SSUUUUNNNNIITTTTEELLUUOOHHJJEEEETT
LammiAita
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. LAMMIAIDAN RAKENNE JA OMINAISUUDET ............................................ 4
2. KÄYTTÖKOHTEET ............................................................................................. 4
3. LASKENTAOTAKSUMAT .................................................................................. 5
3.1 Yleiset suunnitteluperusteet ....................................................................................................... 5
3.2 Materiaalien ominaisuudet ja laskentalujuudet .......................................................................... 6
3.3 Routaeristäminen ....................................................................................................................... 7
3.3.1 Yleistä ................................................................................................................................. 7
3.3.2 Routasuojauksen mitoitus ................................................................................................... 8
3.4 Maanpaine .................................................................................................................................. 9
3.4.1 Anturan taivutus- ja leikkauskestävyys ............................................................................. 12
3.4.2 Rakenteen kaatuminen ja liukuminen ............................................................................... 13
3.4.3 Muurin kestävyys maanpaineelle ...................................................................................... 14
3.5 Minimiraudoitus ....................................................................................................................... 15
3.6 Mitoitustaulukoita .................................................................................................................... 16
4. MITTAJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 18
4.1 Moduulit ................................................................................................................................... 18
4.2 Labyrinth ja Wave .................................................................................................................... 18
4.3 Dice .......................................................................................................................................... 19
4.4 Käyntiportit ja ajoportit ............................................................................................................ 19
5. MATERIAALIT ...................................................................................................... 22
5.1 Muottiharkko ............................................................................................................................ 22
5.2 Pilarit ........................................................................................................................................ 22
5.3 Kaidejärjestelmä ....................................................................................................................... 22
5.4 Pintavaihtoehdot....................................................................................................................... 22
3
5.5 Puuosat LammiAidassa ............................................................................................................ 23
6. PUTOAMISSUOJA ................................................................................................ 24
päivitys 20.9.2011
4
1. LAMMIAIDAN RAKENNE JA OMI‐NAISUUDET
LammiAita muodostuu anturasta, ladottavis‐
ta muottiharkoista ja kaideosasta. Julkisivu‐
pintana voidaan käyttää luonnonkivi‐ tai rap‐
pauspintaa. LammiAita kokonaisuuden ala‐
muuriosassa käytetään muottiharkkoa, joka
on leveydeltään 200 mm (MH200). Pilarina
voidaan käyttää 250 mm (PH250) tai vastaa‐
vasti 400 mm (PH400) leveää muottiharkkoa
korostamaan aidan massiivista ulkonäköä.
Muottiharkon päälle sekä pilarin hatuksi ase‐
tetaan luonnonkivestä valmistettu päällyskivi
viimeistelemään kokonaisuus.
Muottiharkot on valmistettu pakkasenkestä‐
västä, maakosteasta betonimassasta. Beto‐
nimassan lujuusluokka on 30 MN/m2, josta
harkot valmistetaan.
Tuotekokonaisuuden täydentää pilarien väliin
ja muottiharkkoaidan päälle tuleva metalli‐
tai vaihtoehtoisesti puukaide, joka sopii eri‐
tyisesti puutalojen yhteyteen.
LammiAidan ominaisuudet:
• betonisuositus: K35‐2, 0‐16, S3, (XC3)
• kaide‐elementti
o pituudet 580 mm, 1180 mm ja 2380
mm
o korkeus 850 mm
• muottiharkko MH200
o koko 600x200x200
o menekki 8,33 kpl/m2
o paino 21 kg/kpl
o betonin menekki 115 l/m
o betonin Max raekoko 8…16 mm
• pilariharkko PH250
o koko 250x250x200
o menekki 5 kpl/m
o paino 13 kg
o betonin menekki 36 l/jm
• pilariharkko PH400
o koko 400x400x200
o menekki 5 kpl/m
o paino 26 kg
o betonin menekki 110 l/jm
• Anturaan LammiTassu ‐
valmisanturamuotti
2. KÄYTTÖKOHTEET LammiAita on tarkoitettu pihamaata korista‐
maan, korostamaan yksityisen alueen rajaa
tai toimimaan tukimuurina. Tukimuurina aita
soveltuu hyvin esimerkiksi silloin, kun piha‐
maa on korkeammalla kuin katutaso.
LammiMuuriin yhdistettynä aitamalli Dice
sekä muurivalaisimet luovat tehokkaan ja
kauniin kokonaisuuden pihamaiden korkeus‐
erojen hallintaan ja turvallisuuden lisäämi‐
seen. Myös vaakasuuntaiset puuosat voidaan
liittää osaksi aitaa.
