Ympäristö- ja maa-aineslupahakemus...000 3m :n eli noin 160 000 tonnin kalliokiviaineksen...

Peab Industri Oy Karvaamokuja 2a Y-tunnus 2977551-2 Kotipaikka: Helsinki FI-00380 Helsinki www.swerock.fi

Ympäristö- ja maa-aineslupahakemus Humppila, Murronharju 103-404-1-56, Metsä-Kaira 103-406-1-333 ja Ollila 103-406-1-201 sekä 103-895-2-1, tiealue VT2:lla

1 (15) 20.5.2020


Sisältö

1 Yleistiedot hakijasta ja suunnitelma-alueesta ............................................................................................ 2

1.1 Haettavat luvanvaraiset toiminnat ja aloittaminen vakuutta vastaan ................................................. 2

1.2 Hakijan yhteystiedot ........................................................................................................................... 2

1.3 Suunnitelma-alue ............................................................................................................................... 3

1.4 Voimassaolevat lupapäätökset sekä sopimukset .............................................................................. 3

1.5 Kartta-aineisto, termit ja lähteet ......................................................................................................... 4

2 Suunnitelma-alue ja sen ympäristö ........................................................................................................... 4

2.1 Nykytila .............................................................................................................................................. 4

2.2 Liikenneyhteydet ................................................................................................................................ 4

2.3 Kaavoitus ........................................................................................................................................... 4

2.4 Rajanaapurit, lähimmät häiriintyvät kohteet sekä muut häiriölle alttiit kohteet .................................. 6

2.5 Pohja- ja pintavesiolosuhteet ............................................................................................................. 6

2.6 Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet ............................................................................................. 8

3 Ottamissuunnitelma ................................................................................................................................... 8

3.1 Ottamistoiminnan kuvaus .................................................................................................................. 9

3.2 Turvallisuus ottamistoiminnan aikana ................................................................................................ 9

3.3 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma .......................................................................................... 9

3.4 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö sekä arvioidut jälkihoitokustannukset ................................... 10

4 Toiminnankuvaus ..................................................................................................................................... 10

4.1 Työvaiheet ja käytettävä kalusto ..................................................................................................... 10

4.2 Toiminta-ajat .................................................................................................................................... 10

4.3 Tuotantomäärät ja käytettävät raaka-aineet .................................................................................... 11

4.4 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ......................................................................................... 11

5 Toiminnan ympäristövaikutukset ............................................................................................................. 11

5.1 Maisema .......................................................................................................................................... 11

5.2 Melu ja tärinä ................................................................................................................................... 11

5.3 Maaperä ja vesistö ........................................................................................................................... 12

5.4 Päästöt ilmaan ................................................................................................................................. 12

5.5 Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely ............................................................................... 12

5.6 Arvio BAT:n ja BEP:n soveltamisesta .............................................................................................. 13

5.7 Riskit ja vahinkotapaukset ............................................................................................................... 13

5.8 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen ............................................................. 13

5.9 Ehdotus ympäristövaikutusten tarkkailuksi ...................................................................................... 13

Liitteet .............................................................................................................................................................. 14

2 (15) 20.5.2020


1 Yleistiedot hakijasta ja suunnitelma-alueesta

1.1 Haettavat luvanvaraiset toiminnat ja aloittaminen vakuutta vastaan

Peab Industri Oy (ent. YIT Teollisuus Oy, YIT Suomi Oy, YIT/Lemminkäinen Infra Oy) hakee lupaa noin 58 000 m3:n eli noin 160 000 tonnin kalliokiviaineksen ottamiseen ja murskaamiseen suunnitelma-alueella.

Tämä on maa-aineslain 4 a §:n ja ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukainen yhteinen lupahakemus, jolla hae-taan edellä mainittujen lakikohtien mukaista yhteistä lupaa. Lupaa haetaan 5 vuodeksi. Hakemuksessa on esitetty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa sekä maa-aineslaissa ja -asetuksessa vaadittavat tiedot.

