Post on 18-Jan-2016
description
Oikeussosiologia 6: Konfliktit ja vaihtoehtoinen
konfliktinratkaisu
Kaijus Ervasti
Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä?
Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia Yhteiskunnan ja elämän
monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta
Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä
Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen
kuvan
Konfliktinratkaisu ja konfliktinratkaisun vaihtoehdot
Lähtökohtia
Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja
Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua
Tarvitaan konfliktien hallintaa Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia tarvitaan myös lisää tutkimusta
konflikteista ja konfliktinratkaisusta
Lähtökohtia (2)
Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita
Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin
Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa
Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus
Konfliktiteorian ulottuvuudet
Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen
Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti
Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita
Teoreettisia lähestymistapoja
Konfliktit ja konfliktin-ratkaisu
Oikeustiede (lainoppi)Formaali virallinen konfliktinratkaisu,
oikeusturva
Taloustiede (peliteoria)Konfliktinratkaisu
menestymisennäkökulmasta,
Antropologia Epävirallinen
konfliktinratkaisu,harmonia yhteisössä
Politiikan tutkimusKonfliktinratkaisu
ja valta
PsykologiaPäätöksentekoteoria,
proseduraalinen oikeudenmukaisuus
Kansainväliset suhteetValtiot ja niiden
suhteet, rauha
SosiologiaYhteiskunnan rakenne,
organisaatiot
HistoriaKonfliktien kehittyminen
pitkällä aikavälillä
Konfliktien tasot
Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti)
Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä)
Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä)
Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)
Konfliktin määritelmä (Glasl)
Konflikti on sosiaalinen vuorovaikutus toimijoiden välillä jossa ainakin yksi toimija kokee yhteensopimattomuuden omien ja toisen
toimijan/toimijoiden ajatusten/ideoiden/käsitysten ja/tai tunteiden ja/tai tahdon kanssa
ja tuntee toisen toiminnan tuovan rajoituksia itselle.
Konfliktin ja riidan käsitteet
Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen.
Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois.
Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi”
KÄYTTÄYTYMINEN
• Kommunikaatio
• Toiminta
• Fyysinen väkivalta
ASENTEET
• Ajatukset
• Tunteet
• Tahto
ASIAKYSYMYKSET
• Jakamiskonfliktit
• Asemaan liittyvät konfliktit
• Järjestyskonfliktit
Konfliktien ulottuvuudet (Galtung)
A
B
C
Riitapyramidi
Tuomioistuin prosessin
Vieminen loppuun
Asian vieminen tuomioistuimeen
Kääntyminen lakimiehen puoleen
Yhteydenotto toiseen osapuoleen
Koettu vääryys
Perhe Työ Asuminen Perintö Kulutus jne. Eri elämänalueet
Ongelma
Riita
Oikeusriita
Muut toimintatavat
Terminologia
Konfliktinratkaisu – riidanratkaisu Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu –
vaihtoehtoinen riidanratkaisu Konfliktinratkaisu – konfliktinkäsittely -
konfliktinhallinta Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu –
konfliktiratkaisun vaihtoehdot Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu: tekninen
määritelmä – funktionaalinen määritelmä
Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun piirteet (funktionaalinen näkökulma)
Vaihtoehtoinen suhteessa virallismenettelyyn
Nopeus ja alhaiset kustannukset Ei pohjaudu juridiikkaan Osapuolten roolin korostaminen Epävirallinen menettely Aineellisen oikeuden hylkääminen
Konfliktinratkaisun vaihtoehdot
Tuomitseminen Välimiesmenettely Neuvottelu Sovittelu Lisäksi lukuisia muita esim.