5
3. LASKENTAOTAKSUMAT 3.1 Yleiset suunnitteluperusteet
Rakenteet suunnitellaan sekä murto‐ että
käyttörajatilat huomioonottaen. Harkkomuu‐
ri mitoitetaan erikseen sekä vaaka‐ että pys‐
tykuormille sekä niiden samanaikaiselle yh‐
teisvaikutukselle. Tosin ko. rakenteelle ei
pystykuormia tule kuin omanpainon (pitkäai‐
kainen kuorma) sekä lumikuorman (lyhytai‐
kainen kuorma) verran. Riippuen toimiiko
rakenne myös tukimuurina, tarkastellaan
vaakakuormatkin tarkemmin sekä rannikolla
vaikuttavaksi tulee myös tuulikuorma.
Perustamistavan valintaan vaikuttavat useat
eri tekijät, kuten korkeusasema, maaston
korkeussuhteet, maapohja ja sen kantavuus
sekä kokoonpuristuvuus (jäykkyys), kantavan
kerroksen sijainti, pohjavedenpinnankorkeus,
yms. rakennuspaikkaan liittyvät asiat.
Rakenteen mitoituksessa noudatetaan:
• RakMK B1 Rakenteiden varmuus ja
kuormitukset
• RakMK B4 Betonirakenteet
• RakMK B9 Harkkorakenteet
Tai vaihtoehtoisesti:
• Eurokoodi 1 Rakenteiden kuormat
(SFS‐EN 1991)
• Eurokoodi 6 Muurattujen rakenteiden
suunnittelu (SFS‐EN 1996)
• Eurokoodi 7 Geotekninen suunnittelu
(SFS‐EN 1997)
Tässä suunnitteluohjeessa on käytetty RakMK
mitoitusohjeita.
Suunnittelijan on otettava huomioon myös
betonin ja muottiharkkojen säilyvyys sekä
raudoituksen korroosionsuojaus. Näin saavu‐
tetaan rakenteelle haluttu 50 vuoden käyt‐
töikä.
6
3.2 Materiaalien ominaisuudet ja las‐kentalujuudet
Rakenteen anturat vaativat laskelmien teke‐
mistä, koska alamuurin korkeus ja maanpaine
ovat kohdekohtaisia. Vaivattomimmin se hoi‐
tuu Lammi‐perustuksen anturamuotin avulla.
Lisätietoa saa Internet‐sivulta osoitteesta
http://www.lammi‐perustus.fi/.
Muottiharkkoseinä voidaan raudoittaa vaaka‐
sekä pystysuuntaan. Vaakateräkset asenne‐
taan kerroksittain harkossa olevaan uraan
kutistumista vastaanottamaan. Pystyteräkset
asetetaan mahdollisimman lähelle rakenteen
ulkopintoja. Terästen sijoittelussa on huomi‐
oitava betonipeite, joka määräytyy RakMK B4
taulukko 4.2 sekä lisäksi alla olevan kuvan 1
vaatimusten mukaisesti.
Kuva 1. Pysty‐ ja vaakatankojen sijoittaminen
rakenteeseen
Betonin ja raudoituksen lujuusarvot on esi‐
tetty taulukoissa 1 ja 2. Lisäksi tukimuurin
takana olevan täyttömaan sekä anturan alla
olevan ja perusmaan ominaisuudet löytyvät
taulukosta 3.
LammiAita voidaan tehdä
• valamalla muottiharkot täyteen tai
vastaavasti
• ei‐valettavana noin 2 metriä korkeana
rakenteena. Tällöin kiinnitys tapahtuu
vain muottiharkkojen väliin tulevalla
kiinnityslaastilla. (HUOM. Tämä rat‐
kaisu ei sovellu maanpaineseinäksi)
Taulukko 1. Betonin lujuusarvot
Betonin lujuusluokka harkko paikallavalubetoni
K30-2 (C25/30) K35-2 (C25/30)
Puristuslujuus ominaislujuus laskentalujuus
fck = 0,6*K fcd
21,0 [MN/m2] 10,5 [MN/m2]
Vetolujuus ominaislujuus laskentalujuus
fctk=α*K2/3
fctd
1,60 MPa 0,80 MPa
Kimmokerroin Ec = 5000*k*?K 27400 MPaVarmuuskerroin Ηc 2,0
Taulukon merkinnät:K = betonin nimellislujuus [MN/m2]α = kerroin (tavallisesti käytetään 0,15 RakMK B9)k = kerroin (normaalibetonille =1)
7
Taulukko 2. Betoniraudoituksen lujuusarvot
Raudoitus A 500 HWOminaislujuus fyk 500 MpaLaskentalujuus fyd 417 MpaKimmokerroin Es 200000 MpaVarmuuskerroin ⎝ s 1,2
Taulukko 3. Täyttömaan ja perusmaan omi‐
naisuudet
TäyttömaaHiekka tai soraKitkakulma 35°Tilavuuspaino ≅maa = 19 kN/m3
PerusmaaHiekkaSallittu pohjapaine ≅sall ≅? 100 kN/m2
Pintakuorma q = 1,5…2,5 kN/m2
3.3 Routaeristäminen
3.3.1 Yleistä
Perustukset ovat rakenteena rakennuksen
tärkein osa. Siksi perustukset toteutetaan
niin, ettei jäätymisrintama ulotu pakkaskau‐
den aikana anturoiden alapinnan tasolle. Tu‐
kimuurin täyttöaineksen tulee olla routima‐
tonta, jotta taustatäytön jäätyminen ei aihe‐
uttaisi muuriin routapainetta. Oheisesta ku‐
vasta 2 nähdään, miten syvällä Suomessa
routa vaikuttaa. Näin ollen näissä maastoissa
käytännössä lähes aina tarvitaan routaeris‐
tettä.
