan
tarvitaan jättiinvestointeja.
1 –
ww
w.e
iupe
rspe
ctiv
es.e
cono
mis
t.co
m/s
ites
/def
ault
/file
s/Th
e%20
cost
%20
of%
20in
acti
on_0
2 –
htt
ps:/
/ww
w.b
lack
rock
.com
/cor
pora
te/e
n-us
/lit
erat
ure/
whi
tepa
per/
bii-
clim
ate-
chan
ge-2
016-
inte
rnat
iona
l.pd
f3
– h
ttp:
//w
ww
.ban
kofe
ngla
nd.c
o.uk
/pra
/Doc
umen
ts/s
uper
visi
on/a
ctiv
itie
s/pr
adef
ra09
15.p
df
Taulukon lähde: Sitra ja Munic RE https://www.munichre.com/site/touch-pub-lications/get/documents_E-271800065/mr/
assetpool.shared/Documents/5_Touch/_Publications/TOPICS_GEO_2016-en.pdf
– 7 –
200%Ilmastoriski-tapahtumien määrän kasvu vuosina 1980–2015:
4 –
http
s://
ww
w.i
ea.o
rg/p
ublic
atio
ns/f
reep
ublic
atio
ns/p
ublic
atio
n/W
orld
Ener
gyO
utlo
ok20
16Ex
ecut
iveS
umm
aryE
nglis
h.pd
f5
–ht
tp:/
/ww
w.w
ho.i
nt/h
ealt
h-ac
coun
ts/d
ocum
enta
tion
/atl
as.p
df&
sa=
D&
ust=
1515
0770
5979
4000
&us
g=AF
QjC
NG
9fC0
i5
6 –
Reu
ters
4.1
.201
8 ht
tps:
//w
ww
.reu
ters
.com
/art
icle
/us-
disa
ster
-ins
uran
ce/i
nsur
ers-
to-p
ay-o
ut-r
ecor
d-13
5-bi
llion
-for
-20
17-a
fter
-hur
rica
nes-
idU
SKB
N1E
T0ZT
– 8 –
1Y H T I Ö I D E N L I I K E T O I M I N TA O N R I I P P U V A I N E N saata-villa olevista resursseista sekä ympäristöstä, jossa ne toimivat. Yrityksen tehokkuus resurssien ja energian käytössä näkyy suoraan säästöinä. Ekosysteemien toimintakyky ja luonnon-varat ovat talouden toimivuuden kannalta kriittisiä. Ilman va-kaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä ei ole varmuutta ruoan ja muiden perus-tarpeiden ja -raaka-aineiden saannista.
Esimerkiksi veden saatavuus ja viljelyolosuhteet vaikuttavat yritysten toi-mintaympäristöön maailmanlaajuisesti. Veden saatavuus on monelle yritykselle itsestäänselvyys nyt, mutta ei enää ilmas-ton muuttuessa radikaalisti. Esimerkiksi moni kansalliset juomayhtiöt ovat joutu-neet sulkemaan tehtaita Intiassa kuivuu-den yllättäessä. Monilla yhtiöillä onkin taloudellinen paine ja kannustin veden-saannin turvaamiseksi.
Liiketoimintaympäristöön vaikuttaa oleellisesti myös teknologisten innovaatioiden muutos nopeus. Sähköi-nen liikenne ja akkuteknologia ovat ke-hittyneet nopeasti ja ajaneet autoteollisuuden kohtaamaan energiamurroksen ja teknologisen kehityksen vaikutukset. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä liikenteessä on 40–70 miljoonaa sähköautoa7.
Yritykset voivat hyötyä ilmastonmuutoksen torjunta toimista kehittämällä puhdasta teknologiaa hyödyntääk-seen uusiutuvia energiamuotoja, veden puhdista mista tai
1.2 Liiketoiminta
muuttuu ja kehittyy
Kiertotalous voisi tuoda vuosittain Suomen
talouteen 2–3 miljardia
euroa.
edistääkseen kiertotaloutta ja jätteiden kierrättämistä. Muutos ei rajoitu vain tehokkuusparannuksiin ja uuden teknologioiden käyttöönottoon, jos tavoitteena on yhteiskuntien ja talouksien muokkaaminen maapallon kantokykyyn sopiviksi.
Yrityksiin vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymisen ja arvomaailman muutos. Pyr-kimykset ilmastonmuutoksen hillitsemi-seksi aset tavat yrityksille painetta vähentää kasvihuone kaasupäästöjä mutta myös kiinnittää enemmän huomiota raaka-aineiden käyttöön ja resurssi tehokkuuteen. Tämä muutos vie kohti kiertotaloutta, missä kulutus perustuu omista-misen sijasta palveluiden käyttämiseen tai uusio-materiaalien käyttöön. Materiaaleja ei tuotteiden elinkaaren lopuksi hukata, vaan niistä uudelleen-valmistetaan tuotteita, ja materiaaleihin sitou-tunut arvo säilyy huomattavasti nykyistä pidem-pään. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vä-hintään 2–3 miljardia euroa vuosittain, ja EU-ta-solla kokonaisuudessaan 1800 miljardia euroa8–9.
On tärkeää, että yritykset kertovat toimin-taympäristöönsä kohdistuvista muutospaineista
sekä teknologisen kehityksen vaikutuksesta niiden liiketoi-mintaan. Yhtiöiden velvollisuus mitata ja raportoida päästöjään kasvaa ja niiden on huo mioitava strategiassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen aiheuttamat riskit. Kun raportointi kehittyy, paranevat myös sijoittajien mah-dollisuudet tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä ilmastoriskit huomioiden.
