1

Yhteenveto vuoden 2008 oppimisympäristöjen kehittämishankkeista

Tähän yhteenvetoon on koottu tulokset 97 oppimisympäristöjen kehittämishankkeesta, joille myönnettiin

hankerahoitus vuonna 2008. Osa hankkeista oli saanut rahoitusta jo vuonna 2007. Yhteenveto on jaettu

kahteen osaan: yleisluontoisempiin, kokoaviin yhteenvetoihin sekä hankekohtaisiin kuvauksiin.

Sisällysluettelo:

Yhteenvedot ..................................................................................................................................................... 2

Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa ......................................................................... 2

Sosiaaliset oppimisympäristöt ....................................................................................................................... 5

Tekniset oppimisympäristöt .......................................................................................................................... 7

Fyysiset oppimisympäristöt ........................................................................................................................... 8

Hankekohtaiset kuvaukset .............................................................................................................................. 9

Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa ......................................................................... 9

Kulttuuriperintö, kielet ja mediakasvatus .................................................................................................. 9

Taito- ja taideaineet ................................................................................................................................. 12

Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys ....................................................................................................... 16

Matematiikka ........................................................................................................................................... 17

Liikunta ja terveyskasvatus ..................................................................................................................... 20

Seudullinen verkostoituminen ................................................................................................................. 21

Yrittäjyys ................................................................................................................................................. 22

Sosiaaliset oppimisympäristöt ..................................................................................................................... 23

Erilaiset oppijat ........................................................................................................................................ 23

Yhteisöllisyys ja osallisuus ...................................................................................................................... 26

Yhdessä tekeminen .................................................................................................................................. 28

Tekniset oppimisympäristöt ........................................................................................................................ 30

Koulun tai oppilaitoksen verkko-opetuksen kehittäminen ...................................................................... 30

Koulujen yhteinen verkko-opetus ............................................................................................................ 32

Mobiiliteknologia .................................................................................................................................... 34

Fyysiset oppimisympäristöt ......................................................................................................................... 36

2

Yhteenvedot

Vuoden 2008 oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden kokonaisvaltaisemmat yhteenvedot löytyvät tästä

osiosta. Yhteenvedot on jaettu neljään osioon: ” paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa”,

”sosiaaliset oppimisympäristöt”, ”tekniset oppimisympäristöt” ja ”fyysiset oppimisympäristöt”. Yksittäisten

hankkeiden tulosten kuvaukset löytyvät osiosta ”Hankekohtaiset kuvaukset”.

Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa

Paikallisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeet muodostivat suurimman kokonaisuuden vuoden 2008

oppimisympäristöjen kehittämishankkeista. Hankkeet jakautuivat seuraaviin ryhmiin: ”kulttuuri, kielet ja

mediakasvatus”, ”taito- ja taideaineet”, ”ympäristö, luonto ja kestävä kehitys”, ”matematiikka”, ”liikunta ja

terveyskasvatus”, ”seudullinen verkostoituminen” sekä ”yrittäjyys”. Kaikissa hankkeissa oli yhdistävänä

piirteenä paikallisten luontokohteiden, yritysten, asukkaiden ynnä muiden hyödyntäminen osana

oppimisympäristöjen kehitystyötä.

Kulttuurit ja kielet tutuiksi

Paikalliset ja hieman kaukaisemmatkin kulttuurit kielineen tulivat

useissa hankkeissa mukana olleille oppilaille tutuiksi. Helsingin

saksalainen koulu saksan kielen oppimisympäristönä -hankkeessa

oppilaat pääsivät vierailemaan Helsingin saksalaisissa

instituuteissa Deutschland mit allen Sinnen -päivinä sekä

liveroolipelaamaan uskonpuhdistuksen viitekehyksessä Larpaten

Lutheria -projektissa. Venäjä tuli tutuksi Kestävän kehityksen

kouluverkosto -hankkeessa Venäjän taiteen virtuaalimuseon kautta

sekä VUO-hankkeissa kielen opiskelun lomassa yhteistyössä

Pietarilaisten koulujen kanssa. Paikalliseen ja kansalliseen

kulttuurin tutustuttiin esimerkiksi ”Suomi 1809” Unesco-kouluissa

-hankkeessa, jossa Suomen historian merkkipäivän tiimoilta

toteutettiin erilaisia projekteja ja vierailuja muun muassa

Suomenlinnaan, Pietariin ja Tukholmaan. Suomenlinnassa

järjestettiin ”Suomenlinna Amazing Race”, ja oppilaat toteuttivat

teeman puitteissa näytelmiä, tanssiaiset sekä teemaan liittyvän

tapahtumapäivän. KuperKeikka & ProjekTori -hankkeessa

kuvataideopetusta ja mediakasvatusta täydennettiin

kulttuuriperintöopetuksella, ja Tarinoiden ja taisteluiden

Koljonvirtaa peruskoululaisille -hanke tutustutti Iisalmen

peruskoululaiset kulttuurihistoriallisesti merkittävään Koljonvirran

alueeseen erilaisten teemapäivien merkeissä.

Taito- ja taideaineet ennen ja nyt

Taito- ja taideaineiden opetus toteutui hankkeissa hyvin

monimuotoisena, ja oppilaat pääsivät nauttimaan niin

asiantuntijoiden avusta, videoteknologian avulla toteutetusta

Helsingin saksalaisessa koulussa oppilaat

larppasivat uskonpuhdistuksen merkeissä

3

PULU-hankkeessa opiskelu tapahtui

autenttisisssa oppimisympäristöissä

opetuksesta kuin oman kyläyhteisön piirissä elävästä kädentaitojen

perinteestäkin. Kyläkoulujen taidepaja -hanke yhdisti Pieksämäen

kyläkoulujen voimavarat laadukkaan ja monipuolisen taito- ja

taideaineiden opetuksen takaamiseksi. Seutuopiston taideopettajat

vierailivat taidepajojen merkeissä kyläkouluilla, ja kyläkoululaiset

pääsivät vierailemaan opiston keramiikkapajaan. KäPY –

kädentaitoja perinteisesti yhdessä -hankkeessa oppilaat

harjoittelivat perinteisiä laukaalaisia ja suomalaisia arjen taitoja

sekä käsitöitä yhdessä vanhempiensa kanssa, kun taas Musiikkia

visualisoiden -hankkeessa mukana olleet oppilaat opiskelivat

musiikin perusteita ja soittoa videoneuvotteluohjelmiston

avustuksella.

Kestävästi luonnossa

Omaan lähiympäristöön ja luontoon tutustuttiin hankkeissa

monin eri tavoin. Myös kestävän kehityksen mukaisiin

toimintatapoihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Hankkeissa,

kuten Liikkeelle! ja Pulpetista ulos – PULU, oppilaita

ohjattiin autenttisiin oppimisympäristöihin, joissa

tiedonhaku mahdollistui esimerkiksi mobiiliteknologian

avulla. SisU- ja Ympäristöpolku-hankkeet veivät oppilaat

luonnon helmaan kokemuksellisen toiminnan merkeissä,

mikä syvensi oppilaiden luontosuhdetta ja tietämystä heidän

omasta elinympäristöstään. Maatila oppimisympäristönä -

hankkeessa oppilaat puolestaan pääsivät tutustumaan

maatilan toimintaan maatilavierailujen merkeissä. Kestävään

kehitykseen kasvattaminen toteutui hankkeissa

monimuotoisesti: ympäristöteatterina, kestävän kehityksen

kriteerien määrittelynä sekä osana erilaisia

ympäristökasvatuksen kokonaisuuksia.

Kahvia ja matematiikkaa

Matematiikan

opetusta

kehittäneiden

hankkeiden painopiste oli monella tapaa

toiminnallisuudessa. Toiminnallista materiaalia tuotettiin

useammassa hankkeessa, ja Matematiikkaa ulkona

luonnossa -hankkeessa matematiikan opetusta vietiin ulos

erilaisten matikkapolkujen muodossa. Matikka on mun

juttu! -hankkeessa suunniteltiin oppilaille ja opettajille

monentasoisia matemaattisia välineitä ja työkaluja

sisältävät matikkapakit. Eurajoen lukion

Matematiikkakahvila-hankkeen ansiosta oppilailla on

mahdollisuus tehdä matematiikan läksyjään tai keskustella

kahvilaa pyörittävien opettajien kanssa kerran viikossa

muutaman tunnin ajan. Rapakkojoen koululla Yhteinen

Matematiikkakahvilasta sai hyvät eväät

matematiikan opiskeluun

4

koulu – yhteinen kylä hankkeessa oppilaiden järjestämä

kahvilatoiminta loi koulun yhteyteen kyläyhteisöä

tiivistävän kohtaamispaikan, jonka yhteydessä järjestetystä

ohjelmasta oppilaat vierailevien luennoitsijoiden kanssa

vastasivat.

5

Sosiaaliset oppimisympäristöt

Sosiaalisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa huomio kiinnittyi erityisopetuksen ja inkluusion

kehittämiseen, oppilaiden osallisuuden lisäämiseen sekä paikallisvaikuttamiseen kannustamiseen. Erilaisten

oppijoiden alaotsikon alla huomiota saivat myös lahjakkaat oppijat, joille suunnattua opetusta esimerkiksi

KoSy – erityiskiinnostuneiden ja lahjakkaiden opetuksen kehittäminen -hankkeessa kehitettiin.

Verkostoituminen paikallisten ja kansallistenkin toimijoiden kanssa toiminnan ja oppimisympäristöjen

kehittämiseksi oli monia hankkeita yhdistävä piirre.

Erilaisuus yhdistää

Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden opetukseen

keskittyneissä hankkeissa erityisluokkien ja -ryhmien sekä

yleisopetuksen ryhmien yhteistyötä lisättiin monella tapaa.

Lieksan kaupungin Erityisluokanopetuksesta monimuoto-

opetukseen -hankkeessa erillisissä erityisopetusryhmissä

opetettavien oppilaiden määrää vähennettiin puoleen

sijoittamalla oppilaat yleisopetuksen ryhmiin tehostetun tuen

avulla. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden

oppimisympäristöjen kehittäminen -hankkeessa testattiin

erityisluokan ja yleisopetuksen yhteisiä viikkosuunnitelmia,

ja autistiset lapset toteuttivat yleisopetuksen oppilaiden

kanssa yhteisvoimin tanssiprojektin sekä teatterityöpaja

Ruma Ankanpoikasen. Opimme yhdessä ajattelemaan- ja

Oppimispolku-hankkeissa otettiin käyttöön Instrumental

Enrichment -ohjelma erityis- ja yleisopetuksen oppilaiden

sosiaalisten taitojen ja oppimisvalmiuksien kehittämiseksi.

Turussa Koulukylä-hankkeessa erityistä tukea tarvitsevia

alkuopetuksen oppilaita autettiin monimuotoisen

tukitoiminnan avulla niin, että suurin osa oppilaista pystyi

jatkamaan normaalikokoiselle yleisopetuksen kolmannelle

luokalle.

Aktiivisesti osallisina

Useissa hankkeissa oppilaita kannustettiin aktiivisuuteen

koulun sisäisissä sekä ulkopuolisissa asioissa. Oppilaita

ohjattiin esimerkiksi ottamaan vastuuta välituntiliikunnan

järjestämisestä sekä kouluympäristön muovaamisesta entistä

viihtyisämmäksi vaihtuvien tekstiilityö- ja

kuvataidenäyttelyiden avulla. Nuori Vantaalainen – aktiivinen

vaikuttaja -hankkeessa vantaalaisnuoria aktivoitiin koulun

sisäiseen ja laajempaankin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Hankkeen tuloksena oppilaiden tietämys heidän omista

vaikuttamisen mahdollisuuksistaan lisääntyi, ilmapiiri lasten

ja nuorten osallisuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi ja

oppilaskunnan toiminta vakiintui kaikkiin Vantaan

peruskouluihin ja lukioihin. Lauttasaaren yhteiskoulun

Koulukylä-hankkeessa syntyi iglujakin

6

toimittajakurssilla nuorten osallisuutta paikallisessa yhteisössä

lisättiin lehtityön kautta. Koulun verkkolehdessä oppilaat

raportoivat muun muassa ajankohtaisista tapahtumista,

oppilaskunnan kenialaisen kummilapsen kuulumisista sekä

oppilaskunnan toiminnasta.

Yhteistyöstä apua

Yhteistyö erilaisten koulun ulkopuolisten toimijoiden, toisten koulujen

sekä koulun sisällä eri luokka-asteiden välillä tuotti monissa hankkeissa

hyviä tuloksia. Innovatiiviset oppimisympäristöt -hankkeessa paikallista

museosäätiötä hyödynnettiin koulun näyttelyiden suunnittelussa, ja

Slämärit-hankkeessa koulujen välinen yhteistyö sekä runovalmentajan

tuki auttoivat oppilaita itsetunnon vahvistamisessa runotekstien kautta.

Kuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus” -hankkeessa toteutettiin

taiteilijavierailujen avulla lyhytkursseja, joissa oppilaat pääsivät

tutustumaan eri kuvataidealojen työtapoihin. Turun kaupungin Koko

koulu lukee -hankkeen lukuprojekteissa kirjasto ja kirjailijat toimivat

merkittäviä yhteistyökumppaneita. Sisarlähetysseuran oppilaitoksen

hankkeessa useat koulut, Nuortenkoti Poukama ja

Paniikkihäiriöyhdistys tukivat yhteisvoimin syrjäytymisriskissä olevia

oppilaita, joiden peruskoulutodistus oli uhan alla.

Lauttasaaren yhteiskoulun

verkkolehti ”Stalkkeri”

Milja-nukke lukupiknikillä Koko

koulu lukee -hankkeessa

7

Tekniset oppimisympäristöt

Teknisten oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa tutkittiin erilaisten verkko- ja mobiilioppimisen

muotojen mahdollisuuksia osana peruskoulun ja lukion arkea. Verkko-opetushankkeita yhdistävä teema oli

tasaveroisten opiskelumahdollisuuksien järjestäminen koulun koosta tai oppilaan asuinpaikasta riippumatta.

Mobiiliteknologiaan keskittyneissä hankkeissa pilotoitiin ja vertailtiin erilaisten laite- ja sovellusratkaisujen

käytettävyyttä muun muassa oppilaan ohjauksessa sekä biologian ja maantiedon opetuksessa.

Työt talteen

Digitaalinen portfolio ja oppilastyöarkisto taiteen

perusopetuksessa sekä Taikaa! – Taide sosiaalisessa

mediassa -hankkeissa kiinnitettiin huomiota oppilaiden

töiden ja työskentelyn dokumentointiin ja arkistointiin.