Kuva 2. Suomessa esiintyvä roudan syvyys ja
pakkasmäärät kerran 50 vuodessa toistuvana
8
Tämä ko. rakenne luokitellaan kylmäksi ra‐
kenteeksi. Anturan alle tulevan rakenteen
ratkaisee perusmaan routivuus. Soraa tarvi‐
taan vähintään 200–500 mm tiivistettynä
kerroksena. Perusmaan ollessa erittäin routi‐
vaa, perustusten alle kannattaa laittaa puris‐
tusta kestävä eristelevy, mikä on yleisesti
aina suositeltavaa Suomen olosuhteissa. Rou‐
taeristyksen mitoitus tapahtuu CEN/ISO
standardin 13793 mukaisesti.
Eristysmäärään vaikuttaa ilmasto‐olosuhteen
(paikkakunnan) lisäksi myös perustamissy‐
vyys, mikä lisää rakenteen varmuutta. Routa‐
eriste sijoitetaan anturan alle sekä riittävän
leveälle alueelle rakenteen ulkopuolelle. Lai‐
tetaan vähintään 500 mm anturan molemmil‐
le puolille, riippuen paikkakunnasta. Raken‐
teen varmistamiseksi suositeltavaa on kui‐
tenkin pistää huomattavasti enemmän. On
myös syytä huomioida, että perustuksen alle
tuleva eristelevyn puristuslujuuden on oltava
riittävän suuri, jotta vältetään rakenteen hai‐
talliset painumat ja muut vauriot. Rou‐
tasuojaus tulee mitoittaa kerran 50 vuodessa
esiintyvän pakkasmäärän mukaan. Näin rou‐
tasuojauksesta tulee riittävän paksu kestä‐
mään rasitukset.
Tukimuurin taustan täyttöaineksen tulee olla
myös routimatonta, jotta ei muuriin aiheutui‐
si routapainetta. Vedenpainetta ei yleensä
mitoiteta tukimuurissa. Siksi tukimuurin taus‐
tatäyttö on tehtävä vettäläpäiseväksi sekä
lisäksi tukimuurin alaosaan tehdään aukkoja
mahdollista veden poistumista varten. Tarvit‐
taessa on varmistettava rakenteen toimivuus
salaojituksella.
3.3.2 Routasuojauksen mitoitus
Routasuojauksen paksuuden pystyy itse hel‐
posti myös laskemaan ThermiSolin laskenta‐
ohjelmalla. Kyseinen ohjelma löytyy Ther‐
misolin Internet‐sivulta osoitteessa
http://www.mittaviiva.fi/thermisol/.
Suomi on jaettu pakkasmäärävyöhykkeisiin,
jotka näkyvät kuvassa 3. Kun kyseessä on
rakenne, joka ei saa vaurioitua roudan liik‐
keistä, käytetään pakkasmäärinä kuvan 3
arvoja. Pakkasmäärävyöhykkeet on esitettynä
I‐, II‐, ja III‐vyöhykkeellä.
Huomaa, että aita kylmänä rakenteena on
erityisen arka pakkasen aiheuttamille ongel‐
mille maaperässä.
9
Kuva 3. Routasuojauksen ilmastovyöhykkeet.
Kylmien rakenteiden routaeristyksen läm‐
mönvastus (m2K/W) määritetään taulukon 4
avulla.
Taulukko 4. Kylmän rakenteen perustuksen
routaeristeeltä vaadittava lämmönvastus
I II III0,2 m 2,8 (4,5) *)
0,4 m 2,2 3,8 *)
0,6 m 1,6 2,9 (5,0)0,8 m 1,3 2,2 3,81,0 m 1,0 1,7 2,8
Routaeristeen alla oleva routimaton maakerros
Routaeristeen lämmönvastus (m2K/W)
Ilmastovyöhyke
*) perustamissyvyyttä suurennettavaYleensä perustamissyvyyden suurentaminen kannattavampaa
3.4 Maanpaine
Maanpaineella tarkoitetaan maamassan
oman tilavuuspainon tai ulkoisen kuormituk‐
sen synnyttämää painetta maassa. Ulkoisena
kuormituksena voidaan pitää maan päällä
olevaa pintakuormaa. Maanpainekuormista
lisää löytyy RakMK B9 kohdasta 3.2.2.
Mikäli aita toimii myös tukimuurina tukemas‐
sa maata, tulee ottaa huomioon maanpaine.
