Palokuntien toimintaohjelma
2017-2020
Palokuntien toimintaohjelma
KONKREETTISIA TOIMENPIDESUOSITUKSIA PALOKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI
SPEK, SPPL JA SSPL
Palokuntien toimintaohjelma
Sisällys JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 3
MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT ................................. 3
TOIMINTAOHJELMAN TARKOITUS..................................................................................................................... 5
TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET ................................................................................................................... 5
TOIMINTAOHJELMAN PAINOPISTEET ................................................................................................................ 5
PALOKUNTIEN TOIMINTAMUOTOJEN KEHITTÄMINEN JA UUDELLEEN ORGANISOIMINEN ......................... 6
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................... 7
VAIKUTTAMINEN JA PALOKUNTATOIMINNAN ASIOISTA PÄÄTTÄMINEN..................................................... 9
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 10
VAPAAEHTOISEN PALOKUNTATOIMINNAN IDENTITEETIN KIRKASTAMINEN ............................................. 10
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 11
PALOKUNTALAISTEN REKRYTOINTI (HENKILÖSTÖSUUNNITTELU) .............................................................. 12
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 13
PALOKUNTATOIMINNAN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN ........................................................................... 14
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 15
PALOKUNTALAISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ..................................................................................... 16
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE .................................................................................................. 17
LÄHTEET ........................................................................................................................................................... 18
LIITTEET ............................................................................................................................................................ 19
Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016 .............................................................................................. 19
Palokuntien toimintaohjelma
JOHDANTO
Ajatus palokuntien toimintaohjelman laatimisesta syntyi vuonna 2013-2014 Yleisen palokuntalaiskokouksen
valmistelun yhteydessä. Kevään 2014 aikana ennen Yleistä palokuntalaiskokousta järjestettiin 6 alueellista
valmentavaa tilaisuutta. Valmentavissa tilaisuuksissa valmisteltiin tulevassa kokouksessa käsiteltäviä aiheita
ja osallistettiin palokuntalaisia toimintaohjelman painopisteiden valinnoissa. XXVII yleisessä
palokuntalaiskokouksessa Helsingissä 2014 päätettiin kokoukseen osallistuneiden palokuntien ja
pelastusalan järjestöjen edustajien toimesta laatia palokuntien toimintaohjelma ja samalla päätettiin
toimintaohjelman painopisteet.
Palokuntien toimintaohjelman taustalla on sopimuspalokuntien strategia 2020. Strategia linjaa
sopimuspalokuntien tavoitteita ja toimintaohjelman painopisteet ovat vahvasti kytkettynä strategisisiin
teemoihin. Toimintaohjelman ajatus oli alkujaan luoda suosituksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimintaohjelmaa sitoutuivat valmistelemaan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen
Palopäällystöliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto.
Toimintaohjelman painopisteiksi muodostuivat palokuntalaisten identiteetin kirkastaminen,
palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen, palokuntalaisten kelpoisuudet ja osaaminen,
palokuntalaisten rekrytointi, palokuntatoiminnan organisoituminen ja toimintamuotojen kehittäminen sekä
vaikuttaminen ja palokuntatoiminnan asioista päättäminen. Useat painopisteet ovat sidoksissa toisiinsa,
joten niiden suhdetta käsitellään eri suosituksessa.
Toimintaohjelmaa lähdettiin laatimaan keväällä 2015. Vuoden 2015 alussa keskusteltiin toimintaohjelman
sisällöstä ja merkityksestä. Toimintaohjelman tarkoitus tarkentui kehittämään pelastusalan
kansalaistoimintaa ja tuottamaan konkreettisia toimenpidesuosituksia palokuntayhdistyksille. Kevään 2016
aikana toimintaohjelman nykytilankuvaukseen pääsivät osallistumaan valtakunnalliset pelastusalan järjestöt
ja palokuntalaiset. Liki 200 palokuntien toimijaa on osallistunut toimintaohjelman nykytilan kartoitukseen ja
keskusteluun toimenpidesuosituksista muun muassa eri opintopäivillä ja tapahtumissa. Varsinainen
kirjoitustyö toteutettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimesta ja viimeisteltiin yhteistyössä Suomen
Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa.
MUUTOSTRENDEJÄ KANSALAISTOIMINNASSA JA PELASTUSTOIMEN MEGATRENDIT
Vapaaehtoinen palokuntatoiminta on ollut perinteistä kolmannen sektorin toimintaa. Kansalaistoiminnan
juuret ulottuvat pelastusalalla pitkälle 1800-luvun puolelle. Nykyään vapaaehtoiset palokuntayhdistykset
tuottavat pelastusalan palveluita, tarjoavat puitteet vapaaehtoistyönä tehtävälle turvallisuusviestintätyölle
ja tarjoavat jäsenistölleen turvallisuutta lisäävää harrastustoimintaa. Nykyinen pelastustoimen palvelutarve
on vaikuttanut vapaaehtoisiin palokuntayhdistyksiin ja niiden toiminta on osa julkista palvelurakennetta
(Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, 2016). Palokuntayhdistysten operatiivinen pelastustoiminta
perustuu yhteiskunnan kanssa solmittuun sopimukseen. Muut palokuntayhdistysten toimintamuodot kuten
harrastustoiminta ja yleinen vapaaehtoistoiminta, ovat olennainen osa toimintaa, mutta niihin ei liity
palvelutuotannollisia velvoitteita.
Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja pelastusalan yhdistyksiin vaikuttaa pelastustoimen mutta myös
kansalaisyhteiskunnan muutokset. Sitran (2016) mukaan tulevaisuuden ilmiöt, jotka vaikuttavat
Palokuntien toimintaohjelma yhteiskuntaan ovat kiihtyvästi kehittyvä teknologia, keskinäisriippuvainen ja jännitteinen maailma sekä
globaali luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi. Pelastustoimen strategiassa nämä
megatrendit on nostettu esille ja niiden valossa on kuvattu pelastustoimen tulevaisuuden näkymiä. Nämä
muutokset heijastuvat myös kansalaistoimintaan.
Palokuntakulttuuri on yksi palvelutoimintaa ja siten palvelutuotantoa koossa pitävä voima ja sen
kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota palokuntayhdistysten toimesta. Tämä toimintaohjelma
käsittelee muutostrendejä erityisesti kansalaistoiminnan näkökulmasta mutta sivuaa myös pelastustoimeen
kohdistuvia muutoksia esimerkiksi osaamisen ja kelpoisuuksien kehittämisen suositusten myötä.
Yhdistystoiminnan tuottama palvelutoiminta asettaa yhdistyksille uudenlaisia vaatimuksia.
Ammattimaistuneen palvelutuotannon myötä palokunnissa vaaditaan yhä enemmän osaamista
henkilöstöjohtamisessa, työnantajavelvoitteista ja muista hallinnollisista tehtävistä. Samalla yhdistysten
luottamustehtäviin on yhä vaikeampi saa henkilöitä. Perinteinen hallintokeskeinen yhdistystoiminta on
muuttumassa ja tilalle tarvitaan uusia toiminta- ja johtamistapoja. Tulevaisuudessa keskiössä ei olekaan enää
yhdistyksen hallinto tarjontoineen vaan ihmiset ja toimijat tarpeineen (Heikkala 2015).
Vapaaehtoinen palokuntatoiminta kilpailee tänä päivänä muiden vapaaehtoistoimintojen kanssa ihmisten
vapaa-ajasta. Kansalaisareenan (2015) mukaan ihmisten kiinnostus vapaaehtoistoimintaan on pysynyt lähes
samalla tasolla viimeisen viiden vuoden ajan. Sitoutuminen on kuitenkin yhä lyhytjänteisempää
kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja mielekkyyden
kasvaneesta tarpeesta (Seppo 2013, 13). Palokuntatoiminnan näkökulmasta haasteeseen voidaan vastata
myös tarjoamalla erilaisempia tehtäviä palokuntatoiminnan ympäristössä (Eskelinen 2017; Malinen &
Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen, 2017).
Vuonna 2015 54 % yli 15-vuotiaista suomalaisista osasi mainita hälytystoiminnan yhtenä VPK-toiminnan
muotona (Taloustutkimus 2015). Heikointa VPK-toiminnan tuntemus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Tietoa
toiminnasta voidaan siis sanoa olevan mutta kohtaako kiinnostus tarjonnan? Rekrytointi on lähes kaikissa
yhdistyksissä toiminnan edellytyksenä. Palokuntatoiminnassa liittymisen motivaatiotekijöitä on tutkittu kaksi
kertaa ja viimeisin tutkimus valmistui tammikuussa 2016. Palokuntaan liitytään yleisimmin halusta oppia
uusia taitoja pelastustoiminnasta, sukulaisuuden kautta tai arvopohjaisesti halusta auttaa lähimmäisiä.