asiantuntijamenettelyitä ja hallinnollisia menettelyitä, joissa käsitellään konflikteja
Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja
Instituution luonne
Menettelyn luonne
Julkinen valta Yksityinen
Virallinen(aineellinen oikeus)
TuomitseminenSovinnon edistäminen prosessissaNeuvontapalvelutLautakunnatValtuutetut ja asiamiehet
VälimiesmenettelyRakennusinsinööriliiton sovitteluErilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät
Epävirallinen(tarpeet ja intressit)
TuomioistuinsovitteluRikossovitteluPerhesovitteluLäheisneuvonpito
KoulusovitteluTyöpaikkasovitteluSuomen Asianajajaliiton sovintomenettelyPerhesovittelu
Toimintamahdollisuudet
KILPAILU
”Ota niin paljon kuin pystyt
Sinä voitat/toiset häviävät
YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU
”Laajenna jaettavaa kakkua”
Molemmat voittavat
ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU
”Jaa erimielisyydet”
Molemmat jakavat voitot ja häviöt
VÄLTTÄMINEN
”kävele pois”
Kukaan ei voita
MUKAUTUMINEN
”Luovuta”
Sinä häviät, toiset voittavat
Toisen menestys
Om
a m
enes
tys
Näkökulmia konfliktinratkaisuunLegalistinen diskurssi
Vaihtoehtodiskurssi
Tyypillinen edustaja juristi yhteiskuntatieteilijä
Teoreettinen lähtökohta oikeustiede sosiologia, antropologia
Tyypillinen ideologia oikeusvaltio kommunitarismi
Huomion kohde valtio yhteisö
Perusmuoto oikeudenkäynti sovittelu
Tavoite oikeusturva ongelmanratkaisu
Oikeudenmukaisuuskäsitys menettelylliset muotojen tuottama
osapuolen kokemukseen perustuva
Lähtökohta virallinen oikeus Tarpeet ja intressit
Ratkaisun toteutumisen tae
pakkovalta yhteisymmärrys
Esimerkki: Lapsen asemaa koskevat konfliktit ja niiden ratkaiseminen
Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet
Perheen psykodynamiikka heijastuu konfliktiin: ristiriidat, kommunikaatio-ongelmat, negatiiviset tunteet
Kyse yksityisestä, intiimistä elämänalueesta
Lähtökohtana lapsen etu Perhekonflikteihin monia näkökulmia:
vanhemmat, juristit, sosiaalityöntekijät, psykologit jne.
Lapsen asemaa koskevien konfliktien erityispiirteet (2)
Monia järjestelmiä: perhesovittelu, vahvistaminen sosiaalilautakunnassa, tuomioistuimen tuomio, tuomioistuimen sovintomenettely, tuomioistuinsovittelu, täytäntöönpanosovittelu
Tuomioistuimessa usein liitännäisasioita Avioero ja huolto hakemusasioita,
elatusapu riita-asia Huoltoriidat relatiivisesti indispositiivisia,
elatusapuriidat dispositiivisia
Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (1)
Virallismenettely Lapsen suojelu/etu Julkinen intressi Osapuolten oikeusturva Parantaa yksityisiä sopimusneuvotteluita Seremoniallinen tehtävä Täytäntöönpanokelpoisuus Osapuolten kykenemättömyys
yhteistoimintaan
Eri menettelyiden perustelut perheasioissa (2)
Osapuolten oma ratkaisu Vanhemmat tuntevat tilanteen parhaiten Ulkopuolisen vaikea saada informaatiota Oikeudelliset standardit kuten ”lapsen etu”
epämääräisiä Vanhempien toimia voidaan kontrolloida
vain rajoitetusti Edistää osapuolten yhteistoimintaa Sovinnollinen ratkaisu lapsen edun
mukainen
Sovittelu
Sovittelun määritelmä
Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon
Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista
Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu
Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle
Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka
jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva
professionaalinen taito Pyritään selvittämään osapuolten intressit
ja tarpeet Keskeistä osapuolten kommunikaation
parantaminen Sovittelija käyttää erityisiä
sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)
Sovittelun piirteet
Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus
Oikeudenkäynnin ja sovittelun erotOikeudenkäynti Sovittelu
Oikeussuuntautunut Intressisuuntautunut
Pakottava ja sitova Vapaaehtoinen ja yhteisymmärrykseen perustuva
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti Menettelyllinen joustavuus
Asianosaisuus Laaja osallisuus
Normien määräämä Normeja luova
Johdonmukainen ja ennustettava Tilannesidonnainen ja yksilöllinen
Menettelykeskeinen Henkilökeskeinen
Tosiasiasuuntautunut Suhdesuuntautunut
Menneisyyssuuntautunut Tulevaisuussuuntautunut
Ammattilaistunut Vertaispohjainen
Julkinen ja virkavastuullinen Yksityinen ja luottamuksellinen