Maanpaineseinä tehdään pelkillä muottihar‐
koilla yhtenäiseksi rakenteeksi, jolloin pilarit
tehdään tukimuurin päälle terästolpista aita‐
elementin mukaisesti.
10
Tässä tapauksessa, koska rakenne on siirty‐
mätön (liikkumaton), vaikuttaa maanpaine
tukirakenteeseen lepopaineena ja merkitään
symbolilla po [MN/m2]. Lepopaineen olete‐
taan vaikuttavan vaakasuoraan. Lepo‐
painekerroin saadaan yhtälöstä 1.
1 (1)
��= maan sisäinen kitkakulma
Kuvan 4 tapauksen lepopaineen suuruus las‐
ketaan kaavasta (2).
(2)
missä
Ko = lepopainekerroin
po = lepopaine syvyydestä
� = maan tilavuuspaino
z = rakenteen korkeus
q = tasainen pintakuorma maanpinnalla
Kuva 4. Lepopainejakautuma tasaisesta pin‐
takuormasta ja maan omasta painosta.
Mikäli maanpinta on kalteva tukimuurin ta‐
kana, käytetään maanpainelukuna Koβ kaa‐
vasta (3).
1 (3)
β = maanpinnan kaltevuuskulma vaaka‐
tasoon nähden
Tällöin lepopaineen suuruus lasketaan
kaavasta (4) ja tapaus on kuvan 5 kaltainen.
p γz q 1 sin β K (4)
missä
po = lepopaine syvyydestä
� = maan tilavuuspaino
z = rakenteen korkeus
q = tasainen pintakuorma maanpinnalla
11
β = maanpinnan kaltevuuskulma vaaka‐
tasoon nähden
Kuva 5. Lepopaine maanpinnan ollessa kalte‐
va.
Koheesiomaassa sisäinen kitkakulma � = 0,
koska seinäkitkakulmaa ei muodostu seinän
ja maan välille. Tällöin lepopaineen maan‐
paineluku Ko = 1‐sin0 = 1. Tämä yksinkertais‐
taa tekijän Ko = 1 jäädessä täten tarpeetto‐
maksi.
Lepopainetta on myös kokeellisesti tutkittu.
Maanpaineluku riippuu maan laadusta ja tii‐
veydestä. Yleisesti näiden mittausten perus‐
teella voidaan sanoa, että kitkamaassa (rou‐
timaton maa‐aines) maanpaineluku Ko liikkuu
0,4…0,6 ja koheesiomaassa 0,5…0,7 välissä.
Maanpaine aiheuttaa rakenteeseen taivutus‐
ta. Taivutusmomenttia laskettaessa anturalle
ja tukimuurille, maanpainolle käytetään osa‐
varmuuskerrointa �g���1,2 (pysyvä kuorma)
ja pintakuormalle �q���1,6 (muuttuva kuor‐
ma).
Pohjarakennusohjeet löytyvät RIL 121–2004
taulukosta 6.
Kaatumisvarmuutta tarkasteltaessa käyte‐
tään varmuuskerrointa 1,5 takaamaan raken‐
teelle riittävä kokonaisvarmuus.
Maanpainekuorma tukimuurin yläreunassa
lasketaan kaavasta (5).
ρ (5)
missä
ka = maanpainekertoimen ominaisarvo
q = pintakuorma
Vastaavasti maanpainekuorma tukimuurin
alareunassa sekä anturan yläreunassa saa‐
daan kaavasta (6).
ρ ρ k q k ρ H ä ö (6)
missä
�� = maan painosta aiheutuva maan‐
paineen laskenta‐arvo
�� = pintakuormasta ja koheesiomaassa
aiheutuva maanpaineen laskenta‐arvo
�maa = maan tiheys
Htäyttö = täyttökorkeus
12
Kuva 6. Maanpaineen aiheuttamat kuormat
ja mittakäsitteitä.
Rakenteen toiminnan kannalta mitoittavat
kohdat ovat:
• Anturan taivutuskestävyys anturan
päällä olevasta maanpainosta, mikä
lasketaan muurin ja anturan liitos‐
kohdassa
• Rakenteen kaatuminen ja liukuminen
vaakasuuntaisesta maanpaineesta
• Muurin kestävyys vaakasuuntaiselle
maanpaineelle
3.4.1 Anturan taivutus‐ ja leikkauskes‐tävyys
Anturan päällä oleva maan paino otetaan
huomioon anturan taivutus‐ ja leikkauskestä‐
vyyttä laskettaessa. Maan päälle oletetaan
pintakuormaksi q = 2,5 kN/m2. Osavarmuus‐
kertoimet ovat �g���1,2 (pysyvä kuorma) ja
pintakuormalle �q���1,6 (muuttuva kuorma).
Mitoittava taivutusmomentti seinän takapin‐nassa saadaan kaavasta (7).
M γ ρ H ä ö γ q
(7)
Mitoittava leikkausvoima on dant etäisyydellä
seinästä, mikä saadaan kaavasta (8). Leikka‐
uskestävyys lasketaan RakMK B4 mukaisesti.