Tärkeimpänä tekijänä koetaan halua auttaa. Rekrytoinnissa on siis tärkeää nostaa esille toiminnan todellinen
luonne ja korostaa nykyiselle jäsenistölle oman tuttavapiirin rekrytoimista mukaan. Palvelutuotannon eräänä
keskeisenä peruskivenä on yksittäisen palokuntalaisen henkilökohtainen osaaminen.
Palokuntakoulutusuudistus on käynnissä ja keskeisin muutos liittyy käsitykseen osaamisesta. Opiskelija on
asetettu aktiiviseen rooliin, toimijaksi, joka ottaa enemmän itse vastuuta oppimisestaan. Palokuntien roolia
oppimisen mahdollistajana kasvatetaan ja samalla tuetaan erilaisin välinein. Opiskelijoita tuetaan myös
monimuotoista opiskelua lisäämällä. Samalla osaamista tarkastellaan tarvelähtöisestä näkökulmasta. Sen
myötä voidaan paremmin osoittaa tarvittavia perusteita osaamisen pohjaksi.
KANSALAISTOIMINTA
Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön
jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym.
Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Parhaimmillaan
kansalaistoiminta tukee demokratian kehittymistä todelliseksi demokratiaksi, auttaa politiikkaa
lähentymään todellista ja mahdollisimman välitöntä yhteisten asioiden hoitoa ja luo kansalaisille
mahdollisuuksia olla todellisia kansalaisia, ei alamaisia. (Lehtonen & Rantanen, 1995)
Palokuntien toimintaohjelma
TOIMINTAOHJELMAN TARKOITUS
Palokuntien toimintaohjelman tarkoituksena on antaa toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan
tukemiseksi ja kehittämiseksi ja siten palokuntien palvelutuotannon varmistamiseksi. Lisäksi toimintaohjelma
pitää sisällään nykyaikaisen kuvauksen pelastusalan kansalaistoiminnasta.
Suositusten tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota erilaisia mahdollisia toimintatapoja palokunnille, mutta
suositukset on tarkoitettu myös pelastusalan järjestöille sekä pelastuslaitoksille ja muille palokuntien
sidosryhmille. Lisäksi toimintaohjelma kuvaa palokuntayhdistysten nykytilaa ja kuvaa yleisiä muutostrendejä
yhteiskunnassa. Toimenpidesuositusten pohjalta on tarkoitus luoda malleja, joiden avulla palokunnat ovat
tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia.
Toimintaohjelmalla kannustetaan yhdistyksiä, järjestöjä, ja muita organisaatioita huomioimaan
yhteiskunnalliset ja pelastusalan muutokset sekä kannustamaan palokuntia toimimaan rohkeasti uusien
erilaisten toimintatapojen löytämiseksi. Jokainen voi löytää keinoja omien haasteiden selvittämiseksi.
TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET
Toimintaohjelman tavoitteet voidaan luokitella kahteen osaan. Itse ohjelman tavoitteena ensi sijaisesti
parantaa palokuntien toimintaedellytyksiä ja toiseksi lisätä tietoutta muutoksista nykyaikaisten yhdistysten
toiminnassa.
Palokuntien toimintaohjelman tavoitteina ovat myös painopisteiden mukaisesti kasvattaa palokuntien ja
palokuntalaisten määrää, tunnistaa palokuntien monimuotoisuus, sekä kannustaa palokuntia uudistamaan
toimintamuotojaan ja kehittämään toimintaansa eri toimintamuotojen organisoimisessa. Toimintaohjelman
tavoitteena on myös tukea osaamisen kehittämistä, kehittää toimenpiteitä osaavien palokuntalaisten
käytettävyyden lisäämiseksi ja lisätä yksilöiden osallistumismahdollisuuksia.
Palokunnille ja palokuntalaisille suunnattujen tavoitteiden lisäksi toimintaohjelmalla on tavoitteena
vaikuttaa päätöksentekijöihin, jotta vapaaehtoisten palokuntien kaikki toimintamuodot huomioidaan ja
hyödynnetään tulevaisuudessa. Niin ikään tavoitteena on erilaisten suositusten myötä lisätä ihmisten
tietoisuutta palokuntatoiminnasta.
TOIMINTAOHJELMAN PAINOPISTEET
Toimintaohjelma sisältää kuusi painopistettä. Kunkin painopisteen osalta on kuvattu tämän hetkinen tilanne
asiaan liittyvine haasteineen. Toimenpidesuosituksissa on esitetty keinoja ja mittareita asetettujen
tavoitteiden toteuttamiseksi. Niin ikään suosituksiin on merkitty ne toimijat, joille suositukset on ensisijaisesti
kohdistettu.
Palokuntien toimintaohjelma
PALOKUNTIEN TOIMINTAMUOTOJEN KEHITTÄMINEN JA UUDELLEEN ORGANISOIMINEN
Nykytila
Suomea on luonnehdittu yhdistysten luvatuksi maaksi. Vuonna 2015 yhdistysrekisterissä oli n. 135 000
yhdistystä (PRH, 2016). Palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä on Suomen
Sopimuspalokuntien Liiton mukaan noin 500. Lisäksi noin 200 paloaseman yhteydessä toimivien
henkilökohtaisen työsopimuksen solmineiden palokuntien yhteydessä toimii vapaaehtoista turvallisuustyötä
tekeviä ja harrastustoimintaa harjoittavia yhdistyksiä.
Heikkalan (2015) mukaan yhdistyksen vaikuttavuutta mitataan tulevaisuudessa sillä, kuinka hyvin se pystyy
tarjoamaan ihmisen tai ihmisryhmän tarpeita vastaavia ratkaisuja harrastustoiminnassa, vertaistuessa tai
vaikuttamisessa. Palokuntien palvelutuotannon osalta vaikuttavuutta mitataan myös sen
kustannustehokkuuden osalta.
Se, miten yhdistykset löytävät uusia keinoja vastata muuttuneisiin toimintatapoihin ja uudistaa siten
toiminta- ja johtamistapoja, ratkaisee sen, miten yhdistykset löytävät paikkansa tulevaisuudessa (Heikkala
2015).
Yleiset kansalaistoiminnan muutokset, vapaaehtoisten sitoutumisen heikkeneminen, palvelutuotannon
vaatimusten kasvaminen, vapaaehtoistyön osuuden vähentyminen ja harrastustoiminnan
palvelutuotannollinen sidos, ovat tuoneet haasteita vapaaehtoisen palokuntakulttuurin säilyttämiselle.
Pelastusalan yleinen perinteisyys, innovatiivisuuden ja oma-aloitteisuuden puute ovat haasteina
vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kehittymiselle ja sitä kautta henkilöiden innostumiselle ja
sitoutumiselle. Perinteisyyteen kuuluu myös vahva muutosvastaisuus ja yhdenvertaisuuden vaihteleva
toteutuminen.
Palokuntayhdistyksien mahdollisuudet koetaan olevan toiminnan monipuolistamisessa, palokuntien
yhteistyön lisääntymisessä sekä palokunnan toimintojen tiiviimmän yhteistyön kehittämisessä. Palokuntien
toiminta tulisi nähdä toiminnan kautta toimijoiden sijaan (Kuva 1.). Toimintaa voidaan tarkastella
onnettomuuden kehittymisen ketjuna, yhteisteiskunnallisesti vaikuttavina tekijöinä tai erikseen myös
toimijaryhmien muodostamana yhteisönä.
Tuore palokuntalaisten motivaatiotutkimus esittää yhtenä kehityskohteena palokuntien toimintakulttuurin
kehittämistä, ehkäisemään toiminnan lopettamista (Malinen ym. 2016). Toimintamuodot ja
toimintakulttuuri vaikuttavat toiminnan organisoitumiseen. Organisoitumismalli tulisi arvioida uudelleen ja
soveltaa kunkin palokunnan toimintakulttuuriin. Pääasia on, että organisaatiorakenne mahdollistaa
toimijoiden osallistumisen eri toimintojen asettamien kriteerien mukaisesti.
