Finanssiala –uuden ajan kumppani#finanssiala
Esko Kivisaari, FA:n vt. toimitusjohtajaToimittajien finanssiseminaari 7. – 8.9.2017
Suomen suurimpia veronmaksajia
OP Ryhmä 249
Nordea 216
Supercell 176
Bayer 104
Kesko 75
Metsä Fibre 68
UPM-Kymmene
61
Elisa 56
Danske Bank 54
ABB 53
LähiTapiola 48
Orion 45
Sampo 38
Alan erilaiset verot
1 106 milj.€Finanssialan maksamat yhteisöverot
777 milj.€Vakuutusmaksuvero
29 milj.€
Muut vakuutus-yhtiöiden keräämätveroluonteiset maksut
1,9mrd.€
Milj. EUR
12 suurimmastayhteisöveron
maksajasta viisi on finanssialan
toimijoita
Vuosi 2015
Mitä 1,9 miljardin euronveroilla saa?
n. 10 uutta keskussairaalaatai n. 60 uutta kouluatai peruskoulun kustannukset yli 20 000 oppilaalle
Näin sijoitukset pyörittävät Suomen taloutta
Lainat yleisölle219 mrd.€
Jvk-lainat106 mrd.€Rahamarkkinat
Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvo209 mrd.€
191 mrd. €
KOTITALOUDET125 mrd.€
YRITYKSET76 mrd.€
PÖRSSI-YRITYKSET
YRITYKSET 10 mrd.€
JULKINEN SEKTORI88 mrd.€
TALLETUKSET150 mrd.€
ELÄKERAHASTOT191 mrd.€
SIJOITUSRAHASTOT107 mrd.€
YKSITYISET VAKUUTUSSÄÄSTÖT
49 mrd.€
14 mrd.€Pörssiosakkeet
14 mrd.€Jvk-lainat 5 mrd.€
Rahamarkkinat 11 mrd.€
Osakkeet 8 mrd.€
Rahasto-osuudet 16 mrd.€Velkakirjat 6 mrd.€
SUORAT OSAKESIJOITUKSET187 mrd.€
ULK
OM
AAT
ULK
OM
AAT
Vahva ja vastuullinen yhteiskunnan rakentaja
Kestävä kasvu edellyttää, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.
Panoksia:• Vahingontorjuntaan• Vastuulliseen sijoittamiseen• Vastuulliseen luotonantoon• Digitaaliseen asiointiin
EU-komission asiantuntijaryhmä kestävän kehityksen rahoituksesta Väliraportin linjaukset:
• Luokittelumalli, jossa määritellään kestävät sijoitukset• Eurooppalainen standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille• Varainhoitajan tehtävien tarkentaminen niin, että myös sijoitusten kestävyys
otetaan näkyvästi huomioon• Raportointijärjestelmien kehittäminen tuomaan esiin sijoittamisen
kestävyyskysymykset• Eurooppalaisen sääntelyn alistaminen ennen säätämistä kestävyystestille, jotta
säädösten ympäristövaikutukset otetaan entistä paremmin huomioon• Eurooppalaisten valvontaviranomaisten roolin täsmentäminen niin, että näiden
tulee ottaa valvonnassa myös kestävyys huomioon
Finanssialan ilmastomuutoslinjaus
• Target two degrees(FA:n hallitus 3.2.2017)
• Jäsenyhtiöt päättävät omista toimenpiteistään
• Raportointia varten parhaiten sopivat indikaattorit
• Finanssialalla parhaat mahdollisuudet vaikuttaa
Kestävän kehityksen sitoumukset
2015
Rakenteisen tiedon
automatisointi, e-kuitin
kehittäminen
Yhdessä Taloushallintoliiton
kanssa
2015
Ajoneuvojen rekisteröinti ja vakuuttaminen
yhteen
Yhdessä LVK:nja Trafin kanssa
2017
Terveydenhuollonasiakirjojen digitalisointi
Yhdessä STM:n, Kelan, Trafin, Ilmarisen,
Varman, Elon, LähiTapiolan ja IF:n
kanssa
2017Finanssialan
ilmastonmuutos-linjaus
Torjuttu vahinko parempi kuin korvattu
• Poikkeukselliset tulvavahingot korvataan vakuutuksista ml. merivesi- ja rankkasadetulvat.
• Yksityismetsistä 40 % vakuutettu myrskyvahinkojen varalta.
• FA mukana Tulvakeskuksen ohjausryhmässä.
• FA tekee yhteistyötä Syken ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa luonnonilmiöriskien varoitus-järjestelmien kehittämisessä.