V γ ρ H ä ö γ qb h d (8)
13
3.4.2 Rakenteen kaatuminen ja liu‐kuminen
Anturan alapinnan tasossa oleva taivutus‐
momentti pyrkii kaatamaan rakennetta
maanpaineen aiheuttamasta pohjapaineen
resultantin vaakapisteen ympäri.
Momentteja aiheuttaa rakenteeseen kaatava
momentti Mkaat sekä anturan päällä olevan
maan painon momentti Mpyst vaikutuspisteen
suhteen. Kaatumisen kokonaisvarmuus on
vähintään 1,5. Tällöin ehtona on kaava (9).
On kuitenkin huomattava, että momentit
lasketaan ominaisarvojen perusteella, jolloin
osavarmuuskertoimia ei oteta huomioon.
M 1,5 M (9)
Pohjapaineen vaikutuspisteen suhteen ra‐
kennetta kaatava momentti kaavasta (10).
M ρH ä ö H
ρ
H ä ö H (10)
Vastaavasti pohjapaineen vaikutuspisteen
suhteen rakennetta pystyssä pitävä moment‐
ti saadaan kaavasta (11).
M G e G e
G e (11)
missä
Gmuu = tukimuurin paino
emuu = , seinän painon resultantti
Gant = anturan paino
eant = , anturan painon resultant‐
ti
Gmaa = anturan päällä oleva maan paino
emaa = , maan painon resultantti
Pohjapainetta Ng syntyy pystykuormista.
Kuormien jakautumispituus anturan leveys‐
suunnassa saadaan kaavasta (12).
x G G Gρ
(12)
missä �sall on maaperän sallittu pohjapaine.
Liukumisvarmuustarkastelulla osoitetaan,
että rakenteella on riittävä varmuus liukumis‐
ta vastaan. Riittävä varmuus saavutetaan,
kun kitkakertoimella kerrottujen pystykuor‐
mien summa on vähintään 1,5‐kertainen vaa‐
kakuormiin nähden kaava (13).
F 1,5 F (13)
Anturan ja maan välinen kitkavoima saadaan
kaavasta (14).
14
F μ G G G (14)
μ = kitkakerroin anturan ja maan välillä (0,5)
Maanpaineen resultantti voidaan laskea kaa‐
vasta (15),
F ρ H ä ö H ρ
H ä ö H (15)
3.4.3 Muurin kestävyys maanpaineel‐le
Vaakasuuntaiselle maanpaineelle kestävyys
lasketaan anturan ja muurin liitoskohdassa.
Muurin alareunaan syntyvä momentti laske‐
taan kaavasta (16).
M ρH ä ö ρ
H ä ö (16)
Muurin puristuskestävyys kaavasta (17).
N b h f (17)
Muurin raudoituksen vetovoima (18).
N A σ A f (18)
missä
As = teräsmäärä (vetoraudoituksen
poikkileikkausala) [mm2/m]
kb = tartuntakerroin harjateräkselle
(1,7)
lb = ankkurointipituus
fyd = raudoituksen laskentalujuus (ks.
taulukko 2)
fctd = betonin laskentalujuus (ks. tauluk‐
ko 1)
��= terästangon halkaisija
Taivutuskapasiteetti muurin alareunassa saa‐
daan täten kaavasta (19).
M γ G 1γ G N
N
N 2γ G N
N (19)
missä
����0,9 (omalle painolle käytettävä
varmuuskerroin)
hef = muurin tehollinen paksuus
d = muurin poikkileikkauksen tehollinen
korkeus
Leikkausvoima saadaan kaavasta (20). Se
saadaan d:n etäisyydeltä muurin alareunasta.
V ρ H ä ö d ρH ä ö
(20)
Muurin leikkauskapasiteetti lasketaan kaa‐
vasta (21). Kaava löytyy RakMK B9 sovelletus‐
ti.
15
V 0,3 0,9 G N (21)
Halkeaman leveys momentille käyttötilassa
(ilman varmuuskertoimia) muurissa saadaan
kaavasta (22).
M ρH ä ö ρ
H ä ö (22)
Halkeaman ominaisleveys lasketaan kaavasta
(23). Se tulee RakMK B4 mukaan.
w ME A
s (23)
missä
Es = raudoituksen kimmokerroin (ks. taulukko
2)
sr = harjateräksen tankoväli
Halkeaman ominaisleveys wk ≤ 0,3 mm.
Raudoituksen sallittu jännitys saadaan kaa‐
vasta (24).
σM
Aσ , (24)
3.5 Minimiraudoitus
Maanpaineseinä lasketaan kahteen suuntaan
raudoitettuna. Pystyraudoituksena käytetään
anturasta nousevia pystyhakoja. Oheisesta
taulukosta 5 nähdään vähimmäisraudoituk‐
sen määrät MH200 muottiharkolle. Raudoi‐
tuksen teräslaatuna käytetään A500 HW.
