Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi

ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN

LOPPUARVIOINNIN RAPORTTI

Hankkeen toiminta-aika 11.2.2010–31.12 2013

1

KIITOKSET

Kiitämme kaikkia ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointiin osallistuneita henkilöitä, työryhmiä

ja yksiköitä. Arvostamme teidän meille antamaanne aikaa (,jota haastatteluihin upotessa saattoi

kulua tunti poikinensa) sekä jakamaanne arvokasta arjen ensikäden tietoa ja näkemystä. Erityiskiitos

nuorille heidän antamistaan haastatteluista ja jakamistaan kokemuksista, jotka ovat olleet merkittä-

vin hankkeen onnistumisen mittari. Kiitokset myös nuorten vanhemmille luvasta käyttää heidän

nuortensa näkemyksiä ja kokemuksia osana Nuorten Palvelu ry:n arviointi- ja kehittämistyötä.

Erityiskiitoksen ansaitsee myös ABC-ketju, jonka arkipäivän toimintaa olemme päässeet seuraamaan

ja jonka kattojen alla olemme saaneet vapaat kädet myös arvioinnin tekemiseen. ABC-ketjun asenne

kehittämisyhteistyöhön on koko hankkeen ajan ollut se, ettei kehittämisen kohteena ole vain ABC-

liikennemyymäläympäristö, vaan koko kenttä. Tämä on ollut hedelmällinen lähtökohta yhteistyölle,

jota on leimannut innostunut ja kokeileva positiivisuus.

SOSTE:n arviointitiimin jäsentämiä arvioinnin työkaluja ja menetelmiä on hyödynnetty laajasti tätä

loppuarviointia tehdessä. Arviointitiimin tuottama tieto on ollut keskeisin lähde arvioinnin asetel-

man suunnittelussa ja hahmottelussa sekä reitti myös muiden lähteiden äärelle. Suuri kiitos siis

SOSTE:n arviointitiimille koulutuksissaan tuomasta konkreettisesta avusta arviointiprosessiin sekä

ennen kaikkea tarttuvasta innostuksestaan arvioinnin tekemiseen.

Yhteystiedot:

Henriikka Strengell

Projektikoordinaattori

ABC kohtaa nuoria -hanke

[email protected]

puh. 040 157 7072

Mikko Leppävuori

Projektipäällikkö

ABC kohtaa nuoria -hanke

[email protected]

puh. 040 157 7848

Jaakko Nuotio

Toiminnanjohtaja

Nuorten Palvelu ry

[email protected]

puh. 0400 916 569

mailto:[email protected]



2

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 3

2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA ................... 5

2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa ................................................. 5

2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit ............................................................................ 8

3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ ............. 13

3.1 Päättöarvioinnin aineisto ................................................................................................... 13

3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät ........................................................................ 14

4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA ..................................................... 17

4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana ......................................................................... 17

4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin ............................................................................. 19

4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit ............................................................................... 21

5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS ................... 23

5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina ........................................................... 23

5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle ....................................................................... 26

6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ

– NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY ......... 28

6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia .......................................... 28

6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua .............................................. 29

6.3 Tutustumista on vielä tehtävä ........................................................................................... 31

7 LÄHTEET .............................................................................................................................................. 32

LIITTEET ..................................................................................................................................................... 33

3

1 JOHDANTO

Viimeisen viidentoista vuoden aikana ABC-liikennemyymälät ovat tulleet tutuiksi kaupungeissa ja

taajamissa niin pysähdyspaikkoina kuin ruokailu- ja ostospaikkoina, mutta myös ajanviettopaikkoina

kaiken ikäisten keskuudessa. Yllättävää on ollut se, kuinka ABC-liikennemyymälät ovat tulleet kuin

huomaamatta suureen suosioon erityisesti nuorten keskuudessa. Nuorista on tullut yhtä yleinen

ilmiö ABC:llä kuin ABC:stä on tullut Suomen teiden varsilla – molempien ilmiöiden tarjotessa toimin-

taa 24 tuntia vuorokaudessa. Nuorten ja ABC-työntekijöiden kohtaamiset ovat siis tulleet osaksi jo-

kapäiväistä ja arkista todellisuutta. Parantaakseen nuorten ja liikennemyymälöiden työntekijöiden

välistä vuorovaikutusta, lähti ABC-liikennemyymäläketju kehittämiskumppaniksi Nuorten Palvelu

ry:n hankkeeseen ABC kohtaa nuoria. Hanke on ollut käynnissä viimeisen noin neljän vuoden ajan

(vuosina 2010–2013), jona aikana on kehitetty ja kokeiltu erilaisia lähestymistapoja nuorten ja työn-

tekijöiden välisen arkisen yhteiselon sujumiseksi ABC-liikennemyymäläympäristössä.

Käsillä oleva arviointiraportti on osa hankkeen loppuraportointia. Tämän päättöarvioinnin keskiössä

on hankkeen tulosten ja vaikutusten arviointi eli hankkeen onnistuminen ja tavoitteiden saavutta-

minen kokonaisuudessaan. Arvioinnin kautta etsitään siis vastauksia kysymyksiin siitä, onnistuttiinko

tavoitteessa parantaa nuorten ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusilmapiiriä ja ovatko kehitetyt

toimintamallit ja tuotokset vastanneet tarpeeseen oletetulla tavalla. Tuloksia ja vaikutuksia tarkas-

tellaan suhteessa hankkeen tavoitteisiin, toimintaan ja tuotoksiin. Arviointi on myös osa hankkeen

toimintojen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan kehittämistä ja sen avulla on kerätty tietoa jatkotoi-

menpiteiden ja -kehittämisen tarpeista.

Arviointi on toteutettu hankkeen henkilöstön omana työnä. Loppuarvioinnin prosessista on vastan-

nut hankkeen projektikoordinaattori Henriikka Strengell. Projektikoordinaattorin tehtävässä tapah-

tui henkilöstövaihdos hankkeen viimeisen vuoden aikana, mikä tarjosi hyvän mahdollisuuden lähteä

tekemään arviointia ikään kuin hankkeen sisältäpäin katsovan ulkopuolisen silmin. Tämä on ollut

hyvä asetelma myös hankkeen tavoitteiden näkökulmasta, joiden keskiössä on ollut vuorovaikutuk-

seen liittyvät kysymykset ja ilmiöt. Vuorovaikutusprosesseihin osallistuminen on antanut syvälli-

sempää näkemystä vuorovaikutuksen luonteesta ja laadusta.

Arviointiraportissa paneudutaan tarkemmin myös hankkeen taustatekijöihin ja perusteluihin osana

Nuorten Palvelu ry:n toimintaa, mitä käsitellään luvussa 2. Nuorten Palvelu ry:n historiaa ja toimin-

4

nan logiikkaa käsittelevä osio on koottu perustuen järjestön toiminnanjohtajan Jaakko Nuotion

kanssa käytyihin keskusteluihin sekä hänen aiheesta kirjoittamiin lukuisiin teksteihin, esityksiin ja

puheisiin. Tätä taustaa vasten eritellään yksityiskohtaisemmin hankkeen tavoitteet sekä käydään

lävitse hankkeen työskentelytapoja ja aikaansaatuja tuotoksia pääpiirteissään. Luvussa 3 pureudu-

taan puolestaan päättöarvioinnin lähtökohtien erittelyyn käyden lävitse arviointiaineiston luonnetta

ja keräämistapoja sekä esitellään arvioinnin analysoinnin periaatteet ja siinä apuna käytetyt mene-

telmät.

Varsinaisiin arvioinnin tuloksiin päästään käsiksi luvuissa 4 ja 5. Luvussa 4 haastatteluaineistosta

nostetaan esiin poimintoja, jotka kuvaavat kohderyhmien ja hankkeeseen osallistuneiden tahojen

kokemuksia vuorovaikutusilmapiirin muutoksista ja näkemyksiä siitä, mitkä seikat siihen ovat vaikut-

taneet. Arvioinnin satoa käsitellään kohderyhmittäin niin nuorten, ABC-liikennemyymälöiden työn-

tekijöiden kuin paikallisten yhteistyökumppaneiden näkökulmat huomioiden. Luvussa 5 tuodaan

esille näkemyksiä hankkeen tuotosten, toimintamallien ja toimintatapojen onnistumisesta sekä käsi-

tellään hankkeen toiminnan onnistumista ja vaikutuksia erityisesti leviämisen ja juurtumisen näkö-

kulmasta. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti hanketta ohjanneiden tahojen näkemyksiä

hankkeen onnistumisesta tuoden esille myös arvioita hankkeen toiminnan kokonaisuudesta sekä

työnteon organisoinnista ja hallinnoinnista. Lopuksi luvussa 6 käsitellään arvioinnin pohjata esiin

nousseita pohdintoja ja johtopäätöksiä.

5

2 ABC KOHTAA NUORIA -HANKE – TAUSTA, TAVOITTEET JA TOIMINTA

2.1 Hanke osana Nuorten Palvelu ry:n historiallista jatkumoa

Nuorten Palvelu ry on vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sitoutumaton nuorisokasvatusjär-

jestö, jonka toimintaperiaatteena on toimia nuorten hyvinvoinnin puolesta heidän omilla reviireil-

lään. Järjestön tavoitteena on tuntea vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten arkea sekä etsiä

arkeen tukea, löytää auttajia ja kehittää yhteistoimintaa. Toiminnan periaatteena on, että nuoret

tukevat toisiaan.

Nuorten Palvelu ry:n toimintaa luonnehtii vahva katupäivystyksen ja etsivän työn perinne, jota jär-

jestö on ollut kehittämässä jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Työ nuorten reviireillä on ollut syste-

maattista ja pitkäjänteistä kartoitustyötä paikoissa, joissa nuoret ovat kokoontuneet. Katupäivystys

oli aktiivista aina 90-luvun puoleenväliin saakka kooten nuorista kiinnostuneet vapaaehtoiset vii-

konloppuisin nuorten sekaan huolehtimaan heistä muun muassa ohjaamalla päihtyneitä nuoria sel-

viämisasemille ja koteihin. Nuorten ja päivystäjien välille syntyi luottamuksellisia suhteita, mikä loi

mahdollisuuksia keskustella nuoria askarruttavista asioista, jotka liittyivät usein omaan perheeseen,

sosiaalisiin suhteisiin, omaan jaksamiseen, terveyteen, päihteiden käyttöön ja koulunkäyntiin. 90-

luvulla Nuorten Palvelu ry toi Suomeen myös norjalaisen etsivän nuorisotyön mallin, mitä kehitettiin

Tampereella toteutetussa kehittämishankkeessa (ks. Pihlaja 1997).

Hiljalleen kentältä alkoi 2000-luvun puolivälin jälkeen kantautua viestiä, ettei kaduilla enää tavoitet-

tukaan nuoria samalla tavoin kuin ennen. Nuorten joukot näyttivät kansoittavan kadut ja torit vain

painopisteviikonloppuina, mihin liittyvät havainnot olivat yhteneväisiä erityisnuorisotyöntekijöiden

ja nuorisotutkijoiden kanssa valtakunnallisesti. Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuo-

tio antoi hämmentyneille vapaaehtoisille yksinkertaisen tehtävän: ”Etsikää nuoret, pakkohan heidän

on jossakin olla toisensa seurassa aikaa viettämässä!” Päivystäjät tekivät tiedusteluaan ja kertoivat

vihdoin löytäneensä nuoret - ABC-liikennemyymälöistä. Liikennemyymälöiden lämpimissä ja viihtyi-

sissä sisätiloista löytyi sankoin joukoin nuoria, jotka saattoivat viettää aikaa sisällä istuskellen koko

illan, piipahtaa kerran tai pari illassa tai tulla viimeistään illan päätteeksi selviämään humalasta en-

nen kotiin menoa. Näihin aikoihin syntyi idea yhteistyön rakentamisesta ABC-liikennemyymälöiden

kanssa.

6

Nuorten Palvelu ry aloitti kenttätarkkailun ABC-liikennemyymälöissä vuonna 2008. Tämä kartoitus

vahvisti jo aikaisemmin saatua tietoa ABC:llä kokoontuvien nuorten suurista määristä ja joukkoko-

koontumisista. ABC:ltä löydettiin kouluaikaan hengailevia nuoria, jotka olivat tulleet sinne syömään

tai lintsaamaan, mopoilijoita, jotka aika ajoin pitivät suuria monisatapäisiä mopomiittejä sekä nuo-

ria, jotka käyttivät liikennemyymälää viikonlopun rientojen areenana tai selviämisasemana. Nuorten

suurten joukkojen kokoontumisten myötä syntyi häiriökäyttäytymistä ja ilkivaltaa, mikä sai aikaan

enenevässä määrin nuorten asioimista hillitseviä rajoituksia, kuten aukioloaikojen muutoksia ja ikä-

rajoja. Tilanne aiheutti yhteentörmäyksiä nuorten ja henkilökunnan välillä, mikä vaikutti negatiivi-

sesti työntekijöiden asenteisiin nuoria kohtaan sekä työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen.

Näihin aikoihin Nuorten Palvelu ry:ssä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä ABC-ketjun kanssa pyrki-

myksenä luoda rakentavampaa vuorovaikutusta nuorten ja työntekijöiden välille lisääntyvien rajoi-

tusten sijasta sekä lisätä siten myös nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Lisähuolen yhteistyön tar-

peelle loi työntekijöiltä tulleet viestit siitä, että nuorten keskuudessa on sellaisia nuoria, jotka hake-

vat ABC:ltä turva- ja suojapaikkaa silloin, kun kotona on liian turvatonta. Yöaikaan tai jouluna ja

muina juhlapyhinä turvaa hakevat lapset ja nuoret eivät olleet vieras näky aina auki olevissa ABC-

liikennemyymälöissä.

ABC kohtaa nuoria -hankkeen synty ja toiminta on siis ollut luonnollinen, ellei väistämätön, jatkumo

Nuorten Palvelu ry:n tekemälle etsivälle ja kartoittavalle työlle nuorten parissa. Nuorten Palvelu ry

on toimintansa alusta alkaen mennyt sinne, missä nuoret jo valmiiksi ovat, mikä onkin ollut selkein

peruste yhteistyölle ABC-ketjun kanssa. Yhtenäisenä ja laajana valtakunnallisena verkostona ABC-

liikennemyymälät ovat tarjonneet myös ainutlaatuisen kehittämisalustan uudenlaisten toiminta-

mallien luomiseen.