Digitaalinen portfolio -hankkeessa oppilaat saivat

koulutusta digitaalivalokuvauksesta ja rakensivat

dokumentoimastaan materiaalista oman digitaalisen

portfolionsa. Taikaa!-hankkeessa dokumentoitu

työskentely ja työ julkaistiin oppilaiden omissa blogeissa.

Oman työskentelyn dokumentoinnin taustalla oli myös

ajatus kuvataiteen oppimisympäristön laajentamisesta

koulun ulkopuolelle vaikkapa museoihin, joissa oppilaat

yhtä lailla voivat dokumentoida omaa tekemistään.

Musiikkia verkossa

Musiikinopetusta, tai opetusta musiikin avulla, vietiin

verkkoon kolmessa eri hankkeessa. Suomea sävelin -

hankkeessa suomen oppijoiden sanaston ja rakenteiden

hallintaa edistettiin musiikin keinoin. Hankkeen sivuilla

on kuultavissa 20 suomalaista kansanlaulua, joiden

sanoituksiin liittyen on mahdollista tehdä erilaisia

sanasto- ja rakenneharjoituksia. Myös Tin Whistle Net

Mates -hanke tarjoaa sivuillaan käyttäjille sekä

suomalaisia että irlantilaisia kansanlauluja valmiiksi

laulettuina ja karaokeversioina. Lisäksi tarjolla on

soitonopetusta useille eri instrumenteille tinapillistä

pianoon. Espoon musiikkiopiston Musiikkiteknologisen

oppimisympäristön kehittämishanke -hankkeessa

puolestaan kehitettiin soitonopetusta kehittämällä

äänityskäytäntöjä sekä äänitteiden siirtämistä ja

jakamista koteihin ja suuremmalle verkkoyleisölle.

Oppilaat perustivat Taikaa!-hankkeessa itselleen

omat blogit.

Tin Whistle Net Mates -hankkeessa hyödynnettiin

opetusvideoita osana soitonopetusta

8

Harjapalloa Hakasalmen pihapäivillä

Fyysiset oppimisympäristöt

Fyysisten oppiympäristöjen kehittämishankkeissa koulujen ulko- ja sisätiloja pyrittiin muuttamaan

virikkeellisemmiksi ja oppilaiden erilaiset oppimistavat paremmin huomioiviksi. Oppilaiden osallisuuden

lisääminen näyttäytyi hankkeissa sekä lopputavoitteena että oppilaiden aktivointina jo hankkeen suunnittelu-

ja toteutusvaiheessa. Oppilaat, oppilaskunnat ja erilaiset oppilasryhmät saivat hankkeissa vastuulleen muun

muassa huvimajan, koulun pihan ja yhteisen oleskelutilan suunnittelun. Myös kestävän kehityksen teemat

korostuivat useampien hankkeiden, kuten Lintulammen koulun Oivalla!-hankkeen, toteutuksissa.

Yhdessä koulun pihalla

Useammassa hankkeessa korostui koulun pihaympäristön

muokkaaminen oppimiseen aktivoivaksi ja liikuntaan

kannustavaksi koulupäivän aikana, välitunneilla sekä

iltapäivisin koulun jälkeenkin. Yhteisöllisyyden tunne

kouluissa lisääntyi kun omatoimisen välituntiliikunnan

ohella ”liikkuvaksit” ja ”välkkävekkarit” liikuttivat muita

oppilaita vertaisohjaamisen hengessä. Hakasalmella

Oppimisen vuodenajat ulkokoulussa -hankkeessa toteutettiin

kolme liikunnallista pihapäivää. Kolme tietä

yhteisöllisyyteen -hankkeessa koulun etupihalle rakennetussa

Kyläpihan yhteisöllisyyttä lisääviin oleskelutiloihin ja

teatterinurkkaukseen yhdistyi myös matemaattinen

toimintaympäristö.

Tilat kaikille

Tilojen muunneltavuus oppilaiden yksilöllisiä oppimistapoja

tukeviksi oli merkittävä fyysisten oppimisympäristöjen

kehittämishankkeiden läpi leikkaava teema. Jyväskylän

käsityökoulun oppimisympäristön kunnostus -hankkeessa uusitut tilat

mahdollistavat rauhallisen työskentelyn omien tarpeiden mukaan

kahdessa kerroksessa sisätiloissa tai vaihtoehtoisesti ulkotiloissa.

Koivulan koulun Vaikeasti kommunikaatiovammaisten aisti- ja

oppimistilan kehittäminen -hankkeessa vanha pommisuojaksi

kutsuttu tila muutettiin tekstiilien, aktivointimateriaalien sekä valo-,

ääni- ja kuvateknisin laittein monipuoliseksi, multisensoriseksi

tilaksi.

Sateenkaritila Koivulan koulun

uudessa multisensorisessa tilassa

9

Hankekohtaiset kuvaukset

Tästä osiosta löytyvät kaikkien toteutuneiden vuonna 2008 rahoitusta saaneiden oppimisympäristöjen

kehittämishankkeiden hankekohtaiset kuvaukset, joissa hankkeen tavoitteet ja tuotoksen on käyty tiivistäen

läpi. Kuvauksista löytyvät linkit hankkeiden kotisivuille, diaesityksiin, lehtiartikkeleihin ynnä muihin

tarjoavat lisää tietoa hankkeista kiinnostuneille.

Paikalliset oppimisympäristöt perusopetuksessa ja lukiossa

Kulttuuriperintö, kielet ja mediakasvatus

Apaja – tiedonkalastelun työpaja

Lappeenrannan kaupunki

Apaja-hankkeessa pyrittiin kehittämään tiedonhankintataitoja sosiaalisesta näkökulmasta monivaiheisesti ja

systemaattisesti harjoittava toimintamalli. Hankkeen tiimoilta järjestetyssä koulutuksessa opettajat

perehtyivät tiedonhankintaprosessin eri vaiheisiin ja tutustuivat Wikipedian, hakukoneiden sekä erilaisten

julkaisusovellusten mahdollisuuksiin osana tiedonhankintaa ja hankitun tiedon jatkokäsittelyä. Koulutus

edisti opettajien välillä tapahtuvaa verkostoitumista ja antoi tukea oppilaiden tiedonhankintaprosessien

ohjaamiseen. Hankkeen aikana tuotettiin pienimuotoinen tiedonhallintataitojen tukisivusto Saimaan

mediakeskuksen kotisivujen alaisuuteen.

Helsingin Saksalainen koulu saksan kielen oppimisympäristönä

Helsingin Saksalainen koulu

Helsingin Saksalaisen koulun kielenoppimisympäristöhankkeessa kehitettiin uusia saksan kielen

oppimistapoja sekä työmuotoja oppilaille ja opettajille. Larpaten Lutheria -projektissa kahdeksasluokkalaiset

larppasivat kirkkohistorian kurssilla kahdesti uskonpuhdistuksen viitekehyksessä. Projektiin integroitiin

myös käsityön, ET:n, saksan ja latinan opetusta uskottavan roolipeliympäristön luomiseksi. Deutschland mit

allen Sinnen -päivinä oppilaat pääsivät vierailemaan Helsingin saksalaisissa instituutioissa. Usean koulun

Fronter-yhteistyön tuloksena syntyi muun muassa salapoliisiromaani ja matkapäiväkirja. Saksan

kieliprojektien yhteydessä tehtiin myös koulufilmi, oppimateriaaleja, Etelä-Suomea kartoittava pyöräretki

sekä muotiprojekti Solingenin Vogelsang-koulun kanssa.

Kestävän kehityksen kouluverkosto

Siilinjärven kunta

Kestävän kehityksen kouluverkosto -hankkeessa kehitettiin sekä oppimista tukevia toimintatapoja,

järjestelyjä, opetus- ja oppimismenetelmiä että fyysistä oppimisympäristöä. Hankkeessa mukana olleet

koulut toteuttivat yhteisiä opetustuokioita tietoverkon kautta, ja opintomatkojen kautta oppimisympäristöjä

pystyttiin laajentamaan koulun ulkopuolelle. Osaan hankkeen kouluista hankittiin uutta opetusteknologiaa, ja

Joutsenon sekä Kankaanpään kouluissa otettiin käyttöön Venäjän taiteen virtuaalimuseo.

KULTIVA – Kulttuuritietoa Vaasasta

Vaasan kaupunki, Kasvatus- ja opetusvirasto

10

KULTIVA-hankkeen tavoitteena oli parantaa koulujen saatavilla olevaa kulttuuritarjontaa keskittämällä

kulttuuri-informaatiota yhteen paikkaan. Tällä tavoin myös tiedotus tehostuu ja verkostoituminen helpottuu.

Tätä tarkoitusta varten hankkeen aikana luotiin kultiva-portaali, jonka käyttöön tarjottiin koulutusta

esimerkiksi opetusmateriaalipakettien muodossa. Yhteistyössä kulttuurilaitosten, kulttuuri-, kasvatus- ja

opetusviraston sekä opettajista koottujen yhteyshenkilöiden kanssa luotiin kulttuuriOPS, josta on myös

ruotsinkielinen versio valmisteilla. Hankkeen aikana koulujen ja kolmannen sektorin kulttuuritoimijoiden

yhteistyö tiivistyi ja kulttuurilaitosten tietoisuus koulujen tarpeista parani.

KuperKeikka & ProjekTori

Kokkolan kaupunki

KuperKeikka & ProjekTori -hankkeen tavoitteena oli peruskoulun kuvataideopetuksen ja mediakasvatuksen

täydentäminen kulttuuriperintöopetuksella sekä näiden opetusta tukevan toiminnallisen työpajamallin

kehittäminen. Hankeen aikana yli 50 opettajaa ja yli 30 avustajaa on saanut koulutusta. Työpajoissa

puolestaan on vieraillut yli tuhat oppilasta. Oppimisympäristöjä on hankkeen aikana laajennettu

koulurakennuksen ulkopuolelle metsään, kaupungille ja museon tiloihin. Museotoimi on hankkeen myötä

tullut jäädäkseen koulutoimen rinnalle kulttuuriperintökasvatuksen kehitystä jatkamaan. Hankkeen aikana

tuotettiin niin museodraamaa, lyhtyelokuvia, valokuvia, piirroksia kuin muita taideteoksiakin. Hankkeen

blogista löytyy kuva-albumeja hankkeen tiimoilta sekä linkkejä muille mediakasvatus- ja

kuvataidesivustoille.

Metakka – mediataitoja oppimaan

Lappeenrannan kaupunki

Metakka-hanke veti puoleensa niin kokeneita kuin kokemattomampiakin opettajia luokkineen

työskentelemään lasten ja nuorten oman äänen esiintuomisen parissa mediakasvatuksen keinoin. Saimaan

mediakeskuksen avustuksella hankkeen aikana toteutettiin TV-uutiset kolmessatoista, verkkolehti

kymmenessä ja radiokurssi kahdessa lukiossa. Radiokurssilaiset pääsivät kahdeksi päiväksi työskentelemään

Ylen Etelä-Karjalan radion toimitukseen. Metakka-työskentelyn tueksi laadittiin kattava sivusto metakka.fi,

josta löytyy työskentelyn mallinnuksia, ohjeita, tehtäviä ja mukana olleiden henkilöiden haastatteluja.

Porvootalon multimediahanke

Porvoon kaupunki

Porvoontalon multimediahankkeessa nykyaikaisella tallennus-, muokkaus- ja tulostuslaitteistolla tapahtuva

opetus tuotiin laajasti eri-ikäisten ja -tasoisten opetusryhmien käyttöön. Huolimatta uuden tuotantolaitteiston

matalasta käyttöasteesta hankkeen alkaessa, uusien tilojen ja työpajarakenteen myötä opetusta ja laitteiston

käyttöä saatiin tehostettua. Suuri osa vakituisesta opettajahenkilökunnasta hankki hankkeen aikana itselleen

valmiudet uuden opetuslaitteiston ja -tilojen käyttöön kaikkien ryhmien kanssa.

Päijät-Häme tutuksi

Lahden kaupungin koulutoimi

Päijät-Häme tutuksi -hankkeessa luotiin toimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyön muotoja, jotka kaikki

osaltaan mahdollistivat opetuksen kehittämisen sekä oppimisympäristön laajentamisen. Hankkeessa mukana

olleiden koulujen sähköistä oppimisympäristöä kehitettiin siten, että opettajien ja oppilaiden käytössä on

enemmän koulun omia ja verkon kautta saatavilla olevia materiaaleja ja palveluita. Projektin käyttöön luotiin

Lahden opetusverkon palvelimelle oppimateriaalipankki, jonne projektissa tuotettu materiaali on voitu

sijoittaa. Syntyneitä sähköisiä palveluita ja materiaaleja voitiin hyödyntää välittömästi myös oppilaiden

11

kotiluokissa niihin hankittujen mediayksiköiden avulla. Hanke lisäsi ja kiinteytti koulujen välistä yhteistyötä

sekä synnytti uusia opiskelua tukevia ja monipuolistavia toimintamalleja.

”Suomi 1809” Unesco-kouluissa

Järvenpään kaupunki

Hankkeen tavoitteena oli projektiin osallistuvien koulujen yhteistyön tiivistäminen Suomen historian

merkkivuoden tiimoilta koulu- ja oppiainerajat ylittävän hankkeen kautta. Hankkeen aikana

oppimisympäristöjä kehitettiin ja elävöitettiin luokkahuoneen ulkopuolisten oppilaiden suunnittelemien

tapahtumien ja vierailuiden avulla. Hankkeen kouluista esimerkiksi tehtiin vierailuja Suomenlinnaan,

pietarilaiseen kontaktikouluun ja Tukholmaan. Merkkivuoden kunniaksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat

näytelmiä, valtiopäivätanssit, ”Amazing Suomenlinna Race” -kisan ja sen esikarsinnan ”Amazing Mäntsälä

Race”, musiikkia ja urheilua yhdistävän Finnkampen-kisan sekä historialliseen teemaan liittyvän

tapahtumapäivän. Myös historian ja ruotsin opetusta mukautettiin teemaan sopivaksi. Unesco-koulujen

kotisivulta löytyy tarkempaa tietoa hankkeen toteutuksesta yksittäisten koulujen tasolla.