Finanssisääntelyn laajuus kasvanut muutamassa vuodessa - esimerkki pankkisääntelystä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Aiemmin NykyisinDirektiivi Parlamentin ja neuvoston asetus (1-taso)
Komission asetus (2-taso) muu Komission asetus (2-taso) raportointi
Arvio EU – regulaation sivumääristä CRD IV/ CRR vakavaraisuusuudistuksen jälkeen
Lainvalmistelu kehnoa ja myöhässä – soveltaminen ongelmallista• Kiireellä tapahtuva EU-direktiivien kansallinen voimaansaattaminen johtaa
lainsäädännön heikkoon laatuun. Asetukset valmistuvat myöhässä. Yritykset joutuvat soveltamaan lakeja ilman tarkempia ohjeita.
• Vakuutusten tarjoamisen direktiiviä (IDD) täydentävät EU-tason alemman asteiset asetukset ovat komission valmistelussa. Ne valmistuvat vasta, kun kansallisen lainsäädännön tulisi olla voimassa. Asetukset sisältävät olennaisia säännöksiä vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja tuotemateriaaleista. Lain sisältö joudutaan hyväksymään ilman tietoa lopullisen EU-tason sääntelyn sisällöstä.
• Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kansallinen sääntely (MiFID2) hyväksytään todennäköisesti juuri ennen määräaikaa eli vuoden lopussa. Aika on riittämätön ottaen huomioon laajan sääntelyn merkitys arvopaperimarkkinoiden toiminnalle.
• SM:ltä on ollut määrä valmistua jo lähes 10 vuotta sitten asetukset automaattisista sammutuslaitteista ja paloilmoittimista sekä tulisijoista. Vakuutusalalle ne ovat oleellista sääntelyä.
Mitä sääntelytulva aiheuttaa?
• Ministeriöiden lainsäädäntöresurssit ovat riittämättömät.
• Virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus eivät täytä uusia vaatimuksia.
• Lainvalmistelu pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin ja laajapohjaisesti yhteistyössä toimialan asiantuntijoiden kanssa. riittämättömiä sääntelytulvaan nähden.
Ministeriöt tarvitsevat osaavia lainvalmistelijoita. On myös tehtäviä
lainvalmisteluun vaikuttamisessa: esimerkiksi etujärjestöissä on tärkeää, että on
lainvalmisteluprosessin ja argumentoinnin tuntemusta.
Lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
Mitkä ovat velkaantumisen kovimmat haasteet?
Velkaantumisen kasvu ollut maltillistaVelka/käytettävissä olevat tulot, %
0
25
50
75
100
125
150
-2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
10,0
12,5
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Velkaantumisasteen vuosimuutos (oikea asteikko)
Kotitalouksien lainavelat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin (vasen asteikko)
Lähde: Macrobond
%
Suomi vähän EU:n keskiarvon yläpuolellaKotitalouksien velkaantumisaste, vuosi 2016 (*-merkityt 2015)
Lähde: Eurostat
Lähde: Eurostat
Lyhennysvapaita käytetään maltillisesti - tuloksia 2 500 suomalaisen tutkimuksesta
15
19
18
22
19
12
15
23
12
20
28
42
17
0 20 40 60
Kevät 2012
Kevät 2013
Kevät 2014
Kevät 2015
Kevät 2017
Asuntolainan määrä:
Korkeintaan 10 000 €
10 001 - 40 000 €
40 001 - 60 000 €
60 001 - 100 000 €
100 001 - 150 000 €
150 001 - 200 000 €
200 001 - 250 000 €
Yli 250 000 €
kyllä-osuudet - % vastaajista, joilla on asuntolainaa (n=854 vuonna 2017)
Oletteko viimeisen 12 kuukauden aikana käyttänyt lainaa takaisin maksaessanne lyhennysvapaita jaksoja?
Lyhennysvapaiden jaksojen käyttö
Lähde: FA, Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017 ( n= 2 500 )
Velkojen vastapainona kotitalouksilla paljon rahoitusvarallisuutta
Mrd. EUR
Rahoitusvarallisuuden lisäksi kotitalouksilla reaalivarallisuutta (2015):
• Asuinrakennukset 248 mrd. euroa
• Muu reaalivarallisuus 178 mrd. euroa
- 200
- 150
- 100
- 50
0
50
100
150
200
250
300
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Nettorahoitusvarat Kotitalouksien rahoitusvelat yhteensä Kotitalouksien rahoitusvarat yhteensä
Lähde: Macrobond
Maksuhäiriöt kasvussa Suomessa
Positiivinen luottorekisteri tarpeen – kattavampi kuva asiakkaan maksukyvystä
Maksukykyä arvioidaan pankissa mm. stressitestin avulla.
Luottorekisteristä tiedot kaikista luotoista.
Rekisteristä ajantasainen ja kustannustehokas.
Tiedonsaanti rajattava vain luotonmyöntöön.
Ylläpitäjä voisi olla esim. Suomen Pankki.
Finanssiala - uudistuvan alan ääni
WWW.FINANSSIALA.FI
Esko Kivisaari
Toimitusjohtajan äitiyslomasijainen
+358 500 44 77 76
@EskoKivisaari
Top Related