Kuvassa 1 (s. 7) on hahmoteltu Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljän vuosikymmenen aikana ta-

pahtuneita muutoksia nuorten reviireillä. Vuonna 2009, juuri ennen ABC kohtaa nuoria -hankkeen

toiminnan alkua, järjestö asetti pitkäjänteiseksi tavoitteekseen kehittää toimintaansa seuraavilla

nuorten reviireillä: 1) perinteisillä kaduilla ja toreilla, 2) kaupallisissa kasvuympäristöissä, 3) interne-

tissä ja 4) nuorten kämppiin suuntautuvassa työssä. Näillä reviireillä järjestön toiminnan tavoitteiksi

asetettiin edesauttaa nuorten arkisen hyvinvoinnin ylläpysymistä, edistää syrjäytymisvaarassa ole-

vien nuorten tavoittamista sekä auttaa ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä kärsiviä nuoria heidän

elämäntilanteissaan.

7

KUVA 1. Nuoruuden neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)

Kuvaan 2 (ks. alla) on kuvattu niitä Nuorten Palvelu ry:n historiassa tapahtuneita toiminnan muu-

toksia, joiden kautta järjestö on pyrkinyt vastaamaan nuorten reviireillä tapahtuneisiin muutoksiin.

Nuorten siirtyminen enenevissä määrin viettämään aikaansa kaupallisiin tiloihin, on haastanut pe-

rinteisiä kasvatusjärjestöjä etsimään kehittämisratkaisuja aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä myös

kaupallisten toimijoiden kanssa. Nuorten Palvelu ry on siirtynyt nuorten mukana tarkastelemaan

nuoruutta tällä uudella reviirillä, mistä ensimmäisenä konkreettisimpana osoituksena ABC kohtaa

nuoria -hanke käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana vuonna 2010.

KUVA 2. Nuorten Palvelu ry:n toiminnan neljä vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)

8

Järjestön kehittämistyö näissä nuorten kaupallisissa kasvuympäristöissä on jatkunut edelleen ABC

kohtaa nuoria -hankkeen viitoittamalla tiellä Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa vuodesta 2012

alkaen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen muodosti mittava valtakunnallinen nuorisokartoitus peräti

16 eri kaupungin kauppakeskuksissa, joissa kokemuksia ja mielipiteitä päästiin kysymään lähes 800

nuorelta. Hankkeen jatkovaiheessa vuonna 2013 kehittämisyhteistyötä syvennettiin Citycon Oyj:n

kanssa kehittäen yhtiön kauppakeskuksiin uusia toimintamalleja ja uutta osaamista nuorten kanssa

toimimiseen hyödyntäen kartoitusvaiheessa nuorilta saatua tietoa. Vuonna 2013 käynnistettiin

myös Tunturikeskukset lasten ja nuorten silmin -hanke, jossa kehittämistyötä tehdään Rukan ja Yl-

läksen hiihtokeskuksissa tarkastellen näitä suosittuja matkailukeskuksia nuorten hyvinvoinnin nä-

kökulmasta. Hankkeessa luodaan yhteisvastuullisia toimintamuotoja yrittäjien, julkisia palveluita

tuottavien kuntapalveluiden, viranomaisten ja järjestöjen kesken.

2.2 Hankkeen toiminnan ja arvioinnin raamit

Koska hankkeen toiminnan taustalla oli Nuorten Palvelu ry:ssä jo ennen hankkeen olemassaoloa

tehty kartoitustyö, ei hankkeen alkuvaiheessa ollut enää tarvetta ilmiön luonteen laajamittaiseen

kartoittamiseen. Samoihin aikoihin ilmestynyt nuorten ABC-hengailua kartoittanut Humanistisen

ammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus Nuorten ABC-hengailu ilmiöinä, tulkintoina ja toimenpi-

teinä (ks. Nikoskinen, 2010) vahvisti Nuorten Palvelu ry:n keräämää tietoa ja kokemuksia nuorten

olemisen ja ajanvieton piirteistä ABC-liikennemyymälöissä.

Hankkeen toiminta pystyttiin heti alkuvaiheessa keskittämään niihin seikkoihin, joiden jo tiedettiin

tarvitsevan tukea ja kehittämistä. Hankkeen päätavoitteeksi muodostui parantaa ABC-henkilökun-

nan ja nuorten välistä vuorovaikutusta siten, että se olisi rakentavaa kummankin osapuolen kan-

nalta. Pyrkimyksenä oli lähteä luomaan ja kehittämään ratkaisuja ja työmenetelmiä tilanteen paran-

tamiseksi yhdessä hankkeeseen mukaan lähteneiden viidentoista pilottiliikennemyymälän kanssa

niissä ilmenneiden erilaisten tarpeiden pohjalta. Voidaan siis sanoa, että vaikka kartoitustyö ennen

hankkeen alkua olikin jo tehty, on tarvelähtöisyys silti luonnehtinut vahvasti hankkeen kehittämis-

työtä. Hankkeen alussa ei ollut olemassa valmiita työmalleja, joita olisi sellaisenaan viety kaikille

paikkakunnille, vaan työskentelytavat ja menetelmät lähtivät muotoutumaan kunkin paikkakunnan

tilanteeseen perustuen.

9

Raha-automaattiyhdistykselle toimitettuun rahoitushakemukseen linjattujen toimenpiteiden poh-

jalta hankkeen tavoitteet määriteltiin toiminnan alussa seuraavasti:

ABC kohtaa nuoria -hankkeen päätavoitteena on:

lisätä osaamista kohdata nuoria ABC-liikennemyymälöissä

lisätä asiointiohjaustaitoja

lisätä ja tuottaa uusia toimintatapoja erilaisissa asiointitilanteissa nuorten kanssa mm. nuor-

ten suuret ryhmät, nuorten myöhäinen asiointiajankohta ikään nähden, reagoiminen häiriö-

käyttäytymiseen, rahapelaaminen ja tähän liittyvä asiointiohjaus

Osa- ja vaihetavoitteet ovat:

tuottaa toimipaikkakohtaisia käytäntöjä ja toimintamalleja

määritellä asiointiohjaamisen toimintatavat yhteistyössä mm. seuraavien tahojen kanssa: va-

paaehtoiset nuoret aikuiset, nuorten kanssa työtä tekevät tahot, turvallisuudesta vastaavat

osapuolet

lisätä asiointiturvallisuutta ajankohtina, jolloin nuoria asioi paljon liikennemyymälöissä

laatia liikepaikkakohtainen kirjallinen opas (toimintamanuaali) toimintatavoissa

osallistua nuorten virtuaaliyhteisöjen palveluohjaukseen (selvittää yhteisöjen merkitys)

Hankkeen toiminnan aikana tavoitteita aika-ajoin tarkennettiin ja kohdennettiin uudelleen hank-

keen ohjausryhmän ja Nuorten Palvelu ry:n hallituksen ohjauksella. Esimerkiksi syksyllä 2011 pääta-

voitteisiin lisättiin kohdat ”lisätä nuorten osallistamisen keinoja/muotoja nuorille tärkeän yhteisen

tilan kehittämiseksi” ja ”kehittämistyön tuloksien levittämiseksi ja juurruttamiseksi tuottaa toimin-

tamalleja sekä viestiä niistä laajamittaisesti”. Osa- ja vaihetavoitteita täydennettiin kohdalla ”tiivis-

tää yhteistyötä nuorisotutkimuksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja muiden nuorisoalan op-

pilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa”. Samaan aikaan tavoitteista rajattiin arpajaislain muu-

toksen seurauksena rahapelaamisen asiointiohjaukseen liittyvä kehittämistyö seurannan tasolle.

Myös sosiaalisen median ja virtuaaliyhteisöjen hyödyntäminen palveluohjauksessa jätettiin pois ta-

voitteista seurannan tasolle. Muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin toi myös hankkeen herättämä

ehkä yllättävänkin suuri yhteiskunnallinen kiinnostus, minkä vuoksi yhdeksi toimintaa keskeisesti

luonnehtivaksi piirteeksi muodostui laajempi viestiminen hankkeen toiminnasta ja menetelmistä.

Ulkopuolinen kiinnostus toi mukanaan lukuisia seminaariesiintymisiä ja koulutuskutsuja hyvinkin

erilaisiin tilaisuuksiin sekä haastatteluja ja juttupyyntöjä median eri viestimiin.

10

Hankkeen kohderyhmiksi muodostuivat aika itsestään selvästi nuoret, liikennemyymälöiden työnte-

kijät sekä pilottipaikkakuntien nuorisoalan yhteistyöverkostot. Kullekin kohderyhmälle muotoutui

oma tavoitteenasettelunsa, mikä on havaittavissa Kuviosta 1 (s. 12), johon on koottu Suunta-tauluk-

koa (Tekry 2010; SOSTE 2013) apuna käyttäen hankkeen koko toiminta-ajan tavoitteet ja menetel-

mät siten, kuin ne toimintakauden lopussa näyttäytyvät suunnanmuutosten ja tarkennusten jälkeen

yhteen koottuna.

Kohderyhmien kautta hankkeen toiminta suuntautui kolmen näkökulman mukaan. Nuoriin liittyvän

näkökulman kautta korostui nuorten osallisuuden lisääminen kiinnittäen huomiota siihen, kuinka

nuoret pääsisivät vaikuttamaan ABC-liikennemyymälöiden kulttuuriin. Näkökulma huomioi myös

nuorten ohjaamisen vastuullisuuteen kaikille yhteisen tilan käyttäjinä. Liikennemyymälän henkilös-

tön kanssa tehtävässä työssä keskiössä oli nuorten kohtaamiseen liittyvän tiedon ja osaamisen jal-

kauttaminen liikennemyymäläympäristöön. Näkökulmassa korostui paitsi työntekijöiden osaamisen

lisääminen myös heidän työssä jaksamisensa edellytysten parantaminen kehittämällä uusia työka-

luja työn arkeen ja kuormittaviksi koettuihin tilanteisiin. Toiminnan kolmas suunta kohdistui koko

nuorisotyön kenttään ja nuorten kanssa työtään tekeviin toimijoihin. Tämän näkökulman mukaisesti

hankkeessa kehitettiin paikallista verkostoyhteistyötä liikennemyymälöiden taustatueksi, tehtiin

oppilaitosyhteistyötä ja pyrittiin vaikuttamaan laajemmin yhteiskunnassa muun muassa viestinnän

keinoin tavoitteena lisätä tietoisuutta nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä ja niihin liittyvistä

mahdollisuuksista ja heikoista signaaleista.

Hankkeessa on työskennellyt kaksi kokopäiväistä projektityöntekijää (projektipäällikkö ja -koor-

dinaattori) ja hankkeen pilottikohteina olleet viisitoista liikennemyymälää ovat sijainneet ympäri

Suomen. Tämä lähtökohta on asettanut raamin sille, että hankkeen työskentelyote on ollut enim-

mäkseen koordinoiva ja konsultoiva. Joissakin yksiköissä on testattu kaikkia hankkeen aikana kehi-

tettyjä toimintamalleja, joissakin yhtä tai kahta, kun taas joissakin yksiköissä yhteistyö on koostunut

hanketyöntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön säännöllisistä tapaamisista ja tiedon vaihdosta.

ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria on pyritty lisäämään mm. hen-

kilöstökoulutuksilla, joita on järjestetty kokeiluluontoisesti muutamissa yksiköissä yhtenä ratkaisuna

tulehtuneeseen tilanteeseen sekä erityisesti uusien liikennemyymälöiden avauskoulutuksien yhtey-

dessä. Koulutuksia nuorten kaupallisista kasvuympäristöistä on pidetty yhtälailla myös nuorisoalan

toimijoille ja opiskelijoille, jotta tietoisuus uudenlaisen yhteistyön tarpeesta leviäisi mahdollisimman

11

laajasti. Liikennemyymälöiden tarpeita kuunnellen kirjoitettiin myös ABC ja nuoret -opas, joka teh-

tiin eräänlaiseksi toimintamanuaaliksi nuorten kanssa toimimiseen erilaisissa arjen tilanteissa kau-

pallisen ympäristön erityispiirteet huomioon ottaen. Oppaat on jaettu kaikille ABC-liikennemyymä-

löiden työntekijöille kaikkiin yli sataan ABC-liikennemyymälään ympäri Suomen.

Nuorten osallisuutta ja vastuullisuutta julkisen tilan käyttäjinä on pyritty lisäämään mm. luomalla

yksikkökohtaisia pelisääntöjä yhdessä nuorten kanssa. Pelisääntöjen tekemisestä on hankkeen ai-

kana syntynyt toimintamalli, joka perustuu paikkakunnan nuorisotoimen, nuorten ja liikennemyy-

mälän yhteistoimintaan. Pelisääntötyöskentelyssä on painotettu nuorten kuulemisen tärkeyttä tä-

män lisätessä huomattavasti nuorten sitoutumista sääntöjen noudattamiseen. Nuorille on liiken-

nemyymälöissä järjestetty myös nuorisotapahtumia, joiden organisoiminen on koonnut yhteen laa-

jasti paikkakuntien julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoita. Tapahtumat ovat usein

koostuneet paitsi muutamista musiikkiesityksistä ja nuorille suunnatuista tarjouksista myös erilai-

sista kilpailuista ja toiminnoista, joiden kehittelyssä vain luovuus on ollut rajana – ovathan juurikin

itse nuoret useilla paikkakunnilla päässet mukaan tapahtumien järjestämiseen. Yhdellä paikkakun-

nalla nuorten osallisuuden lisäämisen keinona päästiin kokeilemaan myös nuorten ottamista mu-

kaan liikennemyymälän suunnitteluvaiheeseen.

Sektorirajat ylittävää yhteistyötä on kehitetty paikkakuntakohtaisesti kokoamalla yhteen monialaisia

yhteistyöverkostoja liikennemyymälöiden ympärille. Näissä yhteistyöverkostoissa ovat nuorten asi-

oissa tietoaan ja osaamistaan päässeet vaihtamaan niin liikennemyymälöiden, nuorisotoimen, pai-

kallisten yhdistysten ja järjestöjen, koulujen, seurakuntien, sosiaalitoimien kuin poliisinkin edustajat.

Joillakin paikkakunnilla myös nuoret ovat säännöllisesti osallistuneet näihin verkostotapaamisiin.

Hankkeen työskentelyn tavoitteena on ollut koota paikallisista toimijoista se arkinen ”hartiatyö-

voima”, jonka voimin jatkuvaluonteinen kenttätyö on mahdollistunut ja jäänyt pysyväksi toiminnaksi

paikkakunnille.

12

KUVIO 1. ABC kohtaa nuoria -hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen Suunta-taulukko.