Tarinoiden ja taisteluiden Koljonvirtaa peruskoululaisille

Iisalmen kaupunki / Sivistyspalvelukeskus

Tarinoiden ja taisteluiden Koljonvirtaa peruskoululaisille -hankkeessa koulun oppimisympäristöjä

laajennettiin erilaisiin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Kasvatuksen yhteisöllistä luonnetta korostettiin ”koko

kylä kasvattaa” -opetuksen kautta, mikä mahdollisti muidenkin kuin opettajien osallistumisen opetus- ja

kasvatustyöhön. Vuosittain järjestettiin kolme toimintapäivää, jolloin oppilaat vietiin kulttuurihistoriallisesti

merkittävälle Koljonvirran alueelle teemapäivän mukaiseen toimintaan. Teemapäivän aiheina olivat: Suomen

sodan historia, alueen luonto sekä iisalmelaiset kirjailijat.

Tie tietoon

Vaasan kaupunki, Kasvatus- ja opetusvirasto

Tie tietoon -hankkeessa etsittiin uudenlaisia koulun ja kirjaston välisiä yhteistyömalleja sekä pyrittiin

kehittämään koulukirjastoista entistä parempia ja tehokkaampia oppimisympäristöjä. Tavoitteena oli myös

yhtenäisen koulukirjastoverkon luominen. Edellä esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen lisäksi

koulukirjastoissa otettiin käyttöön uusi lainausjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista saada tietoa

esimerkiksi suosituista lainauskuukausista ja -päivistä sekä yksittäisten niteiden suosiosta.

Uimaan oppii paremmin vedessä kuin kuivalla maalla

Oulun kaupunki

Hankkeen tavoitteena oli lisätä Oulun seudun maahanmuuttajaoppilaiden osaamista ja suomen kielen

oppimista autenttisissa, toiminnallisissa oppimisympäristöissä kuten luontokoulu, eläinmuseo, Pohjois-

Pohjanmaan museo, Tiedekeskus Tietomaa ja toimintakeskus Kierikki. Oppimisympäristöt tarjosivat

toiminnallisia, ennalta suunniteltuja tehtäviä, joiden avulla oppilaat työstivät ympäristön ja asiantuntijoiden

tarjoamaa informaatiota. Valveen elokuvakoulun henkilöstö koulutti oppilaat ja opettajat lyhytelokuvien

tekoon kouluilla. Lyhytelokuvat ja tehtävät ovat ladattavissa Oulun kaupungin opetustoimen verkkosivuilta.

Wikipediaa viisaammaksi

Siikajoen kunta

Wikipediaa viisaammaksi -hankkeen tavoitteena oli kehittää opettajien ja oppilaiden tiedon hallintaan ja

hankintaan liittyviä valmiuksia. Hankkeen aikana kirjaston käsikirjastoon sisustettiin tila, jossa sekä

12

käsikirjaston että tietokoneiden käyttö mahdollistui oppituntien aikana. Luokassa olevien kannettavien

tietokoneiden ja kirjaston tietokoneiden käyttö vakiintui hankkeen aikana luontevaksi osaksi opiskelua.

Hankkeen tuloksena oppilaat oppivat hakemaan tietoa oma-aloitteisesti kirjastosta ja verkosta niin kotona,

koulussa kuin kirjastossakin. Yläkoulun tietotekniikan valinnaiskurssin käyneet opiskelijat toimivat

vertaisohjaajina kaikissa oppiaineissa. Oppilaat oppivat neuvomaan toisiaan sivustojen valinnassa ja

tutkimaan hakutuloksista muutkin kuin ensimmäiset osumat. Slidesharesta löytyy esimerkki hankkeen aikana

tehdystä yhteiskuntaopin harjoituksesta.

VUO – Lukion venäjän uudet oppimisympäristö

Turun kaupunki

VUO-lukiohankkeessa kehitettiin venäjän kielen lukio-opiskelua tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

Koko VUO-hankkeen ajan lyhyen venäjän toinen ja viides kurssi toteutettiin tietotekniikkapainotteisesti.

Multimedialuokassa pidetyillä tunneilla painopisteinä olivat kuuntelu, autenttinen kieli sekä oppilaiden

kulttuurintuntemuksen ja tietoteknisten taitojen kehittäminen. Opetusta toteutettiin myös yhteistyössä

pietarilaisten koulujen kanssa videoneuvotteluohjelmistoa hyödyntäen. Todelliset kontaktit opiskeltavaa

kieltä puhuviin vertaisiin sekä aidot kielenkäyttötilanteet kehittivät oppilaiden kommunikaatiotaitoja ja

lisäsivät opiskelumotivaatiota. Sekä turkulaiset että pietarilaiset kirjoittivat myös juttuja lukion

verkkolehteen. Lukion D-venäjän opiskelijamäärät kasvoivat selkeästi hankkeen aikana.

VUO – Peruskoulun venäjän uudet oppimisympäristöt

Turun kaupunki

Peruskoulun VUO-hankkeessa sekä tutkittiin uusia opiskelumuotoja ja opetusmenetelmiä että toteutettiin

käytännön kokeiluja venäjän opetuksessa. Hankkeessa kokeiltiin esimerkiksi työpajaoppimista, verkko-

oppimista ja videoneuvottelutapaamisia kielen opetuksen osana. Toiminnalliset työpajat, joissa opittiin

tekemisen lomassa kieltä ja venäläistä kulttuuria, onnistuivat erityisen hyvin. Hankkeen ajan Puolalan koulu

teki yhteistyötä pietarilaisten koulujen kanssa Herzenin pedagogisen yliopiston Kulttuurienvälisen

kommunikaation laitoksen ohjauksessa, ja monille turkulaisille yläkoululaiselle muodostuikin pietarilaisiin

ikätovereihin ystävyyssuhteita, jotka ovat jatkuneet sosiaalisen median piirissä. Luokkiin hankittujen

dataprojektoreiden ansiosta verkkomateriaalien käyttö tehostui, ja oppilaat tutustuivatkin verkon kautta

esimerkiksi pääsiäisen viettoon Venäjällä.

Yhteiskoulun koululehti

Kauhajoen yhteiskoulu

Kauhajoen yhteiskoulun koululehtihankkeessa oppilaat tutustutettiin erilaisiin lehtiteksteihin, lehdenteon eri

vaiheisiin, lehtikuvaukseen sekä kuvankäsittelyyn. Koulun lehti ilmestyi kaksi kertaa lukuvuodessa: joulun

alla ja loppukeväästä. Hankkeen tavoitteena oli tutustua erilaisten teemojen avulla ympäröivään

yhteiskuntaan ja samalla raportoida koulun juhlasta ja arjesta. Lehdessä julkaistiinkin monenlaisia juttuja

haastatteluista tietovisoihin. Hankkeen aikana toteutettiin vierailuja muun muassa Kauhajoen

kunnallislehteeen, I-Print painotaloon, Ylen Pohjanmaan toimitukseen sekä sanomalehtiviikoille. Lehtikurssi

vakiintui yhdeksi koulun valinnaisainekursseista.

Taito- ja taideaineet

Ilmaisutaidosta elämäntaito

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

13

Ilmaisutaidosta elämäntaito -hankkeessa kehitettiin toisen asteen koulutuksen ilmaisutaidon opetusta.

Hankkeessa luotiin pienimuotoinen ilmaisutaidon opintokokonaisuus. Erityisesti ammattiopisto-

opiskelijoiden mahdollisuudet valita ilmaisutaidon opintoja lisääntyivät merkittävästi, ja Jyväskylän

ammattiopiston lähes 4500 opiskelijalle luotiinkin yhteinen ilmaisutaidon valintatarjotin. Kaikki Jyväskylän

seudun toisen asteen opiskelijat pääsivät nauttimaan hankkeen aikana luoduista poikkitaiteellisista

opinnoista. Hankkeen aikana huomattiin, että erityisesti kuvallinen ilmaisu kiinnosti oppilaita todella paljon.

Oppimisympäristöä laajennettiin koulun ulkopuolelle, ja opetusta toteutettiin esimerkiksi museoissa ja

teattereissa. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin Voionmaan lukion sivustolla sekä opintokokonaisuuden

omalla sivulla.

Konstit – taidon ja taiteen voima

Turun kaupungin opetustoimi, Tiirismaan lukio, Sammonlahden koulu, Turun Suomalainen Yhteiskoulu,

Wäinö Aaltosen koulu

Konstit – taidon ja taiteen voima -hankkeen aikana luotiin monenlaisia opetus- ja oppimiskokonaisuuksia eri

taito- ja taideaineiden opetukseen sekä eri oppiaineita integroivaan opetukseen. Hankkeen aikana tuettiin

opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknistä osaamista Taito ja taide tavaksi! -täydennyskoulutushankkeen

kanssa sekä Konstit-seminaareissa ja -työpajoissa. Osaprojekteissa toteutettiin muun muassa Soiva veistos

Lahden Tiirismaan lukiossa ja perustettiin taito- ja taideaineiden yhteinen opintolinja Lappeenrannan

Sammonlahden koulussa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa toteutettiin kahdeksanosainen

kulttuuriohjelma JIPPO yhteistyössä Turku TV:n kanssa, ja Wäinö Aaltosen koulussa tuotettiin oppilastöiden

julkaisemiseen tarkoitettu sivusto. Hankkeen aikana tehdyt verkkomateriaalit, raportit, opetustilanteiden ja -

järjestelyjen kuvaukset, artikkelit, blogit ja muut julkaistiin hankkeen verkkosivuilla kaikkien käytettäväksi.

Kulttuuriakatemia – suunnittelu ja käynnistäminen

Iisalmen kaupunki

Kulttuuriakatemia-hankkeessa luotiin opiskelijalähtöinen oppiaine- ja oppilaitosrajat ylittävä taideaineiden

toimintamalli. Hankkeen aikana pystyttiin kasvattamaan yksilöllisiä ja joustavia opiskelumahdollisuuksia ja

tukemaan erilaisia lahjakkuuksia tarjoamalla lisää taideopetusta. Toimintamallilla pyrittiin myös

vahvistamaan opintoja tukevaa ohjaustoimintaa, minkä voidaan nähdä onnistuneen, sillä oppilaat hakivat

aktiivisesti haluamilleen linjoille joko tanssiin, teatteri-ilmaisuun, kuvataiteeseen tai musiikkiin. Iisalmen

Sanomat on kirjoittanut kulttuuriakatemian synnystä ja tuotoksista useita lehtiartikkeleita.

Kyläkoulujen taidepaja

Pieksämäen kaupunki

Kyläkoulujen taidepaja -hanke vastasi kyläkoulujen tarpeeseen taideopetuksen laajentumisesta ja

monipuolistumisesta. Samalla kartoitettiin kyläkouluilta jo löytyvää osaamista. Kyläkoulut tekivät hankkeen

aikana aktiivista yhteistyötä: vastuuhenkilöt tapasivat säännöllisesti hanketapaamisissa, kyläkoulut tekivät

vierailuja toistensa luokse ja yhdessä järjestettiin paikallisia taidenäyttelyitä ja taide-elämyksiä.

Seutuopistojen taideopettajat vierailivat taidepajojen merkeissä kaikilla kyläkouluilla ja kaikki kyläkoulut

puolestaan vierailivat opiston keramiikkapajassa tekemässä keramiikkatöitä. Oppilaille tarjottiin

taidekasvatusta taidekäsityön, maalaustaiteen, bändisoiton, keramiikan, digikuvauksen ja monen muun

taiteenalan saralta. Taidekäsityössä tutustuttiin perinnekäsitöihin ja -tekniikoihin. Digikuvausta opetettiin

myös kyläkoulujen opettajille tuotekuvauksen näkökulmasta, jolloin oppilaiden työt saatiin edustavasti

tallennettua sähköiseen muotoon.

KäPY – kädentaitoja perinteisesti yhdessä

Laukaan kunta / Savion koulu, Lievestuore

14

KÄPY-hankkeessa harjoiteltiin perinteisiä laukaalaisia ja suomalaisia arjen taitoja ja valmiuksia sekä

ongelmanratkaisutaitoja. Vanhemmat otettiin toimintaa mukaan esimerkiksi käsitöitä tekemään, ja opetus

tapahtui osittain kotiympäristön arkisten askareiden parissa. Suunnitellun toiminnan lisäksi lapset ja

vanhemmat innostuivat vapaa-ajallaankin onkimaan ja liikkumaan luonnossa yhdessä. Elokuun

valtakunnalliselle kalastuspäivälle vakiinnutettiin rantaonkipäivä, ja toiminnallista perheiltaa vietettiin

marraskuussa. Tutustu hankkeeseen tarkemmin sen omassa verkkoveräjässä.

Lukioikäisten käsityö

Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, Tampere

Lukioikäisten käsityö -hankkeen tavoitteena oli tukea 13–19 -vuotiaiden käsityöopintojen toteutumista.

Hankkeen tuloksena tuotesuunnittelu sisällytettiin taiteen perusopetuksen syventäviin opintoihin ja opettajien

käyttöön luotiin ”suunnittelukapselit” suunnittelutyön tueksi. Opetusohjelmaan lisättiin myös käsityön

suunnittelu- ja valmistusprosesseja painottava kurssi. Näpsä-käsityökoululaisille hankittiin hankkeen

tarpeisiin sopivat atk-laitteet. Hankkeessa muotoiltiin opitun tunnistamiseen tarkoitettu toimintamalli

koulutuksen järjestäjille, ja lukioikäisten käsityökasvatuksen merkitystä vahvistettiin eri sidosryhmille.

Hanke loi edellytyksiä lukioikäisten käsityön opiskelun sekä käsityön taiteen perusopetuksen syventävien

opintojen edistämiselle ja opetuksen tarjonnan varmistamiselle. Hanke myös edisti paikallista yhteistyötä

esimerkiksi Näpsä-koulun, lukioiden ja Tampereen ammattiopiston yhteisten päättötöiden avulla.

Musiikkia visualisoiden

Rovaniemen kaupunki / Lapin musiikkiopisto

Musiikkia visualisoiden -hankkeessa musiikin perusteiden ja soiton opetusta toteutettiin

videoneuvotteluohjelmiston avulla. Soiton opetusta järjestettiin tällä tavoin urkuja lukuun ottamatta kaikkien

opistossa opetettavien instrumenttien osalta. Hankkeen aikana yhteistyö Koillis-Lapin musiikkiopiston

kanssa tiivistyi kaikilla musiikkiopistotoiminnan osa-alueilla. Videoneuvotteluohjelmistoa pystyttiin

kehittämään saadun palautteen myötä, ja ohjelmiston rajoitteet opittiin huomioimaan esimerkiksi

soitonopetuksen kohdalla.