Riitelevä Yhteistoiminnallinen
Käytössä olevia sovittelujärjestelmiä
Rikosasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelu Asianajajien sovittelu Koulusovittelu Sosiaalinen sovittelu Läheisneuvonpito Työpaikkasovittelu Työriitojen sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Tuomioistuinsovittelu
Rikossovittelun ja siviiliasioiden sovittelun erot
Sovittelun muodot
Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Transformatiivinen sovittelu Narratiivinen sovittelu (Kompromissin edistäminen)
Fasilitatiivinen sovittelu
Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä
Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija
sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä
Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun
Evaluatiivinen sovittelu
Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää
Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa
Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä
Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia
Transformatiivinen sovittelu
Käsitellään osapuolten piilossa olevia ongelmia tavoitteena kasvu ja muutos
Tarkoituksena puuttua konfliktin takana oleviin psykologisiin syihin
Sovittelija asiantuntija neuvottelemisessa tai sosiaalityössä
Voidaan käyttää ammattimaisia terapiatekniikoita
Narratiivinen sovittelu
Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla
Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa
Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta”
Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja
Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille
Kompromissin hakeminen
Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi
Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten
asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja
Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli
Sovittelun edut
Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten
tarpeet Osapuolten suhteiden
paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset
Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten
tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys
Sovittelun edut (2)
Menettelyn arviointi (Tyler 1990)
Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta
Lopputulos Menettely
Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat
kriteerit
Distributiivinen oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat
kriteerit
Proseduraalinen oikeudenmukaisuus
Todellinen lopputulos
Odotusten särkyminen
Kohtuus, tasa-arvo,
tarpeet
Tehokkuus, nopeus
Johdonmukaisuus, puolueettomuus,
eettisyys
Sovittelun kritiikki
Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa
Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään
Kriittiset näkökohdat
Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin
yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen
Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet
Taso Oikeudenkäynti Sovittelu
Väliintulija Laillisesti perustettuRiippumaton ja puolueeton
Osapuolten hyväksymäOsapuolten luottamusta nauttiva
Menettely Aineellinen totuusYhdenvertainen kohteluKuuleminenJulkisuusRatkaisujen perusteleminen
Osapuolten intressitYhdenvertainen kohteluKommunikaatioLuottamuksellisuusKonsensus
Lopputulos Lainmukainen ratkaisuMuutoksenhakuoikeus
YhteisymmärrysLopullinen ratkaisu
Sovittelun vaiheet
1. Valmisteluvaihe
2. Avausvaihe
3. Selvitysvaihe
4. Neuvotteluvaihe
5. Päätösvaihe
Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn
kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun
kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen
Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina
Osapuolten tavanomaiset ongelmat
Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen)
Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa)
Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde)
Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)
Intressit ja niiden identifiointi
Intressin luonne Intressi Intressin identifioiva kysymys
Sisällöllinen Raha, tavara, palvelut,resurssit
Mitä haluat saavuttaa sovittelulla?
Menettelyllinen Aikataulu, menettelynluonne, menettelytavat
Miten haluat asiassa edettävän?
Psykologinen Kunnioittava kohtelu,kasvojen säilyttäminen
Miten voisit päästä asiasta yli?