Nuoret ovat siirtyneet hengailemaan kaduilta kaupallisiin tiloihin, mikä on luonut uuden haasteen paitsi kaupallisille toimijoille myös nuorisotyölle.

TARVE

PÄÄMÄÄRÄ Nuorten Palvelu ry kehittää ja tekee työtä nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi nuorten reviireillä kaupallisessa ympäristössä.

TAVOITTEET Kaupallinen tila (ABC) nuorten hyvinvoinnin huomioijana

Kartoitetaan nuorten hengailua kaupallisissa tiloissa ABC-liikennemyymäläympäristössä sekä parannetaan henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Selvitetään myös paikkakuntien verkostoyhteistyön tar-peita ja mahdollisuuksia. Tarpeiden pohjalta luodaan uusia toimintamalleja nuorten kanssa toimimiseen kaupallisessa ympäristössä.

ABC ja kaupalliset toimijat

Lisätään asiointiturvallisuutta ja ABC-henkilökunnan osaamista kohdata nuoria sekä tuotetaan uusia toimintatapoja erilaisiin asiointitilanteisiin nuorten kanssa.

Yhteistyöverkosto ja yhteiskunnal-linen vaikuttaminen Lisätään tietoa nuorten hengai-lusta kaupallisissa tiloissa ja luo-daan verkostoyhteistyön malleja, mistä viestitään laajamittaisesti.

ALA-

TAVOITTEET

Nuorten osallisuuden lisääminen Lisätään nuorten osallisuutta kaupallisissa tiloissa ja ohjataan nuoria vastuullisuuteen yhteisen tilan käyttäjinä.

– Henkilökunnan ja nuorten tapaamiset

– Nuoret mukaan toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun

– Nuoret ja henkilökunta pohtimaan yhdessä ABC:llä käyttäy- tymisen sääntöjä

KEINOT – Yhteistyöverkostot ABC:n tueksi

– Yhteistyö nuorisotutkimuksen, nuorisoalan oppilaitosten sekä muiden hankkeiden kanssa

– Tiedotus ilmiöstä sekä hankkeen toiminnasta laajamittaisesti

– Tiedonvaihto ja tarpeiden kartoitus ABC-henkilökunnan ja ketjuohjauksen kanssa

– Henkilöstökoulutus

– Kirjallisen materiaalinen tuottaminen ABC-henkilökunnalle

PROSESSIT – Yhteisten tapaamisten koordinointi

– Tapahtumien järjestäminen

– Pelisääntötyöryhmien kokoaminen ja koordinointi

– Monialaisen verkostoyhteistyön rakentaminen ja koordinointi

– Koulutus, tiedotus, konsultointi, viestintä ja seuranta

– Liikennemyymäläkohtainen kartoitus ja konsultointi

– Koulutusten pitäminen sekä koulutusyhteistyö S-ketjun kanssa

– Nuorten kontaktointi

– Nuorisotapahtumien valmistelut

– Pelisääntöäänestysten järjes- täminen ja pelisääntöjen kokoaminen

– Säännölliset käynnit pilotti- paikkakunnilla, työntekijöiden tapaamiset ja haastattelut

– Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus

– Alueellisten toimijoiden kontaktointi ja kokoaminen yhteen

– Koulutusten järjestely, suunnittelu ja toteutus

– Toiminnan esittely seminaa- reissa ja julkaisuissa

TEHTÄVÄT

– ABC ja nuoret -opas

– Nuorten kohtaamisen koulu- tusmoduuli ABC-henkilökunnalle

– Toimenpide- ja aineistopankki ABC-ketjun käyttöön

– Pelisääntömalli sekä pelisääntö- työskentelyn ohje

– Nuorisotapahtumat

– Koulutus- ja viestintämateriaalit ei-kaupallisille toimijoille

– Yksityisen ja julkisen sektorin yhdistävän verkostoyhteistyön malli

TUOTOKSET

– Henkilökunnan nuorisotietämys ja osaaminen kohdata nuoria on lisääntynyt, ja siten työn kuormittavuus on vähentynyt

– Nuoret kokevat tulleensa paremmin huomioiduksi ABC-lii- kennemyymälöissä

– Nuoret ymmärtävät paremmin oman toimintansa vaikutukset kaupalliseen ympäristöön

– Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on lisääntynyt

– Tietoisuus ilmiöstä on lisäänty- nyt ja se otetaan huomioon sekä nuorisoalan että kaupallisen kentän toiminnassa laajemmin

TULOKSET

ONNISTUMISEN

KRITEERIT

– Hankkeen tuotokset ovat juur- tuneet osaksi S-ryhmän omaa toimintaa

– Hankkeen tuotoksia on voitu hyödyntää muissa kohteissa

– Nuorten kanssa keskustellaan säännöllisesti

– Ilkivalta on vähentynyt – Ilmapiiri liikennemyymälöissä on

parantunut

– Tuotetun tiedon leviäminen ja näkyvyys mediassa

– Säännöllinen tiedonvaihto jat- kuu ja/tai työryhmät ovat jatka- neet toimintaansa

13

3 PÄÄTTÖARVIOINNIN TOTEUTUS JA KEINOT – VAIKUTUKSIA ETSIMÄSSÄ

3.1 Päättöarvioinnin aineisto

Päättöarviointia varten kerättiin erikseen laaja arviointiaineisto, johon arviointi tässä yhteydessä

suurimmaksi osaksi perustuu. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty hankkeen aikana syntynyttä

muuta aineistoa kuten lukuisia muistioita tapaamisista eri tahojen kanssa, sähköpostiviestintää pi-

lottikohteiden liikennemyymäläpäälliköiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, koulutus- ja tapah-

tumapalautteita sekä hankkeessa vuosittain toteutettuja palautehaastatteluja. Päättöarvioinnin ai-

neiston kerääminen aloitettiin keväällä 2013 jatkuen syksyyn saakka. Tietoa kerättiin pääasiassa

haastattelun keinoin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluissa. Haastatteluiden kautta saatua tietoa on

täydennetty lomakekyselyiden avulla.

Arvioinnin pääasiallisina kohderyhminä olivat nuoret, ABC-liikennemyymälöiden työntekijät sekä

pilottipaikkakuntien yhteistyöverkostot. Lisäksi arviointitietoa kerättiin muutamilta hankkeessa mu-

kana olleilta alueosuuskaupoilta ja hankkeen kehittämiskumppanilta ABC-ketjuohjaukselta sekä

hankkeen ohjausryhmältä ja Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta. Alla olevaan taulukkoon (ks. Tau-

lukko 1) on koottu eri tiedonkeruumenetelmät lukumäärineen ja kohderyhmineen.

TAULUKKO 1. Aineiston keruun ja haastattelujen muodot sekä menetelmät kohderyhmittäin.

KOHDERYHMÄ KPL YHTEENSÄ (hlö)

Nuoret n. 30 Ryhmähaastattelu 4 (osallistujia yht. n. 20) Pop-up kyselyt ja videopalautteet 10

ABC-ketju 37 Ketjuohjauksen edustajat/haastattelu 2 Osuuskauppojen edustajat/haastattelu 3 Liikennemyymäläpäälliköt/haastattelu 4 Palveluvastaavat/haastattelu 3 Työntekijät/lomakekysely 3 toimintayksikköä /25 kpl

Yhteistyöverkosto 21 Ryhmähaastattelu 3 (osallistujia yht. 17) Yksilöhaastattelut 4

Ohjausryhmä Sähköinen lomakekysely 5 5

Nuorten Palvelu ry Hallitus/sähköinen lomakekysely 4 4

Kaikki haastatellut/kyselyt 97

MENETELMÄ YHTEENSÄ

Ryhmähaastattelujen lkm (+hlö) 7 (37) Yksilöhaastattelu (+nuoret) 16 (10) Sähköinen kyselylomake 34

14

Haastatteluin tietoa kerättiin riittävin otoksin ABC-liikennemyymäläpäälliköiltä ja palveluvastaavilta

(ks. haastattelurunko Liitteessä 1), osuuskauppojen edustajilta (ks. Liite 2) sekä ABC-ketjuohjauk-

selta (ks. Liite 3). Nuorten ja paikkakuntien yhteistyöverkostojen haastattelut toteutettiin suurim-

maksi osaksi ryhmähaastatteluin, poikkeuksena muutamien yhteistyötahojen yksilöhaastattelut.

Näiden kohderyhmien haastattelut toteutettiin systematisoinnin menetelmää hyödyntäen (ks. Luku

3.2). Liikennemyymälöissä kohdatuilta nuorilta tietoa kerättiin myös ns. vapaamuotoisten videopa-

lautteiden ja ”pop-up kyselyiden” muodossa.

Lomakekyselyin tietoa kerättiin otoksena kolmen ABC-liikennemyymälän työntekijöiltä (ks. kysely-

lomake Liitteessä 4), hankkeen ohjausryhmältä (ks. Liite 5) ja Nuorten palvelu ry:n hallitukselta (ks.

Liite 6). ABC-työntekijöiden tuottamaa tietoa verrattiin johdon, liikennemyymäläpäälliköiden ja yh-

teistyöverkostojen kokemuksiin. Hankkeen ohjausryhmältä kerättiin tietoa hankkeen toiminnan ja

prosessien onnistumisesta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta lisäksi hankkeen toiminnan sopi-

vuudesta järjestön kokonaistoimintaan nähden.

3.2 Vaikutusten hahmottamisen menetelmät

Vaikutusten arvioinnissa on kyse erityisesti muutoksen ja siihen vaikuttavien tekijöiden hahmotta-

misesta. Keskeisimpiä arviointikysymyksiä tässä yhteydessä ovat siis mm. Saatiinko aikaan muu-

tosta? Mikä sai aikaan muutoksen ja miten se tapahtui? Mikä mahdollisesti esti muutosta tapahtu-

masta? Oliko toimenpiteillä joitakin odottamattomia vaikutuksia (positiivisia/negatiivisia?) Ovatko

muutokset olleet pysyviä? Vaikutuksia tarkastellaan yhtäältä koko hankkeen toiminnan ja tavoittei-

den prosessien jatkumona ja toisaalta pureutuen tarkemmin tiettyihin arkipäivän vuorovaikutus-

tilanteisiin. Arvioinnin keskiössä on myös hankkeessa kehitytettyjen toimintamallien ja tuotosten

onnistumisen ja toimivuuden arviointi.

Hankkeen prosesseja ja niiden onnistumisen arviointia varten oivan tarkastelukeinon tarjoaa vaiku-

tusketjumalli. Vaikka Suunta-työkalun pohjalta luotu Kuvio 1 (s.12) ei ole syntynyt kronologisesti

etenevässä järjestyksessä, edustaa se selkeästi vaikutusketjumallin mukaista ajattelua (ks. Kuvio 2, s.

15).

15

KUVIO 2. Vaikutusketjun kuvaus. (Mukaillen SOSTE 2013; Virtanen 2007, 87.)

Vaikutusketjumallin avulla arvioidaan hankkeen toiminnan etenemistä sekä toimintatapojen valin-

taa ja onnistumista tavoitteisiin ja tarpeeseen nähden. Näin mallin kautta voidaan hahmottaa myös

hankkeen hallinnoinnin ja resursoinnin onnistumista. Mallin avulla voidaan ammentaa tietoa hank-

keen relevanssista, tehokkuudesta, vaikuttavuudesta sekä hankkeen hyödyllisyydestä ja pysyvyy-

destä. Relevanssissa on kyse tavoitteen kohdentumisesta tarpeeseen nähden, tehokkuudessa tuo-

tosten suhteesta niihin kohdennettuihin panoksiin nähden sekä vaikuttavuudessa vaikutusten ja

tulosten suhteesta panostettuihin resursseihin ja tavoitteeseen. Hankkeen hyödyllisyyden ja pysy-

vyyden arviointiin puolestaan päästään käsiksi tarkastelemalla vaikutuksia suhteessa tarpeeseen.

(SOSTE 2013.) Vaikutusketjumallin avulla päästään arvioimaan hankkeen raameja sekä toiminnan

oletuksia ja niiden loogisuutta. Malli ei kuitenkaan ota riittävän syvällisesti huomioon arjen vuoro-

vaikutusympäristöjä ja siihen liittyviä jatkuvasti liikkeessä olevia prosesseja ja systeemejä, mitä var-

ten tarvitaan täydentävää tarkastelukulmaa.

Pilottiliikennemyymälät ja -paikkakunnat yhteistyöverkostoineen muodostavat kukin omanlaisensa

systeemin, joiden kuvaamiseen tarvitaan vuorovaikutuksen ja ilmapiirin muutoksiin pureutuvaa

mallia tai menetelmää. Systeemiajatteluun perustuva systematisoinnin menetelmä tarjoaa juuri

tällaisen vaihtoehdon ja sen avulla päästiin kuvaamaan liikennemyymälöissä ja niiden ympäristöissä

tapahtuneita muutoksia. Vaikutusketjumalli kuvaa hankkeen ja sen prosessien etenemistä kun taas

systematisoinnin avulla saadaan tarkempaa tietoa muutoksen mekanismeista prosessien sisällä.

Systeemiajattelun pohjalta kehitetty systematisoinnin menetelmä (systematization of experiences)

on syntynyt 1970-luvun Latinalaisessa Amerikassa, josta sen käyttö on sittemmin levinnyt ympäri

maailman ja yleistynyt viimeaikoina nopeasti. Menetelmän tarkoituksena on saada erilaisiin toimin-

VAIKUTUS TULOS TUOTOS TOIMEN-

PIDE PANOS TAVOITE TARVE

16

toihin osallistuneita ihmisiä jäsentämään ja kommunikoimaan toiminnan kautta oppimistaan asi-

oista. Systematisoinnin avulla pyritään kuvaamaan systeemin osasia, siihen sisältyviä vuorovaikutus-

suhteita ja systeemin muuttuvaisuutta sekä sitä millaisia seurauksia ja merkittävyyttä vuorovaiku-

tussuhteilla on. Systeemeinä kuvataan erilaisia yhteiseen toimintaan perustuvia ryhmiä. Ne nähdään

sisäisesti jatkuvassa liikkeessä olevina kokonaisuuksina, joissa jokainen sen osa ja siinä tapahtuvat

muutokset vaikuttavat systeemiin kohdistuneisiin panoksiin ja tavoitteisiin sekä sen toiminnan

kautta syntyviin tuloksiin. (ActionAid 2009.)