Prinsessa Rosa Ruusunen

Lahden kaupunki

Lahden kaupungin Prinsessa Rosa Ruusunen -hankkeessa kehitettiin taito- ja taideaineiden osaamista ilon

pedagogiikan lähtökohdista. Henkilökunnan tahtotila ja itseluottamus oman opetustyön laaja-alaisen

kehittämisen suhteen kasvoi hankkeen aikana merkittävästi. Samoin kollegoiden rohkaisemisen sekä

ammatilliseen kehitykseen ja luovuuteen kannustamisen kulttuuri nosti päätään hankkeen aikana. Myös

oppilaat olivat innolla mukana hankkeessa. Heidän itseluottamuksensa ja tietoisuuden omista kyvyistä

lisääntyi, mikä näkyi myös palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitojen kehittymisessä. Hankkeen

aikana toteutetut vierailut eri oppimisympäristöissä toivat toimintaan uusia näkökulmia. Hankkeen aikana

oppilaat tekivät itselleen käsinuket, suunnittelivat ja maalasivat yhteistoimin lavasteet ja harjoittelivat

nukketeatteriesityksen, joka esitettiin huoltajille, oman koulun oppilaille sekä muutamille päiväkotiryhmille.

Ratas – taito- ja taideaineiden oppimisympäristö

Oriveden kaupunki

Ratas-hankkeen runkona toimivat kymmenen oppitunnin mittaiset kuvataiteiden, sirkuksen, käyttötaiteen,

esittävän taiteen ja sanataiteen kurssit, joita järjestettiin 1.–3. ja 5. luokan oppilaille kaikilla Oriveden

alakouluilla. Kursseilla opettajina toimivat alansa ammattilaiset yhdessä luokanopettajien kanssa.

Asiantuntijaopettajat suunnittelivat omien kurssiensa tavoitteet ja sisällöt ikäluokalle sopivaksi ja taiteen

15

perusopetuksen tavoitteiden mukaisiksi. Luokanopettajat tukivat taiteilijaopettajien työtä ja oppivat samalla

uudenlaisia taitoja, tekniikoita ja materiaalien käyttöä omassa työssään hyödynnettäväksi. Ratas-hanke

toteutettiin tasa-arvoisesti niin, että Oriveden kouluissa jokainen oppilas osallistui hankkeen kursseihin ja

töpajoihin. Hankkeella on oman kotisivut.

Siivet ja juuret

Valkeakosken kaupunki

Siivet ja juuret -hankkeessa tuotettiin neljä opetuspakettia (Vesi, Animaatio, Paperi, Rapola), jotka ovat

hankkeeseen osallistuneiden yksikköjen ryhmien käytössä. Henkilökunnalle järjestettiin hankkeen aikana

koulutusta, ja moniammatillisista säännöllisistä tapaamisista tuli pysyvä Sassin ja Sointulan päiväkotien sekä

Sassin koulun henkilökunnan välinen käytäntö. Kiinteä yhteistyö tulee jatkumaan tulevina

toimintavuosinakin. Toimintamuotona kokeiltiin myös vanhempien yhteisiä tapaamisia, joissa kokoonnuttiin

yhteisen kasvatuksellisen teeman ympärille pohtimaan lapsiperheen arjen haasteita.

16

Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys

Kestävän kehityksen kriteerien ja ohjelmien maastouttaminen, 2. vaihe

Hyvinkään kaupunki

Kestävän kehityksen kriteerien ja ohjelmien maastouttamisen toinen vaihe antoi mukana olleille koulutuksen

järjestäjille hyvän mahdollisuuden profiloitua omalla alueellaan kestävän kehityksen edelläkävijäksi.

Hankkeen aikana työstettiin OKKA-säätiön toimesta kestävän kehityksen kriteereitä ja arviointityökaluja,

joiden avulla on mahdollista tukea oppilaitosten sisäisen kehitys- ja muutostyön edistymistä. Tämä muutos

näkyi hankkeen aikana parhaimmillaan kestävän kehityksen kulttuurina, joka tuki opetusta ja oppimista sekä

säästi toiminnan kustannuksissa. Hankkeen aikana tuotettiin myös kestävän kehityksen materiaalia, kuten

kestävän kehityksen työn hyvistä käytännöistä ja hankkeista koottu julistesarja ja oppilaitosten kestävän

kehityksen työn tukemista käsittelevä esite. Tutustu maastouttamisen yhteydessä hyväksi havaittuihin

käytänteisiin täällä.

Liikkeelle!

Kalajoen kaupunki

Liikkeelle!-hankkeen tavoitteena oli kehittää erityisesti yläkoulujen ja lukioiden opetusta tuottamalla

oppimisympäristö ja toimintamalli, joka tukee yhteistoiminnallista oppimista autenttisessa

oppimisympäristössä teknologian luomia mahdollisuuksia pedagogisista lähtökodista hyödyntäen.

Hankkeessa suunnittelijat, opettajat ja yliopiston tutkijat tuottivat yhteistyössä konkreettisia

opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, joiden saatavuudesta kaikissa oppilaitoksissa Tiedekeskus Heureka

huolehtii. Maksuton valtakunnallinen Liikkeelle! -verkkopalvelu avattiin tammikuussa 2011.

Maatila oppimisympäristönä

Oulun kaupunki opetustoimi

Maatila oppimisympäristönä -hankkeessa kehitettiin ja testattiin käytännössä maatilaopetukseen soveltuvia

opetusmenetelmiä sekä koulujen ja maatilojen välisiä yhteistyömalleja. Alun kartoituksessa mukaan

hankkeeseen löytyi kolme maatilaa, joiden kanssa aloitettiin yhteistyö maatilavierailuja varten. Sopivaa

vierailuohjelmaa pilotoitiin neljäsluokkalaisten kanssa, ja lopulta luotiin vierailumallit lammas-, nauta- ja

lypsytiloille. Hankkeessa mukana olleet kolme maatilaa sitoutuivat jatkossakin ottamaan vastaan

opetusryhmiä.

Pielisnet: alueellinen ympäristöverkko

Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kontiolahden kunta

Pielsinet: alueellinen ympäristöverkko -hanke keskittyi oppilaiden ympäristötietouden lisäämiseen sekä

positiivisen asenneilmapiirin kehittämiseen ympäristöä ja sen suojelua kohtaan. Oppilaat saatiin pohtimaan

omia kulutustottumuksiaan ja valintojaan ympäristön kannalta. Asennekasvatuksen sekä kestävän kehityksen

periaatteiden omaksumisen lisäksi hankkeessa kehitettiin Pielisnet-ympäristöverkkoa. Hankkeen pysyvänä

tuloksena kestävän kehityksen toiminta vakiintui osaksi hankkeessa mukana olleiden koulujen arkea, ja

yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa jatkuu edelleen.

Pulpetista ulos – PULU

Euran kunta

PULU on uusi oppimisympäristö, jossa pienen kädessä pidettävän tietokoneen ja paikannuslaitteen avulla

opettaja voi suunnitella koululuokalle oppitunnin lähialueelle, kunnan tärkeimpiin kohteisiin tai vaikka

17

luokkaretkikohteen. Hankkeessa lisättiin PULU-ohjelman toiminnallisuutta liittämällä siihen liikkumalla

vastaamisen osalta uusia toimintamahdollisuuksia. Ohjelmaa haluttiin suunnatta enemmän luonnossa

liikkumisen kaltaisen toiminnan suuntaiseksi. Ohjelman levittäminen Euran alueen ulkopuolelle

käynnistettiin eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeella on omat kotisivut.

SisU, sisältä ulos

Yläneen kunta

SisU-hankkeen tavoitteena oli eri oppiaineiden oppimistavoitteiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi, jotka

hahmotetaan kokemuksellisesti, toiminnallisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa tuotettiin eri-ikäisille

oppilaille soveltuvia oppimispaketteja opetussuunnitelman perusteisiin tukeutuen. Pakettien avulla oppilaille

tarjottiin elämyksellisiä kokemuksia luonnosta sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin ymmärtää omaa

ympäristöä ja sen lainalaisuuksia. Ryhmänä luonnossa ja näyttelyissä toimiminen tuki erilaisten oppijoiden

oppimismahdollisuuksia. Ohessa on esimerkki hankkeen yhteydessä toteutetusta oppimispaketista.

Vihdin malli / Kestävän kehityksen kasvatus ulkona sijaitsevissa oppimisympäristöissä

Vihdin kunta

Vihdin malli -hanke otti käyttöön Vihdin 4H-yhdistyksen, neljän vihtiläiskoulun ja muiden tahojen

yhteistyönä vuodesta 2003 lähtien kehitetyn ympäristökasvatuksen toimintamallin ja laajensi sen piiriin

kaikki kunnan halukkaat koulut. Mukaan lähtivät lähes kaikki alueen perusopetuksen koulut. Hankkeen

aikana kouluille rakennettiin kasvimaat, ja puutarhatoiminta, metsätoiminta sekä maatilayhteistyö vaikuttivat

hankeen päättyessä vakiintuneen osaksi koulujen arkityötä. Vihdin mallista löytyy lisätietoa Vihdin kunnan

kotisivuilta.

Ympäristöpolku

Turun kaupungin opetuspalvelukeskus

Ympäristöpolku-hankkeessa oppilaiden ympäristö- ja luontosudetta kehitettiin omakohtaisten

luontokokemusten ja erilaisten toimintojen, kuten lähiluontoretkien, avulla myönteiseen suuntaan. Oppilaat

oppivat arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutukset ympäristöön sekä valitsemaan

kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Osalla hankkeen rahoituksesta varustettiin kaikki Turun

yläkoulut muun muassa vedentutkimussalkuilla ja mikroskoopeilla. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin

ympäristöpolun kotisivulla.

Ympäristöteatteri – kestävän huomisen näyttämö

Salon kaupunki/ Salon kansalaisopisto

Ympäristöteatteri-hankkeessa pyrittiin kehittämään Salon kansalaisopiston hallinnon alla olevia taiteen

perusopetuksen oppimisympäristöjä niin, että ne huomioivat kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen

vahvemmin osana taidekasvatusta. Hankkeen aikana toteutettiin kolme ulkoilmateatteriproduktiota.

Ympäristö- ja taidekasvatusta yhdistettiin onnistuneesti, minkä lisäksi kehitettiin lapsilähtöisiä menetelmiä,

jotka liitettiin osaksi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia. Taiteen perusopetuksen oppiaineiden

välistä yhteistyötä tiivistettiin samoin kuin yhteistyötä perusopetuksen ulkopuolisten tahojen kuten Salon

työvoiman palvelukeskuksen kierrätysmateriaalipankin kanssa.

Matematiikka

18

Matematiikkakahvila

Eurajoen kunta

Eurajoen lukion matematiikkakahvilaan voi opiskelija tulla tekemään matematiikan läksyjä tai saamaan

matematiikan tukiopetusta kerran viikossa koulun jälkeen 1–3 tunniksi tarpeen mukaan.

Matematiikkakahvilaa pitävät yllä matematiikan opettajat, myöhemmin myös ylemmän luokka-asteen

opiskelijat. Kahvila on minkä tahansa vuosiluokan opiskelijoiden käytettävissä. Opettajat ja eritaitoiset

oppijat keskustelivat ja oppivat yhdessä oppijoiden lähtökohdista ja tarpeista lähtien. Matematiikan

oppimiselle luotiin innostava ja mielekäs ilmapiiri, ja tarjottiin mahdollisuus keskustella matematiikasta ja

mahdollisista ongelmista sen opiskelussa. Täältä[matikkakahvilaEurajoella] voit lukea hankkeen järjestäjien

ja oppilaiden mietteitä matematiikkakahvilasta.

Matematiikka toiminnallisesti vuosiluokilla 1–2

Oulun kaupungin opetustoimi

Hankkeessa kehitettiin perusasteen opetussuunnitelman mukainen toiminnallisen matematiikan opetusmalli

vuosiluokille 1–2. Mallin avulla kehitettiin vuosiluokkiin sitomatonta matematiikan opetusta ja luotiin

erilaisia oppimisympäristöjä. Hankkeessa tuotettiin alkuopetuksen opettajalle suunnattu matematiikan

toiminnallisen opetuksen materiaali Näppituntuma, jota ei ole sidottu mihinkään oppikirjaan. Näppituntuman

avulla opettaja voi toteuttaa matematiikan opetuksen toiminnallisuuteen perustuen ja se tukee

opetussuunnitelman tavoitteita. Materiaali antaa vinkkejä ja näppituntumaa matematiikan toiminnalliseen

opetukseen, jolloin oppilaiden matemaattinen ajattelu ja peruskäsitteiden ymmärtäminen pääsee kehittymään

konkreettisten ja monipuolisten kokemusten kautta.

Matematiikkaa ulkona luonnossa

Hämeenlinnan kaupunki

Matikkaa ulkona luonnossa -hankkeessa luotiin peruskoulun opettajille toiminnallisen matematiikan opetusta

varten oppituntimalleja, joista käytetään nimeä matikkapolku. Matikkapolkujen kuvaukset löytyvät omalta

verkkosivultaan. Polut on kuvailtu siten, että kaikki osaavat niitä käyttää. Hankkeessa suunniteltiin myös

opetuskortit, joista otettiin kirjapainossa painoerä. Kortit jaettiin aiheesta innostuneimmille opettajille, joiden

uskottiin aineistoa hyödyntävän. Opettajia koulutettiin hankkeen aikana matikkapolkujen ja materiaalien

käyttöön.

Matikka on mun juttu!

Kokkolan kaupunki

Matikka on mun juttu! -hanke tarjosi opettajille matematiikkaan liittyvää täydennyskoulutusta syventävän

eriyttämisen näkökulmasta. Opettajat kehittivät hankkeen aikana myös virtuaalista materiaalia matematiikan

oppimisympäristöihin liittyen ja ideoivat kouluille oppilaskohtaiset matikkapakit[tämä sana ohjaa tiedostoon

”Tuoteseloste, oppilaan pakki”]. Matikkapakkien sisältö suunniteltiin niin, että se tarjoaa haasteita

monenlaisille oppijoille. Myös opettajille suunniteltiin omat matikkapakit[tämä puolestaan tiedostoon

”Tuoteseloste, opettajan pakki]. Hankkeessa mukana olleet opettajat toimivat matikkapakkikouluttajina

Kokkolan kaupungin kouluissa. Hankkeen seurauksena toiminnallisia matematiikan oppimisympäristöjä

tukeviin koulutuksiin osallistuu entistä enemmän opettajia, ja matikkapakkitoiminta vahvistaa edelleen

opettajien välisen pedagogisen yhteistyöverkoston rakentumista. Hankkeella on myös oma sivu Kokkolan

Matikkamaan kotisivujen alaisuudessa. Täältä[hankematka kuvin ja sanoin] löydät tarkemman kuvauksen

hankkeen vaiheista.

