Suomen ilmastopolitiikka - ilmasto-opas.fi · Suomen ilmastopolitiikka – kohti vähähiilistä ja...

1

Suomen ilmastopolitiikka – kohti vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa

Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö 2015

2

OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat

OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain

OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen

3

OSA I Ilmastopolitiikan lähtökohdat

4

Miksi ilmastopolitiikkaa tarvitaan?

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, johon on vastattava aktiivisin ja yhteisesti sovituin toimin.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 43 % vuodesta 1750. Syynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö ja metsien hävittäminen.

Hiilidioksidipitoisuuden kasvun seurauksena ilmakehä on jo lämmennyt 0,85 astetta esiteollisesta ajasta. Meret ovat lämmenneet, lumi ja jää ovat vähentyneet ja valtamerien pinta on noussut. Vaikutukset näkyvät jo kaikilla mantereilla.

Ilmastopolitiikan avulla hillitään ilmaston lämpenemistä ja sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomen kansallinen ilmastopolitiikka kytkeytyy tiiviisti kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan.

Tavoitteena, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli

2°C

19971992 20082005 2012

2015

2020

2020

1. velvoitekausi 2. velvoitekausi

Uusi kansainvälinen sopimus 2020

Kioton pöytäkirjaSitoutuneiden maiden päästöt kattavat alle15 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä

YK:n ilmastosopimus

5

0

20

40

60

80

Jätteiden käsittely Maatalous Teollisuusprosessit Energian tuotanto ja kulutus

Suomen kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin vuosina 1990–2012miljoonaa tonnia CO2-ekv.*

-80–95 %1990 päästötaso 71,6 Mt CO2-ekv.

20122020

20302040

20502010

20001990

Suomen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessäTavoitteeseen pääseminen edellyttää merkittäviä toimia laajalti yhteiskunnassa, erityisesti energian tuotannossa ja kulutuksessa.

*Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää.

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus ja TEM/Energia- ja ilmastotiekartta 2050

6

Suomi toimii aktiivisesti ilmastopolitiikassa

KAnSAInvälInen tASOeU-tASO

KAnSAllInen tASO

pAIKAllInen tASOkunnat,

kansalaisyhteiskunta

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat

KAnSAInvälInen tASOYK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus 1992 Kioton pöytäkirja 1997Tavoite: YK:n uusi ilmastosopimus 2015

eU-tASOKioton pöytäkirjan ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjakoEU:n yhteiset ja koordinoidut politiikatKasvihuonekaasujen seurantajärjestelmäEU:n ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030Energiatiekartta 2050

KAnSAllInen tASOKansalliset ilmasto- ja energiastrategiat (2001, 2005, 2008, 2013)Tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikasta (2009)Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014)Ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelma vuoteen 2022 (2014)Ilmastolaki (2015)Kansallinen lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot, ohjelmat

7

19971992 2008 2012

2015Pariisin ilmastokokous

2020

2020

Kioton 1. velvoitekausi

Kioton 2. velvoitekausi

Uusi kansainvälinen sopimus

Kioton pöytäkirja

YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus

Maiden kokonaispäästöt 2011 (ml. maankäyttösektori) Maiden kasvihuonekaasupäästöt henkeä kohti 2011

Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä Kiina Yhdysvallat EU28 Intia Venäjä0

2000400060008000

1000012000

0

5

10

15

20

tonn

ia CO

2-ekv

./hlö

milj.

tonn

ia CO

2-ekv

.Kaikki maat mukaan uuteen ilmastosopimukseen

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat lähde: World Resources Institute 7

*Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää.

8OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat lähde: UM, TEM, YM

Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimiaIlmastorahoitus on keskeinen kysymys kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Tarkoituksena on jakaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuluja. Samalla syntyy innovaatioita ja liiketoimintaa.

Suomalainen ilmastorahoitus 2013

* Yksityiseen ilmastorahoitukseen luetaan ne suomalaisten yritysten esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeisiin kehitysmaissa tekemät suorat investoinnit, joita valtio on ollut mobilisoimassa esimerkiksi Finnfundin avulla.

YKSITYINEN RAHOITUS*Arvio 400 miljoonaa — 1,5 miljardia €

JULKINEN RAHOITUS 92 miljoonaa €

Viljelysmenetelmät

Uusiutuva energia

Ressurssitehokkuus

Rakentaminen ja liikenne

Uusiutuva energia

Sääasemat

Ressurssitehokkuus

Vesitek

nolog

ia

Metsittäminen

Sääasemat

SOPE

UTUM

INEN 43 %

H

ILLI

NTÄ

57

%

9

tie pariisin ilmastokokoukseen vuonna 2015


EU ilmoitti päästövähennyssitoumuksista, joihin se Pariisissa sitoutuu (Suomi mukana EU:n sitoumuksessa)

Suurten talouksien toivottiin ilmoittavan ilmastotoimista, joihin ne Pariisissa sitoutuvat

Ilmastoneuvottelukokous Bonnissa


Määräaika kansallisten ilmastotoimien ilmoittamiselle


YK:n arviointiraportti päästövähennyssitoumuksien riittävyydestä kahden asteen tavoitteen näkökulmasta (1.10. mennessä jätetyt sitoumukset)

Pariisin ilmastokokous, jossa uusi sopimus on määrä solmia

6.3.

31.3.

1.–11.6

31.8.–4.9.

1.10.

19.–23.10.

1.11.

30.11.–11.12.

10

vä h i n tä ä n

-20 % -40 % -80–95 %vuoteen 2020 vuoteen 2030 vuoteen 2050

eU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään


11

eU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030

20 prosenttiinenergian loppukulutuksesta

20 %verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun

27 %verrattuna vuonna 2007 arvioituun kehityspolkuun*

27 prosenttiinenergian loppukulutuksesta

2020 2030

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys

Uusiutuvan energian osuus

energiatehokkuuden parantaminen

vähintään

-40 %vuoden 1990 tasosta

-20 %vuoden 1990 tasosta


*Ohjeellinen tavoite

12

Mitä kuuluu eU:n päästökauppaan?Omat päästövähennystavoitteet päästökauppasektorille ja sen ulkopuolisille aloille.

päästökauppa sähkön- ja kaukolämmöntuotanto,

metallien jalostusteollisuus,sellu- ja paperiteollisuus,

kemianteollisuus, lentoliikenne ja rakennustuoteteollisuus

ei-päästökauppaliikenne, osa maatalouden päästöistä, polttoaineitten käyttö rakennusten lämmityksessä ja liikenteessä sekä maatalous ja jätehuolto

-16 %vuoteen 2020

Suomen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoite

verrattuna vuoden 2005 tasoon

-21 %vuoteen 2020EU:n päästökaupan päästövähennystavoite verrattuna vuoden 2005 tasoon

Noin puolet Suomen päästöistä oli päästökaupan piirissä 2013.

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat lähde:Tilastokeskus

13

Nykyinen päästökattoEU:n 2030-paketissa sovittu uusi päästökatto

*1 päästöyksikkö = 1 tonni hiilidioksidia

Miljo

onaa

pää

stöyk

sikkö

ä* M

tCO

2

500

1 000

1 500

2 000

2 500

20102005 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

-43 %2005 päästötaso

eU:n päästökaupassa päästöoikeuksien määrä vähenee vuosittain

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat lähde: EEA 2014

14

Ilmanlaadun parantaminen

Ekosysteemi-palvelujen

turvaaminen

Kohtuuhintainenasuminen

Uusien liiketoiminta-

mahdollisuuksien kehittäminen

Liikenteen sujuvuus

Ruuantuotannon turvaaminen

KilpailukykyEnergian

toimitusvarmuus

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

päästövähennystavoitteita ja -keinoja sovitetaan yhteen useiden muiden politiikkatavoitteiden kanssa


15

Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle.

OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat lähde: Tilastokeskus

50 %

100 %

150 %

200 %

Bruttokansantuote (viitev. 2010 hinnoin), vuosi 1990 = 100

Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt

1990 1995 2000 2005 2010

1990 taso

16

OSA II Ilmastonmuutoksen hillintä toimialoittain

17

Energiateollisuus 35 %

Kotimaan liikenne 19 %

Teollinen tuotanto ja rakentaminen 14 %sisältää teollisuuden oman sähkön ja lämmön tuotannon

Muu energia* 9 %

Päästöt yhteensä 2013:

63,2 milj. t CO2-ekv.

9 % Teollisuusprosessit

77 % Energian tuotanto ja kulutus

10 % MaatalousJätteiden käsittely 4 %

* Esim. rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja sektorin työkoneet, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästötHiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää.

valtaosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta

Päästöjä voidaan vähentää kaikilla sektoreilla siirtymällä fossiilisista polttoaineista päästöttömiin energiamuotoihin, säästämällä energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta sekä sitomalla hiiltä.

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Tilastokeskus

18

energian tuotanto ja kulutuspäästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi energiajärjestelmä on muutettava lähes päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. energiaa on myös käytettävä tehokkaammin.

19

Suomen energiajärjestelmä on monipuolinenEnergialähteiden moninaisuus parantaa toimitusvarmuutta ja lisää mahdollisuuksia toimia ketterästi olosuhteiden muuttuessa. Uusiutuvien ja muiden päästöttömien energialähteiden osuus on Suomessa kansainvälisesti korkea.

energian kokonaiskulutus* Suomessa 2013Yhteensä 381 terawattituntia (TWh)

*Kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.


Turve 4,1 %

Vesi- ja tuulivoima 3,5 %

Puupolttoaineet, yhteensä 24,7 %

Muut 3,7 %

Maakaasu 7,8 %

Hiili 11,0 %

Öljy 23,1 %

Ydinenergia 18,0 %

Sähkön nettotuonti 4,1 %

20

Rakennusten lämmitys

46 % Teollisuus

Liikenne 16 %25 %

Muut 12 %

pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseenEnergiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja.

Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013Yhteensä 308 terawattituntia (TWh)

Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön.


21

80 % Suomen uusiutuvasta energiasta on bioenergiaaSuomi lisää uusiutuvan energian osuutta erityisesti käyttämällä enemmän puupolttoaineita. Tavoitteena on lisätä voimakkaasti myös tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää.

Uusiutuvan energian lähteet 2013

Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä

Osuus 2013 eU:n tavoite Suomelle 2020

36,8 % 38 %OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Tilastokeskus, Eurostat

Uusiutuvan energian lähteet 2013

11 % Vesivoima

11 % Muut

Muu bioenergia (esim. liikenteen biopolttoaineet) 4 %Kierrätyspolttoaine (bio) 2 %

Biokaasu 0,6 %Lämpöpumput 4 %

Tuulivoima 0,4 %

14 % Puun pienkäyttö

32 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet

33 % Puunjalostusteollisuudenjäteliemet

22

Sähköä Lämpöä

Liikenteen ja työkoneiden biopolttoaineita

Metsäteollisuuden sivuvirrat ja jäteliemet

Sahateollisuudensahanpuru ja kuori

Biojäte

Polttopuut

Energiakasvit ja muu kasvibiomassa

Lanta

Elintarviketeollisuudensivuvirrat

Metsähake

Bioenergian lähteet

OSA II: Hillintä sektoreittain

23

Ruotsi

Itävalta

Suomi

Tanska

Espanja

EU28

Saksa

Ranska

Iso-Britannia

0 20 40 60 80 100

bioenergia muutaurinkoenergiatuulivoimavesivoima

24,2 %

14,6 %

11,8 %

10,3 %

9 %

5 %

29,2 %

29,6 %

34,8 %

Suomessa uusiutuvien energialähteiden osuus on eU-maiden suurimpia

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 2013

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Eurostat

24

IntiaKiina

MaailmaUSA

SaksaIso-Britannia

EU28Tanska

ItävaltaSuomi

RanskaRuotsiNorja

0 200 400 600 800 1000

Sähköntuotannon ominaispäästöt

Suomessa tuotettava sähkö on vähäpäästöistäSähkön tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö. Niiden osuus sähkön tuotannosta on globaalisti noin 68 %, EU:ssa 49 % ja Suomessa 33 %.

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA

* Vuosien 2010–2012 keskiarvo

Sähköntuotannon ominaispäästöt, gCO2/kWh*

25

liikenneliikenteen päästöjä vähennetään liikenteen energiatehokkuutta parantamalla ja siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tai sähköön.

26

Tieliikenne 89 %

Raideliikenne 1 %Kotimaan lentoliikenne 2 %

Vesiliikenne 4 %Työkoneet 5 %

linja-autot, moottoripyörät ym.

Paketti- ja kuorma-autot 31 %

5 %Henkilöautot

53 %

Kotimaan liikenteen kasvihuonekaasujen päästöt 2013

tieliikenne aiheuttaa valtaosan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistäNoin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä. Jos tarkastellaan kansainvälistä liikennettä, lentoliikenteen ja erityisesti merenkulun osuus päästöistä kasvaa. Kansainvälisiä liikenteen päästöjä ei toistaiseksi säädellä kansainvälisissä sopimuksissa, eikä niitä siten virallisesti seurata.


27

8 %vuoteen 2015 mennessä

20%vuoteen 2020 mennessä

liikenteen polttoaineena voidaan käyttää uusia vaihtoehtoja öljyn sijaanFossiilista öljyä voidaan liikenteessä korvata esimerkiksi sähköllä, vedyllä, nestemäisillä biopolttoaineilla ja uusiutuvalla dieselillä sekä metaanilla eli maakaasulla ja biokaasulla.

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: VTT/ Nylund 2015

Henkilöauton hiilidioksidipäästöt eri polttoaineilla (huomioiden polttoaineen päästöt tuotannosta käyttöön asti)

Bensiini

Maakaasu

Diesel

Flexifuel- eli korkeaseosetanoliauto

Biokaasu

Akkusähköauto, keskimääräinen sähkö

Uusiutuva diesel/jäterasva

Akkusähköauto, uusiutuva sähkö

300g/km

60 90 120 150

139 g/km

49 g/km

102 g/km

32 g/km

28 g/km

0 g/km

119 g/km

17 g/km

*C-kategorian auto, valm. ilm. suoritusarvot, biopolttoaineet direktiivi 2009/28/EY

Suomi on lain tasolla sitoutunut siihen, että biokomponenttien osuus tieliikenteen polttoaineissa on

Ns. tuplalaskenta otetaan huomioon

28

Rakentaminen ja asuminenRakennetun ympäristön päästöjä vähennetään parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, tiivistämällä yhdyskuntarakennetta sekä vähentämällä liikenteen ja asumisen päästöjä. lisäksi suuri vaikutus on sillä, millä tavalla yhdyskuntien toimintaan ja asumiseen tarvittava energia tuotetaan.

29

päästöjen vähentämisessä huomioitava eri tasot yhdyskuntasuunnittelusta käyttäjän valintoihinKestävien ja toimivien yhdyskuntien suunnittelu on perusta energiaviisaalle asumiselle. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävimmät alueidenkäyttöön liittyvät ratkaisut tehdään kasvavilla kaupunkiseuduilla.

Yhdyskuntasuunnittelu- Lähellä sijaitsevat palvelut- Sujuva joukkoliikenne- Lähienergiantuotanto

elämäntapa ja kulutustottumukset- Rakennusten käyttö

Rakennukset- Energiatehokkuus- Ylläpito ja korjaus


30

Kohti entistä energiatehokkaampia rakennuksia

Rakennuksissa kuluu noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta ja niissä syntyy 35 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää selvästi.

•Lähes nollaenergiarakennukset 2020•Korjausrakentamisen energiamääräykset 2013•Energiatodistus käytössä vuodesta 2008 alkaen

Millainen on lähes nollaenergiarakennus?

terveellinen sisäilmasto lämpö, kosteus, ääni, valaistus, ilmanlaatupieni lämpöhäviö hyvä eristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto pieni kokonaisenergiankulutustehokas sähkönkäyttö ja sähkön kulutushuippujen hallinta Uusiutuvan energian käyttö


31

50 % Lämmitys

20 % Vedenlämmitys

30 % Valaistus ja muu sähkönkulutus

Asumisen kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa aiheutuu lämmityksestäKodin päästöistä noin puolet syntyy tilojen lämmityksestä, viidennes vedenlämmityksestä ja kolmannes valaistuksesta ja muusta sähkönkulutuksesta. Päästöjen ja energiankulutuksen vähentäminen on kuitenkin helppoa, sillä pienetkin muutokset tavoissa ja tottumuksissa vaikuttavat.


Asumisen päästöjen jakautuminen Suomessa.

32

JätesektoriJätteistä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään lisäämällä jätteen hyötykäyttöä ja vähentämällä kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. päästöt ovat vähentyneet viime vuosina niin rivakasti, että sitä voi jo kutsua menestystarinaksi.

33

Jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt syntyvät valtaosin kaatopaikoillaSuomessa syntyvän jätteen määrästä vain noin kolme prosenttia on yhdyskuntajätettä mutta se tuottaa lähes kokonaan jätesektorilta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt 2013

2013Yhteensä kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt: 1,637465151 Mt CO2-ekv. Koko jätesektorin kasvihuonekaasupäästöt: 1,979548 Mt CO2-ekv. Metaanin talteenotto: 36,39314252 Gg

Kiinteä yhdyskuntajäte 61 %

Yhdyskuntajätevesiliete 1 %Teollisuuden lietteet 6 %

Teollisuuden kiinteä jäte 17 %

Rakennusjäte 15 %

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: SYKE

Kaatopaikkojen päästöjen osuus on 83 % jätesektorin kasvihuonekaasupäästöistä.Metaanin talteenotto: 36 tuhatta tonnia

34

Kaatopaikkojen päästöt ovat vähentyneet radikaalistiTavoitteeksi asetettu 85 %:n päästövähennys jätesektorilla saavutetaan vuoteen 2050 mennessä nykyisillä orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista rajoittavilla toimilla.

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Tilastokeskus ja SYKE

vuosi

Kaat

opaik

kojen

kasv

ihuo

neka

asup

äästö

t yht

eens

ä Mt C

O2-e

kv.

1997 Jäteverolaki ja kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös.

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

*Vähenemälaskelmassa ei ole otettu huomioon jätteen polttoainekäytöstä energiantuotannossa syntyvää hiilidioksidipäästöä, koska jätteellä tuotetulla energialla korvataan muulla polttoaineella tuotettua energiaa ja energiana hyödynnettävän jätteen nettovaikutus kasvihuonepäästöön lasketaan osana energiasektorin päästöä.

35

Yhdyskuntajätettä päätyy kaatopaikalle jatkuvasti vähemmänEloperäisen ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelystä luovutaan kokonaan 2016 ja siirrytään enenevästi jätteen hyödyntämiseen sekä materiaalina että energiana. Alkuvuoden 2015 tietojen mukaan vuodelle 2016 asetetut tavoitteet tullaan ylittämään.

Yhdyskuntajätteen jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006—2012 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso

Tavoite 2016

201320122011

20102009200820072006

Osuus yhdyskuntajätemäärästä, %0 20 40 60 80 100

20 30 2030

21 11 42 25

22 12 34 33

22 13 25 40

20 13 22 45

24 12 18 46

24 8 17 51

24 11 12 53

24 9 9 58

Hyödyntäminen materiaalina pl. kompostointi ja mädätys

Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: Tilastokeskus ja VALTSU

36

Maa- ja metsätalousMaa- ja metsätaloudesta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. toisaalta metsät ja kasvit sitovat merkittävästi hiilidioksidia. Metsiä hoitamalla, maan kasvukunnosta huolehtimalla sekä tuotantomenetelmiä kehittämällä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä maa- ja metsätalouden hiilidioksidin sidontaa.

37

metsä kotieläimetlanta työkoneetpeltopellonraivausmaaperä energian tuotanto puurakentaminen ja puutuotteet

Kasvihuonekaasujen sitoutuminen ja päästöt maa- ja metsätaloudessa


38

Kangasmaat-8,4 milj. t CO2-ekv.

Suomaat8,8 milj. t CO2 -ekv.

Varaston kasvu-24,5 milj. t CO2-ekv.

Varaston poistuma20,1 milj. t CO2-ekv.

Puuston poistuma104,6 milj. t CO2-ekv.

Puuston kasvu-131,1 milj. t CO2-ekv.

Metsiin ja puutuotteisiin sitoutuu ja varastoituu hiiltäMetsien hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuneen ja siitä poistuneen hiilimäärän erotusta. Suomen metsien maaperään ja puustoon sitoutunut hiilimäärä on Euroopan suurimpia. Käyttämällä puuta tuotteisiin ja energiaksi voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä.

MetSäMAA JA pUUStOyhteensä: -26,1 milj. t CO2-ekv.

pUUtUOtteetyhteensä: -4,4 milj. t CO2-ekv.

OSA II: Hillintä sektoreittain lähde: tilastokeskus 2013

CO2-ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää.

39

Metsät sitovat ison osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistäKaikki maat raportoivat metsien ja maankäytön ilmastovaikutuksista osana kansainvälistä ilmastosopimusta. Yksi raportoitava osa-alue ovat maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt (LULUCF). Suomessa metsät sitovat vuositasolla 30—60% kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin syy metsiemme hiilinielun vaihteluun ovat muutokset vuosittaisissa hakkuumäärissä.

CO2-ekv. = Hiilidioksidiekvivalentti on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kaikkien ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrää.lUlUCF= Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous


Kasvihuonekaasupäästöt (muut sektorit) LULUCF*-sektorin kasvihuonekaasupäästöt vähennettynä nieluilla eli nettonieluPäästöt vähennettynä nettonieluilla

9080706050403020100

-10-20-30-40-50 1990 1995 2000 2005 2010 2012M

iljoon

aa to

nnia

CO

2–ekv

.

+

-

40

Maatalouden päästölähteetValtaosa maatalouden päästöistä aiheutuu maaperästä (mm. orgaanisen aineksen hajoamisesta ja lannoituksesta).


CH4 = metaanin2O = dityppioksidiCO2 = hiilidioksidi

2. Kotieläinten ruuansulatusCH4

3. LannankäsittelyN2O, CH4

4. Kalkitus ja kulotusN2O, CH4, CO2

5. Maataloudenpolttoaineen kulutusCO2

1. MaaperäN2O, CO2

41

Ruoan tuotannon ja kulutuksen ilmastotoimia

H: Ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpide S: Ilmastonmuutokseen sopeuttava toimenpide

Jalostetaan uusiin oloihin soveltuvia kasvilajikkeita. Esim. rapsi, rypsi (S)

Otetaan lannan ravinteet talteen ja käytetään typpilannoitetta kasvin tarpeen mukaan (H)

Syödään kasvispainotteisemmin (H) Vähennetään ruokahävikkiä koko ruokajärjestelmässä (H)

Viljellään turvemaita ilmastoystävällisesti (H+S)

Hoidetaan hyvin maaperää, esim. ojitetaan ja säilytetään orgaaninen aines (H+S)

Pidetään huolta kasvien ja eläinten terveydestä ja estetään haitallisten vieraslajien leviäminen (S)

Lisätään energiatehokkuutta ja korvataan fossiilista energiaa uusiutuvilla (H+S)


42

OSA III Ilmastonmuutoksen vaikutukset

ja niihin sopeutuminen

43

Liikenne- Rankkasateiden vaikutus teiden käytettävyyteen- Liukkauden lisääntyminen

Ulkoiset uhat- Globaalit taloushäiriöt- Konfliktien yleistyminen- Luonnonvarakonfliktit- Ympäristöpakolaisuus

Itämeri - Merenpinnan nousu- Suolaisuuden väheneminen, rehevöityminen

Kalat ja kalastus- Kalakannat pienenevät- Uhanalaiset kalalajit vaarantuvat

Terveys ja hyvinvointi - Helle, kaupunkien lämpösaarekkeet- Talousveden pilaantuminen rankkasateiden vuoksi- Muutokset eläinvälitteisten tautien levinneisyydessä

Riistan- ja poronhoito- Porolle sopivan ravinnon määrä ja laatu- Loisepidemiat lisääntyvät - Lumettomuus riski talviturkkisilla eläimillä

Maatalous- Tauti- ja tuholaisriskit lisääntyvät- Ääri-ilmiöt aiheuttavat satotappioita+ Uudet lajit ja satoisammat lajikkeet

Energia ja teollisuus - Sähkön saatavuuden turvaaminen poikkeusoloissa- Riskien hallinta muuttuvissa vesiolosuhteissa+ Lisää vesivoimaa ja bioenergiaa

Rakennukset ja alueiden käyttö- Hulevesitulvat lisääntyvät- Ulkoverhouksen kosteus- ja tuulirasituksen kasvaa- Maan vesipitoisuuden kasvu heikentää kantavuutta

Luonnon monimuotoisuus- Muutokset kasvien ja eläinten levinneisyydessä - Vieraslajit lisääntyvät- Lajien uhanalaisuus lisäntyy

Vesivarat- Tulvariskit lisääntyvät- Ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy- Pohjaveden määrä ja laatu muuttuvat

Matkailu- Talvimatkailukausi lyhenee+ Kesämatkailun suosio voi lisääntyä

Metsätalous- Metsätuhot lisääntyvät- Roudattomuus vaikeuttaa puunkorjuuta+ Puuston kasvu lisääntyy

Ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia Suomessa

44

Suomessa on monia keinoja sopeutua/varautua ilmastonmuutokseen Hyvin suunniteltujen sopeutumistoimien avulla lievennetään ilmastonmuutoksen kielteisiä ja hyödynnetään myönteisiä vaikutuksia.

Maatalous-kasvi- ja eläinjalostus-vesitalouden hallinnan parantaminen-hälytysjärjestelmät tuhoojien varalta

Metsätalous-metsänjalostus-metsänhoidon kehittäminen-varautumissuunnitelmat metsätuhoihin

liikenne-varoitusjärjestelmät ja tiedotus-toiminnan parantaminen häiriötilanteissa-väylien kunnossapidon kehittäminen

luonnon monimuotoisuus-suojelualueverkoston kehittäminen-haitallisten vieraslajien torjunta

energia-toimenpiteet sähkön toimintavarmuuden parantamiseksi

Matkailu-ympärivuotisen matkailun kehittäminen-matkailupalveluiden kehittäminen

tulvat-varoitusjärjestelmät ja tiedotus-alueidenkäytön suunnittelu-tulvapenkereet, suojarakenteet

terveys ja hyvinvointi-hellevaroitukset-juomaveden laadun hallinta

OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen lähde: Miten väistämättömään ilmastonmuutoksen voidaan varautua? (MMM/2011)

45

Sään ääri-ilmiöt ovat jo aiheuttaneet paljon kustannuksiaSään ääri-ilmiöihin on järkevää varautua jo nykyisten kokemusten perusteella.

OSA III: Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen

Tulva 4,7 milj. € Kittilän keskusta, 2005

Tulva 0,9 milj. € Vantaanjoki, 2004

Myrskyt yli 100 milj. € Kesä 2010

Myrskymetsätuhot yli 60 milj. € Eino 2013

Myrskymetsätuhot n. 40 milj. € Seija 2013

Tulva 20 milj. € Pori, 2007

Tulva 20 milj. € Suomenlahti, 2005

Tulva 6 milj. € Etelä-Pohjanmaa, 2012

Kuivuus 100 milj. € koko Suomi 2002-2003

Myrskymetsätuhot 120 milj. €, sähköyhtiöiden kulut 48 milj. €, vakuutuskorvaukset 102 milj. €Hannu/ Tapani 2011

Suomen ilmastopolitiikka - ilmasto-opas.fi · Suomen ilmastopolitiikka – kohti vähähiilistä ja...

Documents

Transcript of Suomen ilmastopolitiikka - ilmasto-opas.fi · Suomen ilmastopolitiikka – kohti vähähiilistä ja...