”Välttääksemme ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset
ja saavuttaaksemme Pariisin sopimuksen tavoitteet, meidän
on radikaalisti leikattava päästöjä. Energiantuotannon ja
liikenteen on muututtava päästöttömäksi ja resurssi tehokkuutta
on parannettava. Kiertotalous7, 8 tarjoaa merkittävän potentiaalin
päästöjen vähentämiseksi ja toisaalta uuden liiketoiminnan
kehittämiseksi.” –Mari Pantsar, johtaja, Sitra 7 -
ww
w.i
ea.o
rg/p
ublic
atio
ns/f
reep
ublic
atio
ns/p
ublic
atio
n/G
loba
lEVO
utlo
ok20
17.p
df8
& 9
– S
itra
: Ki
erto
talo
uden
mah
dolli
suud
et S
uom
elle
(20
14)
ja R
avin
teid
en
kier
ron
talo
udel
linen
arv
o ja
mah
dolli
suud
et S
uom
elle
(20
15).
10 –
htt
ps:/
/ww
w.s
uom
enpa
nkki
.fi/fi
/med
ia-j
a-ju
lkai
sut/
tied
otte
et/2
016/
ilmas
tonm
uuto
ksel
la- k
ytko
ksia
-m
yos-
raho
itus
vaka
utee
n/
– 9 –
11.3Fossiilinen
energia onsijoitusriski
M Y Ö S S U O M A L A I S T E N S I J O I T TA J I E N tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja edessä olevan ener gia m ur-roksen riskit ja mahdollisuudet 10. Muutos saattaa näkyä mark-kinoilla hyvinkin nopeasti, minkä takia sijoitussalkun muok-kaaminen ja ilmastoriskin huomioiminen kannattaa tehdä etupainotteisesti. Markkinamuutos vaikuttaa negatiivisesti etenkin fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin omaisuuseriin. Tähän viittaa muun muassa termi stranded assets eli arvonsa kadottava varallisuus 11.
Energiamurros ei rajoitu vai energiatoimialaan, vaan sen vaikutukset ovat konkreettisia läpi talouden. Tämän johdosta toimialojen sisällä on jatkossa sekä voittajia että häviäjiä.
Muutoksen ajureina saattavat toimia myös muut tekijät, kuten muutokset lainsäädännössä ja maineriskit.
”Vaikka olisi vain yhden prosentin
mahdollisuus, että planeettamme on
matkalla kohti valtavaa tuhoa, niin
toimettomuus on tyhmänrohkeaa.
Kutsukaamme tätä Nooan laiksi: mikäli
arkki on olennainen selviytyäksemme,
niin sen rakentaminen täytyy aloittaa
tänään, vaikka taivas näyttäisikin
pilvettömältä.” –Warren Buffett, suursijoittaja
H U O M A A M A H D O L L I S U U D E T
Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Maailman johtavan rahastokonsulttiyhtiö Mercer Investments mallinsi, mitä sijoittajan pitää tehdä nyt, jos haluaa pärjätä eri ilmasto-skenaarioissa. Tutkimuksen päälöydöksiä oli, että hiiliriskin vä-hentäminen ja kestävämmän liiketoiminnan suosiminen tuottavat sijoittajalle no regrets -lopputuloksen, jossa näin toimien menestyy ilmastonmuutoksen skenaariosta riippumatta12.
11–
O
ECD
(20
15),
Div
estm
ent
and
Str
ande
d As
sets
in
the
Low
-car
bon
Tran
siti
on “
arvo
nsa
kado
ttav
a va
ralli
suus
”12
– M
erce
r In
vest
ing
in a
Tim
e of
Clim
ate
Chan
ge
http
s://
ww
w.m
erce
r.co
m/o
ur-t
hink
ing/
inve
stin
g-in
-a-t
ime-
of- c
limat
e-ch
ange
.htm
l
– 1 0 –
11.4Sääntely
ja sopimukset lisääntyvät
S I J O I T TA J A N T U L I S I V A R A U T U A J O nyt ilmaston-muutoksesta johtuviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Muun muassa Pariisin ilmastosopimus asettaa kansainvälisen ta-voitetilan ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin ra-jattua 1,5 asteeseen. Tämän lisäksi sopimuk-sessa on kirjattu tavoitteeksi, että rahavirto-jen tulee olla yhteensopivia vähähiilisen ja kestävän kehityksen kanssa. Ilmastonmuu-toksen torjuntaan on siis sitouduttu kansain-välisesti.
Myös eurooppalainen sääntely ennakoi ja reagoi ilmastonmuutoksen torjunnan kii-reellisyyteen. EUkomissio on perustanut kestävän rahoituksen asiantuntijaryhmän syksyllä 2016. Sen tarkoituksena on laatia suosituksia ja kehittää eurooppalaista kestävää sijoittamista osana pääomamarkkinaunionia.
Samansuuntaiset kehityskulut näkyvät myös maailmal-la. G20maat antoivat Financial Stability Boardille (rahoitusmarkkinoiden vakautta edistävä toimielin) mandaatin ottaa tarkasteluun ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vakausriskejä. Englannin keskuspankin pääjohtaja ja FSB:n puheenjohtaja, Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark
”Mikäli edelleen investoit
korkean hiilen kohteisiin,
niin olen pahoillani, menetät
rahasi.” –Christiana Figueres, diplomaatti, YK:n
ilmastosihteeristön entinen
pääjohtaja
Carney kokosi Pariisin ilmastokokouksen aikana työryhmän (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) kehit-tämään New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloom-bergin johdolla vapaaehtoisen viitekehyksen hiili riskien selvittämiseksi ja raportoimiseksi. Tavoitteena on, että si-joittajat pystyisivät paremmin arvioimaan sijoitusportfolionsa
hiiliriskiä. Yksi keskeisimmistä suosituksista on ollut eri lämpenemis skenaarioiden huomi-oiminen liiketoimintaympäristössä13. Muuta-mat valtiot ovat jo julkisesti tukeneet suositus-ten toimeenpanoa.Ranska on profiloitunut edelläkävijämaaksi innovatiivisen lainsäädännön kautta, jonka asettamaa esimerkkiä saatetaan seurata ennen pitkää myös muissa maissa. Ranskan lainsää-däntöön on vuoden 2016 alussa kirjattu artikla 173 (Loi sur la Transition Énergétique pour la Croissance Verte) velvoittaa varainhoitajia, institutionaalisia sijoittajia ja lis
tattuja pörssiyhtiöitä raportoimaan hiiliriskinsä. Laki kattaa kaikki omaisuuslajit.
