VÄLIRAPORTIT 2 · The Ten Commandments for Business Failure. Mitä tulisi varoa? • Palveluverkon...

VÄLIRAPORTIT 2 30.9.2017

Sisällysluettelo STARA - Strategiapalvelut ...............................................................................................................

Muutosjohdon akatemian strategiapäivien muistiinpanot .................................................................

Maakuntaohjelman kytkennät maakuntastrategiaan ..............................................................................

STARA - Rahoituspalvelut ...............................................................................................................

Rahoitusinstrumentit ................................................................................................................................

Rakennerahastoresurssit ..........................................................................................................................

KAMA - Kasvupalvelut ....................................................................................................................

Esivalmisteluraportti .................................................................................................................................

Markkinavuoropuhelu raportti Owal Group .............................................................................................

MELY – Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveyspalvelut ........................................................

Maatilojen palvelut prosessit ....................................................................................................................

Ympäristöterveydenhuollon prosessit ......................................................................................................

MALVE – Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut ...................................................................................

Tiimien väliraportit ....................................................................................................................................

LIIPA – Liikennepalvelut .................................................................................................................

PETURVA – Pelastus, turvallisuus ja varautumispalvelut .................................................................

Maakuntapalvelut vuonna 2020

Raportti 30.9.2017 Strategia

1. Palvelukokonaisuuden nimi

STARA

Palvelukokonaisuus on jaettu neljään osaan: Strategiapalvelut, rahoituspalvelut, aluekehitys sekä viestintäpalvelut. Tässä keskitytään strategiapalveluihin. Strategiapalvelut eivät ole suoraan verrattavissa muiden ryhmien (KAMA, MELY, MALVE, LIIPA, PETURVA) raportointiin, koska se on läpileikkaava toiminto muissa alaryhmissä.

2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa:

Prosessit strategia-puolella on eritelty edellisen väliraportin 31.3.2017 liitteenä olevassa taulukossa. Tällöin maakunnan eri prosesseiksi löydettiin Maakuntaohjelma, Topsu, ELYn strateginen tulossuunnitelma, Aluekehityksen ennakointi, Koulutustarpeiden ennakointi, Rakennerahasto-ohjelmien laadinta, EAY-ohjelmien laadinta, ENI-CBC laadinta, Maaseudun kehittämisstrategian ja suunnitelman laadinta, Liikennejärjestelmäsuunnittelu, Kaakkois-Suomen liikennestrategia, Luovien alojen yrittäjyyden ja kulttuurin saavutettavuuden edistäminen, Ilmasto- ja energiastrategia, Terveysliikuntastrategia, RIS-strategia, Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä:

Kymenlaakson liitolla käytössä räätälöity IGM -järjestelmä ja ELY-keskuksella puolestaan Netra. IGM-käyttäjien määrä noin 60, Netralla puolestaan X henkilöä.

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta Tarvittavia muutoksia on selkeästi prosessien yhdistäminen ja nopeuttaminen. Samoin yhteistyö ja sen yleinen aktivointi elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa voisi tuoda tuloksia esimerkiksi vaikuttavuuteen. Toimeenpanosuunnitelman osalta esimerkiksi ohjausvaikutuksen lisääminen voisi tuoda tuloksia maakunnan kehittämisessä. Kaiken tasoinen yksinkertaistaminen, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen maakunnan kehittämisessä nähdään tärkeänä. Myöskin kehittämishanketoiminnan ja sen vaikuttavuuden kriittinen tarkastelu olisi hyvä toteuttaa uudessa maakunnassa.

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Maakuntauudistus on suuri mahdollisuus, jos ja kun se tehdään oikein; prosessien yhdistäminen ja nopeuttaminen, yhteistyö ja sen aktivointi elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa, ohjausvaikutuksen lisääminen, yksinkertaistaminen, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen, kehittämishanketoiminnan ja sen vaikuttavuuden kriittinen tarkastelu lisäävät kaikki suuresti maakunnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Suurimpina esteinä on yleisesti muutoskyvyttömyys ja muutokseen sitoutumattomuus. Suuri uhka on myös siinä, ettei tietojärjestelmiä saada toimimaan yhteen tai ihmisten johtamisessa muutostilanteessa ei onnistuttaisi. Jotta onnistumme, tulee meidän luoda yhteinen tilannekuva ja -analyysi, missä olemme. Tätä olemme tehneet hakemalla yhtymäkohtia tekeillä olevasta Kymenlaakson maakuntaohjelmasta vuosille 2018-2021 (liitteenä). Meidän tulee määrittää tavoite ja visio, mihin konkreettisesti haluamme mennä. Tarvitsemme sitoutuneen porukan viemään muutos läpi, aina johdosta jokaiseen tulevan henkilöstön jäseneen. Lopuksi tarvitsemme toimeenpanosuunnitelman eli prosessin, miten muutos viedään läpi. Muutos voi viedä pitkäänkin ja matkan varrella on varmistettava mittarointi, mitä mitataan ja miten pidetään niin henkilöstön kuin johdonkin motivaatio yllä. Tässä yhtenä tärkeimpänä tekijänä viestintä ja tiedotus, joka kulkee aktiivisesti rinnalla kaiken aikaa.

5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta

6. Palvelutuotannon suunnittelu Tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit), suoritteet ja asiakasmäärät Henkilöstön määrä ja HTV: Aluekehityksen henkilöstöresurssit ovat Kymenlaakson liitossa: Strategiapalvelut: 3,1 Rahoituspalvelut: 2,2 Edunvalvontapalvelut: 0,9 Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 Yhteensä: 7,15 ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomi) + TE-toimisto (Kymenlaakso) Strategiapalvelut: 0,5 htv + 1 htv Rahoituspalvelut: 11 htv + 7 htv Edunvalvontapalvelut: - + 0,5 htv Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv + 1 htv

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin

Prosessien yhdyspinnat Esimerkiksi maakuntaohjelmaprosessissa rajapintoja on seuraavilla alueilla: alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja kalatalouden palvelut, kotouttamisen palvelut, liikennestrategia, ympäristövaikutusten arviointi, alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma, EU-strategiat, edunvalvonta. Yhdyspinnat vaihtelevat hieman eri prosesseissa, mutta selvää on, että yhdyspintojen väliset rajat tulee häivyttää mahdollisimman pitkälle uudessa maakunnassa ja tuleva strategia-yksikkö tekee laajassa yhteistyössä suunnitelman mitä strategioita ja suunnitelmia jatkossa ylipäätään tarvitaan. Yhteistyötarpeet Prosesseista esimerkkinä maakuntaohjelma on kokonaisuus, jonka laadinta ja toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä valtion viranomaisten, alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyön tulee olla laaja-alaista niin sisäisesti, valtakunnallisesti kuin myös kansainvälisesti. Yhteistyö- ja muutostarpeet löytyy tarkemmin kuvattuna liitteenä olevasta matriisista.

8. Toiminnan järjestämistapa

Maakunnan strategiapalvelut tulee olla maakuntahallinnon keskiössä. Kymenlaakson maakuntaan tulee perustaa Stara-yksikkö, johon keskitetään strategia, rahoitus, aluekehitys ja viestintä. Yksikön tulee hakea yhteistyökumppanuuksia niin organisaation sisältä kuin ulkopuoleltakin

9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet

Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet x henkilölle ja ELY-keskuksessa y henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet.

Toimitiloja tarvitaan työhuoneet x-y henkilölle sekä neuvotteluhuoneita / ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Aluekehitykseen liittyvät työtehtävät ja sidosryhmäyhteistyö edellyttävät lisäksi liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa, olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa.

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Maakunnan liiton aluekehitystehtäviin liittyvä toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY- keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

Maakuntaohjelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / 4 vuotta

Toimeenpanosuunnitelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / kalenterivuosi

Rakennerahasto-ohjelmat EAKR + ESR + kansallinen/ohjelmakausi (n. 25 M € 2014-2020)

EAY-ohjelma Central Baltic, Itämeri, Interreg Europe (7 M € / 2014-2020)

Ulkorajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma (11,5 M € / 2014-2020)

Alueellisen maaseudun kehittämisstrategia ja -suunnitelma

32, 5 M € (2014-2020 n+2-3 v), lisäksi alueellisesti ”kiintiöimättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet ym.)

12. Muut merkittävät huomiot

ELY-keskuksen, Kymenlaakson Liiton sekä Kymenlaakson Kauppakamarin edustajista koostuneen strategia-ryhmän keskusteluissa löydettiin seuraavanlaisia kokonaisuuksia, jotka on nostettava strategiatyössä vahvasti esille ja ratkaistava tulevassa uudessa maakunnassa:

• Maakunnan hankintojen nostaminen strategiseen keskiöön!

• Kuinka katkaisemme kierteen periytyvän kouluttamattomuuden ja työttömyyden osalta?

• Miten saamme opiskelijat jäämään alueelle?

• Mitä teemme Kymenlaakson väestökadolle?

• Kymenlaaksoon on löydettävä kivijalka-aloja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

• Miten voimme edistää Kymenlaaksoa osana pääkaupunkiseutua?

Strategia-ryhmän jäsenet Jussi Lehtinen, Hanna Kailasto ja Mia Hämäläinen osallistuivat Muutosjohdon Akatemian koulutukseen 20.-21.9.2017, jossa saatiin paljon tietoa muutoksen johtamisesta maakuntauudistuksessa. Asioista raportoitiin koko ryhmää ja tilaisuudesta laaditut muistiinpanot myös liitteenä.

ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PALVELUT / KYMENLAAKSO 31.3.2017

Strategiapalvelut Prosessit Tietojärjestelmä Suoritteet ja asia-

kasmäärät Vuosikustannuk- set ja toimijalle aiheutuvat kustannukset

Henkilöstön määrä ja htv:t Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden ra- hoituslähde

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet Kehittämistarpeet asiakasnäkökul- masta ym.

Maakuntaoh- jelma

IGM 1 ohjelma / 4v. asiakkaina maakunnan asukkaat ja kehittämistoi- mijat

ostopalvelut, kuten konsulttipalk- kiot ym. huomioitava!

Aluekehityksen, Aluesuun- nittelun ja tukipalvelujen henkilökunta osallistuu prosessiin tarpeen mukaan

ELY.n strategiatiimi ja joh- toryhmä

Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / 4 vuotta

Alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja kalatalouden palvelut, kotouttamisen palvelut, liikennestrategia, ympäris- tövaikutusten arviointi. Alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma. EU-strategiat

Maakuntaohjelma on kokonaisuus, jonka laadinta ja toimeenpano edellyttää laajaa yhteistyötä valtion viranomaisten, alueiden kehittä- miseen osallistuvien yhteisö- jen ja järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.

Asukkaiden osallistaminen. Sos.partnerit yms. Tiedottaminen

Toimeenpano- suunnitelma

IGM 1 topsu / vuosi Asiakkaina maakunnan asukkaat ja kehittämistoi- mijat

Aluekehitys + ELY Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / kalenterivuosi

Alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja kalatalouden palvelut, kotouttamisen palvelut, liikennestrategia, ympäris- tövaikutusten arviointi. Alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma. EU-strategiat

TOPSU:n laadinta ja toimeenpano edellyttää laajaa yhteis- työtä valtion viranomaisten, alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjes- töjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa.

Ohjausvaikutuksen lisääminen.

ELY-keskuksen strateginen tulossuunnitelma

Netra 1 suunnitelma / 4 vuotta, tarkennetaan vuosittain

ELY:n strategiatiimi, johto- ryhmä

Samat kuin maakuntaoh- jelmassa

Aluekehityksen ennakointi

IGM Jatkuvaa seurantaa ja ennakointia Alueelliset kehi- tysnäkymät (ELY)

Aluekehitys + aluesuunnittelu ELY / KEHA-keskus

- Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma

Yhteydet valtakunnalliseen ennakointiin, tutkimuslaitokset, muut maakunnat, kehi- tysyhtiöt, oppilaitokset, kunnat

Koulutustarpei- den ennakointi

Pitkän tähtäimen määrällinen ennakointi (liitto) lyhyen tähtäimen ennakointi (ELY)

Liitto + ELY - Edunvalvonta Yhteydet valtakunnalliseen ennakointiin, tutkimuslaitokset, muut maakunnat, kehi- tysyhtiöt, oppilaitokset (etenkin AMK ja 2.aste), kunnat

Yhteistyö elinkei- noelämän kanssa

elinikäisen oppimisen ELO-verkosto

Rakennerahasto- ohjelmien laadinta

1 ohjelma / EU-ohjelmakausi

Aluekehitys ELY

EAKR+ESR+kansallinen /ohjelmakausi (n.25 milj. 2014-2020)

Edunvalvonta, EAY- ja ulkorajaohjelmat, maaseutuohjelma

MYR:n rooli Yhteistyö TEM:n ja muiden, erityisesti Etelä-Suomen maakuntien kanssa.

Yksinkertaistami- nen!

EAY-ohjelmien laadinta

1 CB-ohjelma, vaikuttaminen Itä- meri- ja Interreg Europe ohjelman sisältöihin

Aluekehitys 7 milj. / 2014-2020 (Central Baltic, Itämeri, Interreg Europe)

Edunvalvonta Rakennerahasto-ohjelma, Ulkorajaohjelmat

TEM, ohjelma-alueen maakunnat ja valtiot, komissio (DG REGIO). Euroopan parlamentti Kunnat, kehittämistoimijat

Prosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen. Tiedot- taminen ja tietoisuuden lisääminen

Ulkorajayhteis- työohjelman (ENI- CBC) laadinta

1 ENI-CBC ohjelma / ohjelmakausi

Aluekehitys + ELY 11,5 milj. /2014-2020 Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma

Edunvalvonta, Rakennera- hasto-ohjelma, EAY-ohjelmat

TEM, UM, hallintoviranomainen, ohjelma-alueen maakunnat Suomessa ja Venä- jällä, Venäjän UM ja talouske- hitysministeriö, komissio (DG NEAR), Euroopan parlamentti

Prosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen. Tiedot- taminen ja tietoisuuden lisääminen.

Alueellisen maaseudun kehittä- misstrategian ja - suunnitelman laadinta

Kaakkois-Suomen maaseudun kehit- tämisen strategia ja kehittämissuun- nitelma 2014- 2020 (n+2-3 vuotta)

ELY-keskus/Maaseutupal- velut, laaja sidosryhmäval- mistelu, myös maakuntaliitot osallistuvat

32,5 milj. (2014-2020 n+2-3vuotta), lisäksi alueellisesti ”kiintiöi- mättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet ym.)

Maaseudun kehittäminen, Leader-toiminta ja –mää- rärahat, Maakuntaoh- jelma, muu yritysrahoitus, rakennerahasto-ohjelmat, edunvalvonta

MMM, Maaseutuvirasto, laaja sidosryhmäyhteistyö, maaseutujaosto

Ohjelman vaikuttavuuden seuranta Uudelle ohjelma- kaudelle: - rahoituksen selkeä painotus yritystoimintaa (esim. 60% myöntökiintiöstä),

- kehittämishanke- toiminnan kriittinen tarkastelu (vaikuttavuus) Maksajavirastosopi- mus säätelee toiminnan (mm. ns. vahva eriyttäminen)

Liikennejärjestel- mäsuunnittelu

Liitto vastaa, yhteinen jatkuva prosessi ELY:n kanssa

ostopalvelut huomioitava

Aluesuunnittelu + ELY - Edunvalvonta, maakuntaohjelma, TOPSU, ilmasto- ja energiastrategia (check aluesuunnittelu!)

LVM, LIV, RHK, Tulli, rajavartiolaitos, kunnat + satama

Liikennöitsijät, liikenteen strategiset asiakkaat

Kaakkois-Suomen liikennestrategia

1 raportti vuonna 2016, joka toimii

ELY + liitto Maakuntastrategia, maakuntaohjelma ja topsu, maakuntaja seututason

LVM. Livi, naapurimaakunnat

taustana maakun- takohtaiselle ja seudulliselle lii- kennejärjestelmä- työlle; jatkuva seuranta ja mahdollinen päivitys 2020-luvun alussa

liikennejärjestelmäsuunni- telmat

Luovien alojen yrittäjyyden ja kulttuurin saavutettavuuden edis- täminen

Jatkuva prosessi Liitto, Kymenlaakson kesä- yliopisto ELY

- Maakuntaohjelma, rakennerahastot, AIKO

Kunnat, oppilaitokset LUOVA-verkosto

Ilmasto- ja energiastrategia, luonnonvarastrategia, terveysliikuntastrategia

Liitto maakuntaohjelma

Älykkään erikoistumisen strategia

Liitto (hankkeena AMK) maakuntaohjelma

Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM)

Aluekehitys maakuntaohjelma

Taustamateriaalia Kymenlaakson maakuntastrategiatyöhön 22.9.2017

Himmelin reunaehdot

Poliittinen päätöksenteko &Strateginen suunnittelu

Maakunnan koko ja sijainti + ominaispiirteet

Huom! Asukas

Olli Tolkki KTM

Valtakunnan tason ohjaus ja rahoitus

Maakunnan koko ja sijainti + ominaispiirteet

Miten mitataan, millä perusteilla rahoitetaan

Yksi vai useampi ministeriö / taho ohjaa

Poliittinen päätöksenteko &Strateginen suunnittelu

Huom! Asukas

Mitä tulisi ainakin sisältää?

• “maakunta on asiakaslähtöinen …. kannustava työnantaja … tuottaa vaikuttavia palveluita …. toimii verkostona…….”

Tavoitteet; ilmaistuna mitattavissa olevaan muotoon

• Strategisen ja operatiivisen järjestämisen työnjako; poliittinen päätöksenteko ja -valta vs. operatiivinen ohjaus; selkeytetään eri toimijoiden valta, vastuut ja rooli päätöksenteossa

• Omistajapolitiikka

• Kysymys: mitä muuta strategiaan tulisi sisällyttää?

Johtamisessa Tolstoin kuuluisa toteamus ”Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta onnettomat ovat onnettomia kukin tavallaan” kääntyy vastakkaiseksi.

Organisaatiot menestyvät kukin tavallaan, yleistä reseptiä ei ole, mutta epäonnistumiset tapahtuvat säännöllisesti samoilla mekanismeilla, kuten likviditeetin romahtamisella tai asiakkaiden tarpeista piittaamattomuudella.

Niinpä on vaikea antaa suosituksia muodossa ”Tee näin, niin menestyt”. Pikemminkin voisi sanoa: ”Älä tee ainakaan noin, jos haluat välttää kielteisen seurauksen.”

Keough, 2008. The Ten Commandments for Business Failure.

Mitä tulisi varoa?

• Palveluverkon määrittely / betonointi

• Ongelmien välttäminen sillä että kaikki määritellään liian ylätasollamistään ei linjata

• Taloudellisesti epärealistinen – kaikkea lisää, ei valintoja vaikka rahoituspienenisi

Kysymys: mitä muuta strategiaan ei tulisi sisällyttää?

Mitä tulisi varoa?

Paraskin strategia korkeintaan luoonnistumismahdollisuudet– huono ei anna edes tilaa

onnistumiselle

Kuvitteellinen esimerkki historiasta

• Ja tapahtui niinä päivinä, että sairaanhoitopiirin johtajalta kävi käsky, että osa palveluista oli yhtiöitettävä

- Laskekaa kustannuksia ( ja parantakaa palvelun laatua, saatavuutta sekä henkilöstön osaamista ja työviihtyvyyttä)

Tehtiin kauniit kuoret, uudet powerpoint kalvot organisaatiorakenteesta ja hieno strategia – mutta toiminta pysyi ennallaan

• Miksi näin:

Strateginen

päämäärä Konkreettiset

tavoiteet

Henkilöstön

johtaminen

muutoksessa

Muutoksen

suunnittelu ja

johtaminen

Maakuntastrategian valmistelu Pirkanmaalla - Kari Hakari, muutosjohtaja HT

Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon:

1) asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla;

2) palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset;

3) maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;

4) alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen;

5) omistajapolitiikka;

6) henkilöstöpolitiikka;

7) asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Maakunnan strategian tulee perustua arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta.

Maakuntastrategian ottamisesta huomioon maakunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään 97 §:ssä. Strategia tarkistetaan vähintään kerran maakuntavaltuuston toimikaudessa.

7 luku Maakunnan johtaminen ja maakuntahallitus 35 § Maakuntastrategia

Ensimmäinen maakuntastrategia voi olla väline valmistelun eräiden keskeisten tulosten poliittiseen käsittelyyn ja hyväksyntään:

Järjestäjä-tuottaja –ratkaisutKonsernirakenne, toimielinrakenne

Muuta?

Strategiassa asetetaan tavoitteet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiselle ja aluekehitykselle, annetaan palvelulupaus sekä linjataan maakunnan toimintaperiaatteita. Mikä on oikea yleisyystaso maakuntastrategialle

näissä asioissa?Maakuntastrategian laadintaprosessi raamittaa talousarvion 2019

laadintaa.Strategia on tärkeä mielikuvan rakentaja ja viestinnän väline.

Ensimmäinen maakuntastrategia

Koko maakunnan strategia

Maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden näkemys Pirkanmaan tulevaisuudesta: toimeentulo ja hyvinvointi, ympäristö, saavutettavuus, yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti….• Vuorovaikutus ja osallistuminen, toimijuus, yhteistyö• Yhteinen tavoite, itsekkäät intressit• Verkostojohtajuus, co-creation, alustat, ekosysteemit…• Kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky, profiili ja

erikoistuminen, vahvuudet, rooli alueellisessa työnjaossa• Maakuntaohjelma konkretisoi osaltaan

Mitä maakunnan työkaluilla voi tehdä: vaikuttavuus

• Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset• Tehokkaat ja vaikuttavat palvelut• Aluekehitys ja kasvupalvelut, toimeentulo ja kasvu• Terveellinen ja turvallinen elinympäristö• Sujuva arki, hyvä yhdyskuntarakenne• Yhteistyössä

• Miten maakunta järjestää ja tuottaa palvelunsa• Miten maakunta toimii, pelisäännöt ja periaatteet• Talouden raamit ja tavoitteet• Päätöksenteko, hallinto, ohjaus ja valvonta, suunnittelu…

Maakunnan sisäinen strategia

• Asukas- ja asiakaskokemus• Lisäarvo• Tarpeen mukaiset palvelut• Vaikuttaminen, osallisuus, toimijuus• Legitimiteetti, toiminnan oikeutus• Vastine veroille

Asukkaan ja asiakkaan näkökulma?

• Suhde palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen?

• Suhde muihin ohjausvälineisiin?• Mitä ensimmäisessä strategiassa tulisi

erityisesti linjata?• Yksi strategia, monta tehtävää?• Onko omistajuus selvä? Kenen strategia?• Miten strategia toimeenpannaan?• Mittarit, seuranta?

Kysymys: Onko maakuntastrategian rooli selvä?

Vuonna 2022 katsomme toisiamme silmiin ja joudumme toteamaan, että maakuntaja sote -uudistus meni aivan totaalisesti pieleen. Valitkaa kolme tärkeintä tekijää, jotka aiheuttivat katastrofin?

Siiloutuminen

Epäonnistunut budjetoiminen

Epäselvä roolitus

Tietojärjestelmät eivät toimi

Viestintä!

HR-johtaminen (rekrytointi kyvykkyyden mukaan)

Osaamattomuus (esim. järjestäminen)

Muutoskyvyttömyys ja sitoutumattomuus

Asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky

Yksi valtioneuvoston ohjaus

Option Votes PercentageSiiloutuminen 10 13,33 %Epäonnistunut budjetoiminen 6 8,00 %Epäselvä roolitus 5 6,67 %Tietojärjestelmät eivät toimi 14 18,67 %Viestintä! 4 5,33 %HR-johtaminen (rekrytointi kyvykkyyden mukaan) 4 5,33 %Osaamattomuus (esim. järjestäminen) 8 10,67 %Muutoskyvyttömyys ja sitoutumattomuus 15 20,00 %Asiakaslähtöisyys ja kilpailukyky 5 6,67 %Yksi valtioneuvoston ohjaus 4 5,33 %

Total 75

Vuonna 2022 katsomme toisiamme silmiin ja joudumme toteamaan, että maakuntaja sote -uudistus meni aivan totaalisesti pieleen. Valitkaa kolme tärkeintä tekijää, jotka aiheuttivat katastrofin?

Muutosjohdon akatemian strategiapäivät 20.-21.9.2017, muistiinpanot Hanna Kailasto

1

Muutosjohdon akatemian strategiapäivät 20.-21.9.2017

Eero Vaara, Professor of Organization and Management at Aalto University School of Business, Helsinki

Strategiatyön konkretisointi on olennaista. On tärkeää löytää tavat ratkaista ongelmia.

Asiat ovat silloin hyvin kun ihmiset saavat kokea, että ovat saaneet osallistua strategiatyöhön. Dialogi on tärkeä olla vahvana.

Nyt kaivataan yhteistä linjaa ja suuntaa. Jos valtaistetaan kaikkia esimiehiä tekemään monella tavalla eri asioita voi lopputuloksena olla sekava prosessi.

Osallistamista edistäviä ja estäviä käytäntöjä on hyvä pohtia

• estäviä käytäntöjä: mystifiointi, hierarkisoituminen ja teknologisoituminen • edistäviä käytäntöjä: omakohtaistaminen, dialogisoiminen ja konkretisointi

Vaasan sairaanhoitopiirissä strategiaa on yksinkertaistettu ja konkretisoitu. Strategiaa tehdään ottamalla omainen mukaan työhön. Strategian kiteymät ovat usein todella upeita ja havainnollisia. Ne on helppo muistaa vaikka keskellä yötä herätessään.

Johtoryhmätyöskentely tuo merkityksen strategialle, jonka on oltava konkreettinen ja sisältää mitattavia käytäntöjä.

Olli Tolkki, johtaja, NHG

Strategiset valinnat – mitä päätetään ja millä tasolla

Himmelin reunaehdot: lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset, tuleva rahoituspohja, maakunnan koko ja sijainti

Maakunnan strategia on yläkäsite ja sen alla tulee olla alastrategioita, esimerkiksi tuotantostategioita ym. Muut strategiat ovat maakuntastrategian alla. Uhka on se, että laaditaan useita ylätason strategiapapereita jotka ovat keskenään ristiriidassa.

Kun ELY-keskuksia perustettiin, oli erittäin vaikeaa se, että taustalla oli useita ministeriöitä, jotka pyrkivät ohjaamaan ELYjä. Ohjauksen tulisi olla samanlinjaista.

Mitä tulisi varoa strategiassa?

• Palveluverkkoa ei saisi betonoida • Ongelmien välttäminen sillä että kaikki määritetään liian ylätasolle eli mistään ei linjata • Taloudellisesti epärealistinen – kaikkea lisää, ei valintoja vaikka rahoitus pienenisi

Kari Hakari

On tärkeää pohtia mitä strategiaan ei tulisi sisällyttää?

Kansalaiset tulisi ottaa mukaan strategiaprosessiin. Se on tärkeää sen lisäksi että kansalaiset pitää kirjoittaa sisään strategiaan! Esimerkiksi ottaa omaiset mukaan prosessiin on tapa ottaa kansalaiset mukaan strategiaprosessiin.


2

Henkilöstö on tärkeää ottaa mukaan strategiaprosessiin – tarve tulla kuulluksi ja osallistua on muutoksessa usein suuri vaikka valmiita vastauksia ei kellään olisikaan

Edustuksellisen demokratian perinne on erittäin vahva. toimintatapojen muutos on keskeistä!

Miten varmistetaan maakunnan järjestämisfunktio ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävä?

Suuri ei ole enää kaunista vaan pieni on kaunista. tarvitsemme pieniä tuottajia lähellä ihmistä – miten tätä voidaan tukea ja edistää?

Pauli Harju: uusi julkinen hallinta (maa)kuntien hallinnon kehittämisessä on tärkeää, ei hallinto vaan hallinta

Uuden paikallishallinnon muodostavat kunta ja maakunta rinnakkain. Ne ovat kaksi rinnakkaista paikallishallinnon toimijaa, jotka muodostavat paikallishallinnon, jonka toimintamallit pitää rakentaa.

Tähän liittyy vallankäytön kysymykset. Tässä prosessissa ei voi käyttää hierarkista käskyvaltaa vaan pehmeää valtaa, jossa löydetään uudenlaisia välineitä käyttää valtaa – keskustelua, suostuttelua, neuvottelua

Pauli Harju: Tärkeä kysymys on ovatko kunnat aidosti maakunnan yhteistyökumppaneita vai ovatko ne kuntalaisten edunvalvojia? Tämä on hyvä kysymys. Pitää rakentaa malli, jossa kaksi rinnakkaista toimijaa toimivat aidosti YHTEISTYÖSSÄ, joka ei ole vain yhdyspinta- ja rajapintakysymystä. On huomattavaa että molemmilla organisaatioina on sama asiakas eli asukas joka esimerkiksi Tesomalla asuessaan on sekä tamperelainen ETTÄ pirkanmaalainen.

Vallankäyttö on yksi suuri kysymys. Millä keinoilla maakunta johtaa jatkossa? Asemaan perustuvan vallan kautta ei enää voida edetä koska sitä ei perinteisessä mielessä ole

Kari Hakari, Pirkanmaa muutosjohtaja

Pormestarimallissa asemaan perustuvaa kovaa vallankäyttöä ei ole. Pehmeällä vallankäytöllä edetään neuvotellen eri toimijoiden kanssa, sovitaan, vaikutetaan, koitetaan edistää. Tämä näkyy jokapäiväisessä johtajan työssä. Kaikissa toiminnoissa tarvitaan jatkossa enemmän suostuttelua ja pehmeämpää vallankäyttöä. Tämä kulminoituu johtamiseen. Kaikki suuret Tampereen investoinnit on saatu toteutettua neuvottelemalla. Niitä ovat esimerkiksi rantatunneli, uusi iso hallihanke ja raitiotie.

Yleisökommentti: Jos strategiassa on sovittu jokin asia niin eikö voida käyttää suoraa johtosuhdetta? Jos asian edistymiseksi tarvitaan ulkopuolelle linkkejä, niin suora valta ei yksin auta vaan kyseessä on monitoimijainen ja monialainen maakunta, jossa on pakko neuvotella.

Eero Vaara: Strateginen johtaminen 3.0:n yksi osa on julkisessa kontekstissa pehmeän vallan käyttö. Ollaan menossa hallinnosta kohti hallintaa eli governencea.

Järjestöt ovat Pirkanmaalla tekemässä konsortiota, jossa he haluavat lähteä haastamaan markkinoita.

Tulosperusteinen hankinta on vaikuttavuusinvestointien tekemistä, ostetaan ja suunnitellaan vaikuttavuutta. Tämä edellyttää monen organisaation verkostoa koska harvoin yksi organisaatio voi tuottaa vaikuttavuutta yksin.

On tärkeää pohtia millaisia asioita pitää kirjata strategiaan siitä että ollaan ottamassa strategia-aalto, uusi kansalaisuus ja hallinta on tärkeää – maakunta, kunta ja valtio ovat eri tasoja


3

Toimijoiden määrä ja monimutkaisuus lisääntyy edelleen. Käyttäjien asema vahvistuu ja toiminnan ohjausjärjestelmät monimutkaistuvat.

On tärkeää pohtia minkälainen poliittinen ohjausjärjestelmä tulee maakuntaan.

Tärkeää olisi yhdistää suora ja edustuksellinen demokratia.

Aliarvioiminen perustuu ”asiakas objektina” -ajatteluun tai asiakkaan aliarvioimiseen. Kumppaniajattelu on tasavertaistavaa ja asukkaat osallistuvat halutessaan perustuen siihen, että jollain asialla on heille riittävästi merkitystä, vrt. kouluverkkojen uudelleen arviointityö kerää yleensä hyvin yleisöä suunnittelutilaisuuksiin. Aihe koetaan kiinnostavaksi.

Strategian laadintaprosessi

Tavoitteet ja palvelulupaus sekä maakunnan asemointi suhteessa eri toimijoihin on tärkeää

Millainen on eri toimijoiden näkemys maakunnan tulevaisuudesta, vuorovaikutus, osallistaminen yhteiset tavoitteet verkostojohtajuus, co-creation ja co-production – alustatalous!

Maakunnan sisäinen strategia, miten maakunta järjestää ja tuottaa palvelunsa

Pirkanmaan kuvat

Ulkokehällä: koko maakunnan strategia

Keskikehällä: mitä maakunnan työkaluilla voi tehdä

Sisäkehällä: maakunnan sisäinen strategia

KUVAAn liittyen – kuka pitää verkostoa hyppysissään ja miten? Esim. mikä on Tampere 3n rooli Pirkanmaan kehittämisessä? Maakunnan liitto on siinä kokoajana. Yksi maakuntaliiton rooli on olla maakunnan kehittäjä. Maakunnalla on jatkossa enemmän mahdollisuuksia käyttää pehmeää valtaa

HUOMOITAVA: ei ole yksisuuntaista rahoituskanavaa vaan pitää olla kumppanuusstrategia jolla saadaan kumppanit mukaan. seuraavana on pohdittava miten saadaan asiakkaat mukaan

Rahaa menee verotuloina valtiolle kun elinvoimaiset maakunnat toimivat

Kari Hakari yhteenveto:

ONKO maakuntastrategian rooli selvä?

• mikä on suhde palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen ja ohjausvälineisiin • mitä ensimmäisessä strategiassa pitäisi linjata • yksi strategia, monta tehtävää • onko omistajuus selvä? kenen strategia on? Ketkä mukaan strategian valmisteluun? • miten strategia toimeenpannaan? • mittarit ja seuranta?

Miten voisi joukkoistaa strategiatyön? case Espoon strategiatyö Espoosta tehdään tarinalähtöinen osallistava strategiaprosessi


4

Espootarina on väline saada muita mukaan strategiatyöhön

strategiatyö on nähtävä jatkumona!

Olli

1. alastrategian laadinta 2. organisaatiomuodon valinta 3. lainsäädännöstä jo poistunut yhtiöittämisvelvoite

Alastrategiat ovat usein paljon konkreettisempia ja saattavat ajaa yli konsernistrategian sen takia että niistä on helpompi ottaa kiinni

Kannan huolta siitä että tällä hetkellä keskustelu pääsääntöisesti liikkuu siinä miten me rakennamme tämän maakunnan kuka tekee ja mitä tekee. Toiminnan kehittämisen korjausvelka on jäänyt päälle. ”Tehdään sitten kun päätöksenteko on valmis.” - asenne aiheuttaa vaikeuksia.

Strategia on sanoja jotka muuttuvat lihaksi vain TOIMINNAN kautta.

Toivottavasti maakunnat tekevät villejä irtiottoja. Esim. tietoallas ennakoinnin ja yksilötason johtamisen välineenä olisi hyvä kuvata strategiapaperiin

Lähdetään tekemään omilla vahvuusalueilla kunnon irtiottoja – keskeinen kysymys – MITKÄ OVAT ALUEEMME VAHVUUKSIA?

Toisen päivän muistiinpanot 21.9.2017

Juha Äkräs

Tulevassa muutoksessa on tärkeää lähteä pohtimaan MITEN MUUTOS VOISI OLLA MAHDOLLISUUS. Olisiko kriisi mahdollista kääntää positiiviseksi mahdollisuudeksi?

Tärkeää muutoksen toteutumisessa ja maakuntastrategiatyössä

1. On erittäin tärkeää laatia prosessin aluksi yhteinen tilannekuva a. missä ollaan – mihin suuntaan mennään b. skenaariot, vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat

2. Tilannekuvan ja muun prosessin avulla laaditaan visio a. yhdessä prosessoitu kuva tulevaisuudesta

3. Johdon ja henkilöstön pitää olla erittäin sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen. a. Laaja-alaisilla keskusteluilla sitoutetaan osallistujat. b. Strategiatyöhön otetaan sidosryhmiä ja henkilöstöä mukaan.

4. Toimeenpano a. Tarvitaan erittäin hyvä projektinhallinta b. Tärkeää on momentum. On pohdittava mitä muutoksessa tapahtuu kahden vuoden päästä.

Tällöin tulee usein muutosväsymys. Alussa ollaan usein innostuneita, mutta sitten innostus kuolee vähitellen. Avainkysymys: miten saadaan innostus säilymään?


5

c. Muutoksella pitää olla mittarit. Strategisesti yksi tärkeimpiä asioita on se, että osataan tehdä oikeat rohkeat päätökset oikeaan aikaan. Voisi tehdä esimerkiksi seurannasta listan, jonka avulla voidaan nähdä riittävän ajoissa toimiiko strategia vai pitääkö sitä muuttaa.

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Tilannekuvan luominen on yksi tärkeimmistä strategiatyön lähtökohdista. Vision luominen sisältää monenlaisia prosesseja. Maakuntastrategian luominen on yksi tärkeimmistä paikoista, joissa visiotyötä pitää tehdä. Vertaa case Espoo.

CASE formulakuskit! Heillä visio on selvä. Jokainen heistä haluaa olla maailmanmestari.

Analogia maakuntauudistukseen:

AIKAPERSPEKTIIVIkin on kiinnostava

Yhdessä maakuntastrategiadokumentissa on tärkeää pitää kirkkaana aikaperspektiivi.

NELJÄN KOHDAN tiivistelmä tilannekuvasta visioon sitouttamiseen ja toimeenpanoon/mittareihin sekä momentumin varmistaminen kuvaa todella hyvin koko muutosprosessia

Paras tapa olla vaikuttamassa muutokseen on tehdä ensimmäinen hyvä ehdotus. Se joka ensimmäisenä tuo pöytään ehdotuksen, on erittäin vahvoilla. Sen jälkeen ehdotukseen saatetaan tehdä muutoksia, mutta perusrungon on saattanut päästä luomaan juuri ensimmäisen ehdotuksen tekijä.

Mikä on julkisen ja ei-julkisen valmistelun raja – tärkeää pohtia. On osallistavaa ja ei-osallistavaa strategiatyötä. Tuottajatoiminnan ja kilpailutilanteen käsittävä työ ei välttämättä ole hyvä olla kaikille sidosryhmille avointa.

Strategisen muutoksen tyyppejä

Radikaalit strategiset muutokset

Laajentumiset

• yhdistymiset • lakkautukset tai supistukset

Inkrementaaliset muutokset

• jatkuva kehitystyö • reengineering

On tärkeää ottaa tämä jättimäinen maakuntauudistuksen reformi tarkasteluun eurooppalaisena johtamiscasena. Koko ajan pohditaan tiedolla johtamisesta, mutta pohdittava on missä tietoa on ja miten se on hyödynnettävissä

On tärkeää benchmarkata muita maita. Julkishallinnon tutkimus on ollut tähän asti hyvinkin ”Suomikeskeistä” tutkimusta.

Esimerkiksi Aasiassa vaikkapa Koreassa ja Singaporessa tapahtuu koko ajan todella edistyksellisiä asioita.

Integraatioproblematiikka

Maakuntauudistus on kaikkien fuusioiden äiti. ”Tämä on hillitön juttu.”


6

Case Nokia: Fuusiotilanteessa tuli henkilöstöltä eniten kysymyksiä siitä, voivatko he jatkaa Nokian harrastekerhoissa ja eniten kysymyksiä oli metsästyskerholaisilla. He halusivat tietää voivatko jatkaa metsästämistä Nokian mailla.

Viestinnän merkitys on erittäin suuri. Strategiaprosessin edetessä viestinnän tulisi koko ajan pitää yllä ”isoa kuvaa”..

Olli: Erityisesti henkilöstön näkökulmasta on tärkeää, että konkreettisia esimerkkejä pitää on. Yleensä henkilöstöä kiinnostaa muutokseen liittyen eniten se saanko töitä, missä istun ja paljonko saan palkkaa.

Strategia on tärkeä mielikuvan rakentaja ja viestinnän väline.

ARVON LUOMINEN - se on säästöjä, synergiaa, hyötyjä, oppimista jne

Arvon luominen voi perustua

• synergiahyötyihin • tehostamiseen ja rationalisointeihin • tiedon ja käytäntöjen siirtoon • oppimiseen • alueen tai alan kehityksen kontrolloimiseen

Usein yhdistymisessä tavoitellut hyödyt jäävät saavuttamatta kokonaan

• yhdistymiset eivät keskimäärin tuota arvoa

Kuitenkin yhdistymisissä luodaan myös hyötyjä, joita ei etukäteen osata ennakoida

• serendipity (yllätyksellinen hyöty) • pitkän aikavälin hyödyt, usein uudet innovaatiot tulevat aika pitkällä viiveellä

On viisasta olla muutosjohtamisessa askel edellä eikä askel jäljessä.

Muutostyössä pitää pystyä ennakoimaan uusia haasteita ja muutoksen aiheuttamia ongelmia. Lähtökohtaisesti on normaalia, että ihmiset reagoivat negatiivisesti muutokseen.

Muutoksen aiheuttamia ongelmia

• motivationaaliset ongelmat • identiteettikysymykset • depressio ja muut psykologiset ontelmat • stressiin liittyvät fysiologiset seuraukset • poissaolot • organisatorinen vastarinta • motivaation puute • yhteistyöhaluttomuus • lakot ja muut mielenosoitukset • sabotaasit

Vastarintaa tulee muutoksen aikana monelta eri kantilta. Tietty kriittisyys on hyvä asia, kunhan sitä osataan ennakoida ja kanavoida sekä päästä eteenpäin näissä prosesseissa.


7

Tärkeitä kysymyksiä:

• Mitä tämä tarkoittaa kunkin työntekijän kannalta? • Miten henkilöstö voidaan pitää motivoituneena muutoksessa? • Miten muutosvastarinta otetaan huomioon?

Hr-asiantuntemus ei saa jäädä korulauseeksi. Se tiedetään etukäteen hyvin tärkeäksi.

Hyvät muutosprosessit ovat sellaisia, joissa otetaan identiteettiproblematiikkaa mukaan työhön ja ymmärretään kytkentä arvon luontiin. Riskinä on se, jos ei ymmärretä että erilaiset hr-kulttuurit ja muut asettavat reunaehtoja työlle.

Tärkeä kysymys: miten voidaan löytää positiiviset muutosagentit?

Vastarinta ei aina ole huono asia

• on tärkeää kuunnella henkilöstön näkökulmia • osallistava ote johtaa yleensä vaikeidenkin muutoksen parempaan ymmärtämiseen ja hyväksyntään • on tärkeä kuunnella henkilöstön näkökulmia • on vaarallista olla tekemättä

On tärkeää pohtia: Mitkä tekijät voivat johtaa epäonnistumiseen?

Hybridiohjaus

• normatiivinen • informaatioperusteinen • ohjaus ja valvonta tärkeää • resurssien sääntely

Voidaanko löytää hybridiohjausmalli maakuntien ohjaukseen, se sisältäisi myös sopimusohjauksen?

Tasot: kansainvälinen, kansallinen, alueellinen, tuottajakohtainen ja yksilötasoinen

Kustannusten kasvun hillitseminen ja asukkaiden osallistaminen ovat tärkeimpiä tavoitteita.

INFORMAATIO-ohjaus on tärkeää ottaa mukaan: asukasraadit, monialaiset keskustelut jne

Välineet ovat maakunnallisia mutta ohjaus on kansallista. Ohjausta voidaan tehdä monilla eri tavoilla. Case: Laissa määrätään, että maakunnissa on oltava nuorisovaltuustot. Maakunnat voivat vaikuttaa niiden sisältöön-

Soteohjauksen tavoitteet: asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, kustannusten kasvun hillitseminen

Miten tämä ohjausmekanismi rakennettaisiin yhdessä maakunnan kanssa?

Ohjausmalliin liittyviä kysymyksiä: • miten rakennetaan yhteys toimialoihin ja ministeriöihin? • miten tehdään riittävän yksinkertaista? • ohjaako oikeaan suuntaan? • Jättääkö riittävästi vapauksia maakunnille ja tuottajille? • suhde hallinnonuudistusten kehitykseen? ohjauksen neljäs aalto • tilaisuus tehdä uutta (uusi ohjaaja=OHO, uudet ohjattavat= maakunnat) tartutaanko tilaisuuteen? onko ohjaajalla aito tahto kumppanuudelle?


8

Miten maakunnan menestystä mitataan?

Vuorovaikutusohjauksesta

Erikoissairaanhoidon keskittäminen olisi ollut hyvä olla täällä keskusteluissa mukana – onko se oikeaa toimintaa?

Ohjaamisen vaikuttavuus: ei voi olla niin että eri ministeriöt ohjaavat samaa toimijaa eri kriteereillä

Vastuut on oltava selkeät

Juha Äkräs:

On peruspsykologiaa, että sisäinen ja ulkoinen motivaatio tuovat kaksi eri tulosta. Sisäinen motivaatio tuo innon maakuntiin. Motivaatio normien kautta ei ole yhtä luovaa ja tuottavaa. Olen ollut yllättynyt siitä miten vähän työpaikoilla ymmärretään psykologiaa.

Tärkeitä asioita:

1. autonomia, tarkoittaa että saa itse päättää

2. tunne että kehittyy

3. sosiaalinen tuki, ympärillä on kollegoja ja esimiehiä jotka tukevat - roolit on ymmärrettävä

ESITELMÄ ITSENSTÄ JOHTAMISESTA, Juha Äkräs (Hintsa performance)

- Kaikki alkaa itsensä johtamisesta - On vaikea olla hyvä johtaja, jos ei johda itseään - Jos et pysty itse organisoimaan omaa elämääsi, voi sinulla olla haasteita johtamisessa

Johtaminen kolmena eri osa-alueena:

- 1. kukaan ei koskaan puhu tuloksista kun kerrotaan hyvistä johtajista - 2. visio yleensä mainitaan hyvästä johtamisesta puhuttaessa - muu tulee siitä millainen ihminen hyvä johtaja on - Kun arvioimme alaisia, annamme yleensä palautetta suoriutumisesta. Kun alainen arvioi meitä, hän

arvioi yleensä meitä ihmisenä, esimerkiksi paljonko olemme antaneet hänelle aikaa ja tukea jne - pitäisi puhua suoriutumisen lisäksi muutakin

o miten johdamme itseämme: identiteetti, merkitys, tiedänkö kuka olen, itsensä johtaminen o mitä jää jäljelle o tiedätkö kuka olet? o tiedätkö mitä tahdot? o hallitsetko elämääsi? o teetkö niitä asioita joita haluat? tapahtuvatko ne asiat todellakin. Unelmia ja unelmointia

on tutkittu. Mielenkiintoinen havainto on se, että ruuhkavuosissa unelmat häviävät ja jälleen 50-vuotiaana niitä alkaa tulla taas uudestaan.

o Onko sinulla selkeä identiteetti ja merkitys? - Pitää löytää elämään sisäinen motivaatio ja inspiraatio - MEIDÄN PITÄÄ LÖYTÄÄ OMA itsemme - Onko yleinen fiilis se, että voi ei pitääkö minun tätä vieläkin tehdä. onko keskimääräinen olo että

tämä on todella kivaa ja merkityksellistä?


9

- MIKÄ ON ELÄMÄN VAARALLISIN VUOSI? ensimmäinen - toiseksi vaarallisin vuosi on se, kun henkilö jää eläkkeelle - löydettiin kolme asiaa, kun tutkittiin kuinka moni kuolee ennenaikaisesti

1. millaisia ihmissuhteita meillä on ja onko niitä paljon

o 12% todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti jos ei muita ihmissuhteita kuin työhön liittyvät o 5% jos oli perhe o 2% jos oli muitakin ihmissuhteita

2. MERKITYS – elämän sisältö

o jos työ oli lähes ainoa merkityksellinen asia elämässä, on vaarallista jäädä eläkkeelle o toimitusjohtajat jotka erotetaan -> ennenaikaisen kuoleman prosenttiosuus on suuri

3. LIIKUNTA

o vaikuttaa kolmantena asiana yleiseen hyvinvointiin todella paljon

TAVOITTEET

1. arvojen mukainen aikaansaaminen 2. luottamukselliset ihmissuhteet 3. vapaus olla läsnä ja tekemättä mitään 4. terveys

Lihasmassa on yksi tärkeimmistä indikaattoreita ihmisen hyvässä fyysisessä kunnossa, joka vaikuttaa keskeisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Vapaus olla on todella tärkeää. Nykyään ollaan aika kiireisiä. Aivot tarvitsisi palautumista joka tunti. 52 minuuttia suoritusta saisi olla maksimissaan yhteen menoon, sitten pitäisi pitää tauko

Onko teillä kyky lauantaina vain olla? mitä moni yritysjohtajista on perheen kanssa lauantaina, mutta heillä on huono omatunto ja he koittavat tehdä samaan aikaan töitä, jolloin kaikki kärsivät.

Kykyä olla voi harjoitella!

Asenne on yksi tärkeimmistä hyvinvointiin vaikuttavista asioista

Mahdollistajat

- asenne - aika - energia - ihmiset

Kiire – asioita vain tulee

1. Asenne

Kaikkien aikojen suurin löydös on se, että ihminen voi muuttua muuttamalla asennettaan (John C Maxwell on mm kirjoittanut tästä)


10

Ihmisen asenne ja mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. Asenne voi olla ongelma kaikissa tilaisuuksissa, toisille se merkitsee tilaisuutta kaikissa ongelmissa

Olenko vastuussa omasta elämästäni ja käyttäytymisestäni vai olenko olosuhteiden uhri?

2. Aika • Time boxing ajanhallinta, pitäisi paremmin hallita ajankäytön seurauksia • Kognitiinen intensiteetti - tauko esimerkiksi kahvipöytäkeskustelu tekee luovuudelle hyvää,

spostit olisi hyvä lokeroida tiettyihin kohtiin, jotta ne eivät aina tullessaan kuormittaisi • kriittiset ongelmat on tärkeää kyetä ratkaisemaan • palautuminen on tärkeää ja se tapahtuu parhaiten matalan vaiheen intensiteetissä

(intensiteettitasot: korkea keski matala) • riittävä uni on tärkeää • strategiset prioriteetit on hyvä olla selvillä

• Jos olemme paljon keskimmäisen intensiteetin tasolla, emme voi helposti siirtyä

korkeimman intensiteetin moodiin. Jatkuva älylaitteen käyttö pitää meitä keskitasolla emmekä siirry matalan tason intensiteettiin. Ei pitäisi olla jatkuvasti jollakin laitteella kuormitettuna.

• Tärkeimmät prioriteetit, sekundääriset prioriteetit, luovuus ja ihmissuhteet – suunnittelematonta aikaa palautumiseen on tärkeää olla

Reaktiivinen moodi, proaktiivinen moodi Tuottoisinta meille olisi olla vuorokaudessa neljä tuntia korkeimmassa moodissa ja aika paljon matalammassa. Meillä tulisi olla riittävästi myös proaktiivista puolta. Esimerkkejä erilaisista elämänhallinnan asioista 1. Voisi olla hyvä suunnitella päivässä tietyt slotit sähköpostien hallinnalle – muutama kerta

päivässä noin puoli tuntia kerrallaan ja muu aika ilman sähköpostia. 2. Tärkeää olisi pohtia VOISIKO ALLOKOIDA tyhjää AIKAA itselle?

”Tyhjää aikaa” voisi kohdentaa palautumiseen joka päivä esimerkiksi 90-120 minuuttia 3. Onko mahdollista lyhentää kokousaikoja, jopa alle tuntiin? 4. Riittävä uni. Esimerkkis: Juha nukkui aikaisemmin noin 6 tuntia. Hän testasi lomalla kuinka

pitkään luonnollisesti nukkuu. Tuloksena oli oman unentarpeen määrittely – hän tarvitsee 7,5 tuntia yötä, mitä ihmiset usein keskimäärin tarvitsevat. Levon kautta tapahtuu kaikki datan järjestely aivoissa ja palautuminen.

Hintsan mallissa ydin on core eli merkitys Suurin tuottavuusbuusterisi ei välttämättä ole se, kuinka hallitsee aikaa vaan se kuinka saa lisää energiaa päivään! Hintsan malli Nurtirion, recovery, tervey, biomekaniikka, mental energy, physical activity ja CORE


11

energia

parempi ajattelu, parempi tunneäly, parempi fyysinen kunto

Energiaa käytetään kaikkeen meidän toimintaa

Testi, moneenko vastaat kyllä. Mitä tunsit eilen?

1. koin olevani terve 2. liikuin vähintään 30 min 3. puoli lautasellista vihanneksia 4. 7,5 tuntia unta 5. heräsin virkeänä 6. pystyin liikkumaan ilman rajoitteita ja kipuja 7. olin positiivinen ja energinen 8. sain aikaan sen mitä suunnittelin 9. minulla oli hyvää aikaa läheisteni kanssa 10. minulla oli aikaa ja energiaa reflektoida

4 Tärkeimmät ihmiset

Harjoitus: Olet aloittamassa puolen vuoden loman. Tarkoitus on rentoutua ja nauttia ajasta läheisten kanssa. Pohdi, ketä otat mukaan lomalle. Oletko sinä itse mukana?

Kiteytys itsensä johtamisesta

1. ole aidosti oma itsesi 2. mieti mitä haluat elämältäsi 3. hallitse elämääsi ja pysy oikealla polulla

Kymenlaakson Liitto

Kymenlaakson maakuntaohjelman 2018-2021 kytkeytyminen maakuntastrategiaan

Strategiatiimi 23.8.2017

Maakuntaohjelman laadinnassa huomioitavia linjauksia, strategioita ym.

