VUOSIKERTOMUS 2007 · 2017. 4. 17. · • Tavoi TTeena Taloudellsiuus 28 haas Tavai ja...

V U O S I K E R T O M U S 2007

3 KOhTI STRaTEgISTa TahTOTIlaa •Tehokkaampaajakansainvälisempää veroTusTyöTä

4 pääjohTajankaTsauS

6 kehiTTyväjayhTeisTyökykyinenorganisaaTio •perusTehTävä,ToiminTa-ajaTusjaarvoT •asiakasTyyTyväisyysTuTkimukseTkerTovaT TyyTyväisyydesTäverohallinnonpalveluihin •verohallinTomuuToksessa

11 hyvääpalveluajakohdenneTTuavalvonTaa •verohallinTohuolehTiiyhTeiskunnan VEROTUlOISTa

•veronmaksajiaohjaTaanverkkoon •perusvalvonTavarmisTaaveroTuloT •eriTyisvalvonTaTorjuuTalousrikollisuuTTa jaharmaaTaTalouTTa

20 veroTusTakehiTeTäänkusTannusTehokkaasTi •auTomaaTTisiaToiminTojajaTapauskohTaisTa valvonTaa •TurvallisuuspainopisTeenä •ajankohTaisTaveroTuksessa2007 •TavoiTTeenaTaloudellisuus

28 haasTaviajayhTeiskunnallisesTimerkiTTäviä TyöTehTäviä

•verohallinnonhenkilösTövuonna2007 •sysTemaaTTisTaosaamisenkehiTTämisTä •kouluTuksiinosallisTuTTiinahkerasTi •TyöTyyTyväisyysTuTkimuksenarvosanaT paranivaTedelleen •uusiapalveluiTajajärjesTelmiä henkilösTöhallinToon

•inTraneT-palveluuudisTui

33 johToryhmäTjaneuvoTTelukunTa

Sisällysluettelo

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 3

Verohallinnon strategia uudistettiin toukokuussa 2007. Päivitetty strategia nou-dattaa vuonna 2003 tehtyjä linjauksia, mutta esimerkiksi henkilöstöosuutta on laajennettu.

Tämä vuosikertomus kertoo, kuinka strategia näkyy verohallinnossa käytännössä. Käsiteltävät asiat on ryhmitelty sen mukaan, miten ne vievät meitä kohti vero-hallinnon strategista tahtotilaa.

Tehokkaampaa ja kansainvälisempää verotustyötä

Suomen valtionhallinnon tuottavuusohjelma vaikuttaa huomattavasti myös vero-hallinnon toimintaan. Verohallinnon suunnitelmallinen tuottavuustyö alkoi keväällä 2003, jolloin laadittiin verohallinnon strategisen kehittämisen suunnitelma. Suun-nitelmassa otettiin kantaa mm. verotusprosessien kehittämiseen, lainsäädäntö-tarpeisiin, tietotekniikkaan ja henkilötyövuositavoitteeseen. Myöhemmin suunnitel-masta muotoutui verohallinnon tuottavuusohjelma, jota on päivitetty vuosittain.

Verohallinnossa on tavoiteltu merkittäviä parannuksia toiminnan tuloksellisuu-teen. Verotustyö pyritään tekemään mahdollisimman tehokkaasti, työtä ja kus-tannuksia säästäen. Toiminnan fiskaalinen vaikuttavuus ja asiakaspalvelu eivät kuitenkaan saa heiketä.

Vuosikertomuksesta löydät esimerkkitapauksia siitä, miten verohallinto on parantanut tuottavuuttaan.

Verohallinnot tekevät kansainvälistä yhteistyötä sekä varsinaisessa verotustyössä että toimintansa kehittämiseksi. Yhteistyötä tehdään EU:ssa, kansainvälisissä järjestöissä, kuten IOTA:ssa (Intra-European Organisation of Tax Administrations) ja OECD:ssä, sekä verohallintojen omasta aloitteesta, kuten Pohjoismaiden, Itä-meren maiden ja kahdenvälisessä yhteistyössä.

Perinteistä operatiivisen toiminnan yhteistyötä ovat yhteiset verotarkastus- projektit sekä verotus- ja valvontatietojen vaihtaminen. Uudempaa yhteistyötä on kansainvälisten palvelujen kehittäminen, kuten pohjoismainen verotusportaali www.nordisketax.net.

Toimintansa kehittämiseksi verohallinnot vaihtavat kokemuksiaan ja jakavat parhaita käytäntöjään. Toiminnan kehittämiseen kuuluu myös pyrkimys vero-tuskäytäntöjen ja lainsäädännön tulkintojen yhdenmukaistamiseen, mistä on etua kansainvälisesti toimiville asiakkaillemme. Käytännössä verohallinnot muun muassa laativat yhteisiä suosituksia ja järjestävät koulutustilaisuuksia, virkamies-vaihtoja ja vierailuja.

Vuosikertomuksesta löydät esimerkkitapauksia siitä, miten verohallinto on osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön.

KOhTI STRaTEgISTa TahTOTIlaa

Kohti strategista tahtotilaa

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 74

pääjohTajankaTsaus

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 5

pääjohTajankaTsaus

Verohallinnon onnistumista tehtävissään mitataan usealla eri tavalla. Yksi arvokkaimmista mittareista on asiakkailta saatu palaute. Säännöllisesti tehtävässä asiakastyytyväisyyskyselyssä saimme henkilöasiakkailta arvosanan 8-. Vastaavasti veronsaa-jien antama kokonaisarvosana verohallinnon palveluille oli 8+. Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat asiakaspalveluhenkilöstön pal-velualttiuteen ja ystävällisyyteen sekä ammattitaitoon. Hyvistä arvosanoista huolimatta kilvoittelu tällä saralla on jatkuvaa.

Verohallinto on onnistunut toiminnassaan muutenkin hyvin. Vuodelle 2007 asetetut tulostavoitteet saavutettiin, vaikka samaan aikaan hallinnossa oli käynnissä useita suuria kehityshankkeita.

Suomen hyvä talouskehitys näkyy verotulojen määrässä. Verohallinto keräsi vuonna 2007 verotuloja bruttomääräisesti 59,8 miljardia euroa. Se oli 7,7 prosenttia enemmän kuin edellis-vuonna.

Verohallinto on tehostanut toimintaansa nostamalla henkilö- ja yritysverotuksen automaatioastetta, ottamalla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja. Vuonna 2007 mm. Verokortti verkossa -palvelu vakiintui asiakkaiden käyttöön – jo joka viides verokorttimuutos tehdään verkossa. Verotuksen automaatioastetta on kasvatettu lisäämällä sidosryh-miltä saatavien tietojen määrää ja sähköistämällä tiedonkeruuta. Myös riskianalyysia, valikointia ja valvontaa on kehitetty sekä verotusprosesseja yhtenäistetty.

Kehittämistyön tulokset näkyvät myös verohallinnon hyvässä tuloksellisuus- ja tuottavuuskehityksessä: Henkilötyön vähentä-minen 6062 henkilötyövuodesta lähelle 5900 henkilötyövuotta on huomattava saavutus ja ylittää asetetut tavoitteet. Henkilötyön vähentäminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan merkittävää on työn korkea laatu ja vaikuttavuus. Tämä näkyy muun muassa asiakaspalautteissa. Taloudellisuus ei ole kehittynyt aivan yhtä hyvin, mikä johtuu mm. suurista investoinneista tietoteknisiin hankkeisiin ja palkkakustannusten noususta.

Verohallinnon tuloksellisuustyötä jatketaan. Toimintojen uudelleenjärjestely on saanut lisää vauhtia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen uudeksi verohallintolaiksi. Uuden lain myötä verohallinnon organisaatiota muutetaan siten, että Vero-hallituksesta ja verovirastoista muodostetaan valtiovarainminis-teriön alainen Verohallinto-niminen viranomainen. Uudistuksella lisätään verotuksen yhtenäisyyttä ja mahdollistetaan toimintojen järjestäminen joustavasti.

Nykyisen lainsäädännönkin aikana verohallinto on järjestänyt tehtäviään uudelleen ja osallistunut alueellistamistoimenpiteisiin. Vuoteen 2007 mennessä pääkaupunkiseudulta on siirretty teh-täviä yhteensä 118 henkilötyövuoden verran muualle maahan.

Jokaiseen verovirastoon on myös perustettu yhteisöasiak- kaiden verotuksesta huolehtiva yritysverotoimisto. Suomen

suurimpien yritysten verotuksesta huolehtii valtakunnallinen Konserniverokeskus. Henkilö- ja yrittäjäasiakkaiden verotuk-sesta huolehtivien, pääasiassa maakuntapohjaisten verotoimis-tojen määrä on vuoden 2008 alussa 23. Lapin sekä Oulun ja Kainuun verovirastojen fuusion pohjalta syntyi Pohjois-Suomen verovirasto, joka aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa.

Verohallinnossa tehtävä työ on suurelta osin osaavan ja työ-hönsä sitoutuneen henkilöstön varassa ja siksi on tärkeää, että työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Työhyvinvointi on jatkuvan kehittämisen kohteena, vaikka tehtyjen tutkimusten perusteella tilanne verohallinnossa on hyvä. Vuotuisen henki-löstökyselyn tulokset paranivat edelleen jokaisella osa-alueella vuonna 2007: Yhteenlaskettu työtyytyväisyysindeksi oli vero-hallinnossa 3,4, kun koko valtionhallinnon tulos oli 3,25. Vero- hallinnossa oli tavoitteena myös, että henkilöstön arviot nousisi-vat erityisesti työilmapiirin ja yhteistyön, johtamisen sekä kehit-tymisen tuen osalta. Nämä tavoitteet saavutettiin.

Henkilöstön osaaminen on laadukkaan ja tehokkaan vero-tustyön perusedellytys. Verotuksen rutiinitehtävät vähentyvät verohallinnossa jatkuvasti. Samaan aikaan uusrekrytointi on vähentynyt tuottavuusohjelman vaatimusten takia. Tämä aset-taa suuria haasteita henkilöstön kehittämiselle ja koulutukselle. Verohallinnossa käytettiinkin viime vuonna koulutukseen 12,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden.

Suomen verohallinto on toiminut aktiivisesti myös kansain-välisissä yhteyksissä. Verohallinto on osallistunut mm. kansain-välisten järjestöjen kuten OECD:n, IOTA:n (The Intra-European Organisation of Tax Administrations) ja EU:n toimintaan sekä yhteistyöhön erityisesti Pohjoismaiden ja Itämeren maiden kanssa. Toimintatapoina ovat olleet mm. yhteiset verotarkastus-projektit sekä verotus- ja valvontatietojen vaihtaminen. Uudem-paa yhteistyötä on palvelujen kehittäminen ja kansainvälinen konsultointi.

Lopuksi haluaisin kiittää viime joulukuussa eläkkeelle jää-nyttä pääjohtaja Jukka Tammea. Hänen 17-vuotisen pääjohtaja-kauden aikana hallintoalamaisista tuli asiakkaita, organisaatiota virtaviivaistettiin ja verohallinnosta tuli palkittu sähköisten palve-lujen tarjoaja. Tällä tiellä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Mirjami Laitinenpääjohtaja

Pääjohtajan katsaus

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 76

Kehittyvä ja yhteistyökykyinen organisaatio

Olemme arvostettu ja yhtenäisesti toimiva verotusorganisaatio.

Tarkennamme tehtäväaluettamme ja toimintamme painopisteitä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa.

Toimimme aloitteellisesti myös kansainvälisesti.

ASIAKASTYYTYVäISYYSTUTKIMUS (KOULUArVOSANA)

toteuma 1995 1998 2001 2004 2007

Veronmaksaja-asiakas

henkilöasiakas 7,3 7,7 7,8 7,9 7,9

yritysasiakas ei tutkittu 7,3 7,6 7,8 7,7

Veronsaaja-asiakas - - 8,1 8,1 8,2

kehiTTyväjayhTeisTyökykyinenorganisaaTio

Perustehtävä, toiminta-ajatus ja arvot

Verohallinnon perustehtävä Perustehtävämme on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veron-luonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisenä, oikeaan aikaan ja kustannus-tehokkaasti. Toimitamme verotuksen niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle.

Verohallinnon toiminta-ajatusOikea vero oikeaan aikaan

Verohallinnon arvot Tasapuolisuus, luotettavuus ja korkea ammattitaito

Asiakastyytyväisyystutkimukset kertovat tyytyväisyydestä verohallinnon palveluihin

Verohallitus tutkii kolmen vuoden välein, kuinka tyytyväisiä veronsaajat ja -maksajat ovat verohallinnon palveluihin. Tutki-mustulokset ohjaavat palvelujen kehittämistä. Veronmaksaja-tutkimuksia on tehty vuodesta 1995 ja veronsaajatutkimuksia vuodesta 2001 alkaen. Viimeisimmät tutkimukset tehtiin syksyllä 2007. Oheisessa taulukossa on kuvattu asiakkaiden antamien yleisarvosanojen kehitys.