Palokuntien tulee huomioida, että toiminnan turvaamiseksi yksilöt tulee saada vapaaehtoisesti sitoutumaan
toimintaan ja, että he ovat motivoituneita kouluttautumiaan ja kehittämään itseään. Näin voidaan turvata
yhdistyksien sopimusvelvoitteet. (Eskelinen 2016) Haasteena on, että ihmiset ovat nykyään spontaanimpia
ja vapaaehtoistyö organisoituu yksilöllisemmin. Perinteisen yhdistystoiminnan rinnalle on syntynyt
vapaamuotoisempia osallistumisen muotoja. (Siisiäinen 2013; Saukkonen 2013) Ihmisen osallistuvat
toimintaan enemmän silloin kun heille itselleen sopii ja tekevät itselleen mieluisinta toimintaa.
Malisen ym. (2016) mukaan suurimmat toimintaan osallistumisen esteet ovat ajanpuute ja työ/ opinnot.
Näihin ei voi toimijoiden mukaan palokunnat juurikaan tehdä toimenpiteitä, mutta sen sijaan palokuntien
tulisi huomioida nuo jäsenet ja pitää heidät mukana toiminnassa tarjoamalla vaihtoehtoisia tehtäviä.
Palokuntien toimintaohjelma
Kuva 1. Palokuntatoiminta tulevaisuudessa ja sen erilaiset toiminnan ulottuvuudet.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Tavoitteena on, että palokunta on avoin monipuolinen pelastusalan kansalaistoiminnan mahdollistaja.
Palokunnan yhdistystoimintaan on mahdollista osallistua ikään, sukupuoleen, syntyperään,
koulutustaustaan, uskontoon tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta. Sopimusperusteiseen
palvelutuotantoon taas osallistutaan henkilökohtaisten erityisedellytysten mukaisesti. Palokunta on
organisoitu joustavasti, nykyaikaisesti ja demokraattisesti. Palvelukonseptin avulla palokunta voi johtaa
toimintaansa tavoitteellisesti siten, että se kykenee tarjoamaan yhteiskunnan tarpeisiin sovitettuja
palveluita.
Mittarit
Mittareina pidetään toimivien palokuntayhdistysten määrää, tarjolla olevien toimintamallien käyttöä, eri
toimintamuotojen toteuttamisen laajuutta palokuntayhdistyksissä ja osallistuvien ihmisten määrää.
Palokuntien toimintaohjelma
Toimenpide-ehdotus
Palokuntayhdistyksen toiminnan organisoiminen
Toimintamuotojen kehittäminen
Kansalais-/ yhdistystoiminnan vahvistaminen
Keinot 1. Palokuntien toiminta koostuu palvelutoiminnasta, harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta.
2. Palokuntien toiminnat organisoidaan toiminnoittain toimijoiden sijaan, huomioiden yksilölliset motivaatiotekijät.
3. Verkostoituminen lähiyhdistyksien kanssa hallinnon ja toimintojen osalta voi turvata toiminnan jatkuvuuden.
1. Laadukkaan ja riittävän palvelutoiminnan takaamiseksi, on palokuntayhdistyksien tarjottava monipuolista toimintaa jäsenistölle, joka mahdollistaa jäsenten pysymisen toiminnassa.
2. Pelastusalan tulee hyväksyä palokuntayhdistykset kolmannen sektorin palvelutarjoajana ja ymmärtää yhdistystoiminnan erityispiirteet, joihin kuuluu vahvasti vapaaehtoisuus.
3. Toimintaa rajoittavat esteet tulee poistaa, mikä tapahtuu asenteita muuttamalla.
1. Vapaaehtoispalokuntakulttuuri tulee säilyttää vahvistamalla yhdistystoiminnan osaamista ja toimintaa monipuolistamalla.
2. Palokuntien yhdistystoiminnan vahvistamiseksi on tarjottava koulutusta, apuvälineitä ja tukipalveluita.
3. Järjestäytymättömille vapaaehtoisille tulee löytää keinoja, perinteisen jäsenyyden lisäksi, osallistua toimintaan myös kertaluonteisesti esim. kampanjoiden avulla.
4. Pelastusalan muiden järjestöjen tulee luoda tukiverkosto siten, että se tukee vahvemmin palokuntien toimintaedellytyksiä itsenäisinä yhdistyksinä.
Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset
Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntien toimintaohjelma
VAIKUTTAMINEN JA PALOKUNTATOIMINNAN ASIOISTA PÄÄTTÄMINEN
Nykytila
Yhdistyksillä on olemassa sellaisia piirteitä, joita ilman ei niitä voida pitää yhdistystoimintana. Ensinnäkin
yhdistys on ihmisten muodostama yhteisö, joka toteuttaa osallistuvien ihmisten yhdenmukaisten
tarkoitusperien mukaista toimintaa. Jäsenyys perustuu yhdistyksissä vapaaehtoiseen jäsenyyteen ja se tuo
myös mahdollisuuden demokraattiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon. Lisäksi yhdistykset ovat monesti
riippumattomia kolmansista osapuolista ja yleishyödyllisiä joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.
(Heikkala, 2015)
Palokuntayhdistykset edustavat perinteistä yhdistystoimintaa. Palokuntayhdistykset ovat perinteinen
kolmannen sektorin toimija, joilla on tyypillisiä nykypäivän yhdistystoimintaan liittyviä haasteita.
Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös palokuntayhdistyksissä. Jäsenistö ikääntyy eikä nuoria saada
jatkamaan toimintaa, maaltamuutto aiheuttaa jäsenmäärän turvaamiselle vaikeuksia, yksilöllistyminen
asettaa vaatimuksia tarjota jäsenistölle mielekkäämpää toimintaa, palokuntatoiminnan ammatillistuminen
asettaa erilaisia vaatimuksia jäsenille ja julkisen talouden haasteet aiheuttavat palvelutarvetta (Heikkala,
2015; Eskelinen, 2016).
Itsekeskeisyyden ja itsemääräämisoikeuden lisääntyminen haastaa nykyisen hallinnollisen johtamistavan ja
asettaa yhdistyksen uuteen asemaan päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Digitaalisuuden kasvaminen antaa
etua uusien sukupolvien toiminta- ja johtamistavoille. Sitoutuminen on yhä lyhytjänteisempää
kansalaisyhteiskunnassa johtuen työelämän kiireestä, vaihtuvista kiinnostuksen kohteista ja vaatimuksista
kansalaistoiminnan kokemuksista. (Seppo 2013, 13)
Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat ovat kokeneet päätöksenteossa heikkoutena tietämättömyyttä
yhdistystoiminnasta ja sitä, miten palokunnissa voi vaikuttaa. Nykyhetkeen tyypillisenä piirteenä
palokuntayhdistyksissä on vaikeus saada ihmisiä vastuutehtäviin ja se muodostaa monesti esim. pitkiä
päällikkyyksiä. Tehtävien kuormittuminen vastuuhenkilöille muodostuu näin ollen helposti vain muutaman
henkilön vastuulle. Demokraattinen päätöksenteko koettiin joissakin tapauksissa palokunnissa häilyväksi.
Päätöksenteon rakenteet ja autoritäärinen johtaminen operatiiviseen tyyliin yhdistystoiminnassa nähtiin
heikkoutena.
Alueellisessa ja valtakunnallisessa toiminnassa edustuksellisuus ja muutosvastaisuus nähtiin tulevaisuuden
uhkana.
Vahvuutena vaikuttamisessa pidetään asiantuntijuutta, nuorten kasvavia vaikutusmahdollisuuksia,
verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Uudet toimintamallit (wikipedia) ja uusien sukupolvien luontaiset
toimintatavat koettiin mahdollisuuksina.
Palokuntien toimintaohjelma
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Palokuntayhdistykset ovat osaavia, osallistavia ja innovatiivisia yhteisöjä, jotka pystyvät tarjoamaan
yhteiskunnalle sen tarvitsemia palveluita. Palokunnissa jäsenet tietävät erilaiset vaikuttamisen välineet ja
käyttävät niitä aktiivisesti. Tavoitteena on myös organisoida toimiva valtakunnallinen, alueellinen ja
paikallinen, verkostomainen sekä projektiluonteinen tukirakenne, jossa palokuntalaisia ja
palokuntatoiminnan asiantuntijoita osallistetaan ja kuullaan. Toiminnassa huomioidaan vahvasti myös
pitkäjänteisyys.