9.10.2017

2

• Työ- ja elinkeinoministeriön kirje maakuntien liitoille 9.11.2016• Valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet 2016-2019, valtioneuvosto• EU:n ja Suomen Itämeri-strategia• Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -toimenpiteet ja -suunnitelmat• Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen strategiset tavoitteet ja suunnitelmat • Kymenlaakson Älykkään erikoistumisen strategia RIS3• Kokonaismaakuntakaava 2040 tavoitteet sekä voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen tavoitteet• Väestö- ja työpaikkasuunnite• Kymenlaakson Luonnonvarastrategia 2020• Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia 2020• Kymenlaakson kuntien ja seutukuntien elinkeinostrategiat• Kymenlaakson Liikennejärjestelmästrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat• EU:n rakennerahasto-ohjelmat• Kaakkois-Suomen maaseutuohjelma• ENI- ohjelma• Kymenlaakson ympäristökasvatus –strategia• Sote- ja maakuntauudistus• Laadittava Kymenlaakson maakuntastrategia

Nykytila-analyysi

• Kymenlaakso tänään

– Väkiluku, koulutus, ikärakenne, aluetalous, työpaikat, työlliset ja työttömyys, vähähiilinen talous ja ympäristön kestävä kehitys

• Tulevaisuuden näkymät ja skenaariot

• Kymenlaakson strategia 2040

• Kymenlaakson aluerakenne 2040

9.10.2017

3

Väkiluku

• Vuoden 2016 lopussa 177 659 asukasta (3 186 asukasta vähemmän kuin 2013)

• Väestösuunnite:

9.10.2017

4

Asukkaat Muutos 2016–2040

2016 2020 2030 2040 As. %

Kymenlaakso 177 580 175 160 173 320 173 340 -4 240 -2,4 %

Kotkan-Haminan seutu 85 460 84 690 84 620 85 350 -110 -0,1 %

Hamina 20 640 20 180 19 790 19 880 -760 -3,7 %

Kotka 54 160 54 020 54 160 54 350 190 0,4 %

Miehikkälä 2 040 1 970 1 940 1 940 -100 -4,9 %

Pyhtää 5 350 5 320 5 470 5 770 420 7,9 %

Virolahti 3 270 3 200 3 260 3 410 140 4,3 %

Kouvolan seutu 92 120 90 470 88 700 87 990 -4 130 -4,5 %

Iitti 6 890 6 770 6 610 6 440 -450 -6,5 %

Kouvola 85 230 83 700 82 090 81 550 -3 680 -4,3 %

Kymenlaakso (ilman Iittiä) 170 690 168 390 166 710 166 900 -3 790 -2,2 %

Koulutus ja ikärakenne

• Koulutustaso on maan matalimpia

• Väestö ikääntyy ja työikäiset vähenevät

– maahanmuuttajien integroituminen

– osaavan henkilöstön saannin turvaaminen

• (etenkin Sote-puolella)

9.10.2017

5

Aluetalous

• BKT on jäänyt koko Suomen keskitasosta (2014 ennakkotiedon mukaan 32 402 euroa/asukas ja koko maassa 37 602 euroa/asukas)

• Arvonlisäys kuitenkin kasvanut Kymenlaaksossa erityisesti palveluissa (+56 % vuosina 2000-2015)

• Viennin arvolla mitattuna Kymenlaakso tilastojen mukaan maakunnista toisena Uudenmaan jälkeen

9.10.2017

6

Työpaikat ja työllisyys

• Vuonna 2014 Kymenlaaksossa 65 509 työpaikkaa

– Vähentynyt 2007-2014 erityisesti teollisuudessa (-4 850 kpl)

– Lisääntynyt esim. hallinto- ja tukipalvelutoimintaan ja terveys- ja sosiaalipalveluihin

• Työllisyysaste noin 60 % (koko maa 65%)

• Kymenlaaksossa työllisiä noin 65 200

9.10.2017

7

Työttömyys

• Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kymenlaaksossa 2017 kesäkuussa (TEM työnvälitystilasto) 15,0 % (koko maa 12,2 %)

• Työttömiä työnhakijoita 12 028 (1 264 henkilöä /-9,5 % vähemmän kuin vuosi sitten)

• Pitkäaikaistyöttömiä 4 139 (10,5 % / - 484 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin)

• Suhdanneindikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat liikevaihto, työttömyys ja nettomuutto, Kymenlaakson suunta kääntymässä parempaan. Suhdanneindikaattori osoittaa maakunnan nousseen jo koko maan keskiarvon yli.

9.10.2017

8

Vähähiilinen talous ja kestävä kehitys

• Uusiutuvan energian osalta Suomen tavoitteena: uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta 38 %.

• Tämä tavoite Kymenlaaksossa jo saavutettu

9.10.2017

9

Maakuntaohjelma 2018-2021

• Läpileikkaavat teemat

– Kestävä kehitys

– Kansainvälisyys

• Toimintalinjat

– Liiketoimintaympäristö

– Asuin- ja kulttuuriympäristö

– Osaamis- ja innovaatioympäristö

– Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä

9.10.2017

10

Maakuntastrategia (Pauli Harju)

9.10.2017

11

Kym

enla

akso

n s

trat

egia

n ja

m

aaku

nta

oh

jelm

an

yhty

mäk

oh

dat

Tehtävä: Mitä lisäarvoa ja uusia näkökulmia maakuntauudistus tuo Kymenlaakso-ohjelmaan ja päinvastoin?• Nykytilanne• Toimintaympäristö• Elinympäristö ja elinvoima• Hyvinvointi• Elinkeinot

• Mitä lisäarvoa haetaan? Uudet näkökulmat?• Mihin kysymyksiin haetaan vastauksia, jotta lisäarvoa saadaan? Mikä

muuttuu?• Miten sote-yritykset ja kasvupalveluja tarjoavat yritykset saadaan

mukaan palvelutarjoajiksi

-> Seuraavien sivujen asiat maakuntaohjelmasta (sin), kommentit workshopeista 23.8 (oranssi) ja 4.9 (vihr)

9.10.2017

13

Liiketoimintaympäristö

• Tavoitteena luoda maakuntaan uutta liiketoimintaa olemassa oleviin yrityksiin sekä mahdollistaa edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle

• Toimenpiteinä edistetään esim:– Ulkomaisten yritysten sijoittumista– Innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja– Pk-yritysten kansainvälistymistä– Kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta– Biotuotteiden kehittämistä ja kaupallistamista– Älykkäiden ja ympäristöystävällisten pakkausten kehittämistä– Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämistä

KOMMENTIT:• Miten paikalliset sote-yritykset saadaan mukaan (keskenään tai isompien kanssa verkottumalla), käytetään

tähän rahaa! -> Älykkäät julkiset hankinnat, hankintapolitiikka• Miten paikalliset kasvupalvelut (nykyiset ELY-keskuksen tuotteistetut yritys- ja TE-toimiston palvelut; HR,

koulutus, uudelleensijoittamispalvelut) ja heidän osaamisensa maakunnan käyttöön ja sen kehittäminen• Tietouden levittäminen = viestintä mitä maakuntauudistus tarkoittaa yrityksille!!!!• Kuntien ja maakuntien tukipalveluiden yhtiöittäminen maakunnallisesti ja näiden vaikutukset alihankkijoihin• Hankintastrategia/hankinnat osaksi strategiaa (kuka kilpailuttaa, kuka päättää markkinapuutteen ja sen

kriteerit?)• Vaikuttavuus!

9.10.2017

14

Asuin- ja kulttuuriympäristö

• Tavoitteena taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

• Toimenpiteinä edistetään esim:– Kaupunkiympäristöjen vetovoimaisuutta– Rannikko-meri vuorovaikutuksen kehittämistä– Kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen kehittämistä– Kymijoen virkistys- ja matkailukäytön kehittämistä– Luonnon moninaiskäytön edellytysten luomista– Elinkeinoelämän toimintaedellytysten yhdyskuntarakenteellista kehittämistä

KOMMENTIT:• Liikenteen ja asuinympäristön yhteensovittaminen (Kotka Merituulentie ja vt6

Kouvolan kohta)• Kaupunkikeskustojen kehittäminen• Kansalaisaktivismin nousu• Huippunopeat tietoliikenneyhteydet -> Etätyö ja sen hyödyntäminen

9.10.2017

15

Osaamis- ja innovaatioympäristö

• Tavoitteena aikaansaada vetovoimainen, toimiva innovaatioekosysteemi, joka houkuttelee ulkopuolista huippuosaamista, -osaajia ja –yrityksiä

• Toimenpiteinä edistetään esim:– Koulutusviennin edistämistä– Kv. osaajien houkuttelua ja heidän verkostojensa hyödyntämistä– Uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämistä– Väestön koulutustason nostamista– Elinikäisen oppimisen tukemista– Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamista– Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämistä

KOMMENTIT• Suuri kohtaanto-ongelma, löydettävä lääkkeet (toinen aste + XAMK ja yliopisto-yhteydet) mm. koodarit,

suunnitteluinsinöörit, laitos- ja kiinteistönhuolto…• Logistinen osaaminen, TKI-osaaminen XAMKissa -> pidettävä Kymenlaaksossa• Varmistettava yliopisto-yhteydet (mm. LUT ja Aalto) myös Kymenlaakson maakunnassa• Yritys – oppilaitosyhteistyön tiivistäminen entisestään (esim. vapaavalintaiset kurssit, joissa ratkaistaan oikeita

yritysten haasteita / harjoittelumahdollisuudet yrityksissä, näistä asioista kattava viestintä ja markkinointi)• Nuorten työllistäminen• Kotouttaminen• Paluumuuttajien houkuttelu • TE-palvelujen tuottaminen yrityspohjalta• Tapahtuma-busineksen kehittäminen uutena toimialana

9.10.2017

16

Liikenneyhteydet ja liikennejärjestelmä

• Tavoitteena sujuvat ja turvalliset henkilöliikenteen matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset mahdollistaen ulkomaan kaupan kustannustehokkaat ja luotettavat yhteydet.

• Toimenpiteinä edistetään esim:– Kuljetusketjujen ja niihin liittyvien pääväylien sujuvuuden kustannustehokkuuden kehittämistä– Kv. yhteyksien ja rajatoimintojen sujuvuuden ja luotettavuuden parantamista– Pääväylien sekä keskeisen alemman verkon toimivuuden varmistamista– Työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamista asukkaiden ja matkailun näkökulmasta– Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamista– Jalankulkua, pyöräilyä ja muuta arkiliikuntaa ja joukkoliikennettä edistävien toimintatapojen ja

toimenpiteiden edistämistä

KOMMENTIT• Kotkan – Kouvolan välisen henkisen, ajallisen, toiminnallisen ja fyysisen yhteyden parantaminen• Priorisoitava vt15 kuntoon saattaminen, Kotkan Kotolahden ratapihalle 5 raideparia (luvattu), RRT-terminaali

Kouvolaan, vt26 ja vt12• Raideliikenteen ja maantieliikenteen yhteensovittaminen• Logistinen osaaminen• Viestinnällinen haaste• Ei voi korostaa liikaa Kotkan ja Kouvolan välisten julkisen liikenteen yhteyksien parantamista (”maakunnalla

on kortit omissa käsissään”)

9.10.2017

17

Benchmarking: Kotkan kaupunkistrategia

9.10.2017

18

Kouvolan strategia

9.10.2017

19

Tampereen kaupunkistrategia (luonnos)

9.10.2017

20

MAAKUNTAPALVELUT 2020

STARA-rahoituspalvelutRaportti 30.9.2017

PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT

- Olemassa olevat rahoitusprosessit resursseineen on esitelty väliraporteissa sekä liitteissä 1 ja 2

MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN

Rahoitustoiminnan järjestämiseen vaikuttavat monet tällä hetkellä vielä avoimet kysymykset, mm.- Miten kasvupalvelujen järjestäminen jakautuu

maakuntaviraston ja mahdollisen liikelaitoksen kesken

- Miten nykyisen ELY-keskuksen resurssit jakautuvat maakuntiin

- Kustannustehokkuus säilyy esitetyllä mallilla, kun osaamista ei hajauteta. Esim. RR tehtävien(esr+eakr) koonti yhteen tuo synergiaetuja

PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU

- Nykyiset rahoitusinstrumentit, henkilöresurssit ja suoritteet on esitetty väliraporteissa, sekä- Rahoitusinstrumentit taulukossa (liite 1) - Välittävän toimielimen resurssierittelytaulukossa

rakennerahastotoimintojen osalta (liite2)

MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN

- Toimivaksi havaittuja käytäntöjä ei tulisi lähteä purkamaan- Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet on tunnistettu,

samoin resurssien mahdollinen uudelleenkohdentaminen esim. tehtäväkuvien kautta

- Kaikkia tehtäviä ei ole tarpeen hoitaa pelkästään yhden maakunnan alueella. Esim. rakennerahastojen osalta tarvittaneen Etelä-Suomen alueen kattava ohjelmajohtaja koordinoimaan ohjelman etenemistä, vastaamaan raportoinnin kokonaiskuvasta jne.

- Myös esim. jatkotoimenpiteitä voidaan ja tulee hoitaa useamman maakunnan yhteistyöllä

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA

- rahoituspalvelut tulisi järjestää maakunnan palvelukokonaisuuksien mukaisesti, jotta substanssiasiantuntijuus ja rahoituspalvelu toimivat saumattomasti yhteen- Palvelukokonaisuuksilla voi olla yhteisiä asiantuntijoita

- Maakunnan rahoituspalveluja koordinoimaan perustetaan hankeryhmä, joka käsittelee kehittämishankkeet ja yritystukihankkeet, sekä varmistaa rahastojen välisen koordinaation ja yhteistyön

- Hankeryhmä koostuisi sekä STARA:n, että muiden palvelukokonaisuuksien rahoitusasiantuntijoista ja kokoontuisi tarvittaessa tiiviilläkin aikataululla, jotta hakuajat pysyisivät kohtuullisen lyhyinä

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA

− Rahoituksen ja maksatuksen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä

− Mikäli maakuntaan perustetaan oma maksatusyksikkö, se voisi hoitaa kaikkien rahoitusmuotojen maksatukset

− Avoin kysymys on, siirtyykö nykyinen KEHA-keskus, johon ko. palvelut on ELY:jen osalta keskitetty, tuottamaan maksatuspalveluita keskitetysti myös maakunnille

− Maaseutupalveluiden maksuliikenteen hoitaa MAVI, maksatuspäätökset valmistellaan maakunnissa

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN

STARA- Kansallisten kehittämisinstrumenttien kuten AIKO, CreMa tms. ja EU:n

rakennerahastojen (EAKR+ESR) rahoitustehtävät.- Interreg- ja ENI-CBC-tyyppisten rahoitusinstrumenttien hallinnointiin ja

käytön edistämiseen liittyvät tehtävät Kymenlaakson osalta.

KAMA- Kasvupalveluihin liittyvä rahoitus, kuten yritysten kehittämisavustukset,

starttiraha, palkkatuki, työvoimakoulutus, kotoutuminen, työvoimapalvelut.

TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA PALVELUKOKONAISUUKSITTAINMELY- Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuet; maaseudun

kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki, tilanpidon aloitustuki, viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset), Neuvo2020-toimenpide, Leader-ryhmien hanke- ja yritystuet.

- Mahdollisia yhteisiä virkoja muiden maakuntien, kuten Etelä-Karjalan kanssa

MALVE- Kalatalousrahaston tuet

LIIPA- Liikenteen perusväylänpito, joukkoliikenteen tuki, yksityisteiden

valtionavustukset, väylähankkeiden maanlunastusrahoitus, saaristoliikenteen valtionavustus

Stara - rahoitustiimi LIITE 1

Nykyiset rahoitusinstrumentit

Rahoittavavirmaomainen

Minis-teriö

Rahoituksenkäyttötarkoitus

Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!

Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittelija 5-10 %

Kv. Asioiden päällikköRahoituspäätöksen ratkaisija Maakuntajohtaja

Maksatuspäätöksen esittelijä Aluekehityssihteeri 10-15 %

Maksatuspäätöksen ratkaisija

Hallintopäällikkö

Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittellija 50 % Valmistelee hakemukset

Kv. asioiden päällikkö 20 % Valmistelee hakemuksetRakennerahasto-asiantuntija

UML

Rahoituspäätöksen ratkaisija Aluekehitysjohtaja UML

Maakuntajohtaja UML

Maksatuspäätöksen esittelijä Maksatustiimi UML


Hallintojohtaja UML

Takaisinperintä Lakimies UML

Tekninen tuki

Paikanpäällä tehtävä varmennus UML UML maksajat (tekninen tuki)

Takaisinperintä ja muut jatkotoimet

UML UML lakimies

Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot

UML UML

EAKR TEM Myöntövaltuus 2014-2017 10,3 milj. 2016 käynnissä 25 hanketta. Maksettu päätöksillä n. 2,8, milj.

Kymenlaakson liitton. 236 00€/ v. 4-5 rah.päätöstä vuosittainInnovatiiviset kokeilutTEMAiko

Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelma

Tuki keskitetty UML

1


Minis-teriö



EAKR/Yrityksen kehittämisavustus

TEM PK-Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet ja investoinnit (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)

Noin 1 miljoona euroa/21 päätöstä

EAKR/Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus

TEM Pk-yritysten toimintaympäristöä tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä kehittävät hankkeet (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)

Keskimäärin 550 000 euroa/4 päätöstä

Yritysten kehittämispalvelut

TEM Pk-yritysten konsultointi- ja koulutuspalvelut

Koko Kaakkois-Suomessa vuonna 2016 141 120 euroa/45 konsultointipäätöstä ja koulutuksiin 98 000 euroa/24 yritystä/2 koulutusohjelmaa

Rahoituspäätöksen esittelijä Rahoitusasiantuntija 60 % Kymenlaakson ESR-hankkeiden hoitaminen vaatinee yhdenrahoitusasiantuntijan työpanoksen. Hakemusten käsittelyn ja päätösten esittelijätehtävien lisäksi rahoitusasiantuntija hoitaa rahoitukseen kuuluvia raportointi-, viestintä- ja koulutustehtäviä

Rahoitusasiantuntija 100 %

Rahoitusasiantuntija 33 %

Muut Hämeen ELYn asiantuntijat yhden henkilön työpanokseksi laskettuna

10 %

Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoituspäällikkö Lahti

Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija n. 30 % Kymenlaakson hankkeiden maksatuskäsittely vienee noin 2/3 kokoaikaisen maksatusasiantuntijan työpanoksesta

Maksatusasiantuntija n.30 %

+ kolme muuta, joilla vähemmän hankkeita. Yhden henkilön työpanokseski laskettuna

10 %


Maksatuspäällikkö Lahti

Rahoitusasiantuntijat esittelevät kaikki Kymenlaakson ja Etelä-Karjanlan maakuntien yritysten kehittämisavustuspäätökset, lisäksi myös Uudenmaan yritysten kehittämispäätöksiä.

Asiantuntijat hoitavat lisäksi kahden maakunnan toimintaympäristön kehittämishankkeet ja tekevät kaikki Kaakkois-Suomen yritysten kehittämispalveluihin liittyvät konsultointipäätökset

Rahoituspäätösten ja maksatuspäätösten ratkaisu ja jatkotoimenpiteet sekä muut lakipalvelut Lahdessa. Kehittämispalveluihin kuuluvat koulutuspäätökset Uudellamaalla. Kehittämispalvelujen maksatus Kehassa.

Rahoitusasiantuntijat 2 hlö, 1,6 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten ja pk-yritysten konsultointipalvelujen päätösten esittely

Maksatusasiantuntija 1 hlö, 1 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten maksupäätösten esittely

Hämeen ELY-keskus

Noin 2 miljoonaa euroa/vuosiKeskimäärin 9 hanketta/vuosi , hankkeiden keskimääräinen myönnetty tuki 250 000 euroa 42 hanketta menossa 24.8.2017

Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen,Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR-rahoitus

TEMESR-hankerahoitus

2


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntijat rahoitus 8 henkilöä, yht. 5,7 htv (sis. myös rakennusasiantuntija)

1- 60 %, 2- 50%, 1- 30%, 2- 90%

Kouvola, Lappeenrannassa 2 henkilöä

Asiantuntijat viljeliätuet 6 henkilöä, yht. 2,2 htv (sis. hydrologi, biologi)

4-50%, 2- 10%

Rahoituspäätöksen ratkaisija Yksikön päällikkö/ asiantuntija

1 + 1 hlö, yht. 0,6 htv Kouvola

Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv Kouvola


Yksikön päällikkö,asiantuntija, maksatusasiantuntija

1 + 4 + 1 henkilöä, yht. 0,5 htv

Kouvola

Tekninen tuki Rahoituspäätöksen ratkaisija Maaseutuvirasto

Maksatuspäätösten esittelijä Yksikön päällikkö Maksatusasiantuntija

1 hlö, alle 0,1 htv Kouvola


Maaseutuvirasto Kouvola

Paikanpäällä tehtävä varmennus Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv (sisältyy maksatukseen)

Kouvola

Takaisinperintä ja muut jatkotoimet

Esittelijä Lakiasiantuntija 1 henkilöä, yht. 0,7 htv

Ratkaisija Yksikön päällikkö, vastuualueen johtaja

1 hlö

Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot

Maksajavirastovakuutus, maaseutuohjelman vuosiraportti Yksikön päällikkö

Ohjelmaperusteisen viljeliätukien valvonta- luonnonhaittakorvaus-ympäristökorvausluomukorvaus

Valvontapäällikkötarkastajat

n. 20 (Vuosit. n. 10 määräaikaista 5-6 kk), yht. n. 14 HTV

KouvolaLappeenranta

MMM ja Maaseutuvirasto

Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki sekä viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset) sekä Neuvo2020 -toimenpide. Sisältää myönnön, maksatuksen ja jatkotoimien sekä osin valvonnan (viljelijätuet) tehtävät. Lisäksi Leader –ryhmien hanke- ja yritystukien päätöksenteko ja maksatus.

Koko Kaakkois-Suomi. Kehittämishankkeet 6,8 M€ (26 kpl), yritystuet 3,1 M€ (39 kpl), maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki avustus 3,7 M€ ja korkotuki 6,6 M€ lainapääomalle (80 kpl), luomukorvaus n. 2,7 M€, ympäristösopimukset n. 0,5 M€, Leader -hankkeita 67 kpl, Neuvo -toimenpidettä käyttänyt n. 800 tilaa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskusEuroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

3


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Suunnittelija

Suunnittelija

Rahoituspäätöksen ratkaisija Kehittämispäällikkö

Yksikön päällikkö

Asiantuntijat KoulutusasiantuntijaAsiantuntijaMaahanmuuttoasiantuntija

Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus


KEHA-keskus

Asiantuntijat OKM

OKM

Maksatuspäätösten esittelijä OKM


OKM

TEMTyövoimakoulutus kotoutumiskoulutus työvoimapalvelut mom. 32.30.51

Työllisyys ja kotoutuminen Työvoimakoulutus määräraha 9,8 milj.€ /ostettu 134963 otp, kotoutuminen määräraha 5,4 milj.€/ostettu 105274 otp, työvoimapalvelut määräraha 2.3 milj€/ostettu 62521 tp

Tuki on tarkoitettu tuote- ja palvelukehityshankkeille, joissa luovien alojen osaamista siirtyy muille toimialoille ja muiden alojen osaamista siirtyy luoville aloille.

CreMA - Luovien alojen CreMA-rahoitus monialaisiin tuotekehityshankkeisiin

OKM

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

CreMA on opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta määrärahasta jaettavaa tukea luovan alan yritysten monialaiseen tuotekehitysyhteistyöhön. CreMA on osa opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa. CreMA on ELY-keskusten ja AVEKin yhteistyötä. Rahoitushaku toteutetaan yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa. TAVOITTEENA CREMA-TUEN JÄLKEEN ELY-KESKUSTEN NORMAALIEN TUKI- JA RAHOITUS-INSTRUMENTTIEN PIIRIIN SIIRTYMINEN

Syksyn 2016 haku: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK myönsi CreMA-tukea 18 hankkeelle yhteensä 247 470 euroa valtakunnallisesti. Avustus on tarkoitettu pilottihankkeiden käynnistämiseen luovien alojen sekä teollisuus-, palveluja muiden alojen kanssa. Kaakkois-Suomessa tukea saivat Kuusankosken Toimintavoima Oy:n Kymijoki-antologia eli kulttuurimatka Kouvolan kyliin ja menneisiin tarinoihin (14 000 € / Kuusankoski) sekä Maritta Vuorinen rakennus- ja vihersuunnitteluun liittyvälle Viher-Tähti®-palvelumallilleen (9 000 € / Koria).

4


Minis-teriö



Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntija 100 %

Asiantuntija 100 %Asiantuntija 50 %

Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoitustiimi 3 henkilöä

Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus


KEHA-keskus

Asiantuntija 100 %

Asiantuntija 50 %

Asiantuntija 100 %

Asiantuntija 50 %

Noin 1 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 200.

Työllisyys (yrittäjän toimeentulon turvaaminen yritystoiminnan käynnistymisen ajalta)

Huomioitava työllisyyspoliittiseen avustukseen kohdistuva lakimuutos!Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto laittaa työllisyyspoliittiset avustukset hakuun syksyisin ja haun perusteella valitaan avustettavat hankkeet. Työllisyyspoliittisella avustuksella tuetaan esimerkiksi palkanmaksua yhdistyksen työntekijöille, jotka auttavat ja tukevat hankkeen avulla joko yhdistykseen tai yhdistyksen kautta työllistyviä ns. muuten vaikeasti työllistyviä asiakkaita. Näitä TE-toimiston asiakkaita tuetaan lisäksi palkkatuen avulla. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan ja työllistämiseen liittyen hankkeisiin ollaan yhteydessä useasti vuoden aikana(ml. hankkeen ohjausryhmät).

Palkkatuki

Työllisyyspoliittinen avustus (maakunnassa ei enää lakisääteinen, sisällytettäneen maakunnan myöntämiin tukiin?)

TEM Työllisyys (hankemuodossa toteutettava palvelukokonaisuus työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi)

Noin 1,8 miljoonaa euroa/14 hanketta(vuonna 2017: 1,2 miljoonaa euroa/12 hanketta).

Kaakkois-Suomen TE-toimistoTEM Työllisyys (työttömän työnhakijan

työllistymisen edistäminen)Noin 15 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 1800

Taulukkoon on kuvattu tarve pelkästään päätösten tekoon. Muu palkkatukiprosessi toteutettaneen mahdollisesti maakunnan liikelaitoksessa(koko prosessi kuulunee julkisen tahon hoidettavaksi -> vaatinee tarkempaa keskustelua järjestäjä/toteuttaja rajapinnasta)?

Nykytilan kuvaus: Palkkatukea myönnetään TE-toimiston asiakkaille heidän työllistymisensä edistämiseksi. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntämisen perustana on asiakkaan osaamisen vaje ko. tehtävään. Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on 3 palvelulinjaa, joista jokaisen linjan virkailijat käsittelevät palkkatukeen liittyviä asioita. Prosessi: virkailijan todetessa palkkatuen tarpeen asiakkaalle, hän tekee siitä työllistymissuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, jossa määritellään mihin palkkatukitarve perustuu. Jos asiakas työllistyy ja palkkatukea käytetään työllistymisen tueksi, niin palkkatukipäätöksen tekeminen siirtyy TE-toimistossa toimivan rahoitustiimin tehtäväksi. Itse päätöksenteon lisäksi rahoitustiimi pitää yhteyttä palkkatukea hakeviin tahoihin(mm. yritykset, yhdistykset, kunnat) päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Maksatuksen palkkatukiasioissa hoitaa KEHA. Vuonna 2016 palkkatuen rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta asiakkaan tilanteen mukaan.

TEMStarttiraha (maakunnassa tuki yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen?)

Taulukkoon on kuvattu käytännössä htv-tarve koko starttirahaprosessille. Toteutettaneen maakunnassa yritystukena. Jos pelkkä päätöksenteko eriytetään järjestämispuolelle, niin htv-tarve pienenee. Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto myöntää starttirahaa alkaville yrityksille. Prosessi toimii pelkistetysti siten, että yritystoiminnan aloittava asiakas on yhteydessä starttiraha-asiantuntijaan ja lain vaatimien edellytysten täyttyessä asiakkaalle myönnetään starttiraha yrityksen perustamista varten Starttirahalle on

50 %Asiantuntija (välityömarkkinat)

5

Asiantuntija (starttiraha)

(Kotka,Kla, Hamina)

50 %

myönnetään starttiraha yrityksen perustamista varten. Starttirahalle on myös mahdollista saada jatkopäätös, jos asiantuntija katsoo, että yritystoimintaa on järkevää tukea vielä seuraavat 6 kuukautta. Vuonna 2016 starttirahan rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta suurin osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta aloittavan yrittäjän tilanteen mukaan. Starttirahan maksatuksen hoitaa KEHA.

6

Resurssien erittely välittävässä toimielimessä LIITE 2

RakennerahastotVälittävä toimielin 1.1.2020 alkaen: Kymenlaakson maakunta

Mahdollisessa yhteistoiminnassa mukana olevat maakunnat:

Vastuutehtävä "Yksikkö maakunnassa" Nimike Resurssi [kyllä / ei] Osa-aikaisuusprosentti (%)Toimipiste

1) Tuen myöntämiseen liittyvät

hallinnolliset tehtävät (rahoittaja)Muut kuin itse toteutettavat hankkeet

Rahoituspäätösten esittelijät:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluekehityssuunnittellija Kyllä 50 % Kotka

Kymenlaakson liitto Kv. Asioiden päällikkö Kyllä 20 % Kotka

Hämeen ELY Rahoitusasiantuntija/ESR Kyllä/tekninen tuki 100 % Kouvola

Hämeen ELY Rahoitusasiantuntija/EAKR Y + kehpa Kyllä 100 % Kouvola

Hämeen ELY Rahotusasiantuntija Kyllä/osa-aikaeläke 60 % Kouvola

Rahoituspäätösten ratkaisijat:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluekehitysjohtaja kyllä < 5 % Kotka

Kymenlaakson liitto Maakuntajohtaja kyllä < 5 % Kotka

Itse toteutettavat hankkeet (muut kuin tekninen tuki)


(toistensa sijaisia)



Teknisen tuen hankkeet


(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluekehitysasiantuntija kyllä < 5 % Kotka

Kymenlaakson liitto Suunnitteluinsinööri kyllä < 5 % Kotka


(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluekehitysjohtaja kyllä < 5 % Kotka

Kymenlaakson liitto Maakuntajohtaja kyllä < 5 % Kotka

2) Tuen maksamiseen liittyvät

hallinnolliset tehtävät (maksaja) Muut kuin itse toteutettavat hankkeet

Maksatuspäätösten esittelijät: Ei


Maksatuspäätösten ratkaisijat:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Hallintopäällikkö Kyllä < 5 % Kotka

Kymenlaakson liitto Taloussihteeri Kyllä < 5 % Kotka

Itse toteutettavat hankkeet (muut kuin tekninen tuki)

Maksatuspäätösten esittelijät:

(toistensa sijaisia) Hämeen ELY Maksatusasiantuntija ESR + EAKR Kyllä 100 % Kouvola

Hämeen ELY Maksatusasiantuntija ESR Kyllä 100 % Kouvola

Maksatuspäätösten ratkaisijat: Uudenmaan liitto Maksatustarkastaja EAKR Kyllä/tekninen tuki 100 % Kotka


Teknisen tuen hankkeet

Maksatuspäätösten esittelijät:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluekehityssihteeri Kyllä < 5 % Kotka

Maksatuspäätösten ratkaisijat:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Hallintopäällikkö Kyllä < 5 % Kotka

3) Paikan päällä tehtävä varmennus

(voivat olla samoja henkilöitä, jotka

toimivat maksajina)(toistensa sijaisia) Hämeen ELY Maksatusasiantuntija ESR/EAKR Kyllä 100 % Kouvola

Hämeen ELY MaksatusasiantuntijaESR Kyllä 100 % Kouvola

Uudenmaan liitto Maksatustarkastaja EAKR Kyllä/tekninen tuki 100 % Kotka

4) Takaisinperintä ja muut jatkotoimenpiteet

Esittelijät:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Kv.asiain sihteeri Kyllä < 5 % Kotka

Ratkaisijat:

(toistensa sijaisia) Kymenlaakson liitto Aluesuunnittelujohtaja Kyllä < 5 % Kotka

5) Hallintoviranomaiselle hallinnollista

vahvistuslausumaa varten ja

todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä

varten vahvistettavat tiedot (muu hyväksyjä

kuin maksatuspäätösten ratkaisija) Kymenlaakson liitto Aluekehityssuunnittelija Kyllä < 5 % Kotka

Lisätietoja:

Taulukossa Kymenlaakson liiton nykyiset resurssit (EAKR) sekä Hämeen ELY-keskuksen osalta Kouvolan

toimipisteessä työskentelevät ESR ja EAKR rahoittaja- ja maksajatehtävien resurssit. Lisäksi yksi

maksatustarkastaja työskentelee teknisen tuen rahoituksella Uudenmaan liitossa, toimipaikkana Kotka.

Resurssi raportoitu myön UML ilmoituksessa. Uusia yksiköitä ei olla vielä määritelty. Takaisinperinnän ja

jatkotoimenpiteiden osalta on keskusteltu, että KAS ELY huomioisi lakimiehen tarpeen tulevissa

rekrytoinneissaan. Maaseutuohjelman hallinnointiin tällä hetkellä osallistuvat henkilöt voivat

mahdollisesti jatkossa osallistua resurssina myös rakennerahastotyöhön. Oman tuotannon hankkeita ei

ole tarkoitus toteuttaa. KAS ELY:n palveluksessa on lisäksi henkilöitä, joilla on kokemusta aikaisemmista

rakennerahastokausista.

LOPPURAPORTTI

Kasvupalvelut ja maahanmuutto (KAMA) -ryhmä

15. SYYSKUUTA 2017

1

Sisällysluettelo

Yhteenveto ....................................................................................................................................................... 3

HENKILÖASIAKKAAT -työryhmä ......................................................................................................................... 5

1. Yleistä ................................................................................................................................................... 5

2. TE-palvelut, nykytilanne ........................................................................................................................ 6

2.1 Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimintamalli ...................................................................................... 6

2.2 Henkilöasiakkaat TE-palveluissa ........................................................................................................... 7

2.3 Palvelutarjotin henkilöasiakkaille ......................................................................................................... 7

2.4 Nykyiset asiakastietojärjestelmät ........................................................................................................ 7

3 Henkilöasiakas ja työllistyminen kasvupalveluissa ...................................................................................... 8

3.1 Henkilöasiakkaan palvelutarpeet ......................................................................................................... 8

4 Palveluprosessien sisällössä ja kuvaamisessa huomioon otettavaa ............................................................. 8

4.1 Henkilöasiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen ........................................................... 9

4.2 Palvelujen tuottaminen ....................................................................................................................... 9

YRITYSASIAKKAAT -työryhmä .......................................................................................................................... 11

1 Palvelutarjooman kuvaus, yritysasiakkaat ................................................................................................ 11

2 Toimintamalli ja palvelukanavat ............................................................................................................... 12

2.1 Toimintamalliehdotuksia ................................................................................................................... 13

2.2 Palvelupolkukuvausten vaihtoehtoja ................................................................................................. 13

2.3 Yhdyspinnat muihin palveluihin ......................................................................................................... 14

3 Minkä pitäisi ainakin toimia maakunnan aloittaessa toimintansa? ............................................................ 15

3.1 Organisoituminen .............................................................................................................................. 15

3.2. Minkä pitäisi ainakin toimia .............................................................................................................. 15

MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAT -työryhmä ................................................................................................... 16

1. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit .......................................................................................... 16

1.1 Kuntiin ohjaamisen prosessi .............................................................................................................. 16

1.2 Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten sijoittamisprosessi .................................................................... 17

1.3 Kotouttamisen prosessi ..................................................................................................................... 17

1.4 Neuvonnan prosessi .......................................................................................................................... 17

1.5 Vapaaehtoisten prosessi .................................................................................................................... 18

1.6 Hyvien etnisten suhteiden prosessi ................................................................................................... 18

1.7 Elinkeinonharjoittajien oleskelulupien prosessi ................................................................................. 18

2

2. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta ... 19

2.1 Asiakasnäkökulma ............................................................................................................................. 19

2.2 Yritysnäkökulma ................................................................................................................................ 20

2.3 Ympäristönäkökulma ......................................................................................................................... 20

3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle .................................................... 20

4. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta .... 21

5. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekäresurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) ............................................................................ 21

6. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin ......................................... 23

7. Toiminnan järjestämistapa .................................................................................................................. 24

8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet ..................................................................................................... 24

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat .................................. 24

10. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde ..................................... 24

11. Jatkotyöskentely .............................................................................................................................. 25

3

Yhteenveto

KAMA-ryhmä kokoontui 21.6.2017 ja 12.9.2017 ja piti lisäksi kolme skype-kokousta, joissa seurattiin ryhmienedistymistä ja kommentoitiin niiden työtä. Ryhmä jaettiin asiakassegmenteittäin kolmeen alaryhmään: Henkilö-asiakkaat, yritysasiakkaat ja maahanmuuttaja-asiakkaat. Ryhmien toimeksiantona oli perustaa työnsä edellisenvaiheen nykytilakuvauksiin ja keskittyä vastaamaan vähintään seuraaviin kysymyksiin:

· Mitä kasvupalveluja asiakassegmentille tulee Kymenlaaksossa järjestää?

o lakiluonnosten minimipalvelut

o harkinnanvaraiset Kymenlaaksossa tarvittavat palvelut perusteluineen

· Miten kasvupalvelut Kymenlaaksossa tulisi tuottaa?

o toimintamallit

o asiakkaan palvelupolkukuvausten vaihtoehtoja

o yhdyspinnat toisiin palveluihin maakunnan sisällä ja muiden toimijoiden välillä

· Minkä pitää ainakin toimia maakunnan aloittaessa toimintansa?

o uudenlaiset rakenne-ehdotukset, organisoitumisehdotus, uudenlaiset tehtävänkuvat?

o tarvittava yhteistyö maakuntien välillä?

o ajatuksia maksatuksen tai hallinnoinnin suhteen?

Alaryhmien kokoonpanot on kuvattu jäljempänä kunkin ryhmän kohdalla. KAMA-ryhmässä oli lisäksi yrittäjäjär-jestön, kauppakamarin ja kaupunkien edustajia, joiden oli mahdollista kommentoida ja halutessaan osallistuaalaryhmien työhön.

Keskeiset havainnot

Ryhmien työskentelyn alettua saapui tieto uudistuksen siirtymisestä vuodella eteenpäin, mutta aikataulutus pi-dettiin ennallaan. Työn alkaessa oletettiin aluekehitys- ja kasvupalvelulain sekä sen sisältölakien tulevan vahvis-tetuiksi viimeistään syksyllä, mutta lait juuttuivat kuitenkin perustuslailliseen tarkasteluun. Nykytietämyksellälakiluonnosten seuraavat versiot tulevat nähtäville lokakuulla jolloin tullaan TEMin toimesta järjestämään jon-kinlaisia kuulemistilaisuuksia, lausunnoille lakiehdotukset eivät enää tule. Lait tultaneen vahvistamaan 2018 al-kupuoliskolla. Lakiin saattaa tulla muutoksia minimipalveluiden määrittelyyn, viranomaistehtävien ja palvelu-tuotannon rajapintaan sekä mahdollisesti myös palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoitteeseen.

Muutokset voivat olla siinä määrin merkittäviä että ne hankaloittavat kasvupalvelun maakunnallista valmistelua.Työskentelyssä on kuitenkin ELY- ja TE-toimistovetoisesti viety eteenpäin erilaisia alueellisia kokeiluja liittyenesimerkiksi vaikeimmin työllistyvien yhteispalvelurajapintaan tai ratkaisukeskeiseen yrityspalveluun muidenalueen toimijoiden kanssa (kunta- ja valtio-rajapinnat).

4

Havaintona työskentelystä voidaan todeta että sidosryhmät ja toimijat osallistuvat aktiivisesti ja sitoutuneestityöskentelyyn. Rooleja kuntien elinvoimapalvelujen ja maakunnan/valtion kasvupalvelujen välillä tulee vielätäsmentää ja ehkä sopimusperusteisuuskin olisi hyväksi. Maakunnan tehtävänä on suunnata palvelunsa ja ra-hoituksensa siten ettei tuoteta päällekkäistä kuntien omalla rahoituksellaan tuottamien palvelujen kanssa. Toi-saalta kuntienkaan ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa verovaroin sellaisia palveluita, joita on saatavilla yksi-tyisiltä markkinoilta. Oppilaitosyhteistyö maakunnan kanssa on myös keskeinen kasvupalvelun kannalta.Kuinka yhteensovitetaan työvoimakoulutus ja kasvupalvelukoulutus, kotouttamiseen liittyen myös yhteistärajapintaa vielä oppilaitosten kanssa keskustelematta. Maakuntien tehtävänä tulee jatkossakin olemaan myösammatillisten koulutustarpeiden ennakointi ja siihen on myös osaamista. Tämän kytkeminen oppilaitosten työ-voimakoulutuksen ja yritysten tarpeiden kanssa on tärkeä linkki maakunnan toimijoiden välillä.

Ryhmässä pyrittiin antamaan tekijöille hyvin vapaat kädet suunnitella juuri kymenlaaksolaisia kasvupalveluja jatoimintamalleja. Vaikuttaa kuitenkin että kovin paljoa uutta ei tullut keksityksi. Yritysten kasvuun tarvitaanneuvontaa, konsultointia, koulutusta, osaavaa työvoimaa ja rahoitusta. Työnhakijoille tarvitaan valmennusta,koulutusta ja rahallista tukea opiskeluun, yritystoiminnan aloittamiseen tai työllistymisen tukemiseen. Työs-kentelyssä ei ole ollut vielä mukana yksityisiä palveluntuottajia, joiden kanssa palvelumuotoilua ja markkina-vuoropuhelua ollaan aloittamassa ELYn toimesta myöhemmin. Kasvupalvelussa keskeisiä palveluntuottajiaovat nimenomaan yksityiset palveluntuottajat ja hankintoja ollaan kehittämässä siihen suuntaan että ostetaanvaikuttavuutta ja tuloksia. Selkeä yhteinen linjaus eri työryhmistä on, että asiakkaan palveluprosessin koko-naisvastuu on maakunnalla palvelujen järjestäjäorganisationa. Asiakkaan ohjaus on tehtävä, joka pitää ollamaakunnan omaa työtä, ei ulkoistettavaa palvelutuotantoa.

Rajapintakeskusteluun ja roolijakoon tulee vielä käyttää aikaa. Yrityspalveluissa on tärkeää käyttää hyödyksikuntien ja seututoimijoiden asiakasneuvontaa, jonka on tarkoituksenmukaista ohjata asiakkaita kasvupalvelu-jen piiriin. Vastaavasti myös työnhakija- ja maahanmuuttoasiakkaiden kanssa on tärkeää että toisten palveluttunnetaan ja että asiakas ohjautuu luontevasti palvelupolulla.

Asiakkaan valinnanvapaus on uudistuksessa keskeinen ja merkittävä kysymys tulee olemaan että alueelle saa-daan muodostumaan vahva palveluntuottajaverkosto, joka osaltaan vahvistaa myös Kymenlaakson elinvoimaa.

Työskentelyyn osallistuivat:

Eho Jouni/Cursor Oy, Eriksson Anne/Kouvolan kaupunki, Forss Lisa/Kouvolan kaupunki, Gardemeister Leena/Kouvola Innovation Oy, Huhtanen Riikka/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Hämäläinen Mia/Kymenlaakson liitto,Järvinen Antero/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kaikkonen Ritva/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, KallioniemiJuha-Pekka/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kallionpää Kalle/Cursor Oy, Kotimäki Tuula/Kouvolan kaupunki,Kouvo Juha/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Kuusela Pirjo/Cursor Oy, Laakso Minna/Kouvolan kaupunki, LaihoPirjo/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Linden Juha/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Lindholm Terhi/Kotkan kau-punki, Lindqvist Sanna/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Luodelahti Tuija/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, MarttilaMarjut/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Mattila Merja/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Melolinna Heikki/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Moberg Tiina/Kymen Yrittäjät, Munne Tea/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, MäkeläSatu/Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Nurminen Asta/Kouvolan kaupunki, Paavola Tiina/Kymenlaakson kauppa-kamari, Parkkali Epp/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Perttola Sami/ProAgria Etelä-Suomi, Portaankorva Pet-teri/Kouvolan kaupunki, Puolakka Pirjo/Kotkan kaupunki, Saarinen Jari/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Simpa-nen Päivi/Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Väre Sanna/Kouvolan kaupunki

5

HENKILÖASIAKKAAT -työryhmä

Henkilöasiakas ja työllistyminen

1. Yleistä

Maakuntauudistuksessa myös henkilöasiakkaan työnhakuun liittyvät palvelut uudistuvat. TE-palveluista tuleeosa kasvupalveluja. Palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla. Palveluja tuottavat kunnat yksityissektori jakolmassektori (lakiesitys rekrytointi ja osaamispalveluista).

Työryhmä on yksi Kymenlaakson KAMA-ryhmän alatyöryhmistä. Työryhmässä keskitymme suoraan työmarkki-noille suuntaavien ja osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavien henkilöasiakkaiden palvelujenpohdintaan/palvelukokonaisuuteen. Henkilö-asiakkaisiin, jotka asioivat tai ovat rekisteröityneinä työnhakija-asi-akkaina nykyisten TE-palvelujen työnvälitys- ja yrityspalveluissa tai osaamisen kehittämispalveluissa.

Maahanmuuttajien palvelujen osalta KAMA-ryhmällä on oma alatyöryhmänsä. Myös tuetun ja moniammatilli-sen palvelun henkilöasiakkaiden palveluja suunnitellaan eri työryhmässä, MAKU-työllisyystyöryhmä, Kymen-laakso.

Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla valtaosa henkilöasiakkaista tarvitsee ratkaisujensa tueksi tietoa ja ohjaustaerilaisten vaihtoehtojen löytämiseksi ja punnitsemiseksi työllistyäkseen mahdollisimman pian tai hankkiakseenkoulutuksen taikka lisäosaamista työmarkkinoille sijoittumiseksi.

Kymenlaakson haasteena on väestörakenne, työikäisen väestön väheneminen alueelta muuton ja väestön ikään-tymisen vuoksi. Tärkeää on kiinnittää huomiota kokeneen ikääntyvän työvoiman osaamisen hyödyntämiseenmm. työolosuhteita järjestämällä.

Työelämässä lisääntyvän etätyön tekemisen ja erilaisten työntekomuotojen kehittyessä on hyvä harkinnan mu-kaan muokata ja tarjota palveluja mahdollistamaan työn tekemistä ja henkilön maakuntaan asettumista, mm.yhteisiä tiloja, ajatushautomotyyppistä verkostoitumisen tukea.

Henkilöasiakkaat on suuri ja palvelutarvekirjon kautta erittäin merkittävä asiakasryhmä. Henkilöasiakkaan pal-veluilla on useita yhdyspintoja toisiin palveluihin.

Henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyy kiinteästi työnantajien ja yritysten palvelut. Yritysten hyvinvoinnin jakasvun yhtenä edellytyksenä on osaavan työvoiman saanti, mm. yrityksen oman henkilöstön osaamisen kehit-tämisen, rekrytointien, kumppanuuksien ja alihankkijoiden kautta.

Yritystoiminnan muutostilanteisiin liittyvät palvelut ovat myös kiinteä osa henkilöasiakaspalvelua, yritysten tuo-tannon ja toiminnan muutokset, henkilöstön lomautus- ja irtisanomistilanteet, yrityksen toiminnan loppuminen,uusien alueelle sijoittuvien yritysten palvelut. Muutosturvan toimintamallia on kehitetty ja se on nykyisin yksihyvin toimivista yhteistyömuodoista eri toimijoiden kesken. Työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden varmista-minen osaamista kehittäen on työntekijöille tärkeää muutostilanteisiin varautumista. Pilottien suuntaaminenyrityksiin on tärkeää osaavan työvoiman turvaamiseksi yrityksissä.

Positiivisen, ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin vahvistaminen käytännön toimenpiteiden ja kehittämispilot-tien sekä viestinnän (asiakaspalautteiden) avulla luo vahvan perustan kasvulle. Innovatiivisia palveluja ja inno-vatiivisia verkostoja tulee kehittää kasvua ja kansainvälistymistä edistämään.

6

Oppilaitosten ja elinkeinoelämän systemaattisen yhteistyön mallintaminen ja hyvien käytäntöjen hyödyntämi-nen ylialueellisella yhteistyöllä on tärkeää. Osaamistarpeiden ja -vajeiden kartoitus ja ennakointi on tärkeä osakoulutusten ja niiden sisällön suunnittelussa.

Yritysten rekrytointimahdollisuuksien tukemiseen eri tavoin on hyvä kiinnittää huomiota, mm. työelämän ja am-mattien sisällön muuttumisen ennakointietoa jakamalla, palveluista tiedottamalla (mm. case-kuvaukset), rekry-tointikokeilua ja palkkatukea markkinoimalla, yrityksen rekrytointiosaamisen vahvistamista unohtamatta.

2. TE-palvelut, nykytilanne

Työtä hakevan työttömän tai osa-aikatyössä olevan henkilöasiakkaan on työttömyysetuutta saadakseen kirjau-duttava työnhakijaksi TE-palveluihin. Myös muutoin työtä hakevat (valmistuvat, lisätyötä tai kesätyötä hake-vat…) voivat kirjautua työnhakijaksi TE-palveluihin. Kirjautuminen tapahtuu ensisijaisesti verkkopalvelujenwww.te-palvelut.fi -kautta. Työttömyysetuuden saamisen pääehtona on aktiivinen työnhaku.

TE-palvelujen -sivuston kautta voi hakea työtä ja työllistymistä edistäviä palveluja myös kirjautumatta työnhaki-jaksi, mutta tuolloin ei työttömyysetuuteen ole mahdollisuutta.

TE-palvelut päätehtävä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Palvelut koostuvat työnvälitys- ja yri-tyspalveluista, rekrytointipalvelusta, työuran suunnitteluun ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä palveluista ku-ten ammatinvalinta ja uraohjaus, koulutusten järjestäminen, työnhaun tuki, oman yritystoiminnan perustami-sen tuki, osatyökykyisten palvelut, maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen.

TE-toimisto tekee tiivistä yhteistyötä mm. eri koulutusorganisaatioiden ja henkilöstöpalveluyritysten kanssa. Yh-teistyö liittyy mm. työvoimakoulutuksen hankintaan, mukaan lukien yhteishankintakoulutus (työantajayritys jaTE-toimisto maksavat yhdessä koulutuksen), erilaisten valmennusten ostoon (työnhakua tukevat valmennukset,yrittäjyysvalmennus. Henkilöstöpalveluyritysten kanssa tehdään päivittäistä yhteistyötä välittämällä työvoimaaavoimiin paikkoihin ja ostamme myös rekrytointipalvelua yksityisiltä toimijoilta (esim, tiettyihin toimialaoihin jaasiakasryhmiin liittyen).

2.1 Kaakkois-Suomen TE-toimiston toimintamalli

Toimintamallissa määritellään ydintehtävät, keskeiset asiakasryhmät, palvelut ja palvelukanavat sekä tavoitel-tavat tulokset. Ydintehtäviä ovat työnvälitys ja työvoiman kehittäminen, mihin liittyy myös työllistymistä edis-tävä monialainen palvelu sekä yritysten ja muiden työn-antajien toimintaedellytysten turvaaminen ja uusienyritysten syntymisen tukeminen.

http://www.te-palvelut.fi/

7

2.2 Henkilöasiakkaat TE-palveluissa

Kaakkois-Suomen TE-toimiston henkilöasiakasrakenne Kymenlaakson osalta on kuvattu liitteessä.

2.3 Palvelutarjotin henkilöasiakkaille

Kaakkois-Suomen TE-toimiston henkilöasiakkaille koottu palvelutarjotin sisältää työnvälitystä täydentäviä valta-kunnallisia ja paikallisia palveluja, sekä oman tuotannon että ostopalveluja. Linkki: Palvelutarjotin henkilöasiak-kaille, Kaakkois-Suomen TE-toimisto

2.4 Nykyiset asiakastietojärjestelmät

TE-palvelujen valtakunnallinen asiakastietojärjestelmä on URA. Sen perustarkoitus on tukea mahdollisimmanhyvin TE -palveluissa tehtävää asiakaspalvelutyötä. URA -ohjelmisto kattaa suurimman osan TE -toimiston pal-veluista ja palveluprosesseista. URA:n toiminnallisuutta ja tietosisältöä on laajennettu myös taloushallinnonpuolelle (työllisyysmäärärahojen käytön seurantaa).

TE-palvelujen verkkopalvelut on koottu http://www.te-palvelut.fi/ sivustolle. Sivusto toimii myös TE-palvelujenasiointipalvelujen portaalina.

TE-palvelujen asiointipalveluja tarjotaan sekä henkilöasiakkaiden että yritys- ja työnantaja-asiakkaiden käyt-töön:

· Oma asiointi, henkilöasiakkaat (mol.fi)· Yrityksen ja työnantajan oma asiointi (mol.fi)

http://toimistot.te-palvelut.fi/documents/244949/369957/TET+KAS+Palvelutarjotin+A4+2017.pdf/681a5b36-7f4a-46e6-b927-d39d54224643

http://toimistot.te-palvelut.fi/documents/244949/369957/TET+KAS+Palvelutarjotin+A4+2017.pdf/681a5b36-7f4a-46e6-b927-d39d54224643

http://www.te-palvelut.fi/

https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi

https://asiointi.mol.fi/tomas/aloitussivu.jsf?kieli=fi

8

3 Henkilöasiakas ja työllistyminen kasvupalveluissa

Henkilöasiakas on työllistymismahdollisuuksia hakeva henkilö, jonka tavoitteena on työllistyä palkkatyöhön, yrit-täjänä taikka muutoin työllistää itsensä omassa työssä. Työllistyäkseen hän voi tarvita ohjausta, rekrytointipal-velua, yrittäjyysvalmennusta, koulutusta, työnhaun tukea yms. Työllistymismahdollisuuksia hakeva henkilö voitoimia joko rekisteröitymällä kasvupalveluiden asiakkaaksi tai rekisteröitymättä.

3.1 Henkilöasiakkaan palvelutarpeet

Henkilöasiakkaalla voi olla yksi tai useampi palvelutarve. TE-hallinnolla on ollut kattavasti asiakkaan erilaisiintarpeisiin vastaavia harkinnanvaraisia palveluja, joihin liittyy taloudellisia etuuksia, esim. työkokeilu- ja koulu-tuskokeilu, omaehtoisen koulutuksen tukeminen työttömyysetuudella, palkkatuet, starttiraha. Työryhmä kat-soo, että harkinnanvarainen (asiakkaan tilanteeseen pohjautuva) päätöksen teko kuuluu uudistuksen jälkeenkinviranomaistyöhön.

Henkilöasiakkaalla voi olla

o ensisijainen tarve löytää työtäo ensisijainen tarve löytää koulutuspaikka (ammatillinen peruskoulutus, täydennys- tai jatko-

koulutus, uudelleenkoulutus) työllistymisen edistämiseksio aikomus /kiinnostus perustaa yrityso kiinnostus ulkomailla työskentelyyn, mm. EURES-palveluto ura-suunnittelun tarve (ammatinvalinta- ja uraohjaus)o kiinnostus ulkomailla opiskeluun ja vapaaehtoispalveluuno kotoutumisen tuen tarveo muu ensisijainen tuen tarve työllistymisen edistämiseksi (terveys/kuntoutus ja /tai sosiaali-

palvelut), moniammatillisen palvelun tarveo työttömyysetuutta toimeentuloksi hakeva asiakas, joka ei enää aktiivisesti itse hae työtä

(odottaa eläkkeelle pääsyä, ikä ja mahdollisesti terveydelliset syyt)

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota asiakkaisiin, joiden palvelutarve on muita asiakkaita laajempija/tai syvempi, mm. nuoret, alle 30-vuotiaat (nuorisotakuu) ja irtisanomisuhan alaisen työnhakijat(muutosturva).

4 Palveluprosessien sisällössä ja kuvaamisessa huomioon otettavaa

Työnhakuun liittyvissä prosesseissa tulee vahvasti näkyä työmarkkinalähtöisyys. Suuri osa henkilöasiakkaistatyöllistyy omatoimisesti ja ilman kummempaa tukea esim. verkko-palvelujen, kuten Työmarkkinatori, avulla.