Sähköiset palvelut ovat veronsaajien suosiossa Veronsaajien tutkimuksessa selvitettiin yli neljänsadan eri veron-saajia edustavan taloushallinnon ammattilaisen mielipiteitä vero-hallinnon palveluista.

Veronsaajien antama kokonaisarvosana verohallinnon pal-veluille oli 8,2, kun tavoitearvosana oli 8,1. Erityisen tyytyväisiä vastaajat olivat Internetissä julkaistuihin veronsaajien verotie- toihin sekä tilitystietojen oikeellisuuteen. Eniten kehitettävää nähtiin verotuskustannusten kohtuullisuudessa sekä kustannus-ten kehityksestä tiedottamisessa.

Sähköiset palvelut ovat veronsaajille yhä tärkeämpiä, ja tietoa

haetaan entistä useammin puhelinpalvelun sijaan Internetistä. Tutkimus kertoikin, että sähköiset palvelut ovat ensimmäistä kertaa puhelinpalveluja suositumpi yhteydenpitotapa verohallin-toon. Esimerkiksi kuntasektorin vastaajista kolme neljäsosaa oli viimeisen kuukauden aikana tarkastellut verotietoja Internetin välityksellä. Aivan kaikkea palvelua ei kuitenkaan haluta verkon välityksellä. Suuri osa vastaajista odottaa edelleen seminaari-tyyppisiä tapaamisia ja koulutusta. Veronmaksajien arvosanat pysyivät hyvinäVuoden 2007 veronmaksajien asiakastyytyväisyystutkimuksen vastaajat poimittiin kaikkien verovirastojen asiakkaista Konserni-verokeskusta lukuun ottamatta. Tutkimuksella selvitettiin muun muassa asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin, koke-muksia eri palvelukanavista (käynti, puhelin ja Internet) ja mieli-kuvia verotoimistosta verrattuna kahteen muuhun organisaatioon.

Henkilöasiakkaat antoivat verohallinnon palveluille yleis-arvosanan 7,9 ja pienyritykset 7,7. Verohallinto jäi hieman jälkeen asetetuista tavoitteista, mutta arvosanat pysyivät vuoden 2004 hyvällä tasolla.

Henkilö- ja yritysasiakkaat pitävät sekä verotoimistojen että valtakunnallisten palvelunumeroiden henkilöstöä palvelualttiina, ystävällisenä, ammattitaitoisena ja asiantuntevana. Tästä huoli-matta asiakkaat toivovat, että henkilöstö ymmärtäisi paremmin asiakkaan ongelmia sekä vastaisi kysymyksiin kansanomaisem-min, ammattikieltä välttäen.

Yritysasiakkaat suhtautuivat kriittisesti verohallinnon kirjal-lisen materiaalin selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Kehittämis-kohteiksi nousivat selvityspyynnöt, veroilmoituksen täyttöoppaat, veroilmoituslomakkeet sekä vuosi-ilmoituksen täyttöohjeet.

Strateginen tahtotila

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 7

Verohallinto muutoksessa

Verohallinnon organisaatioVerohallinto kuuluu valtiovarainministeriön alaisuuteen. Vero-hallintoon kuuluvat Verohallitus, seitsemän alueellista veroviras-toa ja Konserniverokeskus. Alueellisista verovirastoista uusin, Pohjois-Suomen verovirasto, muodostui 1.1.2008, kun Oulun ja Kainuun sekä Lapin verovirastot yhdistyivät.

Verohallitus johtaa verohallintoa. Verohallitus huolehtii siitä, että verotus toimitetaan koko Suomessa yhdenmukaisesti ja oikein. Verohallitus myös vastaa strategisesta suunnittelusta ja tulos- ohjauksesta sekä kehittää verotusprosesseja ja -menettelyjä.

Verovirastot huolehtivat oman maantieteellisen toimialu-eensa asiakkaiden verotuspäätöksistä, verovalvonnasta, maksu-liikenteestä ja asiakaspalvelusta.

Vuoteen 2008 mennessä toiminnot järjestettiin kaikissa verovirastoissa asiakasryhmittäin: yhteisöasiakkaita palveleviin yritysverotoimistoihin ja henkilö- ja yrittäjäasiakkaita palveleviin verotoimistoihin. Asiakkaita palveltiin vuoden 2008 alussa 23 verotoimistossa, 7 yritysverotoimistossa sekä noin 100 muussa toimi- ja palvelupisteessä.

Konserniverokeskuksen toimialueena on koko Suomi. Kon-serniverokeskus huolehtii keskitetysti suomalaisten suuryritysten verotuksesta.

Töitä keskitetään ja siirretäänVerohallinto on tasannut virastojen työmäärää siirtämällä palvelu-, neuvonta- ja tukitehtäviä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen:


• TaloushallinnonpalvelukeskusTurussahuolehtiikoko verohallinnon maksuliikenne- ja kirjanpitotehtävistä. • HenkilöstöhallinnonpalvelukeskukseenHämeenlinnaan ollaan keskittämässä vaiheittain verohallinnon palkan- laskentaa sekä eräitä muita henkilöstöhallinnon tehtäviä.• Yhteyskeskuksethuolehtivatverohallinnonvaltakunnallisesta puhelin- ja Internet-vastauspalvelusta. Yhteyskeskukset toimivat Länsi-Suomen, Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen verovirastoissa. Jyväskylässä sijaitseva Tuotantokeskus huolehtii keskitetysti verotuksen automatisoiduista tehtävistä. Tuotantokeskus hoitaa muun muassa sähköisen tiedonkeruun ja tulostuspalvelut. It-tukipalveluja on keskitetty yhden johdon alle. It-tehtävissä toimi-via henkilöitä siirrettiin organisatorisesti verovirastoista Verohal-litukseen vuoden 2007 alussa.

Myös varsinaisia verotustehtäviä keskitetään ja siirretään. Verovirastot ovat tuottavuussyistä ja tarvittavan asiantunte-muksen turvaamiseksi keskittäneet tiettyjen asiakasryhmien ja verolajien verotuksen vain joihinkin verotoimistoihin ja toimi-pisteisiin.

Verohallinnon töiden ja tehtävien tasaamiseksi verotustehtäviä on tarpeen siirtää myös virastosta toiseen. Vuoden 2007 alussa tuli voimaan verohallintolain muutos, joka antaa Verohallitukselle mahdollisuuden siirtää henkilöverotuksessa verovelvollisryhmän verotus toisen veroviraston alueelle.

Vantaalaisten verotustehtäviä siirrettiin Noin 150 000:n Vantaalla asuvan palkan- ja eläkkeensaajan henkilöverotus siirrettiin vuonna 2007 Pääkaupunkiseudun verotoimistosta Lappiin, Savoon ja Kainuuseen. Siirron tavoitteena oli vähentää työkuormaa ruuhkaisessa Pääkaupunkiseudun verotoimistossa.

Vantaalaiset saivat huhtikuussa esitäytetyn veroilmoituksen tarkistettavakseen Pääkaupunkiseudun verotoimiston sijasta Etelä-Savon, Kainuun tai Meri-Lapin verotoimistosta. Asiakkaat palauttivat tarvittaessa korjatun veroilmoituksen kyseiseen verotoimistoon ja saivat sieltä verotuspäätöksen lokakuun loppuun mennessä.

Asiakkaiden kaikki muut verotusasiat, kuten esimerkiksi kiinteistöverotus, verokorttiasiat ja muutosverotus, hoidettiin kuitenkin Pääkaupunkiseudun verotoimistossa. Sieltä sai myös kaikkea tarvittavaa asiakaspalvelua. Puhelinpalvelu verotuksen toimittaviin vero-toimistoihin järjestettiin niin, että se oli samanhintaista kuin Pääkaupunkiseudun verotoimistoon soitettaessa.

Vantaalaisten verotustehtävien siirto onnistui hyvin, ja samanlainen järjestely on päätetty tehdä myös vuonna 2008.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 78


Pohjois-Suomessa valmistauduttiin virastofuusioonOulun ja Kainuun sekä Lapin verovirastoissa valmistauduttiin virastojen yhdistymiseen Pohjois-Suomen verovirastoksi. Uusi virasto aloitti toimintansa 2008 alussa. Pohjois-Suomen verovi-raston virka-alue kattaa puolet Suomen pinta-alasta.

Yhdistämisen ansiosta Pohjois-Suomen alueen verotus-toiminnot voidaan järjestää entistä kustannustehokkaammin ja kuitenkin hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Henkilöstöä ei uudistuksen johdosta irtisanota eikä työpaikkojen sijainti muutu tavanomaisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelle.

Kohti Verohallinto-nimistä viranomaistaSuomen hallitus hyväksyi 1.11.2007 esityksen, jossa ehdotetaan verohallinnon organisaatiota uudistettavaksi siten, että Verohal-lituksesta ja verovirastoista muodostettaisiin valtiovarainministe-riön alainen Verohallinto-niminen viranomainen. Verohallinnon toimialueena olisi koko maa.

Esityksessä verokannon, perinnän ja tilittämisen tehtävät koottaisiin valtakunnallisesti toimivaltaiseen Veronkantokeskuk-

seen, jossa olisi neljä veronkantoyksikköä ja seitsemän perintä-yksikköä.

Veronsaajien oikeudenvalvonta säädettäisiin kaikkien veron-saajien osalta Verohallinnon tehtäväksi ja toiminto koottaisiin valtakunnallisesti toimivaltaiseen Veronsaajien oikeudenval-vontayksikköön. Lisäksi Verohallintoon kuuluisivat Hallintopal- velu, Tietotekniikkapalvelu ja Tuotantopalvelu, jotka ohjaisivat kaikkia muita Verohallinnon yksikköjä työjärjestyksessä sääde-tyllä tavalla.

Muilta osin verovirastojen ja Verohallituksen toimivalta säi-lyisi, mutta ne käyttäisivät toimivaltaansa Verohallinnon yksik-köinä. Verovirastot olisivat siis nykyiseen tapaan toimivaltaisia omilla maantieteellisillä toimialueillaan. Verovirastot ja niiden eri yksiköt toimittaisivat verotusta ja suorittaisivat verovalvon-taa. Verohallitus johtaisi ja kehittäisi verotuksen toimittamista ja verovalvontaa sekä huolehtisi koko Verohallintoa koskevista suunnittelu-, turvallisuus- ja viestintätehtävistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Pääjohtaja johtaisi sekä Verohallintoa että Vero-hallitusta.

Verohallinto-nimisen viranomaisen muodostaminen on jatkoa aiemmalle organisaation kehittämistyölle. Tavoitteena on, että kun Verohallinto toimii yhtenä valtakunnallisena viranomaisena,

• verotuksenyhtenäisyysparanee• toiminnotvoidaanjärjestääjoustavastijavaltakunnallisesti pääasiassa hallinnon sisäisin ratkaisuin• voidaanerikoistuajaluodaosaamiskeskittymiä• toimintojavoidaanalueellistaajaresurssejakäyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Verohallintolakiuudistuksen toisessa vaiheessa myös varsinai-set verotuksen tehtävät on tarkoitus järjestää valtakunnallisissa yksiköissä hoidettaviksi. Tämä edellyttää kuitenkin vielä muun muassa lainsäädännön muutoksia.

Konserniverokeskuksen asiakaspohjan laajeneminenKonserniverokeskus on kymmenen toimintavuotensa aikana vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpien konsernien ja yhtiöiden verotuksessa. Suuryritysten verotuksen keskittämisen tavoitteena on vastata yritysten kansainvälistymisen lisääntymi-seen liittyviin haasteisiin, yhtenäistää suuryritysten verokohtelua ja lisätä vaikuttavuutta.

Vuoden 2007 aikana keskittämistä jatkettiin siirtämällä tietyt erityisasiakasryhmät ja määrätyn liikevaihtorajan ylittävät konser-nit Konserniverokeskuksen verotettaviksi. Virastoon keskitettiin noin 900 yhtiötä liikevaihdon perusteella sekä seuraavat erityis-asiakasryhmät:

Verohallinto palvelee kautta Suomen. Pohjois-Lapin verotoimiston Ivalon toimipisteen opasteet ovat suomen lisäksi kolmella saamen kielimuodolla.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 9

IOTA (The Intra-European Organisation of Tax Administrations) on verohallintojen yhteistyöorganisaatio. IOTA:an kuuluu 40 verohallintoa Euroopasta. Sen tarkoituksena on lisätä jäsenmaiden vero-hallintojen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua käytännön kysymyksistä sekä tukea jäsenverohallintojen kehitystä.

