Eduskunnan sivistysvaliokunta, ohessa 2.5.2014 pyyntönne mukaisesti kirjallinen lausunto liittyen Järkeä tekijänoikeuslakiin kansalaisaloitteeseen, jonka ensimmäinen kuuleminen järjestetään huomenna 13.5. klo 12:15. Yst.terv. Joonas Pekkanen Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry, 0505846800 KIRJALLINEN LAUSUNTO 12.5.2014 Järkeä tekijänoikeuslakiin aloite
JAKELU: Sivistysvaliokunta
Aloitteen vireillepanijat Media
Aloitteen ideologinen tausta ja tavoitteet Tekijänoikeusjärjestelmä on ollut aina kiinteästi sidottu aikansa teknisiin järjestelmiin. Nyt olemme siirtymässä aikakauteen, jossa tavallisten kansalaisten mediaarkistoon mahtuu esimerkiksi kaikki koskaan tehty musiikki tai kirjat. Tämä tulee asettamaan täysin uudenlaisia haasteita tekijänoikeudelle, kun tehokas toimeenpano edellyttäisi kaiken yksityisen kommunikaation aukotonta valvontaa. Tämä aloite on lähtenyt siitä ideasta, että nykyisestä tekijänoikeuslaista kannattaisi ennemmin poistaa sen pahimmat ylilyönnit ja luottaa siihen, että ihmiset haluavat noudattaa oikeudenmukaiseksi kokemaansa järjestelmää. Järkeä tekijänoikeuslakiin aloite lähti street artist Sampsan ideasta valmistella osaksi taidenäyttelyään joukkoistettu lakialoite, jolla kumottaisiin ns. Lex Karpela. Aloite valmisteltiin Avoimen ministeriön avustuksella, jonka verkkosivuilla 1141 henkilöä tuki lakiluonnosta ja kymmenittäin ihmisiä osallistui aloitteen sisällön muokkaukseen. Alotteesta lähti myös kaikille tekijänoikeusjärjestöille pyyntö osallistua valmisteluprosessiin mahdollisimman laadukkaan lopputulokset varmistamiseksi. Laajan osallisuuden ansiosta aloitteesta tuli sen lopullisessa versiossa myös varsin kattava se sisältää 13 erillistä muutosehdotusta. Useimmat sen ehdotuksista ovat jo eri maissa käytössä tai osina jo ehdotettuja tekijänoikeusreformeja (esimerkiksi parodiapoikkeus IsossaBritanniassa, ja näpistykseen rinnastaminen Virossa sekä tutkimuspoikkeus USA:ssa). Kyse ei olisi mitään erityisen radikaalista muutoksesta ja jos ehdotus menisi läpi, tekijänoikeus näyttäisi Suomessa hieman modernisoidulta (pilvipalvelut huomioitu) ja oikeudenmukaisemmalta versiolta (kohtuullisuuspykälät) vuoden 2005 tekijänoikeuslaista.
Etujärjestöjen kritiikkiin tulisi suhtautua varauksella Tiukkaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ajavat etujärjestöt ovat hyökänneet vahvasti aloitetta vastaan ja pyrkineet mustamaalaamaan sitä. Tämä on luonnollista ja kuuluu demokraatiseen prosessiin aivan samoin toimi esimerkiksi “pienlainateollisuus”, kun sen toimintaedellytyksiä rajoitettiin kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että etujärjestöillä on jo määritelmän mukaan vahvasti oma intressi asiassa eikä heidän näkemyksiään luonnollisestikaan voi pitää puolueettomina faktoina. Lähetekeskustelun perusteella monet kansanedustajat ovat pitäneet silti etujärjestöjä luotettavana objektiivisen tiedon lähteenä. Kansanedustajat olivat omaksuneet tekijänoikeusjärjestöjen toimittaman taustamuistion sisällön huolella osittain kopioiden sen jopa sellaisenaan osaksi puheitaan. Seuraavassa kommentoidaan muutamia etujärjestöjen esittämiä väittämiä. Järjestöt ovat esittäneet, että aloite tekisi Suomesta turvasataman kansainvälisille piraattipalveluille. Väite ei pidä paikkaansa. Kaupalliset piraattipalvelut olisivat ehdotuksen jälkeenkin edelleen kriminalisoitu tekijänoikeusrikoksena ja niiltä voitaisiin hakea normaalit vahingonkorvaukset. On totta, että ehdotus rajaa epäkaupallisen piratismin pois rikoslaista. Suomessa on kuitenkin olemassa KKO:n ennakkotapaus siitä, että vertaisverkkosivustot voidaan katsoa olevan kaupallisen mittakaavan piratismia. Suomesta EI tulisi ehdotuksen myötä väitettyä verkkopiratismin suojasatamaa.