Lupaa haetaan seuraaville toiminnoille (peruste luvanhaulle, toimialatunnus):

☒ Maa-ainesten ottaminen (MAL 4.1 §)

☐ Muu kivenlouhinta (YSL 27 § liite 1, taulukko 2, TOL: 08111)

☒ Siirrettävä kivenmurskaamo (YSL 27 §, liite 1, taulukko 2, TOL: 08120)

☐ Muualta tuotavan kiviaineksen murskaus

☐ Pilaantumattomien maiden vastaanotto, käsittely ja läjittäminen (YSL 27 § liite 1, taulukko

2, TOL: 38210)

☐ Kierrätysasfaltin tai -betonin murskaus (YSL 27 §, liite 1, taulukko 2, TOL: 38320)

☒ Lupa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaisuutta (YSL 199 § ja MAL 21 §)

Perustelut toiminnan aloittamiselle vakuutta vastaan: Alue on avoin maa-ainesten ottamisalue, haetun luvan mukaisella toiminnalla saatetaan ottamistoiminta loppuun ja maisemoidaan alue takaisin metsätalouskäyttöön. Aloittamista haetaan vakuutta vastaan.

Vakuudeksi esitetään 5000 euroa, vakuus asetetaan kuitenkin päätöksen mukaisesti.

1.2 Hakijan yhteystiedot

Hakija Peab Industri Oy (ent. YIT Teollisuus Oy, YIT Suomi Oy, YIT/Lemminkäinen Infra Oy)

Yhteystiedot Peab Industri Oy Karvaamokuja 2a 00380 Helsinki

[email protected] Y-tunnus 2977551-2, kotipaikka Helsinki Lupapäätöksen postitusosoite

Peab Industri Oy / Luvat Karvaamokuja 2a 00380 Helsinki

Laskutustiedot

Peab Industri Oy OVT-tunnus / verkkolaskuosoite: 003729775512 Operaattori: Basware Oyj, välittäjätunnus BAWCFI22 PDF-laskut: [email protected] Laskut postitse: Peab Industri Oy, PL 1098, 00026 BASWARE Viite: 205897

3 (15) 20.5.2020


Yhteyshenkilöt Hakemuksen osalta Heli Hiltunen p. 050 5692052 [email protected] Toiminnasta alueella vastaa Heimo Olander, aluejohtaja p. 040 5433690 [email protected] Ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutus Oyj Vakuutuksen numero SP2529777.1.1 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001

1.3 Suunnitelma-alue

Kiinteistö(t) ja niiden omistajat Murronharju 103-404-1-56 Metsä-Kaira 103-406-1-333 Ollila 103-406-1-201 103-895-2-1, tiealue VT2:lla Omistajatiedot liitteessä 2.

Katuosoite n. Porintie 873, Humppila

Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) pohjoinen (N): 6765662

itä (E): 297701

Kiinteistön ja suunnitelma-alueen pinta-ala 5,9 ha

Ottamisalueen pinta-ala 1,5 ha

Kiviaineksen ottomäärä ja laatu 58 000 kiinto-m3

Käytettävä kalusto Pyöräkuormaaja, kaivuri, siirrettävä seulonta- ja murskauskalusto

1.4 Voimassaolevat lupapäätökset sekä sopimukset

Tämän hakemuksen mukaisella toiminnalla on tarkoitus jatkaa maa-ainesten ottotoimintaa suunnitelma-alu-eella. Hakija hallinnoi kiinteistöjä vuokrasopimuksilla.

Päätös/sopimus Päivämäärä Viranomainen/sopimusosa-puoli

Maa-aineslupa Umpeutunut, 24.4.2019 Humppilan kunta, tekninen lautakunta

Vuokrasopimus 7.11.2019 Peab Industri Oy / Kiinteis-tön 103-406-1-333 omistaja



4 (15) 20.5.2020


1.5 Kartta-aineisto, termit ja lähteet

Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa. Koordinaatisto ETRS-TM35FIN, korkeusjärjestelmä N2000. Aiemmat suunnitelmakartat olivat korkeusjärjestelmässä N60. Kor-keusjärjestelmien ero alueella on noin 29 cm, N2000 = N60 +29 cm. Suunnitelmakartat on laatinut Lasse Vilhunen, mittausteknikko.