IOTA-yhteistyötä tehdään asiantuntijaseminaareissa, workshopeissa sekä kiinteissä alakohtaisissa työryhmissä. Esimerkkinä työryhmien toiminnasta veronmaksajille tarjottavaa koulutusta ja palveluita käsittelevä työryhmä ”Area Group Tax Payer

Education and Services” kokoontui vuoden 2007 aikana kahdesti. Azerbaidzhanin Bakussa järjestetyssä kevätkokouksessa esitysten ja keskustelun kohteena olivat verohallintojen kouluille ja oppilaitoksille suuntaamat koulutusohjelmat ja -hankkeet sekä verohallintojen suhteet tiedotusvälineisiin. Suomen verohallinto esitteli Porin seudulla oppilaitosten kanssa tapahtuvaa koulutusyhteistyötä.

Puolivuosittaisten kokoustensa välillä työryhmän jäsenet pyrkivät syventämään yhteistyötä erityisissä alatyöryhmissä (Task Teams), jotka ovat käsitelleet esimerkiksi yhteyskeskustoimintaa sekä esitäytettyjen ja sähköisten veroilmoitusten kehittämistä. Bakun kokouk-sessa nostettiin uusiksi teemoiksi sähköpostiliikenteen hallinta, markkinointi ja julkisuuskuvan parantaminen sekä nuorten veronmak-sajien koulutustarpeet. Suomen verohallinto osallistuu jatkossa ensisijaisesti markkinointiryhmän toimintaan.

Syyskauden kokouksessa Sveitsin Bernissä pääteemoiksi oli valittu asiakkaille suunnatut palveluportaalit, sähköisten palveluiden vaatimat tunnistautumis- ja allekirjoituskeinot sekä uuden teknologian hyödyntäminen viestinnässä. Suomen verohallinto oli juuri ennen Bernin kokousta järjestänyt kansainvälisen Call Centres -seminaarin yhteistyössä yhteyskeskustoiminta-alatyöryhmän kanssa, ja tämän seminaarin tulokset olivat esillä kokouksessa.


Euroopan verohallinnot tekevät yhteistyötä IOTA:ssa

• eurooppayhtiötja-osuuskunnat• julkisestinoteeratutyhtiöt• pankitjavakuutuslaitokset.

Konserniverokeskuksen asiakasyhtiöiden määrä oli vuoden 2008 alussa 4 471 yhtiötä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 1 800 yhtiötä.

Verohallituksen pääjohtaja vaihtuiVerohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi jäi eläkkeelle 1.12.2007. Tammi ehti toimia yli 17 vuoden ajan verohallinnon ylimpänä johtajana.

Valtioneuvosto nimitti pääjohtajan virkaan 1.12.2007 alkaen hallintotieteiden kandidaatin, ylijohtaja Mirjami Laitisen. Laitinen tuli verohallintoon vuonna 1972, ja hänellä on johtamiskoke-musta laajalti koko verohallinnon alalta.

Verohallituksen pääjohtaja johtaa verohallinnon toimintaa ja taloutta sekä vastaa niiden asianmukaisesta järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Hän vastaa myös tulostavoitteiden saavutta-misesta samoin kuin toimintaa ja taloutta koskevasta raportoin-nista. Pääjohtajan tulee seurata verohallinnon toimialan kehitystä sekä ryhtyä toimenpiteisiin tarpeellisten uudistusten ja paran-nusten toteuttamiseksi.

Suomen verohallinto isännöi säännöllisesti kansainvälisiä kokouksia ja seminaareja. Keväällä 2008 Suomessa järjestetyssä IOTA:n Large Taxpayer Treatment and Audit -työryhmän tapaamisessa oli osallistujia lähes 30 Euroopan maasta.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 71 0

Verotuloilla rakennetaan hyvinvointiaVerotulot ovat yhteiskunnan merkittävin tulonlähde. Verotuloilla ylläpidetään ja kehitetään terveydenhuoltoa, koulutusjärjestelmää ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluita.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 1 1

hyvääpalveluajakohdenneTTuavalvonTaa

hyvää palvelua ja kohdennettua valvontaa

Huolehdimme veronsaajien verotuloista toimimalla niin, että veronmaksajat

maksavat veronsa omatoimisesti määräajassa ja oikean määräisenä. Tätä edistääksemme tarjoamme

veronmaksaja-asiakkaille hyvää palvelua ja ennakoivaa ohjausta. Verovalvontamme on kohdennettua.

VErOTULOJEN brUTTOKErTYMäT 2004–2007, MILJOONAA EUrOA

2004 2005 2006 2007 Muutos %

Oma-aloitteiset verot

Työnantaja-suoritukset ja muut oma-aloitteiset verot 25 504,80 26 988,00 28 181,00 30 149,10 7,0

Arvonlisävero 14 514,90 15 587,20 17 035,70 18 104,20 6,3

Maksuunpannut verot 9 838,40 9 802,70 10 278,00 11 532,30 12,2

Kertymä yhteensä 49 858,20 52 377,90 55 494,80 59 785,70 7,7

Kun verohallinnon asiakkaiden palveluja kehitetään, lähtökoh-tana on asiointi- ja palvelutarpeiden minimointi. Tätä verohallinto edistää järjestämällä verotusprosessit sellaisiksi, että asiakasta vaivataan mahdollisimman vähän. Asiakkaat halutaan osaksi verotuksen prosesseja oikean ja oikea-aikaisen tiedon tuottajina ja palveluiden osaavina käyttäjinä. Oikein toimimista tuetaan toi-mivilla ja tarkoituksenmukaisilla palveluilla ja suuntaamalla pal-velutarjontaa sopiville kanaville. Paremmat palvelut helpottavat myös valvontatyötä ja edistävät verotuksen oikeellisuutta.

Verohallinto huolehtii yhteiskunnan verotuloista

Verohallinto kerää veroista ja veronluonteisista maksuista noin 75 prosenttia. Verohallinto kerää verot ja tilittää ne yhteiskunnan palveluja ylläpitäville veronsaajille: valtiolle, kunnille, Kansanelä-kelaitokselle, seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille.


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 71 2


VErOTULOJEN TILITYKSET 2003–2007, MILJOONAA EUrOA

2003 39 227

2004 40 153

2005 41 924

2006 43 693

2007 46 836

TILITYKSET VErONSAAJILLE 2007

Veronsaaja milj. euroa Muutos (%)

Valtio 25 591,6 7,6

ansio- ja pääomatulovero + lähdevero 9 072,5 4,9

yhteisövero 5 288,0 24,4

arvonlisävero 9 105,0 1,4

muut valtion verot 2 126,1 11,4

Kunnat 16 293,5 7,4

kunnallisvero 13 964,5 6,3

yhteisövero 1 473,8 18,0

kiinteistövero 855,2 8,9

Seurakunnat 936,9 5,9

kirkollisvero 818,5 5,6

yhteisövero 118,4 8,1

Kela 3 984,9 4,1

vakuutetun maksut 1 521,6 4,5

työnantajan sotu-maksu 2 463,3 3,9

Metsänhoitomaksut 29,2 6,2

Verot ja maksut yhteensä 46 836,1 7,2

VErONSAAJIEN OSUUDET NETTOVErOKErTYMäSTä 2007

milj. euroa %

Valtio 25 592 54,6

Kunnat 16 294 34,8

Seurakunnat 936,9 2,0

Kela 3 985 8,5

Metsänhoitoyhdistykset 29,2 0,1

VErOTULOJEN brUTTOKErTYMäT 2003–2007, MILJOONAA EUrOA

2003 48 601

2004 49 858

2005 52 378

2006 55 495

2007 59 786

Verotulojen bruttokertymät kasvoivatVerohallinto keräsi vuonna 2007 verotuloja bruttomääräisesti 59,8 miljardia euroa. Se oli 4,3 miljardia euroa eli 7,7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Arvonlisäveron kertymä kasvoi 6,3 prosenttia, mikä vastasi hyvin yksityisen kulutuksen kasvua. Työnantajasuorituksia mak-settiin 25,3 miljardia euroa, missä oli kasvua 4,2 prosenttia. Enna-konpidätysten kasvu, 4,2 prosenttia, alitti selvästi palkkasumman kasvun (5,7 %). Tämä johtuu valtionveron kevennyksistä.

Maksuunpantujen verojen kertymä vuonna 2007 oli 11,5 miljardia euroa. Summa oli 12,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Kasvun tärkein selittäjä olivat yhteisöveron enna-kot (17,9 %), jotka olivat yli puolet maksuunpannuista veroista.

Verotulojen tilitykset kasvoivatKalenterivuonna 2007 veronsaajille tilitettiin kertyneitä verova-roja yhteensä 46,8 miljardia euroa. Tilitykset lisääntyivät 7,2 prosenttia.

Valtion osuus tilityksistä oli 25,6 miljardia euroa, mikä oli 7,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui erityisesti yhteisöveron tuoton hyvästä kehityksestä (24,4 %). Arvonlisäveron nettotuotto kasvoi ainoastaan 1,4 prosenttia. Näinkin alhainen tuoton kasvu johtui alv-palautusten lähes 11 prosentin lisäyksestä.

Kunnille tilitettiin verovaroja yhteensä 16,3 miljardia euroa. Kunnallisveron tuotto kasvoi 6,3 prosenttia, yhteisöveron tuotto 18 prosenttia ja kiinteistöveron 8,9 prosenttia. Seurakunnille tili-tettiin verovaroja yhteensä 936,9 miljoonaa euroa. Kansaneläke-laitokselle tilitettiin veronluonteisia maksuja 3 984,9 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 1 3

VErOJääMIEN KEHITYS 2003–2007, MILJOONAA EUrOA

2003 3 081

2004 3 024

2005 2 991

2006 3 093

2007 3 076

VErOJääMäT VErOLAJEITTAIN 2007

milj. euroa %

Tuloverot ja

niiden ennakot 1 213 39,0

Arvonlisäverot 1 186 39,0

Ennakonpidätykset ja

sosiaaliturvamaksut 630 21,0

Muut verot 46 1,0

Verojäämät vuoden 2007 lopussa kolme miljardia euroaMaksamatta jääneitä veroja eli verojäämiä oli vuoden 2007 lopussa noin 3 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä oli 0,5 prosenttia eli 17 miljoonaa euroa. Tuloveron ja ennakkoveron verojäämät vähenivät 73 miljoonaa euroa. Arvon-lisäveron verojäämät puolestaan kasvoivat 42 miljoonaa euroa. Ennakonpidätysten ja sosiaaliturvamaksujen verojäämiä oli 14 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Vuonna 2007 verojäämiä kerättiin kaikkiaan 1 401 miljoo-naa euroa, mikä on 103 miljoonaa euroa enemmän kuin edellis-vuonna. Verohallinnon omilla toimenpiteillä kerättiin 1 148 mil-joonaa euroa eli 82 prosenttia kaikista maksetuista verojäämistä. Ulosottolaitoksen kautta kertyi 253 miljoonaa euroa.

Verojäämistä 36 prosenttia oli henkilöasiakkailta maksa-matta jääneitä veroja. Näistä suurin osa oli jäännösveroja. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden maksamatta jääneistä veroista lähes kaksi kolmasosaa on arvonlisäveroja ja ennakonpidätyksiä.

Verkkosivut veronsaajien tärkein palvelukanavaVerohallinnon verkkopalvelun Vero.fi:n veronsaajille tarkoitetusta osiosta on tullut veronsaaja-asiakkaiden tärkein palvelukanava. Veronsaajat hakevat sivuilta tietoa kuukausittain maksettavista tilityksistä ja niiden aikatauluista, ennakkotietoja verotulojen suunnittelua varten sekä ohjeita ja tiedotteita. Verotulot vaihtele-vat kuukausittain, mikä johtuu verojen erilaisista eräpäivistä sekä muista maksamiseen ja palauttamiseen vaikuttavista asioista, kuten lomarahoista ja ennakonpalautuksista.

Verkkosivujen ilmettä on vuoden 2007 aikana selkiytetty ja valikoimaan on lisätty rahoituksen suunnittelua tukeva verotulo-jen seurantatilasto. Myös kiinteistöverotilasto uudistettiin tuke-maan kuntien verotulosuunnittelua.

Alueellisia veronsaajatilaisuuksia on tapana järjestää joka kolmas vuosi. Oulun ja Kainuun sekä Lapin verovirastot kutsuivat vuonna 2007 alueensa kunnat ja seurakunnat ajankohtaisse-minaariin, jossa käsiteltiin verotulojen ennakkotietoja ja tulevia veronsaajien asiointipalveluja.

Veronsaajien palvelut kootusti verkkoonVeronsaajille ja sidosryhmille avataan uusi sähköinen palvelu-kanava vuoden 2008 aikana. Aluksi kanava tarjoaa kausitilitys-palvelut, jotka korvaavat nykyiset tilitystulosteet. Myöhemmin palvelu laajenee talouden suunnittelua tukevilla ja verotuskus-tannuksia koskevilla tiedoilla. Palvelun tiedot ovat siirrettävissä asiakkaan laskentajärjestelmiin.