Palveluprosessin kokonaisuus ja palvelujen sisällöt tulee kuvata selkeästi ja asiakkaalle ymmärrettävästi. Myöskohdat, joissa asiakkaalla on valinnanvapaus eri palveluihin ja/tai palvelutuottajiin ja kohdat, joissa asiakkaallevoi olla työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia.

Työmarkkinat toimivat globaalisti. Osa henkilöasiakkaan palveluista on valtakunnallisia ja laajempiakin. Mm. rek-rytointiin liittyvä Eurooppalainen työnvälitys (EURES).

9

Maakunnan/palvelun järjestäjän vastuulla tulee olla palveluprosessin kokonaisuuden hallinta ja palvelun etene-misen seuranta, palveluprosessin tarkistuspisteet sekä palvelun laadun ja tuloksellisuuden seuranta. Maakun-nan oman tuotannon ja ostopalvelujen osalta on määriteltävä selkeät tavoitteet ja vastuut tekemisessä. Hankin-taosaaminen on erittäin tärkeää. Palvelujen on oltava vaikuttavia ja vertailtavia.

Alueen houkuttelevuuteen palvelutuottajille on kiinnitettävä huomiota, mm. helppo tilojen vuokrausmahdolli-suus.

Palvelusetelien käyttömahdollisuuksia tulee kehittää henkilöasiakkaan käyttöön kilpailutettujen palvelutuotta-jien palveluihin.

4.1 Henkilöasiakkaan aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen

Digitaalisuus palvelujen tarjonnassa ja käytössä lisääntyy. Verkkopalvelut, mm. erilaiset kehitteillä olevat verk-kopalvelualustat kuten Työmarkkinatori (TEM/KEHA), kuvallinen etäpalvelu, chat, webinaarit, verkkokoulutuk-set, info- ja rekrytointitilaisuudet lisäävät asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia ja vahvistavat asiakkaan omaaaktiivisuutta.

www.tyomarkkinatori.fi

Palvelujen ja niiden sisällön kehittämisessä tulee hyödyntää asiakkailta saatua ja kerättyä palautetta. Myösasiakasraati-tyyppistä toimintaa on hyvä kehittää.

Maakunnissa on varmistettava, että asukkailla on riittävät digitaaliset valmiudet ja asukkailla esim. kirjastojentai vastaavien julkisten tilojen atk- yms. laitteiden käyttömahdollisuus verkkoasiointiin.

Ryhmäytymisprosessien hyödyntäminen ja vuorovaikutuksellinen vertaisoppiminen voimaannuttaa (samassa ti-lanteessa olevat asiakkaat). Toivon näkökulma ja voimaannuttaminen, innovatiiviset ja luovat menetelmät.

ESR-rahoitusta on hyvä hyödyntää kehittämistyössä (hyvät käytännöt ja kasvupalvelut, henkilöasiakkaat ja osaa-misen kehittäminen). Maakuntaohjelman painopisteiden mukainen kehittäminen.

Sähköiset verkkopalvelut, asiakkaan rekisteröitymisen mahdollistavat palvelut, ensimmäinen palvelutarvearvioja palveluohjaus ja asiakkaan etuuksiin liittyvät sopimusten ja päätösten teot sekä palveluprosessiin liittyvät tar-kistuspisteet tulee työryhmän mielestä tehdä viranomaistyönä.

Harkinnanvaraisia palveluja ostetaan palvelutuottajilta, kuten työllistymistä tukevia valmennuspalveluja, lyhyitätäydennyskoulutuksia, innovatiivisia palvelukokeiluja.

4.2 Palvelujen tuottaminen

Palveluprosessin kokonaisvastuu on viranomaisella. Palvelutuottaja vastaa omalta osaltaan palvelun sisällön to-teutumisesta tavoitteellisesti ja sovitulla tavalla. Palvelutarjonnan kehittämisessä on hyvä hyödyntää asiakaspa-lautteita ja -kyselyjä.

Asiakkuusjärjestelmien ja verkkopalvelujen tulee olla valtakunnallisia.

http://www.tyomarkkinatori.fi/

10

Vakiinnutetaan nuorten ohjaamotoiminta. Tehostetaan, selkeytetään ja kootaan yhteen nuorille tarkoitettujaohjaus-, sosiaali-, terveys-, työvoima- ja nuorisopalveluja. Palveluprosessien kesto lyhenee, kun kaikki palvelutovat helposti ja viivytyksettä saatavilla.

Järjestetään aikuisille ohjaamotoimintaa vastaavaa "Työmarkkinatori"-palvelua, eri palvelutuottajat/toimijattarjoavat palvelua samoissa tiloissa. Palvelu on tehokasta ja aktiivista, asiakasta motivoivaa toimintaa, mm. eri-laisia rekrytointi- ja infotilaisuuksia. Myös aiemmin mainitut pop up/liikkuvat palvelut otetaan käyttöön.

Nuorten ohjaamohenkilöstön ja muiden henkilöasiakkaiden palveluohjaajien osaamistarpeita ovat muun mu-assa palveluohjaus, ryhmäytymisprosessitaidot, työllistymisen edistäminen, yritysyhteistyötaidot, koulutusneu-vonta, toiminnan kehittäminen, verkostoyhteistyötaidot, kansainvälistymistaidot, johtamistaidot, viestintätai-dot, hyvien käytäntöjen levittäminen, kehittämispilotointitaidot, koordinointitaidot

Uudesta organisoitumisesta huolimatta asiakaspalvelun perusasioiden, minimipalvelujen, tulee toimia mahdol-lisimman jouhevasti myös akuutissa muutosvaiheessa.

Maakunnan tehtävät sisältävät ainakin ennakointia, palvelujen hankintaa, seurantaa (laatu, taloudellinen) ja ke-hittämistä sekä palvelutarvekartoitusta ja palveluohjausta. Asiakkaiden palvelutarvekartoitusta ja -ohjausta te-kevien asiantuntijoiden tehtävänimike voisi tulevaisuudessa olla palveluohjaaja.

Maakuntien välillä on hyvä tehdä yhteistyötä mm. hankkimalla yhteisiä palveluja ja jatkamalla muutosturvanhyvää toimintamallia edesauttamaan työllistymistä on sitten kyseessä työvoiman vähentämistilanteet tai työ-voiman saantiin liittyvät tilanteet.

Maakuntien välillä voi olla säännöllisiä videoneuvottelukokouksia hyvien käytäntöjen ja yhteiskehittämisen tii-moilta.

11

YRITYSASIAKKAAT -työryhmä

1 Palvelutarjooman kuvaus, yritysasiakkaat

Kasvupalvelun asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yhteisöt ja säätiöt kasvupal-veluihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset.

Yritysasiakkaille, jotka tarvitsevat tukea kasvuun tai kansainvälistymiseen, on tarjolla valtakunnallinen neuvonta-ja oma-asiointipalvelu (suomi.fi, työmarkkinatori), Business Finland -verkosto ja maakunnan järjestämisvastuullaolevat minimipalvelut: palvelutarpeen arviointi (palvelupiste) ja rahoituspalvelut. Palvelutarpeen arviointi jaasiakasohjaus ovat kriittiset tekijät kasvupalvelujen toiminnassa. Aloittavien yrittäjien/ yritysten palvelukoko-naisuus on maakunnan järjestämisvastuulla yhdessä kuntien ja kaupunkien elinvoimapalvelujen kanssa.

Maakunnan järjestämisvastuulla olevia, harkinnanvaraisia kasvupalvelukokonaisuuksia voivat olla:

1. Alkupalvelu, jossa yrityksen palvelutarve kartoitetaan ja laaditaan asiakassuunnitelma.

a. Yhden luukun periaate asiakasohjauksessa, yksi yhteinen puhelinnumero ja verkko-osoite, pohjana valtakun-nalliset digitaaliset palvelut ja alueelliset asiointipisteet,

b. CRM:n rooli (valtakunnallinen)

2. Muutokset ja kriisitilanteet. Tässä palveluketjun osassa käsitellään esimerkiksi omistajanvaihdostilanteita, ta-loudellisia vaikeuksia sekä toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvia seikkoja.

a. Muutosturvapalveluna äkilliset rakennemuutokset ja positiivinen rakennemuutos

3. Liiketoiminnan kehittäminen. Tässä ovat mukana mm. maakunnan järjestämät rahoituspalvelut, yritysten ke-hityspalvelut ja työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvät palvelut.

4. Henkilöstön kouluttaminen. Kasvupalvelukoulutus.

5. Rekrytointi. Digitaalinen palvelu, jonka perustana toimii valtakunnallinen työmarkkinatori. Palveluketjun osantarkoituksena on turvata osaavan työvoiman saatavuus. Maakunta voi järjestää ostopalveluja.

a. Rekrytoinnin tukitoimet: palkkatuki

b. EURES

6. Innovaatioiden kehittäminen sekä kansainvälistymisneuvonta. Nämä kuuluvat Business Finland –kokonaisuu-teen. Kohderyhmänä ovat kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. Innovaatioiden kehittämisessä voidaan hyö-dyntää esimerkiksi innovaatiosetelimallia.

Ehdotus: kaikkia edellä mainittuja palveluja tuotetaan Kymenlaaksossa. Edellyttää tarkempaa asiakassegmen-tointia ja kasvuhaluisten yritysten tarkempaa analyysia sekä riittävää rahoitusta palvelujen tuottamiseksi.

12

2 Toimintamalli ja palvelukanavat

Yleistä

Palvelutuotannon maakunnallisia toimintamallitapoja on vielä liian aikaista yksityiskohtaisemmin ehdottaa,koska mm. valinnanvapauden toteutuminen on vielä auki. Vaihtoehtoja kohdan 1 harkinnanvaraisten kasvupal-velukokonaisuuksien toteutukseen ovat:

· Maakunta tuottaa itse, eriyttäminen yhtiöön

· Järjestäjäallianssit

· Puitejärjestelyt palvelukokonaisuuksista

· Maakunta hankkii koordinoijatuottajan ja erilliset palvelut

· Maakunta kilpailuttaa yksittäiset hankinnat itse (maakunnassa keskitetty hankintatoimi)

· Asiakassetelimallit, joissa järjestäjä tarjoaa alustan palvelulle

Kasvupalvelujen palvelukanavat ovat valtakunnallisia: digitaaliset verkkopalvelut (suomi.fi), neuvonta- ja oma-asiointipalveluja puhelimitse tai henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavia palvelupisteitä (Business Finland,Finnvera..), sekä maakunnan järjestämisvastuulla olevia tai itse toteutettuja palveluita.

KHEA-keskus kuvaa (muotoilee) seuraavat palveluprosessit tarkemmin syksyn aikana: palvelutarpeen arviointi,kasvavan yrityksen palveluprosessi, aloittavan yrittäjän/yrityksen palveluprosessi. Tämän jälkeen kuvataanmaakunnan yksittäiset palvelut yhteiskehittelynä asiakas- ja sidosryhmien kanssa ja käydään markkinavuoropu-helua. Tässä yhteydessä karsitaan mahdolliset palvelujen päällekkäisyydet ja kuvataan eri toimijoiden roolit.

Kasvupalveluiden toimintamallikuvausta asiakassegmentittäin

Muutosvaiheessa olevien yritysten palvelut

Nykyinen seututoimijaverkoston (elinkeinoyhtiöt, TE-palvelut..) palveluprosessi toimii ja on soveltuvin osin säi-lytettävä. Ennakointiin ja sijoittuville yrityksille tuotettava palvelu vaatii selkeyttä ja tiedottamista.

Aloittavat yritykset

Henkilökohtaisen palvelun (elinkeinoyhtiöt, TE-palvelut) tarjonta täydennettynä digipalveluilla koetaan tärke-äksi. Uusyrityskeskuksen palvelumalli on toimiva, ja se pitää soveltuvin osin säilyttää.

Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten palvelut

Nykyinen kasvuyritysten palvelu maakunnissa pohjautuu niin sanottuun seutu-YP malliin sekä seututoimijoidenkesken yhdessä sovittuun toimintamalliin. Toimintamalliin tässä asiakassegmentissä halutaan rakentaa toimivayhden luukun periaate, kokeilukulttuuria tukeva toimintaympäristö sekä selkeä palveluiden yhteen sovittami-nen.

13

Kasvuyrityspalvelun prosessikuvauksen esimerkki:

Etelä-Karjalassa kasvuyrityspalvelua on toteuttanut 2017 alusta niin sanottu seututiimi, johon kuuluvat seutu-toimijat (Wirma, Kehy, EK liitto, 5 hlö) sekä alueen ELY, Tekes henkilöt (3 hlö). Asiantuntijat käyvät läpi ajankoh-taiset potentiaalisten kasvuasiakkaiden kuulumiset sekä sopivat ja suunnittelevat yhdessä seuraavat kasvu-asiakastoimenpiteet. Yhteisiä toimenpiteitä ovat muun muassa:

· yrityskäynnit yhdessä tai erikseen, jolloin kerrotaan asiakkaalle asiakastarpeenmukaisista seudullisista ja/taivaltakunnallisista palveluista, yhteinen yritystapaamislista

· asiakastiedon vaihto riittävässä laajuudessa palvelutarpeen määrittämiseksi

· esitellään case-kohtaisesti TF- ja/tai seudullisia palveluita ja mahdollisia päivityksiä

· yhteisistä asiakastilaisuuksista sopiminen

Tällä toimintamallilla aktivoidaan (kotimarkkina)yrityksiä kasvuun tekemällä heille ehdotus tarvitsemistaan jul-kisista palveluista (”kevennetty Team Finland -palveluehdotus”).

TF-aluetoimijat (ELY, Tekes, TE-toimisto, Finpro, Finnvera) kokoontuvat myös kuukausittain, jolloin käydään läpisamaa yhteistä yritystapaamislistaa ja arvioidaan Team Finland -palveluehdotuksiin potentiaalisia asiakasyrityk-siä. TF-toiminnoissa pääpaino on Team Finland -palveluehdotuksissa asiakasyrityksille, jotka tavoittelevat mer-kittävää kv-kasvua ja palvelutarve on pääasiassa Tekesin ja Finpron palveluissa.

2.1 Toimintamalliehdotuksia

Katso vaihtoehdot ja avoimet asiat kohdasta 2.

Huolimatta siitä onko maakunta toteuttajana vai järjestäjänä hyödynnetään alueellisesti kaikissa asiakasseg-menteissä Yritys-Suomi -toimintamallin hyviä käytäntöjä, joissa palvelujen tuottaminen ja palveluketjun suju-vuus edellyttävät toimijoiden verkostoitumista ja palvelujen koordinointia.

Suurin osa alueen kasvuyritysasiakkaista on niin sanottuja kotimarkkinayrityksiä, joita voidaan palvella ”keven-netyllä” palveluehdotuksella (vertaa TF-palveluehdotus). Tällöin yritysasiakkaille tarjottavat palvelut kunnalli-sista kansallisiin tulevat yhteensovitettua, ja potentiaaliselle kasvuasiakkaalle tulee nimettyä palveluvastaava.Edellä kuvattua toimintamallia kasvuyritysasiakkaiden aktivointiin ja palvelemiseksi ehdotetaan jalostettavaksisoveltuvin osin.

2.2 Palvelupolkukuvausten vaihtoehtoja

Maakuntien palvelupolkujen kuvaukset ja niihin ohjaus riippuvat paljon siitä, mitä palveluita hankitaan markki-noilta ja mitä tuotetaan maakunnassa tai kunnassa. Millaista tarjontaa markkinoilta on saatavissa eri segment-tien palvelutarpeeseen? Onko hankittavien palveluiden hinta/laatu-suhde on riittävä ja toteutuuko tuottajankannalta kannattavan liiketoiminnan edellytykset? Nämä määritykset ovat vielä kesken.

14

Palvelujen helppokäyttöisyys (digitaaliset palvelut) on lähtökohta. Tiedon tulee löytyä helposti ja nopeasti. Toi-saalta tarvitaan myös mahdollisuutta asioida kasvokkain. Yhden luukun periaate (palvelutarpeen kartoitus, sit-ten ohjataan eteenpäin palveluketjussa).

Palveluita tarjotaan asiakastarpeeseen segmenttikohtaisesti:

Aloittaville yrityksille

· Digitaalisina palveluina

· henkilökohtaisena palveluna

· koulutuksena, neuvontana, ohjauksena

Muutosvaiheessa oleville yrityksille

· Digitaalisina palveluina

· henkilökohtaisena palveluna

· koulutuksena, neuvontana, ohjauksena

· ennakointitietona rakennemuutostilanteissa

Kasvu- ja kv-yritykset

Palvelupolku koostuu useammasta palvelusta, jolla vastataan asiakkaan tarpeeseen kokonaisuutena. Palvelu-tarve määritetään ensimmäisessä yhteydenotossa ja palvelu tarjotaan ”yhden luukun periaatteella”, jossa sovi-taan asiakkaalle palveluvastaava, joka vastaa ehdotettujen palveluiden toteutumisesta ja ”jälkihoidosta”.

2.3 Yhdyspinnat muihin palveluihin

· Henkilöasiakkaiden rekrytointipalvelut, EURES (katso palveluketjun kuvaus, kohta 5)

· Henkilöasiakkaiden osaamispalvelut

· Rahoituspalvelut Team Finland, Business Finland, Maaseuturahoitus ja -palveluverkostot

· Valtakunnalliset verkkopalvelut ja asiakaspalvelukeskukset

Toiminnan suunnittelua jatketaan MDI:n työpajan pohjalta/RYP.

Ratkaisukeskeiset yrityspalvelut (RYP) -työpajat tarjoavat foorumin yritysrajapinnassa toimivien seudullisten asi-antuntijoiden suunnitella yhdessä yritysten kasvupalveluiden toteuttamista ja roolitusta asiakaslähtöisesti. Työ-pajoissa sekä nykyisen toimintamallin kautta saadaan lisää tietoa ja luodaan synergiaa toimijoiden kesken pal-veluiden yhteensovittamiseksi ja mahdollisesti muita vaihtoehtoisia palvelupolkuja.

15

3 Minkä pitäisi ainakin toimia maakunnan aloittaessa toimintansa?

3.1 Organisoituminen

Kymenlaaksossa maakuntauudistuksen työpajassa on 9.6.2017 pohdittu erilaisia organisoitumismalleja. Vaihto-ehtoina voisi olla prosessiorganisaatio tai matriisiorganisaatio. Prosessiorganisaatio edellyttää prosessien tun-nistamista ja kuvausta. Matriisiorganisaatiossa suunnittelu, seuranta, strategia, talous ja tiedolla johtaminen,ohjaus ja valvonta, palveluiden hankinta ja kehittäminen sekä konsernipalvelut ovat horisontaalisia palveluja, japalvelujen järjestäminen eri asiakasryhmille ovat vertikaalisia palveluja.

3.2 Ehdotus: kasvupalvelujen näkökulmasta matriisiorganisaatio toimisi paremmin, sillä monilla toiminnoilla onuseita yhteisiä kosketuspintoja. Prosessiorganisaatiossa on riski, että prosessit eriytyvät toisistaan.

Järjestämistehtävän edellyttämät osaamiset --> järjestämisen käsikirja

3.2. Minkä pitäisi ainakin toimia

Maakuntastrategia ja kasvupalvelustrategian tulee olla valmiina. 2019. Poliittinen tahtotila ja päätöksentekojär-jestelmä. Rahoitus. Henkilöstön asema ja siirrot. Pilotteja ja kokeiluja, joiden kautta siirrytään askelittain uuteenorganisaatioon.

Yritysasiakkaiden kasvupalvelussa: palvelutarpeen arviointipiste ja asiakasohjaus, sopimukset palveluntuotta-jien ja sidosryhmien kanssa tulee olla tehtynä 2019 aikana. Keskeisiä palveluja rekrytointipalvelut (osaavan työ-voiman saatavuuden varmistaminen), muutokseen ja kriiseihin liittyvät palvelut.

16

MAAHANMUUTTAJA-ASIAKKAAT -työryhmä


Kotoutuminen ja kotouttaminen voidaan käsittää hyvin laajasti. Kotouttamiseen laajassa käsityksessä liittyykoko yhteiskunta ja sen eri toiminnot, kuten julkinen sektori, 3. sektori, vapaaehtoistyö, yritykset, oppilaitoksetjne. Tässä raportissa on keskitytty niihin prosesseihin, joita kuntien maahanmuuttopalveluissa sekä ELY-keskuk-sessa ja TE-toimistossa hoidetaan liittyen nimenomaan kotouttamiseen. Kouvolan ja Kotkan kaupungeissa ko-touttamispalveluissa hoidetaan pääosin pakolaisina maahanmuuttaneiden palveluita. TE-toimiston puolella ko-toutumispalveluissa hoidetaan pääasiassa kotoutumislain piiriin kuuluvien palvelut. Kotouttamisen palveluillaon vahvat yhdyspinnat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalveluiden kanssa. Prosesseista on jätettypois myös laittomasti maassa oleviin liittyvät prosessit, koska laittomasti maassa olevat eivät kuulu kotoutumis-palveluiden piiriin. Tarkastelusta on jätetty pois lisäksi Iitti, koska Iitti vaihtaa maakuntaa ennen maakuntauudis-tusta.

Kotoutumiseen liittyviä prosesseja määrittelevät lait kotoutumisen edistämisestä, laki julkisista työvoima- ja yri-tyspalveluista sekä ulkomaalaislaki. Mm. kotoutumislaki ja JTYPL ovat muuttumassa.

1.1 Kuntiin ohjaamisen prosessi

Pakolaisten kuntiin ohjaamisen prosessista vastaa tällä hetkellä ELY-keskus. ELY-keskus saa TEM:stä vuosittaisetkuntiin ohjaamistulostavoitteet. ELY-keskus neuvottelee alueen kuntien kanssa pakolaisten (kiintiö- sekä turva-paikanhakijoiden ja yksintulleiden alaikäisten) vastaanotosta ja tekee kuntien sopimukset pakolaisten vastaan-otosta.

Maahanmuuttovirastosta tulee ELY-keskukseen tieto valituista kiintiöpakolaisista, jotka ELY-keskus toimittaakiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kunnista ilmoitetaan ELY-keskukselle, jos kunta ottaa vastaan kiintiöpa-kolaisia ko. listalta. ELY-keskus toimittaa tämän tiedon Maahanmuuttovirastoon, josta toimitetaan tarkemmattiedot pakolaisista ELY-keskukseen, joka toimittaa ne kuntiin.

Tämän lisäksi ELY-keskus kysyy kunnista kuntapaikkoja turvapaikkahaun kautta tulleille luvansaaneille. Vastaan-ottokeskukset laittavat kuntapaikkahakemuksen UMAREKissa ELY-keskuksen työjonoon, minkä jälkeen ELY-kes-kus tiedustelee kuntapaikkaa alueen kunnista tai muilta ELY-alueilta. Pääsääntö on, että kuntapaikka pyritäänhankkimaan luvansaaneen omalta ELY-keskusalueelta. Jos kuntapaikka ELY-keskuksen alueelta löytyy, tekee ELY-keskus UMAREKissä kuntaanosoitusilmoituksen, joka toimitetaan luvan-saaneelle, kunnalle sekä vastaanotto-keskukselle.

Kaikista ELY-keskuksen kautta kuntaanohjatuista pidetään yllä ELY-keskuksessa kuntaan-osoitusrekisteriä kotou-tumislain mukaan.

Kuntiin ohjaamisen prosessia johtaa ELY-keskus.

Kymenlaaksossa kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Kotka ja Kouvola. Turvapaikkahaun kautta luvansaaneitaon ohjautunut lähinnä Kotkaan ja Kouvolaan sekä vähän Haminaan. Yksintulleita alaikäisiä on Pyhtäällä.

17

1.2 Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten sijoittamisprosessi

ELY-keskus neuvottelee kuntien kanssa ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanot-tamisesta ja tekee sopimukset kuntien kanssa alaikäisille tarkoitettujen palveluiden perustamisesta. Kunta voijärjestää palvelut omana tuotantona tai ostaa palvelut kilpailuttamalla. Yksikkö voi olla mm. perheryhmäkoti,tukiasumisyksikkö tai tuettua asumista. Perheryhmäkoti on asumismuodoista raskain, sillä sitä suhteutetaanusein lastensuojelulaitoksen mitoituksiin mm. henkilöstön osalta. Lisäksi yksintulleet alaikäiset ovat oikeutettuja21 vuoteen saakka jälkihuollon palveluihin, jos heillä on niihin tarvetta.

Kymenlaaksossa on Kotkassa perheryhmäkoti, joka on kaupungin ylläpitämä. Pyhtäällä on tukiasumisyksikkö,jonka palvelut hankitaan A-klinikka Oy:ltä. Lisäksi Kouvolassa on tuettua asumista, jota järjestää Valkealan kris-tillinen opisto.

Yksintulleiden alaikäisten majoittamisprosessia johtaa ELY-keskus. Kunnat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteistyö-kumppaneita prosessissa.

1.3 Kotouttamisen prosessi

Kotouttamista tehdään sekä kunnissa että TE-toimistossa. Kunnissa kotoutumisen prosessi kohdistuu lähinnäpakolaisiin. TE-toimistossa asiakaskunta ko. prosessin kannalta on laajempi. TE-toimiston kotouttamisprosessiamäärittelee pitkälti TEM:stä tullut ohjeistus. Kuntien kotouttamisen prosessin tukena ovat kunnissa laadittavatkotouttamisohjelmat, joissa on kuvattu kuntien kotouttamiseen liittyviä suunnitelmia.

Kunnan maahanmuuttopalveluissa tapahtuvan kotouttamisen prosessin osalta liitteenä on Kouvolan kaupun-gissa laadittu organisaatiokaavio (Liite 1). Kotkan kotouttamisen prosessi on pitkälti samansuuntainen Kouvolankanssa. Kunnan prosessi sisältää sekä alkukartoituksen että kotoutumissuunnitelman laatimisen.

TE-toimiston osalta prosessissa asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi, minkä jälkeen hänen prosessinsa TE-toimis-tossa alkaa. Työnhakijaksi kirjaudutaan joko sähköisesti tai lomakkeella. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevateivät voi ilmoittautua työnhakijoiksi sähköisesti. Asiakkuusprosessia hoidetaan TE-toimistossa URA-järjestel-mässä. Aluksi asiakkaalle tehdään alkukartoitus, joka sisältää mm. kielellisen alkukartoituksen, ja asiakkaan työt-tömyysturvaoikeus selvitetään. Kielellistä alkukartoitusta varten asiakas kirjataan Koulutusportti-järjestelmään,jonka kautta asiakkaiden ohjaus myös kotoutumiskoulutuksiin tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaalletehdään kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut. Asiakas on TE-toimiston kotoutumispalvelujen asiakas pääsääntöisesti 3 tai 5 vuotta eli ajan, jolloin hän on oikeutettu kotou-tumissuunnitelmaan.

Kotouttamisen prosessista vastaavat kunnat ja TE-toimisto.

1.4 Neuvonnan prosessi

Kunnissa lähinnä pakolaiset osallistuvat kotouttamisen prosessiin maahanmuuttopalveluissa. Kunnissa on tar-jolla muille kuin pakolaistaustaisille neuvontaa ja ohjausta. Etelä-Kymenlaaksossa seudullista alkuvaiheen neu-vontaa ja ohjausta muille kuin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille antaa Virkaneuvo, joka sijaitsee Karhu-lassa. Lisäksi Virkaneuvo on kerran viikossa Haminassa. Kouvolassa ohjausta, vastaanottoa ja informointia hoitaaOVI-tiimi, joka hoitaa myös muita kuin maahanmuuttajia.

Alkuvaiheen neuvonnan prosessista vastaa kunnat.

18

1.5 Vapaaehtoisten prosessi

Merkittävänä osana kotouttamista on vapaaehtoistyön organisointi kunnissa. Vapaaehtoistyön kautta mukanakotouttamisessa on mm. järjestöjä, urheiluseuroja, seurakuntia sekä yksityisiä henkilöitä.

Vapaaehtoisten prosessin koordinoinnista vastaa kunnat.

1.6 Hyvien etnisten suhteiden prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kouvolan ja Kotkan kaupungit kuuluvat Etelä-Suomen alueelliseen ETNO-ver-kostoon, jonka tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden ylläpito alueilla. Hyvien etnisten suhteiden avulla lisätäänturvallisuutta alueella ja vähennetään rasismia eri ryhmien välillä huomioiden myös maahanmuuttajien sisäinenrasismi. Hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi alueella voidaan pitää tilaisuuksia, kuten Rasismin vastainenviikko. Julkishallinnon ohella myös muut toimijat ovat tärkeitä myös etnisten suhteiden edistämisessä.

1.7 Elinkeinonharjoittajien oleskelulupien prosessi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä arvion yritystoimien edel-lytyksistä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Kun oleskelulupaa on haettuelinkeinonharjoittajaksi, tulee siitä UMAREKin kautta tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee arvionyritystoimien edellytyksistä alueelleen hakevista yrittäjistä. Tämän jälkeen arvio postitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen, joka tekee osapäätöksen asiaan, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksenoleskeluluvasta.

Oleskeluprosesseista vastaa Maahanmuuttovirasto.

Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

UMAREK, ylläpitäjä Maahanmuuttovirasto

· ELY-keskus: 3 hlö· Kotka: 3 hlö (maahanmuuttopalvelut) + vastaanottokeskuksen henkilöstö· Kouvola: ollaan ottamassa käyttöön parhaillaan

URA, ylläpitäjä KEHA-keskus· ELY-keskus: 3 hlö· TE-toimisto: 7 hlö

Koulutusportti, ylläpitäjä KEHA-keskus:· TE-toimisto: 7 hlö

Effica, ylläpitäjä Tieto:· Kotka: 7 (maahanmuuttopalvelut) + 2 (käytönasiantuntijat) + 6 (vastaanottokeskus) + perheryh-

mäkoti (13)· Kouvola: 8 + 2 (käytönasiantuntijat)

Kelmu, ylläpitäjä Kela:· Kotka: 6· Kouvola: 6

19

VRK, ylläpitäjä Väestörekisterikeskus:· Kotka: 3· Kouvola: päivitetään

2. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

2.1 Asiakasnäkökulma

Prosessien kehittämistarpeita nousi eniten esille asiakasnäkökulmasta. On kuitenkin tärkeää, että jo toimivia jahyviä malleja ei unohdeta muutoksessa. Luodut verkostot, kuten Moniklubi- ja MYTTY-verkostot sekä ELY-kes-kuksen maahanmuuttojaosto ja alueellinen yhteistyöryhmä ja kunnalliset Etelä-Kymenlaakson seudullinen maa-hanmuuttotoimikunta ja Kotkan maahanmuuttoneuvosto ja maahanmuuttofoorumi sekä Kouvolan maahan-muuttoneuvosto ja maahanmuuttoasioiden seuranta- ja kehittämisryhmä on hyvä säilyttää joko kunnallisina taimaakunnallisina.

Maahanmuuttajapalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä. Maahanmuuttajat pitää saada aktiivisiksi toimijoiksi jaheidän äänensä saada kuuluviin. Maakunnissa tulee huolehtia 3. sektorin roolista maakuntauudistuksessa jamaakunnissa. Kotouttamistyötä tehdään verkostoissa. Monet 3. sektorin toimijat, kuten seurakunnat, maahan-muuttajien yhdistykset (somalit, venäläiset, sudanilaiset) sekä järjestöt (esimerkiksi SPR ja MLL) ja monikulttuu-risuuskeskukset Saaga ja Mylly ovat merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä. Ko. toimijat toimivat yhdessätyövoimapoliittisten hankkeiden kanssa julkisen sektorin ohjauksen ja neuvonnan tukiresursseina.

Olisi tärkeää saada kaikki maahanmuuttajat osaksi kotoutumispalveluita. Tällä hetkellä varsinkin kuntien kotout-tamispalveluiden ulkopuolelle jäävät muut kuin pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. TE-toimiston asiakkuu-dessa ovat myös mm. suomalaisten ulkomaiset puolisot sekä Suomeen töihin tulleiden perheenjäsenet. Mui-denkin maahanmuuttajien kuin pakolaistaustaisten palvelut on turvattava. On tosin mietittävä, miten heidätsaadaan kotoutumispalvelujen piiriin.

Kotouttamisen prosessin alkukartoituksessa ja alkuhaastattelussa tehdään päällekkäistä työtä eri viranomaistenkerätessä osittain samoja tietoja. Alkukartoitukseen liittyvää yhteistyötä on lisättävä. Sosiaali- ja terveyspalve-luiden sekä opetus- ja kasvatustoimen kanssa on luotava toimivat toimintamallit.

Maakuntien on järjestettävä myös yksintulleiden alaikäisten turvapaikkahaun kautta tulleiden palvelut. Kymen-laakson kokoisessa maakunnassa on järkevää suunnitella maakunnan laajuisesti toteutettavat jälkihuollon pal-velut, joihin nuori voi olla oikeutettu 21-vuotiaaksi saakka. Tällä hetkellä ko. jälkihuollon palvelut ovat erilaiseteri kunnissa ja osittain heikosti järjestetty.

Tietyt haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten kotivanhemmat (yleensä äidit), vammaiset ja vakavastisairaat, jäävät helposti myös kotoutumispalveluiden piiristä pois. Tämä heikentää heidän kielitaidon kehitty-mistä sekä kotoutumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi kotiäitien palvelut, kuten kielikoulutus, tulisi järjestää yh-teistyössä maakunnan ja kunnan kanssa. Kuntien palveluja tarvitaan mm. päivähoidon osalta.

Maakunnan tulisi myös vaikuttaa kuntiin myös aikuisten perusopetuksen järjestämiseksi koko maakunnan alu-eella ja riittävällä volyymilla. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien lisääntyessä tarvitaan enemmän aikuistenperusopetusta, joka sisältää myös alkuvaiheen opetuksen luku- ja kirjoitustaidottomille. Kaikkien Kymenlaakson

20

kuntien asukkaiden pääsy aikuisten perusopetukseen on turvattava. Koulutusten on myös alettava vuosittainsekä Kotkassa että Kouvolassa.

Pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla saattaa olla traumoja. Trauman hoitoon liittyvät ohjausmallit tulee tehdäselkeäksi maakunnassa, jotta traumanhoitoon liittyviä palveluja olisi tarjolla Kymenlaaksossa. Kotoutumistyössätulisi myös kehittävää psykososiaalista työtä. Osa maahanmuuttaja-asiakkaista on "väliinputoajia" verrattunasuomalaistaustaisiin. TE-toimistossa on maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät koskaan esimerkiksi koskaan opisuomen kieltä. Lisäksi on asiakkaita, joilla on erinäköisiä terveydellisiä ongelmia. Alueelle tulisi perustaa yhteis-työryhmä, jossa eri alojen asiantuntijat kävisivät yhdessä asiakkaan tilannetta läpi ja ohjaisivat asiakkaan hänelleoikeisiin palveluihin, kuten erityispalveluihin. Yhteistyöryhmään pitäisi kuulua ainakin sosiaali- ja terveyspalve-luiden, vammaispalveluiden sekä TE-hallinnon edustajat. Alueella voitaisiin myös pohtia maahanmuuttajien pal-velujen toteuttamista moniammatillisesti entisten TYP-palveluiden tyyliin.

2.2 Yritysnäkökulma

Maahanmuuttajat ovat merkittävä maakunnan elinvoimaisuuteen liittyvä tekijä. Maahanmuutto tuo alueelletyöikäistä väestöä ja luo alueesta positiivista kuvaa. Maahanmuuttajat ovat merkittävä työvoimapotentiaalityönantajille. Koska iso osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työpaikan tai koulutuksen perässä, on tärkeää,että Kymenlaaksossa on toimivat menettelytavat työlupien ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä.Työluvalla tulevien perheenjäsenille pitää luoda toimivat palvelumallit, joiden avulla myös huippuosaajia saa-daan houkuteltua maakuntaan. Työlupien käsittelyssä kannattaa tehdä yhteistyötä läheisten maakuntienkanssa. Maahanmuuttajat tulisi nähdä myös enemmän linkkeinä omiin lähtömaihinsa, minkä avulla yrityksetvoivat saada luotua yhteistyökanavia ja kasvatettua vientiä.

Kotouttamisen tueksi hankitaan myös paljon erilaisia ostopalveluja. Varsinkin kunnan hankinnat, kuten pajatoi-minta ja koulutukset, hyödyttävät paikallisia toimijoita. TE-hallinnon hankinnat ovat myös merkittäviä yrityksiähyödyttäviä tekijöitä.

2.3 Ympäristönäkökulma

Ympäristönäkökulmassa korostuvat turvallisuus ja yhteisöllisyys. Maakunnan väestön ja virkamiesten mielipitei-siin ja asenteisiin tulee vaikuttaa. Tässä voidaan käyttää apuna Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOntoimintaa ja verkostoja. Lisäksi maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa hankkima osaaminen pitääsaada paremmin käyttöön. Kun maahanmuuttajat saadaan tuntemaan osaksi yhteisöä, voidaan estää maahan-muuttajien syrjäytymistä ja ehkäistä samalla radikalisoitumista. Alueen toimijoiden ja väestön kulttuurien tun-temusta on myös hyvä lisätä. Myös työntekijöiden turvallisuus on sekä toimipaikoissa että kotikäynneillä onturvattava.

3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle

Mahdollisuudet· Työntekijöiden erikoistuminen, esim. pedagogiikka tai psykososiaalisen avun palvelut· Koordinaatiotehtävien jako maakunta-kuntatasolla suhteessa kuntiin jääviin tehtäviin, kuten lii-

kuntapalvelut

21

· Kuntien erikoistuminen tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, esimerkiksi alaikäisiin yksintullei-siin?

· Yhteistyö eri hallintokuntien välillä· Yhteistyö maakuntien välillä· Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen· Nopeampi, kattavampi ja asiantuntevampi palvelu· Palvelujen kehittäminen· Resurssien joustavampi hyödyntäminen laajemmalla alueella· Verkkopalvelujen hyödyntäminen

Esteet· Kunnat/asiakkaat eivät halua erikoistua tiettyihin asiakasryhmiin· Rahoitus -> mitä rahoilla maakunnassa hankitaan· Palveluja ei turvata· Itsehallinto -> Ministeriöiden ohjaus menee kauemmas -> asiakastyön ja ohjauksen tuki suh-

teessa valtion hallintoon katoaa ja palvelut pirstoutuvat erilaisiksi eri puolilla maata· Suunnitelmallisuus puuttuu -> tarvittavia resursseja ei anneta/huomioida· Kotouttaminen ajatellaan vain sote-palveluna· Yhteistyö kunnille jääviin toimintoihin puuttuu -> esim. asumispalvelut kiintiöpakolaisille· Palvelutarpeen arviointi otetaan pois viranomaistehtävistä

Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle· Henkilöstöresurssien turvaaminen kotouttamispalveluissa, mm. sosiaalityöntekijä- ja psykologi-

resurssien tarve on lisääntynyt kuntien maahanmuuttopalveluissa -> asiakkaat ovat huonokun-toisempia kuin aiemmin

· Henkilöstöryhmien kanssa yhteisten keskustelujen aloittaminen ajoissa -> koskien sekä maakun-taan siirtyviä virkamiehiä että muita

· Henkilöstön koulutus· Sähköisten palvelujen koulutus sekä henkilöstölle että asiakkaille· Eri verkostojen (kuten sote, vammaispalvelut, koulutus…) toiminnan kehittäminen

4. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta

Kotoutumiseen liittyvien prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on erittäin hankala selvit-tää annetussa aikataulussa. Jotta vaikuttavuutta voitaisiin yrittää selvittää, tulisi ensin määritellä, mitävaikuttavuudella kotoutumisen osalta tarkoitetaan. Kotoutujat ja maahanmuuttajat ovat hyvin hetero-geeninen ryhmä. Toiselle kotoutumista on työpaikan saanti ja toiselle arjessa pärjääminen.

5. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurs-sit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston maahanmuuttoon liittyvät tulostavoitteet· Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen maahanmuuttajilla 50 %· 3 kuukautta kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus 34 %· Toteutuneet pakolaisten kuntasijoituspaikat 200

Kuntien tavoitteena on maahanmuuttajien kokonaisvaltainen kotouttaminen ja kotoutuminen.

Henkilöstön määrä ja HTVELY-keskus 2 htv (Liite 2. Maahanmuuttoasiantuntijan tehtävänkuva)

22

TE-toimisto 4 htv (kotoutumisasiantuntijat) ja 1 htv (koulutussuunnittelun asiantuntija)(Liite 3. Asiantuntija, kotouttaminen tehtävänkuva)Kotka (Liite 4. Maahanmuuttajatyön palvelualueen organisaatio Kotka)

· Maahanmuuttotoimisto 8,5 htv (Liite 5. Sosiaalityöntekijän tehtävänkuva)(Liite 6. Sairaanhoitajan tehtävänkuva), (Liite 7. Toimistosihteerin tehtävänkuva)

· Virkaneuvo 3 htv· Tulkkikeskus 4 htv· Vastaanottokeskus (aikuispuoli ja alaikäisyksikkö) 29 htv· Perheryhmäkoti Muntalo 22,5 htv

Kouvola 6,5 htvHamina, Miehikkälä ja Virolahti arvioilta 0,5 htvPyhtää arviolta 0,5 htv

Palkkauskulut?

Suoritteet ja asiakasmäärät

AsiakasmäärätTE-toimisto 2016

· Eri ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita yhteensä vuonna 2016 2053· Kotka-Haminan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 381· Kouvolan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 218

KotkaKouvola

· Kouvolan maahanmuuttotoimisto (kesäkuu 2017): 270 asiakasta, joista 98 lapsia

Alkukartoitukset ja -haastattelut

Kotoutumissuunnitelmat 2016· TE-toimisto (koko Kaakkois-Suomi) 649 ensimmäistä kotoutumissuunnitelmaa· TE-toimisto (Kymenlaakso) 1250 tehtyä kotoutumissuunnitelmaa· Kotka· Kouvola

Kontaktit/asiakastapaamiset· TE-toimisto· Kotka· Kouvola n. 300 toimenpidettä 3.-9.4.2017

OstopalvelutTE-hallinto, vuonna 2017 5,44 M€, josta Kymenlaakson osuus 63 % eli 3,4272 M€:

· Maahanmuuttajien alkukartoitus· Kielellinen alkukartoitus· Luku- ja kirjoitustaidon koulutus· Kotoutumiskoulutus· Suomen kieltä edistyneille

Kotka:· nuorten työpaja sisältäen kieliopetuksen Rannikkopajoilla· Kymenlaakson opiston koulutukset· Kotiäideille suunnatut koulutukset

23

· Alkuvaiheen suomen kielen opettajaKouvola, vuonna 2016 0,718 M€: (KOUVOLAN ERITTELY TULOSSA!!!)

· S2-opetus kotiäideille

TE-palvelut (Ulkomaalaisten tiedot Kymenlaaksosta)· Työllistäminen (Palkkatuki): 221 ulkomaalaista 2016, 157 alkanutta työllistämistä ja 158 päätty-

nyttä työllistämistä· Työvoimakoulutus: 710 eri ulkomaalaista 2016, koulutuksissa aloittanut 918 ja koulutuksissa

päättänyt 912; joista kotoutumiskoulutuksessa 533, koulutuksissa aloittanut 781 ja päättänyt725

· Arvioinnit ja kokeilut: 1256 ulkomaalaista 2016, joista 664 työkokeilussa· Kuntouttavassa työtoiminta: 210· Omaehtoinen opiskelu: 931· Työkyvyn tutkimus ja arviointi: 19· Matka-avustus: 3· Liikkuvuusavustus: 20· Työvoimapoliittiset lausunnot: 13259

Työvoimapoliittiset hankkeet· Kaikki työvoimapoliittiset hankkeet (kokonaisuudessaan 1 207 103 €) sisältävät maahanmuutta-

jien ohjausta· Työvoimapoliittisista hankkeista lähinnä Rodnik Ry:n (Hamina) hanke (80 800 €) on suunnattu

pääasiassa maahanmuuttaja-asiakkaille

ESR· Briefcase· Masto· Tukea työllisyyspolkuun

6. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

Prosessien yhdyspinnat (Liite 8. Kaavio Kotkan maahanmuuttotoiminnasta)· Kasvupalvelujen prosessi· Osaamisen kehittämisen prosessi (sekä OKM:n että TEM:n alaiset koulutukset)· Sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessi· Terveyspalvelujen prosessi (Liite 9. Kouvolan kaupungin maahanmuuttajien terveyspolku)· Vammaispalvelujen prosessi· Varhaiskasvatuksen prosessi· Koulutuksen prosessit· Nuorisopalvelun prosessi· Ikääntyvien palveluprosessi· Asumisen prosessit (esim. kuntien omistavat asunto-osakeyhtiöt)· Vapaa-ajan palveluiden prosessit (liikunta, kirjastot, museo jne.)· Palvelujen hankintaprosessi (sähköinen kilpailutusjärjestelmä)· Hankeprosessit (kuten ESR, EAKR, Stea…)· Kotkan vastaanottokeskuksen toiminta (kunnallinen vastaanottokeskus)· Kotkan tulkkikeskuksen toiminta

Yhteistyötarpeet· Kelan prosessit

24

· Yhteistyöprosessit alueellisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat jne.· Yhteistyöprosessit muiden maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa



Nykyiset toimitilat:ELY-keskus:

· Kouvola (Salpakeskus, Salpausselänkatu 22)· 3 huonetta· ei henkilöasiakaspalvelua

TE-toimisto:· Kotka (Valtion virastotalo, Laivurinkatu 3 B) ja Kouvola (Senaatti), Hallituskatu 7), 5 pv/vko, Ha-

mina (Senaatti, Maariankatu 4) 1 pv/vko· Kotoutumisasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2 + Hamina 1· Koulutusasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2· Henkilöasiakaspalvelua

Kotka:· Kuntala, Karhulantie 46· 6 toimistohuonetta + särkymättömällä lasilla erotettu vastaanottotiski, toimistohuoneissa,

missä asiakastyötä on kaikissa varapoistumistie· Henkilöasiakaspalvelua

Kouvola:· Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 G· Henkilöasiakaspalvelua

Tulevat toimitilatarpeet:Tulevaisuudessa on huomioitava kotouttamispalveluiden järjestäminen viitenä päivänä viikossa sekäKotkassa että Kouvolassa. Lisäksi Haminan palvelujen turvaaminen on taattava. Toimitiloissa on huomi-oitava turvallisuusasiat. Tiloihin kulku pitää tapahtua lukittujen ovien kautta, jotteivat asiakkaat pääseliikkumaan tiloissa ilman lupaa. Lisäksi huoneissa pitää olla varapoistumistiet. Huoneiden kalustus pitääsuunnitella niin, että poistuminen huoneesta on mahdollinen. Myös vartija-/vahtimestaripalvelut onturvattava. Olisi hyvä myös miettiä TE-palveluiden sekä kunnan palveluiden saamista samasta paikasta.ELY-keskuksen palvelut voidaan toteuttaa joko Kotkassa tai Kouvolassa. Maahanmuuton koko ajan li-sääntyessä pitää varautua henkilöstön lisääntyessä tilojen kasvattamiseen. Kuntapuolelta on huomioi-tava myös kotikäyntien turvallisuusasiat.

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varatKunnille maksetut korvaukset pakolaisten vastaanotosta sekä paluumuuttajista (inkeriläiset) (momentti32.70.30)

· vuosi 2016: 4 399 494,92 €· summa on nousussa, koska pakolaisten määrä alueella on kasvanut ja alueelle aloitettiin vuoden

2016 lopussa useassa paikassa yksintulleiden alaikäisten vastaanottoJulkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v (momentti 32.30.51)

· vuosi 2017: kotoutumiskoulutus 3 427 200 €· muut ostot· työvoimapoliittiset hankkeet: 1 207 103 €· ESR-hankkeet


25

11. Jatkotyöskentely

Mitä tulee säilyttää?

Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelujen tulee olla yhdessä paikassa (yhden luukun periaate)Matalan kynnyksen palvelut tulee säilyttää kunnissa (Virkaneuvo) -> huolehdittava siitä, että tieto saa-vuttaa kaikki maahanmuuttajatKotkan perheryhmäkotiAsiakkaan palvelutarpeen kartoitus tulee tehdä viranomaistyönä maakunnan omana toimintana (ei kil-pailutusta)Yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa -> resurssista huolehtiminen

Mihin tulee kiinnittää huomiota?

Toimintoja ei tule rakentaa hankkeiden varaanMaakuntien ja kuntien roolit ja tehtävät tulee yhteensovittaaKotouttamisen tavoitteet Kymenlaaksossa pitää määrittääMaahanmuutto tulee nähdä kokonaisuutena (työperäinen muutto, opiskelijat, pakolaiset…)Kotkan tulkkikeskuksen, vastaanottokeskuksen, perheryhmäkodin sekä Virkaneuvon tilanne -> osaksikaupungin palveluita?Sopimukset palveluntuottajien kanssaPakolaisten kuntiin ohjausHenkilöstön asema

Mitä voidaan tehdä maakuntien kesken?

Joitakin henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää maakuntien keskenPalvelujen hankintaa voidaan tehdä yhteistyössä toisten maakuntien kanssaMaahanmuuttoviraston kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa tehdä useamman maakunnan alueellaLuontainen yhteistyökumppani on Etelä-Karjala sekä muut läheiset maakunnatUusimaa ei ole luontainen yhteistyökumppani, koska Uusimaa on alueena niin suuri suhteessa Kymen-laaksoon -> Toisaalta mm. yliopistosairaalan sekä joidenkin erityisoppilaitosten suhteen pitää yhteis-työtä tehdä myös Uudenmaan kanssa

Kymenlaakson maakunnan kasvupalvelut 2020

1. Mitä?

Maahanmuuton kenttä on hyvin laaja sisältäen paljon muitakin kuin kasvupalveluun liittyviä tehtäviä.Jotta maakunnan palvelut voidaan luoda, tulee käydä keskustelu kuntien kanssa siitä, minkälaiset maa-hanmuuttopalvelut jäävät kuntiin ja mitkä palvelut siirtyvät maakuntiin. ELY-keskuksen ja TE-toimistontehtävät ovat siirtymässä kokonaisuudessaan kasvupalveluihin ja maakuntiin. Huomioitavaa maakunnanmaahanmuuttotehtävissä on myös se, että monet maakunnan tulevat tehtävät eivät ole suoraan kasvu-palveluita, eivätkä koske suoraan maahanmuuttaja-asiakasta. Maakunnissa tulee laatia erinäisiä raport-teja ja suunnitelmia koskien maahanmuuttoa ja alueen elinvoimaisuutta sekä huolehtia maakunnan et-nisen tasa-arvon toteutumisesta. Lisäksi maakunnan tulee koordinoida pakolaisten sijoittamista alueel-leen kuntien kanssa. Maakunnan tulee myös yhteensovittaa tehtävänsä alueen kuntien kanssa. Seuraa-vissa kohdissa on jätetty huomioimatta edellä mainittuja maakunnan tulevia tehtäviä ja on keskityttyasiakaspalveluluontoisiin tehtäviin.

26

a. Minimipalvelut perusteluineen· Kaikkien kasvupalveluiden (sekä henkilö että yritys) tulee olla maahanmuuttajien käytössä· Pakolaisten vastaanotto ja kuntiin ohjaus· Alkuvaiheen palvelut mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut (viranomaistyönä)· Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus (viranomaistyönä)· Kotoutumiskoulutus· Tulkkipalvelut· Yhteistyö kunnan palveluihin

b. Harkinnanvaraiset palvelut perusteluineen· Terapiapalvelut, joiden tarve on kasvanut (voi olla ostopalveluja)· Kunnan palvelut (kasvatus, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri…)· Valmistava opetus, luku- ja kirjoitustaidon koulutus

2. Miten? (Tässä on annettu malli vain asiakaspalvelutyöhön)

a. Toimintamallit/organisoituminen· Palvelut ovat tarjolla yhden luukun-periaatteella -> mallia voi ottaa Ohjaamosta· Kuntien ja maakuntien (sote ja TE) työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa· Terveyden-/sairaanhoitajan palvelut samassa tilassa· Kunnille jäävät neuvonta- ja ohjauspalveluhenkilöstö (Virkaneuvo) työskentelee myös samoissa

tiloissa· Samoissa tiloissa voi työskennellä myös 3. sektorin toimijoita ja muita yhteistyökumppaneita,

esim. niitä, joilta ostetaan palveluita· Ko. toimipisteet on oltava ainakin sekä Kotkassa että Kouvolassa hyvien kulkuyhteyksien päässä· Haminan tilanne on ratkaistava· Pienemmissä kunnissa (Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) työntekijät voivat vierailla sovittuina päi-

vinä sote-keskuksissa pitämässä tarvittaessa vastaanottoa· Myös etäyhteyspisteiden sekä tietoverkkojen kautta luotavia yhteyksiä mahdollistettava

b. Palvelupolut· Asiakkaalle tehdään alku- ja palvelutarpeen kartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jonka jälkeen

asiakas ohjataan palveluihin· Alku- ja palvelutarpeen kartoitus sekä kotoutumissuunnitelma sekä niihin liittyvä ohjaus ja neu-

vonta tehdään viranomaistyönä· Palvelut voivat olla ostopalveluita· Palvelupolun tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttaja Suomeen

c. Yhdyspinnat toisiin palveluihinYhdyspinnat on lueteltu luvussa 7.

3. Minkä pitää ainakin toimia 1.1.2020?· Raportin luvussa 2 on lueteltu maahanmuuttoon liittyviä prosesseja, joiden on oltava toimin-

nassa 2020· Palvelujen on jatkuttava niin, että asiakas ei huomaa organisaatiomuutosta omissa palveluis-

saan· Kotoutumiskoulutuksen hankinta· Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelut· Ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja riittävistä resursseista on huolehdittava· Riittävien erityispalveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille

27

Uudenlaiset rakenteet ja tehtävänkuvat?o Vielä enemmän moniammatillista työskentelyäo Työparityöskentelyo Tehtävänkuvat on vahvistettava uuden toimintamallin mukaisiksi

Yhteistyö maakuntien välillä?

Maksatukseen ja hallinnointiin liittyy tehtäviä, joita on mahdollista tehdä useamman maakunnan yhteis-työssä. Myös palvelujen hankintaan ja pakolaisten kuntiin ohjaamiseen liittyviä tehtäviä voidaan tehdäyhteistyössä toisten maakuntien kanssa. Luontainen yhteistyökumppani olisi Etelä-Karjala ja muut lähei-set maakunnat.

Kasvupalvelu,

esivalmistelun loppuraportti 2.5.2017

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson tarpeisiin on laadittu yhteinen kasvupalvelun

esivalmisteluraportti. Tiimissä ovat olleet mukana TE-toimistosta Juha Kouvo

ja Tuija Luodelahti, ELY-keskuksesta Satu Mäkelä, Tea Raatikainen ja Juha

Linden, Etelä-Karjalan liitosta Satu Sikanen sekä Kymenlaakson liitosta Toni

Vanhala. Tiimin koollekutsujana toimi Satu Mäkelä. Raportin sisältö on

yhdistelty kummankin maakunnan toivomien aiheiden mukaan.