Mittarit
Vaikuttamisen kehittymisen mittareina toimivat vaikuttamisen kanavien määrä ja aktiivisuus, kuten
työryhmä-, verkosto- ja luottamuselintoimintaa, mittaavat toiminnat. Lisäksi mitataan käytössä olevien
osallistamisen keinojen määrä ja toimivuutta.
Toimenpide-ehdotus
Yhdistystoiminnassa vaikuttamisen kehittäminen
Alueellisen ja valtakunnallisen luottamuselinten uudistaminen
Keinot 1. Yhdistysten tulee osallistaa jäseniä päätöksentekoon luomalla demokraattinen ja kannustava yhteishenki.
2. Uusien digitaalisten vaikuttamiskeinojen käyttöönottaminen tulee huomioida.
3. Yhdistyksen ohje-, johto- ja muiden sääntöjen tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen. Sääntöjen ja ohjeiden tehtävänä on mahdollistaa, ei rajoittaa toimintaa.
4. Yhdistysten tehtävät ja vaikuttamiskeinot tulee kirjata auki ja viestiä sekä tuoda tunnetuksi jäsenistölle. Jäsenten oma-aloitteisuutta tulee vahvistaa.
1. Luottamuselimissä tulee olla riittävä laajapohjainen osaaminen.
2. Luottamuselinten asiantuntijuutta tulee vahvistaa.
3. Tulee luoda palokuntien toimintaa tukevia asiantuntijaverkostoja.
Toimijat Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt
Vapaaehtoiset palokunnat Pelastusalan järjestöt Pelastuslaitokset
VAPAAEHTOISEN PALOKUNTATOIMINNAN IDENTITEETIN KIRKASTAMINEN
Yhdistystoiminnan käsitys on muuttumassa ja vanha käsitys, että lähtökohtana on yhdistys ja sen edustama
asia, eikä niinkään ihmiset tai osallistujat tai asiakkaiden näkökulmat, on poistumassa. Uusi näkemys
perustuu täysin toisesta lähtökohdasta eli tuotanto-tarjonta muuttuu tarveperustaiseksi ongelmaratkaisuksi.
(Heikkala, 2015) Ilmiö on havaittavissa myös palokuntayhdistysten toiminnassa. Palokuntayhdistyksissä on
Palokuntien toimintaohjelma hieman epäselvää, toimiiko palokunta yhdistyksen jäseniään varten vai pelastustoimea vai avun tarvitsijaa
varten? Tähän vaikuttaa myös selkeän jäsenpolun puuttuminen. Palokuntien palvelutuotannollinen rooli
vaikuttaa kaikkeen toimintaan ja heikentää yksilökeskeistä toimintatapaa.
Identiteetti muodostuu käsityksestä omasta itsestään ja siitä, miten jokainen ymmärtää itsensä suhteessa
toimintaan. Identiteetti sisältää myös käsityksen siitä, millaiseksi henkilö haluaisi tulla. Identiteettiin kuuluvat
ihmisen tunne yhteisöön kuulumisesta, toimintaa koskevat arvot ja eettiset näkökulmat sekä toiminnan
tavoitteet. Pysyvä identiteetin sijaan, katsotaan sen olevan nykyään pirstaloitunut ja tilanteen mukaan
muotoutuva. (Eteläpelto & Vähäsantanen 2010, 46-47)
Nykytilan kartoituksen mukaan toimijat kokivat identiteetin nykytilan uhkina muun toiminnan kuin
hälytystoiminnan kuihtumista, virkamiesmäisyyttä ja ennakkoasenteita. Ammattimaisuus vastaan
vapaaehtoisuus koettiin yhtenä identiteetin muodostumisen heikkoutena. Ihmisillä tai ryhmillä voi olla useita
identiteettejä ja monet voivat muodostaa ristiriitoja (Järvelä 2007). Myös toiminnan riittämätön
houkuttavuus pidettiin uhkana. Heikkoutena toiminnassa nähtiin yleinen muutosvastaisuus, nykyisten
palokuntalaisten laajan ammattitaidon hyödyntämisen puutteen, arvostuksen puutteen sekä toisaalta
arvostukseen vaikuttavan negatiivisen julkisuuden (alkoholi- ja tuhopolttotapaukset).
Vahvuuksia on kuitenkin monia. Koulutus, perinne, organisoituminen sekä erikoisosaaminen olivat mainittu
vahvuuksina. Vahvuutena nähtiin myös selkeä päämäärä pelastustoiminnan palveluiden järjestämisessä ja
arvostettua nuorisotyötä.
Tuoreen palokuntalaisten motivaatiota selvittäneen tutkimuksen mukaan 66 % palokuntalaisista (n=933) koki
itsensä vapaaehtoiseksi työntekijäksi ja 33 % sekä vapaaehtoiseksi työntekijäksi että ammattilaiseksi. Vain 1
% koki olevan ammattilaisia (Malinen & Hamilton-Skurak & Eskelinen & Tervala & Mankkinen 2017).
”Vapaaehtoisidentiteetin teoria esittää, että toimittuaan jonkin aikaa vapaaehtoistyössä vapaaehtoiset
sisäistävät vapaaehtoisroolinsa ja siitä tulee osa heidän identiteettiään, mikä tukee vapaaehtoistyön
jatkamista pitkällä tähtäimeillä.” (Malinen yms. 2017)
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Tavoitteena on, että palokuntien jäsenet omaavat vahvan palokuntaidentiteetin, joka muodostuu
toiminnasta, sen tavoitteista ja yhteisistä arvoista. Palokunnat ovat olennainen osa pelastustoimea.
Palokuntalaisia kuvaavat sanat ammatillisuus, luotettavuus ja inhimillisyys sekä pyyteetön auttamishalu ja
oma-aloitteisuus. Palokuntakentän monimuotoisuus tunnustetaan alan toimijoiden keskuudessa; eri
palokuntamuodoissa on erilaisia tapoja toimia.
Mittarit
Mittareina toimii sopimuspalokuntabarometri, motivaatiotutkimuksen seurantatutkimukset ja erilaiset
kyselyt palokuntalaisille.
Palokuntien toimintaohjelma
Toimenpide-ehdotus
Toiminnan tarkoituksen kirjaaminen palokunnalle
Identiteetin tukeminen
Keinot 1. Palokuntien on säännön mukaisesti tarkastettava ja kirkastettava toimintansa tarkoitus:
• mitä ja ketä varten palokunta on?
• mikä on yhdistyksen tarkoitus jäsenille?
• mikä tarkoitus on pelastustoimelle ja yhteiskunnalle yleisemmin?
• Mikä tarkoitus on asiakkalle?
• ja määritettävä toiminnan tavoitteet, arvot ja visio.
1. Yksilöiden ja yhteisöjen identiteettien vahvistaminen tunnistamalla ja tunnustamalla erilaisissa tilanteissa muodostuva identiteetti.
2. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen.
3. Tunnistamalla ja tunnustamalla yksilöiden ja yhteisöjen erilaisuus.
Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
PALOKUNTALAISTEN REKRYTOINTI (HENKILÖSTÖSUUNNITTELU)
Monet yhdistykset puhuvat paljon jäsenpulasta. Uusia jäseniä on vaikea saada liittymään ja sitoutumaan
toimintaan. Sama ongelma koskee myös vapaaehtoisia palokuntayhdistyksiä. Kansalaisareenan mukaan
ihmisiä kiinnostaa liki saman verran vapaaehtoistoiminta kuin viisi vuotta sitten, mutta erityisesti nuorten
keskuudessa vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on vähentynyt (Kansalaisareena & Kirkkohallitus &
HelsinkiMissio 2015).
Yleisin syy palokuntaan liittymiselle oli maailmaa koskevan ymmärryksen lisääminen ja siitä oppiminen.
Osallistujat esimerkiksi mainitsivat usein syyksi yleisen kiinnostuksensa palo- ja pelastusalaan sekä halun
oppia uusia taitoja kuten ensiapua. Toiseksi yleisin motiivi palokuntaan liittymiselle oli sukulaisten vaikutus.