Tässä hakemuksessa ottamisalueella (1,5 ha) tarkoitetaan aluetta, jossa kiviaineksen kaivu tapahtuu ja suunnitelma-alueella ympäristölupahakemuksen mukaista aluetta (5,9 ha), johon kuuluu ottamisalueen lisäksi varastointialueet ja tukitoiminta-alueet.

Hakemuksessa esitetyt kuvat ja kartat ovat Paikkatietoikkunan karttapalvelusta tai Ympäristökarttapalvelu Karpalosta, ellei toisin sanota.

2 Suunnitelma-alue ja sen ympäristö

2.1 Nykytila

Suunnitelma-alue on pääosin avointa jo aiemmin ottotoiminnassa ollutta kiviainesten ottamisaluetta, jossa nykyinen pinnantaso vaihtelee noin välillä +100 - 113. Ympäröivän maaston korkeus pohjoispuolella noin tasolla +100. Haettavan ottamisalueen eteläpuolella maanpinta on noin tasolla +110 ennen kuin se laskee valtatien 2 tasolle.

Kuva 1. Kiinteistöt ilmakuvassa.

2.2 Liikenneyhteydet

Alueelle kuljetaan päällystettyjä olemassa olevia teitä pitkin. Alueelle liikennöinti tapahtuu valtatieltä 2 kiinteistölle 1:333. Tieyhteys maantielle 232 Humppila-Punkalaidun on tukittu.

2.3 Kaavoitus

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksen kokouksessaan 27.5.2019. Suunnitelma-alue sijoittuu seututien (ST) itäpuolelle. Suunnitelma-alue sijoittuu pohjavesialueelle. Muut mainitut merkinnät sijoittuvat suunnitelma-alueen läheisyyteen.

5 (15) 20.5.2020


Kuva 2. Maakuntakaava 2040. [https://www.hameenliitto.fi/sites/default/files/maakunta-kaava_2040_kartta_voimaan_tullut_1.pdf]

6 (15) 20.5.2020


Kaavoitus ei muodosta estettä luvan myöntämiselle. Alueella ei ole tarkempaa kaavoitusta.

2.4 Rajanaapurit, lähimmät häiriintyvät kohteet sekä muut häiriölle alttiit kohteet

Kohde Kohteen nimi, kiinteistötun-nus tai käyntiosoite

Etäisyys ottamisalueesta (m)

Rajanaapurit 103-404-1-58, 103-404-1-61, 103-404-1-57, 103-404-1-65, 103-406-5-2, 103-406-1-216, 103-406-1-217, 103-406-5-31, 103-406-5-32

VT2:n eteläpuolella:

103-404-3-108, 103-406-1-196, 103-406-1-271, 103-406-1-270

Lähimmät vakituiset asuinra-kennukset

103-406-5-31

103-406-5-32

n. 250 m

n. 300 m

Lähin vapaa-ajan asutus 103-404-1-65 n. 200 m

1- tai 2- luokan pohjavesialue Murronharjun 1-luokan pv-alue

Suunnitelma-alue sijoittuu pohjavesialueelle

Pohjavedenottamo 103-404-1-60 > 400 m ottamisalueen ra-jasta, n. 200 m suunnitelma-alueen rajasta

Natura 2000 -alue Telkunsuo (FI0200100) > 3,5 km

Hakija esittää, että lupaviranomainen hoitaa naapurien kuulemisen ja pyytää lausunnot tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa.

2.5 Pohja- ja pintavesiolosuhteet

Suunnitelma-alue sijoittuu Murronharjun I-luokan pohjavesialueelle (0410352). Murronharjun pohjavesi-alueen kokonaispinta-ala on 3,61 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala 1,72 km2. Arvioitu muodostuvan pohjaveden määrä on noin 1100 m3/d.

Alueen hydrogeologisen kuvauksen mukaan pohjavesialue on pitkittäisharjujakson osa, joka ulottuu Mur-ronharjulta Venäjälle. Materiaali on kerroksittain kivistä soraa ja hiekkaa, ydinosat harjusta ovat karkeaa kivistä soraa. Ydinosien kerrospaksuudet yli 20 metriä. Maa-aines on lievealuille hienoa hiekkaa ja silttiä. Savisten liepeiden päällä tavataan orsivettä. Murronharjun alueelta pohjavettä purkautuu lähteisiin sekä harjua leikkaavaan Myllyojaan, johon kaakkoispuolelta purkautuvat Venäjänharjun pohjavedet. Veden

7 (15) 20.5.2020


rautapitoisuus on paikoin korkea. Pohjavesialueelle on tehty suojelusuunnitelma; Forssan seudun pohja-vesialueiden suojelusuunnitelma (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, 5.9.2017).

Suunnitelma-alueesta noin 200 metriä ja ottamisalueesta noin 450 metriä itään sijaitsee Humppilan Vesi-huolto Oy:n vedenottamo, jossa on lupa ottaa vettä 600 m3 vuorokaudessa. Pohjavesialueella on tutki-musten perusteella mahdollisuus lisävedenottoon Venäjän alueelta noin 650 m³/d (Suojelusuunnitelma). Ottamisalueen kohdalla pohjaveden virtaussuunta on itään, joka tarkoittaa, että vesi virtaa vedenottamolta kohti suunnitelma-aluetta.

Suojelusuunnitelmassa on todettu seuraavaa:

”Rakennettujen ja tutkittujen vedenottamoiden kohdalle on esitetty maa-ainesten ottoa koskeva rajaus, jota lähemmäksi vedenottokohdetta ei tulisi myöntää maa-aineksen ottolupia lainkaan. Rajaus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä vedenottokohteesta pohjaveden virtaussuuntaan päin.”

Haettava ottamisalue ei siten sijoitu vedenottamon arvioidulle suojavyöhykkeelle virtaussuunnan eikä etäi-syyden perusteella. Tämän hakemuksen mukaisesti ottamisalue otetaan loppuun samaan lopulliseen ot-tamistasoon kuin jo avattu alue ja maisemoidaan takaisin metsätalouskäyttöä varten. Murskauslaitos si-joitetaan yli 500 m päähän vedenottamosta (esitetty tarkemmin kohdassa 4.1).

Kuva 3. Ottamisalueen sijainti Murronharjun1-luokan pohjavesialueella.

Alueella on kaksi pohjaveden tarkkailuputkea A ja B, joista on tarkkailtu vedenpinnan korkeutta ja määri-tetty laatuparametreja vuodesta 2004 alkaen. Pinnankorkeutta on mitattu molemmista pisteistä neljä ker-taa vuodessa. Laatutarkkailu kattaa tällä hetkellä suojelusuunnitelmassa ehdotetut parametrit. Makua ei tutkita aistinvaraisesti laboratorion työturvallisuussyistä. Pohjaveden pinnantarkkailu- ja laatutulokset ovat liitteessä 6. Ottamistoiminnalla ei toteutetun tarkkailun perusteella ole ollut vaikutusta pohjaveden mää-rään tai laatuun.

Pohjaveden pinnan taso on keskimäärin noin +96,51 (N2000). Haetun alimman ottotason ja pohjaveden-pinnan välille jää 4 metrin suojakerros, joka on suojelusuunnitelmassa suositeltu suojakerroksen paksuus.

Suunnitelma-alue sijoittuu kokonaisuudessaan samalla Jalasjoen valuma-alueelle.

8 (15) 20.5.2020


Kuva 4. Jalasjoen valuma-alue. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta pintavaluntaan valuma-alueella.

2.6 Luonnonolosuhteet ja suojellut kohteet

Suunnitelma-alue on avattua ottamisaluetta. Telkunsuon Natura-alue jää yli 3,5 km päähän luoteeseen ja Kaakkosuo-Kivijärven alue yli 7 km päähän koilliseen.

Kuva 5. Suunnitelma-alue jää kauas lähimmistä Natura 2000 -alueista.

Suunnitelma-alueelta tai sen läheisyydestä ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja. Ottamisalu-etta ei ole luokiteltu luontoarvoiltaan arvokkaaksi. Alueen läheisyydessä ei ole muinaismuisto- eikä raken-nussuojelukohteita (tarkistettu Ympäristökarttapalvelu Karpalosta 12.2.2020).

3 Ottamissuunnitelma

Ottamisalueen pinta-ala (ha)

1,5

Suunnitelma-alueen pinta-ala (ha)

5,9

Alin ottotaso (N2000) Pohjaveden ylin / keskimääräinen korkeus

9 (15) 20.5.2020


+101 +96,88 / 96,51 (N2000)

Suojakerros pohjaveteen (m) 4 m ☒ Sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella

Ottamisaika (vuosina)

5

Kokonaisottomäärä kiintokuutiometreinä (m3)

58 000

Arvioitu vuotuinen otto kiintokuutiometreinä (m3)

10-20 000

Ottomäärät maalajeit-tain

(m3) (m3)

☐ Kalliokiviaines ☒ Sora ja hiekka 58 000

☐ Moreeni ☐ Rakennuskivi

☐ Siltti ja savi ☐ Eloperäiset maa-ai-

nekset

3.1 Ottamistoiminnan kuvaus

Ottaminen etenee alueella nykytilannekarttaan ja leikkauspiirroksiin esitettyjen etenemissuuntien ja poh-jatasojen mukaisesti. Alin ottotaso on +101 m. Havaittuun pohjavedenpintaan jätetään vähintään 4 m suojakerros. Ottamisjärjestys tarkentuu toiminnan edetessä, mm. kiviaineksen laatu ohjaa ottamisen ete-nemistä. Ottoa arvioidaan olevan vuosittain 10 000 – 20 000 kiinto-m3 täysin kysynnästä riippuen. Kaikkea otettavaa kiviainesta ei ole tarvetta murskata.

3.2 Turvallisuus ottamistoiminnan aikana

Tahaton kulkeminen alueelle on estetty. Kaivualueen jyrkät reunat aidataan, jottei rintaukselta voi pudota vahingossa.

3.3 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Alueella on arvion mukaan jo poistettuja pintamaita noin 20 000 m3.

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (taulukossa käytetty numerointi):

1) Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin 2) Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi 3) Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3. vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue.

Kaivannaisjätteen laji

Arvio kaivannais-jätteen kokonais-määrästä (kiinto-m3)

Kaivannaisjätteen hyödyntä-minen ja käsittely

Pilaantumaton ei pysyvä maa-aines

Pintamaa 20 000 1

Kannot ja hak-kuutähteet

n. 15 2

Yhteensä 20 015

10 (15) 20.5.2020


3.4 Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö sekä arvioidut jälkihoitokustannukset

Toiminnan loputtua alue siistitään ja kaikki alueella käytetyt koneet ja laitteet viedään alueelta pois. Alue on suunniteltu palautettavan metsätalouskäyttöön. Alueelta kuoritut pintamaat käytetään jälkihoitotoimen-piteissä hyödyksi luiskauksessa ja pohjatasolla, jotta saadaan muodostettua hyvä kasvukerros taimille.

Jälkihoitokustannusten arvioidaan olevan taimien istuttamisen kanssa noin 2500-3000 euroa/ha, jolloin kustannuksia muodostuu noin 15 000-18 000 euroa.

4 Toiminnankuvaus

4.1 Työvaiheet ja käytettävä kalusto

Lajikkeita toimitetaan alueelta sellaisenaan suoraan penkkatavarana sekä erillisinä seulottuina lajikkeina. Seulanperäkivet sekä mahdolliset runsaskivisemmät kohdat murskataan alueelle erikseen tuotavalla murskauskalustolla, kun murskattavaa on kertynyt alueelle sen verran, että murskauslaitoksen tuominen on järkevää. Mahdollisten ylisuurien kivien rikotuksessa käytetään hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta ennen murskausta. Murskaimia on 3-5 kappaletta: esi-, väli- ja tarvittava määrä jälkimurs-kaimia. Murskauksen yhteydessä käytettävät seulat ovat 2- tai 3-tasoseuloja. Murskauslaitoksen toimin-taan tarvittava sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Murskauslaitoksen ollessa paikalla alueella työskentelee kerrallaan 3-8 henkilöä. Valmiit murskatut ja seulotut lajikkeet varastoidaan alueelle varastokasoihin, joista ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Kuormausta tehdään pyöräkuormaajalla kasoihin sekä kasoista kuljetukseen käytettäviin ajoneuvoihin.

Kuva 6. Murskauslaitoksen (M) sijoittuminen ottamisalueelle yli 300 m etäisyydelle asutuksesta ja yli 500 m päähän vedenottamosta.

4.2 Toiminta-ajat

Toiminto Viikoittainen toiminta-aika (päivät ja kellon-ajat)

Ajallinen vaihtelu toiminnassa

Murskaaminen ma-pe 7-22 Muutamassa jaksossa lupakau-den aikana

11 (15) 20.5.2020


Rikotus ma-pe 8-18 Tarvittaessa

Kuormaaminen ja kuljetus

ma-pe 6-22 Kysyntä vaikuttaa kuljetusmää-riin eri vuoden- ja päivänaikoina

4.3 Tuotantomäärät ja käytettävät raaka-aineet

Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen (t/a)

Maksimi (t/a)

Varastointipaikka

Toiminta-alueella otet-tava/murskattava kiviaines

30 000 50 000 Varastokenttä

Polttoaine, laatu: kevyt

20

34

Murskauslaitos/tukitoiminta-alue

Öljyt 0,1 0,2 Tukitoiminta-alue

Voiteluaineet 0,3 0,5 Tukitoiminta-alue

Sähköenergia (GWh/a)

☐ Verkko

☒ Aggregaatti

Aluetta sekä varastokasoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi.

4.4 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi

Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönesti-millä. Jos polttoainesäiliöt varastoidaan ja kuljetetaan UN-hyväksytyssä kontissa, tapahtuu niiden tank-kaus hallitusti kontin sisällä. Säiliöt toimivat sähköpumpulla. Pyöräkuormaajien tankkauksessa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden pääsyn maaperään. Moottori-, hyd-rauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä tiivispohjaisissa öljy- tai varastokontissa. Tukitoiminta-alueella on kemikaalien käsittelyä varten tarvittaessa alue, joka on nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu. Tukitoiminta-alueen tarkkaa sijaintia ei tässä vaiheessa määritetä, koska se riippuu ottotoimin-nan edistymisestä alueella ja murskattavan kiviaineksen kertymisestä murskauslaitoksen alueelle tuo-mista varten. Alueella ei varastoida polttoaineita eikä tarpeettomia koneita toimintajaksojen ulkopuolella.

5 Toiminnan ympäristövaikutukset

5.1 Maisema

Ottotoiminnan vaikutukset rajoittuvat ottamisalueeseen ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminta sijoittuu avatulle ottamisalueelle ja näin ollen nyt suunnitellun oton vaikutus maisemaan ja luontoon on huomioitu aiemman lupapäätöksen yhteydessä. Tämän suunnitelman mukaisesti alue on tarkoitus maisemoida ot-totoiminnan päätyttyä ja kiviainesvarastojen myynnin jälkeen maisemaan sopivaksi.

5.2 Melu ja tärinä

Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: kaivutyössä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa laitokselle aggregaatilla. Työkoneiden ja liikenteen melu on ta-saista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riip-puen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä.

12 (15) 20.5.2020


Tyypillisesti sora-alueilla rikotusta ei juurikaan suoriteta, koska pääasiassa murskataan seulanperäkiviä, jotka eivät yleensä vaadi rikotusta ennen murskausta. Mikäli rikotukseen kuitenkin on tarvetta, se tehdään joko hyvin lähellä rintauksen reunaa tai iskuvasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollisimman suojaiselle paikalle ottamisalueella vähentää ympäristöön leviävää melua.

Toiminnasta ei aiheudu ottamisaluetta kauemmaksi johtuvaa tärinää, koska alueella ei tehdä louhintarä-jäytyksiä.

5.3 Maaperä ja vesistö

Maaperälle riskin aiheuttavat työmaalla käytettävät öljyt, pääasiassa polttoaineet. Polttoaineet varastoi-daan kaksoisvaipallisissa säiliöissä, jotka kestävät mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöissä on yli-täytönestimet. Polttoaineita käsitellessä noudatetaan huolellisuutta.

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. Ottamisalueelta ei itse alueen ja ym-päristön topografian ja maa-aineksen laadun ansiosta johdu merkittäviä määriä hulevesiä ympäristöön eikä näin ollen myöskään ympäröiviin vesistöihin. Siten toiminnan ei voida katsoa vaikuttavan vesistöihin tai niiden käyttöön. Jo toteutetun tarkkailun ansiosta voidaan todeta, ettei toiminnalla ole ollut vaikutuksia pinta- tai pohjavesien määrään.

5.4 Päästöt ilmaan

Ottamisalueella pölyä voi olla etenkin kuivina kausina, mutta sen leviäminen asutukseen tai muihin häiri-ölle alttiisin kohteisiin ei ole todennäköistä. Murskauslaitoksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan tarvitta-essa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia. Murskauslaitosta ei sijoiteta ylimmälle maanpinnantasolle vaan yleensä alimmalle ottotasolle, jossa sille on parhaiten tilaa. Siten penger ja varastokasat toimivat myös pölyn leviämisen esteinä.

Päästöt (t/a) Murskaus

Hiukkaset (sis. pöly) 0,3

Typen oksidit (NOx) 0,32

Rikkidioksidi (SO2) 0,13

Hiilidioksidi (CO2) 237

*Päästöarvot ovat maksimimääriä tuotannon maksimimäärien perustella.

5.5 Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely

Vanhat öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin, joka kulkee murskauslaitoksen mukana. Tehdyt huollot ja öljyjenvaihdot kirjataan ylös ja niiden perusteella on tiedossa, paljon jäteöljyjä on varastoituna. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaaralli-sen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitel-massa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voi-massa olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Sekajätteet kerätään säiliöön ja kuljetetaan pois jäte-huoltoyhtiön toimesta, mahdolliset romumetallit hoidetaan pois romunkeräysliikkeen toimesta. Toimin-nasta ei muodostu jätevesiä. Sosiaalitilojen vedet menevät umpisäiliöön tai käytössä on sähkövessa.

13 (15) 20.5.2020


Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a)

Käsittely- tai hyödyn-tämistapa

Toimituspaikka (jos tiedossa)

Sekalaiset yhdyskun-tajätteet

500 Jätehuolto

Rauta ja teräs 500-1000 Lajitellaan erikseen

Öljyä sisältävät jätteet 600 Luvanvaraiselle vas-taanottajalle

5.6 Arvio BAT:n ja BEP:n soveltamisesta

Koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä ja vesikastelulla voidaan hyvin tehokkaasti vähentää ilmaan johtuvia pölypäästöjä. Murskauslaitoksen säännöllisellä huollolla vaikutetaan polttoaineen kulutuk-seen, joka vähentää päästöjä ilmaan. Energiankulutusta tarkkaillaan myös kustannussyistä ja se pyritään minimoimaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikka sekä parhaimmaksi tunnettuja ja koettuja käytäntöjä.

Suunnittelualueella ensisijainen meluntorjuntakeino on murskauslaitteiston sekä varastokasojen sijoittelu. Suunnittelualueen lähistöllä jo toteutetut ja seurannassa olevat toiminnan vaikutukset pinta- ja pohjavesiin edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Varastokasoja pyritään valmistamaan yhdellä toimintakerralla noin vuoden tarpeeksi. Varastokasojen pö-lyäminen riippuu varastoitavasta lajikkeesta. Sijoittamalla hienoimmat lajikkeet karkeampien kasojen suo-jaan, voidaan vähentää kasojen pölyämistä. Murskauslaitos sijoitetaan alimmalle ottamistasolle ja siten, että ympäröivät maastonmuodot, pintamaan ja tuotteiden varastokasat sekä meluvallit estävät mahdolli-simman tehokkaasti pölyn leviämistä. Murskauslaitos liikkuu tarvittaessa rintauksen edetessä.

5.7 Riskit ja vahinkotapaukset

Öljyn pääseminen maaperään on riski. Seula- ja murskauslaitoksilla on imeytysainetta ja pressu, johon maa-aines voidaan nopeasti siirtää. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorira-kenteisia. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan suojelun suunnittelulla vahinkotapauksia varten, sat-tuneiden onnettomuuksien tutkinnalla sekä henkilöstön koulutuksella. Tulipalon varalta asema on varus-tettu viranomaisten määräämällä alkusammutuskalustolla, ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuk-sen alkusammutuskaluston käyttöön. Häiriö- ja onnettomuustilanteissa henkilökunta suorittaa alkusam-mutus- tai muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ilmoitukset lupaviranomaisille ja muille viranomaisille tarvittavassa laajuudessa.

5.8 Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Toiminta-aikoja haetaan Muraus-asetuksen mukaisesti. Asetus huomioi toiminnan sijoittumisen alle 500 m etäisyydelle lähimmistä häiriintyvästä kohteesta. Murskausta alueella on yhteensä arvion mukaan alle 30 päivää, mutta se riippuu otettavan kiviaineksen laadusta ja käyttökohteista. Vaikka kaikki otettava ki-viaines murskattaisiin, olisi murskausta yhteensä lupakauden aikana noin 50 päivää.

5.9 Ehdotus ympäristövaikutusten tarkkailuksi

Pohjavesien pinta- ja laatutarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti lupakauden ajan sekä vuosi sen päättymisen jälkeen. Hakija ei pidä tarpeellisena tässä vaiheessa liittyä mahdolliseen yhteistarkkailuun, kun lupaa haetaan enää 5 vuodeksi.

Murskausjakson aikana toimintaa tarkkaillaan mm. viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja -ajat. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan.

14 (15) 20.5.2020


Päästöjen määrää seurataan laskennallisesti käytetyn polttoaineen ominaispitoisuuden ja polttoaine-määrän perusteella.

Hämeenlinna 20.5.2020

Heli Hiltunen, insinööri, biotalous (YAMK)

Ympäristöasiantuntija

Liitteet

1. Sijaintikartat 1:20 000, 1:50 000 2. Lainhuutotodistukset ja sopimukset 3. Nykytilannekartta 1:2000 3.2.2020 4. Lopputilannekartta 1:2000 3.2.2020 5. Leikkaukset A-A ja B-B 1:1000/500 3.2.2020 6. Pohjavesitarkkailu- ja laatutiedot 2004-2019 7. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä 8. Valtakirja

Ympäristö- ja maa-aineslupahakemus...000 3m :n eli noin 160 000 tonnin kalliokiviaineksen...

Documents

Transcript of Ympäristö- ja maa-aineslupahakemus...000 3m :n eli noin 160 000 tonnin kalliokiviaineksen...