Oikeussosiologia 3: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät
Oikeussosiologia 2: Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen
description
Transcript of Oikeussosiologia 2: Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen
Oikeussosiologia 2:Oikeussosiologia ja sen suhde
oikeustieteeseen
Kaijus Ervasti
Luentosarjalla käsiteltävät teemat
1. Oikeussosiologia ja sen suhde oikeustieteeseen
2. Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät
3. Oikeuskulttuuri ja sen kehitys4. Lainvalmistelu ja lakien vaikutukset5. Konfliktit ja vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu6. Tuomioistuimet ja tuomioistuinriidat
Oikeussosiologian lähtökohdat
Oikeussosiologian määritelmä
Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen, instituutioiden, oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita.
Oikeussosiologia Suomessa Suomessa heikko oikeussosiologisen tutkimuksen
perinne Suurelta osin tutkimus keskittynyt
sektoritutkimukseen eli OPTL:een ja osin PAKK:iin Oikeussosiologiaa lähellä olevia tutkimusaloja:
oikeuspoliittinen tutkimus, kriminologia ja kriminaalipoliittinen tutkimus, oikeushistoria, oikeusantropologia, oikeustilastotiede, oikeustaloustiede
Suomesta puuttuu oikeussosiologinen ja kriminologinen peruskoulutus
Kriminologia ja oikeussosiologia monitieteisiä aloja, joissa monia suuntauksia
Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet
Tehtävänä kehittää yleisiä teorioita, jotka selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja
Tehtävänä oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen analyysi
Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen
Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita
Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin
Oikeussosiologian tutkimuskohteet
Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu ja lakien vaikutukset
Oikeudelliset instituutiot Lakien soveltaminen Juristiprofessio ja muut oikeudelliset
toimijat Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri Kansalaiset ja oikeusjärjestys Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa
Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiriasta?
Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden tekoon Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän monitieteisyys Laajentaa näkemystä oikeudesta Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja ymmärtämään
oikeutta yhteiskunnassa Antaa valmiuksia käytännön työntekoon (hallinnossa,
yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä) Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö
lisääntynyt runsaasti
Arviointitutkimus Arviointitutkimus on yhteiskuntatieteellisen
tutkimuksen menetelmien systemaattista soveltamista arvioitaessa uudistuksia ja ohjelmia
Arvottaminen erottaa arvioinnin ja arviointitutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta
Tutkimuksessa kuvataan uudistusten vaikutukset ja arvioidaan niitä suhteessa annettuihin kriteereihin
Arviointitutkimusta tehdään erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista
Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys? Arviointitutkimuksen luotettavuus ja puolueettomuus?
Arviointitutkimuksen lisääntymisen syitä
Uudessa tulosohjausjärjestelmässä arviointitiedon merkitys on korostunut
Hallinnon kansainvälistyminen Päätöksentekijät aiempaa kiinnostuneempia
arviointitiedon hyväksikäytöstä Yhteiskuntatieteet professionalisoituneet, hallinto
ja politiikka tieteellistynyt ja asiantuntijavalta kasvanut
Kehitystä on kuvattu puhumalla vaikuttavuusyhteiskunnasta
Empiirisen tiedon käyttötavat
Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve Kyky ymmärtää empiiristä tietoa Kyky käsitellä empiiristä tietoa Kyky hankkia empiiristä tietoa Kyky tuottaa empiiristä tietoa Kyky tehdä empiiristä tutkimusta
Oikeussosiologian suhde oikeustieteeseen
Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian välinen suhde
Oikeusdogmatiikka Oikeussosiologia
Kohde Säännöt Käyttäytyminen, käytännöt, merkitykset, puhetavat
Näkökulma Osallistujan Tarkkailijan
Lähtökohta Tekstihermeneutiikka Yhteiskuntatieteen metodit
Menetelmä Tulkinta ja systematisointi
Empiirisen aineiston analyysi
Lähestymistapa
Oikeus autonomisena järjestelmänä
Oikeus yht.kunnallisessa kontekstissa
Oikeus Formaali oikeus Formaali ja informaali oikeus
Tavoite Koherenssi Selittäminen, ymmärtäminen
Onko oikeus- ja yhteiskuntatieteillä yhteyttä?
Riippuu siitä, miten oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet konstruoidaan
Riippuu siitä, miten oikeus ja yhteiskunta konstruoidaan
Riippuu siitä, miten konstruoidaan oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde
Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde
Oikeus autonomisena järjestelmänä: oikeus ymmärrettävä sen omista lähtökohdista riippumatta sosiaalisesta kontekstista
Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde interaktiivinen: erillisiä ilmiöitä, jotka vuorovaikutussuhteessa
Oikeus ja yhteiskunta homologisia: kietoutuneet toisiinsa
Juristien suhde empiiriseen tietoon
Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi. Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti.
Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana.
Esitetään usein väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi. Esimerkit: riita-asiat, rikollisuus.
Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as) (Lappi-Seppälä)
Vankiluku
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
1950
1954
1958
1962
1966
1970
1974
1978
1982
1986
1990
1994
1998
DEN
FIN
NOR
SWE
Rikoslakirikokset
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
1950
1954
1958
1962
1966
1970
1974
1978
1982
1986
1990
1994
1998
DEN
FIN
NOR
SWE
Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2000
0
50000
100000
150000
200000
1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000
Riita-asiat maksamismääräykset Suullinen Kirjallinen
Oikeuden ulottuvuudet
Faktat
Normit
Arvot
Oikeuden ulottuvuudet: esimerkkinä tuomioistuintutkimus
Empiirinen tutkimustuomioistuinten
toiminnasta
Lainopillinen prosessioikeudellinen tutkimus
Kansalaisten oikeudensaanti-mahdollisuuksia
painottava tutkimus
Empiirinen tutkimus oikeustieteessä
Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta
Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa koskevaa tietoa
Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia
Lainopin teoria käyttää hyväkseen yhteiskuntatieteellistä tietoa
Staattinen kuva oikeudesta ei ole riittävä
Empiirisen tiedon hyväksikäyttäminen oikeusdogmatiikassa
Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä
Systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa
Tulkinnassa: yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa
(esim. bonus pater familias, hyvä kauppatapa) tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten
arvioinnissa Yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden
ylläpitämisessä
Yhteiskuntatieteellinen näkökulma oikeuteen
Oikeuden yhteiskunnalliset lähestymistavat hylkäävät ajatuksen oikeudesta autonomisena järjestelmänä, jota voi tulkita vain sen omilla säännöillä
Myös oikeuden ulkopuoliset tekijät määrittävät soveltamista
Olemisen ja pitämisen välinen raja?
Empiirisen tiedon ja tutkimuksen käyttäminen
Todellisuutta koskevat väitteesi ja argumenttisi ovat vahvempia, jos pystyt perustelemaan ne empiirisellä tiedolla
Älä luota pelkästään omiin havaintoihin tai yleisiin käsityksiin
Ole kriittinen; selvitä, kuinka tieto on kerätty, analysoitu ja tulkittu
Käyttäessäsi tutkimuksessa ja kirjoituksissa empiiristä tietoa, mainitse lähde
Empiirinen tieto ja oikeustiede: tiivistelmä
Juristeilla liian ongelmaton suhtautuminen empiiriseen tietoon
Suomessa heikko empiirisen oikeustutkimuksen traditio
Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta
Kaikessa oikeutta koskevassa tutkimuksessa on myös empiirinen elementti