Sukulainen palokunnassa voi siis olla yksi vapaaehtoisten rekrytoinnin päävaikuttajista. Lisäksi
mahdollisuutta ilmaista arvoja, kuten auttaa toisia hädässä, pidettiin tärkeänä palokuntaan liittymisen
motiivina. Vapaaehtoiset olivat ylipäänsä tyytyväisiä palokuntaan kuulumiseensa ja pitivät suhteellisen
epätodennäköisenä sitä, että he lopettaisivat palokuntatoiminnan lähitulevaisuudessa. Osallistujat kuitenkin
ilmoittivat erilaisista vapaaehtoistoiminnan esteistä, joista merkittävimpinä pidettiin ajanpuutetta sekä
opiskeluun tai työhön liittyviä velvollisuuksia. (Malinen & Mankkinen 2013)
Uusimman tutkimuksen mukaan sosiaaliset syyt ovat palokunnassa pysymisen päämotiivit. Tämä eroaa
palokuntaan liittymisen alkuperäisistä syistä ja osoittaa, että vapaaehtoisten liittymistä ja palokunnassa
pysymistä vahvistavat tekijät eivät välttämättä ole samat. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan
Palokuntien toimintaohjelma palokuntatoimintaan liittymisen syyt ovat pysyneet lähes samana. Halu auttaa, uuden harrastuksen
etsiminen ja halu oppia uusia taitoja ovat tutkimuksen mukaan edelleen tärkeimmät syyt
palokuntatoimintaan liittymiseen. Yksinkertaisesti kutsun liittyä mukaan toimintaan mainitsivat liki 35 %
vastaajista. Rekrytointikampanjat eivät vaikuttaneet olleen merkittävä toimintaan liittymisen syy mutta
niiden voidaan todeta ainakin lisäävän tunnettuutta. (Malinen yms. 2017)
Kun tarkasteltiin toimintaan osallistumisen esteitä, huomattiin että 26-40 vuotiaiden ikäryhmä kohtaa muita
ikäryhmiä todennäköisemmin työhön, opintoihin tai perhe-elämään liittyviä velvoitteita. Edellä mainitut
olivat myös suurimmat esteet toimintaan osallistumiselle. (Malinen yms. 2017)
Uhkana palokuntien rekrytoinnille nähtiin vähäiset resurssit vastaanottaa suuria määriä uusia jäseniä,
sopivien uusien jäsenten löytäminen, palokuntien vahvat ”sisäpiirit”, vaatimusten ristiriitaisuudet ja
uudistuskyvyttömyys. Heikkoutena koettiin toiminnan näkymättömyys tai esille tuominen oikeilla tavoilla,
talkoo/ vapaaehtoisasenteen puuttuminen, rekrytoinnin suunnitelmallisuuden ja toiminnan tunnettavuuden
sekä tiedon puute, pelastuslaitosten rajoitukset ja aikuisjäsenten vähäinen rekrytointi (rekrytointi keskittyy
nuorisotyöhön). Haasteena on koettu (Työilmapiiritutkimus, SSPL 2012, ja Sopimuspalokuntabarometri 2014,
SSPL 2015) myös yhteiskunnan ja erityisesti pelastuslaitoksien ja/tai yksittäisten henkilöiden asenteet.
Palokuntien toiminnan vahvuuksina koetaan olevan pitkäjänteisyys, selkeä organisaatiota, yhteistyötä
muiden toimijoiden kanssa, johtajakoulutusta, paloasemia ja kalustoa sekä ammattimaista hälytystoimintaa.
Nykytilan kartoituksen mukaan mahdollisuuksina pidettiin muun muassa säästötoimia, hiljaisen tiedon
jakamista, yhteisöllisyyden lisäämisen tuomaa hyötyä, vaihtuvuutta, toiminnan monipuolisuutta, eri
toimintojen sisältöjen laajentamista ja sekoittamista, nykyviestinnän hyötyjä ja alueellista sekä
valtakunnallista osaamista/ palvelua.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Rekrytointi on parhaimmillaan valtakunnallisesti tuettua ja jatkuvaa toimintaa. Kansalaisiin suunnattu laaja-
alainen rekrytointi ja erikseen määriteltyjen kohderyhmiin suunnattu täsmärekrytointi muodostavat
toiminnallisen ja jatkuvan kokonaisuuden.
Mittarit
Mittareina palokuntalaisten määrän seuraaminen, eri toiminnoissa mukana olevien palokuntalaisten määrän
seuraaminen (osallistumisaktiivisuus).
Palokuntien toimintaohjelma
Toimenpide-ehdotus
Palokuntalaisten rekrytointi Monipuolisesti eri viestinnän kanavien käyttö
Keinot 1. Palokunnan tulee säännönmukaisesti tehdä henkilöstöanalyysi ja laadittava lyhyen, keskipitkän- ja pitkäntähtäimen henkilöstösuunnitelma.
2. Rekrytointitoimenpiteet tulee sisällyttää osaksi normaalia toimintaa.
3. Osallistumiskynnystä tulee kaikin keinoin madaltaa (spontaani osallistuminen, yksilön tarpeiden huomioiminen, aloituspaketin tarjoaminen ja henkilökohtaisen perehdyttäjän nimeäminen).
4. Henkilöstöanalyysin tueksi tulee laatia riittävät apuvälineet ja mittarit.
5. Vapaaehtoisten epämuodollista rekrytointia nykyisten vapaaehtoisten kautta tulisi rohkaista.
6. Helpoin tapa rekrytoida uusia jäseniä on yksinkertaisesti pyytää ihmisiä mukaan toimintaan.
1. Rekrytoinnissa tulee hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia viestinnän kanavia riippuen kohderyhmästä.
2. Sosiaalisen median kautta voi tavoittaa paljon ihmisiä melko vähällä panostuksella. Myös erilaisten uusien kanavien kuten Tubettajien yms. hyödyntäminen rekrytoinnissa on hyvä keino rekrytoida uusia jäseniä.
Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntayhdistykset
PALOKUNTATOIMINNAN TUNNETTUUDEN LISÄÄMINEN
Palokuntatoiminnan tunnettuutta on mitattu Taloustutkimuksen toimesta 2013-2015. Tietoisuus
hälytystoiminnasta on lisääntynyt hieman vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kyselytutkimuksen mukaan yli
puolet suomalaisista tietävät VPK:oiden tekevän hälytystoimintaa. Useimmin tämä on mainittu 50-64 –
vuotiaiden keskuudessa ja keskimääräistä harvemmin alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Miehet mainitsevat
hälytystoiminnan naisia useammin. Seuraavaksi useimmin on mainittu nuorisotoiminta, jonka on maininnut
vajaa viidennes vastaajista. Sen tietää parhaiten 35-49 –vuotiaat ja heikoimmin alle 25-vuotiaat. Kolmannes
vastaajista ei osaa mainita mitä toimintaa VPK:lla on.
Yhtenä toiminnan tunnettavuutta heikentävänä tekijänä on toiminnan vahva sidos viranomaistoimintaan.
Toiminnan esilletuominen ja sen korostaminen pelastustoimen operatiivisten tilanteisiin liittyvän viestinnän
yhteydessä on haasteellista. Lisäksi tunnettuuteen liittyviä heikkouksia koetaan olevan sisäpiirimäisyydessä,
vetäjien väsymisessä, tiedon ja arvostuksen puutteessa, ennakkoluuloissa, palokuntatermistön laajuudessa
ja huonossa media-alustojen hyödyntämisessä. Uhkana on haluttomuus laajentua tai mainostaa, palokuntien
rinnastaminen pelastuslaitoksiin, termistö, ammattipalomiesten väheksyvä suhtautuminen, yksi virhe peilaa
koko toimintaa jolloin maineen menettäminen on vaarallista, palokunta-aatteen heikkeneminen ja
maaltamuutto.
Palokuntien toimintaohjelma Onnistumiseenkin on edellytyksiä. Vahvuuksina tunnettuuden lisäämiseksi nähdään liittymisen helppoutta,
julkiset esilletulot kuten toiminnan esittelyt, palokuntahenki, palokuntien hyvät suhteet, yhteisön
näyttävyys; asut, paloautot ja yhtenäinen varustus. Palokuntia pidetään houkuttelevana 3. sektorin
kumppanina, mikä lisää tunnettuutta yhteistyön kautta. Mahdollisuutena on nuorten innostuneisuus, aina
VPK-laisena esiintyminen, alueellisen arvostuksen hyödyntäminen paremmin, uusien media-alustojen
hyödyntäminen, asenneilmapiirin muuttuminen myönteisemmäksi pelastuslaitoksissa,
turvallisuusviestinnän kautta tunnettuuden lisääminen sekä uudenlaisen ”fanikulttuurin” synnyttäminen.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Tavoitteena on, että palokuntien tuottama toiminta on tunnettua ihmisten keskuudessa (75% osaa mainita,
mitä toimintaa palokunnissa on).