Tavoitteena on luoda verkkoon kattavat asiointipalvelut, joita veronsaaja käyttää asioidessaan verohallinnon kanssa joko veronsaajana, veronmaksajana tai muussa viranomaisroolissa.

Kuntaliitoksia odotettavissa – seuranta helpottuuVuonna 2007 uudistetun kuntajakolain yhtenä tavoitteena on uudistaa kuntarakennetta siten, että kuntien vastuulla olevat palve-lut saavat entistä vahvemman taloudellisen perustan. Kuntaliitok-siin kannustetaan yhdistymisavustuksilla, jotka ovat suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009. Vuoden 2009 alussa onkin tapahtumassa vähintään 30 kuntaliitosta, jotka koskevat yli 90 kuntaa.

Veronsaajien talouden suunnittelua tukeviin palveluihin tulee muutos, joka helpottaa kunta- ja seurakuntaliitosten seurantaa. Kausitilityksessä lasketaan jatkossakin tilitykset niille veron-saajille, joilla on tilityksissä aktiivisia verovuosia ennen liitosta. Tämän jälkeen liittyvien ja vastaanottavien veronsaajien edeltä-vien vuosien tiedot yhdistetään. Menettelyllä varmistetaan veron-saajien verotulotietojen vertailtavuus myös liitoksen jälkeen.


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 71 4


Veronmaksajia ohjataan verkkoon

Verohallinto on strategiansa mukaan edelläkävijä nykyaikaisten palveluja ohjausmuotojen, kuten vuorovaikutteisten verkkopal-veluiden, hyödyntämisessä. Palveluvalikoiman perustana ovat asiakasryhmittäiset palvelut. Verohallinto tarjoaa monipuolisia asiointitapoja ja -kanavia myös yhteistyössä muiden organisaati-oiden kanssa. Ensisijaisina pidetään itsepalveluun perustuvia pal-velumuotoja. Myös toimipisteverkon pitää olla riittävän kattava.

Palvelujen kehittäminen suunnataan etenkin verkkopalve-luihin. Tuottavuus- ja palvelukykytavoitteet saavutetaan kasvat-tamalla omatoimista asiointia informaatiopalveluissa sekä ohjaa-malla asiakas käyttämään asiointitilanteiden kannalta sopivimpia sähköisiä palveluita ja tarvittaessa muita kanavia. Henkilöstön työpanos keskitetään erityistä asiantuntemusta edellyttäviin neu-vonta- ja muihin palveluihin.

Hyvä palvelu lähtee sekä palvelujen että asiakkaiden tunte-muksesta. Verohallinto järjesti virastojen esimiehille koulutusta sähköisten palvelujen markkinoinnista.

Vero.fi-palvelun kehittäminen alkoi esiselvitykselläVerohallinnon verkkopalvelu Vero.fi on keskeinen osa verohal-linnon palvelukonseptia. Vero.fi:ssä käytiin vuonna 2007 yli 9,7 miljoonaa kertaa. Palvelun kautta tulleita palautteita ja kysymyk-siä käsiteltiin yli 13 600.

Tämän julkishallinnon neljänneksi suosituimman verkkopal-velun ensimmäisen version julkaisemisesta tulee vuonna 2008 kuluneeksi kymmenen vuotta. Vero.fi -palvelun kehittäminen aloitettiin esiselvityksellä, joka hyväksyttiin marraskuussa 2007. Esiselvityksessä kuvattiin Vero.fi-palvelun tavoitetila ja keskeiset linjaukset sekä lähivuosien kehittämissuunnitelma.

Vero.fi:stä kehitetään kanava, jonka kautta tarjotaan asiakas-ryhmittelyn mukaista tietoa ja ohjausta sekä tilanteisiin kytkettyjä asiointipalveluja. Kehitystyö näkyy asiakkaille viiveellä. Esiselvi-tyksen jälkeen on vuorossa tarkempi määrittelyvaihe, joka alkaa vuonna 2008.

KäYNNIT VErO.fI-PALVELUSSA 2003–2007, KAPPALETTA

2003 3 769 380

2004 4 870 563

2005 6 203 518

2006 7 962 593

2007 9 670 240

INTErNET-PALAUTTEET 2003–2007, KAPPALETTA

2003 10 075

2004 12 246

2005 11 793

2006 13 229

2007 13 630

Verokortteja tehtiin verkossa yli 200 000 kappaletta Verokortti verkossa -palvelu käynnistyi koko valtakunnassa menestyksekkäästi 2.1.2007. Tammikuun aikana palvelussa las-kettiin yli 70 000 verokorttia. Tämä oli 16,3 prosenttia kaikista muutosverokorteista. Koko vuonna Verokortti verkossa saavutti 200 000 verokortin rajan, ja hyvän alun jälkeen verkon osuus kaikista muutetuista verokorteista tasoittui 13 prosenttiin.

Verokortti verkossa -asiakkaat antoivat innokkaasti palau-tetta, ja lähes kolme neljästä kiitti palvelua. Myös kehittämis-ehdotuksia tuli runsaasti, ja palvelun toimintaa muutettiinkin käyttäjien toivomaan suuntaan.

Verokortti verkossa valittiin JulkIT Awards -kilpailussa vuoden 2007 parhaaksi julkishallinnon tietotekniikkahankkeeksi.

Palkka.fi:llä yli 20 000 käyttäjääToisena toimintavuotenaan Palkka.fi vakiinnutti asemansa pien-työnantajien ja kotitalouksien palkanlaskennan hyvänä apulai-sena. Palvelun käyttöönotto laajeni samaan tahtiin kuin edel-lisenäkin vuonna, ja vuoden lopussa Palkka.fi:n käyttäjiksi oli rekisteröitynyt 8 868 yritystä ja 15 812 kotitaloutta.

YTJ valmistautuu sähköiseen osoitteenmuutokseenYritys- ja yhteisötietojärjestelmä laajenee. rakenteilla on yritys-ten ja yhteisöjen sähköinen osoitteenmuutospalvelu. Sen tuloa odotellessa nykyisen YTJ:n info- ja tietopalvelun käyttöliittymä uudistettiin, ja samalla palvelutaso varmistettiin yhä kasvavan käyttäjäjoukon tarpeisiin. Vuonna 2007 YTJ:n tietopalvelussa tehtiin lähes 14,4 miljoonaa yritystietohakua.

Tyvi-asiointi vakiintuuTyvi-palvelun kautta tapahtuva sähköinen ilmoittaminen lisääntyi edellisvuodesta. Täysin sähköisesti verohallinto saa tiedot eläk-keiden ja TVL-korkojen saajista. Osinkojen vuosi-ilmoituksista jo 98 prosenttia ja palkansaajienkin tiedoista 94 prosenttia saapuu sähköisesti. Edellytykset sähköisille arvonlisävero- ja työnantaja-suoritusten valvontailmoituksille paranivat, sillä maksuton palvelu- tarjonta laajentui.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 1 5

Verokortti verkossa -palvelussa asiakas kirjautuu palveluun joko henkilö-kohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan tai sirullisella henkilö-kortilla, täyttää muuttuneet tulo- ja vähennystietonsa ja tilaa lopuksi vero-kortin. Useimmiten uusi verokortti tulee automaattisesti eKirjeenä asiakkaalle tai tämän niin halutessa suoraan työnantajalle.

Aina asiakkaan verokorttia ei voi tehdä automaattisesti, vaan tilaus siirtyy sähköisenä hakemuksena työluettelolle. Tällöin virkailija laskee kortin valmiiksi ja pyytää tarvittaessa asiakkaalta lisätietoja. Valtakunnallisen työluettelomenettelyn ansiosta verokortteja voidaan laskea joustavasti siellä, missä on vapaita työntekijöitä.

Muutosverokortti verkon kautta tehtynä maksaa verohallinnolle 2,13 euroa. Puhelimitse tehty verokortti maksaa 3,27 euroa, asia-kastiskillä tehty 3,85 euroa ja postitetulla lomakkeella tehty 4,66 euroa. Muutosverokortteja tehdään vuodessa noin 1,5 miljoonaa. Vuoden 2008 tavoitteena on, että 25 prosenttia muutosverokorteista tehtäisiin verkon kautta.

Verokorttimuutokset edullisemmin verkossa

YTJ:N KAUTTA ANNETUT ILMOITUKSET 2004–2007, KAPPALETTA

2004 2005 2006 2007 Muutos (%)

Perustamisilmoitukset 60 468 64 623 67 377 73 752 9,5

Muutos- ja lopettamisilmoitukset 131 876 129 752 137 378 145 707 6,1

Osoite- tai yhteystietomuutokset 18 496 18 415 19 955 22 030 10,4

Tietopalvelun haut - - 13 586 562 14 398 795 6,0

SäHKöISEN ILMOITTAMISEN TILASTOJA (TYVI) 2004–2007, KAPPALETTA

2004 2005 2006 2007 Muutos (%)

Palvelua käyttäneet yritykset 100 000 120 000 164 000 170 000 4

Valvontailmoitukset 1 219 000 1 963 000 2 373 000 2 780 000 17

Työnantajien vuosi-ilmoitukset (palkansaajien lukumäärä) 3 137 000 3 931 000 4 185 407 4 350 000 4

Tuloveroilmoitukset 8 600 17 500 22 800 30 000 32

Verokorttien suorasiirtopyynnöt (palkansaajien lukumäärä) 3 042 000 3 180 000 3 650 000 3 780 000 4


Seuraava haaste on levittää yrityksille kirjautumiseen tarvittava sähköinen Katso-tunniste.

Yritysten asiointi jakautui vuonna 2007 lähes puoliksi vanho-jen Tyvi-tunnusten (142 000 kpl) ja Katso-tunnisteen (148 000 kpl) välillä. Kansalaisten käytössä olevia verkkopankkitunnuksia (Tupas) käytettiin 534 000 kertaa. Verohallinnon sähköisiin pal-veluihin kirjauduttiin yhteensä 827 000 kertaa.

Veroilmoitus tulossa verkkoon 2008 Verottaja lisäsi vuorovaikutteisuutta myös asiakasohjauksessa. Esitäytetyn veroilmoituksen täyttämistä ohjaava demo sai erin-omaisen vastaanoton. Myös ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä osakeyhtiön veroilmoitusten tueksi rakennettiin demot. Yhdistysten veroilmoittaminen uudistui merkittävästi, ja demon rakentaminen myös sitä varten alkoi.

Verohallinto on rakentamassa Veroilmoitus verkossa -palvelua, jossa asiakas voi täydentää ja korjata esitäytettyä veroilmoi-tustaan sähköisesti. Palvelun ensimmäiseksi vaiheeksi valittiin asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen ilmoittaminen. Palvelu otetaan käyttöön verovuodelta 2007 ja avataan verkossa keväällä 2008. Vuosittain noin 400 000 henkilöä palauttaa veroilmoituksen pelkkien matkakulujen vuoksi.

Verotili otetaan käyttöön vuonna 2010Verotilin rakentaminen jatkui. Verotilin lakipaketti oli lähdössä lausuntokierrokselle, ja valmistelu ja vaikuttavuuslaskelmat val-tiovarainministeriön kanssa jatkuivat. Tietojärjestelmät, asiakas-ohjaus, menettelymuutokset sekä verkkopalvelun mallintaminen etenivät.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 71 6

Kotitalousvähennys erityistarkastelussaKotitalousvähennyksen suosio kasvaa jatkuvasti. Vuoden 2006 verotuksessa vähennyksen saajia oli lähes 250 000. Kotitalous-vähennys olikin henkilöverotuksen valvonnan painopisteenä. Asiakkaiden vähennysvaatimukset tutkittiin laajalti tapauskohtaisessa käsittelyssä ja noin 15 000 asiakkaalta pyydettiin tositteet. Pyrkimyksenä oli muun muassa ohjata oikeaan ilmoittamiseen.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 1 7


PErUSVALVONNASSA TEHDYT MUUTOKSET, MILJOONAA EUrOA

Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi

Verotuksessa tehdyt muutokset 2003 2004 2005 2006

Yhteisöt

tuloihin lisätty 889 641 602 680

tuloista vähennetty 23 76 102 54

Elinkeinoyhtymät


tuloista vähennetty 0,4 0,3 0,8 0,4

Elinkeinonharjoittajat



Maataloudenharjoittajat



Palkan- ja eläkkeensaajat



Arvopaperikauppa (luonnolliset henkilöt)

luovutusvoittoa lisätty 40 98 75 86

luovutusvoittoa vähennetty 8 8 12 12

Verotuksessa tehdyt muutokset Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007

Arvonlisäverotus

maksuunpanot 713 751 821 816

Työnantajasuoritukset

maksuunpanot 366 384 414 338*

* Sisältää ainoastaan kuukausivalvonnan

Perusvalvonta varmistaa verotulot

Perusvalvonta on eri lähteistä saatavien verotukseen vaikuttavien tietojen yhdistelemistä ja vertailua. Perusvalvontaa tehdään vero-tusprosessin kaikissa vaiheissa, ja se kohdistuu kaikkiin verohal-linnon asiakkaisiin. Toiminta on siten verovalvonnan ydinaluetta. Kattavalla perusvalvonnalla varmistetaan verojärjestelmän uskot-tavuus ja turvataan verotulojen kertyminen.