Kaiken kaikkiaan on syytä olettaa, että regulaatioympä-ristö tiukkenee entisestään. Ympäristölainsäädäntö ympäri maailmaa lisääntyy jatkuvasti maiden pyrkiessä saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.
”Siirtymistä fossiilisesta
energiasta kohti puhtaita
energinalähteitä, kuten
tuulta ja aurinkoa, ei voi
välttää.”
–Elon Musk, toimitus-
johtaja, Tesla Motors
Ranskan esimerkkiä
innovatiivisena lainsäätäjänä
seurataan.
13 -
ww
w.g
over
nmen
t.se
/pre
ss-r
elea
ses/
2017
/12/
fran
ce-a
nd-s
we-
den-
step
-up-
thei
r-co
llabo
rati
on-o
n-gr
een-
fina
nce-
to-b
oost
-the
-tra
nsit
ion-
to-
war
ds-l
ow-c
arbo
n-an
d-cl
imat
e-re
silie
nt-e
cono
mie
s/
Vaikutukset
salkussa
– 1 1 –
Vaikutukset
salkussa
– 1 2 –
baIlmastonmuutos
vaikuttaa sijoittajaan kahdella tavalla:
Kustannukset lisääntyvät
Y R I T Y S J O U T U U M A K S A M A A N käyttämistään raaka-aineista ja tuottamistaan
hiili dioksidipäästöistä hintaa, joka on nousupai-neessa. Kun sijoittajat näkevät vastuuttomuuden liiketoimintariskinä, se heijastuu myös yrityksen
rahoitusmahdollisuuksiin eli vaadittava riskipree-mio nousee. Sanktiot ja maineriskit nostavat myös
rahoituksen kustannustasoa. Yritysten liiketoiminta aiheuttaa päästöjä ja vaatii resursseja. Toisaalta
vastuullinen liiketoiminta voi parantaa mainetta ja liiketoiminnan houkuttelevuutta asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien näkökulmasta. Hiili-dioksidipäästöjen liiketoimintariskit ja päästöjen
hinnan nousu koskevat jatkossa kaikkia valmistavan teollisuuden yrityksiä, ja siksi myös sijoittajan on
otettava se huomioon sijoituspäätöksissään.
Kasvukyky ja ostokäyttäytymisen muutos huomioitava
K E S TÄ M ÄT Ö N K A S V U M A L L I
heikentää liiketoiminnan näkymiä. Jos liiketoiminta ei ole kestävällä pohjal-
la, sijoittajalle pitäisi herätä epäilys yrityksen kyvystä toimia kannattavasti ja kasvaa pitkällä tähtäimellä. Kestämä-tön kasvumalli vaikuttaa kykyyn luoda
omistaja arvoa ja kassavirtaa ja lisää yrityksen toimintaan kohdistuvia riskejä. Yrityksiin kohdistuu sidosryhmäpainei-ta, joista voimallisimpia ovat kuluttajan
käyttäytymisen muutos ja hyvän mai-neen merkitys liiketoiminnan kasvussa.
Sijoittajalle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on järkevää riskienhallintaa, paremman tuotto–riski-suhteen saavuttamista ja epävarmuuden poistamista.
– 1 3 –
22.1
Huomioi nämä sijoitusriskit
1 2 3Olennaiset
liiketoiminnan
arvonmuutokset
Arvonsa kadottava
varallisuus,
”stranded assets”
Epävarmuus
VAIKUTUKSET S IJOITUS-SALKKUUN
AINEELLISET TEKNOLOGISET YHTEIS-
KUNNALLISETLAIN SÄÄ-
DÄN NÖLLISET
Äärisääilmiöiden
esiintymis-
tiheyden kasvu
maailmanlaajuisesti
Lämpimään
säähän liittyvät
lisääntyneet haitat ja
merenpinnan nousu
Savupiippu -
teollisuuden
kilpailukyvyn
heikentyminen
Teknologiseen
kehitykseen
liittyvä lyhyt-
näköisyys
Sanktioiden
ja/tai verojen
kustannus-
vaikutukset
Suhteelliset
kilpailu-
kyky-
vaikutukset
Ilmaston-
muutoksen
vaikutukset
käyttäytymiseen
Sijoittajien
sitoutuminen
päästöjen
vähentämiseen
MAINERISKIT
Kulutus-
käyttäytymisen
muutos
Pitkäjä nteinen
omistaja-arvo
– 1 4 –
2Y H T I Ö N M A R K K I N A - A R V O on riippuvainen paljon muus-takin kuin siitä, mitä tuloslaskelmasta ja taseesta on luettavissa – tulevaisuuden kassavirrat määrittelevät pääasiallisesti yhtiön nykyarvoa. Siksi päästöjään hillitsevät yritykset ovat paremmin valmiita kohtaamaan tulevaisuuden ilmastohaasteet ja niiden aiheuttamat liiketoimintaympäristön muutokset. Esimerkiksi puhtaampaan energiaan varhaisemmin siirtyvät yritykset ovat paremmin varautuneita muutokseen. Se, mikä on nyt kalliim-paa, on todennäköisesti pidemmällä aikavälillä kannattavaa.
