Post on 04-Oct-2020
Muutama näkökulma teknologian
tulevaisuuteen
Olli Hietanen
Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu
Katso tulevaisuuteen I: Tvt-suunnitelmien näyt ja ennusmerkit
24.11.2015 klo 12.00-15.30 TOP-keskus
Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa
maailmaa enemmän kuin edelliset 200
vuotta.
Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä
noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia.
Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena.
Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 – 30
vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon
tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä.
Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat
täysin mahdottomia. Kun lista on valmis,
niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä
1000 vuoden päästä? Melkein kaikki
nykyinen teknologia olisi ollut
mahdottomien listassa tuhat vuotta
sitten… (Michio Kaku)
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoa
eduskunnasta/julkaisut/Documen
ts/tuvj_6+2013.pdf
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoa
eduskunnasta/julkaisut/Documen
ts/tuvj_11+2014.pdf
Tulevaisuusvaliokunta
Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio
• Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö-kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…
• Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms.
Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan
Kaliforniassa (Taloussanomat 2012)Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat
alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011)
Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robotti-kauppa
on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)
Palvelurobotti Kaveria testattiin
ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa.
(www.ruokala.net 2011)
Bio-Bots: https://www.youtube.com/watch?v=skCzl7FlM34
Nano-Bots ja klaytroniikkahttp://www.popsci.com/article/science/RmjGKduLKCAFeDAH.01
Chatbots: http://www.bbc.com/future/story/20140609-how-online-
Robots Can Now Teach Other Robots, Thanks To The Robo Internet (http://www.fastcoexist.com/3024972/robots-can-now-teach-other-robots-thanks-to-the-robo-internet)
TS 2.3.2014:
Elektroniikkaa
hyönteisten selkään
(http://www.ts.fi/teemat/tie
de/600946/Elektroniikkaa
+hyonteisen+selkaan)
Blogalisaatio ja hybriditalous
Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto-
akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi
Pilvipalvelut, Big
Data ja My Data
Hybriditalouden aktiiviset
ja virtuaaliset kansalaiset:
Jakamistalous
Tiedon louhinta ja lisätty todellisuus
http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/
http://www.microsoft.com/microsoft-hololens/en-us
Minkälaista olisi Suomen
luontomatkailu, jos antaisimme sen
kehittämisen Roviolle tai
Supercellille? Mitä voisi Suomen
metsissä nähdä ja järvistä kalastaa?
Ja entä jos Veikkaus antaisi 50:stä
pyydystetystä örkistä 10 000 €?
http://www.dibitassut.fi/
Don’t you worry ’bout a thing: Entä
jos kaikilla Ifin asiakkailla olisi älylasit
ja puhuvat vaatteet? Ja oma IF-avatar
suojelusenkelinä?
http://inhabitat.com/poop-burger-japanese-researcher-creates-artificial-meat-from-human-feces/
Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta
orgaanisesta biomassaa, josta voimme
valmistaa mitä tahansa…
Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä
voidaan tehdä bioraaka-aineista myös
tehdään niistä…
Elävät materiaalit ja ”koneet”
http://luma.aalto.fi/fi/lumarts/
Onko mahdollista tehdä
keppi, joka isketään
maahan, minkä jälkeen se
valmistaa ihmeellisiä
asioita?
Aalto Biofilia/Maurizio Montalti
Eikö omenapuu jo ole
tällainen? Synteettinen
biologia…
HS 25.4.2014:
Tulevaisuuden
kodeissa voi olla
likaa syöviä mattoja
ja tunnistavia seiniä
(http://www.hs.fi/tiede/a
1398344570326)
http://www.aka.fi/FINSYNBIO
3D tulostus
Risteilijän kokoinen 3D
tulostin voisi valmistaa
mitä tahansa…
Tulevaisuuden tuotteet ovat
ohjelmistoja ja algoritmejä ja
biomassasta voi tulostaa mitä
tahansa.
!
Mitä kulkee tulevaisuuden
älyverkoissa? Sähköä, tietoa,
rahaa – ja tavaroita…
Tässä maailmassa esimerkiksi Turku Energia voi
tulevaisuudessa tehdä kaiken sen, minkä sähköyhtiöt,
TeliaSonera, Nordea, Kesko ja Marimekko nykyään.