Systematisointi on osallistava systeemiajattelua edustava menetelmä. Se sopii oppimisen ja yhtei-

sen päämäärän kirkastamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä muutosteorian vahvistamiseen (tie-

toa, miten muutos tapahtuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat). Systematisoinnin keskiössä on pohtia

ja jakaa yhdessä systeemin toiminnassa mukana olleiden kokemuksia siitä, mitä tapahtui ja miten

sekä mitä voimme kokemuksista oppia. Systematisoinnin toteuttaminen koostuu pääpiirteittään

neljästä vaiheesta: suunnittelusta, kokemusten uudelleenrakentamisesta, kokemusten analysoin-

nista ja tulkinnasta sekä tuloksista viestimisestä. (SOSTE 2013.) (Systematisoinnin eri vaiheiden yksi-

tyiskohtaisempi kuvaus on nähtävissä Liittessä 7). Tässä arvioinnissa systematisoinnin avulla on pu-

reuduttu vuorovaikutukseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin ja sen syihin, mitä kautta hahmotel-

laan myös systeemissä osallisina olevien rooleja. Haastattelujen perusteella on nostettu esiin tapah-

tumia, jotka jollakin tavoin ovat vaikuttaneet liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiriin ja py-

ritty sitä kautta tekemään yleistyksiä muutoksen mahdollisista elementeistä.

17

4 TULOKSIA OSA I – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSESSA

4.1 Ilmapiirin muutokset nuorten kokemana

Nuorten kokemukset ovat hankkeen ABC-työntekijöihin liittyvän tavoitteen ”lisätä osaamista koh-

data nuoria” onnistumisen ja vaikuttavuuden mittari. Kaikki tähän tavoitteeseen liittyneet toimet,

keinot ja tuotokset ovat siis kohdistuneet samalla myös nuorten kohderyhmään. Tavoitteen taus-

talle on liittynyt oletus siitä, että nuorten osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät työntekijöiden osaami-

sen lisääntymisen yhtenä vaikutuksena. Nuorten rooli hankkeen kohderyhmänä on ollut jokseenkin

erikoinen, sillä nuoret eivät välttämättä ole olleet tietoisia ABC kohtaa nuoria -hankkeen olemassa-

olosta edes silloin kun he ovat osallistuneet hankkeen toimintaan - eikä tämä ole hankkeessa tavoit-

teena ollutkaan.

Nuoriin liittyvänä tavoitteena on ollut ”lisätä heidän osallisuutta ja ohjata heitä vastuullisuuteen yh-

teisen tilan käyttäjinä”. Vaikkakin osa hankkeessa mukana olleista nuorista on tavoitettu suoraan

liikennemyymälöistä, ovat nämä kohtaamiset olleet satunnaisia eikä niiden tarkoituksena ole ollut

koota säännöllisiä nuorten ryhmiä hankkeen toimintaan. Tällainen toimintatapa olisi suorastaan

sotinut hankkeen ja Nuorten Palvelu ry:n toiminnan ideologiaa vastaan, kun pyrkimyksenä on ollut

luoda positiivisempaa kuvaa nuorten hengailusta ja sen suuresta merkityksestä nuoruuden kasvuun.

Tämän näkökulman mukaisesti on pyritty korostamaan osallisuuden arkisuutta ja painottamaan sitä,

että nuorten osallisuuden lisääminen on mahdollista muutenkin kuin heitä aktivoimalla. Kaupalli-

sissa kasvuympäristöissä nuorten osallisuus on juurikin hengailua eli kaveripiireihin liittymistä sekä

päivittäisten arkisten hyvien asiakaskohtelukokemusten ja positiivisen huomioimisen kautta synty-

vää hyväksyntää.

Vuorovaikutuksen muutoksien todentaminen on pulmallista niiden vaikean mitattavuuden vuoksi.

Nämä muutokset ovat arjen pieniä suuria tapahtumia, jotka vuorovaikutuksen osapuoltenkin ta-

holta havaitaan usein vain pieneltä vaikuttavina nyansseina, jonkinlaisena eroavaisuutena aikaisem-

paan. Parhaimmin näitä kokemuksia päästiin tarkastelemaan kuuntelemalla nuorten kertomuksia

arkisista tapahtumista. Erään ABC:llä paljon aikaansa viettäneen nuoren kertomus asiakaskohtelun

muuttumisesta sen jälkeen, kun hän osallistui hankkeen kautta syntyneeseen yhteiseen toimintaan

liikennemyymälän työntekijöiden kanssa, kuvaa yhtä tällaista arjen muutosta:

”Ennen niinku myyjät, tai siis ne ei niinku, että jos kysy jotakin, että missä on jotakin niin ei mitään pu-

hunut. Mutta aina sitten kun mä olin äitin kanssa, niin joo totta kai tulee heti näyttelemään. Niin mä

18

mietin, että mikä helvetti tässäkin on niinku, niin sitten meidän äiti vaan sitä sano että aika ihme

homma. Mutta kyllä ne nytten on mullekin tullu. Varmaan sillon näytti niin pelottavalta.”

Tämä nuoren tarina kuvaa sitä, kuinka tullessaan henkilökohtaisesti tutuksi liikennemyymälän työn-

tekijöiden kanssa, koki hän asiakaspalvelun hänen itsensä suhteen parantuneen samalle tasolle,

kuin hänen äitinsä saama palvelu oli jo aikaisemmin ollut. Tutuksi tulemisen vaikutuksia omaan

käyttäytymiseensä nuorten joukko kuvaili myös seuraavin sanoin:

”No onhan ne [myyjät] niinku mukavempia sillai --- No onhan se paljon mukavempaa, kun ei ihan niin

helposti heitetä pihalle jos kaverit vähän rellestää --- No kyllähän se vaikutti [omaan käyttäytymiseen]

--- Vähän rauhottu vähän enemmän silleen, että ei kehannu olla niin semmonen niin villillä päällä. En-

nen sitä aatteli vaan, että ne [myyjät] on semmosia kärttysiä, ja semmosia --- mutta ne on ihan muka-

via.”

Näiden ja monien muiden tarinoiden kautta voidaan todeta, että nuorten asiakaskohtelukokemus

paranee, kun työntekijöiden kanssa tullaan tutuksi. Nuorten oman kertomansa mukaan he myös

käyttäytyvät paremmin, silloin kun ovat muodostaneet työntekijöihin henkilökohtaisemman suh-

teen. Tätä vahvistavat myös monien työntekijöiden havaitsemat muutokset nuorten käyttäytymi-

sestä ja näin ollen tutuksi tulemisella on merkitystä myös työntekijöiden työssä viihtymisen kan-

nalta. Näyttäisi siis siltä, että molemmat edellä mainituista tavoitteista toteutuivat tutuksi tulemi-

sen kautta.

Nuorten kertomana aika, jolloin liikennemyymälässä oli enemmän nuoriin kohdistuvia tiukkoja rajoi-

tuksia, näyttäytyi tämän kuvauksen kaltaisina arkisina tilanteina (otteita useamman nuoren saman-

aikaisesta kertomasta):

”Sillon [kun tietty vartija oli vuorossa] ei kukaan ollut täällä apsilla.” --- ”Paitsi ne joilla oli rahaa ostaa

kahvia.” --- ”No siis nehän tuli heti käännyttämään, että---” ”Niin se oli tyyliin niinku ovelta suoraan, se

ykskin vartija oli semmonen, että se suunnilleen päivysteli nuilla ovilla ja kun otti kahvasta kiinni, niin

saman tien karjas jo että ulos.--- Ja sit kun mäkin pari kertaa vähän kapinoin niitä vastaan, kun se

heitti meidät varmaan sen yhden päivän aikana kolme kertaa pihalle ja mä kävin aina kysymässä lii-

kennemyymäläpäälliköltä [kutsuu nimeltä], että mikä on, että onko säännöt muuttunut, että eikö me

saada enää olla täällä ja [liikennemyymäläpäällikkö] sano että joo joo saatte kunhan että roskaa ja

ootte asiallisesti --- Me oltiin oltu koko ajan asiallisesti eikä me oltu roskattu, ja se vartija kävi heittä-

mässä meidät kolme kertaa pihalle, niin sitten mulla kilahti ja mä huusin sille [vartijalle] vähän aikaa

päin naamaa ja se meni ihan hiljaseks, heitti säkin huuleen ja lähti kävelemään”

Kertomuksen tilanne ei anna nuorille kovin johdonmukaista kuvaa heidän käyttäytymisensä ohjaa-

misesta. Tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka aikuisten ristiriitaiset toimintamallit ajavat tilanteen

nuoren ylilyöntiin, joka puolestaan yleensä vahvistaa negatiivista kuvaa ja suhtautumista nuoriin.

19

Tämän vuoksi henkilökunnan koulutuksissa on luotu yksiköihin myös henkilökunnan yhtenäisiä toi-

mintamalleja ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin on pyritty myös ABC ja nuoret -oppaan ja eJollaksen

”ABC kohtaa nuoret” -verkkokoulutuksen keinoin. Siinä missä nuoret ovat kokeneet pelisäännöt

selkeiksi ohjeistuksiksi, samoin myös työntekijät ovat kokeneet yhtenäiset toimintamallit varmuutta

ja koko työyhteisön tukea haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa.

”Alussa ei saanut viedä tilaa, hengailu ei ollut niin sallittua. Nyt ystävällisempää, hyvä palvelu. Myyjät

puuttuvat samalla lailla.”

4.2 Arjen muutokset työntekijöiden silmin

Liikennemyymälöiden muuttunutta ilmapiiriä kuvaa hyvin erään osuuskaupan ABC-ryhmäpäällikön

pohdinta siitä, että tavallaan liikennemyymälöissä ei päälisin puolin ole muuttunut mikään, nuoret

käyvät edelleen yhtä paljon ja haastavampiakin tilanteita tulee vastaan, mutta nuoria ei siitä huoli-

matta koeta enää haasteeksi. Hän kertoi, että liikennemyymäläpäälliköiden palavereissa nuoret ei-

vät enää nouse keskusteluun, toisin kuin aiemmin nuorten synnyttämät haasteet olivat palaverei-

den vakioaiheita. Mitään yksittäistä syytä tai seikkaa tilanteen muuttumiseen hän ei pystynyt ni-

meämään, vaan arveli, että pelkästään nuorisoaiheen nostaminen esille ja se, että asia on ollut pu-

heissa, on jo itsessään auttanut. Työntekijät ovat tulleet tutummaksi nuoriin liittyvien asioiden suh-

teen ja saanet valmiuksia toimia tilanteissa siten, ettei niitä ole enää koettu niin kuormittavina.

Liikennemyymäläpäälliköiden puheessa nuoret nähtiin erottamattomana osana ABC:n arkea ja ku-

vasivat nuoria usein samoin sanoin ABC:n arjen ”ydinalueena”. Nuorten tulo ABC:n arkea keskeisesti

määrittäväksi piirteeksi, on saanut työntekijöissä aikaan myös heidän rooliinsa liittyviä ristiriitoja

sekä tuonut ABC:lle uudenlaisia ilmiöitä – samanlaisia jotka ovat olleet tuttuja esimerkiksi kouluissa,

nuorisotaloilla tai muissa ammattikasvattajien työn areenoilla. Näitä ABC:llekin rantautuneita nuo-

ruuden ilmiöitä ovat muun muassa jatkuva rajojen ja auktoriteettien testaaminen sekä toisaalta tur-

van hakeminen kodin ulkopuolisista aikuisista. ABC:n työntekijät näkevät jopa ammattikasvattajiakin

enemmän sellaisia nuoruuden ilmiöitä, jotka liittyvät erilaisiin kokeiluihin ja rajojen testaamiseen

esimerkiksi päihteiden suhteen.

Nuoruuden ilmiöiden tuleminen osaksi oman työn arkipäivää jokseenkin yllättäen, saa ymmärrettä-

västi aikaan voimakkaitakin vastustusreaktioita. Varsinkin hankkeen alkuaikaan olivat ”Meidänkö

näitä kuuluu kasvattaa?” -tyyliset kommentit ja ihmettelyt hyvin yleisiä. Kasvattaminen -sana vai-

20

kuttaisi saaneen melko negatiivisen vivahteen työntekijöiden puheessa. Toisaalta tuodaan selkeästi

esille, että kasvattaminen ei missään nimessä pitäisi kuulua liikennemyymälätyöntekijän työhön,

mutta toisaalta heti seuraavassa lauseessa saatetaan todeta, että ”kyllähän me ollaan kasvatettu jo

kaksi sukupolvea nuoria.” Kasvattamisen kuvattiin olevan ”sellaista tapakasvatusta, käytöstapojen

opettamista ja jatkuvaa kissa-hiiri-leikkiä esimerkiksi pelikoneiden kanssa.” Tämän kaltaiset kuvauk-

set luovat vaikutelman olosuhteiden pakosta ja jokseenkin alistuen hyväksytystä tapakasvattajan

roolista omaan työhön. Tällainen rooliristiriita on omiaan synnyttämään uupumisen ja kuormitta-

vuuden kokemuksia.

Toisaalta monien arjen ristiriitojen havaittiin hankkeen aikana olevan yllättävänkin helppoja rat-

kaista. Keskusteluyhteyden löydyttyä nuoriin, huomattiin nuorten kanssa olevan tarve käydä läpi

aikuisille hyvin itsestään selviäkin asioita, kuten rahapelaamisen K18-ikärajaa, mikä koettiin työnte-

kijöiden taholta usein yllättäväksi asiaksi. Keskusteleminen nuorten kanssa siitä, etteivät työntekijät

heitä tahallaan hätistele tai rajoita mielivaltaisesti, on saanut aikaan vähemmän jännittyneen kans-

sakäymisen nuorten kanssa ja luonut molemminpuolista ymmärrystä. Monia vastaavia tilanteita

päästiin käymään lävitse muun muassa pelisääntötyöskentelyn avulla, mikä koettiinkin työntekijöi-

den mielestä yhdeksi toimivimmista hankkeen toimintamalleista. Samoin myös liikennemyymälän

ympärille muodostetut monialaiset yhteistyöverkostot koettiin merkittäväksi avuksi ja loivat tun-

netta siitä, etteivät liikennemyymälän työntekijät ole yksin nuorisoasian kanssa. Erityisen merkittä-

väksi yhteistyöverkostojen apu koettiin liikennemyymäläpäälliköiden taholta.

Työntekijöiden ja erityisesti liikennemyymäläpäälliköiden puheessa tuotiin vahvasti esille sitä, että

nuorten kanssa toimiminen vaati asiakas-palvelutaitojen lisäksi myös ”jotain muuta” osaamista,

mitä ei osattu kuitenkaan tarkemmin määritellä. Kaikkein osuvimmin sitä kutsuttiin usein ”pelisil-

mäksi”, jonka koettiin olevan kuitenkin jotain muuta, kuin kasvattamistakaan. Tämän pelisilmän ko-

ettiin syntyvän osittain kokemuksen kautta, mutta sitä varten koettiin tarvittavan myös koulutusta

ja osaamisen kehittämistä.