19

Matikkanäätä

Nokian kaupunki

Matikkanäätä-hankkeessa matematiikan oppimisympäristöjä kehitettiin toiminnallisempaan suuntaan.

Aiheen tiimoilta järjestettiin opettajille koulutuksia, jotka kirvoittivat kysymyksiä toiminnallisuudesta.

Hankkeen pysyviä tuloksia olivat toiminnallisten materiaalien lisääntynyt käyttö, hankkeelle tehdyt kotisivut,

joiden kautta hankkeesta tiedotettiin, sekä keväisin järjestettävä matematiikkakilpailu. Matikkakerhoja on

hankkeen jäljiltä käynnissä yksi kappale.

MERI – Matematiikan erilaiset oppijat

Espoon kaupunki

MERI-hankkeen tavoitteena oli kehittää matematiikan oppimisen edellytyksiä, oppimisympäristöjä ja

opettamista vuosiluokilla 7.–9. erilaisten oppijoiden näkökulmasta. MERI-kouluja tuettiin konkreettisten

matematiikan oppimisympäristöjen rakentamisessa tarjoamalla toimintamateriaaleja ja muuta oppimista

tukevaa materiaalia. Hankkeessa luotiin myös oppimisvälineiden käyttöön liittyvää verkkomateriaalia.

MERI-hankkeen aikana järjestettiin koko päivän mittaisia työseminaareja, joista osallistujat veivät

materiaaleja sekä hankkimaansa tietoa eteenpäin oman koulunsa opettajille. Matematiikan

oppimisvälineistöä pystyttiin hankkimaan kaikille MERI-hankekouluille sekä Matikkamaan lainaamoon.

Nivelvaiheeseen kehitetyn MERI-materiaalin lähtötasokoetta on käytetty 7. vuosiluokilla MERI-kouluissa

kahtena syksynä. Hankkeella on myös omat kotisivut.

20

Liikunta ja terveyskasvatus

Fit for the future

Oulun kaupunki

Fit for the future -hankkeessa yhdistettiin yrittäjyys-, kädentaito- ja terveyskasvatusta. Hankkeessa Oulun

Kaukovainion koulun 5.–6. -luokkalaiset suunnittelivat ja valmistivat liikunta-asun, jonka

suunnitteluvaiheessa pohdittiin liikunta-asulta vaadittavia ominaisuuksia erilaisia teknologisia apuvälineitä

hyödyntäen. Kaukovainion koulun liikuntaluokkien opettajat ja oppilaat tuottivat myös oppaan, joka sisältää

vinkkejä esimerkiksi liikunnan harrastamisesta sekä ravinnon ja levon merkityksestä hyvinvoinnille.

Oppaassa on myös liikuntapäiväkirja, jonka avulla omaa liikuntaharrastustaan voi seurata ja suunnitella

ennakkoon. Materiaali on vapaasti käytettävissä ja monistettavissa opetuskäyttöön.

Oppilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden portfolion luominen

Nakkilan kunta, Kukonharjan koulu

Hankkeen tavoitteena oli oppilaan fyysisen ja psyykkisen terveyden hallinnan portfolion luominen yhden

lukuvuoden aikana. Hankkeen aikana oppilaiden tietotekniset valmiudet, osallisuus ja tunnetaidot kehittyivät.

Oppilaat oppivat ymmärtämään sekä fyysisen että psyykkisen terveyden merkityksen ja huolehtimaan

omasta terveydestään. Myös opettajien tietotekninen osaaminen opetuksessa kehittyi. Hanke avasi koulun

ovet kyläyhteisölle, mikä kehitti myös vanhempien ja koulun välistä yhteisöllistä toimintakulttuuria.

Hankkeella oli positiivisia vaikutuksia myös kouluterveydenhuollon toiminnan selkeyttämiseen.

21

Seudullinen verkostoituminen

Etälossi – palvelut perille

Etätekniikan monipuolinen hyödyntäminen ja kehittäminen laajentuvassa Naantalissa

Naantalin kaupunki

Etälossi-hankkeen tavoitteena oli luoda toimiva pohja saaristokoulujen tarvitsemalle etäopetukselle.

Hankkeen alussa kaupungin oppilasverkon uudelleenasennuksen yhteydessä koneiden käyttöjärjestelmät

uusittiin ja koululle hankittiin videoneuvottelun mahdollistava toimintaympäristö. Helppokäyttöiseksi

osoittautunut järjestelmä vakiintui kiinteäksi osaksi Velkuan koulun oppilaiden ja keskustan koulun

kieltenopettajien välistä yhteistyötä ja etäopetusta. Tekniikka hyödynnettiin myös muissa oppiaineissa.

Lisäksi hanke tuotti teknisen toteutuksen sekä asiantuntijapalveluita kirjastotoimen Etävinkkaus-

hankkeeseen, jossa pääkirjastosta käsin toteutettiin kirjavinkkausta kaupungin reuna-alueiden

oppilasryhmille.

PEDANET Karjaa-Raasepori

Karjaan kaupungin koulutoimi

PEDANET Karjaa-Raasepori -hankkeessa muodostettiin Peda.net-alustalle Raasepori-portaali Tammisaaren

ja Karjaan kaupungin sekä Pohjan kunnan yhdistymisessä syntyneen Raaseporin kaupungin oppilaitosten

käyttöön. Hankkeen aikana perustettiin tuoreen kaupungin käyttöön myös TET-tori ja tarjottiin opettajille

ylläpitokoulutusta.

TVTaivas – yhteistyöllä ylöspäin Pohjois-Kymenlaaksossa

Kouvolan kaupunki / Kouvolan iltalukio

TVTaivas-hankkeessa pilotoitiin Mediapaja-oppimispolku, jossa eri kouluasteiden opiskelijat ohjasivat

toisiaan mediatuotannossa omien opettajiensa johdolla. Tärkeimpänä pysyvänä ja vakiintuneena tuloksena

hankkeen aikana perustettiin Palapelimedia-verkkoportaali, joka tarjoaa kaikille avoimia PowerPoint-, PDF-

ja videomateriaaleja. Näitä materiaaleja voidaan käyttää eri aineiden ja kouluasteiden opettajien ja oppilaiden

toimesta. Kouvolalaisille lapsille ja nuorille Palapelimedia toimii omien sähköisten esitysten

julkaisukanavana. Vanhemmille ja muille kiinnostuneille Palapelimedia tarjoaa mahdollisuuden nähdä,

millaista tämän päivän koulun toiminta on.

Yhteinen koulu – yhteinen kylä

Kiuruveden kaupunki

Yhteinen koulu – yhteinen kylä -hankkeessa pyrittiin hyödyntämään vanhempien, isovanhempien ja

kyläläisten osaamista yhteisöllisemmän koulun arjen luomiseksi. Kyläläiset ja isovanhemmat aktivoituivat

erityisen hyvin mukaan toimintaan. Oppilaiden pyörittämä kahvilatoiminta vakiintui ja sai monta vakituista

asiakasta. Kansalaisopisto järjesti ikäihmisten liikuntaa koulupäivän aikana niin, että oppilaat saattoivat

ajoittain olla ryhmissä mukana. Isovanhemmat osallistuivat ajoittain myös alakoululaisten lukutunneille

kuuntelijoina. Katso diaesitys aiheesta.

22

Yrittäjyys

Okey – oppimisympäristöjen kehittämishanke

Sulkavan lukio

Okey-hankkeessa kehitettiin yrityksille ja kouluille toimivaa yhteistyömallia. Seutukunnalliseen

osaamisverkostoon osallistuivat yrittäjäyhdistykset, yrityskummit, kunnan elinkeinotoimi, TE-keskus,

maakuntaliitto, yrittäjäliitto sekä alueen yliopistot, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen ammatilliset

oppilaitokset. Hankkeen tuloksena opettajien ympäristötietoisuus lisääntyi, ja vierailut yrityksiin sekä

oppilaitoksiin vakiintuivat pysyväksi käytänteeksi. Hankkeessa järjestettiin koulutusta oppilaitosten kesken,

koulutuskohtaisesti sekä opettajille tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittämisestä opetuksessa.

Hankkeessa luodut kurssit ja kurssimallit ovat avoimia myös koulun ulkopuolisille opiskelijoille.

Tulevaisuuden lukio

Kaustisen kunta

Tulevaisuuden lukio -hankkeen tavoitteena oli lukion oppimisympäristön verkostoiminen työelämän ja

ympäröivän yhteiskunnan kanssa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin opiskelijoiden omaa

aktiivisuutta tukien. Hankkeen tuloksena verkostoituminen lisääntyi. Median (radio, paikallislehti) kanssa

tehtiin konkreettista yhteistyötä ja yhteistyö yliopistollisen tutkimuksen kanssa lisääntyi. Laajempi verkosto

puolestaan mahdollisti uusien kehittämishankkeiden toteutumisen. Opiskelijoiden aktiivisuuden tukeminen

toteutettiin rakentamalla erilaisia malleja jaksotoiminnan uudistamiseksi. Hankkeen aikana laadittiin

suunnitelma lukion tieto- ja viestintäteknisestä varustuksesta, uudistettiin TET-jakson sisältöä ja organisoitiin

koulun tiimitoimintaa suunnitelmallisemmaksi. Lisätietoa hankkeesta on saatavilla Tulevaisuuden lukion

kotisivuilta.

23

Sosiaaliset oppimisympäristöt

Erilaiset oppijat

Erilaisen oppijan tuki lukiossa

Kokkolan kaupunki

Erilaisen oppijan tuki lukiossa -hankkeessa kehitettiin käytännön toimintatapoja, joilla lukioon tulevien

erilaisten oppijoiden tuen tarve havaitaan nopeammin ja heidän lukio-opintojensa tuesta saadaan

toimivampaa. Yläkoulun ja lukion nivelvaiheen käytänteitä kehitettiin korjaamalla ja tehostamalla

siirtolomaketta sekä vakiinnuttamalla ”saattaen vaihtaen” -palaverit lukioiden käytänteeksi. Hankkeen

tuloksena kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tehdään lukuseula, jonka perusteella oppilaita voidaan

ohjata yksilötesteihin, ja esimerkiksi ylioppilastutkintoa varten saadaan tarvittavat lukilausunnot.

Henkilökunnan ja opiskelijoiden tutustuttamiseksi järjestettävät ryhmäytymistapahtumat vakiintuivat osaksi

kaikkien lukioiden toimintaa.

Erityisluokanopetuksesta monimuoto-opetukseen

Lieksan kaupunki

Erityisluokanopetuksesta monimuoto-opetukseen -hankkeen tavoitteena oli erillisissä erityisopetusryhmissä

opetettavien määrän vähentäminen puoleen. Inkluusion aloitus rajattiin Lieksan Keskuskouluun, jonka

EMU-luokkia purettiin ja oppilaat sijoitettiin yleisopetuksen ryhmiin tehostetun tuen avulla. Erityisluokkien

purkaminen jatkui myös tämän jälkeen ja edellä esitetty tavoite saavutettiin. Hankkeessa kehitettiin myös

oppimisympäristöjä, -menetelmiä, opettajien TVT-taitoja, vertaistukea, oppilaiden yhdenvertaisuutta sekä

samanaikaisopetusta. Hankkeen seurauksena koulukiusaaminen vähentyi ja ryhmässä työskentelemisen

taidot kehittyivät. Raja erityisoppilaan ja yleisopetuksen oppilaan välillä pienentyi. Hankkeen yhteydessä

koululle hankittiin uutta tekniikka ja perustettiin muun muassa sensomotorinen toimintaterapiaryhmä sekä

musiikkiterapiaryhmä.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisympäristöjen kehittäminen

Helsingin kaupungin opetusvirasto

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisympäristöjen kehittämishanke jakautui kahteen osaan:

yleisopetuksen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen yhteistyöhön sekä autismiopetuksen kehittämiseen.

Hankkeen ensimmäisessä osassa vaikutettiin oppilaiden, opettajien ja avustajien asenteisiin, sosiaalisiin

taitoihin ja ajattelutaitoihin. Hankkeessa luotiin ja testattiin erilaisia opettajien yhteistyön kehittämisen

rakenteita, luokkien välisen yhteistyön malleja sekä erityisluokan ja yleisopetuksen luokan yhteisiä

viikkosuunnitelmia ja työjärjestyksiä. Erityisluokan oppilaiden oppimisympäristö laajentui käsittämään koko

koulun lähiympäristön. Autismiopetuksen osalta toteutettiin autististen lasten ja yleisopetuksen oppilaiden

yhteinen tanssiprojekti sekä teatterityöpaja Ruma Ankanpoikanen. Hankkeessa tuotettiin soveltavaa

oppimateriaalia autistisille oppilaille, perusopetuksen nivelvaiheisiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja

interaktiivisten valkotaulujen käyttöä autismiopetuksessa lisättiin.

24

Koko koulu kasvattaa

Kiipulan ammattiopisto, Turenki

Koko koulu kasvattaa -hankkeessa Kiipulan ammattiopistossa otettiin käyttöön ammattiosaajan työpassi

perustutkintoa aloittavien opiskelijoiden koulutusryhmissä. Moniammatillisella asiantuntijayhteistyön

toimintamallilla vahvistettiin koulutuksellisesti ja kokemuksellisesti ennaltaehkäisevää työotetta sekä

asiantuntijoiden yhteistyötä. Yhteisöllisyyttä kehitettiin myös opetuksellisten tiimien toteuttamissa

iltakouluissa. Yhteistyössä Keskuspuiston kanssa tuntien ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tehtiin

näkyväksi kasvutarinoiden avulla. Keskuspuiston kanssa toteutettiin myös draamatyöpajoja ja pääsettiin

oppilaat kertomaan omia oppimistarinoitaan.