Perusvalvonnan seurauksena verohallinto voi tehdä lisäyksiä ja vähennyksiä asiakkaan verotettavaan tuloon. Muutokset voivat johtua esimerkiksi siitä, että verohallinto saa tietoonsa asiakkaan omasta ilmoituksesta poikkeavaa tuloa.

KOTITALOUSVäHENNYKSEN KäYTTö 2003–2006

2003 2004 2005 2006 Muutos (%)

Kappalemäärä 143 953 177 698 218 967 243 170 11

Keskimääräinen vähennys, euroa 628 622 636 677 6

Vähennys yhteensä, euroa 90 462 000 110 513 000 139 267 000 164 705 000 18

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 71 8


Erityisvalvonta torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta

Erityisvalvontaan kuuluvat verotarkastukset ja muut valikoituihin verohallinnon asiakkaisiin kohdistuvat valvontatoimet. Erityis-valvonta täydentää kaikkiin asiakkaisiin kohdistuvaa verotuksen perusvalvontaa.

Rakennusalan verovalvontahanke käynnistymässäVerohallitus on valmistellut rakennusalan verovalvontahanketta, joka alkaa vuonna 2008 ja kestää vuoteen 2011. raksa-vero-valvontahankkeen painopisteenä ovat ulkomaisten yritysten ja työvoiman valvonnan kehittäminen, harmaan talouden torjunta ja viranomaisyhteistyön parantaminen. Hankkeessa on mukana useita viranomaistahoja ja sidosryhmiä. Hankkeen aikana neu-votaan ja valvotaan myös pientalorakentajia.

Yritysryväshanke edistää kokonaisvaltaista valvontaaYritysrypäiden verovalvontahankkeen tarkoituksena on kokonais-valtaisen verovalvonnan edistäminen ja verotarkastusmenetel-mien kehittäminen. Tässä hankkeessa yritysrypäällä tarkoitetaan saman omistajatahon tai intressipiirin määräysvallassa olevien yhtiöiden joukkoa tai yhtiökeskittymää. Määräysvalta perustuu joko suoraan omistajuuteen tai tosiasiallisen omistajavallan luon-teisen päätösvallan käyttöön samoissa yhtiöissä.

Yksittäisen yhtiön verovalvonnasta vastaa yhteisön kotipai-kan verovirasto ja verotoimisto. Kun samaan yritysrypääseen kuuluvien eri yhtiöiden kotipaikat sijaitsevat usean veroviras-tojen alueella, yksittäisten yritysten verovalvonta hajautuu ja kokonaiskuva yritysrypään toiminnasta jää muodostumatta. Tällainen valvonnan hajaantuminen eri verovirastoille aiheuttaa tehottomuutta niin perus- kuin erityisvalvonnassakin. Harmaan talouden harjoittajien ja heidän muodostamiensa yritysrypäiden on myös havaittu käyttävän tietoisesti hyväksi hajautetun vero-valvonnan heikkouksia.

Hankkeessa yritysrypäisiin kuuluvat yhtiöt tarkastetaan samanaikaisesti, jolloin yhtiöiden keskinäiset sidokset ja liike-toimet saadaan valvottua kokonaisvaltaisesti. Tähänastiset tulok-set osoittavat hankkeessa käytetyn valvontamenetelmän olevan tehokas.

Hanke on alkanut vuonna 2006 ja päättyy vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2007 aikana hankkeessa kohdistettiin tarkas- tuksia yhteensä 72 yritysrypääseen, joista on valmistunut yhteensä 269 tarkastuskertomusta.

Analyysihanke tehostaa tietojen hyödyntämistäVerohallinnon tavoitteena on toteuttaa vaikuttavaa, osuvaa, kustan- nustehokasta, yhdenmukaista ja tasapuolista verovalvontaa. Vero-hallinto kartoittaa valvontatavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä ja torjuu ja vähentää niitä mahdollisimman tehokkaasti.

Asiakkaiden valvonnan tehostamiseksi ja lainkuuliaisuuden (compliance) parantamiseksi Verohallinto kehittää analyysijär-jestelmää, jonka ensimmäisenä käyttöön otettava osuus tukee verotarkastuksen kohdevalintaa.

Analyysijärjestelmän tietovarasto on koko verohallinnon yhtei-nen, ja se koostuu verotusjärjestelmistä poimituista tiedoista sekä ulkopuolisten organisaatioiden luovuttamista vertailutiedoista. Tietokantaa voidaan jatkossa laajentaa uusilla tiedoilla ja järjestel-mään lisätä uusia analysointityökaluja. Niinpä analyysijärjestelmä palvelee tulevaisuudessa myös perusvalvontaa, erikoisperintää sekä muita valvonnan ja riskien hallinnan osa-alueita.

Analyysijärjestelmää on kehitetty vuoden 2006 marras-kuusta lähtien kahdessa peräkkäisessä projektissa. Työ jatkuu edelleen. Järjestelmäkehityksen rinnalla parannetaan yhteisiä työmenetelmiä, jaetaan ja yhtenäistetään osaamista sekä kehi-tetään verotarkastuksen ja kohdevalinnan prosesseja.

Talousrikostorjuntaa viranomaisyhteistyössäViranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke perustuu Valtioneu-voston talousrikostorjuntaohjelmiin. Virke-projektin tehtävänä on • torjuaharmaatatalouttajatalousrikoksiakeräämällä, analysoimalla ja jakamalla eri viranomaisille tietoa talousrikoksista ja talousrikollisuudesta• ylläpitääkokonaiskuvaatalousrikollisuudesta• kerätäviranomaisiltajamuistalähteistätietoa talousrikostorjunnan vaikuttavuudesta• tehdäaloitteitalainsäädäntööntaiviranomaistoiminnan kehittämiseksi• kehittäätalousrikostentorjunnassakäytettäviä menetelmiä ja tietojärjestelmiä.

Eri viranomaiset, kuten verohallinto, ovat sijoittaneet Virke-pro-jektiin virkamiehiä, jotka toimivat projektissa lähettävän viran-omaisen edustajina. Virkamiehet käyttävät projektissa omia toimivaltuuksiaan ja heitä koskevat oman organisaationsa tie-donvaihto- ja salassapitosäännökset.

Virke-projekti on toiminut määräaikaisena projektina vuo-desta 2000 alkaen, ja valtioneuvosto on vahvistanut sen toimin-nan vuoden 2008 loppuun asti. Sisäasiainministeriön asettama työryhmä on valmistellut lakiehdotusta, jonka eräänä tavoitteena on vakinaistaa Virke-projektin toiminta vuoden 2008 jälkeen.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 1 9

VALVONTATOIMENPITEIDEN LUKUMäärä, KAPPALETTA

2005 2006 2007

Alueyksiköt

verotarkastukset 2 990 2 910 2 793

valvontakäynnit 705 588 429

vertailutietotarkastukset 153 95 78

Verotoimistot

verotarkastukset 1 490 1 273 999

valvontakäynnit 776 769 859

vertailutietotarkastukset 21 7 9

Valvontatoimenpiteitä 6 135 5 642 5 167

HArMAAN TALOUDEN TArKASTUKSET (SIS.EDELLISIIN)

2005 2006 2007

Tarkastetuista harmaayrityksiä kpl 808 743 807

Paljastettu harmaa talous milj. euroa

mustia palkkoja 25 30 48

puuttuvaa myyntiä 45 59 48

peiteltyä osinkoa yhtiölle 5 5 6

peiteltyä osinkoa osakkaille 20 24 32

Maksuunpanoesitykset veroa milj. euroa 44 47 58

ennakkoperintä 9 12 17

arvonlisävero 10 15 22

välittömät verot 25 20 19

Tausta-analyyseja ja kartoituksiaVuonna 2007 Virke-projekti tuki eri viranomaisten toimin-taa tekemällä epäillyistä tai selvitettävänä olevista yksittäisistä jutuista ja juttusarjoista tausta-analyyseja, joissa se hyödynsi toimintaansa osallistuvien viranomaisten tietoja. Lisäksi se teki harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä ja esiinty-mismuodoista selvityksiä ja analyyseja, joiden avulla pyrittiin saamaan kokonaiskuva ilmiöiden laajuudesta, toimintameka-nismeista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kartoituksia teh-tiin osin projektin omin voimin, osin yhteistyössä ulkopuolisten, muun muassa eri oppilaitoksia edustavien tutkijoiden kanssa.

Virke-projekti luovutti toimintavuonna eri viranomaisille tietoja 781 jutusta tai juttusarjasta. Virken toimittamia talous-rikollisuuden tilannekuvaraportteja ilmestyi neljä. Lisäksi Virke osallistui talousrikosasiain seurantajärjestelmän kehittämistä koskevaan tutkimukseen sekä kahteen Helsingin kauppakorkea-koulussa tehtyyn arvopaperialan tutkimukseen, toteutti muun muassa Tekesin asiakkaisiin liittyvä konkurssiselvityksen ja EU-autontuojiin liittyvän hankkeen sekä valmisteli viranomaisyhteis-työtä rakennusalan verovalvontahankkeessa.

Harmaan talouden torjumiseksi Suomen verohallinto tekee tiivistä yhteis-työtä muiden EU-maiden kanssa muun muassa simultaanitarkastusten muodossa. Vuonna 2007 perustettiin EU-komission tuella pienryhmiä simultaanitarkastusten aktivoimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi, mikä on selkeästi parantanut lähialueyhteistyötä muun muassa Baltian maiden kanssa. Erityisesti Viron kanssa yhteistyö on sujuvaa, ja maiden kesken on toteutettu useita harmaan talouden simultaanitarkastuksia. Myös käytettyjen autojen kaupan alv-petoksiin liittyvä yhteistyö Saksan kanssa on ollut tuloksellista.

Simultaanitarkastuksia EU-maiden kesken

VErOTArKASTUSTEN PErUSTEELLA MAKSUUNPANTU VErOA, M€

2005 2006 2007

Välitön 205 155 156

Välillinen 49 43 56

Ennakkoperintä 41 46 54

Yhteensä 295 244 266


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 72 0

veroTusTakehiTeTäänkusTannusTehokkaasTi

Verotusta kehitetään kustannustehokkaasti

Järjestämme toimintamme asiakasryhmittäin.

Toimimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa näiden tarpeet huomioon ottaen.

Automaattiset, kustannustehokkaat prosessit vähentävät asiakkaiden asiointitarpeita.

HALLINTO-OIKEUKSIIN SAAPUNEET VErOASIAT 2002–2007, KPL

2002 4 591

2003 4 007

2004 3 498

2005 3 100

2006 2 933

2007 2 506

Automaattisia toimintoja ja tapauskohtaista valvontaa

Verohallinnon strategian mukaisesti verotuksen toimittaminen jakautuu yhtäältä automaattisiin toimintoihin ja toisaalta tapaus-kohtaiseen valvontaan. Verotusta varten tarvittavia tietoja kerä-tään asiakkailta ja sidosryhmiltä yhä laajemmin verkkopalveluilla ja muilla sähköisen tiedonsiirron menettelyillä. Verotusta toimi-tettaessa näitä tietoja tutkitaan ja vertaillaan koneellisesti. Tietoi-hin sovelletaan valikointiehtoja, joiden täyttyessä virkailija tutkii kyseisen asian. Tapauskohtaisessa käsittelyssä voidaan tutkia ja ratkaista esimerkiksi kysymys yritysjärjestelyn veroseuraamuk-sista tai asiakkaan vähennysvaatimuksen oikeellisuudesta.

Toimintojen automatisoinnilla ja valikoinnilla verovalvonta voidaan kohdistaa niihin asioihin, joissa se on verotuksen oikeel-lisuuden ja verotulojen kertymän turvaamiseksi perustelluinta. Verotuksen yhdenmukaisuuden takaamiseksi verohallinto sovel-taa valtakunnallisesti yhtenäisiä valikointiehtoja.

Verotuksen laatua voidaan mitata muun muassa hallinto-oikeuksiin päätyneiden vero-asioiden määrällä. Vuonna 2007 hallinto-oikeuksiin saapui 2 080 välitöntä verotusta ja 426 arvon-lisäverotusta koskevaa asiaa.

Vuosityörytmi tasaa kuormittavuuttaVerohallinnossa on kehitetty verotuksen yhteistä vuosityörytmiä. Vuosityörytmi on verotoimiston henkilöasiakkaan verotustehtä-vien vuotuinen aikataulu ja toimintatapa, joka valmistellaan Vero-hallituksen ja verovirastojen yhteistyönä.