Arvioinnin ja koko hankkeen aikana tuli voimakkaasti esille myös työntekijöiden tarve purkaa ja kes-

kustella nuorten kautta työn arkeen syntyvistä haasteista. Tämä tuli esille henkilöstökoulutuksissa

syntyneiden keskusteluiden yhteydessä, minkä lisäksi monet kertoivat purkavan tilanteita säännölli-

sesti työkavereiden kesken. Tämä vaikutti olevan merkittävää työssä jaksamisen kannalta antaen

voimia kohdata taas uusia haastavia tilanteita. Mahdollisuus ”tuulettamiseen” ja tilanteiden pur-

21

kuun lisää näin myös nuorten hyvinvointia ja parantaa asiakaskohtelukokemusta, kun työntekijöillä

on enemmän voimavaroja kohtaamistilanteisiin nuorten kanssa.

4.3 Yhteistyöverkoston muutoksen roolit

Liikennemyymälöiden ympärille koottujen monialaisten yhteistyöverkostojen kokoonpanot vaihteli-

vat niin paljon, kuin hankkeessa oli mukana paikkakuntia. Roolien muodostuminen verkostoissa pe-

rustui joskus joidenkin toimijoiden paikkakunnalla muodostuneeseen rooliin, joskus oman kiinnos-

tuksen tai joskus selkeämmin omaan työnkuvaan kuuluvaan vastuuseen. Joitakin yleisiä rooleja ver-

kostojen toiminnasta voidaan kuitenkin hahmotella yhteistyöverkostojen vertailussa.

Liikennemyymäläpäällikön rooli korostui verkostojen luomisen ja toiminnan alkamisen vaiheessa.

Liikennemyymäläpäällikkö on ensi sijassa se hahmo, joka luo mahdollisuuden verkostoyhteistyön

syntymiselle ABC:n ympärille. Verkoston toimiessa liikennemyymäläpäällikön rooli kuitenkin jäi hil-

jalleen taka-alalle, sen säilyessä kuitenkin edelleen keskeisenä. Roolin keskeisyys verkostojen toi-

minnassa tuli hyvin selvästi esille henkilöstövaihdosten yhteydessä. Liikennemyymäläpäällikön vaih-

tuminen näyttäytyi verkostojen työskentelyn suurimmaksi riskiksi, milloin yhteistyö saattoi hiipua ja

jolloin myös nuorisotilanne liikennemyymälässä usein kärjistyi.

Yhteistyöverkostojen puheessa korostui liikennemyymäläpäällikköäkin enemmän nuorisotyönteki-

jän roolin merkitys verkoston toimintaa ylläpitävänä voimana. Julkisen sektorin työkuvien näkökul-

masta tämä on järkeenkäypää nuorten vapaa-ajan toiminnan koordinoinnin kuuluessa nuorisotoi-

men tehtäviin. Myös nuoret tuntuivat hyväksyvän parhaiten nuorisotyöntekijät välittäjiksi heidän ja

ABC-työntekijöiden välille. Nuorisotyöntekijöille muodostui usein paitsi nuoria mutta myös koko

verkostoa koordinoiva rooli. Tämä koordinoiva rooli näkyi tiedon välittämisenä verkoston jäsenten

välillä sekä uusien jäsenien tuomisessa mukaan verkostoon. Usein liikennemyymäläpäälliköltä tullut

yhteydenotto julkisen sektorin toimijoihin oli saattanut herättää kummastusta tai suorastaan när-

kästystä, minkä vuoksi jonkinlaisen ”välittäjän” rooli liikennemyymälän ja julkisen sektorin toimijan

välillä koettiin välttämättömäksi. Usein tämä välittäjä löytyi nuorisotoimen puolelta, mutta yhtä hy-

vin se saattoi olla vaikkapa koulutoimen edustaja. Yhteydenotoista ja vastuunjaoista sovittiin

yleensä yhteistyöverkostojen tapaamisissa kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsotulla tavalla. Nuo-

risotyöntekijän roolin tärkeydestä kertoo myös se, että niillä paikkakunnilla, joissa nuorisotoimi ei

lähtenyt mukaan yhteistyöhön, jäivät koko yhteistyöverkostot muodostumatta, vaikka liikenne-

22

myymäläpäällikkökin olisi sen mahdollistanut. Nuorisotoimen saaminen mukaan yhteistyöhön vai-

kutti siis olevan edellytys myös muiden julkisen sektorin toimijoiden osallistumiselle.

Verkostojen toiminta perustui käytännössä kunkin jäsenen oman työn tehostamiseen, jolloin ver-

kostotyöskentely ei varsinaisesti näkynyt oman työn lisääntymisenä – monesti jopa päinvastoin.

Liikennemyymälän nuorisotilanteeseen paneutumisen koko yhteistyöverkoston voimin huomattiin

vaikuttavan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla koko kylän tilanteen rauhoittumiseen. Tätä kuvaa

hyvin erään yhteistyöverkoston jäsenenä toimineen poliisin kommentti nuorten ja ABC:n työnteki-

jöiden välisen vuorovaikutuksen paranemisen vaikutuksesta hänen omaan työhönsä: ”Ei tule vahin-

gontekoilmoituksia, kun tulevat juttuun.” Verkostoissa vaihtuneen tiedon ansiosta kokivat sen jäse-

net yhteistyön tuoneen varmuutta omaan työhön, kun tietää paremmin, mitä nuoret puuhaavat

niilläkin reviireillä, joista ei muutoin olisi saanut tietoa. Koko paikkakunnan tilanteen rauhoittumi-

seen arveltiin vaikuttavan sen, että rajat ylittävä yhteistyö on antanut myös nuorille kuvan siitä, että

tieto aikuisten välillä kulkee myös heidän vapaa-ajan tekemisiinsä liittyen. Verkostojen toimintaan

osallistuneet kuvailivat oman kynnyksensä ottaa yhteyttä uudenlaisiin ja yleisesti katsoen epätyypil-

lisempiin yhteistyökumppaneihin alentuneen ABC-yhteistyön kokemuksen kautta.

Joissakin yhteistyöverkostoissa olivat mukana myös nuoret itse ja joissakin nuorten vanhemmat.

Kaiken kaikkeaan näiden ryhmien osallistumista yhteistyöhön toivottiin enemmän. Vapaaehtoisten,

työnsä ulkopuolella verkostoon osallistuvien, jäsenten innostaminen mukaan koettiin joiltakin osin

vaikeaksi ja onnistuessaan se perustui usein paikkakunnalla jo pidempään eläneeseen vapaaehtois-

työn perinteeseen. Verkostoyhteistyö kaupallisen toimijan kanssa tuo kuitenkin aivan uudella tavalla

myös vanhemmille mahdollisuuden lähteä vaikuttamaan omien ja paikkakuntansa nuorten puo-

lesta. Kuten eräs vanhempi kuvasi omaa motivaatiotaan yhteistyöhön osallistumiseen: ”Se vaikuttaa

koko paikkakunnan nuorisoon, että miten ABC:llä kohdellaan nuoria.”

23

5 TULOKSIA OSA II – TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA VAKUUTTAVUUS

5.1 Hankkeen tuotokset vaikutusten katalysaattorina

Hankkeen tuotosten joukkoon kuuluu sekä toimintamalleja ja konsepteja että joitakin käsinkosketel-

tavia aikaansaannoksia, kuten ABC ja nuoret -opas. Opas nähtiinkin hankkeen onnistuneimpana tuo-

toksena ohjausryhmän, ketjuohjauksen ja osuuskauppojen mielipiteissä ja sitä kautta saatu me-

diahuomio asian esille tuomisen kannalta nähtiin tärkeänä myös muiden arvioinnin kohderyhmien

näkemyksissä. Oppaan kautta nuorisoasian nähtiin pysyvän pinnalla ja puheissa ABC-liikennemyy-

mälöissä sekä siinä nähtiin kiteytyvän hankkeessa tuotettu tieto konkreettiseen muotoon liikenne-

myymälöiden hyödynnettäväksi. Toisaalta työntekijöiden kokemukset oppaan hyödyllisyydestä oli-

vat paikoitellen hyvinkin vastakkaiset, kun taas liikennemyymäläpäälliköiden näkemykset kulkivat

jossain johdon ja työntekijöiden kokemusten välillä. Ajatus oppaan taustalla nähtiin sinänsä tarpeel-

lisena ja se nähtiin oivallisena materiaalina esimerkiksi uuden työntekijän perehdytyksessä. Eräs

liikennemyymäläpäällikkö kommentoi tätä seikkaa muun muassa sanoin: ” Siitä ainakin näkee heti,

että täällä ollaan tekemisissä nuorten kanssa”. Toisaalta työntekijät ja liikennemyymäläpäälliköt

kokivat oppaiden jäävän helposti kirjahyllyille tai kahvipöytiin lojumaan. He toivat esille eräänlaista

informaatioähkyä manuaalien paljouden keskellä. Liikennemyymäläpäälliköt eivät myöskään koke-

neet opasta avuksi henkilöstönsä motivoimisessa ja innostamisessa nuorten kohtaamiseen, vaan

siihen toivottiin avuksi vuorovaikutteisempia keinoja, kuten henkilöstökoulutusta.

Henkilöstökoulutukset kuvattiinkin toivotuimpana toimenpiteenä sekä liikennemyymäläpäälliköiden

että työntekijöiden mielipiteissä. Liikennemyymäläpäälliköt kokivat tarvitsevansa työntekijöiden

innostamiseen avuksi liikennemyymälän ulkopuolisia tahoja. He kokivat, että heidän itsensä välittä-

mänä viestiä nuorten huomioimisesta ja ajoittain negatiiviseksi muuttuneiden asenteiden muutta-

misesta ei oteta yhtä hyvin ja ajatuksia herättelevänä vastaan. Pelkkä liikennemyymäläpäälliköiden

konsultointi nuorisoaiheesta koettiin näin ollen riittämättömäksi, jos kyseessä oli tulehtuneen tilan-

teen muuttaminen. Kokemukset uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksien yhteydessä jär-

jestetyitä nuorten kohtaamisen koulutuksista ovat olleet positiivisia niin työntekijöiden, liikenne-

myymäläpäälliköiden kuin osuuskauppojen edustajien kertomuksissa. Avauskoulutuksilla on koettu

olevan selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus ja samanlaisten tilanteiden ei ole koettu muodostuvan

haasteeksi, kuin monissa muissa liikennemyymälöissä.

24

Koulutuksia järjestettiin myös nuorisoalan opiskelijoille sekä jo ammatissa toimiville nuorisotyönte-

kijöille hankkeen toiminnan aikana esille nousseen nuorisotoimen ja nuorisotyöntekijöiden merkit-

tävän roolin vuoksi. Koulutukset otettiin hyvin vastaan ja niistä koettiin saadun uutta tietoa, mutta

toisaalta ne herättivät ajoittain jopa voimakastakin vastustusta. Koulutuksiin toivottiin lisää kaupalli-

suuden kritiikkiä ja jollakin tasolla kyseenalaistettiin nuorten osallisuutta lisäävä työ ympäristössä,

joka ”altistaa nuoria kaupalliseen kulttuuriin ja konsumerismiin”. Joissakin ABC-henkilökunnan

koulutuksissa olivat mukana myös alueen nuorisotyöntekijät, mikä koettiin toimivaksi järjestelyksi

sekä ABC:n työntekijöiden että nuorisotyöntekijöiden taholta.

Yksittäisistä toimintamalleista eniten positiivista palautetta kaikkien kohderyhmien ja haastateltujen

puheissa sai pelisääntötyöskentelyn malli. Nuoret ovat pääsääntöisesti ottaneet pelisäännöt hyvin

vastaan, ja heidän kokemuksensa oli sitä positiivisempi, mitä enemmän he olivat päässeet osaksi

pelisääntöjen tekemisen prosessia. Kuten eräs nuori kommentoi oman liikennemyymälänsä sään-

töjä: ”Pelisäännöt on sopivan rennot, ihan normaalia ohjeistusta nuorille.” Liikennemyymälöiden

työntekijät ovat kokeneet pelisäännöt eniten omaa arkeaan avittavaksi tuotokseksi. Nuorten aiheut-

tamien haasteellisten tilanteiden ratkaisussa työntekijät nimesivät hyödyllisimmäksi keinoksi peli-

sääntöihin vetoamisen lisäksi työkaverin tai esimiehen pyytämisen avuksi sekä tilanteista keskuste-

lemisen työkavereiden kanssa. Pelisääntötyöskentelyn malli on ollut helposti monistettavissa ja siksi

kynnys sen leviämiselle ABC-liikennemyymälästä toiseen tai koko ketjun ulkopuolelle on hyvin ma-

tala. Se luo kaupalliselle toimijalle hyvän keinon lähteä yhteistyöhän nuorisotoimen kanssa. Peli-

sääntötyöskentely onkin hankkeen aikaisista työskentelymalleista lisännyt eniten yhteistyötä liiken-

nemyymälöiden ja nuorisotoimien työntekijöiden välillä. Pelisääntötyöskentelyn heikkoutena on

niiden ”kasvaminen yhdessä” kunkin sukupolven nuorten kanssa, minkä vuoksi säännöt väistämättä

vanhentuvat aika ajoin. Pelisääntöjen luoman hyvän ilmapiirin säilyminen edellyttää niiden päivit-

tämistä aina uuden hengailuikään tulevan nuorisoikäpolven kanssa.

Nuorisotapahtumien kohtaama yleisökato oli monille hankkeen toimintaan osallistuneille yllätys.

Nuoret tosin olivat heidän erityisestä huomioimisestaan mielissään ja nimesivät liikennemyymälöi-

hin tulleet nuorisotapahtumat yhdeksi positiivisimmaksi muutokseksi ABC:llä. Toisaalta he toivat

paikoitellen esille myös sitä, etteivät he koe tarvitsevansa erityistä ohjelmaa vaan luvan ja mahdolli-

suuden viettää aikaa yhdessä muiden nuorten joukossa. Voidaan ehkä karkeasti ottaen todeta, että

nuorisotapahtumat eivät aikuisten mielestä onnistuneet niin kuin oletettiin, samoin kuin ei nuorten

lopulliset kokemuksetkaan tapahtumien onnistumisesta olleet aikuisten kokemusten kanssa yh-

25

teneväisiä. Ehkäpä nuorisotapahtumat olivatkin nuorten mielestä positiivinen kokemus sen vuoksi,

että aikuiset kiinnittivät heihin normaalia enemmän huomioita, vieläpä positiivista sellaista. Nuori-

sotapahtumilla tavoiteltiin nuorten kehittämis- ja osallistumismahdollisuuksien lisääntymistä, mutta

positiivinen vaikutus nuorten kannalta tulikin siis ehkä työntekijöiden osoittaman huomion kautta.