Kun sijoittajat näkevät yrityksen toiminnassa kestämättö-mästä liiketoimintamallista aiheutuvia riskejä tai kustannus-ten nousua, vastineeksi vaaditaan korkeampaa riskipreemiota. Tämä puolestaan heijastuu yrityksen rahoitusmahdollisuuk-siin ja -kustannuksiin. Viime kädessä vastuullisuudessa on
2.2Alansa
edelläkävijätetulyöntiasemassa
kyse laadun mittareista ja siitä, että sijoittaja tietää, miten yri-tyksen tulos syntyy. Vastuullinen toiminta kertoo, miten yritys on taloudellisen menestyksensä luonut ja auttaa arvioimaan, mikä yrityksen tuloksenteko kyky on tulevaisuudessa.
Rahoituksen saamiseen vaikuttaa myös yrityksen pääsy suuriin osakeindekseihin. Osakeindeksejä perustetaan yhä enemmän myös vastuullisuuden lähtökohdista*. Yrityksen kannalta on tärkeää, että vastuullisuus on huomioitu sen lii-ketoiminnassa ja raportoinnissa, jos näissä indekseissä haluaa olla mukana. Indeksiin pääseminen on yrityksen etu, sillä se helpottaa rahoituksen saamista ja alentaa siihen liittyviä kus-tannuksia. Se luo myös kannustimen yrityksille, jotka eivät vielä ole kyenneet valjastamaan vastuullisuutta ja resurssite-hokkuutta osaksi liiketoimintamalliaan.
Älä tingi tuotosta. Pienemmän hiilijalanjäljen yhtiöihin sijoittava MSCI World Low Carbon Leaders on ylittänyt emoindeksinsä MSCI Worldin tuoton noin 5 prosenttiyksiköllä.
– 1 5 –
2
!
2.3Ilmastonmuutosta
ja vastuullista sijoittamista huomioivat
sijoitusstrategiat
P O I S S U L K E M I N E N
Sijoittaja voi sulkea salkustaan pois yhtiöt,
joissa yritysvastuu ei toteudu hyväksyttävällä
tasolla (esimerkiksi vastuul-lista sijoittamista koskevissa
kansainvälisissä sopimuk-sissa kielletyt aseet, tupakka tai pornografia) tai toimialat,
jotka eivät ole riski-tuot-tosuhteeltaan mielekkäitä
(esimerkiksi hiilivoima).
PA R H A I D E N
S U O S I M I N E N
Sijoittaja voi salkussaan painottaa niitä yhtiöitä tai toimialoja, joiden vastuul-
lisuusluokitus on toimi-alansa paras. Suosiminen
on vaikutusvaltaa, sillä ohjaamalla sijoitusvaral-lisuutta vastuullisempiin
yrityksiin parannetaan näiden yritysten menestymi-sen edellytyksiä. Vastaavasti toimialojensa huonoimmat kokevat painetta parantaa
toimintamallejaan.
I N V E S T O I N T I
K O H T E I S I I N ,
jotka edistävät suoraan positiivista kehitystä:
esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai muuta ympäris-töä hyödyttävää liiketoimin-taa sekä ympäristöasioiden
ja kestävän kehityksen huomiointia taloudellisessa
päätöksenteossa.
V A I K U T TA M I N E N
O M I S T U K S I I N ,
jotka ovat jo salkussa. Varsinkin suurilla sijoittajil-
la on vaikutusvaltaa. Insti-tutionaaliset sijoittajat ovat vastuullisen sijoittamisen
yleistymisen voimakkaimpia ajureita. Vaikutusta edistää myös sijoittajien verkostoi-tuminen, eli vaikutusvallan
keskittäminen suurem-malle määrälle sijoitus-
varallisuutta.
a b c d
Sijoittajaverkostoissa yhdessä sovitut toimintamallit skaalautuvat nopeammin käytäntöön. Sijoittajat liittyvät verkostoihin tyypillisimmin sitoumuksilla. Suurin sijoittajaverkosto on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet,
jonka piirissä on jo yli 60 tuhatta miljardia dollaria, noin puolet maailman institutionaalisesta sijoitusrahamäärästä.
S O P I V A N S I J O I T U S S T R AT E G I A N V A L I T S E M I N E N ja salkun hiiliriskin vähentäminen edellyttävät omien sijoitus-tavoitteiden läpikäyntiä. Esimerkiksi yksittäisen toimialan poissulkeminen on nopein tapa madaltaa salkun hiiliriskejä. Toisaalta kokonaisten toimialojen poissulkeminen on ongel-mallista hajauttamisen näkökulmasta ja voi olennaisesti vai-kuttaa salkun tuotto-odotukseen ja riskiprofiiliin.
Sijoittajan omat arvot tai sijoituspolitiikka ovat keskeinen ohjenuora, joilla ohjataan sijoituspäätöksiä. Tällöin toimialan
poissulkeminen on oleellinen osa keinovalikoimaa. Esimer-kiksi ympäristösäätiöille on tärkeä olla tietoinen sijoitustensa ympäristökuormasta. Toiminnan tavoitteet ja rajaukset on hyvä merkitä myös sijoituspolitiikkaan, mikä monelta institu-tionaaliselta sijoittajalta löytyykin.
Markkinoilla on tarjolla tuotteita, jotka ovat osoittaneet saavuttaneensa yleisindeksin kanssa vastaavan tuoton huo-mattavasti pienemmällä hiilidioksidimäärällä. Ilmastoriskien huomioiminen ei siis tarkoita tuotoista luopumista.
