• Slideshare http://www.slideshare.net/oraakkeli (kalvot)

• eBarometri http://www.ebarometri.fi/ (tutkimus- ja kokeiluaineistot)

• Oppiminen.fi http://www.oppiminen.fi/ (uudistuvan oppimisen äänenkannattaja)

• eDelfoi https://edelfoi.fi/ (verkko-ohjelmisto)

• Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus 2030 http://www.tutuseura.fi/julkaisut

• Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus 2030 http://www.tutuseura.fi/julkaisut

• Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopisto.

• Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. OPH.

• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri. 2013. Helsingin opetusvirasto.

• Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen. Okka.

• OPS2016 http://www.oph.fi/ops2016

• Google +: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä

• Facebook: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä

• OECD: Core Competences

• EU: Key Competences

• 21st Century Learning: 21st Outcomes

Keskustelua aineistojen kanssa

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset

keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan

osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on

purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä

rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet.

Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla

kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat

johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi)

eDELFOI

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Kiistakysymys

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Nelikenttä

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pienikoululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, jokavoi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseenvailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto meneepääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycketojämlik och inte kunna garantera en likvärdiggrundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andrastörre orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligtstörre samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijakoTeesien tilat

KIISTA

Näkemykset ja argumentittulevasta kehityksestäpolarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassausein tunnepitoiseksikiistakysymykseksi.

DIALOGI

Käsitykset tulevastakehityksestä jakautuvatmoniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaayhteiseen keskusteluun.

RATKAISU

Panelistit ovattulevaisuusväitteestäsuhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksimuodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.

Oppimisen tulevaisuus 2030Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen

tulevaisuuden puolesta

Katsotaan riittävän kauas jotta

intressien vaikutus laimenee

Nuuskitaan käännepisteitä ja

paradigmamurroksia (laadullinen

ennakointi)

Tähyillään ajopuita, liukumia ja

valumisia käytäntöihin, joita

kukaan ei kerro haluavansa

Etsitään systeemisiä malleja,

vuorovaikutuksia, relaatioita ja

vipuvaikutuksia

Lietsotaan, laajennetaan ja

ylläpidetään argumenttien

markkinoita

Käynnistetään dialogeja ja

osallistetaan toimijoita (oppijat,

vanhemmat, koulut, kunnat)

Delfoi-metodi: asiantuntijuus,

asianosaisuus, anonyymisyys

ja iteratiivisuus

eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,

saavutettavuus), reaali-

aikaisuus (kohtaaminen,

dialogi), kumulatiivisuus

(aikasarja, paneelit)

Toimintaperiaatteiksi ”open

source”, ”open data” ja ”open

argument”

METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA

Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla

• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)

• Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)

• Kairaukset (mitä on pinnan alla)

• Leirit (kokeilut ja dialogit)

• Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot)

• Maailmankartta (toimintaympäristö

drivereineen, isokuva)

Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimystenuudelleenasemoituminen.

(tieto-käsitys)

Futures are

1. VÄLINEIDEN VUOROVAIKUTTEINEN KÄYTTÖ

1 A. Kyky vuorovaikutuksessa käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä

1 B. Kyky kanssakäymisessä käyttää tietoa ja informaatiota

1 C. Kyky käyttää teknologiaa

2. VUOROVAIKUTUS HETEROGEENISISSÄ RYHMISSÄ

2 A. Kyky olla hyvissä suhteissa toisiin

2 B. Kyky tehdä yhteistyötä

2 C. Kyky hoitaa ja ratkaista ristiriitoja

3. AUTONOMINEN TOIMINTA

3 A. Kyky muodostaa asioista kokonaiskuva ja toimia sen mukaan

3 B. Kyky muodostaa ja toteuttaa elämänsuunnitelmaa

3 C. Kyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoituksia ja tarpeita

OECD:n kompetenssit

EU Recommendation on Key

Competencies for Lifelong Learning

1. Communication in the mother tongue;

2. Communication in foreign languages;

3. Mathematical competence and basic competences in science and technology;

4. Digital competence;

5. Learning to learn;

6. Social and civic competences;

7. Sense of initiative and entrepreneurship; and

8. Cultural awareness and expression.

Recommendation of the European Parliament and of the Council on Key competences for lifelong learning, 18 December 2006.