Asemat ja intressit
Vaatimukset Vaatimukset
Intressit Intressit
Tarpeet Tarpeet
Inhimilliset
perustarpeet
Inhimilliset
perustarpeet
Erillisistuntojen hyödyt
Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla
Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan
Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin
ratkaisusta Realiteettien testaus
1. Valmistelu
2. Avauspuheenvuorot
3. Ongelmien identifiointi
4. Selvittely
5. Neuvottelu
6. Erillisneuvottelut
7. Jatkoneuvottelut
8. Sovinnon rakentaminen
9. Sovintosopimuksen laatiminen
10. Sovittelun päättäminen
ONGELMAN MÄÄRITTELY
RATKAISUN HAKEMINEN
Sovittelu menettelynä
Avoimet kysymykset
Suljetut kysymykset
Sovittelu taitona
Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus
Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot
Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka
Sovittelijan taidot
Sovittelijan menettelylliset taidot Sovittelijan asiantuntemus
sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet
Sovittelijan kommunikaatiotaidot
Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, hiljaisuus, tiivistäminen)
Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset)
Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia)
Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen
Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla
Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on
suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen
on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä
Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2)
Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään
ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista
prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua
sovitteluun
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen
Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun
Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa
Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)
Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen
Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin
Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista
Osapuolet eivät halua sovitella
Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2)
Tuomioistuinsovittelu
Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa
Maa Sovinnon edistäminen prosessissa
Tuomioistuinsovittelu
Tuomio-ehdotus
Sovinto-neuvosto
Suomi On On Ei Ei
Ruotsi On Periaatteessa Ehdotettu Ei
Norja On On Ei On
Tanska On On On Ei
Taustaa
Tuomioistuinsovittelu otettiin käyttöön vuoden 2006 alussa
Uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011, TuomSovL) tuli voimaan 21.5.2011
Lisäksi muutoksia OK 17:23 ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ään
Pieniä muutoksia tuomioistuinsovitteluun Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty
sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu katkaisee
velan vanhentumisen
Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin
rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu
Tuomioistuinsovittelun vaiheet
H aastehakem us
H aastehakem us &sovitte lupyyntö
S ovitte luhakem us
S ovitte lu -pyyn tö
Tuom ioistu in-m enette ly(+ sovinnonedistäm inen)
Vahvistam atonsovinto/jää s illensä
S ovitte lu
Tuom io
Vahvistettusovinto
Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot
Sovinnon edistäminen
Tuomioistuinsovittelu
Vireilletulo Haastehakemus Pyyntö, sovitteluhakemus
Käsittelyn perusta Tuomarin velvollisuus Osapuolten tahto
Rooli Tuomari Sovittelija
Tavoite Aineellinen oikeus Intressien tyydyttäminen
Lähtökohta Sidottu kanteeseen Ei sidottu kanteeseen
Neuvottelun perusta Osapuolten asemat Intressit ja tarpeet
Menettely Säännösten rajoittama Joustava
Sovittelutyyli Useinkompromissia hakeva
Fasilitatiivinen
Neuvottelut Pääosin yhdessä Yhdessä ja erikseen
Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (1)
Vireille hakemuksella tai pyynnöllä Voi pyytää tiettyä tuomaria sovittelijaksi Yleisissä tuomioistuimissa Aloittamisen esteenä mm. selkeä
oikeusturvaodotus tai epätasa-arvoinen asema
Sovittelijana tuomari Sovittelijalla voi olla avustaja Menettely voidaan toteuttaa
vapaamuotoisesti
Tuomioistuinsovittelun peruspiirteet (2)
Erillisneuvottelut mahdollisia Osapuolet voivat käyttää asiamiestä/avustajaa Osapuolet vastaavat omista kustannuksistaan Sovittelu päättyy kun asia sovitaan, kun
osapuoli ei halua jatkaa tai sovittelijan mukaan jatkaminen ei perusteltua