Näin valitset sopivan strategian
– 1 6 –
Selvitä SIJOITUSSUUNNITELMA ja miten
vastuullisuusasiat on huomioitu
Käy sijoitustavoitteet sekä ARVOKESKUSTELU
läpi kaikkien sidosryhmien kanssa
Hyödynnä YHTEISTYÖKUMPPANIT
tiedonkeruussa
Valitse SIJOITUSSTRATEGIA ja aseta tavoitteet
PYSY SIJOITUSSUUNNITELMASSA
SEURAA JA MITTAA kehitystä suhteessa
asetettuun tavoitteeseen
PÄIVITÄ sijoitussuunnitelma
säännöllisin väliajoin
!ILMASTORISKIN HUOMIOIMINEN OMASSA
SIJOITUSSALKUSSA
– 1 7 –
Tavoitteeena vähintään sama tuotto puolet pienemmällä hiilijalanjäljellä.
Yleinen maailman osakeindeksi MSCI World on emoindeksi MSCI World Low Carbon Leaders- indeksille. Low Carbon Leaders -indeksi leikkaa 50 prosenttia emoindeksinsä hiili jalanjäljestä seuraten emo indeksinsä tuottokehitystä.
TUOTTOVERTAILUSSA MSCI WORLD JA MSCI WORLD LOW CARBON LEADERS
(USD NOV 2010–DEC 2017)
Omaisuuslajien analysoinnissa
on eroja
I LMASTORISK IEN ARV IO INN IN tekeminen on hel-
pottunut erityisesti osakkeiden ja yrityslainojen
kohdalla. Molemmissa arvioidaan yrityksen liike-
toimintamallia. Kuten edellä on kuvattu, käytössä
on myös sijoitusinstrumentteja, joissa arviointi on
tehty valmiiksi.
Vaihtoehtoisia sijoituksia ovat muun muassa
pääoma sijoitukset, kiinteistösijoitukset (toimi tilat,
asunnot, tontit), erilaiset lainasijoitukset sekä
infrastruktuurisijoitukset (kuten sähkö- ja tiever-
kot). Rajallisempi läpinäkyvyys asettaa haasteita
analyysille. Siksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa ar-
viointi vaatii usein tapauskohtaisempaa harkintaa.
Kiinteistösijoittamisessa ilmastoriskien arviointiin
liittyy oleellisesti, miten materiaalia käytetään
raken nusvaiheessa, miten jätteitä kierrätetään,
onko suosittu energiatehokkuutta ja tehty tehok-
kaita lämmitysratkaisuja.
Parhaiten tietoa on saatavilla osakeomistusten
arvioimiseksi, mutta myös joukkovelkakirjalainojen
ja vaihtoehtoisten sijoitusten osalta saatavilla ole-
van tiedon ja arviointien määrä on kasvussa.
MSCI World Low Carbon Leaders
Nov 10
50
100
200
Jul 11 Feb 12
MSCI World
Sep 12 Apr 13 Nov 13 Jun 14 Jan 15 Aug 15 Mar 16 Oct 16 May 17 Dec 17
216,77
211,92
– 1 8 –
22.4
Vaikutusten arviointi ja mittaus
yhä tärkeämpää
K U N T I E T O I S U U S ilmastonmuutoksen taloudelli sista ris-keistä on lisääntynyt, sijoitusten ilmastovaikutusten mittaami-nen on noussut keskeiseen asemaan. Tätä ovat tukeneet edellä kuvatut trendit mutta myös yritysten ilmasto- ja ympäristövai-kutuksista saatavilla olevan tiedon määrän ja laadun parantu-minen.
Tiedon määrän kasvu on helpottanut esimerkiksi ilmasto-riskien selvittämisen kustannuksia ja parantanut tulosten
vertailtavuutta. Käytössä olevan tiedon laajapohjaistuminen tulee entisestään lisääntymään tulevina vuosina ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Yritysten liiketoiminnan kestävyys-luokituksia tekevien toimijoiden kirjo kasvaa, mikä parantaa vastuullisuusinformaation saatavuutta ja helpottaa siihen liittyvää selvityspainetta. Yhä useammat varainhoitotalot jul-kistavat sijoituskohteidensa hiilijalanjälkeä edes auttaakseen perusteltujen sijoituspäätösten tekemistä.
– 1 9 –
2Näin arvioit sijoitusten ilmasto-
vaikutukset ja riskit
MITÄArvio sijoitusten
hiilijalanjäljen koosta
seuraavilla mittareilla:
• Kokonaispäästöt
(Suorat, epäsuorat ja
välilliset CO2-päästöt;
tCO2)
• Suhteellinen
hiilijalanjälki
(kasvihuone-
päästöt suhteessa
markkina-arvoon
tCO2/€)
• Hiili-intensiteetti
(Kokonaispäästöt suh-
teessa liikevaihtoon
tCO2/€)
MIKSIAuttaa arvi oimaan
sijoitusten ilmasto-
vaikutuksia. Luo pohjaa
sijoitusten ilmastorisk-
ien arvioinnille.
MITÄArvio siitä, kuinka
suuret fossiilisten
polttoaineiden varan-
not omistusyhtiöllä on,
ja mikä on sijoittajan
laskennallinen osuus
niistä.
MIKSIAntaa tilannekuvan
salkkuyhtiöiden fos-
siilisten polttoainei-
den varannoista ja
mahdollistaa analyysiin
siitä, mitkä olisivat
taloudelliset seuraukset
jos näiden arvo laski-
si eri skenaarioiden
mukaisesti. Vastaavalla
tavalla voidaan arvioida
muuta arvonsa kadot-
tavaa varallisuutta
(stranded assets).