Työn edistyessä on pidetty Lappeenrannassa sekä Kouvolassa

Kasvupalvelusta tilaisuudet, joihin on osallistunut yhteensä liki 100 henkilöä.

Osallistujat edustivat laajasti sidosryhmiä, kuntasektorin elinkeino- ja

työvoimatoimijoita, henkilöstöjärjestöjä jne. Tilaisuudet toimivat tiedonjakajina

valtakunnallisesta ja maakunnallisesta valmistelusta sekä antoivat

mahdollisuuden kysyä ja keskustella aiheesta. Tällaisia tilaisuuksia on tarpeen

järjestää lisää lakien vahvistuttua ja maakunnallisen työstämisen edetessä.

Raportti muodostuu tekstiosuudesta ja sen liitteenä toimitetaan

• taulukko nykyisistä elinkeino- ja työvoimapalveluista

palvelukokonaisuuksittain ja tuottajittain

• vertailu kehitysyhtiöiden elinkeinopalveluihin

• vertailu kuntien työvoimapalveluihin

• vertailu valtakunnallisiin elinkeinopalveluihin

• luonnostaulukko ELYjen tietojärjestelmistä

• valtakunnallinen Owal Groupin

markkinavuoropuheluraportti

Kasvupalvelussa uudistetaan valtion elinkeino- ja työvoimapalvelut

kokonaisuudessaan, toimintamalliltaan, sisällöltään sekä logiikaltaan.

Lakivalmistelu on vielä kesken ja valtakunnallista valmistelutyötä asian

tiimoilta on laajasti meneillään. Tiimi toteaa että valmistelutyötä on syytä jatkaa

asioiden vahvistuttua, kaikkiin asioihin ei ole vielä vastauksia ja taulukotkin

vaativat jatkotyötä. Kasvupalvelujen logiikka vaatii päätöksiä ja arvovalintoja

siitä millaisia työvoima- ja elinkeinopalveluja maakunnassa halutaan jatkossa

järjestää, minkä jälkeen voidaan lähteä käymään markkinavuoropuhelua ja

miettimään palvelumuotoiluja tarkemmin. Tarkoitus on ostaa markkinoilta

vaikuttavuutta, mikä vaatii niin tuottaja- kuin järjestäjäorganisaatioltakin

uudenlaista osaamista ja uudenlaista liiketoimintalogiikkaa.

1 Alla kummankin maakunnan toivomat valmistelun sisällöt ETELÄ-KARJALAN RAPORTTIPOHJA

/ Kuvaus palvelujen nykytilasta (sisältö, määrä, palveluverkko) tehty

/ Palvelukokonaisuuden keskeiset tulevaisuuden haasteet/muutokset palveluissa

/ sote/maku- lakiesitysten vaikutukset palveluihin:

/ muu aiemmin päätetty tai uusi substanssilainsäädäntö:

/ toimintaympäristön muutosten keskeisimmät vaikutukset (HUOM! MEGATRENDIT)

/ Palvelujen tarjonta uudessa mallissa: merkittävät/suurimmat asiakasryhmät ja

heidän palvelujensa (asiointi, prosessit) tarjoaminen uudessa maakuntamallissa

palveluprosessien sujuvuus, merkittävät rajapinnat ja toimivuus:

/ palveluverkko ja sen kehittäminen

/ digitaalisuus

/ asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus:

/ Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa

/ Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen:

/ Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta:

/ Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen:

/ Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen):

/ Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan

/ Muutokseen valmistautuminen

/ Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi

/ Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019

KYMENLAAKSON RAPORTTIPOHJA

1. Palvelukokonaisuuden nimi 2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit, Prosessit ja prosessinomistajat

maakunnassa, Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä:

3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet?? mitä tarkoittaa muutosten toteuttamiselle Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta:

5. Alustava palvelutuotannon suunnittelu, tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstö- ja talousresurssit), suoritteet ja asiakasmäärät, henkilöstön määrä ja htv:

6. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin, prosessien rajapinnat, yhteistyötarpeet

7. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet: 8. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat,

prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde

2 Sisällys

1. Palvelukokonaisuuteen tällä hetkellä kuuluvat palvelut ja prosessit (TAULUKOT) ................................... 3

A. ELY:n, TE-toimiston ja maakuntaliiton palvelut jaoteltuina palvelukokonaisuuksittain ....................... 3 B. Valtakunnalliset kasvupalvelukokonaisuudet ....................................................................................... 3 C. Seutujen/kaupunkien työllisyyden ja yrittäjyyden palvelukokonaisuudet ........................................... 3 D. Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä .................................................................................... 3

2. Muutostarpeet palvelujen osalta lakiesitys ja asiakastarpeet huomioiden .............................................. 3

A. Mitä on kasvupalvelu (lain mukaan)? .................................................................................................... 3 B. Kuka on kasvupalvelun asiakas? ............................................................................................................ 3 C. Mitkä ovat maakunnan viranomaistehtävät ja järjestämistehtävät? ................................................... 4 D. Mihin kokonaisuuksiin maakunnan kasvupalveluja tulee keskittää maakunnassa, ehdotus? Huomioi maakuntastrategia, megatrendit ja asiakastarpeet ...................................................................................... 5

3. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle ....................................................... 5 A. Mitä lakeja vielä odotettava? Onko toimintamallityötä tms. valtakunnan tasolla? ............................. 5 B. Mitä voidaan valmistella? ...................................................................................................................... 6 C. Muita avoimia kysymyksiä (mm rahoitusmalli) ..................................................................................... 6

4. Palvelujen tarjonta uudessa mallissa ........................................................................................................ 7

A. Merkittävimmät ja suurimmat asiakasryhmät ...................................................................................... 7 B. Palveluprosessit maakunnan sisällä / rajapintojen kanssa, toimintamallit ........................................... 8 C. Palveluverkko ja sen kehittäminen ........................................................................................................ 9 D. Digitaalisuus ja puhelinpalvelut, maakunta/valtakunta ........................................................................ 9 E. Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus ............................................................... 10

5. Markkinapuutteen toteaminen ............................................................................................................... 11

6. Resurssiarviot .......................................................................................................................................... 12

A. Henkilöstö- ja toimitilatarpeet ............................................................................................................ 12 B. Kasvupalvelulle valtion talousarviossa kohdennettavat varat ja niille asetettavat reunaehdot ........ 13

7. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa .................................................................................................... 13 A. Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen .......................................... 13 B. Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta ................................................................... 14 C. Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen ................................................................................ 15 D. Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen).............................................................. 16 E. Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan .......................................................... 16

8. Muutokseen valmistautuminen .............................................................................................................. 16

A. Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi ............................. 16 B. Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 ................................................................................. 16

9. Liitteet ...................................................................................................................................................... 17

3 KASVUPALVELUN ESIVALMISTELURAPORTTI KAAKKOIS-SUOMESSA

1. Palvelukokonaisuuteen tällä hetkellä kuuluvat palvelut ja prosessit (TAULUKOT)

A. ELY:n, TE-toimiston ja maakuntaliiton palvelut jaoteltuina palvelukokonaisuuksittain

B. Valtakunnalliset kasvupalvelukokonaisuudet C. Seutujen/kaupunkien työllisyyden ja yrittäjyyden palvelukokonaisuudet D. Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Kts liitetaulukot. Tietojärjestelmien osalta taulukko on luonnosversio ja sisältää kaikkia ELY:n ja TE-hallinnon käytössä olevia tietojärjestelmiä. Tämä taulukko on tarkoitettu valmistelua varten, mutta ei jaettavaksi laajemmin vielä tässä vaiheessa.

2. Muutostarpeet palvelujen osalta lakiesitys ja asiakastarpeet huomioiden A. Mitä on kasvupalvelu (lain mukaan)?

Kasvupalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan eli nykyisten ELY-keskuksen yrityspalvelujen ja TE-toimiston tuottamien tehtävien järjestämistä maakunnassa. Lain tavoite on yhdistää alueiden kehittämisen ja kasvupolitiikan tavoitteet laaja-alaiseksi kokonaisuudeksi, jonka elementtejä ovat alueiden kehittäminen, kestävä taloudellinen kasvu, osaamisen, sosiaalisen osallisuuden ja kotoutumisen edistäminen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritystoiminnan edellytysten edistäminen. Kasvupalvelut ovat valtakunnallisia ja maakunnallisia ja ne tulee toteuttaa yhteen sovitettuina ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina yhdessä kuntien elinvoimapalvelujen kanssa. Kasvupalvelulaissa määritellään maakuntien järjestämisvastuu, palvelukokonaisuudet, kansallisesti ja EU rakennerahastoista rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden hallinnointi- ja rahoitustoiminta sekä alueiden kehittämisen järjestelmä. Kasvupalvelut on järjestettävä ja tuotettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Palvelut tuotetaan yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina toimivina palvelukokonaisuuksina sekä väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan sähköistä asiointia.

B. Kuka on kasvupalvelun asiakas?

Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen. Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaalla on oikeus valita maakunnan järjestämisvastuun mukaisesti nimeämä palveluntuottaja. Maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta. Maakunnan tiedottamisvelvollisuus tarkoittaisi muun muassa sitä, että maakunnan tulisi huolehtia siitä, että tieto kasvupalveluiden tuottajista olisi helposti saatavilla. Maakunnan tulee www-pohjaisen tietopalvelun lisäksi varmistaa, että asiakkaalla olisi myös muuta kautta mahdollisuus saada tietoa palveluntuottajista. Maakunta vastaa palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja asiakkaan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Maakunnan olisi erityisesti huolehdittava heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin osoittamalla selkeästi palvelun tuottajat, joista asiakas voisi valita. Työnhakijan informoinnista ja palvelutarpeen arvioinnista säädettäisiin erikseen valmisteilla olevassa rekrytointi- ja osaamispalveluita koskevassa laissa ja maahanmuuttaja-asiakkaiden osalta erikseen myös laissa kotoutumisen edistämisestä. Rahoituslaissa tullaan säätelemään tarkemmin

4 yritysrahoituksen suuntaviivoja. Nämä kolme lakia ovat tulossa lausunnolle touko-kesäkuussa 2017 ja menossa eduskunnan päätettäviksi syksyllä 2017. Lisäksi ns Digilaki tulee ottamaan kantaa maakuntien kasvupalvelujen tietojärjestelmiin ja mahdollisesti sieltä tulee reunaehtoja palvelumuotoiluun, jotta palvelut olisivat mahdollisimman laajasti digitalisoitavissa. Arvioidaan että digilakiluonnos valmistuisi loppuvuodesta 2017.

C. Mitkä ovat maakunnan viranomaistehtävät ja järjestämistehtävät?

Lakiehdotuksen tavoite on, että mahdollisimman paljon palveluita annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi. Laissa säädetään maakunnallisiin kasvupalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisten hoidettavaksi. Maakunnalliset kasvupalvelut ovat harkinnanvaraisia, ellei muuta säädetä. Kasvupalvelut voivat olla suppeatkin, ellei riittävää tarvetta palveluihin ole. Sen sijaan maakunta ei voi laajentaa palvelutarjontaa alueille, joilla sillä ei ole maakuntalakiin perustuvaa toimivaltaa. Lakiehdotus rekrytointi- ja osaamispalveluista sekä kotouttamislaista tarkentaa maakunnan järjestämisvelvollisuutta niiden tuottamisessa. Lakiesitys kotouttamispalveluista jättää paljon vastuuta maakuntien harteille: Maakunta voi päättää palveluvalikoimasta ja määritellä palveluja sekä niiden tuotantoa koskevia lisäehtoja, jotka tuottajien pitää täyttää. Maakunta määrittelee palveluketjut, asiakassetelipalvelut ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajennukset. Maakuntien on määriteltävä myös maakunnan liikelaitoksen palveluyksikön toiminnallisuuksia. Maakunnan tehtävänä on palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko; palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että asiakas voisi mahdollisimman monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta; ja palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin, kun palvelujen saatavuutta ei muutoin ole voitu varmistaa. Maakunnan järjestämistoiminto: Uudistuksen toteutuminen edellyttää riittävästi resursoidun sekä osaavan järjestämistoiminnon. Järjestäjän keskeisiä tehtäviä olisivat: 1) määritellä kriteerit, joilla tuottajat pääsevät tuottamaan palveluita, 2) tilata palvelut palveluntuottajilta asetettuja kriteereitä vastaavina ja hinnaltaan hyväksyttävinä, sekä 3) valvoa ostajana palvelun laatua. Jos kriteerit täyttäviä palveluiden tuottajia ei ole, maakunnan täytyisi tuottaa palvelut omana tuotantona. On tärkeää että maakunnassa on järjestämispuolen osaava joukko, joka ymmärtää miten palvelumarkkinat jatkossa toimivat ja millainen palvelurakenne maakuntaan pitää muodostaa. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta 19 §:n mukaisesti kokonaisuuksiksi sekä toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Maakuntien tulee toteuttaa varsinaisiin hankintoihin liittyvät markkinavuoropuhelut, jotta vuoropuhelussa päästään konkreettisiin maakuntakohtaisiin tarpeisiin ja toteutustapoihin. Markkinavuoropuhelua tulisi jatkaa myös keskitetysti siten, että maakuntien kasvupalvelujen ostamisen suunnitelmat koottaisiin yhteen ja näistä käytäisiin avoin verkkokonsultaatio yhdessä palveluntarjoajien kanssa. Järjestämistoimintoihin kuuluvat mm yritystoimintaan liittyvien avustusten maksupäätösten tekeminen (yli 10.000 euroa), määrärahojen osoittaminen eri tukimuodoille, määrärahapäätösten perusteiden määritteleminen sekä määrärahan käyttöä koskevien tarkastusten järjestäminen. Järjestämistoimintoihin kuuluvat myös palvelujen viranomaistehtävät, palvelutarpeiden kartoitus, palvelujen hankintaan ja määrärahoihin liittyvät tehtävät. Järjestämisvastuuseen liittyy vastuu siitä, että maakunnassa on tarjolla rekrytointi- ja osaamispalveluja (lakiehdotus rekrytointi- ja osaamispalveluista). Maahanmuuttajien osaamisen kehittämisestä ja kotoutumiskoulutuksesta säädettäisiin tarkemmin laissa kotoutumisen edistämisestä. Maakunta vastaa siitä, että kotoutumissuunnitelmaan oikeutetulle henkilölle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Laissa säädetään maakunnallisiin kasvupalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisten hoidettavaksi. Maakunnalle siirtyy ELYistä, TE-toimistoista ja maakuntaliitoista suuri määrä erilaisia verkostotehtäviä, joilla on edistetty ja kehitetty aluetta. Avoin kysymys on, ovatko nämä tehtävät osa järjestämistehtävää, aluekehitystehtävää vai mahdollisesti maakunnan strategista tehtävää. Asia ratkennee tulevan maakunnan organisaatiorakennetta pohdittaessa.

5

D. Mihin kokonaisuuksiin maakunnan kasvupalveluja tulee keskittää maakunnassa,

ehdotus? Huomioi maakuntastrategia, megatrendit ja asiakastarpeet

Maakunta tekee päätöksen rahoituksen suuntaamisesta ja tarjottavista palveluista. Tähän suunnattu rahoitus TEMistä on ns. yleiskatteellista. Maakunta tulee käymään säännöllisesti valtion ja kuntien kanssa neuvotteluja rahoituksen suuntaamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Merkityksellistä on se, että työnhakija-asiakkailla ja kotoutuja-asiakkailla on perustuslaillisia ja kasvupalvelulakiin perustuvia oikeuksia saada tietyt palvelut omasta maakunnastaan. Vaikeimmin työllistyviin on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdessä SOTE-rajapinnan kanssa, nuoriin taas yhdessä oppilaitosten ja Ohjaamojen kanssa. Yrityspalvelut ovat enemmänkin harkinnanvaraisia, mutta koko kasvupalveluajatus lähtee siitä että yritysten kasvaessa ja kehittyessä syntyy työpaikkoja kansalaisille. Harkintaa tulee käyttää siinä, kuinka paljon yrityksille suunnataan suoraa tukea ja kuinka paljon kehitetään innovaatioalustoja ja verkostoja. Suora tuki voi olla esimerkiksi rahoitusta, neuvontaa, konsultointia, koulutusta, starttirahaa tai palkkatukea. Organisatorisesti kannattaa maakunnassa miettiä, voisiko yrityksille suunnatut palvelut koota yhteen (Kasvupalvelut, OKM:n rahoituspalvelut, Maaseutuohjelman yrityspalvelut, rekrytointi- ja osaamispalvelujen yrityksille suunnatut osiot jne.) jolloin asiakaspalveluprosessi sujuisi mahdollisimman joustavasti riippumatta palvelun tai prosessin omistajaohjauksesta. Syytä on myös rakentaa kuntien kanssa tiivis yhteistyö joko sopimusmallilla tai muutoin. Näin pystytään parhaiten välittämään ja vastaanottamaan tietoa palveluista ja asiakasrajapinnasta ja varmistamaan se ettei tuoteta päällekkäisiä tai pirstaleisia palveluja. On syytä myös miettiä millainen osa kasvupalveluista voidaan tuottaa kokeiluina tai pilotointeina hankerahoituksella eri kumppanien kanssa. Varsinainen palvelumuotoilu voidaan/kannattaa käynnistää vasta kun valtakunnallinen kehitystyö ja sisältölait saadaan valmiiksi. Siihen kannattaa sitouttaa asiakkaita, sidosryhmiä, henkilöstöä ja palveluntuottajia. Asiakastarpeita voidaan kerätä suoraan, mutta erityisesti kannattaa hyödyntää ELYjen ja maakuntaliittojen ennakointiosaamista. Markkinavuoropuhelu ja kuntien/kehitysyhtiöiden/SOTEn kanssa käytävä keskustelu on jo osin aloitettu, mutta sitä tulee jatkaa tiiviinä. Luottamusta, tiedon jakamista ja yhteistä ymmärrystä on kasvatettava kaikkien tasojen ja toimijoiden kanssa. Rahoituksen suuntaamisessa on huomioitava maakuntastrategia, jonka pohjalla on mm alueen elinkeinostrategia. Maakuntaohjelmat 2018 -21 ovat valmisteilla. Megatrendit erityisesti. kasvupalveluihin liittyen ovat: työelämän murros, uudet työn muodot ja tähän liittyen osaamisen muuttuminen ja erikoistuminen, uudet yrittäjyyden muodot ympäristötietoisuuden kasvu ja siihen liittyvät trendit sekä väestörakenteen muutokset. (EKA Tulevaisuusryhmä 2016)


A. Mitä lakeja vielä odotettava? Onko toimintamallityötä tms. valtakunnan tasolla? Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki on vasta lausuntovaiheessa ja maakuntalakien valmistelulle on ollut tyypillistä että erilaiset lausunnot on otettu hyvin huomioon. Laki menee eduskunnan vahvistettavaksi todennäköisesti kesäkuussa 2017. Syksyllä 2017 valmistuvat Kasvupalveluun liittyvät sisältölait: Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista, Laki kotoutumisen edistämisestä sekä Laki aluekehityksen ja kasvupalvelun rahoittamisesta. Tässä vaiheessa ne ovat hyvin luonnosasteella mutta nähtävissä on että niissä tullaan määrittelemään tarkemmin Kasvupalvelun sisältöjä. Nämä lait tulevat lausunnolle touko-kesäkuussa 2017. Omassa aikataulussaan valmistellaan vielä ns tietojärjestelmälakia, joka tullee sisältämään säädöksiä mm valtakunnallisiksi edellytetyistä tietojärjestelmistä. Kasvupalvelun osalta tällaisia

6 järjestelmiä voisivat olla esimerkiksi hakemustenkäsittelyjärjestelmät sekä asiakkuudenhallintajärjestelmät niin työnhakija- kuin yritysasiakkaille. Järjestelmien kehittämiseen liittyen on meneillään useita erilaisia palvelumuotoiluun ja prosesseihin liittyviä valtakunnallisia hankkeita. Alla luettelonomaisesti tällä hetkellä tiedossa olevia hankkeita asian tiimoilta, suluissa valmistuminen jos tiedossa:

/ Palvelutarjooman arviointi, siirtymävaihe ja minimipalvelut (3/17) / Palvelumallien ja prosessien määritys, ml valtakunnallisen ja maakunnallisen palvelun

yhteensovittaminen (kevät 2017) / Asiakaslähtöisyys, asiakaskokemukset ja -näkemykset (jatkuva) / Eri hallinnonalojen palvelujen (TEM,.MMM, OKM, STM) palvelujen yhteensovittaminen / Kasvupalvelun monikanavamalli, TE ja Yrityssuomi (4/17) / Järjestämistoiminto ja -osaaminen, ydinprosessit, seuranta, arviointi ym (04/17) / Markkinoiden rakentamisen mekanismit, valmis konsulttityö, LIITTEENÄ / Tiedollajohtamisen malli, laadunhallintamalli (kevät 17) / Vaikuttavuusinvestoinnin toiminta- ja rahoitusmallin arviointi kasvupalveluissa / TE-toimistojen työttömyysturvatehtävien siirtäminen KELAlle ja työttömyyskassoille 2018

alusta, valmistelu meneillään / Työvoimakoulutuksen reformi 2018 alusta, valmistelu meneillään / Maakuntauudistuksen vaikutukset työmarkkinatuen rahoitusosuuksiin, selvitystyö

käynnistymässä / Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut, valmistelu, tuloksia saadaan vasta 2018

lopulla / Team Finland -uudistustyö

B. Mitä voidaan valmistella?

Tässä vaiheessa raportti keskittyy kuvaamaan kasvupalvelujen nykytilaa valtion, aluehallinnon ja kuntien näkökulmista. Palvelut on jaoteltu laissa määriteltyihin palvelukokonaisuuksiin:

/ rekrytoinnit ja osaaminen / yritystoiminta ja yrittäjyys / edellytysten luonti innovaatioiden kehittämiselle / kansainvälistyminen / rahoitus / palveluohjaus ja tietopalvelut

Maakunnalla on vastuu koordinoida palveluja asiakasnäkökulmasta siten että palvelupolku olisi mahdollisimman selkeä ja mutkaton, palvelut eivät olisi päällekkäisiä tai toistensa kanssa kilpailevia ja että tarpeelliset palvelut järjestetään. Maakunta vastaa siitä että palvelut tuotetaan asiakkaalle kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Esivalmistelun tuloksena voidaan tuottaa materiaalia päätösten pohjaksi siitä millaisia kasvupalveluja maakunnassa tarvitaan ja miten ne kannattaa tuottaa. Ehdotamme väliaikaishallinnolle että valmistelua kannattaa jatkaa samalla kun reunaehdot vahvistuvat.

C. Muita avoimia kysymyksiä (mm rahoitusmalli) Aluekehityksen ja kasvupalvelujen rahoitusmalli on edelleen osittain avoin. Kasvupalvelut tullaan rahoittamaan pääosin yleiskatteellisella rahoituksella (pl. rakennerahastovarat). Keskeistä maakunnan käyntiinlähdössä on se, että rahoitusosuuden maakunnissa eivät tulisi ainakaan ensimmäisen vuonna ratkaisevasti muuttumaan nykymääristä. Näin varmistetaan asiakkaiden palvelun jatkuvuus, joka muuten voisi vaarantua.

7 Huomioitavaa on, että Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitusta voidaan paikata melko suurilla EAKR- ja ESR-rahoituspoteilla. Aiemmin tätä on pystytty valtakunnallisesti kompensoimaan siten, että Etelä- ja Länsi-Suomen alueille on suunnattu vastaavasti enemmän ns kansallista rahoitusta. Nyt vaikuttaa siltä että yritysrahoituksen kansallinen rahoitusosuus tulee hiipumaan liki olemattomiin. Tämä voi olla Etelä- ja Länsi-Suomelle edunvalvontakysymys.

4. Palvelujen tarjonta uudessa mallissa A. Merkittävimmät ja suurimmat asiakasryhmät

Yritysasiakkaat

/ Aloittavat yritykset / Paikallisesti toimivat yritykset / Kasvua, kehittymistä ja/tai kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset / Muutostilanteissa olevat yritykset, myös toimintaansa supistavat ja lopettavat

/ esim omistuksenvaihdokset, suuret investoinnit, rakennemuutos

Henkilöasiakkaat (työssä olevat, työttömyysuhan alaiset, työttömät) / Työpaikan vaihtajat ja hakijat (myös kv) / Osaamistaan uudistavat ja täydentävät, sis urasuunnittelu / Yrittäjyyttä suunnittelevat / Monialaista palvelua tarvitsevat (kasvupalvelu, sote ym), / erityisryhmiä

/ nuoret, alle 30-vuotiaat (nuorisotakuu) / kotoutujat / asiakkaat, joiden työkyky on alentunut

Yhteisöt ja muut työnantajat (osin asiakkaita, osin kumppaneita) Tarvitsevat rekrytointipalveluita, mutta ovat myös mukana hankerahoituksella kehittämässä

elinkeinoelämää, innovaatioalustoja, työllisyyttä, estämässä syrjäytymistä jne. Lisäksi

valtakunnallisia kasvupalveluita kuten Tekesin rahoitusta voidaan käyttää näihin tarpeisiin.

Volyymiltaan suurin asiakasryhmä ovat työttömät työnhakijat. Kullekin asiakassegmentille on tähän saakka tarjottu heille erityisesti suunniteltuja eriytettyjä palveluja. Eri segmenteille suunnatuissa palveluissa eri toimijoilla on ollut sovitut palveluntuottajaroolit.

Alueen yritysten ohjaus yrityspalveluiden pariin hoidetaan tällä hetkellä kolmessa asiakasrajapinnassa, seututasolla, ELYissä/TE-toimistoissa ja valtakunnallisissa palveluissa (Team Finland). Asioista on tähän saakka sovittu Seudullisten Yrityspalvelujen sopimuksissa, joissa roolijaot ovat olleet melko selkeät. Tavoitteena on ollut välttää päällekkäisyyksiä yhteisen asiakkuussuunnittelun ja koulutusten avulla. Tällaista työtä ja mallia tarvitaan jatkossakin. Tarvitaan jatkuva vuoropuhelun kuntien elinvoimapalveluiden ja valtion kasvupalveluja tarjoavien välillä. Asiakkuudenhallinta on oltava maakunnassa järjestäjällä. Asiakasryhmät valtakunnallisiin kasvupalveluihin (TF) maakunnissa ovat potentiaaliset kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset, jotka eivät vielä ole TF-palveluiden parissa tai eivät ole olleet yli 5 vuoteen. Asiakassegmenteistä ne kuuluvat kotimarkkina-, kv-, kasvu- ja born global-yrityksiin. Alkavien ja paikallisesti toimivien yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun liittyvät palvelutarpeet hoidetaan myös neuvonnan ja ohjauksen osalta maakunnissa ja joiltakin osin kunnissa.

8

B. Palveluprosessit maakunnan sisällä / rajapintojen kanssa, toimintamallit

RAJAPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN:

• Aluekehitystyön strateginen suunnittelu ja kehittäminen (ml. elinkeinoelämän ja innovaatioiden toimintaympäristön kehittäminen)

• Tilasto- ja tietopalvelut

• Kansainväliset yhteydet ja verkostotyö eri aluetasoilla

• Alueiden käyttö ja -suunnittelu, maakuntakaavoitus, liikenne- ja ympäristöasiat

• Kotouttaminen (erillinen käsittely Kymenlaaksossa) on osa kasvupalveluja mutta merkittävä rajapinta soteen ja kuntiin

• Maaseutuohjelma (yritystuet ja hanketuet)

• Ennakointi ja oppilaitosyhteistyö

• Vaikeimmin työllistyvät, rajapinta kuntiin ja soteen

• OKM luovien alojen yritysten verkostot ja rahoitukset, kulttuurin koordinointitehtävät ja identiteettikysymykset

• Ohjaamot, ELO

• Kuntien työllisyysasiat

• Kuntien elinvoimatehtävät (nykyisin Seutuyp-sopimukset)

• Muut seudulliset yrityspalvelut, kuten Pro Agria, oppilaitokset ym (nykyisin Seutuyp-sopimukset)

• Valtakunnalliset kasvupalvelut (TF-koordinaattorit ja TF-alueverkosto)

• Rakennerahastojen hallinnointi, osa kasvupalvelua mutta tullaanko hoitamaan osin keskitetysti?

• Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelma (Etelä-Karjalan liitto hallintoviranomainen)

• Kansallinen rahoitus, esim. AIKO (ennakoiva rakennemuutos + kasvusopimus)

• ym.

Rakennerahastojen hallinnoinnista tulee maakuntaliittojen ja ELYjen kesken sopia vuoden 2018 loppuun mennessä. Asiasta on erilaisia näkemyksiä, kustannuskysymys lienee keskeinen. Maakunnan sisäiset yrityspalveluprosessit kattavat asiakassegmentit alkavista yrityksistä kansainvälistyviin ja resursseina palveluiden järjestämiseksi ovat kaikki maakunnan yritysasiantuntijat (TF-, elinkeino-, maaseudun yritysasiantuntijat). Maakunnan palveluina ovat: neuvonta, sparraus ja ohjaus laajempiin palvelukokonaisuuksiin (esim. TF-palveluehdotus) sekä rahoitus (esim. kehittämisavustus, maaseuturahoitus, kehpa), joiden prosessit ovat valtuuksien hajauttamisen takia nykymallilla sekavia. Uudessa mallissa resurssit, toimijoiden roolitukset ja valtuudet pitää sopia siten, että yritysten ohjaus, sparraus ja neuvonta järjestetään maakuntatasolla asiakastarpeen määrittäessä yhteistyörajapinnat. Maakunnallista TF-toimintamallia ollaan kehittämässä TF-uudelleen organisoinnin myötä, missä organisaatioiden välistä yhteistyömallia sovitetaan YritysSuomi-konseptiin. Asiakkuuksien hoito ja tiedon vaihto valtakunnan toimijoiden välillä helpottuu uuden CRM:n myötä. Maakuntauudistuksen myötä on tärkeää, että yhteiset tietojärjestelmät ovat myös käytettävissä maakunnan ja valtakunnan palvelutuottajien kesken. Yhteinen CRM-järjestelmä on tulossa käyttöön vuoden 2017 aikana, mutta keiden käyttöön se tulee? Palveluntuottajat varmasti mutta entä esim. seudulliset yrityspalvelut ja kuntien elinvoimapalvelut?

/ Rahoituspalvelut kasvuedellytysten luontiin sekä kansainvälistymisen valmisteluun järjestetään maakunnissa.

/ Rahoituspalvelut yritysten tki-toimiin kansainvälistymiseen liittyen toteutetaan valtakunnallisena palveluna, johon ohjaus toteutetaan maakunnan TF-toimintamallilla. Jos yrityksen kasvutoimet kohdistuvat kotimarkkinoille, tukitoimenpiteiden vastuu ja resurssi tulee olla maakunnissa, koska TF-malli ei tue kotimarkkinoilla kasvua, mikä on alueiden työllisyyden kannalta tärkeää.

9

/ Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvään valmiuksien luontiin ja selvittämiseen tarvittavia resursseja ns. nopeina lähipalveluina (palveluseteli), jossa kriteeristö on valtakunnallisesti linjattu.

/ Aktivointitoimet yritysten kansainvälistymisen edistämiseen ja kasvuun sovitaan yhteistyössä luotavan TF-konseptin mukaan.

/ Henkilöasiakkaiden ja yritysten ohjaus, sparraus ja neuvonta järjestetään maakuntatasolla asiakastarpeen mukaan, joko itse järjestäen (keksintöjen kehittäminen), toteuttaen tai eteenpäin ohjaten.

Innovaatioiden ja osaamiskeskittymien kehittymiselle edellytysten luonti alkaa kunta- ja

maakuntatasolta, jolloin alueellinen palvelukokonaisuuskonsepti toteutuu yhteistyössä yksityisten,

kuntien, maakunnallisen ja valtiollisten kasvupalveluorganisaatioiden sekä koulutus/tutkimus-

organisaatioiden kesken. Maakunnan rooli ekosysteemien synnyttämisessä ja tukemisessa on

mm. InvestIn toimien edistäminen sekä toimintaympäristöhankkeiden kautta ko. valmiuksien

rahoittaminen.

Henkilöasiakkaiden osalta

/ oltava selkeästi kuvattu kokonaisuus asiakkaalle / näyttävä vahvasti työmarkkinalähtöisyys, iso osa henkilöasiakkaista työllistyy omatoimisesti

ja ilman kummempaa tukea, myös eurooppalaisen työnvälityksen ja työmarkkinoiden huomioiminen sekä globaalisuus

/ prosessissa kuvattuna myös kohdat, joissa asiakkaalla valinnanvapaus esim. eri palveluihin tai palvelutuottajiin

/ kuvattuna myös kohdat, joissa palveluprosessin tsekkauspisteet, käsittääkseni tulee olla palvelun järjestäjän/maakunnan vastuulla

/ palveluprosessin kokonaisuuden hallinta ja palvelun etenemisen seuranta / palvelun laadun ja tuloksellisuuden seuranta

/ maakunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen osalta selkeät tavoitteet vastuut tekemisessä / hankintaosaaminen erittäin tärkeää / riittävän tiedon kulun varmistaminen, asiakkuusjärjestelmät, palautejärjestelmät,

C. Palveluverkko ja sen kehittäminen Asia on kesken. Palvelumalli tullee perustumaan verkko- ja puhelinpalveluun sekä palveluntuottajien ja yhteistyökumppaneiden suoraan asiakaspalveluun. kts. edelliset kohdat

D. Digitaalisuus ja puhelinpalvelut, maakunta/valtakunta TE-palvelujen digitalisointi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottaminen digitalisoinnin keinoin. TE-palvelut yhdistyvät 2019 maakuntauudistuksen myötä kasvupalveluihin, joita tullaan tuottamaan monitoimijaympäristössä. Digitaalinen kasvupalvelutuotanto edellyttää yhteistä tietoa ja siihen kytkeytyvää digitaalista asiankäsittelyä ja prosessin hallintaa. Kasvupalveluja järjestettäessä on pyrittävä mahdollisimman monimuotoiseen sekä digitaalisen palvelutarjonnan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Periaatteena on yhden luukun periaate ja reaaliaikainen tieto. Tieto ilmoitetaan vain kerran, tieto seuraa asiakasta ja tiedot ovat niitä tarvitsevien käytössä. Ensisijainen palvelukanava on digitaalinen verkkopalvelu ja toissijainen palvelukanava henkilökohtainen asiointi puhelimitse, kuvallisena etäpalveluna tai käyntiasiointina. Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia. Maahanmuuttajien osalta digitaalisten palveluiden täysimääräisessä

10 hyödyntämisessä olisi varmistettava riittävän kattava kielivalikoima oma-asioinnin tukena. Osa kotoutujista tarvitsee tukea ja henkilökohtaista palvelua digitaalisten palveluiden käytössä varsinkin maahanmuuton alkuvaiheessa. TEM ja KEHA käynnistivät syksyllä 2016 TE-palveluiden uudistamishankkeen (TE-Digi). Hanke toteutetaan vuosina 2016-2019. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteena ovat sujuvampi ja työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäisevä asiakasohjaus sekä selkeämmät verkkopalvelut, jotka tukevat työnhakijoiden oma-aloitteisuutta. Pidemmällä aikavälillä TE-palvelut tulevat muodostamaan ekosysteemin, joka perustuu kaikkien toimijoiden käytössä olevaan yhteiseen tietoon ja tiedonvaihtoon. TE-ekosysteemin ytimessä ovat Työmarkkinatori sekä kumppanuuksiin ja yhteistyöhön perustuva toimintamalli. Työmarkkinatori avataan 2018, pilotointi käynnistyi 14.3.2017. Kyseessä on digitaalinen rekrytointialustakonsepti, joka yhdistää julkiset ja yksityiset palveluntarjoajat. Työmarkkinatori toimii työn hakemisen ja rekrytoinnin kohtaamispaikkana ja tietolähteenä mahdollistaen työnhakijoiden, yrittäjien ja työnantajien, opiskelijoiden, oppilaitosten, työnvälittäjien sekä rekrytointiyritysten kohtaamisen. Julkisten yrityspalvelutoimijoiden yhteisen yritysasiakkaiden asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM-järjestelmä) pilotointi käynnistyi 1.3.2017. Henkilöasiakkaiden puhelinpalvelusta kaikki hoidetaan keskitetysti TE-puhelinpalvelussa, jossa siirtyminen yhteen numeroavaruuteen 1.1.2017. Yritysasiakkaiden yleisneuvontaa on hoidettu Yritys-Suomen verkkosivuilla ja puhelinpalvelussa. Valtakunnallisessa valmistelussa on Yrityssuomea vastaava KAPA-yhteensopiva palvelumalli, joka tosin on huomattavasti suppeampi sisällöltään suomi.fi/yrityksille.

E. Asiakkaiden osallistumismahdollisuudet ja oma aktiivisuus Kasvupalveluiden lähtökohtana on asiakkaan tarpeet ja hyvä asiointikokemus. Asiakkaalla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimettyjen palveluntuottajien joukosta kuitenkin niin, että asiakkaalla ei ole niihin subjektiivista oikeutta. Palveluiden tulee muodostaa palvelukokonaisuuksia, jotka on rakennettu palvelutarpeiden pohjalta. Palvelukokonaisuus voi olla myös koko palveluprosessi. Asiakkaiden omia vaikuttamismahdollisuuksia voidaan lisätä käyttäen eri vaikutuskanavia kuten asiakaspalautetta(= käyttäjäkokemukset), palveluiden laadun tehokasta valvontaa sekä asiakasraateja, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa mm. palveluiden sisältöön. Palveluntuottajina voivat olla julkinen, yksityinen tai kolmas sektori. Lain perusteella vastuu asiakasprosessista on siirtymässä (enemmän) asiakkaalle itselleen. Tuetumpaa palvelua tarvitsevien asiakkaiden osalta pitää selvittää työnjako- ja vastuukysymykset asiakkuuden hoidossa, jotta vältytään väliin putoamisilta. Asiakkaiden osallistumismahdollisuus ja myös osallistaminen edellyttää toimivia välineitä, jotka ovat saavutettavissa, jolloin asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Voidaanko huolehtia kuntien kanssa yhdessä, että asukkailla on riittävät digitaaliset valmiudet ja asukkailla esim. kirjastojen tai vastaavien julkisten tilojen laitteiden käyttömahdollisuus digiasiointiin? Alueellinen TF-verkostotoimintamalli sisältää paikallisten yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten sekä seudullisten toimijoiden osallistumisen verkoston toimintaan yhdessä sovitulla organisaatiomallilla. Toiminnan läpinäkyvyyden parantamisen lisäksi sitoutetaan toimijoita lähempään yhteistyöhön niin tilaisuuksien järjestämisen kuin viestinnän suhteen. Asiakasaktivoinnin kannalta parhaillaan kokeillaan toimintamallia yhteistyössä TF-toimijat/ elinkeinoyhtiöt.

11 5. Markkinapuutteen toteaminen Maakunnan kasvupalvelujen järjestämistehtävän kannalta markkinapuutteen toteamismekanismi on yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Mikäli markkinapuutteen määrittely tapahtuu mekanistisesti tai muutoin maakunnan järjestämistoimivallan ulkopuolella, voi se johtaa alueiden väliseen eriarvoistumiseen asukkaiden ja asiakkaiden palveluissa. Samalla seurauksena voi olla paikallisten toimijoiden markkinoiden romahtaminen ja kehittymisedellytysten menettäminen. Tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymäaika toimintojen sopeuttamiseksi markkinalähtöisiksi. Vaikka tavoitteena on ollut jo pitkään ns. yhden luukun periaate, niin nyt esitetyssä muodossa lainsäädäntö onkin viemässä kehitystä todennäköisesti päinvastaiseen suuntaan eli entistä hajanaisempaan kokonaisuuteen: valtakunnalliset kasvupalvelut keskitetysti tuotettuina, maakunnalliset kasvupalvelut yksityissektorin palveluntuottajineen ja valinnanvapauksineen, MMM:n hallinnonalan yrityspalvelut maakuntatasolla keskitettyinä, kuntasektorin yrityspalvelut, yleisten kehittämishankkeiden kautta välitetyt yrityspalvelut jne. Yksistään tiedonsiirto näiden kaikkien välillä on ennakoitavissa lievästi sanottuna haastavaksi. Lakiluonnoksen 23 §:n mukaan palveluntuottaja velvoitetaan tallentamaan asiakastiedot järjestelmiin. Selvyyden ja kokonaisvaltaisen palveluketjun varmistamiseksi tulisi määritellä, mitä asiakastiedolla tarkoitetaan. Samoin asiakastietojen luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja tulee ottaa huomioon. Voidaanko esim asiakastietoja myydä tai luovuttaa kolmannelle taholle ja millä edellytyksillä. Markkinalähtöisyyden vahvistaminen on sinänsä kannatettava asia. Mutta miten monituottajamallissa kyetään tehokkaasti hoitamaan äkilliset suuret irtisanomis- ja lomautustilanteet? Miten pirstaloitunut monituottajamalli kykenee vastaamaan äkillisten rakennemuutostilanteiden tai suurten rekrytointitarpeiden aiheuttamaan organisoitumiseen? Maakunnalle uhkaa jäädä välineiksi hidas kilpailuttamisprosessi ja kankea sopimusohjausmalli ohjata palvelujen tuotantoa äkillisiin muutostilanteisiin. Nykymallissa TE-palvelut on joustavasti kyennyt reagoimaan muuttuviin palvelutarpeisiin. Markkinapuutetta, ja muutoinkin toiminnan järjestämistä, arvioitaessa on pystyttävä pitämään yhtenä arviointiperusteena kustannusvaikuttavuutta. Maakunnan taloudellisuuden kannalta ei ole perusteltua itsearvoisesti pyrkiä välittömään siirtymiseen markkinalähtöisyyteen, jos tosiasiallisesti ja todennettavasti oman tuotannon kautta toiminta on järjestettävissä kokonaistaloudellisesti edullisemmin. Alueen lähtökohdista on perustellusti voitava käyttää myös omaa tuotantoa toimintojen järjestämisessä. Maakunnan toimivuuden kannalta on haasteellista, että siellä tullaan toimimaan kolmella eri mallilla: sote-malli, kasvupalvelu ja muut maku-palvelut. Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sääntelyn purkamista, digitaalisten palvelujen kehitysloikkaa ja asiakkuuksien hallinnan parantumista. Asiakkuuksien hallinnan parantaminen edellyttää taas palveluohjauksen tehostamista ja koordinointia.

Työmarkkinoiden ja työelämän muutos on nopeaa ja erilaisen tiedon hyödyntäminen haastavaa. TE-palvelujen valtakunnallisten työnvälityksen pilottien kokemukset palvelujen tuotannosta ovat osoittaneet asiakasohjauksen olevan erityisen kriittinen tekijän palvelun onnistumiselle. Lakiesitys ei riittävästi huomioi asiakasohjauksen merkitystä palvelujen ja palveluketjujen toimivuudelle. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi tulisi olla maakunnan järjestäjätoiminnon tai liikelaitoksen vastuulla, jotta asiakasohjaus ja palvelujen integraatio voisivat toteutua. Tältä osin lain perusteluissa ei ole riittävästi huomioitu kokemusperäistä ja käytössä olevaa tietoa erilaisten asiakasryhmien kyvystä itseohjautuvasti ratkaista palvelutarpeitaan.

12 6. Resurssiarviot

A. Henkilöstö- ja toimitilatarpeet

Tällä hetkellä Kasvupalveluihin liittyviä asioita tehdään TE-toimistossa, ELY-keskuksen E-vastuualueella ja maakuntaliitoissa (EAKR). Palveluihin nyt käytettävä htv-määrä summittaisena arviona on TE-toimistossa n. 190 htv, ELY-keskuksissa (Häme ja Kaakkois-Suomi) n 20 htv, Kymenlaakson liitossa 2 htv ja Etelä-Karjalan liitossa 1,5 htv (sis. vain EAKR). Osa maksatus- ja hallinnointitehtävistä on lisäksi keskitetty Uudenmaan liittoon ja KEHA-keskukseen. TE-toimiston tehtäviä on tällä htv-määrällä tehty Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. ELY-keskuksen tehtäviä on edellä mainitulla htv-määrällä tehty pääosin Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Yritysrahoitus- ja rakennerahastotehtäviä Häme on hoitanut viiden maakunnan alueella, yllä olevaan sisältyy pyöreä arvio erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan asioita hoitavasta htv-määrästä. Ulkomaisten elinkeinonharjoittajien oleskelulupalausuntoja ja työntekijän oleskelulupien osaratkaisuja on Kaakkois-Suomesta puolestaan tehty usealle eri maakunnalle. Htv-määrän jakautumiseen maakunnittain vaikuttavat vielä monet asiat:

/ Valtakunnallisen henkilöstösiirtoryhmän mukaan erilaisia neuvotteluja toimintojen keskittämisestä ei ole vielä käyty. Lähtökohtana on, ettei henkilöstön tarvitsisi vaihtaa työskentelypaikkaa.

/ Keskustelua resurssijaosta Kaakkois-Suomen maakuntien kesken ei ole käyty (kuka käy?) / Maakuntien toivotaan lisäksi sopivan mahdollisista yhteistoiminta-alueista seuraavissa

asioissa. (Neuvottelut vielä aloittamatta) / rakennerahastoasiat / valtakunnallisten ESR-hankkeiden hallinnointitehtävät / EURES-tehtävät / työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupa-asioiden hoito / (Pohjoiskalotin koulutussäätiöasiat) / Viranomaistehtävien vaatima htv-määrä määrittelemättä

/ henkilölle maksettavien tukien ja korvausten myöntäminen / yritykselle myönnettävät muut tuet, jos haetun tuen arvo ylittää 10 000 euroa / tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttämistä, lopettamista tai takaisinperintää

koskevan päätöksen tekeminen / työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua koskevat ratkaisut / päätös työnantajalle tai yrityksille tarjottavien rekrytointi- ja osaamispalvelujen

epäämisestä / ulkomaalaislain mukaiset työntekijän oleskelulupaan ja elinkeinonharjoittajan

oleskelulupaan liittyvät osapäätökset, ennakkotiedon antaminen sekä päätös pidättyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä

/ Järjestämisvastuun vaatima htv-määrä määrittelemättä / palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva

päätöksenteko / palvelujen saatavuuden varmistaminen siten että asiakas voi mahdollisimman

monen palvelun osalta valita tarvitsemansa palvelun tuottajan useammasta kuin yhdestä vaihtoehdosta

/ palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen silloin kun palvelujen saatavuutta ei ole voitu muutoin varmistaa

/ LISÄKSI / oltava tarjolla rekrytointi- ja osaamispalveluita / tiedottaminen asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista / palvelujen käyttöön liittyvä neuvonta / palvelutarpeen arviointi / kotoutussuunnitelman laadinta ja siihen liittyvä ohjaus / 57 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle järjestetään koulutus- tai

työntekomahdollisuus siten kuin siitä erikseen säädetään

13

/ Maakunnat tullevat käyttämään valtakunnallisia verkko- ja puhelinpalveluja niin yritys- kuin työvoimapalvelujen osalta? Jollei, niin näihin tulee laskea myös resurssitarvetta

Toimitilatarpeet määräytyvät tarkemmin htv-määrien täsmentyessä. Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen TE-toimistolla on toimipaikkoja Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on päätoimipaikka Kouvolassa ja sivutoimipaikka Lappeenrannassa.

B. Kasvupalvelulle valtion talousarviossa kohdennettavat varat ja niille asetettavat reunaehdot

Kasvupalveluun kohdistettava TEMin rahoitus tulee olemaan yleiskatteellista. Mom no Mom nimi tp 2015 kehys 2019 32.01.02 ELYjen toimintameno * 214 435 000 176 386 000 32.30.01 TE-toimistojen toimintameno 153 486 000 147 642 000 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 5 000 000 0 32.30.45 Yritysten kehittämishankkeet 28 180 000 1 178 000 32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 588 299 000 418 121 000

989 400 000 743 327 000 Momentit 32.30.01, 32.30.44, 32.30.45 ja 32.30.51 muodostavat kasvupalvelurahoituksen. Jakokriteerit ovat lakiehdotuksessa painoarvoineen seuraavat: Työttömät työnhakijat (60 %), työttömyysaste (15 %) ja yritysten toimipaikat (25 %) Lisäksi ELYjen toimintamenomomentti tulee yleiskatteelliseen rahoitukseen mutta jakoperusteena käytetään asukasmäärää. Lisäksi kasvupalveluiden tuottamiseen käytetään maakunnissa mm. rakennerahastovaroja, joille ohjelmat antavat reunaehtoja.

7. Johtamisjärjestelmässä huomioitavaa

A. Järjestäjä- tuottaja- malli ja monituottajuuden vaikutukset johtamiseen

TE-toimistojen yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelut sekä ELYissä tarjottavat yritysten rahoitus- ja neuvontapalvelut yhdistetään maakunnallisiksi kasvupalveluiksi uudistamalla nykyiset palveluja koskevat säädökset. Maakuntien vastuulla on huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta eli toiminnan yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen tuottajien kanssa niin, ettei päällekkäisyyksiä synny. Yhteensovittamista tarvitaan myös Maaseuturahaston yrityspalvelujen ja esimerkiksi OKM:n yrityksille suunnattujen palvelujen kanssa, jotka maakunta tuottaa itse.

Maakunnallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen tulee eriyttää niin, että palvelujen järjestäjä on aina maakunta. Järjestäjällä on vastuu palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä. Järjestäjä päättää myös tuotantotavasta, varmistaa kustannusvaikuttavuuden ja vastaa palvelujen yhdenvartaisesta saatavuudesta. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat myös palvelujen kehittäminen ja maakunnan omavalvonnan organisoiminen, johon liittyen maakunnan tulee tehdä omavalvontaohjelma.

Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista tiedottaminen sekä neuvonta ja ohjaus asiakkaalle tarkoituksenmukaisiin palveluihin, jotka taas edellyttävät palvelutarpeen arviointia ja esimerkiksi kotoutumissuunnitelman laatimista. Maakuntiin siirtyvissä organisaatiossa on hoidettu hyvin paljon myös erilaisia verkostotehtäviä. Ovatko nämä jatkossa osa järjestämistehtävää vai mahdollisesti maakunnan strategiatoimintoa?

14 Verkostojen määrää ja toiminnan sisältöä on hyvä tarkastella kriittisesti rakenteellisen muutoksen yhteydessä. Voitaisiinko yhdistää/uudistaa/perustaa uusia/lopettaa aikansa eläneitä?

B. Organisoinnissa huomioitavaa palvelujen näkökulmasta

ELYn tehtävien osalta kasvupalvelut koskevat E-vastuualueen tehtäviä sekä tiettyjä yritysten rahoitus-, maksatus- ja takaisinperintätehtäviä, jotka on keskitetty rakennerahasto-ELYihin eli Kaakkois-Suomen osalta Hämeen ELY-keskukseen. ELYn tehtävistä sekä toiminta- että substanssimäärärahoista merkittävä osa kohdentuu liikenne- ja ympäristövastuualueiden tehtäviin. E-vastuualueella hoidetaan myös maaseutupalveluiden tehtäviä, jotka eivät myöskään sisälly kasvupalveluihin.

ELYn kasvupalveluihin siirtyvät tehtävät ovat pääosin joko julkisen hallinnoinnin tehtäviä, verkostotyötä tai kasvupalvelujen järjestämistehtäviä. Yritysrahoituksen osalta tehtävät ovat asiakasrajapinnan tuotantotehtävää.

TE-toimisto poikkeaa merkittävästi ELYstä siinä, että lähes kaikki TE-toimiston tehtävät ovat palvelun tuottamista asiakasrajapinnassa. Selkeää jakoa järjestämis- ja tuottamistehtävien välillä ei ole tehty ja monet TE-toimiston tehtävistä (esim. puhelinpalvelut, yrityskäynnit, työllistämissuunnittelu) voidaan tulkita molempiin ryhmiin kuuluviksi näkökulmasta riippuen. TE-toimiston asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävissä merkittävimpiä ovat asiakkaan työmarkkinakyvyn ja -tilanteen alkukartoitus sekä suunnitelmien teko yhdessä asiakkaan kanssa työllistymisestä, aktivoinneista ja kotouttamisesta. Tavoitteena on aina henkilöasiakkaan työllistymisen edistäminen ja työtä tarjoavan asiakkaan osaavan työvoiman saaminen. Näiden tehtävien osalta ei vielä ole selvää jakoa järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi sisältää järjestämisroolin, koska maakunnan tulee selvittää asiakkaan palvelutarpeet pystyäkseen järjestämään palvelutarpeiden mukaisia palveluja. TE-toimiston ammatinvalintapalvelujen on arvioitu sijoittuvan tuottamistehtäviin. Ammatinvalintapsykologit selvittävät asiakkaan ammatinvalintaan ja ammatinvaihdoksiin liittyviä kysymyksiä ja tukevat koulutukseen tai suoraan työelämään sijoittumista. TE-toimistossa hoidetaan myös Euroopan laajuisen työnvälityksen (Eures) tehtäviä, joiden osalta myös arviointi järjestämis/tuottaja -akselilla on tarkentumatta. Yrityspalveluista muutosturvapalvelut kohdistuen rakennemuutostilanteiden hoitoon sisältävät sekä julkisia hallinnointitehtäviä että asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä tuottamistehtäviä.

Aloittavan yrittäjän palveluissa ns. starttirahaan liittyvä päätöksenteko lasketaan tässä yhteydessä julkiseksi hallintotehtäväksi. Aloittavan yrittäjän neuvonta on tuottamistehtävä.

Yrityksen palvelutarpeiden arviointi, jota tehdään mm. yrityskäyntien yhteydessä, on maakunnan palvelutarpeiden selvittämisrooliin kuuluva järjestämistehtävä. TE-toimistossa julkisia hallintotehtäviä hoidetaan usein osana asiakasprosesseja. Esimerkiksi työttömyysturvan peruslausunnot ja vaikkapa palkkatukipäätösten valmistelu ovat julkisia hallintotehtäviä, joihin sisältyy merkittävä osa henkilökohtaista asiakastyötä. Työttömyysturvan siirtyessä suunnitelmien mukaan maksajalle, nykyiset julkiset hallintotehtävät poistuvat nykyisessä muodossaan maakunnan tehtäväkentästä. Palkkatukipäätöksenteko säilynee julkisena hallintotehtävänä. TE-toimistojen yhteinen puhelinpalvelu hoidetaan tällä hetkellä valtakunnallisen työnjohdon alaisuudessa, mutta on sisällöllisesti kasvupalvelua. Puhelinpalvelun organisoiminen voidaan lukea järjestämistehtäviin, mutta osa neuvontapalveluja voidaan lukea myös palvelujen tuotantotehtäviin.

15 TE-toimistolla on myös laajaa kumppanuustoimintaa. Toiminnan jatkuvuus kytkeytyy kasvupalvelujen palveluverkkoratkaisuihin. Välityömarkkinoiden koordinointitehtävä liittyy kiinteästi kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämiseen tuottamistehtävässä.

Asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin osalta käydään vielä ministeriötasollakin keskustelua siitä, onko se järjestämis- vai tuotantotehtävä. Ainakin alkuvaiheessa tämä tehtävä on hyvä pitää maakunnan omana tehtävänä eikä kilpailuttaa sitä markkinatoimijoille. Näin varmistetaan asiakastarvetiedon ja ennakoinnin tarvitseman tiedon saaminen, rahojen seuranta sekä asiakasprosessin reitityksen lähteminen oikeille urille. Merkitystä on myös sillä, että tiettyjen henkilöasiakasryhmien osalta varmistetaan että he ohjautuvat varmasti johonkin palveluun. Hallitusohjelman tuomien määräysten mukaan erityisen tärkeää on työnhakija-asiakkaiden aktivointi ja patistaminen työllistymisen polulle.

C. Johtamisessa tarvittava tieto ja sen kerääminen Maakuntahallinnossa tarvitaan tietoa kasvupalvelujen toimeenpanon suunnitteluun ja johtamiseen. Maakunnalla tulee olla käytettävissään kaikki se tieto, mitä tarvitaan palvelujen volyymin, asiakastarpeiden määrittelyjen ja palvelun laatutason määrittämiseksi. Tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita, vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Toisena tavoitteena on lähentää kasvupalvelujen järjestämistasoja (kunta- maakunta -valtio) toisiinsa palveluprosessien yhteensovittamiseksi. Asiakkuudenhallinnan näkökulmasta keskeistä on tieto asiakaskokemuksesta, kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta/tuloksellisuudesta. Valinnanvapauden toteuttaminen edellyttää sitä, että asiakkailla ja palveluntuottajilla on käytettävissään relevanttia tietoa maakunnan järjestämisvastuulla tuotettavista palveluista ja niiden laadusta. Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu myös palveluntuottajilta kerättävä vertailutieto ja vertailusta oppiminen. Asiakastiedon lisäksi tarvitaan strategisen johtamisen työkaluna ennakointitietoa siitä, miten palvelumarkkinat toimivat ja miten ne ja asiakkaiden tarpeet tulevat muuttumaan lähitulevaisuudessa. Ennakointitietoa voidaan käyttää hyödyksi palvelujen muotoilussa ja hankinnassa sekä uusissa toimintatapa- ja tuoteinnovaatioissa. TE-digi-järjestelmää valmistellaan parhaillaan KEHAssa. Valmistelun haasteena ovat kasvupalvelun sisältövalmistelun aikataulu ja keskeneräisyys (palveluprosessien kuvaus, toiminnan seurannan ja tilastoinnin tarpeet, henkilötietolain mukainen henkilötietojen käsittely). Tietoa kerätään asiakastietojärjestelmistä (URA, CRM). Suorituksen johtamisen työkaluna on Clikview, joka kerää lähes (päivittyy öisin) reaaliaikaisesti tietoa asiakastietojärjestelmistä. Tällä hetkellä Clikview´n avulla seurataan tiettyjä TE-toimiston palveluja (määräaikaishaastattelut esimerkiksi) ja määrärahaseurantaa (ELY). Clkiview'n käyttöa kehitetään voimakkaasti ja se tulee sisältämään jatkossa myös palvelujen vertailun mahdollistavia julkisia osioita. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää kuvata miten ja keiden välillä tieto liikkuu eri tasoilla. Maakunnan tietojohtamisen roolit ja vastuut tulee kuvata jo valmisteluvaiheessa. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota maakuntarakenteen sisällä siihen, miten tietojohtaminen linkittyy koko organisaation toimintaan. Valmisteluvaiheessa erityisen tärkeää on muutosjohtajan rooli sekä E-johtajan, työllisyys- ja yrittäjyyspäällikön, TE-toimiston johtajan, palvelupäälliköiden ja muiden avainhenkilöiden välinen tiedon jakaminen ja käsittely sekä henkilöstön osallistaminen. Maakunta-virastossa tietoa on tärkeää tuottaa keskitetysti, säännöllisesti ja tarkoituksenmukaisesti myös poliittisen johdon käyttöön sekä huolehtia toiminnan läpinäkyvyydestä tiedottamalla tuloksista ja vaikuttavuudesta medialle ja sitä kautta kansalaisille.

16

D. Sidosryhmäyhteistyö (erit. kuntayhteistyön toteuttaminen) Yritys- ja työllisyyskysymykset ovat keskeinen osa kuntien elinvoimapolitiikkaa. Kasvupalvelulakiehdotuksen mukaisesti maakunnan tulee järjestää palvelut alueensa ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti neuvoteltuaan kuntien kanssa. Kuntien ja maakunnan välille tarvitaan aitoa kumppanuutta kasvupalveluiden järjestämisessä ja aluekehitystyössä. Käytössä on ollut Seudullisten yrityspalvelujen sopimus-malli, jota on tukenut Yrityssuomi-portaali ja valtakunnallinen puhelinpalvelu. On tarpeen välittää tietoa palveluista ja asiakastarpeista kumpaankin suuntaan ja suunnitella yhdessä palveluja. Roolien on oltava selvät. Sopimukseen liittyen on tehty yhteinen yritysasiakkuussuunnitelma vuosittain, sovittu tavoitteista asiakassegmenteittäin ja järjestetty yhteisiä koulutuksia toimijoille vähintään 2 kertaa vuodessa, YS-portaaliin liittyen lisäksi järjestelmäkoulutusta. Kokonaisuudesta on ELYssä huolehtinut Asiakkuus-toiminto. Samantyyppistä toimintaa suositellaan jatkossakin niin toimijoiden kuin asiakkaidenkin hyvien kokemusten vuoksi.

E. Raportoinnissa ja ohjauksessa huomioitavaa valtion suuntaan

Valtakunnallisia mittaristoja ollaan juuri kehittämässä ja ne jäänevät varsin yleiselle tasolle (esim.

työllisyysaste, kasvuyritysten määrä jne.) sekä kappalemäärältään vähäisiksi. Lienee syytä pohtia

yhdessä päättäjien kanssa maakunnan omia vaikuttavuusmittareita Kasvupalvelujen osalta

valtakunnallisten mittarien lisäksi. Nähtäväksi jää, tuleeko käytetyistä rahamääristä raportoida

erikseen TEMille. Tähän saakka rahojen käytön jakautuminen (51-momentti) on ollut hyvinkin

kiinnostava niin TEMin kuin eduskunnankin näkökulmasta.

8. Muutokseen valmistautuminen

A. Kehittämistarpeita jatkossa toiminnan tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi Kasvupalveluihin ja niitä tukeviin toimintoihin on mahdollisuus löytää uusia tulokulmia, lisää vaikuttavuutta ja yhteensovitusmahdollisuuksia esimerkiksi ESR-, EAKR- ja maaseuturahaston tehtäviä kokoamalla rahoitus- ja maksatusyksiköihin. Riskianalyysi on tarpeen laatia: mitä tapahtuu jos jokin tehtävä jää tekemättä? Mikä on välttämätöntä? Omavalvontaohjelma pitää lakiehdotuksen mukaan laatia, mahdollisuudet synergiaan sote-puolen kanssa.

B. Muutokseen varautuminen ennen vuotta 2019 ELY-keskusten ja TE-toimiston rekrytoinneissa on huomioitava sijaintipaikka tulevissa maakunnissa. ELYssä ja TE-toimistossa voidaan muutosvaiheessa vahvistaa henkilöstön osaamista sellaisissa toiminnoissa, jotka jäävät lain mukaan maakunnan itse tuotettaviksi viranomaispalveluiksi sekä järjestämiseen liittyvissä asioissa (esimerkiksi KEHA-keskuksen Järjestämisakatemia TE-toimiston ja ELY-keskusten henkilöstölle). ELY-keskuksissa (Häme, Kaakkois-Suomi) ja TE-toimistossa on käynnistymässä vuoden 2017 aikana muutosta tukeva uudistumisohjelma, joka sisältää erilaisia johdon ja keskijohdon sekä henkilöstön valmennuksia. Työterveyshuollon palvelut ja sisäiset tukiverkostot, kuten työnohjaajat, kehittämiskumppanit ja luottamusmiehet, ovat johdon ja henkilöstön tukena muutosvaiheessa.

17 Muutosvaiheessa on jo käynnistetty erilaisia pilotteja TEM:n ja KEHAn rahoituksilla, joilla kokeillaan maakunta-uudistukseen ja kasvupalvelujen järjestämiseen liittyviä uusia toimintamalleja. TE-palveluilla on käynnissä useita erilaisia kasvupalvelu-uudistukseen tähtääviä pilotointeja. ELY-keskuksessa käynnistyy innovaatiokumppanuuteen ja älykkääseen ostamiseen liittyvä kehittämishanke ja RYP- Ratkaisukeskeiset yrityspalvelut- hanke. Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetään työpajoja, maakuntamessuja ja markkinavuoropuhelutilaisuuksia, joissa tutustumisen lisäksi opitaan yhdessä uusia toimintatapoja yli organisaatiorajojen.

9. Liitteet

18 MAAKUNNALLISET KASVUPALVELUT yrityksille suunnatut sinisellä, henkilöasiakkaille suunnatut punaisella, muut/molemmille mustalla

Nykyiseen toimintaan sisältyy huomattavan paljon erilaista verkostoja sidosryhmätyötä, jonka voidaan tulkita liittyvän järjestämistehtävään tai vaihtoehtoisesti aluekehityksen kokonaisuuteen. Nämä tehtävät on merkitty vihreällä.

Valtakunnalliset kasvupalvelut tai muut maakunnan kokonaisuuteen liittyvät palvelut kuten MMM:n rahoitus vaaleansinisellä

MAAKUNNALLISET PALVELUKOKONAISUUDET

ELY-keskus TE-toimisto Maakuntaliitto

Rekrytointi ja osaaminen 1. Työnhaun palvelut; 2. yritysten ja muiden

työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut

3. henkilöasiakkaiden uraohjaus ja osaamisen kehittäminen

• Elinikäinen ohjaus ja oppiminen, tieto-neuvonta- ja ohjauspalvelut, sidosryhmätyön koordinointi alueen toimijoiden ja OKM:N ja TEM:n sekä alan tutkimuslaitosten kanssa

• Osaamisen, osaamistarpeiden ja työvoiman saatavuuden ennakointi elinkeinoelämän ja henkilöasiakkaiden näkökulmista, palvelutuotteiden kehittäminen ja yhteensovittaminen yhteistoiminnassa sidosryhmien kanssa, ennakointiverkostotyön koordinointi

• Työvoimakoulutuksen ja TE-palvelujan ostamisen kokonaisuus: suunnittelu, tekninen ja juridinen hankintaprosessi, seuranta, määrärahat, verkostotyö TE-toimiston, oppilaitosten ja palveluntuottajien kanssa,

• 1.Työnhaun palvelut ja palvelut työnhaun tueksi omana/hallinnon palveluna:

• Asiakkaanpalvelutarpeen kartoitus, määräaikaishaastattelut, työllistymissuunnitelman teko ja asiakasohjaus/palveluohjaus, työtarjoukset

• rekrytointipalvelut/työnvälitys verkkosivuilla avoinna olevat työpaikat ja esittelypaikat CV-netti, paikkavahti

• omana työnhakuinfot, koulutusinfot, CV-klinikka

• valtakunnalliset Jobitti-työnhaun verkkovalmennus, paikkavahti, CV-netti, rekrytointikokeilu,

• ostopalveluna työnhakuvalmennus, työnhakuklubit, työhönvalmennus

• 2. yritysten ja työnantajien rekrytointipalvelut

• EAKR-rahoitus kehittämis- ja investointitoimintaan (uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen)

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus ja hallintoviranomaisen tehtävät

• koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin ennakointi ja ennakointiverkostoyhteistyö eri sidosryhmien kanssa

• edunvalvonta (voisiko tätä täsmentää: kenen kanssa?)

• asukas- ja aluemarkkinointi (myös ulkomaalaisille nuorille AEBR-verkoston kautta)

• Hanketoimintaa vaihtelevasti (ollut esim. kv-hanketoimintaa erityisryhmien työllisyyden edistämiseksi)

19

asiakastarpeiden tunnistaminen verkoston kanssa

• maahanmuuttoon liittyvä verkostotyö mm. Migri, AVI

• kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikkojen hankinta (neuvottelut, sopimukset) ja kuntiin sijoittaminen yhteistyössä vastaanottokeskusten ja kuntien kanssa alueellisen strategian mukaisesti

• kuntien tukeminen ja ohjaus kotouttamisen edistämisessä

• TE-toimiston ohjaus, neuvonta, tukeminen ja osaamisen edistäminen kotouttamisessa ja työllistymisen edistämisessä

• turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen, hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen

• maahanmuuttoon liittyvien asiakokonaisuuksien, kuten prosessien ja toimintamallien, suunnittelu, valmistelu ja esittely

• maahanmuuttoon liittyvä viestintä ja sidosryhmien sitouttaminen, tiedon tuottaminen

sähköinen alusta työpaikkailmoitteluun www .te-palvelut.fi Eures-eurooppalainen työnvälitys verkko- ja henkilökohtaisena palveluna, työntekijän oleskelulupien osa-ratkaisut, työtarjoukset, ehdokasesittelyt, CV-netti palkkatuki, rekrytointikokeilu yhteishankintakoulutus, rekrytointitilaisuuksien järjestäminen tiivis asiantuntijayhteistyö elinkeinoyhtiöiden, ELYn, kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen yms. kanssa ostopalvelut (mm. palkkioperusteinen työnvälityspilotointi)

• 3. Uraohjaus ja osaamisen kehittämispalvelut

• omana/hallinnon työelämätutka, ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut koulutusinfot (yksittäiset ja yleinen koulutusinfo) työkokeilu koulutuskokeilu palkkatuet työttömyysetuudella tuettu opiskelu

• ostopalveluna työvoimakoulutus, omaehtoinen Ura-valmennukset

20

• Kotoutumiseen liittyvien palvelujen ostaminen, määrärahat

• ESR hanketyö ja osallistuminen hankerahoituksen koordinointiin

Yritystoiminta ja yrittäjyys 1. Yrittäjyyteen ja yrityksen

perustamiseen liittyvät palvelut;

2. yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut; ja

3. työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyvät palvelut.

• Yrittäjyyskasvatus (ELO-strategia)

• Luova talous ja kulttuuriin liittyvä elinkeinotoiminta kuten matkailun edistäminen

• Starttirahalausuntojen ostaminen

• Yritys-Suomi -verkostoja sidosryhmätyö, seudulliset yrityspalvelut

• Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen, työelämän laatu, Työelämä 2020 -verkostotyön koordinointi ja yhteistyö mm Tekes, Ttl, erilaiset kampanjat

• ESR hanketyö

• 1. Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät

• Omana palveluna: Neuvonta ja ohjauspalvelut yrittäjyyteen Yritys-Suomi -palvelu Startti yrittäjyyteen -infot yrittäjyyskokeilu Starttiraha

• ostopalvleuna Minustako yrittäjäksi -valmennus, Yrittäjyyskoulutus, Starttirahalausunnot Tiivis yhteistyö mm. elinkeinoyhtiöiden kanssa 2. ja 3 Yritysten kontaktointi (soitot, käynnit, tilaisuudet) palvelutarpeiden kartoittamiseksi ja tarvittaessa palvelutarpeiden välittäminen verkostokumppaneille Yhteishankintakoulutus (täsmä ja muutos)

•

• EAKR-rahoitus (alueelliset kehittämishankkeet yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus (ml. hallintoviranomaisen tehtävät)

• Kansallinen AIKO-rahoitus, maakunnan kehittämisraha ja Etelä-Karjalan kehittämisrahoitus alueellisille kehittämishankkeille

• Elinkeinoelämän toimintaympäristöä edistävät mm. strategia-, ohjelma- verkosto- ja edunvalvontatyö

• Yliopiston ja yritysten yhteistyötä edistävien hankkeiden aktivointi

Innovaatioympäristö 1. Innovaatioiden ja keksintöjen

tekemiseen tarvittava tuki; 2. ulkomaisten yritysten

sijoittumista alueelle ja

• toimintaympäristötuki • Invest In toiminnan alueellinen

tuki ja ohjaus TF- sekä kunnallisiin palveluihin

Starttirahalla voidaan tukea innovatiivista yritystoiminnan syntymistä Yhteishankintakoulutus (rekry, täsmä, muutos)

• Maakunnallinen strategiatyö (maakuntaohjelma, älykkään erikoistumisen strategia)

21

investointeja alueelle edistävät toimet; ja

3. innovaatioympäristöjen kehittäminen

• EAKR-, CBC-, kansallinen ja maakunnallinen rahoitus

• Yliopiston ja yritysten yhteistyötä edistävät hankkeet

Kansainvälistyminen 1. Yritysten tukeminen

kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja

2. työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen.

• Kv-toiminnan valmiuksien edistäminen (rahoitus, TF palvelulupaukset) neuvonta ja ohjaus TF-palveluihin (kts. Kohta muut palvelut)

• 2 EURES • 2 CIMO/OPH • 2 Ammatinharjoittajan

oleskelulupapalvelut

• Yritysten kontaktointi (soitot, käynnit, tilaisuudet)

• EURES ja työntekijän oleskelulupapalvelut

• EAKR-, CBC-, kansallinen ja maakunnallinen rahoitus

• Alueiden välinen kansainvälinen yhteistyö

• Kontaktiportti kansainvälisille toimijoille

• Kansainvälinen edunvalvonta (EU + Venäjä)

• Kansainvälisen hanketoiminnan edistäminen maakunnassa ja liiton oma kv-hanketoiminta

Rahoitus 1. Avustukset yritysten kasvun

ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

2. avustukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen kehittämis- ja investointitoimintaan; ja

3. palkkatuki ja työolosuhteiden järjestämistuki.

• Palkkatuki; 51-momentin + STM:n käyttösuunnitelmat, sidontojen seuranta ja valvonta

• Maaseutuohjelman rahoituspalvelut

• ELY-rahoituspalvelut (EAKR, ESR, KehPa, investointi- ja kehittämisavustus)

• neuvonta ja ohjaus TF- rahoituspalveluihin ( Tempo, NIY, Kiito, Into, T&K, Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Digiboosti, Messuavustus)

• Palkkatuen myöntäminen • Starttiraha • Yhteishankintakoulutukset • Liikkuvuusavustukset • Työolosuhteiden

järjestämistuen myöntäminen

• EAKR-rahoitus investointi- ja kehittämishankkeisiin (ei yksittäisten yritysten liiketoimintaan)

• Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelman rahoitus rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen liiketoiminnassa, koulutuksessa, tutkimuksessa, ympäristö- ja energia-alalla sekä saavutettavuuden parantamisessa

• Maakunnan kehittämisraha, AIKO-rahoitus ja Etelä-Karjalan kehittämisrahasto

22

alueellisiin kehittämishankkeisiin

Muut palvelut 1. Työnhakijoiden palvelun

tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan kasvupalveluihin;

2. yritysten ja muiden yhteisöjen, säätiöiden ja osuuskuntien palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

3. yritysten liiketoiminnan ja sen tilanteen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteiden arvioiminen sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin; ja

4. lausunnot työttömien työnhakijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen.

• 1 Ennakointi- ja asiakas/sidosryhmäkartoitukset ja selvitykset, TNO- ja ELO-verkostojen koordinoimat ohjaustehtävät

• Erilaiset infotilaisuudet, sparraustilaisuudet

• Ennakointi-, strategia- ja ohjelmatyö elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyen

• Team Finland koordinaattoreiden palvelut, ohjaus pääosin TF-palveluihin:

Finnveran laina, takaus, vientitakuu, ELYn palvelut, Tekesin innovaatiorahoitus, Teollisuussijoituksen pääomasijoitus, Finnfundin rahoitus kehitysmaiden ja Venäjän hankkeisiin, Finnpartnershipin liikekumppanuustuki kehitysmaihin, Trade Fair -avustus

• Ammattibarometrin laatiminen

• Hankeyhteistyö ja niiden palveluihin ohjaaminen

• Ohjaus mm. Yritys-Suomi ja Team Finland toimijoiden palveluihin

Team Finland muut palvelut; Markkinamahd., neuvonta, koulutus, verkostot, yhteiskuntasuhteet, näkyvyys

• Vastuu aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta (maakuntaohjelma ja sen seurantatyö)

• Tilasto- ja tietopalvelut • Matkailustrategian

valmistelu ja toimeenpanotehtävät (seurantaryhmän koordinointi)

• Kulttuurin koordinointi- ja edistämistehtävät (mm. maakunnallinen kulttuurityöryhmä)

• Kuntien välisen yhteistyön edistäminen mm. elinkeinopolitiikassa (Lappeenranta-Imatra kaupunkiseudun koordinointi)

• Maakunnallisen viestintäverkoston koordinointi

• Muu elinkeinopoliittinen sidosryhmäyhteistyö

23 MAAKUNNALLISET KASVUPALVELUT (UUDISTUS) VS. ELINKEINOYHTIÖIDEN YRITYSPALVELUT

MAAKUNNALLISET PALVELUKOKONAISUUDET

KINNON YRITYSPALVELUT KEHYN YRITYSPALVELUT WIRMAN YRITYSPALVELUT CURSORIN YRITYSPALVELUT

Rekrytointi ja osaamisen kehittäminen

4. Työnhaun palvelut; 5. yritysten ja muiden

työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut; ja

6. henkilöasiakkaiden uraohjaus ja osaamisen kehittäminen.

• Nuorten työllistyminen: Duunistatoimeen.fi

• Yhteisrekryt (ilmoitukset, nettisivu)

• Yrittäjyysinfot

• YES-Keskus Imatra • Yrittäjyysinfot • Koulutustilaisuudet • Oppilaitosyhteistyö

• Satunnaiset täsmärekrytoinnit ja niissä avustaminen

• Yhteisrekryt (ilmoitukset, nettisivu)

• Startti yrittäjyyteen tapahtumat ja henkilökohtainen neuvonta

Kuntien palvelutarpeisiin vastaaminen. Elinkeinostrategia ohjaa yrityspalveluiden toteutusta.

Maahanmuuttajille suunnattu yritysneuvonta ja neuvontatilaisuudet

Yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa sis. Yes-keskus Kotka-Hamina , yrittäjyysleirit, koulutustoiminta, Nuori yrittäjyys (NY) -toiminta http://nuoriyrittajyys.fi, yrittäjä-oppilaitos -yhteistyö (Yes-kummit) http://yeskummit.fi/,

NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelma http://nyvuosiyrittajana.fi/ ja Uskalla yrittää -finaaliin osallistuminen ja yritysten sparraaminen http://uskallayrittaa.fi/, yrittäjyysluennot oppilaitoksissa

Yritystoiminta ja yrittäjyys 4. Yrittäjyyteen ja

yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut;

5. yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen

• Uusyrityskeskuksen palvelut

• Yritysten tietoja neuvontapalvelut

• Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus (Yritys-Suomi yhteistyö)

• Yrityskummi ja asiantuntijapalvelu

• Toimitilapalvelu



• Omistajan vaihdokset

• Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus (Yritys-Suomi yhteistyö)



• Palvelutarpeiden tunnistaminen ja ohjaus kumppaneille tapauskohtaisesti


Yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa (katso yllä)

Tuotteistetut ja sertifioidut neuvonta- ja asiantuntijapalvelut (Uusyrityskeskus) aloittaville yrittäjille https://www.uusyrityskeskus.fi/

Starttirahaneuvonta ja starttirahalausunnot te-toimistolle

http://nuoriyrittajyys.fi/

http://yeskummit.fi/

http://nyvuosiyrittajana.fi/

http://uskallayrittaa.fi/

https://www.uusyrityskeskus.fi/

24

kehittämiseen liittyvät palvelut; ja

6. työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyvät palvelut.

• Paikallisten hankintojen edistäminen


• Toimitilapalvelu • Paikallisten

hankintojen edistäminen

• Palveluseteli

• Toimitila- ja tonttipalvelu

• Paikallisten hankintojen edistäminen

Yleiset yritysneuvojien neuvontapalvelut kaikille Kotka-Haminan seudun yrittäjille (ei toimiala, yrityksen taloudellinen tilanne yms. rajoituksia) https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys sis. mm. talousanalyysi, yrityksen tervehdytyspalvelut yms.

Yrittäjille suunnatut ja tuotteistetut neuvontatilaisuudet Infopläjäykset (sis. yritystoiminnan hallinto, myynti, markkinointi ja brändäys, kannattavuuslaskelman laatiminen yms.) https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Yhteistyö Proagrian kanssa ja heidän tarjoamien yrityspalvelujen välittäminen ja käyttäminen

Asiantuntijaverkoston ilmaiset neuvontapalvelut (mm. mainostoimistot, juristit, kirjanpitäjät, pankki, kiinteistövälittäjä yms.) https://www.cursor.fi/fi/aloittava-yrittaja/asiantuntija-apunasi

Internetissä olevat yritystoiminnan neuvontavideot www.youtube.com/playlist?list=PLGEGIJF8tCeJYezBXcT3_uXocyW-3s8qZ

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys

https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia


https://www.cursor.fi/fi/aloittava-yrittaja/asiantuntija-apunasi

https://www.cursor.fi/fi/aloittava-yrittaja/asiantuntija-apunasi

http://www.youtube.com/playlist?list=PLGEGIJF8tCeJYezBXcT3_uXocyW-3s8qZ



25

Yrittämisen perustiedon sisältämä Yritystulkki -palvelu ja Yritys-Suomi -palvelu sis. liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman mallit, erilaiset laskentaohjelmat ja lomakkeet yms.

Omistajanvaihdospalvelut sis. Yrityspörssi www.yritysporssi.fi, neuvontapalvelut (mm. rahoitus, kehittäminen dokumentit), omistajanvaihdoksen kohteena olevan yrityksen tilanteen analysointi yms.

Nuorten yritysten tukipalvelu NYT -palvelu sis. neuvontapalvelut, sparraus ja ohjaus muille asiantuntijoille, talousanalyysi yms. https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/nuoret-yritykset

Julkisten hankintojen neuvontapalvelut (hankinta-asiamies)

Yrityskummien tuki- ja ohjauspalvelut toimiville yrityksille

Verkkopalvelu Kotkan-Haminan seudun vapaista toimitiloista ja tonteista https://www.cursor.fi/fi/toimitilat-ja-tontit

Yritystoiminnan perusasiat sisältävät Power Point -kalvot Slideshare -palvelussa ja

http://www.yritysporssi.fi/

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/nuoret-yritykset

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/nuoret-yritykset

https://www.cursor.fi/fi/toimitilat-ja-tontit

https://www.cursor.fi/fi/toimitilat-ja-tontit

26

yritysneuvojilla (kielet fi, en ja ru)

Oppilaitosyhteistyö mm. LUT; Xamk, Ekami, yritysten tarvitsemien pienten projektitöiden välittäminen opiskelijoille + töiden koordinointi

Innovaatioympäristö 4. Innovaatioiden ja

keksintöjen tekemiseen tarvittava tuki;

5. ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet; ja

6. innovaatioympäristöjen kehittäminen

Innovaationeuvonta

Kannusteraha Teematilaisuudet Yrityskiihdyttämö

Innovaationeuvonta Palveluseteli Teematilaisuudet Yritysverkostojen

kehittäminen

Innovaationeuvonta Liikeidean sparraus

ja rahoitusneuvonta Teematilaisuudet ja

työpajat Yrityskiihdyttämö

(LUT konserni + Kaupunki)

Klusteritoiminta (Green Energy Showroom, EkMet, matkailu ja ICT)

Kokeiluympäristöjen luominen

Järjestelmällinen InvestIn toiminta yhteistyössä alueelliset ja kansallisten kumppanien kanssa (IIF)

Willi idea -kilpailu

Yleinen innovaationeuvonta Asiantuntijasyhteistyö ja

asiakkaiden ohjaaminen muille asiantuntijoille mm. Ely -keskus, ThinkSuomi

Yrityskiihdyttämö LevelUP:n www.visitkotkahamina.fi/en/leveluphub/ palvelut innovatiivisille tuote- ja palveluideoille

Klusteritoiminta mm. kiertotalous, BioA, Clean Tech

Sijoittumispalvelut ja sijoittujien etsintä, Invest-toiminta, matkailun palvelut

Kansainvälistyminen 3. Yritysten tukeminen

kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten

Kansainvälistymisneuvonta

Kohdemarkkinaselvitykset

Kumppani - matching


Kohdemarkkinaselvitykset

Kumppani – matching


Alueellinen Team Finland toiminta

Kumppani – matching

Kansainvälistymisneuvonta osana neuvontapalveluja sis. markkinatutkimukset, myynti ja markkinointi, asiakashankinta yms.

http://www.visitkotkahamina.fi/en/leveluphub/

http://www.visitkotkahamina.fi/en/leveluphub/

27

kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja

4. työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen.

Fact-finding, Technical visits

Verkostojen luominen ja kehittäminen

Kansaiväliset hankkeet (tiivis yhteistyö LUT konsernin ja muiden toimijoiden kesken)

Yritysten ohjaaminen esim. tiettyyn toimialaan ja markkinoihin erikoistuneiden asiantuntijoiden luo esim. Team Finland, SVKK, kauppakamarit yms.

Koulutukset ja tietoiskut tapauskohtaisesti https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Palvelujen rahoitus (ei neuvonta) projektien kautta (jos projekti käynnissä)

Toimialakohtaisia messuosallistumisia (hankerahoitusten mukaan)

Levelup -kiihdyttämö: a) liiketoiminnan kehittäminen

kansainvälisille markkinoille b) yhdistäminen suoraan

kotimaisiin ja kv. verkostoihin (asiantuntijat, investorit, partnerit)

c) lakineuvonta d) rahoitusneuvonta

(pääomasijoitukset, enkelisijoitukset, rahoitusinstrumentit ELY, TEKES)

e) toimialakohtaiset asiantuntijamentoroinnit ja konsultoinnit

Rahoitus

4. Avustukset yritysten kasvun ja

• Rahoitusneuvonta • Lausuntopalvelu • Rahoituskierrokset

• Rahoitusneuvonta • Lausuntopalvelu

• Rahoitusneuvonta • Lausuntopalvelu

(startti ja Finvera)

Yleinen rahoitusneuvonta sis. pakollisten dokumenttien laatiminen (suunnitelmat,



28

liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

5. avustukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen kehittämis- ja investointitoimintaan; ja

6. palkkatuki ja työolosuhteiden järjestämistuki.

• Rahoituskierrokset (case kohtaisesti – ei järjestelmällistä)

• Hankerahoituksen koordinointia ja järjestämistä

laskelmat, esitykset yms.) rahoituslähteet jne.

Tuotteistettu ja julkiset rahoittajat yhteen kokoava Rahoituspäivä -palvelu

Yhteistyössä Proagrian kanssa Hyrrä -järjestelmän käyttöneuvonta

Starttirahalausunnot te-toimistolle

Yhteistyö pankkien kanssa mm. asiakastapaamiset

Levelup -kiihdyttämö: a) Vuosittainen

Investoritapahtuma *Ship Startup Festivalin yhteydessä

b) Kontaktit investoreihin ja yritysten yhdistäminen sopiviin toimijoihin

c) Toimialakohtaiset kansainväliset investoritapahtumat yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. (hankerahoitusten mukaan)

Muut palvelut 5. Työnhakijoiden

palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan kasvupalveluihin;

6. yritysten ja muiden yhteisöjen, säätiöiden ja

Kartoitukset Yleisohjaus ja

sijoittumispalvelu Toimialojen

kehittäminen Rahoitusinfot Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittisee

Kartoitukset Yleisohjaus ja

sijoittumispalvelu Toimialojen

kehittäminen Rahoitusinfot Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittiseen suunnittelutyöhön

Kartoitukset tapauskohtaisesti (esim. isot irtisanomiset)

Yleisohjaus ja sijoittumispalvelu

Toimialojen kehittäminen (lähinnä hankkeiden kautta)

Rahoitusinfot

Yrityskohtainen yhteistyö ja muutostilanteisiin vastaaminen esim. Summan paperitehdas/Google, Karhulan valimo

Elinkeinopolitiikan eri tehtäviin osallistuminen seudullisesti ja kuntakohtaisesti

Yritystoimintaa ja sen edellytyksiä parantavien kehittämishankkeiden

29

osuuskuntien palvelun tarpeiden kartoitus ja niiden mukainen neuvonta sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin;

7. yritysten liiketoiminnan ja sen tilanteen sekä yritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteiden arvioiminen sekä ohjaus maakunnan ja valtakunnallisiin kasvupalveluihin; ja

8. lausunnot työttömien työnhakijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen.

n suunnittelutyöhön

Hankeyhteistyö Osallistuminen

ennakointi- ja elinkeinopoliittiseen suunnittelutyöhön

hakeminen, rahoittaminen ja toteuttaminen

Yhteistyö ja tiedottaminen seudun yritysten palveluista ja uutisista mm. sosiaalisen median eri kanavien kautta

Hankeyhteistyö eri toimijoiden, kuntien ja seutujen kanssa

Markkinointipalvelut seudun yrityksille esim. Kotka-Haminan seudun markkinointiklubi https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/markkinointiklubi

ja Visit Kotka-Hamina -verkkosivu https://www.visitkotkahamina.fi/ ja sen markkinointipalvelut Seutuyhteistyö paikallisen

yrittäjäyhdistysten kanssa mm. keskustayhdistykset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari yms.

Koulutukset ja tietoiskut tapauskohtaisesti https://www.cursor.fi/cursor/tulevia-tapahtumia-ja-koulutuksia

Yhteistyö seudun maahanmuuttajien kanssa toimivien organisaatioiden ja kuntien kanssa

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/markkinointiklubi

https://www.cursor.fi/fi/toimiva-yritys/markkinointiklubi

https://www.visitkotkahamina.fi/



30 Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Kinno:

1. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen 2. Vaikuttavuus 3. Prosessien tehokkuus

Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Wirma:

1. Roolijako selkeämmäksi ja tavoitteen niiden mukaan 2. Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen 3. Vaikuttavuus 4. Prosessien tehokkuus – tiiviimpi yhteistyö!

Yleiset tavoitteet julkisille palveluprosesseille/Cursor

1. Yhden luukun periaate -> Yrityspalvelujen ulkoistaminen paikalliselle ja jo nyt asiakasrajapinnassa koko ajan

toimivalle elinkeinoyhtiölle. Elinkeinoyhtiöllä ylivoimainen alueensa asiakastuntemus ja siten jatkuva vuorovaikutus yrityksiin ja yrittäjiin. Alueilla esim. kaksi toimijaa – nykyisenlainen te-toimisto ja yrityspalveluja tuottaja elinkeinoyhtiö.

2. Selkeä roolijako – esim. te-palvelut, paikalliset yrityspalvelut ja seudun ulkopuolelle suuntautuvat yrityspalvelut esim. Team Finland, suurlähetystöt jne.

3. Roolijaon mukaisten palveluprosessien selkeyttäminen, nykyistä selkeämpi palvelujen tuotteistus ja siten nykyistä selkeämmät palvelut ja niiden helpompi saavutettavuus

31

Työllisyyden palvelukokonaisuus

Kouvola Kotka Hamina Imatra Lappeenranta

Miten työllisyyden palvelukokonaisuudet on järjestetty Kaakkois-Suomessa?

-Työllistymisen edistäminen osa kaupungin hyvinvointipalveluita -Työntekijöitä työllistymisen edistämisen palveluyksikössä yhteensä 42 -Kymenlaakson TYP-verkosto -Työllistymisen edistämisen palveluyksikön määrärahat vuositasolla noin 5,5 miljoonaa euroa (ei sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta eikä hallintokunnittain budjetoitua palkkatuetun työllistämisen määrärahaa) -Vuositasolla työllistymisen edistämisen

-TYP ja kunnallisen työllisyyden hoidon yksikkö vastaavat työllisyyspalveluista (13 työntekijää) - Asiantuntijat ja Kela tekevät yhteistyötä TYP-verkoston kanssa -TYP:llä on lakisääteiset tehtävät -Kunnalla omat tehtävänsä esim. palvelujen tarjoaminen pitkäaikaistyöttömille, eläkeselvitykset ja yhteistyö TE-toimiston kanssa -Kotkassa ostetaan palveluja paljon ostopalveluina -Nuoret on nostettu työllistämisessä kohderyhmäksi ja yhteistyö Ekamin kanssa on ollut onnistunutta

-Työllisyysyksikkö koordinoi kaupungin työllisyysasioita ( kaksi työntekijää) -Työllisyysyksikkö järjestää nuorten kesätyöt (160 paikkaa nuorille kesäksi) -Nuorisotyöttömyyden hoito prioriteettilistan kärjessä -Kesätyösetelit nuorten työllistämiseen -Vammaispalvelut -Pitkäaikaistyöttömät TE-toimiston kautta -Kuntalisä yrityksille -Kasvotusten saatavat palvelut lähellä ihmisiä -Netin kautta on vaikea saada kunnolla selvyyttä asiakkaan

-Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Eksotelle vuonna 2016. -Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu Eksotella -Palvelusopimukseen sisältyy ostopalveluja kolmannen sektorin toimijoilta; TyönVuoksi ry ja IntoPajat ry -Eksote järjestää palkkatukityöllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa ostopalvelujen lisäksi myös Eksoten laitoksissa -Imatran kaupungin omina työllisyydenhoidon toimenpiteinä ovat palkkatukityöllistäminen kaupungin palveluyksiköissä ja kaupungin ympäristötöissä sekä työkokeilut kaupungin palveluyksiköissä -Työllistämisen kuntalisä yrityksille ja yhteisöille

-Eksoten näkyvä rooli vaikeasti työllistettävien työllistämisessä -Ostopalvelut siirrettiin vuonna 2010 Eksotelle -Kunta hoitaa palkkatukijärjestelmän -TYP -Yrityslisä -Nuorisotyöttömyys huolestuttavaa, ei tarpeeksi resursseja nuorten palveluihin (netti ainoana palveluna ei riittävä) -Ohjaamoiden toiminta kannattavaa, nuoret ovat antaneet positiivista palautetta -Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät jäävät usein palveluiden ulkopuolelle.

32

palveluissa noin 2 000 asiakasta Pääsääntöisesti tausta TE-toimiston PL3:lla, yleensä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä -Asiakkaita ohjautuu työllistymisen edistämisen palveluihin pääosin TE-toimistosta ja aikuissosiaalityöstä, mutta myös vammaispalveluista, asumispalveluista, etsivästä nuorisotyöstä, hankkeista, psykiatrian poliklinikalta, A-klinikalta, Kelasta tai asiakas hakeutuu itse

-Kasvupalvelujen uudistamisen myötä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tilanne tulee muuttumaan -Uudistus voi synnyttää ongelmia vaikeasti työllistettävien kohdalle

todellisesta palvelutarpeesta. -Maakuntauudistuksen myötä toivotaan, että kasvupalvelut pysyvät hyvin saatavilla sekä yksilölle henkilökohtaisesti räätälöityinä

Maakuntauudistuksen myötä toivotaan tilanteeseen parannusta -ELY- keskuksen , TE-toimiston ja kuntien intressit eivät palveluja järjestäessä aina kohtaa. Kasvupalvelu-uudistuksella toivotaan järjestelmään selkeyttä -Kouvola-vetoinen päätöksenteko kasvupalvelu-uudistuksen suhteen häiritsee, sillä Etelä- Karjalan asiantuntijoita ei kuulla

33

Ylätaso Tarkenne Järjestelmä Kuvaus Käyttäjävirasto ElinkaarenKuvaus JarjestelmasopimuJarjestelmasopimukJarjestelmatoimittaja KayttopalvelutoimittajaVarastointi Laiterekisterin hallinta 3STEPIT (Asset NG) Liisattujen (ICT-)laitteiden laiterekisteri ELY,AVI,Maistraatit,TE-

toimistot,AHTiUusi Hanselin kilpailuttama rahoitussopimus astunut voimaan 1.6.2013. Edellinen sopimuskausi 3Step IT:n kanssa päättyi 2009.

3StepIT 3StepIT

Liikennepalvelut Merenkulun hallinta ALUSREKISTERI (PURKKI JÄRJESTELMÄKOKONAISUUS)

Trafin uusi järjestelmäkokonaisuus PURKKI tulee lähivuosien aikana korvaamaan nykyisin käytössä olevan Trafin Merenkulunjärjestelmät vaiheittain. Maanantaina 31.3.2014 otettiin käyttöön Alusrekisteri, jonka järjestelmäohje löytyy ohessa liitteenä. Ohjeeseen tulee pian muutoksia uuden version myötä ja TRAFI lähettää uuden ohjeen, kun se on valmis.

ELY L-vastuualue

Yhteiset Raportointi AMMATTIBAROMETRI Ammattibarometrin tarkoituksena on antaa kuva työvoiman ja työpaikkojen kysynnästä tai ylitarjonnasta eri ammattiryhmissä eri alueilla seuraavalle puolelle vuodelle

ELY,ELY E-vastuualue Kehittämissuunnitelmia vuodelle 2013

TEM Tuomaala Mika KEHA Valtori

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta AMMATTIKALASTAJAREKISTERI

KAKE-rekisterin osa P ELY,ELY E-vastuualue TIKE Ari Mannonen MMM / KRO TIKE

Alueiden käytön palvelut

Paikkatietojen ja yhdyskuntarakenteen hallinta

AMMATTILAISEN KARTTAPAIKKA

Karttajärjestelmä. Samoja tietoja kuin KTJ:ssä, lisänä kiintopisterekisteri

ELY 3T-ratkaisut Maanmittauslaitos

Markkinointi ja viestintä

Julkaisupalvelu (web) AMMATTINETTI YLLÄPITO

ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,Tekes

Maatalouspalvelut Tuotantoeläinten, eläinpitäjien ja eläinvalvojien hallinta

AMMU/ELMERI/WINELMÄ

Tuotantoeläinrekisteri, eläinvalvojat (maaseutu ja energia) . Tunnetaan myös nimellä WinElmeri

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,PEOL; Ahvenanmaan valtionvirasto(hallinto-osasto)

Mloy eli maatalouden laskentakeskus OProAgria Suomen Maat Mloy

Liikennepalvelut Karttatietojen hallinta ASC ASAN CLIENT Tiehallinnon liikennekameroiden liikennekeskuksen karttakäyttöliittymä

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto ASAN Security Techno Tieto


Asemakaavan hallinta ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE

Asemakaavan seurantalomakkeen tiedonkeruu kunnista TYVI-operaattorilla, josta päivittyneet tiedot kopioituvat kerran vuorokaudessa xml-tiedostojen avulla selattaviksi Hertan intraan ja Oivaan (Katse-tietokanta). Työkalu yhdyskuntarakenteen pitkän aikaväli P

ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto Itella/SYKE SYKE?

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu ASIAKASTIETO Yritysten luottotiedot; Suomen Asiakastieto Oy


Suomen Asiakastieto OSuomen Asiakastieto Oy


Julkaisupalvelu (web) ASIANTUNTIJAHAKU Asiantuntijahaku Järjestelmässä voidaan tehdä henkilöhakuja asiasanoilla

ELY Elää samaa elämää metakannan kanssa, jos metakannan tieto muuttuu olennaisesti, myös tieto järjestelmästä hankaloituu / estyy

Tiedonhallinta, päätöksenteko, asianhallinta

Asiakkuuksien hallinta ASKO - tiedonvälitys/postikonttori

ASKO –kehittäminen (kvartetin tiedonvälitys/postikonttorin laajennus)

ELY,TE-toimistot

34


Asiakkuuksien hallinta ASKO (Tuotanto) Yritysasiakkuuden hallintajärjestelmä. ASKO 2.0 on asiakastiedon hallintajärjestelmä, jonka tavoitteena on antaa käyttäjälle kokonaisvaltainen kuva asiakkaasta ja asiakkaan saamien palveluitten tilasta ja tukea virastojen ydintehtävien toteutusta

ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,Salmia,TEM

ASKO toimintamallia ja siihen liittyvää järjestelmää on kehitetty melkein koko 2000 luvun ajan. Lähtökohtana oli ajatus TE-keskusten yhteisestä asiakasrekisteristä. Versio 1. ja 1.5 rakennettiin AXAPTA 3.2 alustalle ja versionvaihdossa 2009 siirryttiin MS dynamicx AX 2009 versioon

TEM Sirpa Alitalo TEM, (B CGI Oyj AHTin konesali

Liikennepalvelut Ajoneuvotietojen hallinta

ATJ Ajoneuvotietojärjestelmä (vanha nimi Liikennetietojärjestelmä/ LTJ)

ELY,ELY L-vastuualue Trafi asiakkaan/trafin väl 3T-ratkaisut Trafi (ennen AKE), Logica?

Liikennepalvelut Urakoiden hallinta AURA Kunnossapidon alueurakoiden toteutusten seuranta sekä laadun että kustannusten osalta.Tiedonkeruu tiehallinnon alueurakoista esim. ympäristöraportointia varten.

ELY,ELY L-vastuualue Ehkä elinkaarensa loppuvaiheissa

Liikennevirasto Liikennevirasto/Ann Digia Oyj Liikennevirasto/Logica

Rekrytointi- ja osaamispalvelut

Ammatinvalinta AVO Ammatinvalintaohjelma. AVO on henkilökohtaisen palvelun vaihtoehdoksi tai tueksi kehitetty Internet-palvelu. AVOn tavoitteena on auttaa käyttäjää tekemään ammatillisia suunnitelmiaan omien lähtökohtiensa mukaan. Sovelluksen ensisijaisena kohderyhmänä ovatolleet yleissivistävän koulutuksen jälkeistä uravalintaa suunnittelevat nuoret.

ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot

TEM Jaakko Okkeri 3T-ratkaisut Tieto

Sopimukset ja hankinta

Kilpailutusten hallinta CLOUDIA KILPAILUTUS Tarjouspyynnöt ja kilpailutuksen seuranta ELY Otettu käyttöön vuonna 2016 Cloudia Oy Cloudia Oy


Sopimusten hallinta CLOUDIA SOPIMUKSET Sopimushallinta ELY


Työnvälityksen hallinta CVNET JA CVAHTI CV-netissä asiakas voi kertoa itsestään työntekijänä suoraan työnantajalle


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta DIGIROAD Suomen tie- ja katuverkon keski- linjan geometrian ja tärkeimpien ominaisuustietojen ylläpito, tietojen varastointi sekä aineistotoimitukset hyödyntäjille sopimusperusteisesti.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Tieto Oyj Tieto

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta DIGIROAD-PORTAALI ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto 3T-ratkaisut TietoLiikennepalvelut Tienpidon hallinta DIGITRAFFIC Sujuvuustietopalvelu on eri

lähdejärjestelmistä kerättävien ajantasaisten liikennetilanne-, tiesää- ja häiriötietojen jalostus- ja jakelupalvelu liikenteen hallinnan eri osapuolten käyttöön.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Pasi Halttunen KAS Infotripla/Gofore Liikennevirasto/Logica


Palautteiden, kyselyjen ja gallupien hallinta

DIGIUM Kyselyjen teko sovellus ELY


Asianhallinta EDOKU ELY L-vastuualue,Liikennevirasto

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta EKTOR/KOR Elinkeinokalatalouden hankerekisteri; ei varsinaisessa käytössä, mutta saattaa sisältää vielä vanhoja tietoja.

ELY,ELY E-vastuualue

Poistunut käytöstä

3T-ratkaisut TIKE

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta EKTR Kalapuolen sovellus, elinkeinokalatalouden hankerekisteri

ELY,ELY E-vastuualue MMM TIKE TIKE

35

Puhelujen ja kutsujen hallinta

Tavoitettavuuden hallinta

ELISA HELPNET elisa / voip läsnäolotiedot ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,AVI Työsuojelu,AVI Ympäristöluvat,Maistraatit,TE-toimistot

Elisa Oyj Elisa Oyj Tieto


ELITE Eläinlääkintä- ja elintarvikehygienia- rekisteri (ELY-keskus tallentaa tilalle jätetyn selvityspyynnön. Muuten AVIn eläinlääkäreiden käytössä oleva ohjelma)

ELY,AVI,PEOL, Ahvenanmaan valtionvirasto(hallinto-osasto)

Evira Eeva-Maria LiikanenTIKE TIKE

Maatalouspalvelut Valvontojen, tarkastusten ja valvontatietojen hallinta

ELMO TUOTANTOKANTA

laboratorio- ja valvontatiedonhallintajärjestelmä Tuotanto

ELY

Maatalouspalvelut Eläinsuojelun ja -tarkastusten hallinta

ELVIS EU-eläinsuojeluvalvontojen selain, EU-eläinsuojelutarkastukset

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,PEOL

Evira TIKE TIKE


Julkaisupalvelu (web) ELY INTERNETSIVUT (Tuotanto)

ELYn internet-sivustot. Määritelty tarkemmin projektin asettamiskirjeestä

ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,Kansalaiset, aluehallinto ja muut viranomaiset.

Tuotantoonsiirtopäivä: 23.5.2013

Consultor KEHA TiVi alihankkijoineen: Alusta- ja käyttöpalvelut: Cybercom, Palvelimet ja tietoliikenne (konesali): Louhi


Julkaisupalvelu / tietopankki (intranet)

ELY INTRA ELY,ELY E-vastuualue 3T-ratkaisut Tieto

Taloushallinto Useita alakohtia ELY RAINDANCE Nykyinen kirjanpito-ohjelma ELY Poistuu käytöstä 1.4.2017 Anu Jänkälä 3T-ratkaisut TietoTaloushallinto Useita alakohtia ELY RAINDANCE

(Palkeet) Sopimuksessa nimellä:Raindance ( THL ja ELY, FMI)Esijärjestelmien sisäänluku Raindance-järjestelmään. Kirjanpito-ohjelma, kaikki kirjanpito esim. tositteiden tallentaminen.

ELY,Palkeet,AHTi Logica Oyj Logica Oyj

Yhteiset Tiedonsiirtojen hallinta ELY:N EXCEL LASKUTUSPYYNNÖT PALKEET -PALVELUKESKUKSEEN

ELY:n excel siirto-ohjelmalla siirretään laskutuspyynnöt Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet).

ELY,ELY E-vastuualue Uusi sovellus, käyttöönotto huhtikuu 2010. Järjestelmä siirretty TE-keskusverkosta AHTI-verkkoon 16.4.2013.

AHTi AHTi

Yhteiset Tiedonsiirtojen hallinta ELY:N MUISTIOT PALKEET-PALVELUKESKUKSEEN

ELY:n excel siirto-ohjelmalla siirretään muistiot Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet).

ELY,ELY E-vastuualue Projekti ELYjen talous- ja he Tuire Auru AHTi AHTi


Asianhallinta ELY-DIAARI (TE-DIAARI)

Saapuneet ja lähetettävät asiakirjat ELY,ELY E-vastuualue MAVI Dan Stenstrand TIKE TIKE



ELY-KESKUS_Palautejärjestelmä

ELY


Elinympäristön seurannan hallinta

ELYSE Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä. Valmiiksi laskettua tilasto- ja indikaattoritietoa rakennetusta ympäristöstä, ihmisen elinympäristöstä.

ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE SYKE


ELÄINPITÄJÄREKISTERI

Eläintenpitäjien rekisteröintiin tarkoitettu sovellusOnko sama kuin eläinpitäjienrekisteri?

ELY,ELY E-vastuualue Evira Piia Kauppi TIKE TIKE


ELÄINTIETOJÄRJESTELMÄ

Rekisteri lampaista ja vuohista. (Lampaiden ja vuohien osalta rekisteri otettiin käyttöön 2008) Käytetään myös nimeä Lammas- ja vuohirekisteri Myös siat ovat nyt mukanaAiemmin nimellä YLEINEN ELÄINREKISTERI

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,Ahvenanmaan valtionvirasto(hallinto-osasto)

EVIRA TIKE TIKE

36


Kemikaalitietojen hallinta

ENVICHEM Kemikaalien ympäristötietorekisteri sisältää tietoa kemikaalien käyttäytymisestä ympäristössä.


Liikennepalvelut Ajolupien ja kuljetuslupien hallinta

ERIKU2 / ERIKU Eriku2 valmistuu v. 2010 alussa, korvaa Erikun. (Ylläpito budjetoidaan Ely/Pirkanmaa) Erikoiskuljetuslupien ja -reittien hallinta. Erikoiskuljetusluvat keskitetty Hämeen tiepiiriin.

ELY,ELY L-vastuualue Vanha ERIKU poistumassa, uusi ERIKU2 korvaa

Liikennevirasto Pekka Stenman, PIR Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

Rahoitus- ja kehittämispalvelut

Rahoitushankkeiden ja seurannan hallinta (ml. EU-rahoitus)

ESRA HAKIJAKAUSI ELY



ESRA INTRANETKAUSI ELY



ESRA VIRKAILIJAKAUSI ELY



ESR-HENKILÖ (Tuotanto)

ESR-henkilö järjestelmä on tuki-/sivujärjestelmä EURAlle.

ELY,TE-toimistot,TEM Käyttöönotto 11.2015ESR Henkilö -järjestelmää käytetään 2022 asti ja sen tulee olla arkistokäytössä koko ohjelmakauden sulkemiseen vuoteen 2025 saakka

Cybercom, Louhi



EU:n TULLIJÄRJESTELMÄ




EURA2007 (ELY) EU rakennerahastojenhallintajärjestelmä (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto) ohjelmakausi 2007-2013

ELY,ELY E-vastuualue,AVI TEM Keijo Hämäläinen, T Netum Oy Tieto



EURA2014 EU rakennerahastojenhallintajärjestelmä (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahasto) ohjelmakausi 2014-2021 Onko AVIlla

ELY,ELY E-vastuualue Edeltävä versio EURA2007 TEM Netum Oy Tieto

Liikennepalvelut Urakoiden hallinta EURAKKA Sähköinen hankinta. Kokonaisuus, johon kuuluu RDA (tarjouspyyntöasiakirjojen luonti ja tarjousten jättö) ja Tietomekan tiestötietopalvelu (urakkakohtaisten tiestötietojen tuottaminen).

ELY,ELY L-vastuualue Vaatii Windows7-ympäristön tuen, edelleen käytössä

ELY LAP Eero Kenttälä, LAP ERoadscanners Oy Liikennevirasto/Logica


Työnvälityksen hallinta EURES EURES on Euroopan talousalueen maiden (= EU-maat, Norja ja Islanti) yhteinen työnvälitysjärjestelmä. Se palvelee työnhakijoita, joita kiinnostaa työskentely ulkomailla ja joiden työvoimatarpeisiin saattaisi vastata rekrytointi ulkomailta. Järjestelmässä on tietoja avoimista työpaikoista ja työnhakijoista, eri maiden työ- ja elinoloista sekä lisäksi hyödyllisiä yhteystietoja ja linkkejä eri maiden työ- paikkatiedostoihin

ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,Salmia

TEM Kari Rintanen 3T-ratkaisut Tieto

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu FINLEX Lakietietokanta, Julkinen verkkopalveluwww.finlex.fiAVI vastaa: Julkisia sivustoja, ei tarvita listalla AVIn mielestä

ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,TE-toimistot

Oikeusministeriö EDITA Publishing Oy

Henkilöstöhallinta F-TUKI Fortuet, verolliset tuet, Fortimen toinen versio

ELY,ELY E-vastuualue Aditro Oy Aditro Oy

37


Vesi- ja vesistötietojen ja -töiden hallinta

GALGAREA Levähaittaseurantarekisteri. Sinileväseurannan sisävesien ja rannikon havaintopaikkojen ja runsaushavaintojen Excel-taulukot (syöttötiedostot), joiden avulla laaditaan kesäisin viikoittaiset levätiedotteet.