Mittarit
Mittareina tunnettuustutkimus ja mediaseuranta (valtakunnallinen ja alueellinen).
Toimenpide-ehdotus
Palokuntalaisten tunnettuus Internetsivut ja SOME
Keinot 1. Palokuntien tulisi laatia yksinkertaiset viestintäsuunnitelmat ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti nykyaikaista viestintää.
2. Pelastusalan järjestöjen tulee laatia yhteinen viestintäsuunnitelma ja tarjota apuvälineitä palokuntien viestintään.
1. Palokuntayhdistysten tulisi tarkistaa internet-sivunsa ja huolehtia, että ne ovat päivitettynä.
2. Palokuntien tulisi suunnitella sosiaalisen median toimintatavat ja kohderyhmät.
Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntayhdistykset
Palokuntien toimintaohjelma
PALOKUNTALAISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
Koulutus on keskeinen osa vapaaehtoispalokuntatoimintaa. Palokuntalaisten koulutusta ohjaa
pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma. Suunnitelman
vahvistaa Pelastusopisto. Koulutusta kehitetään yhteistyössä Sisäministeriön, Pelastusopiston,
pelastuslaitosten, kurssinjohtajien ja palokuntien kanssa. Nykyinen opetussuunnitelma pitää sisällään tarjolla
olevan palokuntakoulutuksen mukaan lukien asetuksen (VnA 407/2011) ja työturvallisuuslain
(23.8.2002/738) vaatiman koulutuksen.
Vuonna 2015 toteutetun järjestöosaamisen kyselyn mukaan palokunnissa toivotaan erityisesti osaamista
rekrytoinnin, esimiestyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseksi, rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä
työturvallisuuteen liittyvää osaamista.
Palokuntalaisten motivaatiota, esteitä ja asenteita selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että
palokuntalaisten sitoutumisen keskiarvo oli korkeaa tasoa M= 5,98 (KH=1,25) asteikolla 1-7. Korkea
sitoutumisen taso organisaatioon on tärkeää erityisesti nykypäivänä, kun vapaaehtoistyö yleisesti on siirtynyt
perinteisestä (elinikäisestä) vapaaehtoistyöstä jaksoittaisempaan vapaaehtoistyön muotoon (ajoittainen tai
kertaluontoinen), jossa ei sitouduta niin vahvasti mihinkään tiettyyn organisaatioon (Oostlander, Güntert,
van Schie, & Wehner, 2013; Wilson, 2000; Wilson & Musick, 1999). Koulutus on todettu yhdeksi eniten
vapaaehtoisten tyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, mikä alleviivaa siihen liittyvien toimivien
henkilöstökäytäntöjen tarvetta (Ferreira, Proença, & Proença, 2012).” (Malinen yms. 2017)
Entisiltä vapaaehtoisilta selvitettiin kehitysehdotuksia palokuntatoiminnan kehittämiseksi ja sillä nousi esille
myös tiivis ja vaihteleva koulutus (Malinen yms. 2017). Viikkoharjoitustoiminnan ja
Yksilöllistyminen näkyy vapaaehtoistoiminnassa vahvasti nykypäivänä. Myös koulutuksessa tarvitaan
yksilöllisiä vaihtoehtoja oppimiseen. Nykytilan kartoituksessa uhkana koettiin ajokorttien väheneminen,
ikääntyminen, vaatimusten kasvaminen ja toiminnan ammattimaistuminen, karsivat testit, kurssien/
koulutuksen erkaantuminen tehtävien vaatimuksista, kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutuksen
puute rahoituksen vähyyteen tai valtakunnallista eriarvoisuutta koulutuksessa. Osaamista ja kelpoisuuksia
heikentävät kasvavat vaatimustasot / kelpoisuustasot, rekrytoinnin puute, sitoutumisen väheneminen,
mahdolliset stereotypiat, muutosvastaisuus, koulutuksen hintojen nousu, tehtävien ja lakisääteisen
vaatimustasojen ristiriitaisuudet ja kaikkien pätevyyksien perustuminen esim. savusukelluskelpoisuuteen.
Osaamisen vahvuutena pidetään vapaaehtoisten ja sopimushenkilöstön siviiliosaaminen ja erityisesti sen
tunnustaminen. Lisäksi palokuntalaisten vallitseva hyvä kunto, omavaraisuus, vertaistuki, ryhmähenkilö ja
motivaatio katsotaan vahvuudeksi tulevaisuudessa. Jatkossa mahdolliset erikoistumiset, osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen, koulutustarjonnan kehittäminen, toiminnan luonne ja valtakunnallisesti
hyvä osaaminen vahvistavat palokuntalaisten osaamisen ja kelpoisuuksien tilaa. Mahdollisuuksia avaavat
siviiliammatit, järjestötyö, toiminnan mahdollinen uudelleen organisoiminen, koulutusuudistus,
kelpoisuuksien parantamisen välineet (kuntosali, sähly), verkkokoulutukset, yhteistyö, monimuotoisuus ja
erikoistuminen.
Palokuntakoulutusta uudistetaan ja sen tavoitteena on tuottaa entistä paremmin osaamistarvetta vastaavaa
koulutusta. Avoimuuden lisäämisellä on tarkoitus tukea yhä paremmin itseopiskelua ja
viikkoharjoitustoimintaa ja toisaalta luoda rajapintoja kurssituksen ja palokunnassa tapahtuvan toiminnan ja
harjoittelun välille. Nykyinen opetussuunnitelma kokoaa voimassa olevan koulutusjärjestelmän sisällön
(http://www.spek.fi/loader.aspx?id=440caacd-d34d-4c65-afe2-c244dde89ec8). Koulutusuudistuksesta voi
Palokuntien toimintaohjelma lukea lisää projektisuunnitelmasta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=8d07f31f-7b01-4562-b2a0-
013dac095474) sekä perustelumuistiosta (http://www.spek.fi/loader.aspx?id=c35ab5dd-4b26-47f8-a910-
7e4579c121c9).
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TAVOITE
Tavoite
Palokunta- ja järjestökoulutus päivitetään yhteiskunnan muutosten ja kentän vaatimusten mukaisesti
säännöllisin väliajoin. Koulutusjärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon myös osaamisen
tunnistaminen, tunnustaminen ja viikkoharjoitustoiminta. Lisäksi tuetaan omaehtoista opiskelua.
Kelpoisuusvaatimuksilla luodaan pohjaa laadukkaalle toiminnalle. Vaatimukset suhteutetaan alueellisiin ja
paikallisiin olosuhteisiin niin, että henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ovat optimaalisella tasolla.
Mittarit
Mittareina päivitetyt koulutusjärjestelmät ja sen myötä suoritetut koulutukset vuosittain ja osaamisen
kehittymisen seuraaminen.
Toimenpide-ehdotus
Yksilöiden osaamisen kehittäminen
Palokunnan toiminnan kehittäminen
Osaamisen tunnustamisen kehittäminen
Keinot 1. Palokuntien toiminnassa tulee huomioida yksilöiden osaamistaso ja tuottaa osaamisvajeen mukaista koulutusta.
2. Itseopiskelumahdollisuus tulee huomioida ja kannustaa yksilöitä kehittämää osaamistaan oman mielenkiinnon mukaan.
1. Laadukkaaseen toimintaan tulee panostaa jäsenistön osaamisen ja motivaation kehittämiseksi ja säilyttämiseksi.
1. Kelpoisuuksien saavuttamiseksi tulee palokuntien panostaa liikunta- ja hyvinvointitoimintaan.
2. Kelpoisuuksia tulisi tarkastella laajemmin tarpeen mukaisesti.
Toimijat Palokuntayhdistykset Pelastusalan järjestöt
Palokuntayhdistykset
Palokuntayhdistykset
Palokuntien toimintaohjelma
LÄHTEET
Heikkala, Juha 2015. Järjestötoiminnan paradigman muutos. Teoksessa Riikonen, Satu ja Nyman Tarja (toim.)
Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta; elinvoimaisuutta ja uudistuvaa ajattelua toimintaympäristön
muutoksessa. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 10. Helsinki.
Jyväskylän Yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-
kolmas-sektori Viitattu 25.11.2016
Järvelä, Marja 2007. Identiteetit. https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/ykp/ykp-
opiskelu/kurssimateriaalit/ykps100/syventvII.pdf Viitattu 15.12.2016.