Taulukko 5. Vähimmäisraudoituksia.
MH-200Asmin (mm2/m) ≥ 200Pystyraudoitus As (mm2/m)
φ 8 k 200 252
Vaakaraudoitus As (mm2/m)
φ 10 k 400 252
Asmin (mm2/m) ≥ 133Pystyraudoitus As (mm2/m)
φ 8 k 200 252
Vaakakuormitettu, raudoitettu seinä
Pystykuormitettu, vetoraudoitettu seinä
Kutistumasta aiheutuvan halkeilun rajoittamiseksi
Vaakaraudoitus
As (mm2/m)
φ 8 k 400 mol. pinn. 126 + 126
16
3.6 Mitoitustaulukoita Arvot ovat ohjeellisia. Rakennesuunnittelija määrää tarvittaessa tarkemmat arvot kohdekohtaises‐
ti.
Taulukko 6. Valettavan LammiAidan raudoitus (A500 HW),
Korkeus Hant
[mm]Leveys Bant [mm]
Raudoitus alapinta
400 200 400 3 φ 8 20600 200 500 3 φ 8 23800 200 500 3 φ 8 26
1000 200 600 3 φ 8 301200 200 700 3 φ 8 341400 200 700 3 φ 8 381600 200 800 3 φ 8 431800 200 900 3 φ 8 472000 200 1000 3 φ 8 52
Muurin korkeus H [mm]
Antura K25
Pohjapaine ρ [kN/m2]
Pilari
Tartunnat anturasta
Raudoitus vaaka
Raudoitus maanpaineseinä vaaka + pysty Raudoitus
400 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 8 k300 2 φ 8
600 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 8 k300 2 φ 8
800 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 8 k300
4 φ 8
1000 2 φ 8 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 10 k300
4 φ 8 + Haat φ 6 k200
1200 2 φ 10 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 10 k300
4 φ 8 + Haat φ 6 k200
1400 2 φ 10 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 10 k300
4 φ 8 + Haat φ 6 k200
1600 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 12 k300
4 φ 10 + Haat φ 6 k200
1800 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 12 k300
4 φ 10 + Haat φ 6 k200
2000 2 φ 12 k400 2 φ 8 k4002 φ 8 k400 + 2 φ 12 k300
4 φ 10 + Haat φ 6 k200
Muuri
Täyttökorkeus H [mm]
17
Ankkurointipituudet harjateräkselle:
8mm lb = 750 mm
10mm lb = 950 mm
12mm lb = 1100 mm
Kuva 7. Raudoituskuva käsitteineen. LammiTassu rakennesuunnitelman mukaisesti.
18
4. MITTAJÄRJESTELMÄ
4.1 Moduulit LammiAita‐suunnittelussa käytetään moduu‐
limitoitusta. Pystysuunnassa käytetään 2M‐
moduulia. Vaakasuunnassa alamuuri noudat‐
taa myös 2M moduulia. Aitajärjestelmä ja
kivien koko määräävät yhdessä järjestelmän
mittamaailman.
4.2 Labyrinth ja Wave
Valittavana on 580 mm, 1180 mm ja 2380
mm aitaelementit malleissa Labyrinth ja Wa‐
ve. Aitaelementtien korkeus on 900 mm. Ai‐
taelementit asennetaan pilarikivien pintaan
propattavien kiinnityslaippojen varaan (koko
197x55x6 mm). Lisäkuvaus aitamallien Laby‐
rinth ja Wave mitoituksesta löytyy taulukosta
7.
Taulukko 7. Pilariväli Labyrinth ja Wave aita‐
elementtien kanssa betonipilarin pinnasta
pintaan (ilman pinnoitusta)
Terä‐
sosan
pituus
mm
Rappauspin‐
noite
Luonnon‐
kivi Black
Luonnon‐
kivi Dark
580 610‐620 630‐640 650‐660
1180 1210‐1220 1230‐1240 1250‐1260
2380 2410‐2420 2430‐2440 2450‐2460
Alamuurin mitoitus tehdään muottiharkko‐
mittojen mukaisesti. Alamuurin pituus voi
olla aitalementeillä Labyrinth ja Wave 2400
mm, 1200 mm ja 600 mm alamuurin päästä
päähän. Nämä mitat on tuettu luonnonkivien
mitoituksessa. Näitä mittoja toteuttamalla
verhous onnistuu mahdollisimman vaivatto‐
masti minimoiden verhouskivien leikkaustar‐
peen.