MITÄ Arvio siitä, kuinka suuri
osa portfolion omistuk-
sista suuntautuu liike-
toimintoihin, joilla on
ympäristönäkökulmasta
positiivisia tai negatiivi-
sia vaikutuksia ("green/
brown metrics").
MIKSIAntaa kuvaa salkku-
yhtiöiden liiketoiminnan
painotuksista vähä- ja
korkeapäästöisten toi-
mintojen välillä esimer-
kiksi energiasektorilla.
Näitä tietoja sijoittaja
voi verrata omaan
sijoituspolitiikkaansa
ja -tavoitteisiinsa,
sekä yleisesti näke-
mykseensä ilmasto- ja
ympäristöpositiivisten ja
-negatiivisten yhtiöiden
kehitysnäkymistä.
MITÄArvio sijoitusten
alle kahden asteen
lämpenemis tavoitteiden
mukai suudesta, missä
sijoituksia verrataan
sektoreittain alle kah-
den asteen mukaisiin
skenaarioihin.
MIKSIKertoo, ovatko
sijoitukset alle kahden
asteen lämpenemis-
tavoitteiden mukaisia.
Auttaa hahmottamaan
sijoitusten ilmasto- ja
ympäristövaikutuksia
sekä liiketoiminnan
eri aloihin kohdistu-
via riskejä suhteessa
alle kahden asteen
skenaarioihin, mut-
ta myös siirtymästä
aiheutuvia riskejä.
MINKÄ KOKOINEN HIILIJALANJÄLKI ON?
KUINKA SUURET FOSSIILISTEN POLTTO-AINEIDEN VARANNOT
OVAT?
KUINKA VÄHÄ- JA KORKEA PÄÄSTÖISET
SIJOITUKSET JAKAUTUVAT?
TOTEUTUVATKO ALLE KAHDEN ASTEEN LÄMPENEMIS-TAVOITTEET?
– 2 0 –
Määritä hiilijalanjälki
Y K S I TA PA Y M M Ä R TÄ Ä sijoitusten ilmastovaikutuksia on määrittää sijoitusten hiilijalanjälki.
Sijoittajan näkökulmasta sijoituskohteiden päästöjen ar-vioinnissa käytetään yleisimmin kolmea mittaria: sijoitus-portfolion kokonaispäästöjä, suhteellista hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä. Portfolion kokonaispäästöt kuvaavat yhteenlaskettuna sijoittajan omistusosuuteen perustuvaa las-kennallista osuutta kunkin sijoituskohteen kokonaispäästöis-tä, kun taas suhteellinen hiilijalanjälki ilmaisee sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna sijoitusomaisuuteen. Tästä mittarista yleinen variaa tio on suhteuttaa sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi miljoonaan sijoitettuun euroon. Kolmas mittari, sijoitusten hiiliintensiteetti, vas-taavasti suhteuttaa salkkuyhtiöiden päästöt niiden liikevaih-toon, kuvaten salkkuyhtiöiden liike toiminnan yhteenlaskettua päästöintensiivisyyttä.
Näiden mittareiden avulla sijoittaja voi ar-vioida sijoituskohteiden yksittäisiä ja yhteen-laskettuja ilmastovaikutuksia ja liiketoiminnan päästöintensiivisyyttä. Tämä luo pohjaa sijoi-tusten riskien arvioinnille esimerkiksi kasvi-huonekaasupäästöihin liittyvän regulaation tiukentumisen tai kustannusten nousun näkö-kulmasta.
Huomioitavaa kuitenkin on, että yritysten hiilidioksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti eri toimialojen välillä. Tästä syystä hiilijalan-jälkilaskennan tulosten tulkinnassa kannattaa kiinnittää huomiota yritysten hiili-intensiteetin vertailuun enemmän toimialojen sisällä kuin niiden välillä.
Katso myös tulevaisuuteen
Hiilijalanjäljen arviointi on aina tilanne kuva, joka perustuu menneisyyden raportoituun dataan. Tämä ei vastaa siihen, onko salkku Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Siksi on syytä kiinnittää huomiota myös yritysten tulevaisuuden suun-nitelmiin ja siihen, onko ilmastonmuutokseen ja päästöjen vä-hentämiseen kiinnitetty liiketoimintastrategiassa huomiota. Näin sijoituskohteen arviointiin tulee kokonaisvaltaisempi näkökulma.
Arvioi toteutuuko alle kahden asteen lämpenemistavoiteJotta saataisiin tulevaisuuteen katsova tilannekuva, joka vas-taa paremmin Pariisin ilmastosopimuksen asettamaan tavoi-tetasoa, löytyy myös vaihtoehtoisia metodologioita. Näitä me-
todologioita on tarjolla yrityksille (Science Based Targets) ja sijoittajille (Sustainable Energy Investment Metrics). Niiden avulla voi laskea, kuinka hyvin yrityksen liiketoiminta tai si-joitussalkku noudattavat Pariisin ilmastosopimuksen lämpe-nemistavoitteita perustuen Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tarjoamiin laskelmiin, joiden taustalla ovat ilmastoske-naariot. Tämän pohjalta nykyistä päästötasoa voidaan verrata alle kahden asteen lämpenemistavoitteen mukaiseen sektori-kohtaiseen päästöpolkuun.