GEO-SOVELLUS Käyttöliittymä, jonka avulla paikkatietoaineistoja voidaan ympäristöhallinnolle tarkoituksenmukaisella tavalla selailla, analysoida, editoida ja tuottaa kartoiksi

ELY,ELY Y-vastuualue,AVI Ympäristöluvat

Ympäristöhallinto SYKE SYKE



GISALU Alueellisten ympäristökeskusten maankäyttö- ja rakennuslain kaavoituksesta jaluvista sekä kulttuuriympäristöstä tuottamat paikkatietoaineistot.(Käyttöliittymä, jonka avulla voidaan tarkastella yhdyskuntarakennetta kuvaavia muuttujia.)





HALI Hallinnonalan intranet ELY,ELY E-vastuualue,Salmia Ei enää käytössä

TEM 3T-ratkaisut Tieto


Maaseututukien hallinta

HANKE 2000 (HANKE?) Maaseututukien hallinnointijärjestelmä (Emotr-rahaston hehittämishanke ja yritystukihankkeiden rahoitus ja maksatuspäätökset ja takaisinperinnät)

ELY,ELY E-vastuualue MAVI Dan Stenstrand TIKE TIKE



HANKE 2007 Maaseututukien hallinnointijärjestelmä (Maaseuturahaston hanketukien ja yritystukihankkeiden rahoitus- ja maksupäätösten tekeminen)

ELY,ELY E-vastuualue MAVI Jaana Merta TIKE TIKE



HANKEPORTAALI (Tuotanto)

Uudenmaan ELY-keskuksessa otettiin v. 2009 käyttöön hankeportaali niminen palvelu. Tavoitteena oli tehostaa hankkeiden hallintoa siirtymällä lukuisten erillisten hanke- ja toimittajakohtaisten portaalien käytöstä yhden hankeportaalin käyttöön. Yhteen hankeportaaliin koottuna suunnittelu- ja rakennushankkeiden sekä ko. kohteiden ylläpidon asiakirjat ovat helposti niitä tarvitsevien osapuolien saatavissa sekä siirrettävissä elinkaaren vaiheesta toiseen (suunnittelun kilpailutus - suunnittelu - rakentamisen kilpailutus - rakentaminen - hoito ja ylläpito).

ELY,KEHA 1.12.2015 Hankeportaalin tarjouspyyntökansioit lisääntyvät 20llä Uusille hankinta-alueille tulee hankkeiden tallentamiseen omat sivustokokoelmansa Poh1, Ita1, Lan1. Eteläinen Hankinta-alue käyttää Uud2:a ja Uud3:a Kaikilla hankinta-alueiden ELYjen liikenteen vastuualueiden käyttäjillä on lukuoikeudet toistensa tietoihin.1.1.2016Pohjoinen hankinta-alue: Lappi ja Pohjois-PohjanmaaItäinen hankinta-alue Pohjois-Savo ja Keski-SuomiLäntinen hankinta-alue Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-SuomiEteläinen hankinta-alue Uusimaa ja Kaakkois-Suomi

KEHA TIVI

38

Liikennepalvelut Urakoiden hallinta HARJA Harja-järjestelmä otetaan käyttöön maanteiden hoidon alueurakoissa 1.10.2016 klo 12:00 alkaen ja ilmoitusten käsittelyssä ns. Liito-viestien osalta 5.10.2016 klo 10:00. Mukaan tulevat myös mahdollisimman pikaisesti maanteiden ylläpidon urakat Liito-viestien osalta.

ELY L-vastuualue Harja-järjestelmä otetaan käyttöön maanteiden hoidon alueurakoissa 1.10.2016 klo 12:00 alkaen ja ilmoitusten käsittelyssä ns. Liito-viestien osalta 5.10.2016 klo 10:00. Mukaan tulevat myös mahdollisimman pikaisesti maanteiden ylläpidon urakat Liito-viestien osalta.

Solita Oy

Henkilöstöhallinta Rekrytointien hallinta HELI Avoimet paikat ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,VRK

Valtiokonttori 3T-ratkaisut Tieto


Elinympäristön seurannan hallinta

HERTTA Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Selainpohjainen käyttöliittymä ympäristötiedon tallennukseen ja käyttöön.



Yhteiset Käyttövaltuushallinta HETA Tietokanta henkilöstön yhteystietojen ylläpitoon ja tunnuksiin (Ympäristöhallinnon käyttäjätunnuksien hallintajärjestelmä. )

ELY,ELY E-vastuualue Ympäristöhallinto 3T-ratkaisut Tieto

Yhteiset Käyttövaltuushallinta HETI-PORTAALI (Tuotanto)

Henkilötietojen, yhteystietojen ja tunnushallinnan itsepalveluportaali HETI ja sen kanta nimeltä METAKANTA

ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,AHTi

AHTi AHTi


Hankintaesitysten hallinta

HILMA Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava

ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia

EU-direktiivien ja kansallisen hankintalain muutoksien myötä HILMAa kehitetään vuoden 2015 aikana täyttämään uudet tarpeet.

EDITA Publishing Oy Netum (käyttöpalvelut)

Kiinteistöjen hallinta

Tilojen ja varausten hallinta

HTH Valtion tilanhallinnan tietojärjestelmä ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,KEHA



HYD-VALIKKO Tietokantatietoinen modulaarinen raportti -ja laskentaohjelma. Se on tarkoitettu hydrologian – ja vesivarojen käytön ammattilaisille työkaluksi tietojärjestelmien hyväksikäytössä rinnan Hertta/Hydro – selain sovelluksen kanssa. Käyttää hydro-,hydrotempo,


39



HYRRÄ HYRRÄ korvaa HANKE2000 ja HANKE2007 tukijärjestelmät

ELY E-vastuualue Aloitettu 3/2012Projektiryhmä aloitti työnsä 9/2012Käyttötapauskuvaukset ja tekniset vaatimusmäärittelyt 10/2012 =>Asko-yhteys testausvaiheessa, käyttöönotto Q1/2014Hankerekisteri Mavi.fi sivuillaHyrrän toteutus aloitettiin 3/2013Asiakkaan sähköisen haun prototyyppi esiteltiin Farmarissa 7/2013Viranomaissovelluksen toteutus aloitettiin 8/2013Suunniteltu käyttöönotto 1.1.2015 (Valmis: ohjelma-asiakirjat + 6 kk)Raportointi osuuden saman aikainen kehittäminen menossa

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta HÄTI Häiriötietojärjestelmä . Liikenteen häiriötilannetietojen käsittely ja häiriötiedotteiden tuotaminen.Uusi järjestelmä, otettu käyttöön syksyllä 2009, korvaa LK-Tiedon.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Fifth Element Liikennevirasto/Logica


ID-VALVONTAKESKUS Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ELY,ELY E-vastuualue,PEOL; Ahvenanmaan valtionvirasto(hallinto-osasto)

Evira TIKE Mavi, Tike



IIRIS EU-rakennerahastot Ei AVIN vaan ELYn järjestelmä. On AVI, mutta ei ELYn sopimuksessa.

ELY 3T-ratkaisut Tieto

Yhteiset Raportointi ISA aikasarjatietokanta

ISA on tilastollinen aikasarjatiedon analysointi- ja hallintasysteemi. Se mahdollistaa aikasarjojen varastoinnin, yksinkertaisten muunnosten laskemisen ja nopean graafisen tarkastelun. ISA:n tietokanta sisältää sekä koti- että ulkomaista tietoa mm. taloudesta ja työllisyydestä.Sovellus sijaitsee tiedostopalvelimella ja on toteutettu Visual Studiolla ja joillakin lisätyökaluilla, mutta näistä ei ole varmuutta. Teknologia sarake jätetään toistaiseksi tyhjäksi.

ELY,ELY E-vastuualue TEM 3T-ratkaisut Valtori

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta IVAR Investointihankkeiden toimivuuden, turvallisuuden sekä päästö- ja meluvaikutusten arviointi, hankkeiden liikennetaloudellisen kannattavuuden määrittely. Tiestön nykytilan ja sen kehittymisen arviointi.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

40


Asemakaavan hallinta KAAVOITUKSEN SEURANTA

Tietojärjestelmä sisältää ympäristöhallinnon tuottamaa ja keräämää tilastotietoa mrl mukaisesta alueidenkäytön suunnittelusta. (Asemakaavan seurantalomakkeen tiedonkeruu kunnista TYVI-operaattorilla, josta päivittyneet tiedot kopioituvat kerran vuorokaude



Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta KAKE (Kalakauppa, Kalansaaliiden osto-Myynti, Kalansaalis,

Kalatalouden keskusrekisteri; sisätää ammattikalastajarekisterin, kalakaupparekisterin, kalasaaliiden ostoja myynti kalansaalisrekisterin ja kalastusalusrekisterin.


Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta KALASTUSKIELTOALUEET

Kalastuskieltoalueiden karttapalvelu ELY,ELY E-vastuualue MMM Affecto Oyj Tieto

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta KALASTUSKIINTIÖ Kalastuskiintiöiden toteutumisen seurantajärjestelmä



Asiakirjamallien hallinta

KAMELEON Asiakirjamallien hallinta. Officen makroilla toteutettu asiakirjamallisarja (n. 400 asiakirjamallipohjaa), joka huolehtii asiakirjan ulkoasusta sekä metatietojen ylläpidosta (esivalmistelee tiedoston dokumentinhallintaa varten). Käytetään myös Yksityistie

ELY ELYjen L-vastuualuePirkanmaan ELY / Ra Tieturi Oy Valtori



KARTTAPALVELU KARPALO

Selainpohjainen käyttöliittymä ympäristöhallinnon omien ja hallinnon käyttöön hankittujen paikkatietoaineistojen katseluun ja karttojen tulostukseen.


uudistushanke käynnistymässä



KARTTURI Peltolohkorekisterisovellus ELY,ELY E-vastuualue,AVI,PEOL; Ahvenanmaan valtionvirasto(hallinto-osasto)

MMM Affecto Oyj TIKE



KASVIPLANKTON JA LEVÄHAITTAREKISTERIT BVETREK

Pintavesien kasviplanktonaineistoja sisältävä tietojärjestelmä

ELY,ELY E-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE SYKE


KATA Kasvintarkastuksen valvontatietojen hallinnointijärjestelmä

ELY,ELY E-vastuualue Evira Pia Back TIKE TIKE

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu Kauppalehti Tietopalvelut (ent.ePortti), ASKO (TESTI)

ASKO-järjestelmästä pääsee suoraan yrityksen ePorttitietoihin, välitettävänä tietomna on katsottavan yrityksen y-tunnus ja kyselyn suorittajan kustannuspaikka


Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu Kauppalehti Tietopalvelut (ent.ePortti), ASKO (TUOTANTO JA KOULUTUS)

ASKO-järjestelmästä pääsee suoraan yrityksen ePorttitietoihin, välitettävänä tietomna on katsottavan yrityksen y-tunnus ja kyselyn suorittajan kustannuspaikka


Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta KAVERI Kalatalouden velvoite- ja istutusrekisteri; sisältää kalanistutusrekisterin, velvoiterekisterin, osakaskuntarekisterin sekä kalastusaluerekisterin.

ELY,ELY E-vastuualue MMM Logica Oyj TIKE

Taloushallinto ja henkilöstöhallinto

Useita alakohtia KIEKU Kieku on valtionhallinnon yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmä. Kiekun myötä valtionhallinnossa otetaan käyttööön valtion yhtenäiset talous- ja henkilöstöhalllinnon prosessit.Otettu käyttöön 1.10.2013Kieku "esiintyy" myös SAP GUI -nimellä.

ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Palkeet,VRK

Otettu käyttöön AVI-virastoissa ja maistraateissa 1.10.2013

41


KIINTIÖ Maito- ja eläinkiintiöjärjestelmä ELY,ELY E-vastuualue,AVI MAVI TIKE TIKE

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta KJ-ONNETTOMUUSTIEDOT

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ennakkotiedot.




KOMU koordinaattien muunnosohjelma. Windows-forms –sovellus koordinaattien muuntamiseksi kansallisista järjestelmistä kansainvälisiin.


Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu KOSTI Kosti on pesänhoitajien, selvittäjien, velkojien, velallisten ja Konkurssiasiamiehen toimiston sähköinen työväline konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa. Kostin tavoitteena on 1) tehostaa konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyjä 2) parantaa asianosaisten tiedonsaantia ja asiakirjahallintaa 3) kehittää sähköistä asiointia ja 4) tuottaa tietoa konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyjen tulosten ja taloudellisen vaikutusten seurantaa varten.

KATSO-tunnistautumispalvelun pääkäyttäjä on TAHE/Tuija Rantanen.

ELY

Henkilöstöhallinta Osaamisen hallinta KOTA Tilaisuuksien (koulutus ym,) ilmoittamis- ja ilmoittautumisjärjestelmä (Koulutukset ja Tapahtumat).

ELY,ELY E-vastuualue,Salmia

Järjestelmä on tehty ASP:lla ja kanta taustalla on SQL-server. Jos Kehittämistarpeita tulee ja käyttöä halutaan laajentaa. Järjestelmä kannattaa ehkä koodata nykyaikaisemmilla välineillä uudestaan. Järjestelmä on kytkettu AD:yyn. Käyttäjäoikeuksia tulisi

AHTI Kai Karp ja Jarmo Ri AHTI AHTIn (TE-keskusten) konesali 8.4.2013 lähtien AHTI-konesali


Osaamisen kartoittamisen hallinta

KOULUTUSPORTTI Koulutusportti on tietojärjestelmä, jonka avulla TE-toimistoon työnhakijaksi tulevat maahanmuuttajat voidaan ohjata kielitaidon tai ammatillisen osaamisen kartoituksiin ja kotoutumista edistävään koulutukseen.

https://kopo.netum.fi/Koulutusportti

ELY,TE-toimistot



KTJ Kiinteistötietojärjestelmä ELY Y-vastuualue,AVI,Maistraatit

Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos Tieto

Turvallisuuden hallinta

Kulunvalvonnan hallinta

KULUNVALVONTA - ESMIKKO

Kulunvalvonta ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,Maistraatit,TE-toimistot

Logica Oyj



KULUNVALVONTA - NISCAYAH PALVELU


Logica Oyj



KULUNVALVONTA - TIMECON


Logica Oyj

42

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta KURRE Kuntotietorekisteri. Teematietokanta päällystettyjen yleisten teiden kuntotiedoista tienpidon suunnittelun ja hankekohtaisen esisuunnittelun tarpeisiin.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Tieto Oyj Liikennevirasto/Logica

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta LAM Liikenteen automaattinen mittaus ja raportointi. Jatkuvan liikenne- ja ajonopeustietojen keruun keräämiin tietoihin perustuva raportointi.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto Reij Logica Oyj Liikennevirasto/Logica


LIISI HRV-sovellus ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta LIITO Tienkäyttäjien ja viranomaisten raportoimien teiden liikennöitävyyttä vaarantavien tilanteiden tallennus ja urakoitsijoiden kuittausten hallinta sekä urakoitsijoiden ja tiemestareiden/urakan valvojien päivystysaikojen ylläpito.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto Ani Tieto Oyj Liikennevirasto/Logica


Näytteenottojen hallinta

LIMS Laboratorioiden ja näytteenoton tiedonhallintajärjestelmä näytteenoton suunnitteluun, näyte- ja tulostietojen tallennukseen ja tietojen siirtoon ja raportointiin.

ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto Whitelake Software Po SYKE?


Julkaisupalvelu (web) LIPA (Itsepalvelujärjestelmä)

TE-toimistojen itsepalvelujärjestelmä. LIPA-itsepalvelujärjestelmä on tarkoitettu ensisijaisesti TE-toimistoon ilmoitettujen työpaikkojen ja TE-toimiston kautta haettavana olevien kurssien tietojen etsimiseen. Järjestelmää voidaan käyttää myös Internetist


TEM Veli-Pekka Heinone Netum Oy Tieto

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu LTS Liiketoimintasuunnitelma sähköinen palvelu ELY,ELY E-vastuualue TEM Alfame onko käytössä



LUMIPEITTEEN KAUKOKARTOITUSTUOTTEET (GSE POLARVIEW)

Internet-palvelu, josta löytyy satelliittikuvilta estimoituja vedenlaatutietoja.




LUMIPEITTEEN KAUKOKARTOITUSTUOTTEIDEN JAKELUPALVELU (GSE POLARVIEW)

Lumen alueellisen peittävyyden estimaatit ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE SYKE

Maatalouspalvelut Luonnonmukaisen tuotannon hallinta

LUOMU Luonnonmukaisen alkutuotannon valvonta (Tehdään muutoksia Eviran tietokantaan Kataja-yhteyden kautta)

ELY,ELY E-vastuualue Evira TIKE TIKE


Julkaisupalvelu (web) LUPA-TIETOPALVELU Ympäristölupien tietopalvelu on USPAan liittyvä sovellus. Se on internetissä oleva avoin palvelu, jossa kuka tahansa selailija saa tietoa ympäristölupahakemuksista vireillä olevista lupahankkeista ja tehdyistä lupapäätöksistä sekä niihin liittyvistä asiakirjoista (https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/ ). Samaa sovellusta voidaan soveltaa muihinkin julkaistaviin asiakirjoihin, koska toteutus on tehty geneerisesti. Tietopalvelua käyttää AVIen ympäristöpuoli

ELY,AVI Palvelu on otettu käyttöön 17.12.2013

KEHA Valtori

43

Henkilöstöhallinta Matkan hallinta M2 Matkanhallintajärjestelmä ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,VRK,TEM

Logium Oy Palkeet


Maaperä tietojen hallinta

MAANPEITTEEN KAUKOKARTOITUSTUOTTEET (GEOLAND2 / SATCHMO)

Selainpohjainen automaattisesti prosessointiketjujen muutoksiin mukautuva käyttöliittymä

ELY,ELY E-vastuualue,ELY Y-vastuualue


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta MAHA2/MAHA-portaali

Tiealueiden hankinnasta syntyvien korvausten maksaminen maanomistajille. korvaa MAHA:n (keskitetty K-S tiepiiriin)

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Keski-Suomen ELY / Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta MAHA-PORTAALI Maantietoimitusten kartat pöytäkirjat ja lopulliset asiakirjat maksatusta varten.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Keski-Suomen ELY / Discendum Oy Liikennevirasto/Logica



MAKSATUS SOVELLUS ELY Otettu käyttöön 2017 KEHA/Tivi KEHA/Tivi

Ei käytössä Ei käytössä MATKALIPPU-PALVELU

Matkalippupalvelu ELY,Pohjois-Karjalan TE-toimisto, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan ELY

Ei enää käytössäAlueiden käytön palvelut


MATTI (Maaperä) Maaperän tilan tietojärjestelmä. Tietojärjestelmä on tarkoitettu pilaantuneiden maiden tiedonhallintaan.


Tuotannossa

Ympäristöhallinto Teija Haavisto / SYK LSU/SYKE SYKE


MERIS-KÄYTTÖLIITTYMÄ

1. Area Frame Sampling: maanpeitetulkinta erittäin hyvän alueellisen erotuskyvyn kuvilta 2. MR-fenologia: kasvipeitteen aikasarjoa


Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu METATIETOJÄRJESTELMÄ

Selainpohjainen tietojärjestelmä ympäristöhallinnon keskeisistä tietojärjestelmistä ja -aineistoista tietotuoteselosteista (Julkisuuslaki)


Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu METINFO Metsätietoa sisältävä verkkopalvelu. Tiedot osittainmaksullisia

ELY,ELY Y-vastuualue 3T-ratkaisut Tieto


Julkaisupalvelu (web) MOL.FI Työhallinnon Internet ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,Salmia

3T-ratkaisut Tieto

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu MOT Sanakirjat. Sanakirjapalvelu, joka on käytettävissä ympäristöhallinnon (SYKE, YM) intran kautta Y-verkossa. YM on maksanut lisenssin hallinnonalalleen

ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,Maistraatit,TE-toimistot

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta MTTJ Meluntorjunnan tietojärjestelmä. Tietojärjestelmään kerätään EU:lle raportoitavat meluselvitykset.

ELY,ELY Y-vastuualue Tuotannossa Ympäristöhallinto Ari Saarinen / YM UUS/LSU/SYKE SYKE


NAUTAREKISTERI Nautojen yksilötiedotLisätty myös AVI asiakkaaksi. Ei ole sopimuksessa

ELY,ELY E-vastuualue,AVI MMM Ulla Joutsenlahti TIKE ProAgria Suomen<br /> Maatalouden Laskentakeskus, Tike, Tieto?

Yhteiset Raportointi NETRA Valtion raportointiopalvelu ELY,TE-toimistotAlueiden käytön palvelut


NOTTO KIVIAINESTILINPITO (Tuotanto)

Kiviainestilipito. Maa-aineslupien ja ottomäärien seurantarekisteri.

ELY,ELY Y-vastuualue,AHTi Tuotannossa Ympäristöhallinto Markus Alapassi / Y LSU/SYKE Tieto


OIKAISTUT SATELLIITTIKUVAT

Matlab-sovellus, jonka avulla lasketaan NOAA AVHRR –satelliittikuva-aineistoista veden pintalämpötilatuotteita.




OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Selainpohjainen ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille Internetissä.

ELY,ELY Y-vastuualue Tietosisältö saattaa laajeta (yhdistymisen jälkeen)


44



OPAL Työvoimakoulutuksen opiskelijapalautejärjestelmä. OPAL-järjestelmä kuuluu työministeriön sähköisiin asiointijärjestelmiin. Käyttäjinä työvoimakoulutuksen opiskelijat, kouluttajat ja viranomaiset. Sen avulla voivat työvoimakoulutukseen osallistuvat antaa palautetta koulutuksesta julkisessa Internet- verkossa. Kouluttajat näkevät omien kurssiensa palautteen ja voivat tehdä oppilaille lisäkysymyksiä. Viranomaiset saavat yhteenvetoraportteja kouluttajista ja koulutuksen onnistumisesta


KEHA Paula Heikkilä 3T-ratkaisut CGI

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta OR Onnettomuusrekisteri. Liikenneonnettomuustietojärjestelmän avulla saadaan yleisiin teihin sidottua perustietoa liikenneturvallisuudesta. Järjestelmän avulla voidaan selvittää paikallista alueellista ja valtakun-nallista tieturvallisuustilannetta.




PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ JA KAUKOKARTOITUSTUOTTEET ArcGIS

ArcGIS-ohjelma ELY,ELY Y-vastuualue 3T-ratkaisut SYKE

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta PAKU / ROADIS Tierekisterin jalostus. Paku-sovelluksella muokataan tierekisterin palvelutiedostoja, Roadis eli Road Information System on tierekisterin palvelutiedoston selailuun ja taulukointiin tarkoitettu sovellus.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto Mat Tietomassa Liikennevirasto/Logica


Tukipyyntöjen hallinta PATI Ahtiin tehtyjen palvelupyyntöjen ja tilaushallinnan palveluportaali

ELY,Maistraatit,KEHA



PATO Patoturvallisuuden tietojärjestelmä. Patoturvallisuuslain valvontaa varten ylläpidettävä tietojärjestelmä


Tuotannossa Ympäristöhallinto Leena Westerholm HAM/LSU/SYKE SYKE

Henkilöstöhallinta Palvelussuyhteen hallinta

PERSONEC F palkka ja henkilöstötiedot ELY,ELY E-vastuualueKäyttö päättynyt 31.12.2016

Valtiokonttori Anja Natunen Aditro Oy CGI


PERSONEC F (Palkeet) Palkka ja henkilöstötiedot ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,AVI Työsuojelu,AVI Ympäristöluvat,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,Palkeet,VRK,PRH,TEM,AHTi

Aditro Oy Tieto Oyj


PERSONEC MERITT (Palkeet)

ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,AVI Työsuojelu,AVI Ympäristöluvat,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,Palkeet,VRK,PRH,TEM,AHTi,Valvira

Logica Oyj Logica Oyj



PIVET Pintavesien tila, vedenlaatu. Fysikaalis-kemiallisia pintaveden vedenlaatutietoja sisältävä tietojärjestelmä.



45

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta PMSPRO Päällysteiden ylläpidon ohjauksen apuväline tiepiirien päällystettyjen teiden ohjelmoinnista vastaavien henkilöiden käyttöön.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Tieto Oyj Liikennevirasto/Logica



POHJE Pintavesien tila, pohjaeläimet. Rannikon ja sisävesien pohjaeläinaineistoja sisältävä tietojärjestelmä.




Poikkeusolojen hallinta POOLERI Poikkeusolojen järjestelmä liikenteen kuljetusten hallintaan

ELY,ELY L-vastuualue Liikenne- ja viestintäministeriö 3T-ratkaisut Liikenne- ja viestintäministeriö


Asiakkuuksien hallinta POSTIKONTTORI-BizTalk

ELYn, TEKESin, Finnveran, Finpron CRM:ien välinen tiedonsiirto. Lisäksi Postikonttori-tiedonsiiroon liitetään myös URA-järjestelmä ja Hanke 2007 - järjestelmä

ELY,ELY E-vastuualue Otettu käyttöön TEM Pekka Pajuoja (Tekes) AHTI



POVET Pohjavesitietojärjestelmä. Ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta kootut tiedot. (Sisältää säännösteltyjen vesistöjen käyttötoimintaan liittyviä laskentapalveluita.)



Taloushallinto PRO eLASKUTUS Järjestelmällä hoidetaan toimeksiantaja-asiakkaiden laskutusta. Pro eLaskutuksella voidaan laskuttaa kerta-, toistuvais-, ryhmä- ja pikalaskuja, sekä tuoda laskuja asiakkaan muista operatiivisista järjestelmistä. Laskurivit voivat olla tuote-, sarake-, rivisumma- tai tekstimuotoisia rivejä. Pro eLaskutuksesta on liittymät Palkeiden hallinnoimien taloudenohjausjärjestelmiin AdeEko+ ja Raindance sekä tositteiden kierrätys- ja arkistointijärjestelmään Rondo.

ELY,Palkeet Uusi Palkeet CGI Tieto Oyj



PROMID LEIMAUSJÄRJESTELMÄ (NECOM)

ELYjen tietohallintoyksikkö on hankkinut ELYjen ja TE-toimistojen käyttöön työajan seurantajärjestelmän, jonka on toimittanut ANVIA Oy.Työaikoihin ja työajan seurantaan liittyvät ohjeet löytyvät ELY-intran yhteisetä osasta kohdasta Henkilöstö-> Työaika ja virastojen omilta sivuilta vastaavasta kohdasta.Jokaiselle ELYlle on luotu sähköpostiosoite, johon voi lähettää leimauksien korjauksiin ja saldon muutoksiin liittyvää postia. Postiosoitteet ovat Outlookissa muotoa ELY Työaikakorjaus Etelä-Savo ([email protected]).Työajan seurantajärjestelmän käyttöönottoon liittyvät ohjeet ja informaatio löytyvät yhteyshenkilöiden käyttöön tarkoitetusta työtilasta. Oikeudet työtilaan pyydetään Pentti [email protected].

ELY,TE-toimistot Tulossa on muutoksia, kun liitymme Kiekuun. Silloin tämä järjestelmä toimii lähinnädataloggerina, ja laskenta ja leimauskorjausket tehdään Kiekussa ( 1.4.2016 alkaen

Necom Oy Anvia Securi Oy

Liikennepalvelut Karttatietojen hallinta PTJ Paikkatietojärjestelmä. Paikkatietoaineistojen hallinta, analysointi ja visualisointi

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto, Esk Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

Yhteiset Raportointi QLIKVIEW Business Intelligence -ohjelmisto. ELY,TE-toimistot Pengon Oy, Qlik Pengon Oy

46


RAHAKAS (ENNEN VARAKAS)

Valtion rahankäyttö ennusteet ELY,ELY E-vastuualue Valtiokonttori OpusCapita Tieto



RAHTU Rahoitustukien hallinnointijärjestelmä. (Maksatuspäätösten teko asiakkaan perusmaatalouden investointeihin)

ELY,ELY E-vastuualue MAVI Dan Stenstrand TIKE TIKE

Taloushallinto RAINDANCE (Palkeet, THL, ELY, FMI)

KirjanpitojärjestelmäOnko tämä sama kuin 110061?

ELY,Palkeet,THL, FMI Logica Oyj Logica Oyj

Taloushallinto RAINDANCE (VANHAT) WEB RAPORTOINTI

Kirjanpito (Raindancen) raportointi, vanhojen virastojen versiot käytössä edelleen?

ELY,Salmia

Taloushallinto RAINDANCE WEB RAPORTOINTI

Kirjanpito (Raindancen) raportointi ELY AHTI? Anu Jänkälä Logica Oyj Valtionkonttori?


RAJOITUSVYÖHYKESOVELLUS

Eläintautitapausten rajoitusvyöhykkeiden hallinnointi

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,PEOL

Evira TIKE TIKE


Julkaisupalvelu (web) RAKENNERAHASTOT.FI (testiympäristö, verkkopalvelun alustaratkaisu)

ELY,TEM,KEHA


Julkaisupalvelu (web) RAKENNERAHASTOT.FI (tuotantoympäristö, verkkopalvelun alustaratkaisu)

Rakennerahastot.fi:ssä ei ole Extra tai Intra kokonaisuuksia. Kyseessä on siis rahoitusesittelytietopankki (tiedottava portaali). Rakennerahaston on luonut Yritys-Suomi ryhmästä Mika Malkki ja Marko Heinonen.

ELY,TEM,KEHA Järjestelmän on toimittava ainakin EU rahoituskauden ajan joka on 6+1 vuotta palvelun lanseerauksesta lähtien. Teknologiaan liittyen tulee tehdä vuosittaisia päivityksiä, mutta ne ovat erikseen sovittavissa. Laajennustarve ja sen aikataulu:Laajennustarpeita ei havaittu projektin aikana. Extranet toiminto voi olla asiakkaalla toiveena jossain välissä, mutta projektin aikana tätä tarvetta ei tunnistettuAikataulu laajennustarpeiden osalta ei ole varmistunut, koska tämä ei ole vielä ollut keskusteluissa. Tämä toteutetaan kuitenkin ennen tuotantokäyttöönottoa

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta RAPKAKE KAKE-rekisterin raportointiohjelma, jolla tehdään kyselyjä.


Yhteiset Raportointi RAPORTIT.ALH.FI Aluehallinnon virastojen raportointisivusto. Sisältää tällä hetkellä lähinnä ELY-keskusten ja TE-toimistojen järjestelmien tietoja (tärkeimpinä kirjanpito ja työaikajakauman seurantajärjestelmä Taika).

ELY,TE-toimistot,TEM,AHTi Välineiden toimittajat AHTi

47


Kilpailutusten hallinta RDA Road Doctor for Administration, tienpitotoimenpiteiden kilpailuttamisen apuväline. Hankinnan ja suunnittelun tarjousprosessin työkalu (tarjouspyyntöjen luonti ja tarjousten hallinta sähköisesti) . RDA-Client-sovellutuksella luodaan sähköisesti urakat ja u

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Lapin ELY / Eero KenRoadscanners Oy Liikennevirasto/Logica

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu REKKU entinen KATKA Kaupparekisteritietojen selaus

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,Maistraatit,Ahvenanmaan valtionvirasto(Maistraattiosasto)

Patentti- ja rekisterihallitus Tieto Oyj Tieto Oyj

Taloushallinto RONDO (ELY) Laskujen maksatusjärjestelmä ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot

Tieto Oyj Tieto

Taloushallinto RONDO CLIENT (ELY) ELY Sopimuksessa löytyy RONDO ja RONDI SELAIN

ELY

Taloushallinto RONDO SELAIN (ELY) ELY,ELY E-vastuualue Logica Oyj TietoSATJ ELY Y-vastuualue


Tukipyyntöjen hallinta SD MANAGER Tukipyyntöjen hallintaohjelma/tietämyskanta ELY,ELY E-vastuualue,ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue,AVI,AVI Työsuojelu,AVI Ympäristöluvat,Maistraatit,TE-toimistot,Salmia,Palkeet,VRK,PRH,TEM,AHTi

CA Technologies Digia


Tukipyyntöjen hallinta SD MANAGER TEMCC (Tuotanto)

Liikenteen asiakaspalvelun tapahtuman- ja puhelunhallintajärjestelmä. Ympäristöasioiden asiakaspalvelu liitetty järjestelmään 2013. Tapahtumanhallinta toteutettu CA SD Manager 12.1 versioon ja puhelunhallinta Elisa Orange Contact (OC) puhelunhallintajärjestelmällä.Asiakaspalvelun tapahtuma- ja puhelunhallinta koostuu kolmesta osasta, jotka on toteutettu AHTi-palvelinalustalle.1. Puhelunhallintajärjestelmä (Elisa OC) konfiguroituna asiakaspalvelun tarpeisiin2. Tehtävien vastaanottoa, toteuttamista ja seurantaa tukeva tapahtumanhallintajärjestelmä3. Puhelunhallintajärjestelmän ja tapahtumanhallintajärjestelmän välinen integraatio sekä Sonja:n integraation kautta tulevat web-palautteet Websivulta:Liikenteen asiakaspalvelukeskus on Liikenneviraston ja ELY-keskusten toimialaan kuuluvien maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden yhteyspalvelu.Voit ottaa meihin yhteyttä sähköpostitse ja verkkosivuilta löytyvällä palautelomakkeella. P h li i i i i hd lli ki i

ELY L-vastuualue,ELY Y-vastuualue

Digia Oyj, CA TechnoloDigia Oyj


SIKAREKISTERI Selataan viljelijäin eläinmääräilmoituksiaSiat siirretty jossain vaiheessa Eläintietojärjestelmään

ELY,ELY E-vastuualue,AVI Evira Matleen Haapa TIKE TIKE

SONJA Sanomanvälitysjarjestelmä ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Pirkanmaan ELY, Eri Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

48


Sähköisen asioinnin hallinta

SPA (sähköinen asiointipalvelu) Tuotanto

SPA (sähköinen asiointipalvelu) ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,KEHA


Arkkitehtuurin ja prosessien hallinta

SPARX EA Arkkitehtuuri- ja prosessikuvausjärjestelmä ELY,TEM,KEHA,Energiavirasto,TEKES

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta SR Siltarekisteri on siltatietojen perustietovarasto, joka sisältää sillan perustietojen lisäksi myös siltojen vaurio- ja kuntotiedot, näyteanalyysit sekä tiedot toteutetuista ja suunnitelluista siltojen korjauksista.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto, Ma Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

SST-KÄYTTÖLIITTYMÄ ELY,ELY E-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE SYKETiedonhallinta, päätöksenteko, asianhallinta


SUOMI.FI -LOMAKEPALVELUT, LOMAKEHALLINTA (LOMAKE.FI)

Lomake.fi on julkishallinnon yhteinen sähköisenasioinnin alusta, johon on koottu virastojen, kuntien ja muiden julkishallinnon organisaatioiden sähköisiä asiointipalveluja, tulostettavia lomakkeita tai linkkejä ulkoisiin palveluihin. Hallinnointiliittymä


30.11.2015 Lomake.fi muutos ilmoitus-sähköpostin osoitteeseen Johtuu Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistymisestä

Valtiokonttori Maistraatien ohjaus Valtiokonttori, Itella in Valtionkonttori?



SYKE-WSFS Vesistömallijärjestelmä. Vesistömallijärjestelmän tulosten tarkastelu.(Mallissa on kuvattu hydrologisen kierron kannalta tärkeimmät vesistöalueen elementit, laskenta ja ennusteet. Paveluun kuuluvat internet-sivut ja www-pohjainen käyttöliittymä . )


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M KANSIO (TIEKANSIO)

T&M Tiekansio sisältää palvelutiedoista rakennetut tietokannat tien varusteista ja laitteista (T&M Tiestö), tien kunnosta, tierekisteritiedoista, onnettomuus- jasiltatiedoista.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Tietomekka Oy Logica Oyj

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M KOHDE Tienpidon ohjelmointi. Muodostetaan tienpidon toiminta- ja taloussuunnitelman toimenpideohjelma, analysoidaan eri ohjelmavaihtoehtojen vaikuttavuutta, seurataan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista ja tienpitotoimien toteutumia.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Logica Oyj Logica Oyj

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M MAP Informaatiojärjestelmä, T&M MAP (+T&M Bin, T&M Filer, T&M Detail, T&M GPS, T&M Menu, T&M Text). T&M MAP informaatiojärjestelmä, jossa halutut tiedot esitetään kartalla tai pituusjanoina. Hallitsee tieosoitteen ja karttakoordinaattien välisen yhteyden.


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M ROADLINK T&M Roadlink on tarkoitettu T&M MAP-ympäristössä tapahtuvaan tieverkon geometrian digitointiin ja ylläpitoon

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Logica Oyj Tieto

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M SIHA (SILTA) Siltatietojen hallinta ylläpidon ohjelmointia ja suunnittelua varten.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Logica Oyj Tieto

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M SORA Järjestelmään kerätään tietoa sorateiden runkokelirikosta ja muusta rakenteellisesta kunnosta sekäsorateille tehdyistä toimenpiteistä.


49

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M SORI Sorateiden palvelutason seuranta- ja sorateiden inventointijärjestelmä, T&M Sori. Järjestelmällä inventoidaan sorateiden runkokelirikkoa, muita rakenteellisia puutteita (ei järjestelmällisesti) sekä kesäkauden pintakunnon laatua.


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M TIESTÖ Tien varusteet ja laitteet, T&M Tiesto (Tiestö). T&M Tiestö sisältää tietokannan tien varusteista ja laitteista. Tietokantaa käytetään erillisiin selvityksiin ja hoidon alueurakoiden kilpailuttamiseen.


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M TIME / T&M TIMI Tiemerkintöjen hallintajärjestelmä, T&M Time. Tiemerkintöjen inventointijärjestelmä, T&M Timi. Järjestelmään kerätään tiedot olemassa olevista tiemerkinnöistä ja niiden kunnosta sekä toteutetuista toimenpiteistä (T&M Timi). Järjestelmällä analysoidaan tie


Liikennepalvelut Tienpidon hallinta T&M TURVA Turva turvallisuusvaikutusten arviointi, T&M Turva. Käytetään liikenneturvallisuus-toimenpidetarpeiden hallintaan.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Logica Oyj Logica Oyj

Yhteiset Raportointi TAHTI (ELY) Henkilöstö raportointijärjestelmä ELY,ELY E-vastuualue 3T-ratkaisut TietoMarkkinointi ja viestintä


TAIMI Intranet ja työtilat

Taimi on ELY-keskusten, KEHA-keskuksen ja TE-toimistojen yhteinen intranet ja työtilaratkaisu. Taimi tulee käyttöön 12.10.2015 ja korvaa vähitellen vanhat ELYintrat ja TYTTI-intran. Taimin kuvaus löytyy AHTimen järjestelmädokumenteista osoitteesta:http://ahdin.alh.fi/_layouts/WordViewer.aspx?id=/Jarjestelmadokumentit/TAIMI/Taimin%20kuvaus%20Valtorille.docx

ELY,TE-toimistot,KEHA Taimi otetaan käyttöön 12.5.2015 viestinnällisen intran ja KEHAn vastuulla olevien yhteisten sisältöjen osalta. Kehittäminen jatkuu edelleen

KEHA, TIVI Heikkilä Heikki Innofactor Oyj Microsoft



TEKES_PORTAALI ELY

Yhteiset Käyttövaltuushallinta TESTI-KATSO AHTi-tunnistustiimi lähettää pyydettäessä TESTI-Katson, TEM-asiointipalveluiden pääkäyttäjiä ja alitunnisteita varten keinohetuja ja keino –y-tunnuksia ja vahventaa niitä. Tiimi tekee myösTesti-KATSOon asiointipalveluita ja linkittäät niitä Ubisecuren agentteihin id_llä. Tiimi tekee myös Testi-KATSOon rooleja, joita liitetään asiointipalveluihin. Myös tähän liittyvä neuvontatyö kuuluu AHTi tunnistustiimin työhön. Työ laskutetaan TEMiltä. Palvelupyynnöt lähetetään ainakin projektivaiheessa [email protected]

ELY E-vastuualue,TE-toimistot,TEM,Netum, Fujitsu, Vero

CGI

Liikennepalvelut TIEKUVA (Kuvatieto) Onko sama kuin Kuvatieto ELY,ELY L-vastuualue 3T-ratkaisut TietoLiikennepalvelut Karttatietojen hallinta TIEMAPPI Tiemappi -karttapalvelu tarjoaa

tiehallintolaisille muun muassa tie-, postiosoite ja koordinaattihaut.Karttapalvelun käyttämä koordinaatisto on Euref-fin -tasokoordinaatisto. Taustakartat ja tieverkolla esitettävät ominaisuustiedot hyödyntävät paikkatiet

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto, Esk 3T-ratkaisut Liikennevirasto/Logica

50

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta TIESÄÄENNUSTEET Tienpitoa tukeva Forecan tiesääpalvelu. Ilman ja tien lämpötila, kastepiste, pilvet, sademäärä, sateen olomuoto, tuuli, tekstiennusteet, taulukot ja piste-ennusteet

ELY,ELY L-vastuualue VALTTI -telematiikk Foreca Liikennevirasto/Logica

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta TIESÄÄJÄRJESTELMÄ / TIESÄÄ

Sää- ja kelitietojen sekä kelikamerakuvien kerääminen päätieverkolta, tietojen varastointi ja esittäminen. Näitä tietoja käytetään teiden talvihoidon ohjauksessa. Järjestelmän avulla kerätään myös ajantasaisia liikennetietoja.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Kaakkois-Suomen E Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

Yhteiset Raportointi TIIRA Tietopalvelujärjestelmä . Tiira tuottaa yhteiset järjestelmäriippumattomat tietopalvelut, jotka mahdollistavat useimpien tietojen hakemisen teeman perusteella ja tiedon esittämisen kartalla, taulukoin tai graafisena esityksenä. Ens. vaihe otettu käyttöön

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto, Jyr Logica Oyj Liikennevirasto/Logica


Hankinnan toiminnanohjaus

Tilha Tilaustenhallintapalvelu ELY,Maistraatit,VRK Sama kuin muilla Sama kuin muilla

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta TILU ELYjen L-vastuualueen Tienpidon lupa-järjestelmä.Järjestelmä sijaitsee toimittajan, CodeCenterin, konesalissa. Paraiten asiasta on selvillä Juho Jokinen PIRELY.

ELY L-vastuualue Aitio, entinen CodeCe Aitio, entinen CodeCenter Konesali Jyväskylän Kanavuoressa

Yhteiset Raportointi TOIMIALA ONLINE Toimiala Online ja Aluekehityksen verkkotilastot ovat työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämiä tietojärjestelmiä, jotka tarjoavat laajan ja ajantasaisen tilastoaineiston yritystoiminnan ja talouden kehityksestä. Tiedontuottajia ovat mm. Tilastokeskus, Suo

ELY,ELY E-vastuualue,Salmia

TEM Tieto Oyj Tieto


Tiedonohjauksen hallinta

TOJ (Koulutus) ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,KEHA


Tiedonohjauksen hallinta

TOJ (Tuotanto) ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot,KEHA

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta TR Tierekisteri. Teematietokanta yleisten teiden ominaisuuksista tienpidon suunnittelun, hoidon teettämisen ja hankekohtaisen esisuunnittelun tarpeisiin.

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Liikennevirasto Mat Logica Oyj Liikennevirasto/Logica

Maatalouspalvelut TRIMBLE GPS PATHFINDER OFFICE SOFTWARE

gps-ohjelmistot ELY,ELY E-vastuualue Trimble Työasemasovellus


Yritysrahoituksen ja -tukien hallinta

TUKI2000 Yritysrahoituksen, energiaavustuksen ja työllisyysperusteisten avustusten hallinnointijärjestelmä, EAKR-tukien hallinnointijärjestelmä

ELY,ELY E-vastuualue,TEM Tietojärjestelmällä tullaan hoitamaan myös 2014 alkava eu -ohjelmakausi yritysrahoituksen osalta. Näin ollen elinkaari jatkuu 2025 saakka.

TEM Sirpa Hautala, TEM CGI suomi Oy, JoensuuAHTi, Mikkeli ja Cgi, Joensuu



TUKI2014 Yritys- ja kuljetustukien sekä energia-avustusten hallinnointijärjestelmä, EAKR-tukien hallinnointijärjestelmä. Korvaa TUKI2000:n ohjelmakauden vaihtuessa 1.7.2014 alkaen

ELY,ELY E-vastuualue,TEM Korvaa osittain TUKI2000:n ohjelmakauden vaihtuessa 1.7.2014 alkaen.

TEM Valtori-AHTi

51



TUKIOIKEUSREKISTERI Tilatukioikeuksien hallinnointi- järjestelmä ELY,ELY E-vastuualue MAVI Kati Törmä TIKE TIKE



TUKISOVELLUS/ UUSI TUKISOVELLUS/IACSTUKI

Maataloustukien hallinnointijärjestelmä (Maksetaan ympäristö- ja erityistuet. Kunnat käyttävät tukihakemusten tallentamiseen.)

ELY,ELY E-vastuualue,AVI,Ahvenanmaan valtiovirasto(Hallinto-osasto)

MAVI Hannu Ala-HaavistoTIKE TIKE


Julkaisupalvelu (web) TUOTEVÄYLÄ Keksintöjen valtakunnalliset kehittämis- ja edistämispalvelut

ELY Saimia ammattikorkeakoulu


Julkaisupalvelu (web) TUOTEVÄYLÄ INTERNET

Keksintöjen valtakunnalliset kehittämis- ja edistämispalvelut

ELY Zabso Oy


Jätehuollon tuottajien hallinta

TUOTTAJAVASTUUTIETO-JÄRJESTELMÄ

Sisältää jätelain mukaiset tuottajayhteisöt, tuottajat ja juomapullojen palautusjärjestelmien ylläpitäjät, sekä raportoi tuottajavastuun toteutumisesta Suomessa Euroopan komissiolle.

ELY,ELY Y-vastuualue Tuotannossa Ympäristöhallinto Tarja-Riitta Blauber PIR/LSU/SYKE SYKE



TURRE (Jätehuollon tuottajavastuuvalvonnan järjestelmä) - Tuotanto

TURRE (Tuottajarekisteri) sisältää tiedot tuottajarekisteriin hyväksytyistä tuottajista. Tuottajat voivat hakea rekisteriin sähköisesti ja hyväksynnän jälkeen raportoivat sähköisesti toiminnastaan joko suoraan tai tuottajayhteisön välitykselläTesti:http://testiturre.alh.fi/ Koulutus:http://koulutusturre.alh.fi Tuotanto:http://tuottajarekisteri.alh.fi/

ELY Y-vastuualue,KEHA TiVi

KEHA


Asiakkuuksien hallinta TYPPI TE-toimistojen, kuntien sosiaalitoimen sekä Kelan käyttämä asiakashallintajärjestelmä ja sen raportointi.


Kirsi Malinen TEM Netum Netum

Yhteiset Käyttövaltuushallinta TYPUSERMANAGER WEB

ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,TEM



TYTTI TE-toimistojen intranet palvelu. ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot,Salmia,TEM

Poistunut käytöstä Knuutila Heidi / ELY 3T-ratkaisut Tieto



TYTUSERMANAGER WEB


Poistunut käytöstä

Yhteiset Käyttövaltuushallinta TYVI VAHTI Kaikki Tyvi-palvelun Vahti-järjestelmään liittyvät, myös KuntaVahti. Ulkoisia ja sisäisiä käyttäjiä. Tiedonsiirto-ongelmat, tunnusten käsittely yms.

ELY,ELY Y-vastuualue OpusCapita/Syke/KeHa



Työhallinnon lomakkeet (lomake.fi)

Työhallinnon lomakkeet sijaitsevat lomake.fi alustalla. Kyseisellä alustalla on muidenkin asiakkaiden lomakkeita. Kyseisestä alustalta lomakkeet noudetaan julkaistavaksi (automaattisesti). Lomake.fi alusta ei ole KEHA TiVi:n ylläpidossa muutakuin lomake alustalla olevien lomakkeiden osalta. Täten teknologiaa ei voida listata. Suomi.fi ja Yritys-Suomi.fi lomakepäivitykset.

ELY E-vastuualue,TE-toimistot

Yhteiset Raportointi TYÖNVÄLITYSTILASTO ELY,ELY E-vastuualue,TE-toimistot

52

Henkilöstöhallinta Työajan hallinta TYÖTEHO Kyseessä on Järjestelmä, joka on Avien ja maistraattien yhteinen. Järjestelmän tehtävä on siirtää virkamiesten työaikaleimat yön aikana Kieku ajanhallintaan, jossa tapahtuu varsinainen työaikalaskenta.Kieku ajanhallinasta siirtyy yön aikana työaikasaldot Työtehoon, jossa aamulla näkyy jokaisen virkamiehen ajantasainen työaikasaldo.4.4.2016 Työteho otettiin käyttöön myös ELYissä ja TE-toimistoissa

ELY,AVI,Maistraatit,TE-toimistot

AlussaOtettiin käyttöön 4.4.2016 myös ELYissä ja TE-toimistoissa

Nepton Oy Nepton Oy


Poikkeusolojen hallinta TYÖVELVOLLISUUSREKISTERI

TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmä poikkeusoloissa. Ei löydy sopimusliitteestä 1.1, vaikka sen pitäisi olla siellä


3T-ratkaisut Tieto

Ei käytössä Ei käytössä TYÖVOIMAKOULUTUS ESITYKSET

TE-toimistot syöttävät järjestelmään työvoimakoulutusesitykset toimistoittain. Käytössä ainakin Etelä-Pohjanmaan ELYssä Sovellus toimii selainpohjaisesti ja kerää esitykset tietokantaan. Sovelluksen osoite on: http://tesei1fs028/aikouesi/default.asp


Ei enää käytössä

Etelä-Pohjanmaan Leppänen Marjut AHTI AHTI



UOMATIETOJÄRJESTELMÄ

Sisältää fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavista uomista sekä niistä muodostetuista uomareiteistä.



Työllisyyden hallinta URA TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmä, joka kattaa seuraavat osa-alueet: työnvälitys, työttömyysturva, työvoimakoulutus, työllistämistoimet, ammatinvalinnanohjaus ja ammatillinen koulutus, maksatus ja rahaseuranta (työvoimakoulutuksen hankinnat). URA-j


TEM Pirjo Pääkkönen TEMTieto Oyj Tieto


Työllisyyden hallinta URA-KOODISTO Sovelluksella ylläpidetään virkailija-, toimisto-, yksikkö-, kunta- ja työnhakualuetietoja





URAPALAUTE TE-toimistojen asiakaspalvelujärjestelmän palautejärjestelmä



Yhteiset Raportointi URA-RAPORTOINTI (BOXI) Laita jonoon BOXI-raportointi

URA-raportointi. BOXI-sovelluksella tehdään raportteja URA-tietokannasta (työnvälitysjärjestelmä) TE-toimistojen tarpeisiin (nk. vakioraportit). Lisäksi operaattorit ELY-keskuksissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa ajavat itse tekemiään raportteja omia pa


TEM Tuula Lehtinen / AHTieto Oyj Tieto

Yhteiset Raportointi URARAPORTTIEN KATSELU


TEM Tuula Lehtinen / AHTieto Oyj


Asianhallinta USPA (Tuotanto) USPA (Tuotanto) on sähköinen asianhallintajärjestelmä, joka sisältää diaariominaisuudet ja asiankäsittelyprosessin ja asiakirjojen sähköisen käsittelyn.

ELY,AVI,TE-toimistot KEHA/TIVI KEHA/TIVI

Yhteiset Raportointi USPA-RAPORTOINTI (Tuotanto)

ELY

53


Työllisyyden hallinta UVI Ulkoomaalaisrekisteri. UVI-rekisteri on Ulkomaalaisviraston tarjoama henkilörekisteripalvelu viranomaisten käyttöön. Se on selaimeilla toimiva, varmentein suojattu sovellus, jota työhallinto käyttää työntekoa koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa


3T-ratkaisut Fujitsu Finland Oy


VALLU Liikennelupajärjestelmä (taksi-, tavara-ja joukkoliikenneluvat)VALLU2?

ELY L-vastuualue Järjestelmä siirretty liikenneviraston KOKA-alustalle (CGI) 05/2013.Karttaosio uudistettu 05/2014.

Liikennevirasto Johansson Martin Digia Oyj CGI


Julkaisupalvelu (web) VALLU-JÄRJESTELMÄN JULKINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ

Onko WebselainraportitJärjestelmässä on liikennelupatietojen kyselyliittymä poliisillehttps://vallu.ahtp.fi ja toinen kansalaisillehttps://vallu.ahtp.fi/kansalaislupahaku.aspx Käyttöliittymän palvelimet sijaitsevat Valtorin Vaasan konesalissa. Kyselyt ohjautuvat SONJA-rajapinnan kautta Vallu liikennelupajärjestelmään, jota hoitavat liikennevirasto, CGI ja Digia.

ELY,ELY L-vastuualue,julkinen eli kaikille kansalaisille

AHTi Valtori

Ei käytössä Ei käytössä VALMENTAVAN KOULUTUKSEN ESITYKSET

TE-toimistot syöttävät järjestelmään valmentavan koulutuksen esitykset toimistoittain. Käytössä ainakin Etelä-Pohjanmaan ELYssä. Sovellus toimii selainpohjaisesti ja kerää esitykset tietokantaan. Sovelluksen osoite on: http://tesei1fs028/aikouesiv/default



3T-ratkaisut AHTi


Julkaisupalvelu (web) VALTIOLLE.FI Työantaja esittely-sivu maistraattien esittely, Valtio työnantajana esittely.


Valtiokonttori Maistraatien ohjaus Valtiokonttori



WEBROPOL (ELY,TET) Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelutPaikalliset pääkäyttäjät.

ELY,TE-toimistot



WEBROPOL ELY ja TET YHTEINEN VER 3

Uusi valtakunnallinen Webropol ympäristö joka on kaikille ELYille ja TE-toimistoille yhteinen. Käytetään versiota 3.