Nuorisotapahtumilla saattoi olla positiivisia vaikutuksia ennemminkin työntekijöiden ja nuorten koh-

taamisen paranemisen kannalta kuin suoranaisesti nuorten osallisuuden lisäämisen kannalta. Eräs

liikennemyymäläpäällikkö kuvaili tunnelmiaan nuorisotapahtuman jälkeen seuraavin sanoin:

”Meillä tuntuma tapahtuman jälkeen on se, että nuoret lähestyvät meitä nyt helpommin ja juttelevat

enemmän. Lisäksi ravintolamme on pysynyt todella siistinä perjantain jälkeen nuorten osalta. Kiitos

siitä.”

Vaikka nuorisotapahtumat eivät vaikuttaneet sillä oletetulla tavalla, kuin niitä toteuttaessa odotet-

tiin, ovat sitä kautta syntyneet vaikutukset vastanneet kuitenkin hankkeen tavoitteisiin. Tapahtu-

mien kautta nuoret ja työntekijät tulivat paremmin tutuiksi keskenään, nuorten asiakaskohteluko-

kemus parani ja liikennemyymälöiden vuorovaikutusilmapiiri muuttui paikoitellen vähemmän jän-

nittyneeksi. Nuorisotapahtumat kokosivat yhteiseen toimintaan myös ison joukon yhteistyökump-

paneita, minkä vaikutuksena moni sitä kautta alkanut yhteistyö on saanut jatkoa tapahtumien jäl-

keenkin.

Uudenlaisen yhteistyön luominen liikennemyymälän ympärillä olevista tahoista sai myös hyvän vas-

taanoton. Niillä paikkakunnilla, joissa monialaisia yhteistyöverkostoja koottiin, kuvattiin ne toimiviksi

verkostojen toimintaan osallistuneiden mielipiteissä. Kaikki säännöllisesti toimineet yhteistyöver-

kostot halusivat jatkaa toimintaansa myös hankkeen jälkeen, vaikkakin ehkä harvemmalla kokoon-

tumistiheydellä. Verkostojen kokoontumisten seurauksena kunkin toimijan oma toiminta tehostui ja

tiedon vaihdon kautta saatiin erilaista varmuutta oman työn tekemiseen. Tämä olikin yksi motivaa-

tio omaan osallistumiseen verkoston toimintaan nuorten hyvinvoinnin lisäämisen ohella. Joillakin

paikkakunnilla oli huomattu, että yhteistyöllä ABC-liikennemyymälän kanssa oli positiivisia hyötyjä

myös paikkakunnan muiden toimijoiden kannalta. ”Kun nuoret saadaan käyttäytymään paremmin

yhdessä paikassa, käyttäytyvät he paremmin muissakin paikoissa” totesivat erään yhteistyöverkos-

ton jäsenet ryhmähaastattelun päätteeksi.

26

5.2 Hankkeen toiminta ja mitä siitä jää jäljelle

Hankkeen toiminnasta ja tekemisen kohdistumisesta olennaisimpiin seikkoihin kysyttiin tarkemmin

hankkeen ohjausryhmältä, ABC-ketjuohjauksen edustajilta sekä Nuorten Palvelu ry:n hallitukselta.

Kaiken kaikkiaan hankkeen toimintaan on oltu tyytyväisiä ja tavoitteet nähtiin riittävässä määrin

saavutetuiksi. Kyselyissä eniten kritiikkiä sai resursointi ja viestintä. Talouden puitteiden ei kuiten-

kaan nähty vaikuttaneen hankkeen konkreettisiin tuotoksiin ja niiden aikaansaamiseen. Sen sijaan

hankkeen toimintaan olisi toivottu enemmän jalkautumista kentälle. Kokonaisuudessaan olemassa

olevia resursseja nähtiin kuitenkin käytetyn tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellisiin asioihin.

Viestintään ja tiedottamiseen toivottiin lisää suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta sattumanva-

raisen lehtikirjoittelun varaan tukeutumisen sijasta. Toisaalta hankkeen saamasta laajasta me-

diahuomiosta ja erityisesti sen positiivisesta sävystä yllätyttiin. Tätä kautta myös Nuorten Palvelu

ry:n koettiin saaneen enemmän valtakunnallista julkisuutta myös alueilla ja paikkakunnilla, joissa

järjestön työ on aikaisemmin ollut tuntemattomampaa.

Hankkeessa syntyneen tiedon ja toimintamallien juurtuminen ABC-liikennemyymälöiden arkeen ja

niiden leviäminen pilottikohteista muihin yksiköihin ja osuuskauppoihin, on hankkeen onnistumisen

ja hyödyllisyyden kannalta olennaisimpia seikkoja. Tähän nähtiin vaikuttavan kunkin osuuskaupan

toimialan kiinnostus aiheeseen ja jälkeenpäin arvioituna pysyvyyden varmistamiseksi olisi ollut hyö-

dyllistä päästä säännöllisempään vuoropuheluun myös osuuskauppojen ABC-toimialan edustajien

kanssa. Näin nuorisoasian arvioitiin tulevan huomioiduksi myös toimintasuunnitelmien tasolla.

Osuuskauppa EePee on hyvä esimerkki hankkeessa kehitettyjen toimintamallien ottamisesta aktiivi-

seen hyötykäyttöön. Osuuskaupan kymmenestä ABC-liikennemyymälästä pelisäännöt on tehty jo

kuudessa yksikössä hyödyntäen pelisääntötyöskentelyn mallia, jota käytettiin yhdessä hankkeen

pilottikohteena olleessa osuuskaupan liikennemyymälässä. Osuuskauppa toteutti ilman hankkeen

mukana oloa pelisäännöt muissa yksiköissä tehden yhteistyötä paikkakuntien nuorisotoimien

kanssa. Osuuskaupan kokemus yhteistyöstä nuorisotyöntekijöiden kanssa oli erittäin positiivinen ja

jokseenkin yllättynyt nuorisotoimien suuresta kiinnostuksesta lähteä avuksi pelisääntötyöskente-

lyyn. Osuuskaupan saaman kokemuksen mukaan hyviä tuloksia on saatu aikaan aina silloin, kun

nuorisotoimi on lähtenyt mukaan. He kokivat nuorten vanhempienkin lähtevän luontevammin mu-

kaan yhteistyöhön silloin, kun kuntapuolen toimijat ovat tekemisissä mukana.

27

Juurtumisen ja pysyvyyden kannalta olennaisimmaksi tekijäksi nähtiin ABC-liikennemyymälöiden

koulutustarjonnan kehittäminen. Sekä ketjuohjauksen että osuuskauppojen edustajien näkemysten

mukaan koulutusta nuorisoteemasta tulisi olla tarjolla useammassa eri muodossa. Erityisen tärke-

äksi nähtiin nuorisoteeman käsitteleminen uusien liikennemyymälöiden avausvalmennuksissa sekä

kehittää helposti saatavilla olevaa tietoa ja koulutusta ABC-liikennemyymälöiden arkeen. ABC ja

nuoret -oppaan nähtiin vastanneen osittain tähän tarpeeseen, minkä lisäksi erääksi tavoitteeksi

hankkeen aikana syntyi yhteistyön luominen S-ryhmän sisäisen kouluttajan Jollas Instituutin kanssa.

Nuorisoteemasta kaikkein eniten toivottiin verkkokoulutusta, joka olisi kaikkien ABC-liikennemyy-

mälöiden työntekijöiden saatavilla.

Yhteistyö Jollas Instituutin kanssa konkretisoitui hankkeen loppupuolella, joten tietoa sen vaikutuk-

sista juurtumisen, leviämisen ja pysyvyyden osalta ei tätä arviointia varten ole ollut mahdollista ke-

rätä. Jollas Instituutin eJollas-tiimin kanssa tuotettu ABC kohtaa nuoret -verkkokoulutus valmistui

keväällä 2013. Verkkokoulutuksessa työntekijä pääsee pohtimaan omaa asennettaan nuorisoon ja

ratkomaan pulmallisia kohtaamistilanteita nuorten kanssa, mitä on tehostettu erilaisin tehtävin ja

liikennemyymälän arkea kuvaavin videoin. Myös Jollas Instituutin ABC-valmennustiimiin käyttöön

luotiin hankkeen päätteeksi koulutusmoduulit avausvalmennus-, liikennemyymäläpäällikkövalmen-

nus- ja palveluvastaavavalmennuskokonaisuuksiin. Lisäksi ABC-liikennemyymälöiden käyttöön on

hankkeen ajan luotu materiaalipankkia S-ryhmän sisäiseen verkkoon, josta liikennemyymälöiden

päälliköiden ja palveluvastaavien on mahdollista päästä valitsemaan omien yksiköidensä kulloisiinkin

tarpeisiin sopivia menetelmiä ja toimintamalleja. Materiaalipankkiin on koottu hankkeen aikana syn-

tynyttä dokumentointia ja ohjeistusta eri tilanteisiin ja toimenpiteisiin valmistautumiseen (Esim.

pelisääntötyöskentelyn ohjeistus).

28

6 UUSIA TUTTAVUUKSIA JA PELISILMÄN KEHITTÄMISTÄ

– NIISTÄ OVAT ABC KOHTAA NUORIA -HANKKEEN VAIKUTUKSET TEHTY

6.1 ABC-toimintaympäristöllä on nuoria osallistavia vaikutuksia

Nuorille tutuksi tuleminen työntekijöiden kanssa vaikuttaisi olevan merkittävin tekijä vuorovaiku-

tuksen paranemisen sekä heidän osallisuuden lisääntymisen ja asiakaskohtelukokemuksen para-

nemisen kannalta. Lisäksi tutuksi tuleminen näytti vaikuttavan nuorten käyttäytymiseen sitä hillitse-

västi, minkä vuoksi sillä voidaan katsoa olevan myös rauhoittava vaikutus koko liikennemyymälän

ilmapiiriin. Tämä havainto on ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarvioinnin – ja koko hankkeen –

merkittävimpiä tuloksia. Tutuksi tulemisella on positiivisia vaikutuksia sekä nuorten että työntekijöi-

den kannalta ja sen aikaansaamisen taustalla on usein yhden tai useamman yhteistyökumppanin

tuki. Tutuksi tulemisen kautta toteutuivat kaikki hankkeen päätavoitteet, eikä niinkään olennaista

ollut se, minkä toimintamallin tai tuotoksen kautta se tapahtui. Tämä ei tietenkään vähennä yksit-

täisten tuotosten kautta syntyneiden vaikutusten merkitystä tai niiden kehittämisen tärkeyttä. Ha-

vainto kuvaa sen todellisuuden perustaa, jolla vuorovaikutustyötä tehdään. Tärkeintä ei ole käyttää

ja kehittää jotakin tiettyä toimintamallia aina vain uudessa ympäristössä toisensa perään, vaan tär-

keintä on keskusteluyhteyden aikaansaaminen. Sopiva malli tai menetelmä valitaan tai luodaan ym-

päristön tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella. Niitä on vuorovaikutuksen ammattilaisella oltava

useampikin takataskussaan.

Hankkeen kokemuksen mukaan kaupallinen ympäristö ja kaupalliset toimijat ovat osoittautuneet

olevan yllättävänkin tärkeässä roolissa nuorten yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistamisessa.

Kaupassa nuori on ihan niin kuin kuka tahansa muukin – ei erityisoppilas, ei mielenterveyspotilas, ei

lastenkodin lapsi, vaan ihan tavallinen asiakas. Monet tapaavat kaupallisten tilojen aikuisia jopa

enemmän kuin omia vanhempiaan, kun aikaa ABC:lläkin saatetaan nuorten kertoman mukaan viet-

tää useita tunteja päivässä. Siksi on nuoren hyvinvoinnin kannalta merkittävää, millainen vuorovai-

kutus tuota aikaa määrittää ja millaiseksi hänen asiakaskohtelukokemuksensa muotoutuu.

Taloudellisesti heikommassa asemassa olevat nuoret ovat jo lähtökohtaisesti monin tavoin eriarvoi-

sessa roolissa mahdollisuuksien suhteen sekä lapsuuden ja nuoruuden vertaissuhteiden muodos-

tumisessa. Nuorten lisääntynyt hengailu kaupallisissa tiloissa voi lisätä taloudellisen eriarvoisuuden

mukaista ryhmien eriytymistä nuorten keskuudessa, mikäli oikeutus näissä tiloissa olemiseen hanki-

taan kuluttamisen kautta. Sillä, että nuorten sallitaan viettää aikaansa kaupallisissa tiloissa ilman

29

vaatimusta ostosten tekemisestä, annetaan heille mahdollisuus liittyä tasa-arvoisena yksilönä

kaveripiireihin, ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, olipa taskussa viisikymppinen tai vain viisi

senttiä riippuen siitä, paljonko kotoa on ollut varaa antaa mukaan. Rahan käytön ja kuluttajaroolin

oppiminen ovat myös itsessään tämän päivän yhteiskunnassa olennainen elämässä selviytymisen

taito, jota vähävaraisemmatkin nuoret pääsevät oppimaan vertaissuhteidensa kautta, mikäli näiden

suhteiden muodostuminen pysyy tasa-arvoisena. Nuorten kokema asiakkuus, joka ei edellytä rahan

käyttöä, on merkittävä itsenäistymisen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittymisen kokemus, olim-

mepa lisääntyneestä kaupallisuudesta henkilökohtaisesti mitä mieltä tahansa.

Elina Nikoskisen (2010) nuorten ABC-hengailua kartoittanut tutkimus toi esille, että nuoret tosiaan

kokevat ABC:llä hengaillessaan olevansa asiakkaita, vaikka eivät ostaisikaan mitään. Se, että hen-

gailun näyttämönä on kaupallinen tila, vaikuttaisi olevan nuorille sinänsä sivuseikka. Tärkeintä on

olla siellä, missä tapahtuu ja näkee paljon erilaisia ihmisiä. Nuorten näkökulmasta julkisissa ja puo-

lijulkisissa tiloissa hengailu ei ole vain merkityksetöntä oleskelua, vaan ajan viettämistä mahdolli-

suuksia ja tapahtumia täynnä olevilla areenoilla, joissa voi tapahtua ihan mitä vaan ja joissa voi

nähdä ihan kenet vaan. Tällaiset väljät tilat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan

jäsenenä silloinkin, kun he vain oleskelevat. (Kuusisto-Arponen & Tani 2009, 52–53.) Kaupallisissa

tiloissa hengailun pääosassa on nuorten kannalta sosiaalisuus eikä niinkään itse kuluttaminen. Tä-

män perusteella huoli kaupallisissa tiloissa hengailevien nuorten vapaa-ajan kaupallistumisesta vai-

kuttaa aiheettomalta. (Tani 2011, 12.) Kaiken kaikkiaan kuluttaminen, kaupallisuus ja asiakkuus vai-

kuttaisivat olevan tämän päivän nuorille niin tavallinen asia, etteivät ne erotu erilliseksi osaksi hei-

dän ajankäytössään vaan ovat luonnollinen osa nykyihmisen arkea.

6.2 Nuorten kohtaaminen on osa ABC-työntekijän työn tajua

Kuten sanottua, tutuksi tulemisella oli suuri merkitys myös ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden

työn arjen miellyttävyyden lisääntymisen kannalta. Tutuksi tuleminen työntekijöiden kohdalla tar-

koitti paitsi keskusteluyhteyteen pääsemistä liikennemyymälässä aikaansa viettävien nuorten

kanssa myös tutuksi tulemista nuoruuden kasvutehtävien ja ilmiöiden kanssa. Työntekijöiden ristirii-

taisena kokemasta kasvattajan roolista syntyi hankkeen aikana korvaavaa käsite ”pelisilmä”, jossa

yhdistyvät työntekijän käytännön kokemus nuorten kanssa toimimisesta ja uuden tiedon kautta syn-

tynyt ymmärrys nuoruudesta.

30

Esa Hiltunen (2013) on tutkinut päivittäistavarakaupan suuryksikön osastopäälliköiden roolia heidän

työnsä arjessa ja johtamisessa ottaen huomioon heidän kaksoisroolinsa vähittäiskaupan myyjinä ja

esimiehinä. Bourdieulaisen viitekehyksensä kautta Hiltunen hahmottelee suomalaisen päivittäista-

varakaupan keskijohdon habitusta, pääomia ja toimintataipumuksia käsitteensä työn taju kautta.

Työn taju kuvaa osastopäälliköiden työarkeen sisäistettyä tajua työhön sitoutumisesta ja sen vaati-

mista joustoista. Hiltunen luonnehtii keskijohtoa ”johtoportaan visioiden ja käytännön todellisuuden

välisten ristiriitojen ratkaisijaksi”, mikä vaatii monenlaisia joustoja nopeatahtisessa ja monien rutii-

nien määrittämässä arjessa. Tämä ristiriita yhdistettynä keskijohdon esimies- ja valta-asemaan ku-

vaa sitä, mistä työn tajussa on kysymys.

ABC-työntekijöiden kokema ristiriita omaan työhön kuulumattomasta kasvattajan roolista ja arjen

sanelemasta eräänlaisesta pakosta sen omaksumiseen syntyy heidän työn tekemiseen se jännittei-

nen pohja, joka vaatii työntekijää tekemään joustoja työroolissaan ja arjen rutiineissaan. Myös ABC-

johdon ja osuuskaupan toimialan edustajien puheissa tuotiin usein esille kasvatuksen käsitteen ja

pelkän sanan kuulumattomuus liikennemyymälöiden yhteyteen. Mieluisammiksi ilmaisuiksi koettiin

”vastuullisuus” tai ”yhteisvastuu”, mitä kautta kasvatuksellisuuteen saatiin ehkä enemmän etäi-

syyttä ja nuorisoaihetta päästiin tarkastelemaan ikään kuin laajemmin. Työntekijät käyttivät kasva-

tusta arkisena kuvauksena tilanteista nuorten kanssa, vaikka olivatkin johdon kanssa samaa mieltä

siitä, ettei kasvattamisen kuuluisi olla osa heidän työrooliaan. Työntekijät olivat siis pohjimmiltaan

sitoutuneita johdon näkemyksiin, mutta kokivat niiden toteuttamisen sellaisenaan työnsä arjessa

mahdottomana.

Nuorten synnyttämä jännite ABC:n työntekijöiden työrooliin vaikuttaisi muodostavan ratkaisemista

vaativan haasteen, joka on olennainen osa ABC-työntekijän työ tajua. ABC-johdon ja työntekijöiden

puheissa ristiriidan ratkaiseminen tuntui liittyvän pelisilmän omaksumiseen. Voidaan siis todeta,

että juurikin pelisilmän omaksuminen nuorten kanssa toimimisessa on osa ABC-työntekijän työn

tajua. Pelisilmän kehittämiseen työntekijät kokivat tarvitsevansa liikennemyymälän ulkopuolista

apua ja osaamisensa kehittämistä, mitä he myös kokivat saaneensa nuorten kohtaamiseen liittyvissä

henkilöstökoulutuksissa. Hiltusen havaintojen mukaan tämänkaltainen ristiriidan ratkaiseminen ja

sitä kautta syntyvä työkokemus kerryttää työn tajuun kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, mikä luo

arkisia edellytyksiä myös taloudellisen pääoman hankkimiselle (Hiltunen 2013, 197).

31

6.3 Tutustumista on vielä tehtävä

Yhtä merkittävää, kuin hankkeen aikana havaittu ABC-työntekijöiden tärkeä rooli nuorten arjen ai-

kuisina, on havainto nuorisotyön osaamisen vaikutuksesta ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa nuor-

ten ja kaupallisten tilojen työntekijöiden välillä. Kuten Osuuskauppa EePeen kokemuksesta havait-

tiin, oli yhteistyö nuorisotoimen kanssa tuottanut aina tuloksia. Toisaalta hankkeen aikana on tullut

vastaan tilanteita, joissa nuorisotyön haluttomuus lähteä yhteistyöhön on ollut esteenä aktiivisen

yhteistyön syntymiselle myös muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeen aikana kertyneen kokemuksen mukaan suurimman esteen kaupallisten toimijoiden ja

nuorisotyöntekijöiden väliselle yhteistyölle on muodostanut erilaiset odotukset yhteistyön sisäl-

löstä. Kaupallisista toimijoilta tulleet yhteydenotot ovat karrikoidusti olleet tai koettu avunpyyn-

nöiksi, joissa on toitotettu, että: ”Viekää ne nuoret pois täältä, tai tehkää jotain, meidän tehtävä ei

ole kasvattaa!”, mihin nuorisotoimi on vastannut:”Ei me voida niitä minnekään sieltä viedä eikä

meidän tehtävä ole sammuttaa tulipaloja milloin missäkin kaupassa. Ja sitä paitsi emme me voi suo-

sia mitään tiettyä kaupparyhmää!” Niin tarkoituksellisen kärjistetty kuin tämä keksitty vuoropuhelu

onkin, kuvaa se omalla tavalla todellista arjen näkemysten ristiriitaa. Jotta yhteistyö nuorisotyön ja

kaupallisten toimijoiden välillä tulisi mahdolliseksi, on tarpeen tehdä toisilleen tutuksi kaksi erilai-

sesta näkökulmasta katsovaa työskentelytapaa ja viitekehystä. Tämä ei tarkoita toisen näkemyksen

omaksumista, vaan ymmärtämistä, mikä on edellytys yhteistyön syntymiselle.

Kärjistetty vuoropuhelu kuvaa osaltaan myös niitä mustavalkoisia näkemyksiä, joita yhteistyöhön

usein liitetään. On aivan totta, että ei kaupan alan työhön olettaisi kuuluvan ammattikasvattajan

tehtäviä, mutta aivan yhtä ymmärrettävää on se, ettei yhteenkään kauppaan ole järjellistä yhden-

kään ammattikasvattajan mennä seisomaan pelikoneen viereen ja kieltää nuoria pelaamasta. Kau-

pallisille toimijoille tarjottava apu voi ääripäiden lisäksi olla paljon muutakin, eikä pelkästään vain

tulehtuneiden tilanteiden purkamista vaan myös niiden ennaltaehkäisemistä - jos vain apu osataan

ja ymmärretään ottaa vastaan. Yhteistyön kehittäminen vaatii siis uudenlaisen osaamisen kehittä-

mistä molempien ammattikuntien kohdalla.

32

7 LÄHTEET

ActionAid 2009. Resource Pack on Systematization of Experiences.

http://sistematizandoexperiencias.files.wordpress.com/2012/04/issystematization-resource-pack-

actionaid.pdf

Hiltunen, Esa 2013. Työn taju. Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermar-

ket Jusalassa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and

Business Studies No 51.

Kuusisto-Arponen, Anna-Kaisa & Tani, Sirpa 2009. Hengailun maantiede. Arjen kaupunki nuorten

olemisen tilana. Alue ja ympäristö 38:1, 51–58.

Nikoskinen, Elina 2011. Nuorten ABC-hengailu ilmiönä, tulkintoina ja toimenpiteinä. ABC-liikenne-

myymälät ja nuoret -tutkimushankkeen loppuraportti. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 18,

2011. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Pihlaja, Juha 1997. ”Ne ei ainakaan laula mitään eteenpäin”. Tutkimus etsivän nuorisotyön projek-

tista Tampereella 1991–1995. Nuorten Palvelu ry:n julkaisuja 3-1997.

SOSTE 2013. Arvioinnin jatkokoulutus. Järjestötoiminnan kehittäminen -koulutus Kuopiossa

9.1.2013.

Tani, Sirpa 2011. Oikeus oleskella? Hengailua kauppakeskuksen näkyvillä ja näkymättömillä rajoilla.

Alue ja ympäristö 40:2, 3–16.

Terveyden edistämisen keskus 2010 & SOSTE 2013. Suunta - Toiminnan ja arvioinnin suunnittelun

työkalu. http://www.soste.fi/media/arvioinnin-tietopankki/suunta_sostepohja.pdf

Virtanen, Petri 2007. Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki:

Edita.

33

LIITTEET

Liite 1: Liikennemyymäläpäälliköiden ja palveluvastaavien haastattelurunko

1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia?

2. Onko hankkeen toiminnalla pystytty vastaamaan oman liikennemyymälänne tarpeisiin? Miten se tapahtui? Mihin ei

pystytty vastaamaan?

3. Mitä seuraavista hankkeen toimintatavoista on käytetty liikennemyymälässänne?

a) hankkeen työntekijöiden ja liikennemyymäläpäällikön väliset tapaamiset

b) monialaisen työryhmän kokoontumiset tai muu monialainen yhteistyö

c) nuorisotapahtuma ABC:llä

d) henkilöstökoulutus

e) nuorten pelisäännöt

f) jokin muu toiminta?

4. Ovatko teillä toteutetut toimintatavat olleet mielestäsi riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden ja ovatko ne

auttaneet toivotulla tavalla? Mikä on auttanut eniten omassa työssäsi ja vastaavasti koko henkilökunnan työssä? Millai-

sia toimintatapoja olisi pitänyt vielä kokeilla?

5. Oletko kokenut ABC ja nuoret -oppaan hyödylliseksi? Miten olet voinut hyödyntää sitä omassa työssäsi?

6. Koetko oman osaamisesi nuorisoaiheesta lisääntyneen? Millä tavoin olet pystynyt hyödyntämään ja soveltamaan

hankkeen toimintamalleja työssäsi ja omaan yksikköönne sopiviksi? Koetko voivasi jatkaa aloitettujen prosessien ohjaa-

mista hankkeen päättymisen jälkeen?

7. Kuinka arvelet osaamisen kohdata nuoria lisääntyneen koko liikennemyymälässänne? Mikä on vaikuttanut sen onnis-

tumiseen/epäonnistumiseen?

8. Onko liikennemyymälänne ilmapiirissä (nuorten ja henkilökunnan välisessä vuorovaikutuksessa) tapahtunut muutok-

sia? Millaisia ne ovat olleet ja minkä arvelet vaikuttaneen siihen?

9. Jos hanke jatkuisi tulevinakin vuosina, mihin tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota ja mitkä toimintatavat kai-

paisivat kehittämistä? Nousiko hankkeen aikana uusia tarpeita?

10. Näetkö tarvetta hankkeen kaltaiselle toiminnalle myös laajemmin kaupallisessa ympäristössä? Mitkä ovat mielestäsi

haastavimmat seikat, ns. ”kriittiset pisteet", hankkeen kaltaiselle toiminnalle?

34

Liite 2: Osuuskauppojen edustajien haastattelurunko

1. Tehtiinkö hankkeessa se, mitä luvattiin? Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta tai onnistunein asia?

2. Pystyttiinkö hankkeessa vastaamaan kentän (osuuskaupan) tarpeisiin ja millä tavoin? Mihin ei pystytty vastaamaan?

3. Onko hankkeen toimenpiteillä saatu aikaan muutoksia ABC-liikennemyymäläympäristössä? Millaisia muutoksia?

Ovatko toteutetut toimenpiteet vaikuttaneet toivotulla tavalla?

4. Onko hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja pystytty hyödyntämään pilottiliikennemyymälöiden lisäksi muis-

sakin yksiköissä osuuskauppanne alueella ja millä tavoin? Mistä on ollut eniten apua muualla?

5. Onko muiden yksiköiden ollut helppoa saada tietoa hankkeen aikana karttuneesta tiedosta ja kehitetyistä toiminta-

malleista? Millä tavoin tieto on kulkenut eteenpäin? Miten tiedon leviämistä olisi voinut (tai voisi vielä) edistää?

6. Kuinka arvelet hankkeen toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden toimintaa ja arkea? Mitkä seikat

vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen? Millä tavoin juurtumista voisi vielä edistää?

7. Miten ABC ja nuoret -opas on otettu vastaan osuuskauppanne alueella? Oletko voinut hyödyntää sitä myös omassa

työssäsi? Onko opas ollut mielestäsi oikeanlainen tapa pyrkiä vastaamaan kentän tarpeisiin?

8. Onko hankkeen tuottamasta muusta tiedosta ja toimintamalleista ollut apua/hyötyä omaan työhösi? Millä tavoin?





35

Liite 3: ABC-ketjuohjauksen edustajien haastattelurunko

1. Tehtiinkö hankkeessa kokonaisuudessaan se, mitä luvattiin? Mikä on mielestänne ollut hankkeessa parasta tai

onnistunein asia?