Kiiski Kataja, Elina 2016. Megatrendit 2016. Tulevaisuus tapahtuu nyt. Sitra 2016.
Lehtonen, Timo & Rantanen, Irma, 1995. Järjestötoiminnan tietopalvelu – Järjestö- ja yhdistystoiminta;
Kansalaistoiminta. http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/tietopalvelu/jarjesto-
_ja_yhdistystoiminta/kansalaistoiminta. Viitattu 21.10.2016.
Malinen, Sanna & Hamilton-Skurak, Henrieta & Eskelinen, Kaisa & Tervala, Valtteri & Mankkinen, Teija 2017.
Vapaaehtoiset palokuntalaiset Suomessa: esteet, motivaatiot ja asenteet. Teoksessa Miksi
palokuntatoiminta viriää tai loppuu toim. Eskelinen, Kaisa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.
Patentti- ja rekisterihallitus PRH 2016. https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html. Viitattu 21.10.2016.
Pelastustoimen strategia 2025. Viitattu 21.10.2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/182016
Pyykkönen, Miikka 2016. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 2016.
http://kans.jyu.fi/tutkimuksia/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-
sektori?searchterm=julkinen+palvelurakenne. Viitattu 15.12.2016.
Saukkonen, Pasi 2013. Kolmas sektori – vanha ja uusi kansalaisyhteiskunta 1/2013. Kansalaisyhteiskunnan
seuran julkaisu 4. vuosikerta (6-31).
Siisiäinen, Martti 2010. Osallistumisen ongelma. Kansalaisyhteiskunta 1 (8-40).
Seppo Maija, 2013. Kansalaisyhteiskunta nyt. Selvitys suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toiminta
edellytyksistä, tilasta ja asemasta. Kepa ry
Suomen Sopimuspalokuntien liitto ry 2012, 2015, 2016.
Taloustutkimus 2015. Palokuntatoiminnan tunnettuus. Tilaaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry.
Taloustutkimus 2015. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja
HelsinkiMissio. Viitattu 25.1.2017.
http://www.kansalaisareena.fi/Vapaaehtoistyo_Suomessa_2010ja2015.pdf
Palokuntien toimintaohjelma
LIITTEET
Liite 1. Palokuntien toimintaympäristö 2016
Nykytilan kartoitus (SWOT)
Nykytilan kartoitus on toteutettu viidessä eri tilaisuudessa ja kahdessa eri sidosryhmän ja
luottamuselimen kokouksissa. Nykytilan kartoitukseen on osallistunut lähes 200
palokuntalaista, luottamushenkilöä ja toimihenkilöä vuosien 2015-2016 aikana.
Palokuntien toiminnot ja organisoituminen
Uhat:
Vanheneminen Kilpailutilanne Säästötoimet Muut alueen yhdistykset Lokerointi (”naisosasto”, ”miehistö”) tiukasti vain yhdessä oleminen Väsyminen ja toimenkuvien kivettyminen (samat kasvot, samat tehtävät) Säännösten ja vaatimusten lisääntyminen, lisää esimiesvastuuta Tieto lisää tuskaa Tietyn aseman/ tittelin vaatiminen ideointiin
Heikkoudet:
Hälytysosastokeskeisyys Hiljaisen tiedon häviäminen Vaihtuvuus Organisaatio on rajaava Väsyminen Kilpailu (verinen!) eri palokuntien ja jopa osastojen kesken palokunnan sisällä ja vihanpito asenne & kulttuuri Muutosvastarinta Hierarkisuus Raha ohjaa toimintaa (pela) Pitkät perinteet ollaan niissä kiinni Osastojen rajat Muutosjohtamisen koulutus Heikompien syrjiminen (naiset, nuoret…) Sitoutumisen lyhytaikaisuus ”Ukkoontuminen”
Palokuntien toimintaohjelma
Vahvuudet: Hiljaisen tiedon hyödyntäminen pitkään olleilta Pitkäjänteisyys Organisaatio on selkeä Alueellinen yhteistyö Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa Johtajakoulutukset hyvä rakenne kyky reagoida ja ottaa vastuuta Palokunnan osastojen välinen yhteistyö Paloasemat ja kalusto Hälytystoiminta ammattimaista
Mahdollisuudet: Yhteisöllisyyden lisääminen Palautteen anto Hiljaisen tiedon jakaminen Vaihtuvuus Säästötoimet Toiminnan monipuolistaminen ja edistäminen Palokunnan yhteistyö Eri toimintojen sisältöjen laajentaminen ja sekoittaminen (naiset vetävät nuorten treenit, miehistö kouluttaa naisia jne. – nuoret opettavat kavereita ja vanhempia) Mahdollisuus luoda pidemmän linjan suunnitelmia johtajuus Nykyviestintä Käyttää hyödyksi alueellista ja valtakunnallista osaamista/ palvelua
Palokuntien toimintaohjelma
Vaikuttaminen ja palokuntalaisten asioista päättäminen Uhat: Ikäryhmäerot Hiljaiset jäsenet (saunailtamaistuu, muu ei, ollaan valmiita pätemään väärässä paikassa) Diktaattorit, sisäänpäin lämpiäminen Alueellinen/ valtakunnallinen vaikuttaminen ei kiinnosta Kokouksiin ei osallistuta jälkipuinti ”omaan napaan tuijotus” –ei oma vpk:n ulkopuoliset asiat kiinnosta Väärä vallankäyttö Kuormittavuus Ei hallintoon haluavia Henkilökemiat ja joustamattomuus Heikkoudet: Aina samat henkilöt uuvuttaminen Muutosvastarinta Rivimiehen vaikuttaminen asioihin Informaation kulku Prosessin hitaus (esim. muutokset) Päällystön ja hallituksen tuki toimintaan Hiljaisuus, ujous (konfliktien pelko) Ei tiedetä, miten organisaatio toimii Ei tiedetä, miten voi vaikuttaa Kehittäjät jättäytyneet pois arkitoiminnasta ajat sitten kehitys saattaa edetä outoon suuntaan, kun kosketus ruohonjuureen pois Sopimus ohjaa liikaa toimintaa Ei nuoria mukana Tehoton järjestelmä järjestötoiminnan osalta Hyvä veli –järjestelmä Vastuun pelko
Vahvuudet: Erilaisuus Annetaan nuorille mahdollisuus vaikuttaa Projektimaisuus työryhmien avulla Osastojen edustus hallituksessa Demokraattisuus Yksilölläkin on mahdollisuus vaikuttaa valtakunnallisella tasolla Verkostoituminen Yhteisöllisyys Mahdollisuudet: Yhdistyksen toimikauden ”rajoittaminen” Vaihtuvuus nopeammalla mittakaavalla (hallitus) Mielipiteiden kysyminen netin kautta rivijäsenille palokunnalta, liitoilta/spek:ltä palokunnille ennen päätöstentekoa Aito yhdistystoiminta Mahdollisuus vaikuttamiseen (naiset, nuoret, veteraanit, häly) Suurempi yhteistyö osastojen kesken Silmien ja omien avaaminen uudelleen Määräaikaisuus Byrokratia minimiin Järjestötoiminnan uudelleen jäsentäminen Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen Paikallisuuden lisääminen Hallinnollisten asioiden keskittäminen naapuripalokuntien kanssa
Palokuntien toimintaohjelma
Palokuntalaisten osaaminen ja kelpoisuudet Uhat: Ajokortti Ikääntyminen Vaatimukset Toiminnan ammatimaistuminen Testien karsiminen/ tason nostaminen heikolla kunnolla vaativiin tehtäviin Kurssien ja koulutuksen sisältö erkaantuu tehtävien vaatimuksista Kateus ja raha (ammattipätevyys ym.), koulutus tyssää rahanpuutteeseen Valtakunnallinen eriarvoisuus Heikkoudet: Vastustuskyky/ sairastuminen Vaatimustaso/ kelpoisuustaso Rekrytointi Sitoutuminen Stereotypiat ”näin on aina tehty” Koulutuksen hintojen nousu Tehtävien vaatimustaso ja lakisääteinen vaatimustaso eivät kohtaa (pitääkö eläinpelastajan suorittaa 5 leukaa ja jaksaa moukaroida traktorin rengasta) Kaikilla samat vaatimukset (savusukelluskeskeisyys) Palokunnan omat perustelut miksi mitäkin vaaditaan ei osata selittää Paisutetaan liikaa savusukeltajien arvoa