Koko koulu lukee

Turun kaupunki, Opetuspalvelukeskus

Koko koulu lukee -hankkeessa kehitettiin oppimista tukevia menetelmiä monipuolisen, kokeilevan,

toiminnallisen ja lapsilähtöisesti toteutetun kirjallisuustoiminnan avulla. Yksilöidympää opetusta hankkeessa

tuki moniammatillisessa yhteistyössä yli ammattirajojen syntyvä luottamus. Moniammattillista yhteistyötä

toteutettiin esimerkiksi kirjailijoiden kanssa projekteja suunnitellessa. Myös työryhmissä käyty pedagoginen

keskustelu oli tärkeä osa hankkeen yhteistyötavoitteita. Hankkeen aikana sekä kirjastotilaa että -toimintaa

kehitettiin, jotta kirjasto tuntuisi lapsista luontevalta ja tärkeältä vapaan lukemisen paikalta. Turun

kaupunginkirjaston kirjastoauton kanssa viikoittain tehty yhteistyö mahdollisti myös oppimisympäristön

laajentamisen uuteen tilaan. Katso hankkeesta kertova diaesitys tai lue kasvatusyhteisön kokemuksista tästä

yhteenvedosta[kokokoululukee_verkkojulkaisu]

KoSy – erityiskiinnostuneiden ja lahjakkaiden opetuksen kehittäminen

Helsingin kaupungin opetusvirasto

KoSy-hankkeessa lahjakkaille ja motivoituneille opiskelijoille tarjottiin eri oppiaineissa lukion oppimäärän

ylittäviä ja sitä laajentavia kursseja kuuden Helsingin kaupungin KoSy-lukion yhteistyönä. Hankkeessa

kehitettiin pedagogisia menetelmiä, joilla lahjakkaiden opiskelijoiden erityistarpeisiin pystyttiin

kiinnittämään erityisesti huomiota. Lahjakkaita opiskelijoita verkotettiin keskenään ja heille tarjottiin

mahdollisuuksia kurkistaa työelämään samalla tarjoten yrityksille mahdollisuus tavata nuoria opiskelijoita.

Opettajille tarjottiin mahdollisuus luoda uusia haasteellisia kursseja opettajayhteistyönä tavallisten

lukiokurssien oheen. Hankkeessa kehitettiin myös yhteistyötä lukioiden ja korkeakoulujen välillä sekä

levitettiin saatuja kokemuksia valtakunnallisesti. Lue täältä lisää hankkeesta ja KoSy-kursseista.

MERI – Matematiikan erilaiset oppijat

Espoon kaupunki

MERI-hankkeen tavoitteena oli kehittää matematiikan oppimisen edellytyksiä, oppimisympäristöjä ja

opettamista vuosiluokilla 7.–9. erilaisten oppijoiden näkökulmasta. MERI-kouluja tuettiin konkreettisten

matematiikan oppimisympäristöjen rakentamisessa tarjoamalla toimintamateriaaleja ja muuta oppimista

tukevaa materiaalia. Hankkeessa luotiin myös oppimisvälineiden käyttöön liittyvää verkkomateriaalia.

MERI-hankkeen aikana järjestettiin koko päivän mittaisia työseminaareja, joista osallistujat veivät

materiaaleja sekä hankkimaansa tietoa eteenpäin oman koulunsa opettajille. Matematiikan

oppimisvälineistöä pystyttiin hankkimaan kaikille MERI-hankekouluille sekä Matikkamaan lainaamoon.

Nivelvaiheeseen kehitetyn MERI-materiaalin lähtötasokoetta on käytetty 7. vuosiluokilla MERI-kouluissa

kahtena syksynä. Hankkeella on myös omat kotisivut.

25

Opimme yhdessä ajattelemaan

Joensuun kaupunki/Koulutuspalvelukeskus

Opimme yhdessä ajattelemaan -hanke tähtäsi Instrumental Enrichment -menetelmän systemaattiseen

käyttöönottoon yhteistyössä erityisopetuksen ja yleisopetuksen luokkien kesken. Lisäksi tavoitteena oli

uusien käytänteiden luominen erityis- ja yleisopetuksen oppilaiden käyttäytymisen sekä ajattelu- ja

oppimistaitojen ohjaamiseen. Instrumental Enrichment -kouluttaja kävi kouluttamassa koulun henkilökuntaa

kolmesti, yhteensä viiden päivän ajan. Koulutuksessa opettajat tutustutettiin menetelmän instrumentteihin,

pohdittiin motivaation merkitystä oppimiselle ja ohjaamiselle sekä kartoitettiin hankkeen jatkosuunnitelmia.

Koulutukseen osallistuneet opettajat pitivät päiväkirjaa ohjaamistaan Instrumental Enrichment -tuokioista.

Instrumental Enrichment -menetelmän käyttöön voi tutustua hankkeen opettajien pitämien IE-päiväkirjojen

kautta.

Oppimispolku

Heinolan kaupunki

Heinolan kaupungin Oppimispolku-hankkeen tavoitteena oli kehittää oppilaiden oppimisvalmiuksia,

sosiaalisia taitoja sekä informaation prosessointitaitoja Instrumental Enrichment -harjoitusohjelmalla.

Koulutusta Instrumental Enrichment -ohjelman käyttöön annettiin ensin 25 opettajalle. Hankkeen jäljiltä

malli on levitettävissä kaikkiin Heinolan kaupungin kouluihin ja päiväkoteihin.

OTE-hanke Opiskeluun tutustumisjaksoista eväitä

Oulun kaupunki/Opetustoimen tukipalveluyksikkö

OTE-hankkeessa pyrittiin järjestämään erityistä tukea tarvitseville oppilaille oppimistilanteita eri

oppiaineissa koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä ja näin lähentämään kouluoppimista oppilaiden

todellisen elämän kanssa. Uudenlaiset oppimisympäristöt tarjosivat oppilaille positiivisia

oppimiskokemuksia, ja oppilaat saivat toteutusten yhteydessä sellaisia elämyksiä ja virikkeitä, joita osa

oppilaista saa vapaa-ajalla niukalti. Oppilaiden kanssa yhdessä laaditut pelisäännöt takasivat

sitoutuneisuuden asialliseen käyttäytymiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Hankkeen seurauksena

kouluyhteisössä on pikkuhiljaa alettu löytää ja toteuttaa erilaisia eriyttämisen ratkaisuja oppilaiden

yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi.

26

Yhteisöllisyys ja osallisuus

Aktiivisen elämäntavan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen opetussisältöjen, fyysisen

ja sosiaalisen oppimisympäristön sekä teknisen tuen kehittämisen kautta sosioekonomisesti

haastavilla alueilla

Turun kaupungin opetuspalvelukeskus

Hankkeen tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja lasten kannustamiseksi aktiivisuuteen ja

osallistumiseen koulupäivän aikana, iltapäivän tunteina sekä iltaisin. Koulupäivän aikaiseen aktivointiin ja

osallisuuteen pyrittiin muun muassa välituntitoimintaa kehittämällä. Oppilaita kannustettiin hankkeessa

ottamaan itse vastuuta välituntitoiminnan organisoimisesta. Keskeisessä roolissa lasten ja nuorten

hyvinvoinnin edistämisessä oli myös iltapäivän aikaisen harrastetoiminnan kehittäminen. Hankkeessa

pyrittiinkin rakentamaan aktiivisen ja turvallisen iltapäivän mallia.

Innovatiiviset oppimisympäristöt – jatko- ja laajentamishanke

Valkeakosken kaupunki / Naakan koulu

Innovatiiviset oppimisympäristöt – jatko- ja laajentamishankkeessa tuotettiin erilaisia toiminnallisia ja

draamallisia opetuspaketteja, jotka soveltuivat esimerkiksi historian opiskeluun ja paikallistuntemuksen

lisäämiseen. Hankkeessa luotiin kiinteä yhteistyösuhde paikallisiin toimijoihin kuten paikalliseen

museosäätiöön, joka koulu kanssa osallistui kouluopetuksessa hyödynnettävien näyttelyiden ja muun

toiminnan suunnitteluun. Koulun ja työelämän yhteistyötä monipuolistettiin lisäämällä työssä oppimisen

mahdollisuutta osana perusopetusta. Henkilöstöä ohjattiin koulutukseen sekä koulutettiin hankkeen aikana

erilaisen tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa saatiin aikaan monipuolinen, joustava verkosto sellaisten

paikallisten toimijoiden kanssa, joiden toiminnan keskeisenä kohteena ovat perusopetusikäiset ja toiselle

asteelle kiinnittymisvaiheessa olevat lapset ja nuoret.

Koulukylä

Turun kaupungin opetuspalvelukeskus

Koulukylä-hankkeessa autettiin tukea tarvitsevia oppilaita kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana

monimuotoisen käsityö-, liikunta- ja TVT-taitoja kehittävän toiminnan avulla. Eri luokkatasojen yhteistyötä

tehostettiin ja esiopetusikäiset saatiin mukaan koulun toimintaan täsmällisen suunnittelun avulla. Koulukylä-

hankkeen pienluokista suurin osa oppilaista on tavoitteiden mukaisesti jatkanut alkuopetuksen jälkeen

opiskeluaan normaalikokoisessa yleisopetuksen kolmannessa luokassa. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti

varhaiskasvatus ja esiopetus osana sitä siirtyivät Turussa kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen. Hankkeen

kotisivuilta löytyy muun muassa kuvagalleria hankkeen aikana syntyneistä oppilastöistä.

Kymppiluokalta, nuorisokodista ja yläkouluista innovaattoreita maailmalle – sosiaalisen

oppimisympäristön kehittämishanke

Kirkkopalvelut ry

Sisälähetysseuran oppilaitoksen hankkeen päämääränä oli tukea nuoria, joilla on uhkana jäädä ilman

peruskoulutodistusta ja riskinä syrjäytyä, joutua mielenterveysongelmiin ja rikoskierteeseen. Opiskelijoita

motivoitiin elämään ja opiskeluun sosiaalisella ryhmämenetelmällä ja innovatiivisella opetussuunnitelmalla,

joka kehitettiin Sisälähetysseuran oppilaitoksen, Harjun koulun, Meriluodon koulu, Nuortenkoti Poukaman

ja Paniikkihäiriöyhdistyksen yhteistyönä.

Nuori vantaalainen – aktiivinen vaikuttaja

Vantaan kaupunki, sivistystoimi

27

Nuori vantaalainen -hankkeessa vantaalaisnuoria aktivoitiin koulun sisäiseen ja laajempaankin

yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hankkeen tuloksena oppilaiden, jotka eivät tiedä miten koulun asioihin

voi vaikuttaa, määrä vähentyi vuosien 2006 ja 2010 välillä 10 %:sta 5 %:iin. Ilmapiiri lasten ja nuorten

osallisuutta kohtaan muuttui positiivisemmaksi. Hankkeen aikana oppilaskuntatoiminnasta muodostui

pysyvä rakenne kaikkiin vantaalaisiin peruskouluihin, lukioihin sekä ammattiopisto Variaan. Samoin

alueellista oppilaskuntatoimintaa sekä oppilaskuntien ja nuorisovaltuuston yhteistyötä kehitettiin.

Nuorisovaltuuston kanssa suunniteltiin uutiskirje, joka toimii tiedotteena koulujen oppilaskunnille.

Järjestettiin Vaikuttaja-päivä, joka mahdollisti lapsille ja nuorille tärkeiden asioiden tuomisen kaupungin

päättäjien tietoon. 5–6-vuotiaille järjestettiin kysely päivähoidon laadusta, ja Vaikuttaja-päivillä he saivat

kertoa unelmiensa päiväkodista ja tulevaisuuden Vantaasta. Vaikuttaja-päivä vakiintui vuotuiseksi

tapahtumaksi.

Toimittajakurssi

Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki

Lauttasaaren yhteiskoulun toimittajakurssin tavoitteena oli toimittajan taitojen ohella lisätä nuorten

osallisuutta paikallisessa yhteisössä. Hankkeen ensimmäisinä lukuvuosina nuoret tekivät omaa julkaisuaan

ensin paperisena ja myöhemmin verkkojulkaisuna yhteistyössä peruskoululaisten kanssa. Opettajille

tarjottiin täydennyskoulutusta, ja hankkeen tiimoilta järjestettiin muun muassa Aikakauslehtipäivä.

Viimeisimpänä lukuvuonna kurssin toimintaedellytykset heikkenivät henkilöstömuutosten takia. Kurssi

vakiinnutti kuitenkin paikkansa lukion valinnaisena kurssina, vaikka alkuperäiset tavoitteet ainerajat

ylittävästä opetuksesta eivät enää toteutuneetkaan samassa mittakaavassa.

28

Yhdessä tekeminen

Kuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus”

Savonlinnan kaupunki

Kuvataiteen ”jaettu asiantuntijuus” -hankkeessa opiskelijat ja opettajat pääsivät tiiviiden lyhytkurssien

muodossa tutustumaan eri kuvataidealojen työtapoihin. Lyhytkurssit toteutettiin taiteilijavierailujen

muodossa, joita hankkeen aikana toteutettiin viisi kappaletta. Oppilaitosten välinen yhteistyö syventyi ja

taideopetuksen opetussuunnitelmiin saatiin uusia näkökulmia ja menetelmiä. Hankkeen avulla oppilaitosten

opettajat saivat luontevan mahdollisuuden jakaa asiantuntijuuttaan niin keskenään kuin taiteilijoiden ja

oppijoidenkin kanssa. Katso videolta kuinka oppilaat työskentelevät hankkeessa maalaustensa parissa.

Käsite- ja miellekartat yhteisöllisen tiedonrakentelun työkaluina

Liedon kunta, Paimion kunta

Käsite- ja miellekartat yhteisöllisen tiedonrakentelun työkaluina -hanke toteutettiin samanaikaisesti Liedon ja

Paimion kunnissa. Hankkeessa kehitettiin pedagogisia malleja käsite- ja miellekarttojen hyödyntämiseksi

opetuksessa. Hankkeen tarkemmat tuotokset, mallit ja materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä hankkeen

verkkosivulla.

Käytävä- ja verkkogalleria Oma Huone ja Projektitila Paja

Espoon kaupunki

Hankeen tavoitteena oli luoda uudenlainen koulukulttuuri, jossa oppilailla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa

kouluympäristönsä viihtyvyyteen ja muovata sitä parempaan suuntaan yhdessä muiden oppilaiden ja

opettajien kanssa. Hankkeessa tuotettiin oppilaille onnistumisen elämyksiä nähdyksi tulemisen kautta.

Karakallion koulun oppilaat saivat kuvataide- ja tekstiilitöitään esille käytävä- ja verkkogalleriaan 4–6 viikon

välein vaihtuvien näyttelyiden yhteydessä. Projektitila Paja mahdollisti työskentelyn kuvankäsittely-,

kuvitus-, editointi-, animaatio- ja musiikinteko-ohjelmilla.

Matematiikkakahvila

Eurajoen kunta

Eurajoen lukion Matematiikkakahvilaan voi opiskelija tulla tekemään matematiikan läksyjä tai saamaan

matematiikan tukiopetusta kerran viikossa koulun jälkeen 1–3 tunniksi tarpeen mukaan.