Järjestöt ovat myös väittäneet, että ehdotettu opetuspoikkeus tuhoaisi suomalaisen oppikirjabisneksen. Joko aloitteeseen ei olla tutustuttu tai se on ymmärretty tarkoituksella väärin. Aloite ei sallisi oppikirjojen kopiointia. Aloitteessa ehdotetaan vain muiden kuin opetuskäyttöön tarkoitettujen materiaalien käytön sallimista opetustilanteissa, mikä sallisi esimerkiksi mainosvideoiden esittämisen markkinoinnin opiskelijoille. Voidaan kai perustellusti myös olettaa, etteivät nykyiset oppimateriaalit ole sentään niin laaduttomia, että mikä tahansa satunnainen verkkoaineisto pystyisi ne korvaamaan? Ja mikäli ovat, niin eikö tällöin lisääntynyt kilpailu olisi todellakin tarpeen? Järjestöt ovat myös pyrkineet kyseenalaistamaan aloitteen yleistä kannatusta väittäen jälleen täysin ilman näyttöä että monet aloitetta kannattaneet olisivat tehneet niin ymmärtämättä, mitä aloitteessa tarkoitetaan. On halpamaista myös väittää nimiä mainitsematta, että jotkut aloitetta tukeneet artistit olisivat tulleet toisiin ajatuksiin ymmärrettyään oikeasti, mistä aloitteessa on kyse. On helpompi kuvitella toisiin ajatuksiin tulemisen jos sellaista on edes tapahtunut johtuneen ennemmin järjestöjen propagandasta ja painostuksesta kuin siitä, että aloitteeseen olisi todella tutustuttu tarkemmin toisella lukemisella. Monet ovat tutustuneet ja puntaroineet tarkastikin aloitteen sisältöä ja vaikutuksia ja päätyneet lopputuloksena kannattamaan aloitetta. Yhtenä esimerkkinä johtava taidekriitikko Otso Kantokorpi, joka suositteli aloitteen allekirjoittamista vaikka aihe herättääkin tunteita. Lopuksi, järjestöt ovat väittäneet aloitteen kampanjoinnissa käytetyn harhaanjohtavaa markkinointia. Kuitenkin ns. Chisugate osoitti, että yhdenkin kappaleen lataaminen vertaisverkosta (eli käytännössä aina lähtökohtaisesti jakaen sitä eteenpäin), täyttää tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja mahdollistaa siten yleisesti yliampuvina pidetyt pakkokeinot, kuten kotietsinnät ja takavarikot. Aloitteessa ehdotetaan tämänkaltaisten pienimuotoisten rikkomusten rinnastamista rangaistusasteikoltaan näpistykseen (enintään sakkoa) ennemmin kuin kuolemantuottamukseen (enintään 2 vuotta vankeutta). Sen sijaan laajamittainen tai kaupallinen piratismi säilyisi rangaistavana tekijänoikeusrikoksena ja sen ragaistusasteikko olisi edelleenkin yhtä ankara kuin väkivaltaisen mellakoinnin, lapsikaappauksen tai kuolemantuottamuksen asteikot rikoslaissa. Järjestöt ovat laajasti kritisoineet rinnastusta joka luonnollisesti pyrkiikiin ravistelemaan lukijaa hereille. Tekijänoikeusjärjestöjen mielestä ei siis tarpeeksi selkeästi tuotu esiin, että nimenomaan eteenpäin jakaminen on rangaistavaa, vaikka kampanjassa pyrittiin pitämään huoli, että lataamisen sijasta puhutaan nimenomaan vertaisverkkolataamisesta, jossa siis lähtökohtaisesti lataaja toimii samanaikaisesti, automaattisesti ja usein tiedostamattaan sisällön eteenpäänjakajana. Harmillisesti kuitenkin itse aloitetekstin johdantokappaleessa puhutaan vain “lataamisesta”, kun kyse on nimenomaisesti “vertaisverkkolataamisesta”. On kuitenkin kyseenalaista tekijänoikeusjärjestöiltä väittää, että kyseinen kirjoitusvirhe olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista, sillä esitetyssä muodossahan sillä esitettäisiin itse asiassa kiristystä nykyiseen lain tilaan eli pelkän lataamisenkin muuttamista rangaistavaksi.