Vuosityörytmillä verotustyön kuormittavuutta tasataan koko vuodelle verohallinnon eri yksiköissä ja niiden välillä sekä paran-

netaan verohallinnon toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Vuosityörytmin avulla työvaiheita voidaan jaksottaa tarkoituk-senmukaisesti. Esimerkiksi asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen luovutusvoittoja selvitellään jo ennakolta, mikä vapauttaa voima- varoja muuhun työhön lopullisen verotuksen kiireimmissä vaiheissa. Yhtenäiset työaikataulut edistävät myös verotuksen yhdenmukaisuutta.

Kymmenen vuotta Tietokarhu-yhteistyötä Verohallitus ostaa yli 2/3 kaikesta hankkimastaan tietojärjestel-mätyöstä Tietokarhu Oy:ltä. Tietokarhu Oy on TietoEnator Oyj:n ja Suomen valtion yhteisyhtiö, jonka kapasiteetista Verohallitus ostaa lähes 99 prosenttia. Tietokarhun ja Verohallituksen välillä on pitkä määräaikainen palvelusopimus, joka päättyy vuoden 2016 lopussa.

Tietokarhu perustettiin laajan tarjouskilpailun jälkeen vuo-den 1998 alussa tilanteessa, jossa verohallinto tarvitsi huomat-tavan määrän lisää systeemityöresursseja. Kymmenen vuoden ikään ehtinyt Tietokarhu on kasvanut niin, että vuonna 2007 henkilökunnan määrä oli keskimäärin 265 henkeä ja liikevaihto 35 miljoonaa euroa.

Yhtiö on täyttänyt valtion sille asettamat tavoitteet, ja vero-tus on voitu vuosittain hoitaa korkealaatuisesti kehittäen samalla jatkuvasti uusia palveluita.


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 2 1


Makedonian verohallintoa kehittämässä

Turvallisuus painopisteenä

Verohallinnossa laadittiin vuonna 2007 suunnitelma turvallisuuden kehittämistoimista vuosina 2007–2009. Turvallisuustyön tarkoi-tuksena on tukea verohallinnon toimintaa ja tavoitteiden saavutta-mista. Siksi lähivuosien kehittämistoimet keskitetäänkin verohal-linnon strategian kannalta tärkeille turvallisuuden osa-alueille, eli

• turvallisuudentarkoituksenmukaiseenorganisointiinja vaatimusten mukaisuuden varmistamiseen• riskiensäännölliseentunnistamiseenjaarviointiin• verotusjärjestelmientoimintavarmuuteen• sähköistenpalveluidentietoturvallisuuteen• asiakkaiden,työntekijöidenjatoimitilojenturvallisuuteen• turvallisuusohjeistuksenja-koulutuksenkehittämiseen.

Vuonna 2007 verohallinnossa kehitettiin turvallisuustyön orga-nisointia. Turvallisuusjohtaja aloitti työnsä Verohallituksessa vuoden alussa, ja verohallintoon perustettiin turvallisuusryhmä. ryhmä valmistelee verohallinnon turvallisuuden kehittämistoi-mia, seuraa verohallinnon turvallisuuden tilaa ja kehittymistä,

tekee pääjohtajalle esityksiä linjausta vaativista tai muuten mer-kittävistä turvallisuusasioista sekä avustaa ja tukee verohallinnon yksiköitä ja hankkeita turvallisuusasioissa.

Turvallisuustyön organisoinnin lisäksi toinen tärkeä kehit-tämisalue oli verohallinnon sähköisten palveluiden tietoturval-lisuus. Vuoden 2007 aikana sähköisille palveluille määriteltiin tietoturvatavoitteet ja aloitettiin säännöllinen raportointi tavoittei-den toteutumisesta.

Ajankohtaista verotuksessa 2007

Esitäytetyn veroilmoituksen toinen kierrosVuonna 2007 henkilöasiakkaiden esitäytetty veroilmoitus oli käytössä toista kertaa. Varallisuusverotuksesta luopumisen vuoksi veroilmoituksella ei enää ollut varojen arvoja koskevia tietoja. Uusia tietoja olivat valmiiksi lasketut rahasto-osuuksien luovutuksista saadut voitot ja tappiot. Uutena asiakasryhmänä esitäytetyn veroilmoituksen sai noin 55 000 ulkomailla asuvaa eläkeläistä. Esitäytetyn veroilmoituksen tietoja korjasi noin 29 prosenttia asiakkaista (edellisenä vuonna noin 32 prosenttia).

Suomen verohallinto osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin yhteistyöprojek-teihin, joilla tuetaan maiden hallintojen kehittämistä EU-jäsenyysehdot täyttäviksi. EU:n projektissa Makedoniassa työskenteli vuoden 2007 aikana kaksi Suomen verohallinnon asiantuntijaa. Heidän tehtäväkenttänään olivat sisäisen ja ulkoisen viestintäkulttuurin kehit-täminen Makedonian verohallinnossa sekä asiakkaiden veronmaksumyönteisyyden lisääminen.

Koko veron ja verotuksen käsite on Makedonian tasavallan kansalaisille varsin vieras asia. Kaikessa viestinnässä oli lähdettävä liikkeelle peruskäsitteiden määrittelystä, osin jopa hallinnon sisällä. Maan hallintokulttuuri aiheutti myös suuria haasteita EU-toimiston asettamien tavoitteiden saavuttamisessa.

Projekti päättyi vuoden 2007 lopussa. Makedonian verohallinto (Public Revenue Office) on ottanut käyttöön useita suomalaisten asiantuntijoiden luomia käytäntöjä. Sikäläinen verohallinto toteuttaa koulutusohjelmia, joissa suomalaisten maahantuomia ja maahan sovittamia hyviä käytäntöjä levitetään ja niiden soveltamista jatketaan. Erityisesti viestinnän kehitystyö sai kiitosta makedonialaisilta.

Kansainvälisen yhteistyön anti on aina kaksisuuntaista. Vaikka suurin osa yhteistyöprojektin annista kulki Suomesta Makedoniaan, myös suomalaiset saivat kokemuksen myötä tuomisia Makedoniasta Suomeen. Yhteyksien ylläpitäminen ja jatkuva edistäminen eri maiden hallintojen välillä on tärkeää myös Suomen verohallinnon oman toimintakulttuurin kehittämisessä.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 72 2


Verotustilanteet kansainvälistyvät Kansainvälisten tilanteiden verotusta on uudistettu muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edellyttämällä tavalla.

ruotsista saatu eläke voidaan ottaa Suomessa huomioon sairausvakuutusmaksua määrättäessä. Sosiaali- ja terveys-ministeriöltä ja ruotsin verohallinnolta vuonna 2007 saatujen selvitysten perusteella eläkkeensaaja ei tästä huolimatta joudu maksamaan kaksinkertaisia maksuja samoista eduista. Euroo-pan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio vuodelta 2006 ei siksi estä sitä, että ruotsin eläke otetaan huomioon sairausvakuutus-maksun maksuperusteena.

ruotsi irtisanoutui elokuussa 2007 pohjoismaisesta perin-nön ja lahjan kaksinkertaisen verotuksen estävästä sopimuk-sesta. Syynä tähän oli se, että ruotsi luopui vuoden 2005 alussa kokonaan perinnön ja lahjan verottamisesta. ruotsilla ei siksi enää ollut tarvetta olla mukana sopimuksessa. Asialla on merkitystä esimerkiksi silloin, jos Suomessa asuva henkilö perii ruotsissa olevaa omaisuutta. Perintöverotus määräytyy nyt yksinomaan Suomen perintö- ja lahjaverolain perusteella.

Vuoden 2007 alussa voimaantulleen lakimuutoksen perus-teella Pohjoismaista ja baltian maista tulevien vuokratyönte-kijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa, jos he oleskelevat Suomessa enintään kuusi kuukautta ja heidän työnantajansa on ulkomainen yritys. Ulkomainen yritys ei kuitenkaan ole vel-vollinen perimään veroa tällaisen vuokratyöntekijän palkkatu-losta. Vuokratyöntekijän on siksi itse huolehdittava verojensa maksamisesta Suomessa ansaitsemastaan palkkatulosta. Sekä ulkomaisen työnantajan että kotimaisen työn teettäjän on ilmoi-tettava Suomen verohallinnolle ulkomaisesta vuokratyöstä.

Vuoden 2007 alussa tuli voimaan myös lainmuutos, jonka perusteella ulkomainen yritys voi hakeutua Suomessa ennak-koperintärekisteriin, vaikkei yrityksellä olisi Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Yrityksen kotipaikan tulee sijaita verosopimusval-tiossa. Suomalainen työn teettäjä on velvollinen perimään 13 prosentin lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksamastaan

työkorvauksesta, mikäli työ on tehty Suomessa. Jos ulkomainen yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin, työn teettäjän ei tarvitse periä maksamastaan työkorvauksesta lähdeveroa.

Euroopan talousalueelta saaduista osingoista maksettu-jen verojen palauttaminen jatkui vuonna 2007. Vuoden aikana palautushakemuksiin annettiin yli 12 000 päätöstä.

Verotuksen muutokset jatkuivatMyös seuraavat asiat aiheuttivat muutoksia verohallinnon menet-telyihin ja tietojärjestelmiin sekä lisäsivät asiakkaiden ohjaustar-vetta. Lainsäädäntömuutokset, jotka lisäävät henkilötyötä vaati-vien tehtävien määrää, heikentävät verohallinnon tuottavuutta.

• Euroopankomissiohyväksyi lokakuussa2007 valmisteve-ron palauttamisen maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä ja sähköstä. Komission hyväksynnän jälkeen verohallinto saattoi aloittaa vuosia 2005 ja 2006 kos-kevien palautushakemusten käsittelyn. Palautuksia saa noin 35 000 maatalouden harjoittajaa.

• Tuloverotuksentapaanmyöskiinteistöverotuksessa luovut-tiin perinteisestä verolipusta, ja sen korvasi verotuspäätös. Kiinteistöverotuspäätökseen liittyy selvitysosa, jossa on tar-kemmat tiedot kiinteistöveron laskentaperusteista.

• Kiinteistönmaapohjanverotusarvojentarkistuksetjatkuivat.Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla otettiin käyttöön uudet tonttihintakartat, joiden perusteella tonttien aluehinnat nou-sivat. Verotusarvoja ei kuitenkaan kerralla nosteta uusien aluehintojen edellyttämälle tasolle.

• Perintö- ja lahjaverotuksen uudistustarpeet olivat edus-kuntavaaleissa vaaliteemana. Perintöverotusta kevennettiin vuoden 2008 alusta voimaan tulevilla veroasteikkomuutok-silla. Lesken ja alaikäisen lapsen saaman perinnön verotusta lievennettiin lisäksi erityisillä vähennyksillä. Yritystoiminnan sukupolvenvaihdosten huojentamiseen liittyvät ratkaisut siir-tyivät tehtäväksi vuonna 2008.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 2 3

Kampaamopalveluiden arvonlisävero aleniSuomi osallistui kokeiluun, jossa EU:n jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa tiettyihin eri-tyisen työvoimavaltaisiin palveluihin. Kokeilu on voimassa 1.1.2007–31.12.2010. Suomessa kokeilun piirissä ovat parturi- ja kampaa-mopalvelut sekä sellaiset pienet korjauspalvelut, jotka kohdistuvat polkupyöriin, kenkiin nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin. Näiden palvelujen verokanta alennettiin 8 prosenttiin. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, mikä vaikutus kohdennetulla arvonlisäveron alentamisella on työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 72 4


Verohallinnon toimitilastrategia vahvistettiin 27.11.2007. Uuden strategian tavoitteena on parantaa toimitilojen yhtenäisyyttä ja tasapuolisuutta koko verohallinnossa. Samanlaista työtä eri puolilla maata tekevien henkilöiden työtilojen tulisi olla samantyyppiset. Toinen keskeinen tavoite on kokonaiskustannusten hallinta. Toimitila-asioiden käsittely keskitetään verohallinnossa samaan tapaan kuin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut.

Valtion tuottavuusohjelma on toimitilojen hallinnalle suuri haaste. Tilakustannusten määrä ei saa nykyisestään kasvaa, ja tehokkuu-den on parannuttava. Tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä siten, että henkilöä kohden tilaa olisi käytössä 25 huoneistoneliömetriä.

Verohallinto toimii ainoastaan vuokratiloissa, joista noin puolet on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa. Verohallinto onkin solminut kumppanuussopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Vuonna 2007 avattiin uusia verotaloja mm. Jyväskylässä ja Oulussa.

Toimitilastrategian tavoitteena yhtenäisyys ja kustannusten hallinta

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 2 5

Tavoitteena taloudellisuus

Verohallinnon nettomenot vuonna 2007 olivat 359,4 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2007 talousarviossa toimintamenoihin oli varattu 342,0 miljoonaa euroa, joten säästöjä käytettiin 17,5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008 siirtyi määrärahaa yhteensä 47,6 miljoonaa euroa.