Matematiikkakahvilaa pitävät yllä matematiikan opettajat, myöhemmin myös ylemmän luokka-asteen

opiskelijat. Kahvila on minkä tahansa vuosiluokan opiskelijoiden käytettävissä. Opettajat ja eritaitoiset

oppijat keskustelivat ja oppivat yhdessä oppijoiden lähtökohdista ja tarpeista lähtien. Matematiikan

oppimiselle luotiin innostava ja mielekäs ilmapiiri, ja tarjottiin mahdollisuus keskustella matematiikasta ja

mahdollisista ongelmista sen opiskelussa.

Medialeikki esiopetuksen oppimisympäristönä

Kirkkonummen kunta/Esiopetus

Medialeikki-hankkeen tavoitteina oli lasten oppimisympäristön muuttaminen mediaa tuottavaksi ja

läpäiseväksi niin, että media näkyisi lasten leikeissä ja oppimistehtävissä oppimisvälineenä eikä vain

erillisenä sisällöllisenä osa-alueena. Hankkeessa kehitettiin tältä pohjalta lapsilähtöistä mediakasvatuksen

mallia. Hankkeen aikana tuettiin ja kehitettiin sekä lasten että henkilökunnan valmiuksia hyödyntää erilaisia

median välineitä. Kasvatusyhteisössä kehitettiin mediakulttuuria, jossa mediataidoista muodostui luonteva

osa pedagogista, sosiaalista, fyysistä sekä teknistä ympäristöä.

29

Slämärit

Espoon kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Lemin kunta

Slämärit-hankkeessa pyrittiin vahvistamaan nuorten itsetuntoa ja kehittämään heidän kommunikointi-,

esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan osallistamalla heidät runotekstien kirjoittamiseen ja esitysten valmisteluun

niiden pohjalta. Lauritsalan koulun oppilaat olivat hankkeesta innoissaan ja yhteistyö koulun sisällä sekä

ulkopuolisten tahojen kanssa vakiintui ja kehittyi. Yhteistyö Lemin yhtenäiskoulun kanssa toi hankkeeseen

uusia näkökulmia samoin kuin runovalmentajalta saatu ohjaus. Slämärikuulumiset voit lukea hankkeen

verkkolehdestä.

Taiteen perusopetuksen yleisen ja laajan oppimäärän yhteensovittaminen ja tehostaminen

Joensuun kaupunki

Hankkeessa luotiin kaiken Joensuun kansalaisopistossa järjestettävän taiteen perusopetuksen

kehittämissuunnitelma vuosille 2010–2012. Kehittämissuunnitelmassa ryhmien maksimikokoa hieman

pienennetään ja yleisen oppimäärän tuntimäärät yhtenäistyvät koko toiminta-alueella. Lisäksi opettajilla on

mahdollisuus apuopettajiin erityislasten kohdalla. Yhteistyö koko taiteen perusopetuskentän välillä parani

kunnan sisäisen yhteisen tiedottamisen myötä. Kaiken kaikkiaan tietoisuus opetusjärjestelyiden

vaihtoehdoista parani, kun vaihtoehdoista voitiin informoida kehityssuunnitelman avulla opetusta ostaville

kunnille.

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Sotkamon kunta

Hankkeessa esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöjä muokattiin mahdollistamaan juonellisen opetuksen

toteuttaminen aiempaa paremmin. Luokkahuoneisiin hankittiin sermejä ja muuta varusteistoa, mutta ennen

kaikkea fyysisen oppimisympäristön rajat häivytettiin kuvittelun avulla. Luokat ja päiväkotiryhmät

hyödynsivät vuoden ympäri myös ulkotiloja seikkailuissaan: pihaa, metsää, järven jäätä, saarta ja jokivartta.

Moniammatillinen yhteistyö lisääntyi hankkeen aikana, kun henkilökunta keittäjistä opettajiin osallistui

toimintaan. Juonelliset joulujuhlat ovat yhdistäneet Kontiolahdella koko kylän. Opettajat saivat hankkeen

aikana koulutusta epäsuorista opetusmenetelmistä, jotka osoittautuivat monissa tilanteissa perinteisiä

menetelmiä tehokkaammiksi. Hankkeen tavoitteisiin ja tausta-ajatuksiin voi tutustua esimerkiksi tämän

diaesityksen avulla.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus ja yhteistyöopettajamallin kehittäminen Mäntylässä

Oulun kaupunki opetustoimi

Mäntylän koulun hankkeen tavoitteena oli vuosiluokkiin sitomattoman työtavan kehittäminen osana esi- ja

alkuopetuksen yhteistoimintaa. Hankkeen aikana kehitettiin edelleen koulussa jo olemassa olevaa

yhteistyöopettajamallia. Koulussa toimi luokaton yhteistyöopettaja luokanopettajien, lastentarhanopettajien,

laaja-alaisen erityisopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja yksikön johtajan rinnalla.

Yhteistyöopettajan toimenkuvaan kuului esimerkiksi toiminta talon sisäisenä kouluttajana, lasten oppimisen

tukijana, oppimissuunnitelman laatijana sekä teknologian käytön kehittämisen vastuuhenkilönä.

30

Tekniset oppimisympäristöt

Koulun tai oppilaitoksen verkko-opetuksen kehittäminen

Digitaalinen portfolio ja oppilastyöarkisto taiteen perusopetuksessa

Lapuan kansalaisopisto / Lapuan kaupunki

Hankkeen aikana oppilaat oppivat digitaalivalokuvauksen keinoin dokumentoimaan työskentelyään ja sen

tuloksia, käsittelemään ja arkistoimaan kuvia digitaaliseen oppilastyöarkistoon sekä arvioimaan omaa

työskentelyään ja luomaan taiteen perusopetuksen opinnoistaan digitaalisen portfolion. Myös hankkeessa

työskennelleiden opettajien tieto- ja viestintätekniset taidot lisääntyivät. Hankkeen tuloksena

digitaalivalokuvauksen opetus on vakiintunut kuvataidekoulun lähes kaikkien oppilasryhmien opetukseen

samoin kuin työskentelyn dokumentointikin. Kuvataidekoulun oppilaiden vuosittainen itsearviointi

toteutetaan Picasa-arkistointiohjelman avulla kuvalliskirjallisena koostesivuna. Näistä koostesivuista

rakentuu vähitellen oppilaan oma portfolio.

Lahjakkaiden lukiolaisten venäjän verkkokurssi yhteistyössä Moskovan kanssa

Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, Lappeenranta

Hankkeessa haluttiin vastata lahjakkaiden venäjän opiskelijoiden oppimistarpeisiin lukiossa

yhteistoiminnallista oppimista kehittämällä, lukiolaisten tuomisella kansainväliseen oppimisympäristöön

sekä liittämällä verkostoitumiseen perustuva toimintakulttuuri osaksi lukion opetustoimintaa. Hankkeen

aikana toteutettiin myös verkkokurssi, joka on nyt osa Itä-Suomen koulun opetussuunnitelmaa.

Lukemaan oppiminen kirjoittamisen avulla; Tragetonin menetelmä

Espoon kaupunki

Hankkeessa luotiin suomen kieleen sovellettu Tragetonin lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen työtapa,

joka niveltyy esi- ja alkuopetuksen sekä äidinkielen opetussuunnitelmaan. Hankkeen aikana havainnoitiin ja

dokumentoitiin kokeilukoulujen oppilaiden oppimisprosessia ja tuotoksia. Lukemaan oppimisen taidossa

havaittiin selkeää kehitystä kokeilukoulujen Allu-tuloksia vertaillessa. Hankkeen tiimoilta tehtiin seitsemän

pro gradu -tutkielmaa ja kaksi kandidaatin tutkielmaa. Osa espoolaiskouluista tulee hankkeen jäljiltä

liittämään uudistettavaan yksikkökohtaiseen OPS:aan Trageton-työtavan käytön.

Musiikkiteknologisen oppimisympäristön jatkokehityshanke

Espoon musiikkiopisto

Espoon musiikkiopiston hankkeessa kehitettiin äänityskäytäntöjä sekä äänitteiden siirtoa, jakamista ja

arviointia osana soittotuntien arkea. Oppilaita kannustettiin luovaan ja yhteisölliseen musiikin tuottamiseen.

Opettajia ja kotia aktivoitiin hyödyntämään verkkoa yhteydenpidon välineenä. Opettajille ja oppilaille

kehitettiin helposti omaksuttavaa soivan portfolion keruutapaa. Hanke jatkuu TeknoEmo2010-hankkeena.

Suomea sävelin

Linnalan opisto/Linnalan Setlementti ry, Savonlinna

Suomea sävelin hankkeen tavoitteena oli edistää kaikentasoisten (myös lukutaidottomien) suomen

oppijoiden sanaston ja rakenteiden hallintaa musiikin ja auditiivisen kanavan hyödyntämisen kautta.

31

Hankkeessa luotiin kaikille avoin maksuton ja jatkuvasti ylläpidetty sivusto, jonne tuotettiin kuunneltavaksi

20 suomalaista kansanlaulua Linnalan opiston opiskelijoiden ja opettajien esityksinä. Laulujen sanoihin, joita

voi lukea laulua kuunnellessa, liitettiin interaktiivisia sanasto- ja rakenneharjoituksia.

Taikaa! – Taide sosiaalisessa mediassa

Tampereen kaupunki / Hyvinvointipalvelut /Perusopetus

Taikaa!-hankkeessa Kaarilan koulun taito- ja taidepainotteisen 7. luokan oppilaat ryhtyivät dokumentoimaan

koulussa tekemiään teoksia ja koulun ulkopuolisessa ympäristössä tekemiään projekteja digitaalisesti

henkilökohtaisiin blogeihinsa. Ajatuksena oli, että oppilaat voivat opiskella kuvataidetta monipuolisesti

vaihtelevissa ympäristöissä koulussa ja koulun ulkopuolella vaikkapa museoissa. Mukanaan heillä oli

työvälineet ja kamera. Verkkotaidenäyttelyt ja blogit mahdollistivat ulkopuolisten asiantuntijoiden ohjauksen

ja kommentoinnin hankkeen aikana. Oppilaiden blogit ja lisätietoa hankkeesta löytyvät hankkeen

kotisivuilta.

Älytaulun mahdollisuudet perusopetuksen luokilla 1–6

Kuopion kaupunki

Hankkeessa pyrittiin monipuolistamaan ja kehittämään tieto- ja viestintätekniikan pedagogisia käytänteitä

oppijalähtöisestä näkökulmasta. Hankkeen tuloksena älytaulun käyttö on vakiintunut osaksi jokapäiväistä

opetusta niissä luokissa, joista älytaulut löytyvät. Oppimateriaaleja jaetaan koululla materiaalipankin kautta.

Interaktiivisen valkotaulun käyttö on motivoinut oppilaita ja rohkaissut heitä osallistumaan opetukseen.

Taulu mahdollistaa monipuolisemman havainnollistamisen ja tuo opetukseen uusia ulottuvuuksia.

Hankkeeseen liittyviä artikkeleita, lehtijuttuja ynnä muuta on luettavissa hankkeen verkkosivuilta.

32

Koulujen yhteinen verkko-opetus

ISOverstaan virtuaaliluokka

Kuopion kaupunki

Hankeen tarkoituksena oli turvata ISOverstaan virtuaaliluokkapalveluilla tasa-arvoisten ja monipuolisten

opetuspalveluiden saatavuus erityisesti pienissä lukioissa. Kaikille hankekouluille hankittiin tuotantoluokka

sekä Virtuaaliope-käyttöliittymä opetuksen laadukkaaseen lähettämiseen ja tallentamiseen. Koulut tuottivat

tallenteita sekä oman lukion että muiden koulujen käyttöön. ISOverstaan avoimessa opetustarjonnassa oli

lukuvuonna 2008–2009 yhteensä 34 virtuaaliluokkakurssia. Virtuaaliluokkaa hyödynnettiin lisäksi

opiskelijoiden ohjauksessa ja tukiopetuksessa. Samalla edistettiin opiskelijoiden vuorovaikutusta verkko-

oppimistilanteissa. Virtuaaliluokkapalveluiden hyödyntäminen monimediaisen oppimateriaalin tuottamiseksi

käynnistyi esimerkiksi siten, että opettajat liittivät tuotantoluokassa tallennettuja videotuokioita Moodle-

kursseihin. Virtuaaliluokkaa hyödynnettiin myös opettajien täydennyskoulutuksessa.

Virtuaaliluokkahankkeen omat sivut löytyvät täältä.

KEKE-työkalu

Oulun kaupunki/opetustoimi

Hankkeessa kehitettiin kouluille kestävän kehityksen työkalu, KEKE-työkalu. Hankkeen aikana KEKE-

työkalua kehitettiin yhtenäistämällä työkalun rakenne oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerien kanssa.

Työkalun käyttöä varten tuotettiin ja tuotetaan jatkossakin tukimateriaalia. Työkalun arviointia kehitettiin

niin, että koulut voivat vuosittain arvioida kestävän kehityksen toimintasuunnitelmansa valittujen kohtien

toteutumista. Kaikkien toimenpiteiden arvioinnissa päädyttiin hyödyntämään kestävän kehityksen kriteerien

kotisivuilta löytyvää arviointityökalua. KEKE-työkalun hallinnan kautta voidaan tutkia kouluittain ja

kunnittain tehtyjen kestävän kehityksen toimintasuunnitelmien tasoa.

Paikkaoppi

Joensuun kaupunki / Koulutustoimi , Turun kaupunki/Opetustoimi

PaikkaOppi on paikkatiedon opetusta tukeva verkkopohjainen oppimisympäristö. Se tarjoaa koulujen

käyttöön monipuolisia työkaluja, aineistoja ja tehtäviä paikkatietotaitojen perusteiden opetukseen sekä oman

lähiympäristön tutkimukseen paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Hankkeessa luotiin yhteistä, koko Suomen

kattavaa lukiokoulutuksen ja perusopetuksen paikkatieto-opetuksen portaalia. PaikkaOpissa on mukana

kartta-alustan lisäksi myös wikityökirja, jonne opiskelijat voivat tallentaa omia töitään. Kartta-alustan avulla

voidaan tehdä monenlaisia ja eri oppiaineissa tapahtuvia paikkatietoon liittyviä töitä helposti ja

nykyaikaisesti. Aineistoa palveluun tuottivat muun muassa Maanmittauslaitos ja Geodeettinen laitos.

Paikkaopin kotisivut löytyvät täältä.

Sodankylän etäkoulu

Sodankylän kunta

Sodankylän etäkoulu -hankkeessa luotiin mahdollisuus järjestää A2-kielten opetusta etäopetuksena

Learnlinkin avulla ja kehitettiin muita jo osin vanhentuneita etäopetuksen muotoja. Etäopetusta voidaan

hyödyntää sellaisten oppilaiden opetuksessa, jotka eivät väliaikaisesti syystä tai toisesta pysty osallistumaan

kontaktiopetukseen. Etäopetuksen laatua ja tavoittavuutta parantamalla pyrittiin myös vähentämään

matkustus- ja kuljetuskustannuksia sekä niiden aiheuttamia haittoja.