Alamuurin korkeus on vapaasti valittavissa
kohteen korkeuserojen ja asiakkaan mielty‐
mysten mukaisesti. Hyvänä peruslähtökohta‐
na voidaan pitää maan päälle näkyväksi osak‐
si jäävää 400 mm korkuista osaa ja maan alle
jäävää myös 400 mm korkuista osaa. Alle
tulevan anturan kanssa tällöin perustussy‐
vyydeksi jää 600 mm. Näin aidan kokonais‐
korkeudeksi saadaan 800 mm alamuurin
osalta ja 1800 mm pilarin osalta ( + verhouk‐
set)
Kun rakenteeseen ei kohdistu maanpainetta,
pilareita ja alamuuria ei valeta toisiinsa täysin
kiinni, vaan jätetään liikuntavara rakenteiden
väliin. Tämä liikuntavara myös helpottaa
luonnonkiviverhouksen siistiä kiinnittämistä.
Antura tehdään yhtenäiseksi koko aidan mi‐
talle erilaisten liikkumisten minimoimiseksi.
19
4.3 Dice
Aitamallissa Dice aitaelementtien pituudet
ovat vastaavasti 580 mm, 1240 mm ja 1900
mm. Aitamalli Dice noudattaa mitoituksessa
vaakasuunnassa poikkeuksellisesti 330 mm
moduulia, joka on ominainen LammiMuurille.
Aitamalli Dice onkin ensisijaisesti tarkoitettu
LammiMuurin päälle putoamissuojaukseen.
Aitamalli Dice sisältää myös erillisen terästol‐
pan, jolloin kivipilaria ei tarvita ollenkaan.
Käytettäessä kivipilareita ja alamuuria aita‐
malli Dicen yhteydessä tulee huomata, että
alamuuri ei noudata moduulimitoitusta ja
alamuuri pinnoitettaessa luonnonkivellä näi‐
den leikkaustarve lisääntyy. Lisäkuvaus aita‐
mallin Dice mitoituksesta löytyy taulukosta 8.
Taulukko 8. Pilariväli Dice aitaelementtien
kanssa pilarin pinnasta pintaan (mm).
Aidan
pituus
mm
Terästolppa Luonnon‐
kivi Black
Luonnon‐
kivi Dark
580 590‐610 610‐640 610‐640
1240 1250‐1270 1260‐1290 1260‐1290
1900 1910‐1930 1920‐1950 1920‐1950
Kiinnitysosien hahlojen liikkumavara antaa
hieman asennusvaraa. Aidat kiinnitetään
teräspilareihin pulttiliitoksin. Kiinnityslaipat
tarvitaan betonipintaan aitaa kiinnitettäessä.
Aita kiinnitetään kiinnityslaippoihin pulttilii‐
toksin.
Terästolpan koko on 80x80 mm ja pituus
1450 mm. Alapäästään tolppa valetaan kiinni
alle olevaan betonirakenteeseen siten, että
250 mm tolpan alapäästä kiinnittyy betoniva‐
luun. Tolpassa kiinteänä oleva mansetti vii‐
meistelee tolpan juuren ulkonäön. Terästolp‐
pa valetaan lopuksi kokonaan täyteen beto‐
nimassaa, joka antaa myös tarvittavan suoja‐
uksen ruostetta vastaan pilarin sisäpinnalle
sekä kiinnittää tolppahatun.
Merkittävän maanpaineen kohdistuessa ra‐
kenteeseen ja maanpinnan korkeuserojen
ollessa suuri tehdään antura ja tukimuuri
yhtenäisenä (kuva 7) ja betonipilarit korva‐
taan teräspilareilla. Tällöin tulee kaidejärjes‐
telmäksi valita aitamalli Dice, joka soveltuu
myös putoamissuojaukseen. Tämän aidan
kokonaiskorkeus on 1200 mm.
4.4 Käyntiportit ja ajoportit
Järjestelmään kuuluvat myös käyntiportit
sekä ajoportit malleissa Wave ja Dice. Perus‐
mitta pilarin betonipinnasta betonipintaan on
3670 mm ajoporteilla ja 1040 mm käyntipor‐
tilla. Portin pilariin kiinnitettävän selkäraudan
korkeus on 1200 mm, joten pilariin on varat‐
tava pituutta vähintään tämän verran.
20
Kuva 8. LammiAidan periaatekuva. Lammi‐Tassu anturaan rakennesuunnitelman mu‐kaan. Aitamallit Labyrinth ja Wave. Alamuu‐rin korkeus on valittavissa kohteen mukaan kuitenkin perustamisen minimisyvyys huomi‐oiden.
21
Kuva 9. LammiAidan leikkauskuva maanpainetta vasten rakenteen toimiessa tällöin myös tuki‐muurina. Aitamalli on Dice. Kivipilarit on korvattu yhtenäisellä muottiharkkorakenteella ja aidan kiinnittämiseen käytetään alapäästään rakenteeseen valettavaa teräspilaria. Maanpainemitoitus taulukon 6 mukaisesti.
22
5. MATERIAALIT
5.1 Muottiharkko
Muottiharkkona käytetään MH200. Halutta‐
essa hoikempi alamuuri voidaan käyttää
myös MH150 harkkoa. Tällöin maanpainetau‐
lukointi ei ole voimassa. Tarkemmat materi‐
aaliominaisuudet löytyvät sivulta 3.