Toimintamenot Edellisvuoteen verrattuna nimellisarvoiset nettomenot kasvoivat 4,9 prosenttia. Syinä olivat henkilöstömenojen kasvu 2,5 prosen-tilla, atk-menojen kasvu 19 prosentilla, kaluste- ja konehankin-toihin liittyvien menojen kasvu 46,2 prosentilla ja painatusmeno-jen kasvu 17,0 prosentilla. Postitusmenot puolestaan vähenivät 5,5 prosenttia, puhelinmenot 34,6 prosenttia ja kiinteistömenot 0,4 prosenttia.

Henkilöstömenojen kasvu johtui virka- ja työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista sekä työnantajan palkkakilpailu-kykyä parantavista kehittämistoimenpiteistä. Atk-menojen ja painatusmenojen kasvu johtui asiakaspalvelua ja verovalvontaa tukevien kehittämishankkeiden etenemisestä. Kalusto- ja kone-hankintojen kasvun syynä olivat hankinnat, jotka liittyivät hajal-laan sijaitsevien toimitilojen yhdistämiseen ja kunnostamiseen.

TOIMINTAMENOT MENOLAJEITTAIN 2007

Henkilöstömenot 64,8 %

Atk-ohjelmistot, systeemityö

ja laitteet 17,5 %

Kiinteistömenot 7,9 %

Muut menot 5,9 %

Postitus ja painatus 3,9 %


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 72 6


KustannuksetVerohallinnon toiminnan kustannukset olivat yhteensä 356,3 mil-joonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 5,5 prosenttia.

Veronmaksaja-asiakkaittain tarkasteltuna verohallinnon kus-tannukset muodostuivat henkilöasiakkaiden 118,4 miljoonan

PrOSENTTIOSUUDET KUSTANNUKSISTA ASIAKASrYHMITTäIN 2007

Henkilöasiakkaat 33,2

Maatalouden harjoittajat 4,5

Yritysasiakkaat 17,3

Yhteisöasiakkaat 33,9

Muut asiakkaat* 11,1

VErOHALLINNON KUSTANNUKSET 2002–2007, MILJOONAA EUrOA

2003 324

2004 322

2005 326

2006 338

2007 356

VErOHALLINNON VUODEN 2007 NIMELLISArVOISET MENOT (1 000 EUrOA)

2005 2006 2007

Menot

palkkaukset *) 226 369 228 783 234 213

vuokrat 22 485 23 863 24 847

muut kulutusmenot 82 954 91 363 101 696

investoinnit 5 453 3 450 4 132

Yhteensä 337 261 347 458 364 888

Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot

maksullinen toiminta 3 735 3 554 3 846

muu rahoitus 1 039 1 102 1 612

Yhteensä 4 774 4 656 5 458

Nettomenot (+) / -tulot (-) 332 487 342 802 359 430

Talousarvio 349 540 349 237 341 950

Siirtomäärärahakannan muutos 17 053 6 435 -17 480

Siirtomäärärahankanta 31.12. 58 646 65 081 47 601

Henkilöstömäärä (HTV) 6 174 6 062 5 913

* Kelan päivä- ja vanhempainrahat nettoutettu

euron, maatalouden harjoittajien 15,8 miljoonan euron, yritys-asiakkaiden 61,7 miljoonan euron, yhteisöasiakkaiden 120,8 miljoonan euron sekä muiden asiakkaiden 39,6 miljoonan euron kustannuksista.

* ryhmän ”muu asiakas” kustannukset sisältävät tietopalvelu-

asiakkaiden palvelusta ja veronsaajien oikeudenvalvontapalveluista

aiheutuneet kustannukset, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahja-

verotuksen kustannukset sekä muiden pienempien verojen

verottamiskustannukset

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 2 7

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 72 8

Verohallinnon henkilöstö vuonna 2007

Vuoden 2007 lopussa verohallinnossa työskenteli 6 031 henki-löä, mikä oli 1,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuodesta 2003 henkilöstömäärä on vähentynyt keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa.

Verohallinnolle oli asetettu vuoden 2007 henkilöstötavoit-teeksi 6 000 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät 87 henkilötyövuodella tavoitetta enemmän. Henkilötyövuosien määrä oli 5 913, mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Alle 40-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on laskenut kolmen vuoden aikana 23 prosentista alle 20 prosenttiin. Tätäkin suurempi muutos on tapahtunut 35–49-vuotiaiden joukossa. Vuonna 2004 tämän ikäluokan osuus oli vielä 41,7 prosenttia, mutta vuoden 2007 lopussa enää 35,9 prosenttia henkilöstöstä. Vähintään 60-vuotiaiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 450:stä yli 700:aan.

Verohallinnon tavoitteena on nostaa henkilöstön koulutus-tasoa. Tavoite on haasteellinen, koska rekrytointia verohallinnon ulkopuolelta voidaan henkilöstön vähennystavoitteiden vuoksi tehdä vain vähän. Vuoden 2006 lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 34,5 prosenttia ja vuoden 2007 lopussa vain hivenen enemmän, noin 34,8 prosenttia. Samaan aikaan koulu-tustasoindeksi on laskenut hieman.

haastavia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä työtehtäviä

Olemme kilpailukykyinen työnantaja. Kannustavalla johtamisella luomme

edellytykset hyvin toimiville työyhteisöille. Tarjoamme henkilöstölle monipuolisia, haastavia ja yhteis-

kunnallisesti merkittäviä työtehtäviä. Huolehdimme henkilöstömme osaamisesta ja työhyvinvoinnista.

haasTaviajayhTeiskunnallisesTimerkiTTäviäTyöTehTäviä

HENKILöSTöMäärä JA HENKILöTYöVUODET 2003–2007

2003 6 456 6 297

2004 6 374 6 266

2005 6 285 6 174

2006 6 133 6 062

2007 6 031 5 913 Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet

HENKILöSTöN IKärAKENNE 2004 JA 2007

15–19 3 0

20–24 52 101

25–29 309 397

30–34 361 346

35–39 457 627

40–44 772 943

45–49 935 1 085

50–54 1 260 1 304

55–59 1 165 1 121

60–64 698 450

65– 19 0

2007 2004


Konserniverokeskuksen asiakaspohjan laajenemisen vuoksi virastoon perustettiin 25 uutta virkaa. rekrytointi virkoihin aloi-tettiin loppuvuodesta 2007, ja viimeiset virat täytetään syys-kuussa 2008.

Verohallinnon henkilöstöstä lähes 68 prosenttia on yli 45-vuotiaita. Vuoden 2007 lopussa keski-ikä oli 48,2 vuotta. Kolme vuotta aikaisemmin keski-ikä oli 46,6 vuotta. Keski-ikä on kasvanut joka vuosi noin puolella vuodella. Koska rekrytointi on vähäistä, keski-iän nousu jatkunee tulevaisuudessakin. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää pitää huolta henkilöstön hyvinvoin-nista ja jaksamisesta.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 2 9

HENKILöSTöN IKäJAKAUMA 2007

Alle 35–vuotiaat 12,0 %

35–44-vuotiaat 20,4 %

45–54 -vuotiaat 36,4 %

yli 54-vuotiaat 31,2 %

HENKILöSTöN KOULUTUSJAKAUMA 2007

Perusaste 12 %

Keskiaste 13 %

Alin korkea-aste 40 %

Alempi korkea-kouluaste 18 %

Ylempi korkea-kouluaste 17 %


EU:n Fiscalis-vaihto-ohjelman ajatuksena on löytää yhteistyöllä parhaita käytäntöjä ja oppia toisten onnistumisista ja virheistä. Työvierailujen kokemuksia hyödynnetään paitsi oman hallinnon ja osaamisen kehittämisessä, myös hyvien käytäntöjen ja tietotaidon jakamisessa. Onnistuneita ovat olleet muun muassa verotilihank-keeseen liittyvät muutaman päivän vierailut aiemmin Ruotsiin ja vuonna 2007 Tanskaan. Fiscalis-ohjelma on antanut mahdollisuuden myös tietotaidon vientiin. Suomen verohallinto on muun muassa järjestänyt atk-verotarkastuskoulutusta virolaisille ja latvialaisille verotarkastajille.

Fiscalis-vaihdoilla etsitään parhaita käytäntöjä

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 73 0

Systemaattista osaamisen kehittämistä

Erityinen haaste verohallinnon osaamisen kehittämisessä on, että henkilöstömäärä laskee ja rutiinitehtävät vähentyvät, eikä henkilöstön nykyinen osaaminen riittävästi vastaa muuttuvia tehtäviä. Tarvitaan systemaattista osaamisen syventämistä vaa-tivampia tehtäviä varten sekä työhönopastusohjelmia tehtäviä vaihtaville. Verohallinnon valtakunnallinen organisaatio antaa hyvät mahdollisuudet urakehitykseen ja työpaikan vaihtamiseen verohallinnon sisällä.

Uusi koulutusjärjestelmä henkilöverottajilleVerohallinnossa alkoi vuonna 2007 henkilöverottajien uuden koulutusjärjestelmän kehittäminen. Henkilöverotuksen koulutus-tarjonta rakentuu ns. opintomoduuleista. Opiskelija voi yhdessä esimiehensä kanssa valita laajasta tarjonnasta itselleen sopivat opinnot. Näin hän voi rakentaa oman yksilöllisen opinto-ohjel-man, joka tukee työssä etenemistä ja mahdollistaa erikoistumi-sen tiettyihin verotuksen osa-alueisiin.

Opintomoduuleihin on yhdistetty lainsäädäntöön, työmene-telmiin ja tietojärjestelmiin liittyvää koulutusta. Moduulit käsit-televät verotuksen eri osa-alueita mutta muodostavat kuitenkin toimivan kokonaisuuden. Opintojen sisältö on aina rakennettu työtehtäviin liittyvien tarpeiden pohjalta. Moduulit jakaantuvat vaativuuden mukaan perus-, ammatti- ja asiantuntijatasoon. Järjestelmä tukee perusosaamista mutta mahdollistaa samalla osaamisen syventämisen. Ammattitasolla oleva henkilö voi esi-merkiksi valita Osinkotulojen verotus -koulutuksen ja asiantuntija syventää osaamistaan Pääomatulojen erityiskysymykset -koulu-tuksella.

Moduuleista koostuva koulutusjärjestelmä vastaa myös niihin haasteisiin, joita uusi verotuksen vuosirytmi tuo henkilöstön osaa-miselle. Työntekijä voi helposti täydentää osaamistaan tietystä verotuksen osa-alueesta. Osaaminen kasvaa silloin nimenomaan työstä johtuvista tarpeista. Näin koulutus on entistä motivoi- vampaa.

Opintojen valinnassa voidaan huomioida myös yksilöllisesti työntekijän oma työhistoria ja mahdolliset pidemmät, esimerkiksi vanhempainvapaista johtuvat poissaolot. Tarkoituksena on silloin tukea työhön palaamista. Työhön palaava voi vahvistaa osaa-mistaan niillä verotuksen osa-aluilla, joissa on tapahtunut eniten muutoksia poissaolon aikana.

Uusi henkilöverotuksen koulutusjärjestelmä vahvistaa entises-tään yhtä verohallinnon keskeisistä arvoista – korkeaa ammatti-taitoa.

Koulutuksiin osallistuttiin ahkerasti

Vuonna 2007 verohallinnossa käytettiin koulutukseen kaikkiaan 12,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden.

Sisäistä koulutusta tarjoavassa Vero-opistossa opiskeli vuo-den aikana yhteensä 173 henkilöä 9 eri koulutusohjelmassa. Verotarkastuksen moduulitarjonnasta opiskeltiin 270 suoritusta henkilökohtaisten opintopolkujen mukaan. Vero-opistossa opis-keluun käytettiin työaikaa 4771 henkilötyöpäivää.

Verohallintolaiset opiskelevat ahkerasti myös verkossa. Verotustyöhön liittyviä verkkokursseja toteutettiin yhteensä 60, ja niissä opiskeli 1 310 verohallintolaista 110 verkkokouluttajan tuella. Opiskeluun käytettiin 4617 työpäivää.

Verohallinnon omin voimin tuotettiin seitsemän uutta verk-kokurssia, joiden aiheet liittyivät arvonlisäverotukseen, luovutus-voittoihin, perintöverotukseen, kansainväliseen verotukseen ja kotitalousvähennyksiin. Ammattikorkeakouluille tarjottiin mahdol-lisuutta käyttää tutkinto-opetuksessaan Virtuaaliammattikorkea-koulun kanssa yhdessä tuotettua Verotus tutuksi -verkkoaineis-toa. Hämeen ammattikorkeakoululta hankituille laskentatoimen verkkokursseille osallistui puolestaan 98 verohallintolaista.

Henkilöstön tietotekniikkataitojen parantamiseksi verohallin-tolaisilla on mahdollisuus suorittaa verkko-opiskeluna TIEKE:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) Tietokoneen ajokortti -tutkinto. Jo 67 verohallintolaista on saanut todistuksen tutkin-non suorittamisesta.