CfE articulates education purposes as capacities in terms of what students should become rather than what students should learn. The four learner capacities (key competencies) are conceptualized and implemented:

1. Successful learner

2. Confident individual

3. Responsible citizen

4. Effective contributor

Scotland´s Curriculum for Excellence

Priestley, M., Biesta, G. (eds.) (2014) Reinventing the Curriculum: New Trends in Curriculum Policy and Practice. Bloomsbury Academic. ISBN 1472596005.

Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at

P.S. 11 in Queens who was pilloried in the

Murdoch owned tabloid New York Post as

the city’s “worst teacher” based solely on her

TDR reports.

Upon investigation, Mauclair proved to be an

excellent teacher who had the unqualified

support of her school, one of the best in the

city: her principal declared without hesitation

or qualification that she would put her own

child in Mauclair’s class, and her colleagues

met Mauclair with a standing ovation when

she returned to the school after the Post’s

attack.

Pascale Mauclair

Henig, J. (2013) The Politics of

Testing When Measures “Go

Public”. Teachers College Record

Volume 115 Number 9, 2013.

• Standarditestausmalli• demokraatit (Common Core, TDR)

• curriculum-ajattelu

• Markkinakoulu• republikaanit (Hobbesin 10%)

• Ruotsi (avoin järjestämislupa)

• “Suomen tie”• OPS2016

• Kanada, Skotlanti

• Lehrplan-ajattelu

Kolme systeemiparadigmaa

Heikkona signaalina voipitää sitä, miten

kouluasiat nousevat yhäuseammin tärkeiksi

teemoiksi kansallisissaparlamenttivaaleissa.

• Tulevan ajan yleissivistys perustuu osaamisille

(käyttötaidoille)

• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen

vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi)

• Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja

oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot)

• Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on

sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta,

muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää

opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo

Niemelä)

3. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT

Sivistysdialektiikkaa

2030

Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.

Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.

Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!

Yleissivistys

Kompetenssit

Sivistys

Kolme näkökulmaa kouluun

Koulun NATO-kysymys?

Osaaminen ja arviointi –

osaamislähtöinen arviointi

• Lähtökohtana opiskelijan orientaatio ja

osaaminen

• Case kompetenssiarviointi

• Case laaja-alainen osaaminen

Lähtökohtana opiskelijan orientaatio ja

osaaminen – ei opetus

Opetuksessa perinteisesti osaamisen kehittämisen lähtökohtana

on ollut opetus ja päätekäyttäytymisen arviointi

“Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden

parissa työskennellään että erityisesti se, miten työskennellään ja

miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii.” (AIPE-luonnos

16.1.2015)

Osaamislähtöinen arviointi oppimisprosessin lähtökohtana• Lähtökohtana opiskelijan osaaminen, osaamisen kehittämisen tarve ja

harjaantuminen jatkuvaan itsearviointiin

• Opiskelijalle rakentuu orientaatioperusta ja hänestä tulee oppimisen

subjekti, joka tarkastelee maailmaa “osaamissilämälasien” läpi

Case kompetenssiarviointi

Case Bändilinja

• Lähtökohtana OECD:n kompetenssiryppäät

• Toteutus:

– Otavan Opiston Bändilinjalla lv 2013-2014

– kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa opintojen

alussa, keskellä ja lopussa

– kompetenssi kerrallaan opiskelija arvioi

nykyosaamistaan ja tavoiteosaamistaan

Esimerkki - 1. Perusvälineiden vuorovaikutteinen

käyttö (kompetenssirypäs)

1 C. TEKNOLOGIA (kompetenssi)

Kyky vuorovaikutteisesti käyttää teknologiaa

• tietoa uusista tavoista käyttää vuorovaikutteista teknologiaa > Kuinka hyvin

tunnet sosiaalisen median työkaluja (facebook, twitter, googlen työkalut)?

• kyky käyttää uutta teknologiaa vuorovaikutuksellisesti > Käytätkö kyseisiä

työkaluja?

• taito kytkeä arkeen upotettu teknologia omiin tavoitteisiinsa ja

toimintaympäristöönsä > Kuinka hyödynnät kyseisiä työkaluja arjessasi?