Kuva 10. Muottiharkko
5.2 Pilarit
Aidan pilareissa suositellaan käytettävän
PH250 tai PH400 muottiharkkoa. Tarkemmat
materiaaliominaisuudet löytyvät sivulta 3.
Kuva 11. Pilariharkko
5.3 Kaidejärjestelmä
LammiAidassa voidaan käyttää erilaisia kaide‐
järjestelmiä. Kaidejärjestelmän pilariväliksi on
valittavissa useita eri vaihtoehtoja kohteen
tarpeiden mukaan.
Aitamalleissa Labyrinth ja Wave elementtien
pituudet ovat 580 mm, 1280 mm ja 2380
mm. Elementtien korkeudet ovat 900 mm.
Pilariharkkoina voi olla koot PH250 tai PH400,
jolloin pilarin vapaa korkeus tulee olla vähin‐
tään 1000 mm.
Aitamallissa Dice elementtien pituudet ovat
580 mm, 1240 mm ja 1900 mm. Elementtien
korkeudet ovat 1100 mm. Järjestelmän osana
toimiva teräspilari on kokoa 80x80 mm ja sen
korkeus 1450 mm. Myös 300 mm porrastuk‐
seen soveltuva pilarivaihtoehto on mukana
valikoimassa. Tällöin pilarin kokonaiskorkeus
on 1750 mm.
5.4 Pintavaihtoehdot
Pintavaihtoehtona voidaan käyttää luonnon‐
kivi‐ tai rappauspintaa. Luonnonkivi asenne‐
taan muottiharkkoon siihen sopeutuvalla
liimalaastilla valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Luonnonkivimahdollisuuksia on kahdenlaisia
• pinnaltaan elävä Dark ja
• virtaviivaisempi Black.
23
Rappauspinta tehdään laastivalmistajan oh‐
jeiden mukaisesti. HUOM. Mikäli pilarihark‐
kona käytetään PH250 (250x250x200mm),
tällöin on ainoana julkisivuvaihtoehtona rap‐
pauspinta. Tähänkin vaihtoehtoon löytyy kui‐
tenkin tolppahattu mallia Black
(280x280x60).
Luonnonkivet on mitoitettu valmiiksi PH400
pilarikivien ympärille, 600 mm, 1200 mm ja
2400 mm alamuureihin sekä pystypinnoille
että alamuurin kanneksi. Alamuurin kannen
paksuus 30 mm ja leveys 250 mm, joten se
suojaa alamuuria päältäpäin ja antaa tasa‐
painoisen ulkonäön.
Pilarihattujen koot ovat 550x550x70 (PH400
kanssa) sekä 280x280x60 (PH250 kanssa).
HUOM! Luonnonkivi Dark on käsin hakattu ja
sisältää vaihtelua varsinkin paksuussuunnas‐
sa. Pinnoitustyötä tehtäessä on varauduttava
joka tapauksessa kiven leikkaamiseen paikal‐
leen sovittamiseksi.
5.5 Puuosat LammiAidassa
LammiAitaan on saatavissa myös teräsaidan
tilalle vaakarakenteinen puuaita. Tarvittavat
teräksiset kiinnitysosat kuuluvat järjestel‐
mään. Vaihtoehtoina voidaan käyttää kivipi‐
lariin kiinnitettävää tai itsestään alustaan
proppaamalla kiinnitettävää teräspilaria. Te‐
räspilarin mukana toimitetaan kulmarauta,
jonka avulla teräspilari voidaan propata alus‐
taansa. Teräspilarin läpi pujotetaan toimituk‐
sen mukana tuleva lattateräs, jossa on ruuvi‐
en rei’ät valmiina. Puuosat kiinnitetään te‐
räsosiin ruuviliitoksin (8 kpl ruuveja per lau‐
ta). Lautoja voi laittaa oman maun mukaisen
määrän päällekkäin peittotarpeesta riippuen
maksimissaan kymmenen lautaa. Puuruuvit ja
laudat eivät sisälly toimitukseen.
Pilarivälin mitoittavana tekijänä on valitun
puumateriaalin dimensiot ja laatu. Yli 2,5 m
pitkiä jännevälejä ei tässäkään tapauksessa
kannata suosia, joten pilarivälien mitoituk‐
sessa voidaan esimerkiksi käyttää taulukon
seitsemän arvoja (taulukko 7). Puuosat leika‐
taan paikan päällä tai tilataan kiinteiden osi‐
en mitoituksen varmistuttua työmaalla te‐
räsosien kiinnittämisen jälkeen. Lammin Be‐
toni ei toimita puuosia.
Kuva 12 Puuosien kiinnitys rapattuun pilariin.
24
6. PUTOAMISSUOJA
LammiAitaa voidaan käyttää putoamissuoja‐
na. Tällöin valitaan turvallisuusmääräykset
RakMK F2 täyttävä kaide‐
elementtivaihtoehto. Nämä vaatimukset
täyttää aitamalli Dice.
Top Related