Työtyytyväisyystutkimuksen arvosanat paranivat edelleen

Vuotuisen henkilöstökyselyn VMbaron tulokset paranivat jokai-sella osa-alueella vuonna 2007. Tavoitteena oli, että kokonaisar-vosanan lisäksi henkilöstön arviot nousisivat erityisesti työilma-piirin ja yhteistyön, johtamisen sekä kehittymisen tuen osalta. Tavoitteet saavutettiin, ja erityisen hyvän arvion henkilöstöltä saivat työilmapiiri ja yhteistyö, työolot sekä työn sisältö ja haas-teellisuus. Jokaisen aihealueen tulokset olivat verohallinnossa paremmat kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Yhteenlaskettu työtyytyväisyysindeksi oli verohallinnossa 3,40, kun koko val-tionhallinnon tulos oli 3,25.

Vuonna 2007 kiinnitettiin erityistä huomiota työtyytyväi-syyskyselyn jatkotoimiin verohallinnon yksiköissä. Jatkotoimien toteuttamista seurataan. Näin varmistetaan, että työtyytyväi-syyskyselyssä esiin tulleet asiat otetaan huomioon yksiköiden kehittämistyössä.


V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 3 1

TYöTYYTYVäISYYSTUTKIMUKSEN TULOKSIA VErOHALLINNOSSA 2005–2007

ASTEIKKO 1– 5, JOSSA 1 = ErITTäIN TYYTYMäTöN JA 5 = ErITTäIN TYYTYVäINEN

2005 2006 2007

Johtaminen 3,28 3,34 3,39

Työn sisältö ja haasteellisuus 3,64 3,66 3,69

Palkkaus 2,55 2,65 2,80

Kehittymisen tuki 3,28 3,31 3,32

Työilmapiiri ja yhteistyö 3,56 3,59 3,65

Työolot 3,61 3,62 3,67

Tiedon kulku 3,13 3,16 3,21

Työnantajakuva 3,27 3,26 3,33

Yhteensä 3,32 3,35 3,40

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 73 2


VErOHALLINNON HENKILöTYöVUODET 2003–2012

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Henkilötyövuodet 6 297 6 266 6 174 6 062 5 913 5 900 5 770 5 580 5 400 5 300

Muutos edelliseen vuoteen, henkilötyövuotta -31 -92 -112 -149 -13 -130 -190 -180 -100

Muutos edelliseen vuoteen, prosenttia -0,5 % -1,5 % -1,8 % -2,5 % -0,2 % -2,2 % -3,3 % -3,2 % -1,9 %

<– toteutunut suunnitelma –>

Uusia palveluita ja järjestelmiä henkilöstöhallintoon

Verohallinnossa otettiin vuoden 2007 loppupuolella käyttöön verkossa käytettävä palkkalaskelma. Palkkalaskelma tulee työn-tekijän omaan verkkopankkiin, missä sitä voi katsoa ja selailla, ja laskelman voi myös tulostaa. Verkkopalkka tukee valtionhallinnon tavoitetta siirtyä paperittomaan talous- ja henkilöstöhallintoon.

Työaikapankkijärjestelmä päätettiin ottaa käyttöön verohal-linnossa vuoden 2008 alussa. Järjestelmän tavoitteena on tasa-painottaa työmäärän ja työvoimatarpeen kausivaihtelua. Työnte-kijä voi siirtää tekemäänsä työaikaa työaikapankkiin ja muuttaa sen vapaa-ajaksi.

Myös työsuhdematkalipun käyttöönotosta tehtiin päätös. Verohallinto tukee asunnon ja työpaikan välisiä joukkoliikenteen matkakustannuksia 25 prosentin osuudella matkalippujen hin-nasta. Periaatteena on, että työntekijälle ei synny verotettavaa etuutta, eli työntekijä maksaa itse aina vähintään 75 prosent-tia lipun hinnasta. Työsuhdematkalipun käyttöönotto aloitetaan 2008 alkupuolella.

Verohallinnossa valmisteltiin tulospalkkauksen käyttöön-ottoa. Tulospalkkauskokeilussa ovat mukana Keski-Pohjanmaan

verotoimisto, Uudenmaan verotoimisto, Kaakkois-Suomen yri-tysverotoimisto ja Sisä-Suomen yritysverotoimisto. Kokeilu alkaa vuoden 2008 alussa, ja sen alustavia tuloksia analysoidaan syksyllä 2008. Silloin myös päätetään järjestelmän laajentami-sesta.

Intranet-palvelu uudistui

Verohallinnon intranet-palvelu julkaistiin uudistettuna huhtikuun alussa. Puolitoista vuotta kestäneen projektin aikana uudistet-tiin rakenne ja toiminnot henkilöstöä paremmin palvelevaksi. Intranetin ulkoasu muutettiin verohallinnon visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Kehitystyön aikana kiinnitettiin erityistä huomiota palvelun käytettävyyteen, jota testattiin projektin aikana useissa vaiheissa.

Intranet-palvelua varten perustettiin Intra-toimitus, joka vas-taa palvelun käytettävyydestä, sisällön julkaisusta ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä. Intra-toimituksessa on kolmetoista jäsentä, jotka edustavat verohallinnon virastoja. Intraan sisältöä kirjoittavia henkilöitä on verohallinnossa kaikkiaan noin sata.

Tavoitteena tuhannen henkilötyövuoden vähennys Verohallinnon tuottavuusohjelman lähtökohtana on, että verotuspro-sesseja automatisoidaan ja tehostetaan niin, että henkilöstömäärää voidaan vähentää eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Verotusprosessien kehittäminen edellyttää muun muassa sähköisten palvelujen lisäämistä, uusien tietoteknisten tukiratkaisujen (kuten sähköinen arkistointi ja asianhallintajärjestelmä) käyttöönottamista, verolainsäädännön virtaviivaistamista sekä organisaation uudistamista. Henkilöstömäärän väheneminen ei kuitenkaan saa heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja asiakaspalvelua. Myös riittävä osaaminen on turvattava, joten uusrekrytointiakin on voitava tehdä.

Tavoitteena on, että henkilöstömäärä vähenee vuosina 2003–2012 noin 1 000 henkilötyövuodella. Vuosina 2003–2007 henki-löstömäärä väheni yhteensä 384 henkilötyövuotta, joten suurimmat vähennykset painottuvat tarkastelujakson toiselle puoliskolle. Syynä tähän ovat verotusprosessien kehittämisen aikataulutus ja se, että eläkkeelle jääviä on entistä enemmän vuodesta 2008 alkaen. Tarkastelujakson alkupuolella verohallinnon henkilöstömäärä on kuitenkin vähentynyt enemmän kuin suunnitelmat ovat edellyttäneet. Tämän vuoksi verohallinto voi vuonna 2008 rekrytoida eläkkeelle jäävien tilalle uutta henkilökuntaa. Vuonna 2007 tämä ei ollut mah-dollista, koska henkilöstön määrää oli vähennettävä enemmän kuin työntekijöitä jäi eläkkeelle. Vuonna 2008 rekrytoidaan henkilöstöä erityisesti toiminnan kannalta kriittisiin toimintoihin ja yksiköihin, joissa keski-ikä on erityisen korkea.

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 7 3 3

johToryhmäTjaneuvoTTelukunTa

Johtoryhmät ja neuvottelukunta

Verohallinnon johtoryhmäVasemmalta: Eeva-Riitta Kettunen, Heli Lehtinen (Kari Järvenpään sijainen), Tauno Kara, Arto Pirinen, Pirjo Korvola, Olavi Ylihurula, Heli Lähteenmäki, Jukka Kauppila, Asta Vitikainen, Mirjami Laitinen, Keijo Vehmas, Osmo Vesterinen, Ahti Leoska, Heli Wendelin, Juha Lindgren, Kari Huhtala, Maija-Leena Rautanen ja Pekka Ruuhonen. Kuvasta puuttuvat Heikki Viherkenttä ja Anneli Heikkala.

Verohallinnon johtoryhmä 2007

Verohallituksen johtoryhmän jäseninä ovat Verohallituksen yksi-köiden päälliköt. Verohallinnon johtoryhmään kuuluvat lisäksi alueverovirastojen ja Konserniverokeskuksen johtajat.

Verohallituksen johtoryhmä kokoontuu viikoittain ja verohal-linnon johtoryhmä kuukausittain. Verohallinnon johtoryhmässä käsitellään muun muassa verohallinnon keskeisiä hankkeita.

Kokoonpanot 31.12.2007

Verohallituksen johtoryhmä Pääjohtaja Mirjami LaitinenVt. ylijohtaja Asta Vitikainen, verotuskeskusYlijohtaja Maija-Leena rautanen, veronsaajapalveluJohtaja Kari Huhtala, hallintopalvelu Johtaja Ahti Leoska, verotarkastusyksikkö

Johtaja Kari Järvenpää, verohallinnon tietojenkäsittelypalveluJohtaja Tauno Kara, tuotantokeskusJohtaja Arto Pirinen, johdon tuki ja viestintäJohtaja Heikki Viherkenttä, johdon tuki ja viestintäViestintäpäällikkö Pirjo Korvola, johdon tuki ja viestintäApulaisjohtaja Keijo Vehmas, sisäinen tarkastus

Verovirastojen johtajat Alueverojohtaja Heli Lähteenmäki, Uudenmaan verovirasto Alueverojohtaja Heli Wendelin, Lounais-Suomen verovirastoAlueverojohtaja Juha Lindgren, Sisä-Suomen verovirastoAlueverojohtaja Osmo Vesterinen, Kaakkois-Suomen verovirastoAlueverojohtaja Eeva-riitta Kettunen, Savo-Karjalan verovirasto Alueverojohtaja Jukka Kauppila, Länsi-Suomen verovirastoVt. alueverojohtaja Anneli Heikkala, Oulun ja Kainuun verovirastoAlueverojohtaja Olavi Ylihurula, Lapin verovirastoYlijohtaja Pekka ruuhonen, Konserniverokeskus

V e r o h a l l i n t o 2 0 0 73 4

johToryhmäTjaneuvoTTelukunTa

Verohallituksen neuvottelukunta

Verohallituksen tukena verohallinnon strategisessa suunnitte-lussa on valtiovarainministeriön nimittämä neuvottelukunta. Sen jäseninä on asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia.

Vuonna 2007 neuvottelukunta kokoontui 7 kertaa. Kokouk-sissa käsiteltiin muun muassa verohallinnon sähköisiä palveluja, organisaatiomuutoksia ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tulok-sia. Myös toiminnan ja talouden suunnitteluasiakirjat ja seuranta-raportit sekä verohallinnon tuottavuusohjelma olivat esillä.

Neuvottelukunta toimikaudella 1.1.2007–31.12.2010

Puheenjohtaja Ylijohtaja Lasse Arvela, valtiovarainministeriö

Jäsenet Pääjohtaja Mirjami Laitinen, VerohallitusJohtaja Martti Kallio, Suomen KuntaliittoToimitusjohtaja Teemu Lehtinen, Veronmaksajain Keskusliitto ryEkonomisti Helena Pentti, Suomen Ammattiliittojen Keskus-järjestö SAK ryJohtaja Hannele ranta-Lassila, Keskuskauppakamarifinanssisihteeri Tanja rantanen, valtiovarainministeriöPuheenjohtaja Leena Tuikkanen, Verovirkailijain Liitto ry

Verohallituksen neuvottelukuntaVasemmalta: Teemu Lehtinen, Helena Pentti, Jukka Tammi (Verohallituksen pääjohtaja 30.11.2007 asti), Tanja Rantanen, Martti Kallio ja Hannele Ranta-Lassila. Kuvasta puuttuvat Lasse Arvela ja Leena Tuikkanen.

Yhteystiedot

VEROhallITUS haapaniemenkaTu4a,helsinkipl325,00052veropuhelin(09)731136Faksi(09)73113595www.VERO.fI

verohallinnonasiakkaiTapalvellaan veroToimisToissa,yriTysveroToimisToissaja muissapalvelupisTeissäeripuolillasuomea. valTakunnallisTenpalvelunumeroiden kauTTaasiakkaaTvoivaTmuunmuassaTilaTa verokorTinjasaadaveroneuvonTaa.

ajanTasaiseTyhTeysTiedoTlöyTyväT OSOITTEESTa www.vero.Fi/yhTeysTiedoT

verohalliTuksenjulkaisu350.08issn0356-2581hUhTIKUU 2008 graaFinensuunniTTelu:recommendedFinlandvalokuvaT:dicklindberg,maTTimela,TieTokarhuoy

paino:ediTa

VUOSIKERTOMUS 2007 · 2017. 4. 17. · • Tavoi TTeena Taloudellsiuus 28 haas Tavai ja...

Documents

Transcript of VUOSIKERTOMUS 2007 · 2017. 4. 17. · • Tavoi TTeena Taloudellsiuus 28 haas Tavai ja...