Laske fossiilisten polttoaineiden ja muiden arvonsa kadottavien omaisuuserien varannot
S I J O I T U S S A L K K U J A V O I D A A N tarkastella myös siitä näkökulmasta, kuinka suuret fossiilisten polttoaineiden va-rannot omistusyhtiöillä on. Käytännössä arviointi tapahtuu
määrittämällä portfolioyhtiöiden fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja jyvittämäl-lä ne omistuksen suhteessa sijoittajalle, joka yhtiökohtaiset tiedot yhdistämällä pystyy ar-vioimaan fossiilisten polttoainevarantojensa omistukset salkkutasolla. Tämä auttaa hahmot-tamaan, kuinka suuri on portfolion fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja arvo. Tämän perusteella sijoittaja voi arvioida, kuinka suuri kokonaisriski portfolioon kohdistuu fossiilis-ten polttoainevarantojen mahdollisen tulevai-suuden arvonlaskun vaikutuksesta. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös muita omaisuus-eriä, joiden arvoon toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat vaikuttaa. Näiden arvi-ointien tuloksiin vaikuttavat merkittävästi teh-
dyt oletukset eri omaisuuserien arvonlaskulle, ja luonteeltaan tällainen arviointi on stressitestien tyyppinen.
Tarkastele vähä- ja korkeapäästöisten sijoitusten jakautumista
S I J O I T U S P O R T F O L I O I TA V O I D A A N tarkastella siitä nä-kökulmasta, kuinka suuri osa portfolion omistuksista suun-tautuu liiketoimintoihin, joilla on ilmasto- ja ympäristönä-kökulmista positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Arviointia voidaan tehdä sektorikohtaisesti tai koko salkun tasolla. Esi-merkiksi salkussa olevien energiayhtiöiden tuotantoprofiilien perusteella voidaan määrittää, kuinka suuri osa energiasekto-rin sijoituksista kohdistuu uusiutuvaan energiaan ja kuinka suuri osa fossiilipohjaiseen energian tuotantoon. Näitä tietoja sijoittaja voi verrata omaan sijoituspolitiikkaansa ja -tavoittei-siinsa, sekä yleisesti näkemykseensä ilmasto- ja ympäristöpo-sitiivisten ja -negatiivisten yhtiöiden kehitys näkymistä.
Vertailelukuja
ennemmin toimi alojen sisällä kuin
niiden välillä.
Katse
tulevaan
– 2 1 –
Katse
tulevaan
– 2 2 –
3R A H A V I R R AT O H J A U T U V AT entistä enemmän vastuul-lisiin sijoituskohteisiin. Tämä voimistaa vastuullisuutta ja antaa edellytykset globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Siksi sijoittajilla on vaikutusvaltainen rooli vastuullisuuden edistämisessä. Sijoittajat, jotka hallinnoivat yli 2 600 miljardin sijoitusvarallisuutta, ovat sitoutuneet vetämään sijoituksensa pois yhtiöistä, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin ener-gialähteisiin. Vuonna 2014 vastaava yhteenlaskettu sijoitusva-rallisuus oli 50 miljardia14.
Suuret rahavirrat tekevät vastuullisuudesta valtavirtaa, mutta vastuullisen sijoittamisen yleistymistä ajavat myös yk-silöt ja muuttuva asenneilmasto. Esimerkiksi milleniaalien hallinnassa oleva sijoitusvarallisuus nousee seuraavien vuo-sikymmenten aikana jopa 30–40 tuhanteen miljardiin dolla-riin15. Milleniaalit sijoittavat kaksinkertaista vauhtia vastuulli-siin sijoituskohteisiin muihin ikäluokkiin verrattuna. Kehitys on merkittävä vastuullisen sijoittamisen yleistymiselle.
3.1Vastuullisuus
muuttuu valtavirraksi
”Kun sijoittaja päättää tarttua toimeen pelkän tiedostamisen
sijaan, on usein kyse siitä, että joku vaikutusvaltainen
henkilö yrityksen sisällä on lähtenyt ajamaan muutosta ja
edistämään vastuullisuutta. Jotta vastuullisuudesta tulee
prioriteetti, johdon on oltava sitoutunut.”
–Jane Ambachtsheer, vastuullisen sijoittamisen johtaja,
Mercer Investments
14 –
Sus
tain
alyt
ics.
ES
G S
potl
ight
. Fos
sil f
uel
dive
stm
ent
– a
sha
reho
lder
per
spec
tive
. Dec
201
515
– I
nsti
tute
for
Sus
tain
able
Inv
esti
ng:
Mill
enni
als
Dri
ve G
row
th in
Sus
tain
able
Inv
esti
ng (
2015
& 2
017)
16 –
clim
ateb
onds
.net
Vihreiden joukkovelkakirjalainojen (green bonds) markkina on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Liikkeelle laskettujen green bondien määrittämän markkinan koko on kasvanut noin 10 miljardista (2013) noin 100 miljardiin (2017). Arvio vuodelle 2018 on 130 miljardia dollaria.16Älä tingi tuotosta. Pienemmän hiilijalanjäljen
yhtiöihin sijoittava MSCI World Low Carbon Leaders on ylittänyt emoindeksinsä MSCI Worldin tuoton noin 5 prosenttiyksiköllä.
+900%
– 2 3 –
Taulukko 1 –
Vastuullisen sijoittamisen
yleistyminen näkyy globaa-
leissa rahavirroissa ja vas-
tuullisten sijoituskohteiden
määrän kasvussa (Global
Sustainable Investment
Review 2016).
U S E AT A N A LY Y S I T O S O I T TA V AT , että sijoittajilla on mah-dollisuus hyödyntää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja samalla muuttaa talouden rakenteita kohti vähähiilisyyttä. Keinovalikoima ulottuu kaikkiin omaisuusla-jeihin. Uusimpana trendinä markkinoilla ovat vaihtoehtois-ten omaisuuslajien vastuullisuusarvioinnin kehittäminen ja vihreät joukkovelkakirjat. Myös vaikuttavuussijoittaminen on nostamassa päätään maailmalla, pyrkien saavuttamaan po-sitiivisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tuottojen ohella.