Järjestöt ovat pyrkineet siis yleisesti leimaamaan aloitteen ns. "piraattialoitteeksi", mikä näyttääkin olleen viestinnällisesti varsin toimiva strategia. On kuitenkin muistettava, että aloitetta ovat tukeneet kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ja sen tukena on ollut neutraali kansanliike, jolla ei ole erityistä piraattitaustaa. Aloitteen allekirjoitti 53 000 kansalaista, joilla on perustuslain mukaiset odotukset saada ehdotukselleen asiallinen käsittely. Miltä puolueeton ja asiallinen käsittely näyttäisi? Puolueettomia asiantuntijoita tulisi kuulla laajasti Aloite sisältää 15 pykälämuutosta liittyen 13 aiheeseen. Mikäli sivistysvaliokunta aikoo antaa aloitteelle asiallisen kohtelun, kuten lähetekeskustelussa laajasti edellytettiin, tulisi puolueettomia asiantuntijoita kuulla laajasti. Kussakin asiantuntijakuulemisessa voitaisiin keskittyä esimerkiksi 23 aiheeseen kerrallaan. Riskinä on, että kuullaan jälleen yksipuolisesti samoja etujärjestöjen edustajia kuin aiemminkin tekijänoikeuslakia muutettaessa. Kansalaisaloitteen tavoitteena on nimenomaisesti ollut saada vaihtoehtoisia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä esiin, mikä edellyttäisi laajaa puolueettomien ja akateemisten asiantuntijoiden kuulemista kunkin esitetyn muutoksen osalta.
Nyt käsiteltävässä aloitteessa ehdotetaan 15 pykälämuutosta, kun turkistarhausaloitteessa ehdotettiin vain yhtä ja tasaarvoisessa avioliittolaissa seitsemää pykälämuutosta. Nyt käsittelyssä oleva aihe ja aloite ovat myöskin monimutkaisempia kuin turkistarhauksen kieltäminen tai samaa sukupuolta olevien naimisiinmenon salliminen. On siis perusteltua kuulla selvästi laajempaa joukkoa asiantuntijoita ja pyytää lausuntoja useammista valiokunnista kuin näissä aiemmissa kansalaisaloitteissa. Perustuslakivaliokunnalta olisi syytä pyytää lausunto Nykyiseen tekijänoikeuslakiin liittyy useita perusoikeudellisesti pulmallisia kohtia. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan aloitteessa onkin kiinnitetty huomiota oikeisiin ongelmiin ja, että perustuslakivaliokunta voisi arvioida uudelleen niitä lainkohtia, joissa on kollisioita kansalaisten perusoikeuksien kanssa. Perustuslailliset ongelmat viranomaisvastuiden siirtämisessä yksityisille tahoille olivat viimeksi laajasti esillä, kun perustuslakivaliokunnassakin käsiteltiin yksityistä pysäköinninvalvontaa. Muokattu versio lakiehdotuksesta täysistunnon käsiteltäväksi Tarpeeksi laajojen asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunnan tulisi jättää pois lakiehdotuksesta ne kohdat, joille ei löydy tukea tutkimuksesta ja puolueettomilta asiantuntijoilta sekä EUlainsäädännön kanssa ristiriidassa oleva kohta laillisen lähteen vaatimuksesta luopumisesta. Valiokunnan tulisi tuoda yleisesti kannatusta nauttivat ehdotukset sisältävä lakialoite ja niiden hyväksymistä suositteleva mietintö täysistunnon harkittavaksi. Se, että koko aloite kaadettaisiin muutaman kiistanalaisen kohdan takia, eikä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia suositeltaisi hyväksyttäväksi, olisi erittäin epäasiallinen kohtelu aloitteelle, jonka eteen kansalaiset ovat nähneet ison vaivan. Joonas Pekkanen Aloitteen edustaja, Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja [email protected], 0505846800 Ville Oksanen Teknologiaoikeuden tohtori, Effi ry:n varapuheenjohtaja [email protected], 040 536 8583 Linkit: Verkkolähetys sivistysvaliokunnan kuulemistilaisuudesta 13.5. klo 1214 Aloite oikeusministeriö kansalaisaloite.fipalvelussa Avoin kirje sivistysvaliokunnalle 3.3.2014 Otso Kantokorven blogi 13.7.2013 Järjestöjen kansanedustajille toimittama taustamuistio 4.2.2014
Top Related