ELY,TE-toimistot

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta WEB-TIESÄÄ Finnranetin kautta käytettävä selainpohjainen tiesääjärjestelmä

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Kaakkois-Suomen E Logica Oyj



VEDENLAADUN KAUKOKARTOITUSTUOTTEET

Matlab-sovellus, jonka avulla lasketaan klorofylli-a- ja sameusestimaatteja ja niistä jatkojalostettuja tuotteita sekä luodaan tuotteiden internet-sivut



VELHO Tavaraliikennelupien sähköinen käsittelyjärjestelmä. Sähköinen liikennelupa-asioiden vireillepano Koskee myös joukkoliikennelupia

ELY,ELY L-vastuualue Jatkokehitys menossa. ELY Heidi Löfberg, Anne Itella Information Oy Tieto



VELVET Vesihuoltolaitosten tilastointijärjestelmä ELY,ELY Y-vastuualue Tuotannossa Ympäristöhallinto Lauri Etelämäki / SYLSU/SYKE/Itella SYKE

Ei käytössä Ei käytössä WEPA EU rakennerahastojen operatiivinen hallintajärjestelmä (vanha ohjelmakausi 2000-2006)



TEM Mikko Rantahalme, Tieto Oyj Onko sama kuin TE-keskusten avaus?

54



WEPA 2007 SIIRI ESR-maksatusjärjestelmä, oman tuotannon hankkeet-Siiri ja wepa- Valtteri ovat kirjanpito ja maksuliikennejärjestelmien esijärjestelmiä. Viraston itse toteuttamien hankkeiden toteuttajan operatiivinen hallintajärjestelmä. Siiri on kirjanpito ja maksuliiken

ELY,ELY E-vastuualue TEM Katja Turunen, TEM 3T-ratkaisut TE-keskusten konesali



WEPA 2007 VALTTERI Euroopan Sosiaalirahaston ja Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamien rakennerahastoprojektien ja talousarviovarojen operatiivinen hallinnointi ohjelmakaudella 2007-2013.Valtteri on kirjanpito ja maksuliikennejärjestelmien esijärjestelmä. Valtteri Wepa

ELY,ELY E-vastuualue TEM Mikko Rantahalme, Tieto Oyj TE-keskusten konesali



VESI-GIS Käyttöliittymä, jonka avulla voidaan käsitellä uomaverkosto-paikkatietoaineistoa ja hallinnoida uomareittejä.





VESIRAKENTEIDEN KUNNOSSAPITO

Vesirakenteiden kunnossapito ELY,ELY Y-vastuualue Leena Westerholm 3T-ratkaisut SYKE



VESISTÖTYÖT RAKU Rakenteiden kunnossapitojärjestelmä. Vesistörakenteiden kunnossapitoon liittyvien tapahtumien seurantaan tarkoitettu tietojärjestelmä.

ELY,ELY Y-vastuualue Tuotannossa Väinö Malin / YM 3T-ratkaisut SYKE



VESIVARAT - HYDROLOGISET HAVAINNOT (HYDRO)

Järjestelmä sisältää tietoja vesivarojen alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta Suomessa. Havaintoja tehdään hydrologisen kierron elementeistä (sadanta, haihdunta, virtaama ja valunta), veden määrästä (vesistöjen vedenkorkeus) ja muista hydrologisist




VESIVARAT - JÄRVET (JÄRVIREKISTERI)

Perustiedot kaikista Suomen järvistä, rekisterin tietoja käytetään useissa muissa vesistöjä koskevissa rekistereissä. (Sisältää fysiografiset ja hierarkkiset perustiedot yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavista uomista sekä niistä muodostetuista uo




VESIVARAT - KÄYTTÖTOIMINTA

Vesistömallijärjestelmän tulosten tarkastelu ELY,ELY E-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE SYKE



VESIVARAT - TULVAT Kokoaa erilaisen tulvatiedon tietokantaan ja paikkatietotietojärjestelmään.





VESIVARAT - VESISTÖMALLIT

Kokoaa erilaisen tulvatiedon tietokantaan ja paikkatietotietojärjestelmään.

ELY,ELY E-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE Tieto

Maatalouspalvelut Kalatalouden hallinta VESIVILJELYREKISTERI Kalanviljelylaitokset yms. sisältävä rekisteri ELY,ELY E-vastuualue MMM Gunnar Lundqvist (0 TIKE TIKE



VESTY Vesistötöiden tietojärjestelmä. Vesistötyöt-tietojärjestelmä on tehty avustamaan ympäristöhallinnon toimijoita vesistöjen käyttöön, hoitoon ja valvontaan liittyvissä tehtävissä.

ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE Tieto



VHS-SEURANTA Pintavesien tila / VHS-seuranta. Työvälineeksi vesienhoidon seurantojen suunnitteluun sekä raportointiin.


55


VIPU Viljelijätietojen selailupalvelu viranomaisille; Pro Agrian kaupallinen viljelysuunnitteluohjelma, jota hyödynnetään valvonnan välineenä.

ELY,ELY E-vastuualue MAVI 3T-ratkaisut TIKE

Yhteiset Käyttövaltuushallinta VIRTU Valtorin virkamiehen kertakirjautumisratkaisupalvelu.Palvelun piiriin liitettyjen järjestelmien kirjautuminen tapahtuu työasemalle kirjautumisen yhteydessä automaattisesti. Eikä salasanoja ja käyttäjätunnuksia enää tarvita.Palvelun piiriin kuuluu M2, Rondo, Kieku, Tilha, Hankesalkku

ELY,AVI,Maistraatit,Palkeet,VRK,AHTi

WISU ELY,ELY E-vastuualue 3T-ratkaisut TietoMarkkinointi ja viestintä


VM BARO ELY


Julkaisupalvelu (web) WWW.YMPARISTO.FI Ympäristöhallinnon internet-sivusto. ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto YHA SYKE

Ulkoinen palvelu Ulkoinen palvelu VÄESTÖTIETOJÄRJESTELMÄ - KYSELY, VTJ-kysely

Väestötietojärjestelmä; käytetään vtj-kyselyihin, VTJ -otteiden tulostamiseen

ELY,ELY E-vastuualue,Maistraatit,TE-toimistot



YHDYSKUNTARAKENTEEN SEURANTA

Työkalu yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin muutosten seurantaan. Tunnetaan myös "lempinimellä" YKR. (Sisältää eri yhdyskuntarakennetta kuvaavia koko maan kattavia aluejakoja, jotka muodostettu 250 x 250m ruutuja yhdistelemaällä paikkatietoanalyysein.)

ELY,ELY Y-vastuualue,AVI Ympäristöhallinto SYKE SYKE


Tukipyyntöjen hallinta YHTEYDENOTTOJEN HALLINTA

Asiakaspalvelukeskuksen käytössä ELY,ELY L-vastuualue ELY Pirkanmaa Merlin/SAP Tieto

ö Vesi- ja vesistötietojen ja -töiden hallinta

YKR Käyttöliittymä, jonka avulla voidaan käsitellä uomaverkosto-paikkatietoaineistoa, ja hallinnoida uomareittejä


YKSITYISTIEAVUSTUSJÄRJESTELMÄ YA

Yksityisteiden valtionavustusjärjestelmä. Toimii työkaluna yksityisten teiden valtionavustuksen jakamis- ja maksamisprosessien hoitamisessa sekä valtionavustuskelpoisten yksityisteiden, yksityisten lauttojen/lossien perus- ja ominaisuustietojen ja tiekunn

ELY,ELY L-vastuualue Liikennevirasto Keski-Suomen ELY / Aurantic Oy Liikennevirasto/Logica

Liikennepalvelut Tienpidon hallinta Yksityistieavustusjärjestelmä YA (2017)

ELY L-vastuualue Dicode



YLS Maa- ja metsänparannuslainojen järjestelmäSiirretty LAIHOoon

ELY,ELY E-vastuualue Ei enää käytössä? Valtiokonttori 3T-ratkaisut Siirretty LAIHO-järjestelmään


YMPÄRISTÖN KUORMITUS- ILMANPÄÄSTÖT PTJ

Ilmapäästötietojärjestelmä (IPTJ) sisältää koko maan kattavat tiedot eri lähteistä peräisin olevien ilman epäpuhtauksien päästötiedoista sekä energia- ja jätesektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä


56


YMPÄRISTÖN KUORMITUSKERTYMÄT (KERTYMÄREKISTERI)

Kertymärekisteriin kootaan tietoa sedimentteihin (mukaan lukien sedimentaatio ja ruoppausmassat), eliöihin, passiivikeräimiin ja maaperän eri jakeisiin kertyneistä haitallisista aineista. Tietosisältö koostuu ympäristön tilan seurannoissa, kartoituksissa




YMPÄRISTÖN VESISTÖKUORMITUSARVIOT (VEPS)

Ympäristön vesistökuormitusarviot. Järjestelmän avulla voidaan arvioida 3. jakovaiheen vesistöalueilla eri kuormituslähteiden suuruutta.

ELY,ELY Y-vastuualue Ympäristöhallinto SYKE Tieto


Julkaisupalvelu (web) YRITYS-SUOMI Yritys-Suomi Verkkopalvelut ELY,Maistraatit,TE-toimistot,TEM

Ei käytössä Ei käytössä YRTTI EAKR- ja kansallisten yritystukien raportointijärjestelmä, jolla raportoidaan TUKI2000:lla ja TMTUKI2000:lla käsiteltyjä rahoitushakemuksia ja -päätöksiä sekä niiden seuranta- ja maksatustietoja


Järjestelmää käytettäneen ainakin v. 2015 loppuun asti. Sovellusalustan uusiminen voi olla ajankohtainen melko piankin, jos vaan jostakin löytyy rahaa.

TEM Sirpa Hautala TEM Aureolis Oy TE-keskusten konesali



YRTTI2 EAKR- ja kansallisten yritystukien raportointijärjestelmä, jolla raportoidaan TUKI2014:lla ja käsiteltyjä rahoitushakemuksia ja -päätöksiä sekä niiden seuranta- ja maksatustietoja


Työ- ja elinkeinoministeriö – Loppuraportti

Markkinavuoropuhelu kasvupalvelujen tueksiAnalyyttisen tuen raportti

Markkinavuoropuhelun tuki

SISÄLLYS

2

1. Johdanto…………………..3

2. Johtopäätökset ja

suositukset…………………4

3. Ostamisen nykytila

ELY-keskuksissa .................. 15

5. Markkina-analyysi.....................21

6. Kotimaisten palveluntuottajien

pääviestit......................................40

7. Kansainvälisten kokemusten

pääviesti.......................................55


Johdanto

3

Tämä raportti on tiivistelmä Kasvupalveluiden kehittämisen tueksi hankitusta Markkinavuoropuhelun tuki -asiantuntijapalvelusta.

Asiantuntijapalvelu on koostunut - Työ- ja elinkeinohallinnon toimittamien ostamista

kuvaavien tilastojen analyysistä. - Potentiaalisten kasvupalvelutoimijoiden analyysistä.- Neljän valtakunnallisen vuoropuhelutilaisuuden

toteutuksesta potentiaalisille kasvupalvelutoimijoille. Tilaisuuksia markkinoitiin Paltan ja Henkilöstö-palveluyritysten liiton, Suomen yrittäjien sekä kehittämispalveluja tarjoavien yritysten kautta.

- Työkokouksista työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.- Kahden kansainvälisen toimijan haastattelusta.

Raportin alussa esitetään tiiviit johtopäätökset sekä suositukset markkinavuoropuhelujen jatkamiseksi.

Tämän jälkeen kuvataan ostamisen nykytilaa TE-hallinnossa ELY-keskusten toimittamien tilastojen pohjalta, ELY-keskusten nykyisin käyttämiä palveluntuottajia sekä analysoidaan potentiaalista markkinatoimijoiden joukkoa.

Vuoropuhelutilaisuuksien teemat ja keskeiset viestit on tiivistetty omissa osioissaan tämän jälkeen.

Kansainvälisistä haastatteluista nostetaan esiin muutamia oppeja, jotka koskettavat erityisesti kasvupalveluiden toteutuksen nykyistä vaihetta.

Raportin suositukset ovat Owal Group Oy:n näkemyksiä kuullun keskustelun pohjalta. Muut raportin osat kuvaavat palveluntuottajien vuoropuhelussa esittämiä näkökulmia.


Raportin käsitteet

4

Kasvupalvelut: TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi maakuntauudistuksen yhteydessä 2019. Niitä toteutetaan järjestäjä-tuottaja –mallilla.

Kilpailullisella tuotantomallilla ja asiakkaiden valinnanvapaudella vahvistetaan palvelujen vaikuttavuutta, synnytetään uusia palveluinnovaatioita ja luodaan uutta palvelumarkkinaa.

Maakunnan oma tuotanto hoitaa markkinapuutteet.

Nykyiset palvelut: Raportissa käsitellään tilastotietoja ELY-keskusten ostamista työvoimapoliittista koulutuksista, kursseista ja valmennuksista sekä yritysten kehittämispalveluista. Kaikista nykyisistä hankinnoista ei ollut saatavilla tietoa.

Tämän lisäksi puhutaan nykyisistä TE-toimistojen toteuttamista tehtävistä ja palveluista, kuten rekrytointi ja työnvälitys.

Kansainväliset toimijat: Hankkeessa haastatellut kaksi kansainvälistä toimijaa olivat Ingeus (www.ingeus.com)ja Maximus (www.maximus.com). Toimijat operoivat useissa eri maissa. Kansainvälisiä esimerkkejä ostopalvelujärjestelmistä on esitetty aiemmissa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemissa raporteissa (Työpolitiikan kansainvälinen vertaisarviointi sekä Yksityisen palveluntuotannon hyödyntäminen työnvälityksessä).


Johtopäätökset ja suositukset



6

Suunnitteluvaiheen vuoropuhelu hahmotti palveluntuottajien kenttää. Potentiaalisia palveluntuottajia on tilastojen valossa reilut 10 000.

Markkinavuoropuhelu on ollut suunnitteluvaiheen vuoropuhelutilaisuus. Useille vuoropuheluun osallistuneille palvelutarjoajille kyse on ollut myös kasvupalveluja koskevien alustavien suunnitelmien kuulemisesta.

Suomessa toimi vuonna 2015 yhteensä 1 395 työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä. Näistä 82 % on erikoistunut työvoiman vuokraukseen. Toimialan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä toimi samana vuonna 9 168. Konsultointialan liikevaihto on puolestaan pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Konsultointialalla toimii hyvin paljon pieniä 1-4 henkilön yrityksiä, joiden liikevaihto on korkeintaan 200 000 euroa.

Nykyisissä TE-hallinnonalan palveluntarjoajissa on sekä perinteisiä liikkeenjohdon konsultointiin ja sen eri osa-alueisiin keskittyneitä toimijoita, rekrytointiin ja työnvälitykseen keskittyneitä henkilöstöpalvelualan yrityksiä sekä koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen keskittyneitä yrityksiä.

Markkinavuoropuheluun osallistui reilut 150 kotimaista palveluntarjoajaa tai palvelujen tarjoamisesta kiinnostunutta toimijaa. Lisäksi kuultiin kahta Suomessa toimimatonta kansainvälistä yritystä.


Johtopäätökset

7

Kasvupalvelujen kilpailutus voi uudistaa palveluntuottajakenttää merkittävästi.

TE-hallinnossa ostetaan nykyisin palveluita noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Volyymin lisäys olisi työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan noin 150 milj. euroa. Lisäksi on huomioitava, että kaikissa yrityspalveluissa ja osassa TE-palveluja yritykset rahoittavat osan ja osa yritystuista siirtyy markkinaan siinä vaiheessa, kun yritys ostaa sillä asiantuntijapalvelua tuettuun hankkeeseen. Markkinan kokonaisarvoksi on arvioitu karkeasti 450 miljoonaa €.

65 % palveluntuottajista vuonna 2015 oli yrityksiä, loput julkisomisteisia toimijoita, säätiöitä tai yhdistyksiä. Euromääräisesti n. 60 % vuoden 2015 ostoista kohdistui muunlaisille toimijoille kuin yrityksille (valtionapua saaville koulutuksen tuottajille, säätiöille tai yhdistyksille). Aiemmin TE-hallinto on käyttänyt toimialallaan perinteisempiä tai liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään suurempia yrityksiä.

Kansainvälisiä työllistävyyspalveluja tarjoavia yrityksiä vastaavia palveluntuottajia ei Suomessa juurikaan toimi. Nykyisistä toimijoista näitä voi kuitenkin kehittyä.

Kiinnostusta palvelujen tarjoamiseen löytyy, mutta ajattelu perustuu pitkälti vielä nykyisin ostettuihin palveluihin.

Lähes kaikki palvelujentarjoajat ovat kiinnostuneita tulevaisuudessa tarjoamaan kasvupalveluita joko omilla vahvuusalueillaan tai kehittämään yhdessä uudenlaisia palvelukokonaisuuksia.

Kotimaisista toimijoista suurin osa ajattelee kasvupalvelujen tarkoittavan nykyisten kaltaisten palvelujen lisäämistä tulosperusteisesti. Käytännössä vain osa palveluntuottajista tunnistaa sen, millaisia voisivat olla kokonaisvaltaiset kasvupalvelut, useisiin eri tarpeisiin.


1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN

YRITYKSILLE JA TYÖHAKIJOILLE TYÖN LÖYTÄMINEN

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA

TYÖNHAKUTAITOJENKEHITTÄMINEN

4. YRITTÄJIKSI AIKOIVIEN JA YRITYSTEN

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Esim. FEC / Rekrykoulutukset

Esim. työnhakuvalmennuksetMuut valmentavat palvelut

Liiketoimintasuunnittelu, keksintö- ja IPR-asiat, kansainvälistymisosaaminen jne.

Pilottihankkeet

Johtopäätökset

8

Peruskonseptista laaja-alaiseksi tarjoajaksi palveluntuottajilla on vielä matkaa, mutta kasvupalvelujen ostamisella voidaan vauhdittaa tätä kehitystä.

Suurin osa nykyisistä palveluntarjoajista on vielä työnvälityksen kärkihankkeen mukaisten työnvälityspilottien arvioinnin perusteella oman peruskonseptinsa tarjoajia. Markkinoiden avaaminen ja pilotointi sekä kokeilukulttuuri muuttavat kuitenkin nykyisiä palveluntuottajia laaja-alaisempaan suuntaan siten, että ne voisivat kattaa useita erilaisia tarvekategorioita (esim. kuvan tarpeet 1-3). Laaja-alaisemmat palveluntuottajat ovat myös selkeästi muita erikoistuneempia nimenomaan julkisen sektorin palvelutuotantoon.

Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ovat selkeästi kooltaan pienempiä ja palveluiltaan erikoistuneempia. Heidän palautteessaan korostuu pääasiassa ajatus asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä ja laatukontrollista (joko akkreditointijärjestelmä tai asiakastyytyväisyyteen sidottu malli).


Johtopäätökset

9

Palveluntuottajien mielestä kasvupalvelujen kehittäminen vaatii tiettyjen tiettyjen taustajärjestelmien kehittämistä.

Nykyiset palveluntuottajat näkevät tärkeiksi:- Tietojärjestelmien rajapintojen toimivuuden- Raportointivelvoitteiden pitämisen kohtuullisena- Asiakkaiden valinnan vapauden lisäämisen.

Näkemykset palveluntuottajien määrästä tulevissa sopimuksissa vaihtelevat, mutta kilpailu nähdään tärkeäksi: - Rajoittamaton kilpailu ja asiakkailla valinnanvapaus- Palveluntuottajien määrän korostaminen toiminnan

alussa, jotta saadaan eri tyyppisten palvelun tuottajien toiminnasta kokemuksia ja palvelujen tuottajat kehittyvät

- 3-7 palveluntarjoajaa maakunnassa (pl. yritysten konsultointipalvelut, joissa rajoittamaton).

Palveluntarjoajat toivovat nykyistä (6-18kk) pidempiä sopimuskausia varsinkin silloin, jos kyse on tulosperusteisista palveluista.

Kasvupalveluiden tuottamisesta kiinnostuneet toimijat nostivat esiin erityisesti seuraavat näkökulmat:- Investointien kannattavuuden takaaminen

(ennustettava volyymi + riittävä hinta)- Vähintään 3 vuotta (vaihteluväli 2-3 vuotta, mutta

tyypillisin vastaus 3 vuotta)- 2+2+2 (uusien mukaan ottamisella ja huonosti

menestyneiden pois tiputtaminen); tai 3+3.

Yrityskonsultointia osana kasvupalveluja toteuttavat toimijat esittivät seuraavat keskeiset näkökulmat:- Jatkuva hankintamalli, jossa akreditointi ja

tuloskontrolli- Tuloskontrolli voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

Huonoa palautetta saaneet pois seuraavalla kierroksella, 2 uutta tilalle.



10

Kansainvälisten toimijoiden esiin nostamat keskeiset opit liittyvät vastaavien markkinaehtoisten järjestelmien luomiseen pitkäjänteisenä kehitysprosessina.

Näkemyksissä korostuvat:- Inkrementaalisen kehittämisen ja jatkuvan

parantamisen painottaminen osana koko järjestelmää- Selkeiden tavoitteiden ja vertailtavien sekä

läpinäkyvien tulosmittareiden asettaminen- Tulosten ja vaikutusten (työssä pysyminen)

painottaminen hankintojen taustalla - Laadun painottaminen hinnan kustannuksella

markkinoiden luomisen vaiheessa- Ostamisosaamisen ja sopimushallinnan osaamisen

systemaattinen kehittäminen- Jatkuva markkinavuoropuhelu- Palveluntuottajien keskinäinen, mutta rajoitettu,

kilpailu ja keskitetty tuloksellisuuden seuranta sekä hyvien palveluntuottajien painottaminen ja huonojen karsiminen.

Kansainväliset palveluntarjoajat ovat selkeästi erilaisia kuin nykyiset kotimaiset palveluntuottajat.

Kansainväliset toimijat keskittyvät ”Employability Service Provision” -tyyppiseen työllistyvyyttä edistävään palveluun ja niiden rajapinta on vahvasti myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ne eivät painota henkilöstövuokrausta.

Seuraavan sivun kuvassa on esitetty tiivistetysti kotimaisten markkinavuoropuhelussa kuultujen toimijoiden sekä kansainvälisten toimijoiden näkemykset kasvupalvelumarkkinoiden kehittämisestä. Tämän jälkeen esitetään ulkopuolisen konsultin keskeiset suositukset.


11

Kasvupalvelujen kehityskaari

NYKYTILAKASVU-

PALVELUT- 300 miljoonan

markkinat, jotka painottuvat julkisille toimijoille

- Yksittäiset palveluostot, joissa on painotettu suoritemaksuja tulosten asemasta

- Kasvupalvelujen ostaminen laajoina tulosperusteisina kokonaisuuksina useita palveluntuottajia (2-4) keskenään kilpailuttaen

- Yritysten osaamistarpeiden ratkaiseminen palvelusetelimallilla

- Tulosperusteisten maksujen nykyistä vahvempi painottaminen työllisyyspalveluissa

- Keskitetty seuranta- ja arviointijärjestelmä

- Laajempien kokonaisuuksien ostamisen kokeilut 3-4 vuoden sopimuskausilla

- Järjestelmien rajapintojen kehittäminen

- Yrityspalveluita ja työnvälitystä integroivat kokeilut

- Palvelusetelimallin (tai jatkuvan akkreditoinnin mallin kokeilu) yrityspalveluissa

- Alueelliset markkinavuoro-puhelut

- Ostamisosaamisen kehittäminen ja laadun korostaminen

- Menestyvien palkitseminen osaksi toimintamallia

Kokeilujen vaihe Kehittämisen vaihe

2017 2023

Kuva esittää markkinavuoropuhelussa kuultujen eri toimijoiden näkemystä mahdollisesta kehityskaaresta.


Suositukset

12

1. Maakunnalliset markkinavuoropuhelut. Maakuntien tulee toteuttaa varsinaisiin hankintoihin liittyvät markkinavuoropuhelut, jotta vuoropuhelussa päästään konkreettisiin maakuntakohtaisiin tarpeisiin ja toteutustapoihin. Markkinavuoropuheluissa tulisi myös huomioida ylimaakunnalliset yhteiset palvelukokonaisuudet.

2. Yhteinen alusta markkinavuoropuhelujen toteutukseen. Markkinavuoropuhelua tulisi jatkaa myös keskitetysti siten, että maakuntien kasvupalvelujen ostamisen suunnitelmat koottaisiin yhteen ja näistä käytäisiin avoin verkkokonsultaatio yhdessä palveluntarjoajien kanssa.

Alustalla varmistetaan se, että markkinat voivat toimia myös ylimaakunnallisesti. Alustan toiminta tulisi olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Yksinkertaisemmillaan se voi olla www-sivusto sekä sen toimintaa tukevat säännölliset foorumit. [Esimerkki Iso-Britanniasta: https://www.gov.uk/government/groups/work-programme-partnership-forum]

Suositukset ovat markkinavuoropuhelun analyyttisesta tukipalvelusta vastanneiden suosituksia keskeisistä opeista.


Suositukset

13

3. Päähankkija- / operaattorimalli varmistamaan monenlaisten palvelutarjoajien mahdollisuuksia osallistua kasvupalvelujen toteuttamiseen. Ostamisen kehittämistä tulee kehittää työllisyyttä edistävien palvelujen osalta usean pääoperaattorin väliseksi kilpailulliseksi malliksi, jossa asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan rajatusta määrästä palveluntuottajien muodostamia konsortioita. Markkinavuopuhelussa saatu palaute tukee tätä mallia.

Operaattorimallilla varmistettaisiin, että pienet yritykset voisivat osallistua kasvupalvelujen tarjoamiseen myös työllisyyttä edistävissä palveluissa ja päähankkijoilta edellytettäisiin alihankintaketjujen monipuolisuutta.

4. Yrityspalveluissa palvelusetelimalli tai akreditoitu asiantuntijapalvelu -malli paras keino ratkaista osaamisvajeita. Yrityspalveluissa ostamisen kehittämistä tulee jatkaa asiakkaiden valinnanvapautta korostavaa palvelusetelimallia tai asiantuntijapalvelu -malleja hyödyntäen kuitenkin siten, että siihen sisältyy palvelun tuottajan laadun kontrolli.


Suositukset

14

5. Palkkio työssä pysymisestä, ei suoritteista. Työllisyyttä edistävissä palveluissa tulisi siirtyä nykyisiä pilotteja enemmän tulosten ja vaikutusten ostamiseen. Vaikutuksilla tarkoitetaan tässä erityisesti työssä pysymisestä maksamista (työllistymisen asemasta). Tämä on erityisesti kansainvälisten kokemusten tarjoama viesti.

6. Keskitetty ja avoin palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta. Palveluntuottajien suorituskyvyn seuranta tulisi toteuttaa keskitetysti ja avoimesti siten, että se tarjoaa asiakkaille, tilaajille ja palvelun tuottajille tietoa. Parhaita käytäntöjä tulisi hyödyntää erityisesti Australiasta (Star Rating -järjestelmä) sekä Sveitsistä (alueelliset regressiomallit).


Ostamisen nykytila ELY-keskusten tilastojen valossaVuoden 2015 aineiston valossa


Nykyisen ostamisen volyymit

16

Työ- ja elinkeinoministeriön toimittamien tietojen perusteella palveluja hankittiin vuonna 2015 reilulla 270 miljoonalla eurolla.

- Kurssien ja koulutusten osuus on reilu 269 miljoonaa euroa ja

- Yritysten kehittämispalvelujen osuus n. 900 000 euroa.

- Yritysten kehittämispalveluissa keskimääräinen liikevaihto yritykselle oli 10 700 € vuonna 2015.

Kurssit ja koulutus sisältävät työvoimapoliittiset koulutukset.

Vuoden 2018 alusta tutkintotavoitteisesta työvoimapoliittisesta koulutuksesta n. 90 miljoonaa euroa siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Tästä kokonaisuudesta puuttuvat starttiselvitykset (asiantuntijapalveluna hankittavana), joista saatava data on liian hajanaista, jotta se kannattaisi strukturoida.

Muita analyysistä puuttuvia palveluja ovat ovat:- Henkilöasiakkaiden yksittäiset asiantuntijapalvelut

(dataa ei ole helposti saatavilla)

- ESR-rahoituksella tehdyt hankinnat.


Ostamisen volyymi ELY-alueittain vuoden 2015 datan perusteella

17

0 €200 €400 €600 €800 €1 000 €1 200 €1 400 €

0 €10 000 000 €20 000 000 €30 000 000 €40 000 000 €50 000 000 €60 000 000 €

Vuoden 2015 ostot ELY-alueittain

Koulutukset, kurssit ja kehittämispalvelut Suhteutettuna työttömiin työnhakijoihin

Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2015 ostojen jakaantumista ELY-alueittain. Yli 20 miljoonan euron markkina-alueita on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Investointia on suhteutettu työttömien työnhakijoiden määrään vuoden 2015 lopussa. Esitys on suuntaa-antava.


Nykyiset palveluntuottajat

18

Työ- ja elinkeinoministeriön tietolähteiden perusteella palveluja hankittiin yli 270 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Laskutustiedoiltaan 18 suurinta palveluntuottajaa laskuttivat yli 5 miljoonaa euroa vuositasolla.

Näistä 18 suurimmasta palveluntuottajasta neljä on yrityksiä ja muut pääasiassa julkisomisteisia palveluntuottajia. Vuonna 2015 työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suuri volyymi selittää kokonaiskuvaa.

Neljä suurinta palveluntuottajaa ovat aikuiskoulutusorganisaatioita ja viides TE-hallinnon palveluihin erikoistunut yritys.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kärkihankkeen piloteissa on mukana lisäksi sellaisia yrityksiä, jotka eivät perinteisesti toimi TE-hallinnon palveluntuottajina. Tällaisia ovat esimerkiksi työnvälitykseen keskittyvät yritykset.

Palveluntuottajista noin joka viides on jollain tavalla erikoistunut TE-hallinnon palveluihin. Koulutus- ja valmennuspalveluissa noin viidenneksellä yrityksistä tai osakeyhtiömuotoisista toimijoista liikevaihdosta merkittävä osa (yli 80 %) tulee TE-hallinnosta.

Kehittämispalveluissa tämä osuus on pienempi. Kehittämispalveluissa on kuitenkin palveluntuottajia, joiden kotisivujen analyysistä voi nähdä, että esimerkiksi yritysten kehittämispalvelut (tai innovaatioseteli) muodostavat merkittävän markkinoinnin kanavan.


TE-hallinnon ostojen osuus liikevaihdosta

19

Saatavissa olevalla datalla analysoidaan seuraavaksi TE-hallinnon ostojen osuutta yritysten liikevaihdosta. Kaikkiaan 276 yrityksen liikevaihtotiedot olivat saatavilla vuodelta 2015. Tiedot sisältävät jonkin verran epätarkkuuksia, mutta analyysiä voidaan pitää suuntaa antavana.

Yritysten profiilit eroavat koulutus- ja valmennus-palveluja tarjoavien ja yritysten kehittämispalveluja tarjoavien yritysten välillä. Yritysten kehittämis-palveluissa tarjoavissa yrityksissä on selvästi vähemmän sellaisia, joiden liikevaihdosta merkittävä osuus tulisi TE-hallinnolta. Näillä on myös muuta liiketoimintaa.

Tätä on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

Yritysten jakaantuminen sen mukaan, kuinka suuri % -osuus yritysten liikevaihdosta tulee TE-hallinnolta

Alle 20 % 20-50 % 50-80 % Yli 80 %

Koulutus, valmennus,

kurssit45 % 23 % 11 % 21 %

Yritysten kehittämis-

palvelut 65 % 26 % 8 % 0 %


Palveluntuottajien luonnehdintaa ELY-alueittain

20

Useimmiten viisi suurinta palveluntuottajaa ovat julkisomisteisia tahoja tai säätiöitä. Seuraavassa kuvataan suurimpia palveluntuottajia lyhyesti ELY-alueittain.

- Uusimaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yritys

- Varsinais-Suomi: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yhdistyksen omistama osakeyhtiö

- Pirkanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Kaakkois-Suomi: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yhdistyksen omistama osakeyhtiö

- Etelä-Savo: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Pohjanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi yritys

- Keski-Suomi: Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Pohjois-Savo: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta 3 yritystä

- Pohjois-Karjala:Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Kainuu: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta 3 yritystä

- Pohjois-Pohjanmaa:Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Lappi: Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Satakunta:Viisi suurinta palveluntuottajaa julkisomisteisia / -rahoitteisia toimijoita

- Etelä-Pohjanmaa: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta kaksi yritystä

- Häme: Viidestä suurimmasta palveluntuottajasta yksi on yritys.


Markkina-analyysiKatsaus palveluntuottajiin


Potentiaalisten palveluntuottajien analyysiä

22

Potentiaalisia palveluntuottajia tarkasteltiin markkinavuoropuhelussa hyödyntämällä kahta toimialaa: ”Työllistämistoimintaa” sekä ”Liikkeenjohdon konsultointia”.

Kaikki näillä toimialoilla toimivat yritykset eivät tosiasiassa olisi välttämättä potentiaalisia palveluntuottajia. Toisaalta potentiaalisia palveluntuottajia saattaisi olla myös muissa toimialaluokissa. Suunnitteluvaiheen analyysissä tämä on kuitenkin riittävä tarkkuustaso.

Analyysissä hyödynnettiin kolmea aineistoa:- Tilastokeskuksen perustilastot- Työ- ja elinkeinoministeriön toimittamat tiedot

vuoden 2015 palveluntuottajista. Suurista palveluntuottajista useat ovat julkisia toimijoita, säätiöitä tai yhdistyksiä, joten niiden tilinpäätös-tietoja ei voitu hyödyntää analyysissä.

- Yli 5 300 yrityksen satunaispoimintaa työllistämis- ja liikkeenjohdon konsultointi -toimialojen yrityksistä. Poiminnassa analysoitiin näiden potentiaalisten toimijoiden liikevaihtoluokkaa, henkilöstöluokkaa, perustamisvuotta ja kotipaikkaa vuoden 2015 tietojen pohjalta.

Seuraavassa esitetään analyysin keskeisemmät viestit ja analyysiin liittyviä kuvia.


Tiivistelmä

23

Suomessa toimi vuonna 2015 yhteensä 1 395 työllistämistoimintaan keskittynyttä yritystä. Näistä82 % erikoistuu työvoiman vuokraukseen. Toimialan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneita yrityksiä toimi samana vuonna 9 168. Toimialan liikevaihto on pysynyt melko tasaisena viime vuosina. Konsultointi-alalla toimii hyvin paljon pieniä 1-4 henkilön yrityksiä, joiden liikevaihto on korkeintaan 200 000 euroa.

Otosten perusteella ELY-keskukset ovat toistaisesti hyödyntäneet toimialalta keskimääräistä perinteisempiä ja suurempia yrityksiä.


Yritysten määrä kasvupalveluihin kytkeytyvillä toimialoilla koko Suomessa

24

Toimiala (TOL2008) 2013 2014 2015

Työllistämis-toiminta

- Työnvälitys-toiminta

- Työvoiman vuokraus

- Muuthenkilöstön hankinta-palvelut

1 323

68

1 098

157

1 337 (+1,1 %)

72 (+5,9 %)

1 108 (+0,9 %)

157

1 395 (+4,3 %)

79 (+9,7 %)

1 149 (+3,7 %)

167 (+6,4 %)

Pääkonttorien toiminta:liikkeenjohdon konsultointi

- Liikkeen-johdon konsultointi

8 565

8 562

8 822 (+3,0 %)

8 822(+3,0 %)

9 168 (+3,9 %)

9 168 (+3,9 %)

Sekä työllistämistoimintaa että liikkeenjohdon konsultointia harjoittavien yritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Esimerkiksi työnvälitys-toiminnan osalta yritystoimipaikkojen määrä kasvoi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes 10 %. Työllistä-mistoiminnassa toimipaikkoja oli vuonna 2015 n. 1 395 ja liikkeenjohdon konsultoinnissa 9 168.

Työllistämistoiminnassa toimivista yrityksistä noin 82 % harjoittaa työvoiman vuokrausta. Työnväli-tystä harjoittavien yritysten osuus on noin 6 %. Loput harjoittavat muuta henkilöstön hankinta-palvelua.

Liikkeenjohdon konsultoinnin osalta viime vuosien kasvuvauhti (toimipaikkojen lisääntymisenä mitattuna) on ollut noin 3 %:n luokkaa. Enemmistö sekä liikkeenjohdon konsultoinnin että työllistämis-toiminnan toimipaikoista sijaitsee Helsingissä.


Toimipaikkojen määrä maakunnittain

25

Maakunta Työllistämistoiminta(TOL2008)

Pääkonttorien toiminta: Liikkeenjohdon konsultointi (TOL2008)

Uusimaa 634 5 375

Pirkanmaa 161 640

Varsinais-Suomi 171 617

Keski-Suomi 45 311

Pohjois-Pohjanmaa 89 310

Päijät-Häme 46 231

Pohjanmaa 48 191

Kanta-Häme 40 176

Satakunta 64 169

Seuraavaan taulukkoon on koottu kasvupalveluihin kytkeytyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuonna 2014. Maakunnat on esitetty järjestyksessä eniten liikkeenjohdon konsultointia omaavista toimipaikoista vähiten näitä omaaviin. Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla.


Toimipaikkojen määrä maakunnittain

26

Maakunta Työllistämistoiminta(TOL2008)

Pääkonttorien toiminta: Liikkeenjohdon konsultointi (TOL2008)

Pohjois-Savo 62 159

Kymenlaakso 32 126

Etelä-Pohjanmaa 28 113

Etelä-Savo 21 112

Etelä-Karjala 29 106

Pohjois-Karjala 27 95

Lappi 30 86

Kainuu 21 36

Keski-Pohjanmaa 14 32


0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

2013 2014 2015* 2013 2014 2015*

Pääkonttorien toiminta: liikkeenjohdon konsultointi

Työllistämistoiminta

Liik

evai

hto,

tuha

tta

euro

a

Liikkeenjohdon konsultointiin ja työllistämistoimintaan erikoistuneiden yritysten liikevaihdon kehitys koko Suomessa

2013-2015*

Pienten yritysten osuus liikevaihdosta Suuren yrityksen osuus liikevaihdosta

Kasvupalveluihin kytkeytyvien toimialojen liikevaihdon kehitys Suomessa

27

Myös liikevaihdolla mitattuna työllistämistoiminta on ollut viime vuosina selvästi kasvusuuntainen toimiala. Samalla suurten yritysten osuus liikevaihdosta on kasvanut (vuonna 2013 n. 47 % ja vuonna 2015 n. 55 %).

Liikkeenjohdon konsultointia harjoittavien yritysten osalta kehityskuva poikkeaa; liikevaihdon kasvu on ollut kohtalaisen stabiilia, mutta pienten yritysten osuus on kasvanut (vuonna 2013 n. 73 % ja vuonna 2015 n. 77 %).

76 %73 %76 %73 % 77 %

53 %47 %

45 %

55 %

53 % 47 %

27 % 24 % 23 %


Työllistämistoimintaan osallistuvien yritysten liikevaihto ja henkilöstö

28

0 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000

Liikevaihto

Liikevaihto

Liikevaihto

2013

2014

2015

Tuhatta euroa

Työllistämistoiminnan liikevaihdon kehitys koko Suomessa 2013-2015

Työnvälitystoim inta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000

Henkilöstön lkm

Henkilöstön lkm

Henkilöstön lkm

2013

2014

2015

Työllistymistoiminnan henkilöstön lukumäärän kehitys koko Suomessa 2013-2015

Työnvälitystoim inta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut

92 %

88 %

86 %

90 %

91 %

95 %

Otos yli 5 300:sta konsultointipalveluja ja työllistämistoimintaa

harjoittavasta yrityksestä


Otoksen maakuntakohtainen jakauma vastaa hyvin todellista jakaumaa

30

0,4 %(0,4 %)

0,5 %(0,5 %)

1,2 %(1,1 %)

1,2 %(1,3 %)

1,2 %(1,3 %)

1,3 %(1,3 %)

1,3 %(1,2 %)

1,4 %(1,5 %)

1,5 %(2,1 %)

1,6 %(2,1 %)

2,2 %(2,3 %)

2,4 %(2,7 %)

2,5 %(2,2 %)

3,1 %(3,4 %)

2,7 %(0,0 %)

3,5 %(3,8 %)

6,7 %(7,7 %)

7,3 %(7,5 %)

57,9 %(57,5 %)

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Maakuntien osuudet otoksessa olevista yrityksistä (N = 5 368), suluissa maakunnan todellinen osuus koko maan toimipaikoista Tilastokeskuksen mukaan


Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien otosyritysten perustietoja

31

Satunnaisotannan yrityksistä enemmistö on osakeyhtiöitä (75 %) ja perustettu erityisesti vuoden 2004 jälkeen. Myös yksityisiä elinkeinon-harjoittajia on melko paljon (19 %). Loppu 6 % edustaa muita yritysmuotoja.

Perustamisvuosien jakauma on esitetty oheisessa kuvassa. Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavia yrityksiä on perustettu 2000-luvun jälki-puoliskolla. Finanssikriisin jälkeen yritysten perustamisia on tapahtunut vähemmän, mutta yhä 1990-lukua enemmän. Seuraavalla sivulla on esitetty keskimääräinen perustamisajankohta maakunnittain.

158296

567 566697

1788

1296

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1 800

2 000

Ennen 1985

1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010 jälkeen

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten perustamisajankohta

(N = 5 368)


Otosyritysten keskimääräinen perustamisvuosi maakunnittain

32

1998

20012001 2002

2002 2002 2002 2002 2002 2003 20032003 2003 2003 2003

2004 2004 2004

Keskimääräinen konsultointia tai työllistämistoimintaa harjoittavan yrityksen perustamisvuosi maakunnittain


Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten kokoluokka

33

83%

5%

5%

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten henkilöstön

lukumäärä (N = 5 368)

1-4 5-9 10-1920-49 50-99 Vähintään 100Ei tiedossa

3798

411 352 221 225 94267

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihtoluokat,

miljoonaa euroa (N = 5 368)

Enemmistö otannan yrityksistä edustaa pieniä yrityksiä. 83 %:ssa yrityksistä työskentelee 1-4 henkilöä. Tämä näkyy myös yritysten kokoluokassa; enemmistöllä liikevaihto on alle 200 000 euroa.


Yrityskanta henkilöstöluokkien mukaan esitettynä maakunnittain

34

1716

5163

53 57 58 60 71 71 98 119 105 142 163 297 388 2565

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Osu

us y

ritys

kann

asta

(ot

os)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet henkilöstöluokan mukaan (tapaukset, joissa henkilöstöluokka tiedossa)

1-4 hlöä 5-9 hlöä 10-19 hlöä 20-49 hlöä 50-99 hlöä Vähintään 100 hlöä

Yrityskannassa on jonkin verran maakunnittaista vaihtelua. Esimerkiksi Kainuussa on suhteessa enemmän henkilöstöltään suurempia yrityksiä. Tähän vaikuttaa kuitenkin toimipaikkojen pieni määrä kokonaisuudessaan. Sinisessä palkissa on esitetty 1-4 henkilöä työllistävien yritysten absoluuttinen lukumäärä.


Yrityskanta henkilöstöluokkien mukaan esitettynä maakunnittain

35

1 1 1 2 1 1 3 25

15

43

1 1 3 1 1 2 33

30

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet henkilöstöluokan mukaan (tapaukset, joissa henkilöstöluokka tiedossa)

50-99 hlöä Vähintään 100 hlöä

Seuraavassa kuvassa on edelliseen sivuun liittyen esitetty vain niiden yritysten määrä ja osuus maakunnan yrityskannasta (otoksessa), jotka työllistävät vähintään 50 henkilöä. Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa, Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa otokseen ei lukeutunut yhtäkään tällaista yritystä.

2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 2 %2 %

2 %

4 %

1 %3 %

3 %3 %


Yrityskanta liikevaihtoluokan mukaan esitettynä maakunnittain

36

13 1949 54

4457 56 59 64

61 85 105 97129 142 259 321 2148

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Osu

us y

ritys

kann

asta

(ot

os)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet liikevaihtoluokan mukaan, miljoonaa euroa (tapaukset, joissa liikevaihtoluokka tiedossa)

0-0.2 0.2-0.4 0.4-1 1-2 2-10 Yli 10

Yrityskannassa on jonkin verran maakunnittaista vaihtelua myös yritysten jakaumaa liikevaihtoluokkien mukaan tarkastelemalla. Sinisessä palkissa on esitetty 1-4 henkilöä työllistävien yritysten absoluuttinen lukumäärä.


Seuraavassa kuvassa on edelliseen sivuun liittyen esitetty vain niiden yritysten määrä ja osuus maakunnan yrityskannasta (otoksessa), joiden liikevaihto on vähintään 2 miljoonaa euroa. Kainuussa otokseen ei lukeutunut yhtäkään tällaista yritystä.

Yrityskanta liikevaihtoluokan mukaan esitettynä maakunnittain

37

1 1 1 1 2 2 6 2 6 7 5 11 3 513 23

146

1 3 1 2

84

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten määrä ja osuudet liikevaihtoluokan mukaan, miljoonaa euroa (tapaukset, joissa liikevaihtoluokka tiedossa)

2-10 Yli 10

11

10 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 8 % 4 % 7 % 6 % 4 % 9 % 2 % 5 % 4 % 5 %

8 %


7% 3%

7%6%

12%11%

9%11%

19%

13%

31%

33%

15%24%

ELY-keskusten hyödyntämät yritykset (otos, N = 160)

Kaikki yritykset (otos, N = 5 368)

Eri ajankohtina perustettujen yritysten osuus; ELY-keskusten hyödyntämät vs.

toimiala yleisesti

Ennen 1985 1985-1989 1990-1994 1995-1999

2000-2004 2005-2009 2010 alkaen

Yritysten perustamisajankohdat

38

11 11

19

15

30

50

24

0

10

20

30

40

50

60

ELY-keskusten hyödyntämien yritysten perustamisajankohdat (otos, N = 160)

”Uudet” yritykset65 %

”Perinteiset” yritykset 26 %

”Uudet” yritykset70 %

”Perinteiset” yritykset 20 %


52%

83%

16%

5%

10%

3%

7%

3%5%8% 5%

ELY-keskusten hyödyntämät yritykset (N = 100)

Kaikki yritykset (otanta) (N = 5 368)

Konsultointia ja työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten henkilöstön lukumäärä;

ELY-keskusten hyödyntämät vs. toimiala yleisesti

1-4 5-9 10-19 20-49 50-99 Vähintään 100 Ei tiedossa

Yritysten henkilöstömäärä

39

52%

16%

10%

7%

5%8%

ELY-keskusten hyödyntämien konsultointipalveluja tarjoavien yritysten

henkilöstön lukumäärä (N = 100)

1-4 5-9 10-19

20-49 50-99 Vähintään 100

Ei tiedossa

Pieniäyrityksiä (alle 50 hlöä)93 %

Pieniäyrityksiä (alle 50 hlöä)85 %


Palveluntuottajien pääviestitKeskustelutilaisuuden satoa


Kiinnostusta kasvupalvelujen tarjoamiseen esiintyy

41

Markkinavuoropuhelussa kuullut toimijat olivat lähtökohtaisesti kiinnostuneita tarjoamaan kasvupalveluita - joko nykyisen kaltaisia palveluita tai kehittämään uudenlaisia palveluita.

Palveluntuottajat olivat usein huolissaan siitä, mitä heidän nykyisin toteuttamille palveluilleen tapahtuu tulevaisuudessa. Tämä heijastuu ajoittain näkemysten varovaisuudessa.

Kuten oheisesta kuvasta huomataan, muutamat palveluntuottajista olivat selkeästi maakunnallisia vuoropuhelun kansallisesta luonteesta huolimatta.

§ Keskiarvo asteikolla 1-5, vastauksia yht. 144

4,38

4,46

3,94

4,21

4,40

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen yrityksemme

nykyisillä maantieteellisillä alueilla

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen yrityksemme

nykyisillätoimialoilla

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen muissa

maakunnissa

Kiinnostus nykyisten kaltaisten palvelujen vahvistamiseen uusilla

toimialoilla

Kiinnostus uusien palveluiden tarjoamiseen


Millaisiin tarpeisiin kasvu-palveluilla tulisi hakea ratkaisuja?

42

Osa palvelutarjoajista näkee tarpeen ja mahdollisuuden laajamittaisiin tulosperusteisiin palvelukokonaisuuksiin kattaen kaikki erilaiset tarpeet. Voidaan siis ajatella, että markkinavuoropuhelu on herättänyt palveluntuottajia tämän tyyppiseen ajatteluun. Muutoin keskustelu liikkui usein yksittäisissä palveluissa tai teemoissa, joita eri teemojen kokonaisuuksien sisällä tulisi huomioida.

Useat palveluntuottajista näkevät toimialakohtaisen erikoistumisen tärkeäksi (kuten nyt on toteutettu esim. työnvälityksen kärkihankkeen mukaisissa piloteissa). Vastaavasti tällaista toimialakohtaista erikoistumista ei ole laajemmissa Welfare-to-Work / Employability Service -konsepteissa.

Useat kiinnittävät huomiota asiakastyytyväisyyden ja asiakaspalautteen seurantaan segmentistä riippumatta.

Keskusteluissa otettiin usein kantaa yleisesti kasvupalvelujen toteuttamisen periaatteisiin. Tärkeiksi nähtiin esimerkiksi:

1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN

YRITYKSILLE JA TYÖHAKIJOILLE TYÖN LÖYTÄMINEN

3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA

TYÖNHAKUTAITOJENKEHITTÄMINEN

4. YRITTÄJIKSI AIKOIVIEN JA YRITYSTEN

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Esim. FEC / Rekrykoulutukset

Esim. työnhakuvalmennuksetMuut valmentavat palvelut

Liiketoimintasuunnittelu, keksintö- ja IPR-asiat, kansainvälistymisosaaminen jne.

Pilottihankkeet

- Tiedon avaaminen ja rajapinnat järjestelmien välillä- Sääntelyn ja tuotteistamisen purkaminen- Pienten yritysten ja muiden toimijoiden

mahdollisuuksien varmistaminen palvelutuotantoon osallistumiseksi.


1. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN YRITYKSILLE JA TYÖN LÖYTÄMINEN TYÖHAKIJOILLE

43

Palveluntuottajien näkökulmasta keskeiset kasvupalveluissa ratkaistavat tarpeet tässä kategoriassa ovat:

1. Työnvälitys, ennakoiva matching kaikista keskeisin palvelu. Sisältäen palveluntuottajille riittävät valtuudet ohjata henkilö työhön, koulutukseen ja ml. aktiivisen työnvälityksen keinot.

2. Osaamisperustaisuus ja osaamisen tunnistaminen osana näitä palveluita

Muita keskustelussa esiintyneitä palveluita / tarpeita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat: - Työnvälityspalvelu myös pitkäaikaistyöttömille- Rekrytointivalmennus yrityksille - Yritysten oikean tarpeen tunnistaminen - Yritysten välinen vertaistoiminen ja kasvuhakuisten

yritysten tunnistaminen osana työnvälityspalveluita- FEC-koulutukset muillekin kuin yrityksille ja

kilpailutusten kehittäminen helpommiksi pienille yrityksille

- Toimialakohtainen kokonaishankinta- Haastattelut työnhakijoille ja työnhakijoiden profilointi- Maahanmuuttajien käytännön työnvälitystoiminta

osana em. palveluita- Työvoimapoliittisten toimenpiteiden joustava ja nopea

hyödyntäminen ml. työkokeilujen, -harjoittelujen ja palkkatuen kytkeminen palveluntarjoajille

- Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus- Yritysten osaamistarpeiden kartoittaminen- Riittävät kannustimet myös yrityksille.


2. TYÖNHAKIJOIDEN LYHYTKESTOINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

44

Muita tarpeita tai palveluita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat:- Työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta osana palvelu-

kokonaisuuksia ja täysin henkilökohtainen räätälöinti- Lupakortit ja muut vastaavat (erikseen hankittuna tai

kouluttajan vastuulla) - Yrityslähtöinen osaamisen päivittäminen ja osaamisen

tunnistaminen- Virtuaaliset koulutusmahdollisuudet- Toimialaerikoistunut osaamisen kehittäminen. Perusteluina

erityisesti tehokkaampi vastaaminen työvoimapulaan ja markkinointiin.

- Kansainvälistymiseen ja markkinointiin ja myyntiin keskittyvät ohjelmat mm. palveluseteleitä hyödyntäen. Tekesille tulisi jättää tuotekehitys- ja IPR-asiat

- Maahanmuuttajien integroitumisen varmistaminen lyhyen koulutuksen kautta (mm. lyhyet täsmäkielikoulutukset)

- Keskeisenä menetelmänä ja näkökulmana kaikessa osaamisen kehittämisessä kontaktien luonti ja vertaistuki.

Lyhytkestoisen osaamisen kehittämisessä palveluntuottajien mielestä keskeisiä näkökulmia olivat:

1. Rekrytointikoulutuksen ja osaamisen koulutuksen mallit edelleen tai rekrytointikoulutuksen kehittäminen FEC-koulutuksen suuntaan. FEC-koulutus nähdään toisena toimivana mallina, joka tulisi kytkeä hankittaviin kokonaisuuksiin.

2. Osaamisen kehittämisessä erityisesti tulosten ja vaikutusten huomiointi

3. Rekrytointi- ja palkkausosaamisen lisääminen yrityksissä yritysten yhteistyössä, jotta yritysten olisi myös helpompi työllistää

Keskeisenä läpileikkaavana näkökulmana oli nykyisen lyhytkestoisen koulutuksen hankinnan joustavoittaminen ja nopeuttaminen.


3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA TYÖNHAKUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

45

Muita tarpeita tai palveluita, joihin palveluntuottajilla voisi olla annettavaa olivat:- Kotoutumista tukevien palvelujen kytkeminen

erityispalveluina osaksi hankintakokonaisuuksia- Alaistaidot- Prosessimainen henkilökohtainen valmennus ja

ryhmämuotoinen toiminta- Yksilövalmennus ja uravalmennusryhmissä- Ammatinharjoittajien valmennukset (Ahvo -konsepti)

yksityisten toimijoiden toteuttaman henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet yrittämisestä osa-aikaisesti ja / tai osuuskuntien jäseninä lyhyistä työsuhteista

- Ammatillisten taitojen mukaan ottaminen kasvupalveluiden osaamisen kehittämisessä on tärkeää

- Yrittäjämäisen / omatoimisen asenteen vahvistaminen työnhakijoilla

- Työnhaun valmennuspalvelut(jatkuu seuraavalla sivulla)

Työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien ja työnhakutaitojen kehittämisessä keskeisiä näkökulmia ovat:

1. Työnhakuvalmennus (myös yksityisille palveluntarjoajille, ei vain isoille koulutusorganisaatioille)

2. Asenteisiin liittyvä koulutus, valmennus ja ohjaus osana hankintoja ja palveluita

3. Uravalmennus, ammatinvalinnanohjaukseen ja myös tarpeellisena (alanvaihtajat, kuolevat alat, vajaakuntoiset). Urasuunnittelun paineet ja ammatinvalinta korostuvat tulevaisuudessa, vaikka olisi akateeminen tutkinto.