Sijoituksilla voidaan siis jouduttaa puhtaan energian mur-rosta, mikä vaatii tällä hetkellä lisävipuvartta. Arvioiden mu-kaan globaali tarve uudelle vähähiiliselle infrastruktuurille tulee vaatimaan yli 90 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosien 2015–2030 välillä (tai 6 tuhatta miljardia dollaria vuo-sittain). Tällä hetkellä investointien määrä on kuitenkin vain noin puolet tästä tasosta. Energia- ja liikenneratkaisujen tulisi kattaa noin kaksi kolmasosaa tästä summasta (kuva alla).
2014
$ $
$ $
$ $
$ $
$ $
$ $
10,775 12,040
8,723
1,086
516
52
474
11,7% 5,7%
15,2%
22,0%s
86,4%
7,6%
724,0%
11,9%25,2%22,99018, 276Yhteensä
ALUE
Eurooppa
Yhdysvallat
Kanada
Aasia pl. Japani
Japani
VASTUULLISTEN SIJOITUSRAHAVIRTOJEN KASVU ALUEITTAIN 2014–2016
Australia ja Uusi-Seelanti
11,7%
49,0%
274,5%
15,7%
6689,9%
6, 572
729
148
45
7
2016
KASVU AIKA-
JAKSOLLA
ANNUALISOITU KASVU -VAUHTI
GLOBAALIT INFRASTRUKTUURIHANKKEET, TARVE VS. SUUNNITTEILLA
0
10
20
Bil
joo
na
a
30
40$Investointi-tarpeet 2015–2030
Suunnitteilla olevat investoinnit
Energia Liikenne Vesi TietoliikenneLähd
e: B
lack
Roc
k In
vest
men
tIn
stit
ute
ja M
cKin
sey
Cen
ter
for
Bus
ines
s an
d En
viro
nmen
t, t
amm
ikuu
201
6. Sijoituksilla voidaan jouduttaa puhtaan
energian murrosta.
Taulukko 1
– 2 4 –
WWF Suomi–
WWF Suomen sijoitustoiminnassa noudatetaan WWF:n globaaleja
vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Niiden mukaan vältetään sijoi-
tuksia yrityksiin, joiden ydinliiketoiminta on luokiteltavissa johonkin
seuraavista: tupakka, aseet ja asejärjestelmät, aikuisviihde, kosme-
tiikka- ja ei-lääketieteellinen teollisuus, jossa käytetään eläinkokeita
tai lääketestit uhanalaisilla eläimillä, kaupankäynti CITES-lajeilla
(CITES Appendix 1 Flora and Fauna). Näiden periaatteiden lisäksi
WWF Suomella on oma periaatteensa, jonka mukaan WWF Suomi ei
tee lainkaan sijoituksia ydinvoimaan sekä öljyyn, kaasuun ja hiileen.
Mandatum Life toimii WWF Suomen varainhoitajana.
Mandatum Life–
Mandatum Life on suomalainen finanssiyhtiö ja osa Sampo-konsernia.
Mandatum Lifen varainhoidon sijoitusfilosofian pääperiaatteet ovat
kärsivällisyys, kaikkien omaisuuslajien johdonmukainen hyödyntäminen
sekä vastuullisuus. Mandatum Life suosii pitkäjänteisesti toimialojen
parhaita yrityksiä tuotto-odotus huomioiden. Tällainen on vaikuttavaa
sijoitustoimintaa, sillä se parantaa vastuullisemmin toimivien yritysten
menestys edellytyksiä. Mandatum Life mittaa vuosittain hallinnoimiensa
sijoitussidonnaisten sijoitusten hiilijalanjäljen ja kuuluu myös kansain-
väliseen sijoittajaverkostoon Portfolio Decarbonization Coalitioniin,
joka pyrkii vähentämään sijoitusten hiilijalanjälkeä maailmanlaajuises-
ti. Yhtiö on myös allekirjoittanut Montreal Pledge -sitoumuksen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) –
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tunnistanut ilmastonmuu-
toksen ja luonnonvarojen hupenemisen keskeisiksi Suomen ja maailman
tulevaisuutta muovaaviksi megatrendeiksi, jotka koskettavat niin yhteis-
kuntia, yrityksiä kuin sijoittajiakin. Siksi Sitra on omaksunut aktiivisen
roolin ilmastonmuutoksen ja siitä kumpuavien riskien ja mahdollisuuksien
tutkijana. Sitra on tuottanut sijoittajayleisölle tarkoitettuja selvityksiä ja
tietoa ilmastoriskeistä sekä niiden huomioimisesta sijoitustoiminnassa.
Sitra hallinnoi n. 800 miljoonan euron peruspääomaa.
Oppaassa olevat tiedot ovat yleisiä ja ne on annettu tiivistetyssä muodossa eivätkä ne anna täydellistä kuvaa sijoittamiseen liittyvistä riskeistä. Sijoittamista koskevat tiedot on annettu vain tiedonantotarkoituksessa, eikä annettuja tietoja voida pitää suosituksena merkitä, pitää tai vaihtaa tiettyjä sijoituskohteita tai tehdä muita vakuutuksen arvonkehitykseen vaikuttavia
toimenpiteitä. Sijoittajan tulee huolellisesti perehtyä valitsemiensa sijoituskohteiden ja vakuutusten markkinointiaineistoon ennen vakuutus- tai sijoitussopimuksen ottamista, siihen
tehtäviä muutoksia tai sijoituskohteiden valitsemista tai muuttamista.
WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO
PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS