YHTEISKUNNALLISEN AIKAKAUDEN TULKINTA Kooste 5.11.2010

Mervi Pasanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammatillinen opettajakorkeakoulu

Yhteiskunnallisen aikakauden tulkinta tehtävässä tavoitteena oli tarkastella yhteiskunnallisten muutosten vaikutusta opinto-ohjaajan työhön kirjallisuuden sekä sanomalehtien palstoilla käytävän keskustelun pohjalta. Olette nostaneet tehtävissänne keskeisiä yhteiskunnallisia muutoksia ja pohtineet niiden merkitystä ohjaustyöhön, mihin kaikkeen opinto-ohjaajalla tulisi olla valmiuksia, jotta hän osaisi vastata muutokseen ja tunnistaa muutosten mukanaan tuomat haasteet. Osa oli tarkastellut yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia laajemmin, osa esimerkiksi oman alan näkökulmasta. Molemmissa tarkastelutavoissa esiin nousi kuitenkin hyvin samanlaiset teemat, kuten työkulttuurin muutos (kiire, työn pirstaleisuus, työn henkilökohtaistuminen, odotukset, sukupuoliroolisidonnaisuus, vaihtuvat työnkuvat, tiimityö), valinnaisuuden ja oman vapauden lisääntyminen mm. koulutuksessa, globalisaatio / kansainvälistyminen, koulutuspoliittiset linjaukset, yhteistyön ja verkostoitumisen korostuminen, epävarmuuden ja ennustamattomuuden sietäminen, erilaisten oppijoiden ja maahanmuuttajien huomiointi, nuorisotyöttömyys ja koulupudokkaiden määrän lisääntyminen. Työkulttuurissa tapahtuneet muutokset tulevat esille monissa tehtävissä. Työ on tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä pirstaloituneempaa, kiireistä ja epävarmaa. Myös työnkuvissa tapahtuu muutoksia ja työtä saatetaan tehdä monissa eri tiimeissä, verkostoidutaan ja tätä verkostoitumista edellytetään lähes jokaisessa työtehtävässä. Nuorilta opiskelijoilta odotetaan nopeaa kouluttautumista, pikaisesti työelämään siirtymistä ilman keskeytyksiä. Opiskelusuunnitelmien tulisi olla henkilökohtaisia, omaan osaamisen vahvistamiseen vahvasti kytköksissä olevia, jotta siirtyminen työelämään oman osaamisen alueelle olisi luontevampaa ja helpompaa. Mutta mitä nuoret sitten etsivät valmistumisen jälkeen? Nuoret etsivät työmarkkinoilta jotain sellaista, mitä ei ole edes tarjolla. Nuori kokee oman elämänsä juuri siinä hetkessä positiiviseksi kun taas tulevaisuus ja työ koetaan usein ahdistavaksi. Työn merkitys nuorelle ei ole enää niin suuri kuin yli 56 -vuotiaille. Herää myös kysymys, miksi koulutus ja työelämä eivät kohtaa? Onko niin, että työelämä ja sen vaatimukset edellyttävät työntekijältä monitaitoisuutta ja samalla erikoisosaamista, jota perus- ja tutkintokoulutukset eivät välttämättä mahdollista? Esiin nostettiin myös erilaisten oppijoiden sekä maahanmuuttajien määrän lisääntyminen yhtenä yhteiskunnallisena muutoksena. Miten ohjaajana huomioin erilaiset oppijat ja esimerkiksi oppimisvaikeudet koulutusvalintoja pohdittaessa? Opinto-ohjaajan työhön nämä yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat monin eri tavoin. Lähes jokaisen ajatuksista nousee esille tärkeimpänä asiana, että ohjausta tarvitaan. Henkilökohtaisen ohjauksen tarve on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Opiskelijat toivovat ohjausta aikaan tai paikkaan sitoutumattomana, myös kokonaisvaltainen näkemys omasta tulevaisuuden alasta on hakusessa. Opolta edellytetään tulevaisuudessa yhä enemmän jämäkkyyttä myös siinä suhteessa, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus tehdä omia valintoja ja ratkaisuja. Yhteiskunta antaa tälle toiminnalle kuitenkin rajat, miten voidaan toimia. Mahdollisuuksia on avattava, mutta toisaalta niitä on myös rajattava. Työelämä muuttuu ja tässä muutoksessa mukana pysyminen tuo omat haasteensa. Opon työnkuva laajenee entisestään, jolloin esiin nousee myös kysymykset resurssien riittävyydestä. Mahdollistaako nykyiset rakenteet hyvän opinto-ohjauksen? Pysyvätkö oppilaitokset tämän muutostahdin mukana? Miten saada opinto-ohjauksen piiriin ne, jotka

ohjausta todella tarvitsisivat? Miten saada nivelvaiheen ohjaus toimimaan? Sillä työttömyys ei saisi olla vaihtoehto koulutukselle. Koulutukseen sijoittumattomien määrät ovat todellisuudessa kuitenkin karua luettavaa. Koulupudokkaita ja nuorisotyöttömiä on paljon. Onko opojen ohjattava tietoisesti uravalintoja tiettyyn suuntaan, jotta voisimme vastata tiettyjen alojen työvoimatarpeeseen tai toisten alojen työvoiman kasautumiseen ja työttömyyteen? Edellyttääkö muutokset yhä enemmän neuvovaa opinto-ohjausta? Toisaalta tulisiko nuoria ohjata väärien valintojen välttämisen sijaan alituisen epävarmuuden sietoon? Siirtymävaiheeseen oppilaitoksesta työmarkkinoille on kuitenkin panostettava yhä enemmän. Nuorten tulee oppia työnhaun taidot ja osattava etsiä työpaikkoja ja hyödyntää suhteita. Tähän opon on myös ohjattava. Entäs aikuisten opinto-ohjaus ja sen merkitys tulevaisuudessa. Tämä yhteiskunnallinen muutos ei tullut tehtävissänne esille, mutta on keskeinen yhteiskunnallinen haaste. Nyt ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän edellytetään kouluttautumista ja oman osaamisen ajantasaistamista. Tämä tulee näkymään yhä enemmän myös aikuisopiskelijoiden lisääntymisenä, ohjauksen tarpeena. Aikuiselle opiskelun aloittaminen voi olla uudenlainen tilanne, mikäli aikaisemmista koulutuskokemuksista on aikaa ja kynnys koulutukseen lähtemiselle on korkea. Toisaalta elinikäiseen oppimiseen kannustaminen on myös yksi opinto-ohjaajan tehtävä jo nyt ja tärkeä tehtävä tulevaisuudessakin. Kuten nostitte esille, opolta edellytetään hyviä yhteistyötaitoja ja sosiaalisuutta. Opinto-ohjaaja ei pärjää yksin. Ammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista tarvitaan. Nuorten erilaisiin ongelmiin puuttuminen edellyttää opinto-ohjaajilta lisätaitoja ja lisätyötä. Opo kohtaa yhä enemmän koulutus- ja uravalintaan sekä nuorten identiteettikehitykseen liittyviä ongelmia ja perheiden pahoinvointia. Toisaalta herää kysymys siitä, missä menee opinto-ohjaajan ammatillisuuden raja tulevaisuudessa kun tiedämme, että ongelmat moninaistuvat? Yhtenä tärkeänä asiana opon työn muutoksessa nostettiin esille myös kodin ja koulun välisessä yhteistyön kehittämisessä mukana oleminen. Ongelmia ilmenee etenkin nuoren ja vanhempien yhteisymmärryksen löytymisessä. Opolta edellytetään laajaa näkemystä yhteiskunnan tilasta ja erityisesti perspektiiviä tulevaisuuteen. Tässä riittää haastetta. Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat siis väistämättään opinto-ohjaajan työhön monilla eri alueilla. Pelkkä opiskelijan kohtaaminen ei enää riitä, on myös tiedostettava reunaehdot joiden varassa toimitaan ja tulevaisuuden visiot joihin suuntaudutaan. Tehtävän tavoite toteutui tuotoksissanne hienosti. Olitte nostaneet monipuolisesti ja eri näkökulmista asioita esille, pohtineet, kyseenalaistaneet ja toivon mukaan myös oppineet. Lähdemateriaalia olitte hyödyntäneet hienosti ja myös lähdeviittaukset olivat lähes kaikissa tehtävissä erinomaisesti omilla paikoillaan.