Bändilinjalle kohdennettuna…

• taito hyödyntää internetiä musiikillisen osaamisen kehittämisessä (esim.

soittotaidon, musiikkiteknologiataitojen, standardien hallinnan, sävellystaidon

ja musiikin rakenteellisen osaamisen kehittäminen netin avustuksella)

• musiikkiteknologian käyttötaito (esim. taito äänittää harjoituksia ja omia

musiikillisia ideoita)

• tapahtumatekniikan käyttötaito (esim. laulukamojen käyttötaito)

Yksilölliset oppimispolut

• tavoiteosaamisen määrittely rakentaa merkitystä

• suhteuttaminen nykyosaamiseen osoittaa “oppimistarpeen”

Opettajan rooli – opetuksesta mentorointiin

• ohjaa opiskelijaa itsearviointiin ja tukee opiskelijaa aidossa

dialogissa kasvamaan oppimisen subjektiksi maailmassa, joka

tulvii tietoa

Itsearvioinnin työkalu

• ohjaa opiskelijaa tarkastelemaan maailmaa oman osaamisensa

näkökulmasta ja peilaamaan omaa osaamistaan suhteessa

tavoiteosaamiseen

Ohjauksen työkalu

• vahvistaa tai uudelleenohjaa opiskelijan jatkosuunnitelmia

Case laaja-alainen osaaminen

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet orientaatioperustana

kompetenssiarvioinnin tapaan?

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

• “minä oppijana”

• kaikkia osaamisia läpäisevä jatkuva itsearviointi (vrt.

kompetenssiarviointi)

• oppimistyyli ja oppimistekniikat - menetelmät ja työkalut

(oppimispäiväkirja, portfolio jne.)

• oppimisen sisällöt: ainekohtaiset tavoitteet (esim. suomen kieli ja

kirjallisuus, biologia) tai laaja-alaisen osaamisen tavoitteista johdetut

monialaiset oppimiskokonaisuudet

Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2)

• “minä kulttuuriolentona” (vrt. mm. uskonnon ja elämänkatsomustiedon

sekä historian ainekohtaiset tavoitteet, paikallinen kulttuuriperintö)

• “minä itseni ilmaisijana” (vrt. mm. suomen kielen ja kirjallisuuden

ainekohtaiset tavoitteet, työskentelytapojen yksilöllinen valinta

Arjen taidot (L3)

• “minä huolenpitäjänä”

• itsestä, toisista, velvoitteista ja ympäristöstä huolehtiminen (elämäntapa)

Monilukutaito (L4)

• “minä tekstien lukijana, tulkitsijana ja tuottajana”

Muut laaja-alaisen osaamisen tavoitteet voisi purkaa samoin ...

• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys (L6)

• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

(L7)

Pohdintaa …

Osaamislähtöinen arviointi…

• Ohjauskeskusteluissa

• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien / projektien alussa

• Ryhmä / yksilö

Soveltuvuus eri kouluasteille

Yhteys toimintakulttuurin kehittämiseen

Resurssointi

Arvioinnin sortit

NFER-MALLI FORMATIIVINEN SUMMATIIVINEN

INFORMAALI Kyselyt, palaute,vertaisarviointi, itsearviointi

Kontrolloimattomat esseet, portfoliot, opettajan arviointikurssisuoritukset

FORMAALI Standarditestien tulokset, testien, kokeiden ja esseidenjatkoanalyysit, tavoitteidenmäärittäminen

Testit, kokeet, kontrolloidutesseet

Crisp (2012) käyttää formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin ohella termiä integroivaarviointi, jonka tavoite on vaikuttaa oppijoihin tulevaisuudessa. Boud (2014) käyttääsamassa tarkoituksessa käsitettä ”kestävä arviointi”. Oppimisesta saadun palautteentulee hyödyttää opiskelijaa pitkäkestoisesti tulevaisuuden oppimistilanteissa. Arviointiin osallistamisen - esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin - kautta opiskelijatoppivat arvioimaan omaa suoritustaan ja pohtimaan tekemisensä laatua, mistä on aikanaan hyötyä työelämässä (Falchikov 2005)

An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes,

doubts, values and challenges in dialectical interaction with their

opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation

of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say

that in our society some of these themes would include the power of

bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled.

In social analysis these themes may be discovered in a concrete

representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each

theme interacts with its opposite).

- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-

paulo-freire

“Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.”

Paolo Freire ajan teemoista

Huom. Ylen Hoivakoti kuntoon!

KAUKOTULEVAISUUS