Sovinto voidaan vahvistaa Vahvistamisesta voi valittaa (käytännössä hyvin
rajoitetusti) Sovittelija jäävi toimimaan tuomarina
Sovittelun julkisuus
Sovittelu lähtökohtaisesti julkista Erillisneuvottelut suljetuin ovin Voidaan käsitellä suljetuin ovin pyynnöstä Poikkeuksesta tehty pääsääntö? Vetoamiskielto osapuolilla Todistamiskielto sovittelijalla ja sovittelijan
avustajalla riita-asioissa Vahvistettu sovinto lähtökohtaisesti
julkinen
Tuomioistuinsovittelun vaarat Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä
vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain
työtilannetta omaksumatta uutta asennetta
Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä
Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan
kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita
Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen sovittelukokeilu
Asiantuntija-avusteinen perhesovittelu 2011 – 2013 neljässä tuomioistuimessa,
laajennettiin 2013 seitsemään uuteen käräjäoikeuteen
Tuomioistuinsovittelun puitteissa Taustalla norjalainen malli Tavoitteena ehkäistä kroonistuvia
lapsiriitoja Valtakunnalliseksi 2014 Ks. Tarkemmin Lakimies 7-8/2010
Tuomioistuinsovitteluiden määrä
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Perheoikeus 16 7 7 19 13 224 337 468
Muut 67 53 61 153 111 208 208 330
50
150
250
350
450
550
650
750
850
Muut
Perheoikeus
Sovittelut tuomioistuimittain 2006-2012 huhtikuu
0
50
100
150
200
250
Oulu
Espoo
Helsink
i
Päijät
-Häm
e
Keski-
Suom
i
Pirkan
maa
Itä-U
usim
aa
Pohjo
is-Kar
jala
Varsin
ais-S
uom
i
Vanta
a
Etelä-
Pohjan
maa
Etelä-
Karjal
a
Tuus
ula
Hyvink
ää
Kainuu
Keski-
Pohjan
maa
Lapp
iM
uut
Tuomioistuinsovittelu tuomioistuimittain 2011 (prosentteina
kaikista riitaisista siviiliasioista)
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Espoo
Oulu
Helsinki
Päijät-H
äme
Keski-S
uomi
Pohjois-K
arjala
Varsinais-S
uomi
Vantaa
Itä-Uusim
aa
Etelä-P
ohjanmaa
Keski-P
ohjanmaa
Lappi
Tuusula
Pirkanm
aa
Hyvinkää
Kem
i-Tornio
Ylivieska-R
aahe
Etelä-K
arjala
Kainuu
Kym
enlaakso
Länsi-Uusim
aa
Ahvenanm
aa
Etelä-S
avo
Kanta-H
äme
Pohjanm
aa
Pohjois-S
avo
Satakunta
Tuomioistuinsovittelu Suullinen valmistelu Pääkäsittely
Tuomioistuinsovittelut asiaryhmittäin
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Perheo
ikeus
Toimek
siantos
opim
us
Kiinte
ä om
aisuu
s
Työsu
hde
Velka
Vahing
onko
rvau
s
Huonee
nvuok
ra
Irtain
om
aisuus
Yhteis
ö ja
sääti
ö
Perint
öoike
usM
uut
Tutkimus OPTULA:ssa tehty empiirinen tutkimus,
johon kerätty tapaukset vuosilta 2006-2009
Vuosina 2006-2009 käsiteltiin 412 hakemusta/pyyntöä
Tapauksista 63 % vireille pyynnöllä, 9 prosenttia pyynnöllä haastehakemuksen yhteydessä ja 28 % hakemuksella
Tapauksista 358 eteni sovitteluun (87 %) Sovinto vahvistettiin 60 %:ssa, 2 %:ssa
osasovittelu, 7 %:ssa ei vahvistettu, 5 %:ssa peruttiin ja 25 %:ssa ei päästy sopuun.
Riidanalainen intressi
Mediaani-intressi 16 274; vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä
Mediaani elatusapu 200 euroa; vastaa muita riita-asioita
Noin kolmanneksessa tapauksista intressi korkeintaan 7000 euroa ja kahdessa kolmasosassa tapauksista korkeintaan 35 000 euroa; vastaa muita riita-asioita
Sovintoprosentti eräissä riidoissa Suomessa ja Tanskassa
Sovinnon sisältö tuomioistuinsovitteluissa 2006-2009
(n=247)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Kantajanvaatimuksen
mukaan
Lähempänäkantajan
vaatimusta
Osapuoltenvaatimusten
keskelle
Lähempänävastaajan
vaatimusta
Vastaajanvaatimuksen
mukaankokonaan
Muu luovaratkaisu
Molemmatluopuivat
vaatimuksista
Koulutus
Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta
Kaksipäiväisen koulutuksen (teoriaa) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa
Kolmipäiväisen koulutuksen (roolipelejä) on saanut 232 tuomaria
Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 52 tuomaria
Syitä sovittelun vähäisyydelle
Kyseessä uusi menettely, joka vaatii tuomareilta kokonaan uutta roolia
Tuomarit ovat ”markkinoineet” uutta menettelyä varovaisesti
Suomessa sovinnon edistäminen siviiliprosessissa saanut hyvin suuren merkityksen
Koulutus oli alkuvaiheessa suppeaa (lyhyt kurssi, vain luentoja)
Asianajajat eivät tunne kylliksi menettelyä
Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt
lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus
korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja
vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi
siviiliprosessin tehtävä