33

Tieto haltuun: Tietopalvelujen ja tiedonhankinnan kehittäminen verkostoituvassa lukio-

opetuksessa

Tampereen kaupunki

Tieto haltuun -hankkeessa Tampereen lukiot liitettiin toisen asteen TOKI-tietopalveluun ja sen myötä

kehitettiin toisen asteen koulutukseen toimivia kirjasto- ja tietopalveluita. Kehittämiskohteina olivat

erityisesti oppilaitoskirjastojen virtuaaliset toiminnot. Lukioden kirjastoihin tarjottiin esimerkiksi

informaatikon palveluita. Hanke tarjosi lukion oppilaille ja opettajille tiedonhankintakoulutusta ja tiedonhaun

oppimateriaaleja sekä opettajille oppaan tiedonhakuun. Hankkeessa järjestettiin myös pilottikursseja

sosiaalisen median hyödyntämisestä opetuksessa. Hankkeella on kotisivut, jotka tarjoavat tarkempaa tietoa

hankeen toiminnasta.

Tin Whistle Net Mates

Porin kaupungin koulutusvirasto

Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön uusi musiikinopetuksen oppimisympäristö Tin Whistle Net Mates -

sivustolla ja monipuolistaa muusikinopetusta uusia internetpohjaisia musiikinopetuksen välineitä

kehittämällä. Sivustolle saatiin 20 suomalaista ja 11 irlantilaista kansanlaulua sekä laulettuina että

karaokeversioina. Lisäksi sivustolle luotiin tinapilli-, kantele-, kitara-, bassokitara-, rumpu- ja pianokoulut.

Oppilaat oppivat käyttämään internettiä soiton ja laulun opiskelussa niin musiikkitunneilla kuin kotona

harjoitellessaankin. Oppilaat harjoittelivat kansanlauluja kotonaan ja osallistuivat kansanlaulukilpailuun.

Hankkeen tarjolla olevaan materiaaliin pääsee tutustumaan vierailijatunnuksin täällä.

Vinkkiverkko perusopetuksessa

Kotkan kaupunki/Lasten ja nuorten palvelut/Opetustoimi

Vinkkiverkko perusopetuksessa -hankeen tavoitteena oli luoda verkostomaisesti toimiva virtuaalinen

mediakeskus. Hankkeessa pyrittiin verkostoitumalla, vastaamalla kysymyksiin ja jakamalla vinkkejä

verkkopedagogiikan, mediakasvatuksen ja opetusteknologian alueella tukemaan vastavuoroisesti osaamisen

uudistumista ja verkottuvaa työkulttuuria koulussa. Lisäksi hankkeessa levitettiin ja välitettiin hyviä ideoita,

muissa verkostoissa kehitettyjä toimintatapoja ja tarjottiin julkaisupaikka alueen kouluväen omille

tuotoksille. Lisätietoa tarjoavat hankkeen kotisivut.

34

Mobiiliteknologia

eTaitava ohjauksen uusilla urilla

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Hankkeessa hyödynnettiin ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen tarpeisiin kehitettyä eTaitava-

työkalua, joka koostuu matkapuhelimessa toimivista mobiilisovelluksista sekä eTaitava-verkkopalvelusta.

Hankkeessa mukana olleet opettajat eivät pitäneet pelkkiä eTaitavassa annettuja opiskelijoiden vastauksia

riittävinä opiskelijoiden kehityksen tai mahdollisten ongelmien kartoittamiseen. Vaikka kokeilussa ei tämän

kaltaista työkalua koettu riittäväksi ainoana oppilaan ohjauksen työkaluna, nähtiin eTaitavassa potentiaalia

oppimispäiväkirjan korvaajana sekä kauempana asuvien opiskelijoiden ohjauksen apuvälineenä.

Meidän koulu 2.0

Lempäälän kunta

Meidän koulu 2.0 -hankkeessa vertailtiin Moodlen mobiilioppimislisäosa MLE-Moodlen pedagogista

käytettävyyttä kaupalliseen Opit+Binder -kokonaisuuteen. Yhdistelmiä kokeiltiin muun muassa

metsäopetuspolulla, museo-opetuksessa, metsässä suoritetussa biologian kokeessa ja vapaassa

havainnoinnissa mobiililaitteiden avulla. Hankkeessa testattiin myös miniläppäreitä ja Moodlea

tavanomaisen luokkahuoneopetuksen monipuolistajana. Kokeilusta tehtiin raportti, joka löytyy hankkeen

kotisivulta. Lisäksi laadittiin erilaisia arviointeja kuten Lempäälän peruskoulun sekä lukion toiminnan

arviointi. Käytetyt metodit ja työkalut dokumentoitiin hankesivuille muidenkin käyttöön.

MOBI – Mobiilit oppisisällöt uusissa oppimisympäristöissä

Oulun kaupunki

MOBI-hankkeessa mallinnettiin mobiililaitteissa käytettävän monikanavaisen median tuottamista, jotta

opiskelumahdollisuuksia ilman kiinteää verkkoyhteyttä pystyttäisiin laajentamaan. Hankkeessa mallinnettiin

opiskelun laaja-alaisempaa mobiiliutta, huomioitiin erilaiset oppijat sekä joustavuuden lisääminen. Lisäksi

tuotettiin oppimisohjelmia, jotka mallintavat mobiilioppimista ja ovat sovellettavissa monenlaisen

oppimateriaalin tuottamiseen. Opettajat saivat koulutusta oppimateriaalien käsikirjoitusten tekemiseen.

Alusta asti hankkeessa huomioitiin myös tekninen toteutus ja materiaalien toimivuus mobiililaitteissa.

Hankkeessa tuotettiin oppimisen malli, jossa opiskelija ei ole vain vastaanottaja vaan myös aktiivinen

toimija. Opiskelijoiden tuottamaa materiaalia on nähtävissä hankkeen sivuilla.

Opintojen ohjauksen mobiiliratkaisun kehittäminen

Helsingin kauppaoppilaitos Oy

Hankkeen tavoitteena oli kohdentaa mobiilisovellus ryhmänohjauksen ja työssäoppimisen toimintavälineeksi

sekä varmistaa yhteydenpito opiskelijan matkaviestimeen sijoitettavan sovellusohjelman kautta. Hankkeessa

kokeiltiin mobiilisovellus eTaitavaa opiskelijaryhmien opintojen ohjauksessa. Opiskelijoiden tarkoitus oli

vastata heidän matkapuhelimeensa lähetettyihin opintojen ohjaukseen liittyviin kysymyksiin. eTaitavaa

kokeiltiin myös työssäoppimisen yhteydessä. Sekä opintojen ohjauksen että työssäoppimisen osalta

opiskelijan vastaaminen kysymyksiin eTaitavan kautta matkapuhelimella oli vähäistä, eikä eTaitavan käyttö

vakiintunut oppilaitoksen käytännöksi työssäoppimisessa tai opintojen ohjauksessa.

Tietoa ja turvaa verkosta

Turun kaupunki

Tietoa ja turvaa verkosta -hankkeessa testattiin ja hyödynnettiin uuden tietotekniikan välineitä

vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa sekä tutkittiin näiden yleisyyttä ja toimivuutta. TietuWikiksi nimetty

35

nuorekas sivusto toteutti monin tavoin tavoitteensa pilottina, mutta osoitti samalla liiallisen teknisen

avoimuuden ongelmat. Erilaisia välineitä (verkkokokousjärjestelmät, blogit, wikit ynnä muut) testattiin niin

oppilaiden kanssa kuin esimerkiksi työryhmän jäsenten keskinäisessä viestinnässä onnistuneesti. Yhteistyö

koulujen ja eri hallinnonalojen välillä toimi hyvin koko hankkeen ajan, ja näin syntyneitä yhteyksiä voidaan

pitää pysyvinä. Somekurssin toiminnan on tarkoitus jatkua kaupungin pysyvänä toimintana ja yhteistyössä

muiden hankkeiden kanssa levitä myös kansalliselle tasolle. Lisätietoa hankkeesta tarjoavat hankkeen

kotisivut.

36

Fyysiset oppimisympäristöt

Jyväskylän käsityökoulun oppimisympäristön kunnostus

Jyväskylän kaupunki

Hankkeessa kehitettiin käsityökoulun oppimisympäristöä siten, että se tukee opetussuunnitelmaa,

mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen, kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen sekä mahdollistaa hyvät

työskentelyolosuhteet. Hankkeen tuloksena oppimisympäristö parantui: työskentelytilat ovat toimivat,

virikkeelliset ja muunneltavat. Sijainti kahdessa kerroksessa rauhoitti työskentelyä, verstastilojen

avautuminen katutasoon helpotti tavarankuljetusta ja antoi mahdollisuuden ulkona työskentelyyn. Nyt

käytössä on monipuolinen opetusvälineistö. Tilat ovat päivisin ammatillisen lisäkoulutuksen ja iltaisin

taiteiden perusopetuksen käytössä.

Kolme tietä yhteisöllisyyteen

Rovaniemen kaupunki

Kolme tietä yhteisöllisyyteen -hankkeessa rakennettiin kolme erilaista oppimisympäristöä. Merkittävin näistä

on kyläpiha, koulun etupihalla sijaitseva toiminnalliseen oppimiseen aktivoiva oppimisympäristö. Pihalle

asennettiin kiinteät pöydät, penkkejä, palkintopalli sekä teatterinurkkaus. Lisäksi pihalle rakennettiin

matemaattinen toimintaympäristö kolmiulotteisista veistoksista aurinkokellosta sekä asfalttiin maalatuista

geometrisista kuvioista. Kyläpihasta muodostui tärkeä yhteisöllisyyttä lisäävä oppimisympäristö. Toisen

uuden oppimisympäristön, taideakvaarion, vetovastuu oli oppilaskunnalla, ja koulun ala-aulaan muodostui

sohvaelementtien hankinnan myötä yhteisöllinen kohtaamis- ja kokoontumispaikka. Kolmas rakennettu

oppimisympäristö oli virtuaaliluokka, fyysisesti normaali luokkatila, jonka toteutuksessa keskeistä oli

muuntuvuus pedagogiikan ehdoilla sekä teknologian hyödyntäminen.

OIVALLA! – Lintulammen koulun oppimisympäristöhanke

Oulun kaupunki / Lintulammen koulu

OIVALLA!-hankkeessa Lintulammen koulun oppimisympäristöä kehitettiin viihtyisämmäksi kestävän

kehityksen hengessä. Hanke rakentui taitelijakummien pitämien työpajojen ja laajaan

yhteistyökumppaneiden verkoston pohjalle. Työpajatoiminta sijoittui niin kouluun kuin sen ulkopuolellekin.

Leirikoulut sekä vierailukäynnit eri museoissa ja yhteistyökumppaneiden luona tukivat opetusta. Suurin ja

näkyvin saavutus oli Luovuusluokka, jossa perinteinen luokkahuone sai oppilaiden, taiteilijakummien ja

yhteistyökumppaneiden yhteisponnistuksin uuden ja erilaisen kokonaisilmeen. Luokasta tuli koko koulun

ylpeys. Kaikkien oppilaiden yhteinen saavutus oli koulun portaikon seinää koristava 13 metriä pitkä

räsymatto, johon jokainen oppilas sai kutoa oman pätkänsä omista kuteistaan. Oppilaat osallistuivat pihan

suunnitteluun arkkitehdin ohjauksessa ja erilaisissa työpajoissa. Lue täältä tarkempi kertomus hankkeen

kulusta.

Oppimisen vuodenajat ulkokoulussa

Hankasalmen kunta

Oppimisen vuodenajat ulkokoulussa -hankkeessa rakennettiin liikuntaympäristö, joka houkuttelee

liikkumaan ja tukee vertaisliikuttajien työtä. Luokkahuoneopiskelua täydennettiin etenkin taito- ja

taideaineiden osalta ulkokouluopiskelulla. Materiaalien osalta hyödynnettiin luonnonmateriaaleja. Hankkeen

aikana toteutettiin kolme ympäristö- eli pihapäivää sekä ympäristöviikko, joiden tavoitteena oli koko

koulukeskuksen väen kesken lähiympäristöstä nauttimalla tukea kestävän kehityksen ideaa ja vaikuttaa

37

koulun käytänteisiin. Yhteiset teemapäivät ja tekemisen lisääminen edistivät vertaisohjaamista, sosiaalista

oppimista sekä tutustumista yli ikärajojen.

Kilpikonnasta gepardiksi – innostu ja liiku kanssamme

Jyväskylän kaupunki

Kilpikonnasta gepardiksi -hankkeen päätavoite oli oppilaiden liikunnallisen aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden

lisääminen välitunti- ja iltapäiväliikunnan avulla. Fyysisen oppimisympäristön muokkaus

virikkeellisemmäksi ja motivoivaksi sai heti suuren joukon oppilaita innostumaan välituntiliikunnasta.

Liikunnanopetus koulun lähiympäristössä monipuolistui hurjasti, ja liikuntatunneilla saamiensa virikkeiden

avulla oppilaiden oli helppo aloittaa omatoiminen välituntiliikunta. Oppilaskunta valitsi halukkaiden

oppilaiden omien hakemusten perusteella kymmenen liikkuvaksia, joiden toimenkuva oli välituntiliikunnan

suunnittelu, organisointi ja toteutus. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin peliareenan ja pururadan avajaiset,

jalkapalloturnaus, viestijuoksu, Unicef-kävely sekä yhteistyötä JJK:n junioreiden kanssa.

Vaikeasti kommunikaatiovammaisten aisti- ja oppimistilan kehittäminen

Porin kaupungin opetusvirasto

Hankkeessa pommisuojaksi kutsuttu tila muutettiin monipuoliseksi multisensoriseksi tilaksi tekstiilein, valo-,

ääni- ja kuvateknisin laittein sekä aktivointimateriaalein. Tilasta tehtiin erilaisiin tarkoituksiin muokkaantuva

esimerkiksi tilaa rajaavien verhojen avulla. Rakennetut tilat olivat UV-maalien ja -valon avulla muotojen

hahmottamista ja näköaistia kehittävä musta tila, aisteja aktivoiva sateenkaaritila sekä rentoutumiseen

tarkoitettu valkoinen tila. Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Aistitilan syntyä ja eri

tilojen ominaisuuksia esitellään tarkemmin Koivulan erityiskoulun diaesityksessä.