Vuonna 2050 lehmä on pelkkä algoritmi
20.12.2014
Astronautti tarvitsi jakoavainta –
Nasa lähetti sähköpostilla
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1419042164172.html
Teknologinen imperatiivi• On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit)
vievät meiltä työn.
• 1700-luvun Iltasanomissa olisi lukenut, että ”HÖYRYKONEET
VIEVÄT MEIDÄN KAIKKI TYÖPAIKAT!”
• Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) ehkä
vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia. Mitä
nopeammin otamme uuden teknologian käyttöön, sitä paremmin
ja nopeammin se työllistää.
• Esimerkiksi Valmet Automotive, eli Ugin autotehdas: Suomen
robotisoituneimpia tehtaita, mutta siitä huolimatta se on yksi eniten
uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa.
Tunnettuja ajureita mm. digitalisaatio ja cleantech –
mutta uudella teknologialla on tehtävä uusia asioita
uudella tavalla: kirurgit ja autoasentajat ovat
onnistuneet tässä. Ovatko nettikauppa, media ja
ehkä opetuskin epäonnistuneet tässä?
Elämysyhteiskunta
59.2
12.9
6.42.9
12.4
5.3
46.0
8.6
10.2
5.5
19.6
7.3
16.0
28.7
28.7
14.7
3.44.9
0.0
20.0
40.0
60.0
80.0
100.0
1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002
Terveys
Huonekalut ja
tarvikkeetVaatteet ja jalkineet
Liikenne
Sekalaiset tarvikkeet
ja palvelutAsuminen ja energia
Ruoka ja juoma
Vinnari 2006
• Härskit K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset
syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja.
• Enemmän mediaa kuin koskaan – ja vähemmän
toimittajia. Tyhjänpäiväinen ohjelmavirta.
Pahoinvointiyhteiskunta• BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI,
Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of
Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-
luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin.
• Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään
se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote
on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) https://www.tem.fi/files/39794/TEMrap_17_2014_web_16052014.pdf
• Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään
masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana
johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään
päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet
jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK)
• Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23%
turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen
erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012)http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf
• Suomi oli 2000 –luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama
hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää…
• Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä
(Oxfam). Epätasa-arvo on yksi pakolaisuuden ajureista.
Entäpä sitten koulut?
http://www.minedu.fi/export/sit
es/default/OPM/Julkaisut/201
5/liitteet/okm8.pdf?lang=fi
https://www.eduskunta.fi/FI/ti
etoaeduskunnasta/julkaisut/
Documents/tuvj_8+2013.pdf
• Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko
pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen.
• Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja – ja vie ne taas
mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät
aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu.
• Koko ikäluokan ja kansan yhteinen peruskoulu myös tekee
suomalaisista suomalaisia. Jos siis haluamme yhtenäisen EU:n,
niin tarvitsemme myös yhtenäisen EU-peruskoulun.
• Juuri/vain koulutuksessa Suomi on kokoaan suurempi maa.
Voisimme kouluttaa kaikki maailman opettajat.
• Suomalaiset koulut ovat tutkimusten mukaan teknologian suhteen
hyvin varusteltuja – mutta teknologian käyttö on vähäistä.
• Opettajankoulutus on laadukasta, mutta täydennyskoulutus on
vaatimatonta. Opettaja on kuin lääkäri: ei ole koskaan valmis.
• Koulujen väliset erot kasvavat. Syynä voi osittain olla suomalaisen
yhteiskunnan yleinen eriarvoistuminen. Mutta myös se, että jotkut
koulut ovat innostuneet muuttumaan, ja toiset eivät. Teknologinen
imperatiivi koskee myös kouluja. Myös johtamista kehitettävä.
Uusi oppiminen• Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto:
– Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät
voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin
kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä.
– Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri
hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana
itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on
saatava nämä kukat esiin.
• Tarvitaan yleissivistyksenä teknologiamyönteisyyttä ja perustaitoja
teknologiassa, mediaosaamista (medialukutaitoa), aktiivista
kansalaisuutta, kansainvälisyyttä, yrittäjyyttä ja sisäistä motivaatiota.
• Tulevaisuuskasvatus/ -ohjaus: http://www.getalife.fi/
http://www.koukkuun.fi/
https://dl.dropboxusercontent.com/u/52715552/Tulevaisuus-paljon_mahdollista.pdf