syö muilta arvostusta
Vahvuudet: Siviiliammatti, tieto-taidon tunnustaminen Hyvä kunto Omavaraisuus Vertaistuki Ryhmähenki Motivaatio kelpoisuuden saavuttamiseksi Erikoistuminen Motivaatio Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen Koulutustarjonta lisääntynyt yhteistyön ansiosta (MPK, OK-opintokeskus nykyään Opintokeskus Sivis) Mielikuva hyväkuntoisesti joukosta Luonne Valtakunnallisesti loistavaa osaamista Mahdollisuudet: Siviiliammatti Järjestötyö Toiminnan uudelleen organisointi (ilman osastorajoja) Koulutukset/ kurssit Ajokortti Lisäharrastus (sähly, kuntosali) Verkkokoulutus Työnantaja voisi hyödyntää palokuntakoulutusta Yhteistyö kustannukset, osaaminen Naisosastojen käyttö henkisen ensiavun tilanteissa Kouluttajan osaamisen tunnustaminen Monimuotoisuus Erikoistuminen
Palokuntien toimintaohjelma
Palokuntalaisten identiteetti nyt Uhat: ”Suvun ulkopuolelta tulevat” Osa toimijoista käsittää vain hälytystoiminnan Somen väärinkäyttö Kuihtuu hälytystoiminnaksi Ei houkutteleva Keskenäinen arvostus Virkamiesmäisyys, oma-aloitteisuus ja luovuus kärsivät Ennakkoasenteet Tiedottamisen väärinkäyttö Palokuntalainen somessa yksityishenkilönä Edustusvaatteissa sopimaton käyttäytyminen Heikkoudet: Aina ennen näin on tehty Ammattitaidon hyödyntäminen Kuntalaiset eivät tunne toimintaa Palokunnan toiminnasta näkyy vain pieni osa Valtakunnalliset eroavaisuudet Arvostuksen puute ylhäältä päin Negatiivinen julkisuus (alkoholi, tuhopoltot) Ennakkoluulojen muuttaminen Laiskuus lähteä työstämään julkisuuskuvaa Huonot käytöstavat Useita järjestojä (SSPL, SPEK, SPPL…) Alueittain vaihteleva sopimuksellisuus Ammattilaisuus vs. vapaaehtoisuus Mustavalkoisuus ”rasismi”
Vahvuudet: Koulutus Perinteet, sitoutuminen Somen hyödyntäminen Hyvä organisointi Erikoisosaamisen korostaminen Selkeä päämäärä Nuorisotyö on arvostettua Yhteistyö esim. muiden palokuntien kanssa Huolitettu konkreettinen julkisuus (puhtaat autot, varusteet) Motivoituneet ihmiset Yhtenäinen asustus Yhdistystoiminta ”Palomies” identiteetti Yhteinen tavoite Mahdollisuudet: Monikulttuurisuus Uudet ideat käyttöön Monipuolinen kansalaistoiminta Hyödynnetään paremmin erilaiset osaajat Tiedon lisääminen sekä sisäisesti että ulkoisesti Ulos asemalta, enemmän ”avoimia ovia” tilaisuuksia Tuotaisiin esiin palokunnan toiminnan tuomia positiivisia asioita (eläimet pulassa) Läpinäkyvyyttä toimintaan Huumori Yksilön positiivisen identiteetin löytäminen Uudistaa julkisuuskuvaa täysin 2000-luvulle Turvallisuustoiminnan lisääminen
Palokuntalaisten rekrytointi Uhat: ”vääränlaiset” tyypit, joista voi koitua ongelmia Jos tulee paljon kerralla perehdytyksen haasteet/ laatu Taustojen tarkistaminen ei ole mahdollista kaikilta Palokunnan jo olemassa olevat ”sisäpiirit” (vaikea päästä joukkoon) Kuka kouluttaa esim. suurempilukuista joukkoa nuorissa jo nyt pulaa kouluttajista Vaatimusten ristiriitaisuus Uudistuskyvyttömyys Heikkoudet: Osataanko tuoda vahvuudet esiin Tehdäänkö tarpeeksi ja tarpeeksi näkyvästi Ajatellaan, että sitä ei tarvitse tehdä Osittain ei haluta uusia naamoja vaikka halutaankin Henkilöiden ns. vääränlainen motivaatio (tulee vain harjoituksiin, toimintaan jos on tapahtuma) Nuorisotyökeskeistä (aikuisten rekrytoinnin puute) Suunnitelmallisuuden puute Tunnettavuuden puute, tiedon puute Pelastuslaitoksen rajoitukset Korkealiittymiskynnys
Vahvuudet: Edullinen (ilmainen) koulutus (kaikki) Pääsee vaikuttamaan oman kuntansa turvallisuuteen Monipuolinen tekeminen Taitojen hyödyntäminen muussa elämässä Asioita ei tehdä yksin/ tarvitse tehdä Mahdollisuus valita eri osastoista ja toiminnoista Henkilöiden motivaatio Valmiit tilaisuudet Ajankäytön ja rahankäytön hallinta Mielikuva toiminnasta houkutteleva Välineet (mainospohjat) Mahdollisuudet: Uudet mahtavat tyypit Tutut helpommin mukaan Some (blogit, facebook, instagram) Julkinen näkyvyys omalla alueella Yhtenäiset koulutusmallit, siirtyminen helpompaa Valtakunnalliset kampanjat Yhteistyöverkostojen hyödyntäminen näkyvyyden saamiseen tempauksilla Maahanmuuttajat (ei hakijat vaan jo päätöksen saaneet) Nuorille ja aikuisille suunnattu rekrytapahtuma ja materiaalia Rekrytoijilla hyvä asenne (ei pakoteta sellaisia, jotka eivät halua tai osaa) Hyödyntää esim. 24365 kampanjointia tehokkaammin Kansalaistaidot, ihmiset haluavat auttaa, kiinnostuneita löytyy Ulkopuolisten nuorten osallistuminen leireille
Palokuntien toimintaohjelma
Palokuntien tunnettuus Uhat: Kouluttajien vähyys (esim. nuorissa) ei voida ottaa enempää nuoria, ei haluta mainostaa Haluttomuus laajentua Pahan huomion eskaloituminen Palokunnat rinnastetaan usein pelastuslaitoksiin Termistö Ammatti palomiesten vähättely VPK:ta kohtaan Yksi virhe peilaa koko toimintaa Maineen menettäminen Palokunta-aatteen heikkeneminen Maaltamuutto Heikkoudet: Sisäpiirimäisyys Nuorisovetäjien väsyminen Naisosastoon liitytään vain jonkun jo jäsenen houkuttelemana Tiedon puute toiminnasta (vars. naistoiminta) Arvostuksen puute Media-alustojen hyödyntäminen Kaikkien vetäjien väsyminen Ihmisten ennakkoluulot Termistön laajuus Palokunnan tapaa vain onnettomuustilanteessa Ei tunneta på svenska Ei ”fanituotteita” Viranomaisuus
Vahvuudet: Helppo tulla mukaan Esittelykäynnit kouluilla (nuoriso) Vapaaehtoistyön positiivinen kuva Palokuntahenki hyvä sana lähtee liikkeelle Näyttävä toiminta, varusteet ja kalusto Hyvät suhteet Palokuntaan positiivinen suhtautuminen Palokunta on näyttävä yhteisö, univormut, paloautot, yhtenäinen varustus Kerran palokuntalainen, aina palokuntalainen Erilaiset tapahtumat esim. Päivä Paloasemalla Houkutteleva 3. sektorin kumppani Mahdollisuudet: Junnujen innostuneisuus hyvä ryhmähenki Aina kun vpk jossain, edustaa vpk:taan PR-mahdollisuudet paremmin hyödynnettävissä Junnujen suusta suuhun mainonta kavereille Aktiivisilla nuorilla mahdollisuus osallistua ”nuorisotyötoimikuntaan” kehittämään toimintaa Alueellisen arvostuksen hyödyntäminen Uusien ja tulevien media-alustojen hyödyntäminen Ammatillisella puolella VPK:oiden tunnistaminen Facebook, Instagram, blogit, some yleensä Asenneilmapiiri on muuttunut VPK-myönteiseksi vakinaisissa Maaltamuutto Tunnettuus helpottaa rekrytointia Tuviin panostaminen isolla kädellä materiaalin muodossa Fanikulttuuri
Top Related