Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi
LAPSI- JA PERHEPALVELUIDENMUUTOSOHJELMA / KSLAPE
Tutkijatapaaminen 30.11.2017
Lapsiystävällinen maakunta
Avoimet kohtaamispaikat
Mielipiteillänion väliäKiusaamiseen
puututaan
Systeeminen
Monitoimijainenmalli
Lapsiystävällinen maakuntastrategia, lapsibudjetointi
Kasvun tukiLapset puheeksi
Luo luottamusta –suojele lasta
Suunta
Tätä teemme Keski-Suomen LAPEssaI TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS1. Lapsiystävällinen maakunta2. Tietopohjan vahvistaminen3. Lapsibudjetointi4. Lapsivaikutusten arviointi5. Perheystävälliset työpaikat
II PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI1. Perhekeskustoimintamalli2. Avoimet kohtaamispaikat3. Palveluiden integraatio4. Vanhemmuuden tuki5. Eroauttamispalvelut6. Suunta-ryhmät7. Familyroom8. Osaamisen vahvistaminen
VARHAISKASVATUS, KOULU, OPPILAITOS1. Hyvät käytännöt2. Fyysinen aktiivisuus ja harrastustoiminta3. Joustavan koulupäivän ja harrastustoiminnan –
työpajat
4. Yhdessä tekeminen ja osallisuus5. Yhdyspinnat ja integraatio6. Family School –pilotti7. Oppilas- ja opiskeluhuollon kehittäminen8. Esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen9. Kasvatusyhteistyökoulutus peruskouluille
IV ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUT1. Palvelupolut (diabetes ja mielenterveys)2. Monitoimijainen arviointi –pilotti3. Vammaisten ja monimuotoisen tuen tarpeessa olevien
lasten tuen vahvistaminen4. Lastensuojelun systeemisen mallin –pilotti5. Perhetyö ja –kuntoutus –pilotti6. Maakunnallinen perhehoidon malli7. Sijaishuollon laitoshoidon valvonta ja ohjaus8. Maahanmuuttajaperheiden ja turvapaikanhakijoiden
palveluiden kehittäminen9. Osaamis- ja tukikeskus
digitaalisuus – osallisuus - arviointi
Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut javaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneetintegroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus onparantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä.Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä.Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluistaennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessapäätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi jalapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluidenkustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöidenhyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.
LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE
KAKSI MUUTOSKOKONAISUUTTA
1. Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut2. Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta
vahvistava toimintakulttuuri
LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE
LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA / KSLAPE
KEHITTÄMISKOKONAISUUKSIEN KÄRJET
• Kaikki kunnat perustavat perhekeskuksen. Perhekeskuksetmuotoutuvat alueen omista lähtökohdista, mutta sisältävätmyös kaikille keskuksille yhteisiä osia.
• Vanhemmuuden tuki ja eroauttaminen perhekeskuksentoiminnassa, vanhempien ryhmävalmennus (lastenmielenterveyden edistäminen) , työmenetelmät käytössä
• Toimintakulttuurin muutos: lapsen ja nuoren kohtaava läsnäoloarjessa (palvelut lapsen kasvuyhteisöihin). Ehkäisevä työkeskiössä.
• Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto:Ø Family Class, Kasvuyhteistyökoulutus peruskouluun, liikunta-aktiivisuus,
harrastustoiminta, joustava koulupäivä, esiopetuksen oppilashuolto
Mitä perhekeskustekee?
Toimiiyhteisöllisenäkohtaamispaikkana.
Antaavarhaistatukea jahoitoa
YmmärtäämaahanmuuttajienerityistarpeitaEhkäiseelähisuhdeväkivaltaa
Edistäälapsen japerheenterveyttäja hyvinvointia
Tukeevanhemmuudessaja parisuhteessaAuttaavanhempiasovinnollisessaerossa
PerhekeskusMukana elämässä.
Lapsija perhe
• Diabeetikkolapsen polku terveys- jasosiaalihuoltojärjestelmässä, sivistystoimen palveluissa,harrastuksissa, vapaa-ajalla ja kodeissa on kuvattu, kriittisetkohdat on tunnistettu ja ratkaistu
• Lapsen mielenterveyden edistämisen polku terveys- jasosiaalihuoltojärjestelmässä, sivistystoimen palveluissa,harrastuksissa, vapaa-ajalla ja kodeissa on kuvattu, kriittisetkohdat on tunnistettu ja ratkaistu (erityinen huomio lapsenADHD ja vanhempien päihde- ja mielenterveyshäiriöt)
• ”Poluttamisesta” saadaan malli, jota voidaan hyödyntäämuissakin asiakasryhmissä.
KEHITTÄMISKOKONAISUUKSIEN KÄRJET
KEHITTÄMISKOKONAISUUKSIEN KÄRJET
• Toimijoiden osaamista on vahvistettu koulutuksella,työpajoissa ja oppimisverkostoissa:– lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä– lasten oikeuksien tuntemus on vahvistunut– lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseen on toimintatapoja ja välineitä– lapset ja nuoret osataan ottaa huomioon myös aikuisten palveluissa– perheen ja työelämän yhdistämisessä
• Monitoimijainen arviointi on käytössä matalan kynnyksenpalveluista erityis- ja vaativimpiin palveluihin saakka
• Systeemistä lastensuojelutyötä on pilotoitu Jyväskylässä jaSaarikassa. Toiminnan laajentumiselle on luotu pohja.
• OT-tukikeskuksen tehtävät ja kohderyhmät yhteisesti sovittu
SOTE- JA MAKU-VALMISTELU
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma nivoutuukiinteäksi osaksi sote- ja maakuntauudistusta:
– maakunnallinen lapsiohjelma– Maakunnallinen lastensuojelun ja sijaishuollon (perhehoito + laitoshoito) malli– perhekeskusten koordinointi, kehittäminen– perheystävällinen maakunta– alaikäisten mielenterveys- ja päihdestrategia– vammaispalvelumalli– monitoimijaisen palvelutarpeen arviointimalli– sopimuskäytännöt järjestöjen kanssa– yhteinen tietoperusta ehkäisevän työn pohjaksi, osaamisen vahvistaminen– hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu maakunnassa– lapsibudjetoinnin käyttöönotto– lapsivaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa– ICT-ratkaisut mm. ryhmäohjaus, neuvonta, osallisuus…
POHDINTAPIPO
• Sote- ja maakuntavalmistelu: koordinointi ja kehittäminen, integraatio muihinpalveluihin ja sivistykseen, yhteinen tietoperusta, hyte
• Neuvolan paikka sote-keskuksessa vai perhekeskuksessa?• Sähköisten palvelujen ja erityisen ja vaativan tason palveluiden integrointi on
myös tila- ja laitekysymys• Jalkautuminen / konsultaatiokäytännöt• Monitoimijaisten arviointitiimien kokoonpano, si-so-te?• Kohtaamispaikka: voiko aidosti toteutua isoissa/etäisissä perhekeskuksissa?• Kuinka paljon ja millaisilla luovilla ratkaisuilla palvelut voidaan tuoda myös
pienimpiin keskuksiin?
Top Related