2. Millä tavoin hankkeessa pystyttiin vastaamaan kentän tarpeisiin? Mihin ei pystytty vastaamaan?

3. Onko ABC-liikennemyymälöiden työskentelykulttuurissa tapahtunut muutoksia hankkeen aikana? Millä tavoin nuoret

huomioiminen on muuttunut ABC-ketjun toiminnassa kokonaisuudessaan?

4. Onko hankkeella ollut jotain sellaisia vaikutuksia, joita ei osattu aavistaa. Ovatko ne olleet positiivisia vai negatiivisia?

5. Mikä on arvionne siitä, kuinka hankkeen tuottamaa tietoa ja toimintamalleja on voitu hyödyntää pilottiliikennemyy-

mälöiden lisäksi muissa yksiköissä? Mistä on ollut eniten apua muualla?

6. Kuinka arvelette hankkeen tuottaman tiedon ja toimintamallien jäävän osaksi ABC-liikennemyymälöiden ja ABC-ket-

jun toimintaa? Mitkä seikat vaikuttavat eniten luotujen toimintamallien ja prosessien jatkumiseen?





36

Liite 4: Kyselylomake ABC-työntekijöille

Kuinka kauan olet ollut töissä ABC-liikennemyymälässä (nykyisessä yksikössäsi)?

a) 1-4 kuukautta

b) alle vuoden

c) 1-3 vuotta

d) yli kolme vuotta

Oletko kohdannut haasteellisia tilanteita nuorten kanssa?

a) Kyllä

e) Ei

Kuvaile tyypillistä tai vaikeinta kohtaamaasi tilannetta muutamalla sanalla. (avoin)

Millaiseksi kuvailisit nuorten ja liikennemyymälänne työntekijöiden välistä kanssakäymistä ja ilmapiiriä?

a) Ilmapiiri on huono ja nuorten aiheuttamia järjestyshäiriöitä on paljon.

b) Kanssakäyminen nuorten kanssa ei ole erilaista verrattuna muihin asiakasryhmiin.

c) Ilmapiiri on hyvä, nuorten kanssa tullaan pääsääntöisesti hyvin juttuun.

Onko ilmapiirissä ja kanssakäymisessä nuorten kanssa tapahtunut muutoksia?

a) Ei, tilanne on pysynyt yhtä vaikeana.

b) Ei, tilanne on pysynyt yhtä hyvänä.

c) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa vaikeammaksi.

d) Kyllä, tilanne on muuttunut aikaisempaa paremmaksi.

Kuinka nuoret tulisi mielestäsi huomioida ABC-liikennemyymälöissä?

a) Nuorten toimia on syytä tarkkailla ja puuttua tilanteisiin muita asiakasryhmiä tiukemmin.

b) Nuoret on parasta jättää omaan rauhaansa.

c) Nuorten kanssa kannattaa pyrkiä tulemaan tutuiksi ja keskustelemaan heidän kanssaan ABC:llä olemisen pelisään-

nöistä.

d) Nuoria ei ole tarpeen huomioida erityisenä asiakasryhmänä.

Mikä kuvaa parhaiten omaa tapaasi puuttua haasteellisiin tilanteisiin nuorten kanssa?

a) Nuorten aiheuttaessa häiriötä, on parasta poistaa koko porukka liikennemyymälästä.

b) Tilanteisiin ei kannata puuttua, koska se aiheuttaisi vain lisää häiriöitä liikennemyymälässä.

c) Annan nuorille mahdollisuuden korjata tilanteen ja tarjoan heille vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi.

d) Työtehtäviini ei kuulu toimia nuorten kanssa. Vastuu kuuluu jollekin muulle, kuten kunnan

nuorisotyöntekijälle.

Mikä on mielestäsi parhain tapa vähentää haasteellisten tilanteiden syntymistä ABC-liikennemyymälöissä?

a) Asettamalla nuorille asiointikielto (esim. tietyn kellonajan jälkeen)

b) Tekemällä nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt

c) Lisäämällä ABC-liikennemyymälöiden työntekijöiden osaamista kohdata nuoria ja haasteellisia tilanteita

d) Lisätä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisten tahojen kanssa

e) Jokin muu, mikä?

Mikä/mitkä seuraavista asioista on toteutettu omassa yksikössänne?

a) Henkilöstökoulutus koskien nuoria, nuoruutta ja haasteellisissa tilanteissa toimimista

b) Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt

c) Nuorisotapahtuma

d) Yhteistyö liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa

37

Ovatko toteutetut toimenpiteet olleet riittävät liikennemyymälänne tarpeisiin nähden?

a) Kyllä

b) Ei

Millaisia toimenpiteitä olisi vielä tarvittu? (avoin)

Onko ABC ja nuoret -opas ollut käytössä liikennemyymälässänne?

a) Kyllä

b) Ei

Onko ABC ja nuoret -oppaasta ollut hyötyä omassa työssäsi?

a) Ei ole ollut lainkaan hyötyä

b) On ollut hiukan hyötyä, olen käynyt opasta silmäillen läpi

c) On ollut hyötyä, opin oppaan avulla uutta ja sain konkreettisia malleja avukseni

d) On ollut todella paljon hyötyä, olen hyödyntänyt oppaan tietoja arjen työssäni ja palannut niihin myös myöhemmin

uudestaan

Oletko itse ollut mukana tekemässä yhteistyötä liikennemyymälän ulkopuolisen tahon kanssa (nuoriin liittyen)?

a) Kyllä

e) Ei

Minkä tahon kanssa olet tehnyt yhteistyötä? (Vastaa tähän, mikäli vastasit kyllä -vaihtoehtoon edellisessä)

a) Nuorisotoimen

b) Koulutoimen

c) Poliisin

d) Sosiaalitoimen

e) Paikkakunnalla toimivan yhdistyksen tai järjestön

f) Jonkin muun, minkä?

Mikäli työyksikössänne on toteutettu nuorisoaiheeseen liittyvä henkilöstökoulutus, miten koet sen auttaneen työssäsi

sen jälkeen?

a) Koulutuksesta ei ole ollut hyötyä arjen työhön.

b) Tietoni ja ymmärrykseni nuorista lisääntyi.

c) Sain konkreettisia esimerkkejä ja uusia valmiuksia nuorten kanssa toimimiseen.

d) Koulutus muutti työyhteisön käytäntöjä nuoriin liittyen.

Mistä asioista on ollut hyötyä haasteellisiin tilanteisiin puuttumisessa nuorten kohdalla? (Laita asiat numerojärjestyk-

seen siten, että 1. kuvaa sitä, mistä on ollut eniten hyötyä.)

__ Työkaverin tai esimiehen pyytäminen avuksi

__ ABC ja nuoret -opas

__ Nuoria ja nuoruutta koskeva henkilöstökoulutus

__ Nuorison/liikennemyymälän pelisäännöt

__ Tilanteista keskusteleminen työkavereiden kanssa

__ Haasteellisiin tilanteisiin puuttumiseen ennakoiminen koko työyhteisön voimin esim. henkilökuntapalaverissa

38

Liite 5: Kysely ohjausryhmälle

Miten hyvin seuraavat asiat ovat toetutuneet ABC kohtaa nuoria -hankkeessa? Arvioi asteikolla 1-4 (1=heikosti, 2=tyydyttävästi, 3=hyvin, 4=kiitettävästi)

1. Tavoitteet ja kohderyhmä

Toiminnalle on määritelty selkeät tavoitteet (1-4)

Toiminnan kohderyhmä on määritelty konkreettisesti (1-4)

Toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä aikataulu ja eteneminen (suunnitelma) ovat olleet kirjal-

lisena kaikkien asianomaisten käytössä ja tiedossa (1-4)

Tavoitteet ovat vastanneet yhteiskunnallista tarvetta (1-4)

Mitä kehittämistarpeita toiminnan tavoitteisiin tai kohderyhmien määrittelyyn liittyy? (avoin)

2. Resursointi ja koordinointi

Toimintaan on varattu riittävästi resursseja (talous ja henkilöstö) tavoitteiden saavuttamiseksi (1-4)

Taloudelliset resurssit on kohdennettu toimenpiteiden kannalta oleellisiin asioihin (1-4)

Toimintaan osallistuvilla on ollut riittävästi aikaa tehtäviensä laadukkaaseen hoitamiseen (1-4)

Toimintaan osallistuvien tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ja ne ovat olleet kaikkien tiedossa (1-4)

Mitä kehittämistarpeita toiminnan resursointiin ja koordinointiin liittyy (avoin)

3. Toimenpiteet ja toteutus

Toimenpiteet ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamista (1-4)

Kohderyhmä(t) on tavoitettu odotusten mukaisesti (1-4)

Kohderyhmän edustajien tarpeet ja valmiudet on kyetty huomioimaan toimenpiteissä (1-4)

Toimenpiteet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti (1-4)

Mitä kehittämistarpeita toteutukseen liittyy? (avoin)

4. Arviointi ja kehittäminen

Toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia on seurattu hankkeessa aktiivisesti (1-4)

Kohderyhmän edustajilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehittämisessä (1-4)

Keskeisimmiltä yhteistyökumppaneilta on kerätty säännöllisesti palautetta, jota on myös hyödynnetty toiminnan kehit-

tämisessä (1-4)

Toimintaa, siihen liittyviä kehittämistarpeita sekä aikaansaatuja tuloksia on arvioitu säännöllisesti (1-4)

Yhteisesti sovitut kehittämistoimenpiteet on toteutettu (1-4)

Mitä kehittämistarpeita hankkeen toiminnan arviointiin, toimintaympäristön seuraamiseen tai tapaan kehittää omaa

toimintaa liittyy? (avoin)

Mitä riskejä tai uhkia hankkeen toimintaan liittyy/on liittynyt? Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka toteutuessaan haittaavat

olennaisesti toimintaa, vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista tai jopa saattavat estää niiden saavuttamisen? (avoin)

39

5. Viestintä ja yhteistyökumppanit

Viestintä on ollut suunnitelmallista (1-4)

Viestintä on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4)

Yhteistyö kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on ollut toimivaa ja on tukenut tavoitteiden saavuttamista (1-4)

Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat olleet sitoutuneita toimintaan ja tavoitteisiin (1-4)

Mitä kehittämistarpeita viestintään tai yhteistyökumppaneiden rooliin ja toimintaan liittyy? (avoin)

6. Tulokset ja vaikutukset

Toiminnan/tulosten juurruttamiseen on varauduttu suunnitelmallisesti (1-4)

Toiminnalla on saatu aikaan tavoiteltuja tuloksia ja vaikutuksia? (1-4)

Mitkä ovat keskeisimmät tulokset ja vaikutukset, joita toiminnalla on saatu aikaiseksi? (avoin)

Mihin tekijöihin olisi pitänyt/pitäisi vielä kiinnittää huomiota tulosten juurruttamisen varmistamiseksi? (avoin)

40

Liite 6: Kysely Nuorten Palvelu ry:n hallitukselle

1. Onko ABC kohtaa nuoria -hankkeessa saavutettu ne tavoitteet, joita hankkeen perustamisella haettiin? Onko toiminta

ja sen aikana tehdyt tuotokset vastanneet suunnitelmaa? Kuvaile millä tavoin.

2. Missä asioissa hankkeen toiminnassa on mielestäsi

a) onnistuttu ja

b) epäonnistuttu?

3. Kuinka ABC kohtaa -nuoria hanke sopii mielestäsi Nuorten Palvelu ry:n toimintaan?

4. Onko hankkeen toiminta mielestäsi vaikuttanut järjestön kokonaistoimintaan? Jos on, niin millä tavoin? Onko vaiku-

tus ollut aikaisempaa toimintaa vahvistavaa vai onko vaikutus näkynyt järjestön toiminnan muuttumisena?

5. Mikä on mielestäsi ollut hankkeessa parasta?

41

Liite 7: Systematisointi vaihe vaiheelta

1. Menetelmän käytännön toteutus alkaa suunnitelman tekemisellä yhdessä. Kun on valittu systee-

minä käsiteltävä kohde, kutsutaan koolle systeemin kuvaamisen kannalta olennaiset henkilöt.

2. Suunnitteluun osallistujille kerrotaan lyhyt esittely hankkeen toteutumisesta (tavoitteet, tulokset,

mihin päädyttiin jne.) Valitaan yhdessä, mistä näkökulmasta systematisointia tehdään (rajauksina

esim. aika, paikka, tietty ryhmä tms.). Näkökulman valinta tulee perustella ja valinnan on syytä olla

sellainen, josta on eniten hyötyä. Samoin muotoillaan ydinkysymys, johon vastauksia haetaan. On

tarkennettava se seikka, josta halutaan kokemustietoa ja mistä on opittavaa. Kaikkea systeemissä ei

ole mahdollista arvioida, mikä edellyttää valintoja ja aiheiden rajaamista.

3. Seuraavaksi valitaan ryhmä, jolta kokemustietoa toivotaan ja jolta sitä on mahdollista saada.

4. Kokemustieto tuotetaan tapahtuman muistelun ja kokemuksen uudelleenrakentamisen kautta.

Tieto siitä, mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat, kerätään talteen sopivaksi todetulla keinolla,

joka voi olla esimerkiksi ryhmähaastattelu, kysely, työpaja tai roolipeli.

5. Ryhmän tuottama kokemustieto kootaan Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukkoon.

6. Lopuksi ryhmän kanssa käydään lävitse taulukkoon kootut asiat. Näin osallistujat voivat esittää

vielä lisäkysymyksiä, jotka myös kirjataan vielä ylös.

7. Kun aineistoa analysoidaan, etsitään vastauksia kysymyksiin: Miten kokemustieto vastaa ydinky-

symykseemme? Mitä olemme oppineet? Mitä kehitettävää meillä vielä on? Näyttääkö kokemustie-

don valossa siltä, että hanke on tuottanut niitä tuloksia, joita halusimmekin? Mitä ryhmässä esiin

nousseet kysymykset kertovat?

42

Kokemuksen uudelleenrakentaminen -taulukko

Mitä tapahtui ja miten asiat tapahtuivat?

Aika Mitä

tapahtui?

Kuka

teki?

Miksi? Miten? Tulokset

(- ja +)

Konteksti:

Mitä tapahtui

samaan ai-

kaan?

Kysymyksiä/

havaintoja

Osallistuja 1

Osallistuja 2

Osallistuja 3

Osallistuja 4

Osallistuja 5

Osallistuja 6

Osallistuja 7

Osallistuja 8

Osallistuja 9

Osallistuja

10

Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi

Documents

Transcript of Tavoitteen(a) kohtaaminen - ABC kohtaa nuoria -hankkeen loppuarviointi