3. TYÖNHAKIJOIDEN TYÖMARKKINAVALMIUKSIEN JA TYÖNHAKUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

46

- Tuen yksilöllisyys ja keskittyminen erityisesti henkilön työn haun tukemiseen (CV, haastattelusparraus jne.)

- Työssä ja toiminnassa tapahtuva osaamisen arviointi ja osaamisen kartoitus

- Oppisopimus -tyyppinen koulutus- Digitaaliset valmennusmenetelmät- Ammatinvaihtajat- Sivutoimisen yrittäjyyden valmennus ja koulutus tai

näiden kohderyhmien valmennus kohti yrittäjyyttä - Yhteistyö sote-palvelujen kanssa.


4. YRITTÄJIKSI AIKOVIEN JA YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

47

Markkinavuoropuhelussa esiintyi hyvin erilaisia näkökulmia siihen, millaisia tarpeita tulisi kasvupalvelujen osalta ratkaista. Näitä esitettyjä tarpeita on kuvattu ohessa suhteessa yrityksen elinkaareen.

Yritystoiminnan käynnistäminen- Yrittäjien tai alkavien yrittäjien mentorointiin liittyvät

palvelut- Yrittäjyysvalmennus yrittäjäksi ryhtyville- Yritysten kannattavuuslaskenta ja yrittäjyyden

kustannukset + laskentaosaaminen- Yrittäjyyden kokeileminen joustavasti yrittäjyyden

aloitusmallina- Liiketoimintasuunnitelman konsultointi- Yksityisten yritysten perustajien mätsäys muihin

yrittäjiin- Osuuskuntatoiminnan kehittäminen ja yrittäjien

saattaminen tätä kautta yhteen- Aloittavan yrittäjän kokonaispalvelun hankinta.

Yritysten toiminnan aikaiset palvelut- Investointiselvitykset (pre- ja feasibility studyt) - Pienten pk-yritysten verkostoitumisen edistäminen - Tuotteistaminen ja kansainvälistäminen ja vienti

osana erityisesti pienten yritysten valmennuspalveluita

- Kasvun keinoihin keskittyvät lyhyet valmennukset liittyen erityisesti myyntiin

- Kaikissa valmennuksissa myynnin näkökulma mukana

- Yritysten toimintaedellytyksiä ylläpitävät palvelut erityisesti Työssäoppimisen arviointi ja työssäoppimisen lisääminen

- Rahoitukseen liittyvät palvelut- Yritysten byrokratian hoitaminen- IPR-osaaminen ja tuotekehitys- Digitalisaatiostrategiat ja vastaavat (nyt jo osin

Tekesistä)- Yritysten kehittämispalveluissa havaittavien

tarpeiden hyödyntäminen myös työnvälityksessä ànämä tiedot tuottajille.


4. YRITTÄJIKSI AIKOVIEN JA YRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

48

Yritysten omistajanvaihdos/yritystoiminnan päättäminen- Sukupolven-tai omistajanvaihdokset - Lopettavan yrittäjän neuvonta- Sarjayrittäjyyden edistäminen- Yritysten tervehdyttämispalvelut- Ennakointi ja ”ravistelu” kasvuhaluisille yrityksille- Mestari-kisälli –palvelu.


Muita palveluntuottajien esiin nostamia näkökulmia

49

Keskustelutilaisuuksissa puhuttiin myös muista teemoista. Joissakin näkemyksissä esitettiin, että palveluntuottajille tulisi tarjota jonkinlainen mahdollisuus hyödyntää palkkatukea osana palvelukokonaisuuksia. Vastaavan tyyppinen järjestelmä on käytössä ilmeisesti vain Australiassa.

Paljon kommentteja liittyy tietosuojakysymysten ratkaisemiseen ja niistä huolehtimiseen. Palvelun-tuottajat huomauttavatkin, että idea kasvupalveluista laajoina kokonaisulkoistuksina saattaisi edellyttää merkittäviä muutoksia nykyisiin tietosuojakäytäntöihin.

Työllisyys- ja elinkeinotilanteen ennakoinnin tulisi monien kommenttien mukaan sisältyä palvelukokonaisuuksiin ja ennakoivaa otetta tulisi korostaa erityisesti järjestäjän toimesta.

Järjestäjä ja tuottajamalliin siirtyminen edellyttäisi erilaisia testi- ja kokeiluympäristöjä ja näiden sallimista ja kehittämistä.

Hankinnoissa tulisi huomioida nykyistä pidemmälle luotaavaa osaamisen tunnistamista ja mahdollisuuksien luontia työnhakijoille.

Keskittyminen erityisesti oikeasti töitä hakeviin asiakkaisiin nousi muutamissa kommenteista. Tämä korostuu erityisesti sellaisilla palveluntuottajilla, joiden toiminta keskittyy puhtaasti työnvälityspalveluun.

Usein toistuvana kommenttina todettiin, että työnvälityksen tulosperusteisessa toiminnassa nykyinen hinnoittelu ollut suhteellisen pieni ja tätä tulisi kasvattaa, jotta toiminta kehittyisi tai olisi kannattavaa.

Vuoropuheluihin osallistui jonkin verran myös seudullisia kehittämisyhtiöitä, jotka näkivät oman roolinsa joko palvelun tuottajina tai kumppaneina yritysten ohjaamisessa palvelupolulla eteenpäin.


Miten kasvupalveluita tulisi ostaa?

50

Vuoropuhelutilaisuuksissa käytiin keskustelua siitä, miten tulevia kasvupalveluita tulisi hankkia. Näkökulmina olivat sekä hankinnan kohdemäärittely sekä toimittajien määrät ja hankintamallit. Keskeiset keskustelukysymykset olivat:

A. Missä palveluissa tulisi korostaa asiakkaan valinnanvapautta ja miten?

B. Millaisia näkemyksiä teillä on palveluntuottajien määrästä eri tarpeiden ratkaisemisessa?

C. Missä palveluissa voidaan maksaa tuloksesta tai vaikuttavuudesta ja kuinka suuri osuus?

D. Millaisia ajatuksia teillä olisi sopimusten pituudesta?

Seuraavassa on esitetty ensin markkinavuoropuhelussa keskustellut vaihtoehdot hankintojen määrittelystä, tavoista ja toimittajien määrästä.

Seuraavaksi kuvataan tiivistetysti kuhunkin teemaan liittyvä keskustelu. Vuoropuhelun taustalla käytetyt nelikentät siitä, millaisia eri tapoja kasvupalvelujen hankintaan voisi olla, ovat tämän raportin liitteenä.


A. Missä palveluissa tulisi korostaa asiakkaan valinnanvapautta ja miten?

51

Hyvin useat kuulluista palveluntuottajista korostivat asiakkaiden valinnanvapautta tärkeänä periaatteena. Seuraavassa on esitelty sitä, miten näkemykset erosivat eri tyyppisten palvelujen kohdalla.

Työllisyyspalvelut: - Ylipäätään rekrytointipalvelut, työnvälitys ja

koulutuspalvelut - Valinnanvapaus nähdään myös riskinä silloin, jos

asiakkaat eivät ohjaudu. Valinnanvapaus nähdään toimivan paremmin konsultoinnissa tai yrityspalveluissa

- Pitkäaikaistyöttömien työnhakuvalmennuksessa (mutta suoriteperusteisesti)

- Palvelutuottajien akkreditointi- Vuokra- ja suorahakuyritykset erikoistuneet eri aloihin.

Yrityspalveluissa suuri valinnanvapaus palveluseteleillä –yrityspalveluissa tarvitaan hyvin konkreettista konsultointia palvelusetelimallilla.

Keskusteluissa nähtiin tärkeäksi, että valinnanvapautta myös tuottajalla: Eli mahdollisuus palauttaa asiakas.

Valinnanvapauden haasteena on sekä työllisyys että yrityspalveluissa se, että asiakas ei tiedä mitä haluaa, jolloin tämä tarkoittaa erilaisten ratkaisujen selvittämistä osana palveluita.


B. Millaisia näkemyksiä teillä on palveluntuottajien määrästä eri tarpeiden ratkaisemisessa?

52

Vuoropuhelutilaisuuksissa esiintyi erilaisia näkemyksiä siitä, mikä olisi soveltuva maksimimäärä palveluntuottajia. Keskeiset viestit on tiivistetty seuraavassa. Työllisyyspalvelut:• Maksimimäärä (tieto asiakkaista aina kaikilla

palveluntarjoajilla)• Alussa pitäisi olla paljon, jotta saadaan tietoa eri

tyyppisten palvelun tuottajien toiminnasta ja palvelujen tuottajat kehittyvät

• 3-7 – maakunnallisuus palvelutarjoajissa.

Yrityspalveluissa laajalla palvelusetelimallilla nähdään olevan paras mahdollisuus toteuttaa tilaisuudessa kuvattuja kasvupalveluja.

Useista kommenteista on nähtävissä, että puitesopimus/operaattorimalli voisi olla toimiva kompromissi.

Muita keskustelussa esiintyneitä näkökulmia olivat:• Asiantuntijoiden akkreditointi tietyillä

valintakriteereillä: ei liian tiukat kriteerit, jotta mukaan pääsee asiantuntijoita pienemmälläkin kokemuksella

• Osaaminen ja laatu kriteerinä kaikista keskeisin• Muutamat palveluntuottajista arvioivat, että

kokonaisulkoistus on tuskin halvempaa kuin julkinen• Suuret toimijat voisivat hoitaa massoja ja pienet

erikoistua• Iso-Britannian mallia vastaavissa lähestymistavoissa

pitäisi huomioida, että operaattoreilla pitää olla tulosvastuu myös sen alaisista alihankkijoista, jotta ei synny hyvä veli –tyyppisiä verkostoja

• Monituottajamalleissa asiakasmäärien ja -tarpeiden ennakointi on tarpeen, jotta palveluja voidaan toteuttaa

• Puitesopimusmallit: 2-5 isompaa alan toimijaa koordinoi kokonaisuutta, mutta muitakin kriteerit täyttäviä palvelun tuottajilla pitää olla mahdollisuus tulla osaksi järjestelmää.


C. Palveluntuottajien näkemyksiä siihen, missä palveluissa voidaan maksaa tuloksesta tai vaikuttavuudesta

53

Osa näkee, että tuloksista maksaminen tulisi sisältyä kaikkiin palveluihin. Osa näkee, että vain rekrytointi- ja työnhakupalveluissa voi tulla kysymykseen tulosperusteisuus. Havainnot kertovat siitä, että palveluntuottajat eivät vielä ole kypsiä tulosperusteisuudelle.

Palvelutuottajien mielestä tulokset on määriteltävä järkevästi siten, että niiden kustantaminen on mahdollista:

• Pidemmän tähtäimen vaikuttavuus työllisyyspalveluissa mahdollinen muutamien mielestä

• Esim. työnhakijoiden uraohjaus on pidempi prosessi, jossa vaikea määritellä tarkkaa tulosta

• Työnhaussa työllistymistulos tulos voi olla ok. Psykologin palveluissa ei.

• Tulos voi olla kielitaito maahanmuuttajilla, työnhakusuunnitelman teko tai toimintakyvyn paraneminen

• Työmarkkinavalmiuksien kehittämisessä ei kaikkien mielestä pitäisi olla tulospalkkiota.

Hinnoitteluperusteiden erottelua asiakkaiden tilanteiden mukaan korostettiin useissa puheenvuoroissa, esim.:• Voisiko olla skaala eri osaamisalueittain? Ei voi olla vain

yhtä hintaa?• Vahvemmat eriytetyt hinnoitteluperusteet• Vajaakuntoisten kohdalla tulisi olla muita tuloksia kuin

työllistymistulos• Eri maksuperusteet eli hinnoitteluryhmät

pitkäaikaistyöttömille kuin muille.

Yrityspalveluissa tulosperusteisuutta nähdään harvoin mahdolliseksi, ainakaan silloin, jos kyse on lyhytkestoisista palvelusetelitoimeksiannoista.

Yrityspalveluissa voisi palveluntuottajien mielestä toimia bonusjärjestelmä, joka olisi sidottu asiakaspalautteeseen. Muutamissa puheenvuoroissa myös ehdotettiin, että voitaisiin laskea yrityspalvelujen pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Suoriteperusteisuus nähtiin keskeiseksi seuraavissa palveluissa: koulutus ja osaamisen kartoitus. Tämä kuvastaa edelleen palveluntuottajien tapaa ajatella palvelua.


D. Palveluntuottajien näkemykset sopimusten pituudesta

54

Markkinavuoropuhelussa kuultujen palveluntuottajien keskeinen viesti on, että sopimusten tulisi tulevassa tilanteessa nykyistä pidempiä, luoden jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Työllisyyspalvelut

• Investointien kannattavuuden takaaminen (ilmeisesti volyymeillä)

• Vähintään 3 vuotta. Joissain vastauksissa myös 2-3 vuotta.

• 2+2+2 vuotta (uusien mukaan ottamisella ja huonosti menestyneiden pois tiputtamisella); tai 3+3.

Yrityspalvelut:• Jatkuva hankintamalli, jossa akkreditointi ja

tuloskontrolli• Tuloskontrollin toinen vaihtoehto: Huonoa

palautetta saaneet pois seuraavalla kierroksella, 2 uutta tilalle.


Kansainväliset kokemukset


Millaisia kansainvälisiä toimijoita kuultiin?

56

Kansainvälisesti kasvupalveluita muistuttavia palveluita ostetaan usein laajoina ohjelmina. Markkinavuoropuhelussa kuultiin kahta kansainvälistä, eri maissa ja erilaisissa ohjelmissa toimivaa toteuttajaa.

Haastatteluun osallistuivat • Ingeus (www.ingeus.com)• Maximus (www.maximus.com)

Heidän näkemyksensä perustuvat usein erilaisiin malleihin ostaa työllistymistä tukevia palveluita kokonaisvaltaisesti ja tulosperusteisesti. Keskeiset päämarkkinat ovat Australiassa ja Isossa-Britanniassa, mutta myös muissa maissa. Ingeuksella oli kokemusta myös Ruotsin markkinoilla toimimisesta, josta he vetäytyivät.

Iso-Britanniassa ostetaan kullekin työssäkäyntialueelle 2 konsortiota tarjoamaan palveluita yli vuoden työttömänä olleille asiakkaille.

Laajoissa konsortiossa on pääurakoitsija sekä useita alihankkijoita. Tästä käytetään nimitystä päähankkijamalli. Alihankintaketjujen laatua varmistetaan erikseen omalla standardilla ja toiminnan auditoinnilla. Lisätietoa:• Iso-Britannian Työ- ja eläkeasioiden osaston

työohjelma: https://www.gov.uk/government/collections/work-programme-statistics--2

• Kuvaus Iso-Britannian pääoperaattorimallista: http://owalgroup.com/tyollisyys-ja-hyvinvointipalvelun-hankinta-laajana-kokonaisuutena/

• Merlin Standard - konsortioiden laadunhallinnan malli: www.merlin-standard.co.uk

Australiassa hankitaan kilpailevia konsortioita eri työmarkkina-alueille toteuttamaan koko julkisen yritys-ja työllisyyspalvelujen sekä yksittäisten ohjelmien kenttää. Palveluissa maksetaan pääasiassa tuloksista, ei suoritteista. Tuloksellisuustietoa raportoidaan regressiomalliin pohjautuvalla tähtiluokituksella.


Kansainvälisten toimijoiden huomioita

57

Seuraavassa on kuvattu heidän avainviestejään asioista, joita kannattaa tai ei kannata tehdä, kun kehitetään markkinoita.

Muita ydinviestejä ovat:

• Suomessa ei ole samanlaisia työllistämispalveluita tarjoavia yrityksiä kuin suuret monialaiset työllistämis- ja elinvoimapalveluita tarjoavat yritykset ovat. Nämä yritykset tarjoavat palveluita ensisijaisesti työnvälityksen ja työllistämisen edistämiseksi laaja-alaisesti. Palveluissa yhdistyvät työnhakijoiden työnvälitys, mutta myös erilaiset muut palvelut.

• Kansainvälisesti on vaikea löytää yrityksiä, joissa yhdistyisivät yrityspalvelut (yritysten konsultointi) ja työnvälityspalvelut. Joissakin ohjelmissa näitä on yksittäisinä vaihtoehtoina.

• Aktiivisen pilotointikulttuurin myötä osa kotimaisista palvelutarjoajista on laajentamassa omaa otettaan tulosperusteiseen työnvälitykseen ja laajempiin palvelukokonaisuuksiin

Hajautettu palvelujen hankinta edellyttää kansainvälisten toimijoiden mielestä:• Keskitettyä suorituskyvyn mittaamista yhteisillä

mittareilla (sekä yhteistä tietojärjestelmää)• Kansallista keskitettyä työpaikka- ja

osaamisrekisteriä työssäkäyntialueiden ja työntekijöiden liikkuvuuden varmistamiseksi

• Palvelujen laadun minimistandardeja, ja riittävän ennustettavaa budjetointia

• Systemaattista hyvien käytäntöjen keräämistä ja poliittista sitoutumista jatkuvaan kehittämiseen


Oppeja ostamisen kehittämiseen

58

Kansainvälisten toimijoiden mielestä hyvä ja tehokas hankinta edellyttää seuraavien oppien huomioimista:

• Ei kannata kiirehtiä, vaan pyrkiä inkrementaaliseen muutokseen, jossa opitaan ja sovelletaan paikallisia oppeja hyviin käytäntöihin (palkkioiden määrä, aloitusmaksut vs. tulosmaksut vs. vaikuttavuus)

• Ei saa tuotteistaa tai määrittää liian tarkasti, muuten päädytään aina minimiin. Prosessin määrittäminen vaikuttaa palveluntuottajien kykyyn innovoida.

• Ei saa painottaa hintaa laadun kustannuksella, sillä tästä seuraa ei-toivottua palveluntuottajien käyttäytymistä

• Ei saa sekoittaa asiakkaiden valinnan vapautta ja kilpailua. Erityisesti työllisyyttä edistävissä palveluissa on riskinä, että rahoitus jakaantuu liian ohuesti eikä kunnollisia markkinoita tai palveluntuotantoa synny.

Kansainvälisten toimijoiden mielestä keskeisiä oppeja muiden maiden kokemuksista on ollut

1. Palveluiden selkeiden ja mitattavien tavoitteiden määrittely

2. Kaikkien sosiaalipartnereiden osallistaminen3. Pitkien sopimusten ja suurien asiakasmäärien

painottaminen alussa vahvistaakseen palveluntuottajien kiinnostusta investointeihin

4. Siirtää riskiä palveluntuottajille myöhemmin5. Keskittyä tulospalkkiossa työssä pysymisestä

maksamiseen työsopimusten asemasta6. Varmistaa eri palveluntuottajien välinen riittävä

kilpailu7. Seurata aikaisempaa suorituskykyä8. Palkata osaavaa henkilöä kirjoittamaan ja

hallinnoimaan sopimuksia9. Kannustaa joustavaan palvelusuunnitteluun10.Varmistaa koko järjestelmän selkeät avainmittarit11.Varmistaa riippumaton auditointi ja julkaista

vertailtavaa dataa


Tulevaisuuden huomioitavat trendit

59

Kansainvälisten toimijoiden näkökulmasta työllisyyspalvelujen tarjoamisen tulevaisuuteen liittyy:• Nykyistä dynaamisemmat tavat

henkilöiden profilointiin (esim. tekoälyä hyödyntäen)

• Nykyistä monipuolisempia alihankintaketjuja, joissa on eri tyyppisiä palveluja ja osaamista eri tyyppisille toimijoille

• Tietojärjestelmien rajapintojen kehittämistä julkisen ja yksityisen välillä mukaan lukien kaikki yksityiset toimijat

• E-palvelujen, sosiaalisen median ja avatarien käyttöjä

• Asiakasymmärryksen lisäämistä kaikissa palvelujen suunnittelun ja kehityksen vaiheissa

Kansainväliset toimijat ovat sitä mieltä, että tulevaisuus vastaavien tyyppisten laajojen hyvinvointi- ja kasvupalvelujen hankinnassa siirtyy kohti vaikuttavuuden hankintaa eli käytännössä työssä pysymisestä maksamista. Tämä näkyy vahvasti suurempien kansainvälisten toimijoiden ydinprosesseissa.


Liite: Markkinavuoropuhelussa käytetyt nelikentät


HANKINTATAPAHANKINNAN KOHDEMÄÄRITTELY

61

Kaikki asiakkaatValitut segmentit

Kaik

ki t

arpe

etVa

litut

tar

peet

“Kokonais-ulkoistus”

“Osittaisulkoistus”“Yksittäisten

palvelujen osto”

“Valittujen asiakassegmenttien

ulkoistus”

• Kokonaisulkoistus: ”Ulkoistettu TE-toimisto” (kaikki palvelut ja asiakkaat)

• Osittaisulkoistus: Tietyt palvelukokonaisuudet/kategoriat on ulkoistettu kokonaisuudessaan

• Asiakassegmenttien ulkoistus: Kokonaisulkoistus tiettyjen asiakassegmenttien osalta

• Yksittäisten palvelujen osto: Ostetaan erikseen eri asiakasryhmien tarpeisiin valittuja palveluita


TOIMITTAJIEN MÄÄRÄ JA HANKINTAMALLIT

62

Yksi toimittajaMonta toimittajaa

Palv

eluk

okon

aisu

usEr

illise

t pa

lvel

uost

ot

Kokonaisulkoistus yhdelle toimijalle

Yksi toimittaja per palvelukokonaisuus

Monitoimittaja-sopimukset

Toimittajaverkostoasiakkaiden käytössä(valinnan vapaus)

Toimittajien määrä ja operointimalli- Yksi toimittaja vs. monta toimittajaa- Operaattori vs. kokonaistoimittaja- Palvelusetelimalli (monta toimittajaa ja

valinnan vapaus)- Yksi toimittaja per palvelu/palvelukokonaisuus- Toimittajaverkosto (esim. toimialapohjainen)

Maksumekanismi- Resurssipohjainen- Suoritepohjainen- Tulos- /vaikutuspohjainen- Hybridi

MALO/EVYT LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI 30.9.2017

2 (65)

Maakuntapalvelut vuonna 2020 Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 30.9.2017

JOHDANTO 5

1. PALVELUKOKONAISUUDEN NIMI 7

2. PALVELUKOKONAISUUTEEN KUULUVAT PROSESSIT 9

2.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 9 2.2. MAATILOJEN RAHOITUS 11 2.3. MAATALOUSLOMITUS 11 2.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 22 2.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 22 2.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 14 2.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 15 2.4.4. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ETELÄ‐SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOSSA 17 2.5. TERVEYDENSUOJELU 17 2.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 19 2.7. ALKOHOLIVALVONTA 20 2.8. YHTEENVETO 20 3. MUUTOSTARPEET ASIAKAS‐, YRITYS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMASTA 22

3.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 22 3.2. MAATILOJEN RAHOITUS 22 3.3. MAATALOUSLOMITUS 23 3.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 23 3.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 23 3.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 24 3.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 24 3.5. TERVEYDENSUOJELU 26 3.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 26 3.7. ALKOHOLIVALVONTA 26 3.8. YHTEENVETO 27 4. MAHDOLLISUUDET, ESTEET JA TOIMENPITEET MUUTOSTEN TOTEUTTAMISELLE 28

4.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 28 4.2. MAATILOJEN RAHOITUS 28 4.3. MAATALOUSLOMITUS 29 4.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 29 4.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 29 4.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 30 4.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 30 4.5. TERVEYDENSUOJELU 31 4.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 31

3 (65)

4.7. ALKOHOLIVALVONTA 31 4.8. YHTEENVETO 32 5. PROSESSIN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 33

5.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 33 5.2. MAATILOJEN RAHOITUS 33 5.3. MAATALOUSLOMITUS 34 5.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 34 5.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 34 5.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 34 5.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 35 5.5. TERVEYDENSUOJELU 35 5.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 35 5.7. ALKOHOLIVALVONTA 36 5.8. YHTEENVETO 36 6. ALUSTAVA PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU; TULOSTAVOITTEET, PALVELUIDEN JA SUORITTEIDEN

MÄÄRÄT SEKÄ RESURSSIT (NYKYISET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA TALOUSRESURSSIT) 37

6.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 37 6.2. MAATILOJEN RAHOITUS 38 6.3. MAATALOUSLOMITUS 39 6.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 40 6.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 40 6.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 41 6.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 42 6.5. TERVEYDENSUOJELU 43 6.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 44 6.7. ALKOHOLIVALVONTA 44 6.8. YHTEENVETO 45 7. MAHDOLLISET MUUTOSTARPEET JA MERKITTÄVÄT YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN 46

7.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 46 7.2. MAATILOJEN RAHOITUS 46 7.3. MAATALOUSLOMITUS 47 7.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 48 7.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 48 7.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 48 7.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 49 7.5. TERVEYDENSUOJELU 49 7.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 50 7.7. ALKOHOLIVALVONTA 50 7.8. YHTEENVETO 50 8. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 52

8.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 52 8.2. MAATILOJEN RAHOITUS 52 8.3. MAATALOUSLOMITUS 53

4 (65)

8.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 53 8.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 53 8.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 53 8.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 53 8.5. TERVEYDENSUOJELU 54 8.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 54 8.7. ALKOHOLIVALVONTA 54 8.8. YHTEENVETO 54 9. NYKYISET JA TULEVAT TOIMITILATARPEET 55

9.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 55 9.2. MAATILOJEN RAHOITUS 55 9.3. MAATALOUSLOMITUS 55 9.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 55 9.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 55 9.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 55 9.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 56 9.5. TERVEYDENSUOJELU 56 9.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 56 9.7. ALKOHOLIVALVONTA 56 9.8. YHTEENVETO 56 10. VALTION TALOUSARVIOSSA KYSEISEEN PALVELUKOKONAISUUTEEN KOHDENNETTAVAT VARAT 58

10.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 58 10.2. MAATILOJEN RAHOITUS 58 10.3. MAATALOUSLOMITUS 58 10.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 59 10.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 59 10.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 59 10.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 59 10.5. TERVEYDENSUOJELU 59 10.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 59 10.7. ALKOHOLIVALVONTA 59 10.8. YHTEENVETO 60 11. PROSESSIN TULOKSENA MAAKUNTAAN MAKSETTAVAT ERÄT JA NIIDEN RAHOITUSLÄHDE 61

11.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 61 11.2. MAATILOJEN RAHOITUS 61 11.3. MAATALOUSLOMITUS 61 11.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 61 11.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 61 11.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 61 11.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 61 11.5. TERVEYDENSUOJELU 61 11.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 61 11.7. ALKOHOLIVALVONTA 61

5 (65)

11.8. YHTEENVETO 62 12. MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT 63

LYHENNELUETTELO

Johdanto

Kymenlaakson maakuntaliiton MAKU‐projektiryhmän toimeksiannosta (7.12.2016) osana maakuntauudis‐tuksen esivalmistelua työryhmät selvittävät maakuntaan siirtyvien tehtävien osalta nykytilatietoja ja suunnittelevat alustavasti palvelutuotantoa.

Maakuntapalvelujen esivalmisteluun nimettiin aluksi 11 tiimiä ja niiden puheenjohtajat. Tiimit laativat työnsä tuloksista väliraportit 30.3.2017 mennessä. Sen jälkeen tiimejä yhdistettiin työryhmiksi, jotka teke‐vät esivalmistelua laajempien palvelukokonaisuuksien puitteissa. Maatilojen palvelut ‐tiimi ja ympäristö‐terveydenhuollon tiimi yhdistettiin MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmäksi.

Maatilojen palvelut ‐kokonaisuuteen kuuluvat maataloushallinnon yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidettavat viljelijätukien ja maatilarahoituksen maksajavirastotehtävät sekä Eviran ohjaamat elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtävät ja maatalouslomitus. Kymenlaaksossa maataloushal‐lintoa hoitavat Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueet sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Lomitushal‐lintoa hoitaa Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikkö, jonka alue ulottuu myös Päijät‐Hämeeseen.

Maatilojen palvelut – tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet:

Minna Anttila (pj.), maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Tuula Ahonen, maaseutupäällikkö, Haminan kaupunki, Jyrki Pitkänen, maaseutupalvelut yksikön päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Osmo Minkkinen, valvontaryhmän päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Taru Pyötsiä, ympäristöter‐veyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Tarja Vuorentausta‐Helin, lomituspalvelujohtaja, Kouvolan kaupunki ja Mervi Taimisto, lomituspalvelukoordinaattori, Kouvolan kaupunki sekä 12.4.2017 alkaen sidosryhmien edustajana Tuula Dahlman, toiminnanjohtaja, MTK‐Kaakkois‐Suomi (varalla Eeva Saarikorpi, kenttäpääl‐likkö, MTK‐Kaakkois‐Suomi).

Tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 20.1., 23.2., 17.3., 12.4., 12.5. ja 15.6. Tiimiä on avustanut toimistosih‐teeri Mervi Suomalainen, Kouvolan kaupunki. Tiimissä on koottu taulukoihin (liite 1) tässä raportissa esi‐tettyjä tietoja.

Toisena kokonaisuutena on ympäristöterveydenhuolto. Sen tavoitteena on varmistaa elinympäristön ter‐veellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto voidaan jakaa terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuol‐toon. Terveysvalvontaan kuuluvat elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelain mukaiset valvon‐tatehtävät. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat eläinlääkäripraktiikka virka‐aikana ja päivystysaikana sekä val‐vontatehtävät.

6 (65)

Kymenlaaksossa on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Kouvolan yksikköön kuuluu Kouvolan lisäksi Iitin kunta, Kotkan yksikköön Pyhtään kunta ja Haminan yksikköön Virolahden ja Miehik‐kälän kunnat.

Aluehallintoviraston tehtävistä maakuntiin siirtyy ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluvia eläinlääkin‐tähuollon tehtäviä sekä alkoholihallinnon tehtäviä.

Ympäristöterveydenhuollon tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet: Taru Pyötsiä (pj.), ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Jenny Holm (siht., henkilöstön edustaja), ympäristöterveyssuunnittelija, Kotkan kaupunki, Saija Lassila, vastaava terveystarkastaja Kouvolan kau‐punki, Hanna‐Mari Luukkonen, vastaava eläinlääkäri Kouvolan kaupunki, Tanja Häkkinen vs. kaupungin‐eläinlääkäri, Kotkan kaupunki, Minna Anttila, maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Maria Komi, terveysinsinööri, Haminan kaupunki sekä Eila Kaliste, ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö, Etelä‐Suomen aluehallintovirasto. Sidosryhmien edustajana tiimissä on ollut huhtikuusta 2017 alkaen Eeva Saarikorpi, kenttäpäällikkö, MTK Kaakkois‐Suomi. Ympäristöterveydenhuollon tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 27.1., 20.2., 24.3., 24.4., 15.5. ja 15.6. Tiimiä on avustanut terveydensuojelusuunnittelija Tuomas Hiltunen. Tiimi on koonnut taulukoihin (liite 2) tässä raportissa esitettyjä tietoja. Taulukoissa on esitetty ympäristöterveydenhuollon lisäksi aluehallinto‐viraston tekemä alkoholilain mukainen valvonta. MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet edellä mainittujen tiimien henkilöt sekä lisäksi henki‐löstön varaedustajana Johanna Kauppinen, maksatusasiantuntija, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Tanja Häkkisen tilalle valmistelutyöryhmän jäseneksi on tullut Elina Välimäki, kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupunki. Puheenjohtajana on toiminut Minna Anttila ja sihteerinä Mervi Suomalainen. MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmä on kokoontunut 15.8., 29.8. ja 25.9. ja laatinut loppuraportin 30.9.2017 mennessä.

7 (65)

1. Palvelukokonaisuuden nimi

Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys –palvelukokonaisuus

Ruokavirasto 1.1.2019

Kuva 1

Maksajavirastosopimukset

8 (65)

Kuva 2

Valtion lupa‐ ja valvontavirasto

(Luova) 2020?

Toimeksiantosopimus

9 (65)


2.1. Viljelijätukihallinto

Viljelijätukihallinnon tehtävät kuuluvat Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Viljelijätukihallintoa hoidetaan Kymenlaaksossa Kouvolan yhteistoiminta‐alueella (Kouvola) ja Haminan yhteistoiminta‐alueella (Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksessa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta‐alueet ovat isäntäkunnan alaisena toimivia paikallisia yksikköjä. Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa viljelijätukihallintoa hoidetaan kansallisen EU:n mak‐sajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksaja‐virastosopimuksella on siirretty maksajaviraston tehtäviä yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa toteu‐tettavaksi. Maksajavirastotehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukaisesti. Yhteistoiminta‐alueiden toiminta on kuntien rahoittamaa lukuun ottamatta yleisessä valtionosuudessa tulevaa korvausosuutta. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta.

Tehtävät perustuvat lakiin:

‐ maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1§ (maaseutuelinkeinoviranomaisen teh‐tävät)

‐ maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) ‐ Euroopan Unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 ‐ maa‐ ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 ‐ eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 ‐ ELY‐keskuksista 897/2009

Viljelijätukihallinnon prosessit ja prosessien omistajat

Viljelijätukihallinnon prosesseja ovat:

1) Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

2) Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

3) Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko sekä tukioikeusrekisterin ylläpito

4) Viljelijätukien valvonta

5) Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)

6) Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

10 (65)

7) Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

8) Viljan interventio

Em. prosesseja tehdään sekä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla, että Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen maaseutupalvelut yksikössä.

Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa käsitellään tukihakemuksiin liittyviä sitoumus‐, sopimus‐ ja maksatushakemuksia.

Perustukeen liittyvien tukioikeuksien osalta työnjako on nykytilanteessa seuraava: siirrot käsitellään yh‐teistoiminta‐alueilla ja tukioikeuksien mitätöinti ja tukioikeuksien varantoon liittyvät päätökset ELY‐keskuksessa.

Viljelijätukien valvonnasta vastaa ELY‐keskus.

Aiheettomasti tai väärin perustein maksettujen tukien takaisinperinnästä vastaa tuen myöntänyt taho (YTA tai ELY). Yhteistoiminta‐alueen tekemien päätösten ensimmäisen vaiheen muutoksenhakuelin on ELY‐keskus. ELY‐keskuksen päätösten osalta oikaisuvaatimusten käsittely kuuluu hallinto‐oikeudelle.

Viljelijöiden koulutus, neuvonta ja tiedottaminen sekä vahingonkorvaushakemusten käsittely kuuluvat yhteistoiminta‐alueille ja ELY‐keskukselle. ELY‐keskukselle kuuluvat myös varautumisen tehtävät ja maata‐loustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa.

Viljan interventio on EU:n markkinatoimi, jolla voidaan puuttua markkinahäiriötilanteessa viljamarkkinoi‐hin ostamalla markkinoilta ohraa tai vehnää interventiovarastoon. Edellinen laajamittainen interventio tapahtui v. 2010–2011, minkä jälkeen interventio‐ostoja ei ole ollut. Valmius intervention toteuttamiseen on kuitenkin pidettävä yllä. ELY‐keskuksen rooli interventiossa on valvoa ostettavien ja myytävien vilja‐erien vastaanottoa ja luovuttamista.

Prosessien omistajat ovat Kouvolan yhteistoiminta‐alue, maaseutupalvelujen päällikkö, Haminan yhteis‐toiminta‐alue, maaseutupäällikkö ja Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.

Viljelijätukihallinnon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Viljelijätukihallinnossa käytetään koko Suomessa yhtenäisiä tietojärjestelmiä (Tukisovellus, Tukioikeusre‐kisteri), joita ylläpitää Maaseutuvirasto. Tukisovellusta on kehitetty viime vuosina ja se on tällä hetkellä ainoa kattava tietojärjestelmä viljelijätukien käsittelyssä, kuten myös Tukioikeusrekisteri tukioikeuksien käsittelyssä. Siirrettyjä maksajavirastotehtäviä hoitavien tahojen edellytetään käyttävän Maaseutuviras‐ton tietojärjestelmiä. Viljelijät pääsevät käyttämään Tukisovelluksen Vipu‐palvelu osiota hakiessaan tukia sähköisesti.

Tukisovelluksen ja Tukioikeusrekisterin käyttäjiä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla on 12 henki‐löä ja ELY‐keskuksessa 30 henkilöä, joista 12 ‐ 14 on määräaikaisia. ELY‐keskuksen henkilöstöstä osa hoi‐

11 (65)

taa viljelijätukiprosessin lisäksi myös muita maaseutuohjelman tehtäviä, kuten maatilojen rahoitus ‐tehtäviä sekä kehittämis‐ ja yritystukiprosessien tehtäviä (myöntö/maksatus).

2.2. Maatilojen rahoitus

Maatilojen rahoitus ‐tehtävä kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus hoitaa tehtävää kahden maakunnan (Etelä‐Karjala ja Kymenlaakso) alueella. Tehtävää hoide‐taan kansallisen EU:n maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun maksajavirastosopi‐muksen mukaisesti. Maksajavirastotehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukaisesti. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta. Maatilarahoituksen tukimuodot ovat nuoren viljelijän aloitustuki sekä maa‐ ja puutarhatilo‐jen investointituet. Tässä kappaleessa on käsitelty myös Neuvo2020 ‐toimenpiteen hallinnointi ELY‐keskuksessa.

Maatilojen rahoituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatilarahoituksen prosesseja ovat:

1) Hakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus

2) Jatkotoimet (mm. takaisinperintä)

3) Viljelijöiden sekä sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

Neuvontakorvauksen (Neuvo2020) hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus –prosessia hallin‐noidaan myös ELY‐keskuksessa.

Prosessien omistaja on Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.

Maatilojen rahoituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Maatilarahoituksessa käytetään koko Suomessa yhtenäistä Hyrrä ‐tietojärjestelmää, jota ylläpitää Maa‐seutuvirasto. Viljelijät pääsevät käyttämään Hyrrää hakiessaan avustuksia sähköisesti. Hyrrän käyttäjiä on ELY‐keskuksessa maatilarahoituksen osalta n. 10 (myöntö, maksatus, jatkotoimet). Henkilöt hoitavat maa‐tilojen rahoitustehtävien lisäksi myös esim. viljelijätukiasioita sekä kehittämis‐ ja yritystukiprosessien teh‐täviä (myöntö/maksatus).

2.3. Maatalouslomitus

Maatalousyrittäjille järjestetään lomituspalveluja maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mu‐kaan. Myös turkistuottajat voivat saada lomituspalveluja turkistuottajien lomituspalvelulain (1264/2009) mukaan.

Tehtävän johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa Sosiaali‐ ja terveysministeriö (STM). Lomituspal‐veluiden toimeenpanosta vastaa Maatalousyrittäjien Eläkelaitos (Mela), joka on solminut Kouvolan kau‐pungin kanssa toimeksiantosopimuksen paikallishallinnon järjestämisestä Kouvolan lomituspalvelujen

12 (65)

paikallisyksikössä. Tällä hetkellä toimitaan kolmen maakunnan alueella. Kouvolan paikallisyksikön lomi‐tusalueeseen kuuluvat Kouvola, Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entinen Ruotsinpyhtää, Iitti, Orimattila ja Lahti. Toiminta on valtion rahoittamaa lukuun ottamatta asiakasmaksuja.

Tehtävän tarkoitus on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Maatalousyrittäjälle järjestetään lomituspalveluja hänen valintansa mukaan joko osoitta‐malla hänelle maatalouslomittaja tai korvaamalla maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia palvelun tuottajalle.

Maatalousyrittäjän lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja‐apu.

Paikallishallinnossa hallintotehtäviä hoitaa 7 henkilöä/6,5 htv ja maatalouslomitusta 105 vakinaista henki‐löä ja lisäksi on määräaikaisia, lyhytkestoisessa työsuhteessa olevia sekä ostopalvelulomittajia, yhteensä lomitustyövoimaa on 104 htv. Valtio korvaa lomitustoiminnasta aiheutuvat menot kokonaisuudessaan sekä myöntää hallintorahan lomitushallintoon.

Maatalouslomituksen prosessit ja prosessien omistajat

Maatalouslomituksen prosesseja ovat:

1) Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätök‐senteko

2) Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

3) Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

4) Asiakaspalvelu

5) Maatalouslomituksen järjestäminen

6) Maatalouslomitustyö

7) Henkilöstöasioiden hoitaminen

8) Palkkojen valmistelu

9) Laskutus

10) Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän työskentely

Prosessien omistaja on Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö, lomituspalvelujohtaja.

Maatalouslomituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Lomituspalvelupaikallisyksiköllä on valtakunnallinen selainpohjainen Lomitusnetti‐tietojärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa Mela. Käyttäjinä ovat 7 hallintohenkilöä. Lisäksi maatalouslomittajat ja maatalousyrittä‐

13 (65)

jät pääsevät käyttämään Lomitusnetin omia osioita. Lomitusnetti ei ole todennäköisesti käyttökelpoinen enää lähivuosina ja se on Mela:n ohjelmien osa, jota ei voi siirtää maakunnan käyttöön sellaisenaan.

Lomituspalveluissa käytetään myös henkilöstöhallinnon, asianhallintajärjestelmän ja taloushallinnon oh‐jelmia

2.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys

Rehu‐ ja elintarvikelainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty valvonta‐asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisessa Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU‐suunnitelma). Strategiset tavoitteet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin, toimiala‐kohtaisiin kansallisiin strategioihin sekä hallitusohjelman linjauksiin. VASU‐suunnitelman perusteella laadi‐taan valvontaohjelmat ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2015 ‐ 2019 löytyy Eviran internetsivulta https://www.evira.fi/tietoa‐evirasta/esittely/toiminta/valvonta/suunnitelmat‐ja‐ohjelmat/elintarvikeketjun‐monivuotinen‐kansallinen‐valvontasuunnitelma/.

Elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtäviä hoidetaan nykytilanteessa ELY‐keskuksessa ja kun‐tien yhteistoiminta‐alueilla sekä elintarvikevalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa kunnissa ja Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa.

2.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ELY‐keskuksia elintarviketurvallisuuden varmista‐misen kannalta keskeisissä tehtävissä (laki ELY‐keskuksista 897/2009, 3 § kohta 6), joilla varmistetaan maatalouden tuotantopanosten (siemenet, lannoitteet, rehut) vaatimusten‐mukainen laatu ja turvallisuus, kasvisten kaupanpitovaatimusten toteutuminen, luonnon‐mukaisen tuotannon sekä eläinten merkintä‐ ja rekisteröintivaatimusten toteutuminen, hy‐vä elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla sekä kasvinterveyden hyvän tilanteen säilymi‐nen. Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito ja hukkakauravalvonnan tehtävät kuu‐luvat ELY‐keskuksen lisäksi kuntien yhteistoiminta‐alueille. Eviran ohjaamat tehtävät kuulu‐vat Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan.

Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) prosessit ja prosessien omistajat

Eviran ohjaamien tehtävien prosesseja ovat:

1) Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito

2) Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta

3) Siemenkaupan markkinavalvonta

4) Hukkakauravalvonta

5) Rehuvalvonta

6) Lannoitevalvonta

14 (65)

7) Kasvinsuojeluaineiden valvonta

8) Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

9) Luonnonmukaisen tuotannon valvonta

10) Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

Prosessien omistajana on Evira. Kymenlaakson osalta kohtien 1 ja 4 osalta toimeenpanon päävastuu on nykytilanteessa yhteistoiminta‐alueilla ja kohdan 2 osalta Eviralla, muissa ELY‐keskuksella.

Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Elmo: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 3. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira. Eläintenpitäjä‐ ja eläinrekisterit: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojär‐jestelmien ylläpidosta vastaa Evira/Mtech Digital Solutions Oy (Maatalouden laskentakes‐kus). Pitopaikkarekisteri: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojärjestelmän yllä‐pidosta vastaa Evira.

2.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)

Elintarvikevalvonta kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan ja kun‐tien elintarvikevalvontaa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Elintarvikevalvonta on elintarvikemääräyksiin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimenpiteitä, joilla asianomainen viranomainen toteaa, että elintarvike, siitä an‐nettavat tiedot, sen käsittelymenetelmät ja ‐olosuhteet sekä elintarvikealan toimijan toi‐minta vastaavat elintarvikemääräyksiä.

Elintarvikevalvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Elintarvikevalvonta sisältää elintarvikelain (23/2006) mukaiset viranomaistehtävät.

1) Valvontaprosessit:

‐ Elintarvikehuoneistot ja ‐laitokset

o Liha‐, kala‐ ja maito‐ ja kananmuna‐alan laitokset o Vilja‐alan toimijat (myllyt, leipomot) o Kasvisalan toimijat (kasvisten pilkkominen) o Elintarvikkeiden myynti‐, tarjoilu‐ ja valmistuspaikat o Maahantuonti‐ ja maastavientiyritykset o Varastointi‐ ja kuljetustoiminta o Virtuaalitoimijat

15 (65)

‐ Alkutuotanto (maito‐, lihakarja‐, vilja‐, puutarhaviljely, kasvihuone‐ ja munatilat, vesiviljelylaitokset ja hunajatuottajat). Alkutuotannon valvonta on nykyisellään ollut melko vähäistä. Tässä vaiheessa tiedetään, että valvontaa tullaan lisää‐mään, mutta Eviran ohjeistus ei ole valmistunut.

‐ Elintarvikekontaktimateriaalitoimijat (valmistajat, maahantuojat ja tukut) ‐ Eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuonnin valvonta. Kunnilla sopimukset

valvonnan järjestämisestä Eviran kanssa. Valvontaa tehdään Eviran laatiman suunnitelman mukaan. Maakuntaan siirryttäessä ensisaapumisvalvontaa tullaan keventämään ja sen järjestämisvastuu siirtyy Eviralta maakunnalle.

2) Muut prosessit:

‐ Hakemusten ja ilmoitusten käsittely ‐ Näytteenotto ‐ Ohjaus ja neuvonta ‐ Lausuntojen antaminen ‐ Ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten ja kielto‐

jen asettaminen ‐ Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen ‐ Toiminta yhteiskuntaan vaikuttavissa häiriötilanteissa ‐ Laskutus

Elintarvikevalvonnan prosessien omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällik‐kö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa terveysinsinööri, lukuun ottamatta ensi‐saapumisvalvontaa, jonka prosessin omistaa Evira.

Elintarvikevalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Kaikissa kolmessa yksikössä (Kouvola, Kotka ja Hamina) on käytössä Digia Tarkastaja ‐ohjelma, jota ylläpitää Digia Oyj:n lisäksi paikallisesti Kouvolassa KS‐Tieto sekä Haminassa ja Kotkassa ICT Kymi. Kyseiseen ohjelmaan kirjataan tarkastukset, näytteenotot ja yhteyden‐otot. Käyttäjiä on kaikkiaan 25 henkilöä. Maakuntaan siirryttäessä (tai mahdollisesti jo 1.1.2019) otetaan käyttöön selainpohjainen, valtakunnalliseen käyttöön tuleva ohjelma (VATI), joka jatkossa korvaa Digian Tarkastaja ‐ohjelman. Lisäksi terveysvalvonnassa on käy‐tössä useampia internetpohjaisia sovelluksia, jotka on lueteltu liitteenä olevassa taulukos‐sa.

Viranhaltijapäätökset tehdään Kouvolassa Dynasty asianhallintajärjestelmällä, ylläpitäjänä Innofactor, Kotkassa hallinto‐ ja arkistointiohjelma Hallilla ja Haminassa Jemma‐ohjelmistolla, jota ylläpitää Triplan Oy.

2.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)

Eläinlääkintähuolto kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja kuntien eläin‐lääkintähuoltoa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripal‐velut arkena virka‐aikaan ja eläinlääkäripäivystyksen kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta

16 (65)

järjestää myös eläinsuojelu‐, eläintauti‐ ja sivutuotevalvonnan sekä eläinten ja eläinperäis‐ten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonnan. Kymenlaakson alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Alu‐eelliset yksiköt sijaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kunnaneläinlääkäreiden toi‐mipisteitä on Kouvolassa, Iitissä, Pyhtäällä, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella. Päi‐vystysalueita on kaksi: Kouvola‐Iitti ja Kotka‐Pyhtää‐Hamina‐Virolahti‐Miehikkälä. Valvonta‐tehtäviä hoitaa Kouvolassa pääasiassa valvontaeläinlääkäri, muissa yksiköissä praktisoivat eläinlääkärit. Aluehallintovirasto valvoo eläinlääkintähuoltoon kuuluvien lakien täytäntöönpanoa ja nou‐dattamista alueellaan ja tekee myös valvontaa, mukaan lukien viljelijätukiin liittyvien täy‐dentävien ehtojen ja eläinsuojelun otantatarkastukset. (kts. kohta 2.4.4.) Eläinlääkintähuollon prosessit ja prosessien omistajat

1) Eläinlääkäripalvelut ‐ Peruseläinlääkäripalvelut virka‐aikana ‐ Kiireellinen eläinlääkäriapu ympäri vuorokauden (päivystys)

2) Valvontapalvelut

‐ Eläinten hyvinvoinnin valvonta epäilyyn perustuva valvonta ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonta

‐ Eläinten terveyden valvonta tarkastukset ja näytteenotot

‐ Muu valvonta tuonti‐ ja vientivalvonta sivutuotevalvonta muu valvonta

Eläinlääkäripalveluissa prosessin omistaja on Kouvolan yksikössä ympäristöterveyspäällik‐kö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa ympäristöpäällikkö. Valvontatehtävissä prosessin omistaja on valvontaeläinlääkäri tai kaupungin/kunnaneläinlääkäri.

Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Eläinlääkäripraktiikan potilasohjelmat: – KliniQ, ylläpitäjänä Terakuu Oy, käyttäjiä 7, ohjelma käytössä Kouvolassa ja Haminassa. – Provet – ohjelmisto, ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 4, ohjelma käytössä Kotkassa ja Haminassa. – Elo‐ eläinlääkäriohjelmisto, ylläpitäjänä Ohjelmistosuunnittelu A. Klemetti, käyttäjiä 1, oh‐jelma käytössä Iitissä. – Terveydenhuoltotyössä käytössä internet pohjainen Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä Eläin‐ten terveys ETT ry, käyttäjiä Nasevassa 11 ja Sikavassa 6.

17 (65)

Eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvonnassa on käytössä internetissä toimivia valtakunnallisia tie‐tojärjestelmiä, joita ovat mm. Traces (käyttäjiä 11), eläintenpitokielto‐ (5) ja eläintenpitäjä‐rekisterit, alkutuotantosovellus ja Eviranet (7).

2.4.4. Eviran ohjaamat tehtävät Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa

Aluehallintovirastolla on elintarvikevalvonnan arviointi‐ ja ohjaustehtäviä, jotka eivät siirry maakuntaan vaan Eviraan.

Aluehallintoviraston valvontapalvelut eläinlääkintähuollossa (maakuntiin siirtyvät)

1) Eläinten hyvinvoinnin valvonta ‐ otantatarkastukset tiloilla: täydentävät ehdot ja eläinsuojelu ‐ eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin johtopäätökset ‐ epäilyyn perustuva valvonta ‐ eläinsuojelulain mukaiset ilmoitukset ja luvat ‐ eläinkuljetusluvat ja eläinkuljetusten valvonta ‐ rekisterit

2) Eläinten terveyden valvonta ‐ tarkastusten ja näytteenottojen ohjaus ja valvonta ‐ terveysluokka‐ ym. päätökset ‐ eläintautivalmiustehtävät ‐ eläintautipäivystys

3) Muu valvonta ‐ tuonti‐ ja vientivalvonta ‐ sivutuotevalvonta ‐ muu valvonta

Prosessin omistaja on läänineläinlääkäri.

Aluehallintovirastossa käytettäviin tietojärjestelmiin kuuluvat Eviran ylläpitämät Elvi, Elite, Kartturi, rokotusrekisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, vesiviljelyrekisteri ja Evira‐net. Lisäksi käytössä ovat Maaseutuviraston ylläpitämä Tukisovellus sekä Traces, Sikava ja Naseva. Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa on käytössä USPA asianhallintajärjestelmä. Aluehallintoviraston tietojärjestelmiä käyttää useampi läänineläinlääkäri työtehtävien mu‐kaan. Läänineläinlääkärien tehtävistä osa on keskitetty ja osa hoidetaan alueittain. Kouvo‐lan toimipaikassa järjestelmiä käyttää 1 läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri. Myöhemmin tekstissä aluehallintoviraston eläinlääkintähuollon tehtävät käsitellään yhdes‐sä kunnan tehtävien kanssa.

2.5. Terveydensuojelu

Terveydensuojelu kuuluu kuntien ympäristöterveydenhuollon palveluihin. Terveydensuojelun valvonta perustuu terveydensuojelulakiin (763/1994) ja perimmäisenä tarkoituksena on ylläpitää ihmisten terveyt‐tä sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä elinympäristöstä. Ter‐veydensuojeluvalvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimi‐vat Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

18 (65)

Terveydensuojelun prosessit ja prosessien omistajat

Terveydensuojelu sisältää terveydensuojelulain mukaiset viranomaistehtävät. Prosessit voidaan jakaa valvontaan ja muihin prosesseihin. Osa valvonnasta on luonteeltaan suunnitelmallista.

1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta ‐ talousvettä toimittava laitos tai tukkulaitos ‐ lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetut kokoontumishuoneistot ‐ koulut ja oppilaitokset ‐ Majoitustoiminta ‐ ihon käsittelyyn tarkoitetut hoitohuoneistot ‐ päiväkodit ‐ vanhustenyksiköt ‐ muut sosiaalialan yksiköt ‐ uimarannat ‐ yleiset uima‐altaat ja saunat ‐ liikuntatilat ‐ laivatarkastukset

2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta

‐ asunnot

3) Muut prosessit ‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely ‐ näytteenotto ja mittaukset ‐ ohjaus ja neuvonta ‐ lausuntojen antaminen ‐ sisäilmaryhmiin osallistuminen ‐ kieltojen ja määräysten antaminen ‐ talous‐ tai uimavesivälitteisten epidemioiden selvittäminen ‐ varautuminen ‐ häiriötilanteissa toimiminen ‐ laskutus

Terveydensuojeluprosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupun‐gineläinlääkäri ja Haminassa terveysinsinööri. Terveydensuojelun tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä Terveydensuojelupalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttäjämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa.

19 (65)

2.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta

Tupakkalain (549/2016) valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käytön lopettamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena onkin tupakkatuotteiden käytön loppuminen.

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta käsittää pääasiassa myynnin valvontaa, minkä lisäksi valvotaan savuttomuutta. Tupakkavalvonnassa noudatetaan tupakkalakia ja nikotiinituotteiden myynnin valvonnas‐sa noudatetaan lääkelakia (395/1987). Valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista. Tupakkatuotteiden myynnin valvontaan sisältyy myynnin, mainonnan ja esilläpidon valvonta. Ei‐suunnitelmallinen valvonta tehdään muun ympäristöterveydenhuollon tarkastusten yhteydessä tai valitusten perusteella.

1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta ‐ tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvonta ‐ tupakkatuotteiden tukkumyynnin valvonta ‐ ravintoloiden tupakointitilojen valvonta ‐ ulkotapahtumien savuttomuuden valvonta

2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta

‐ savuttomuusvalvonta

3) Muut prosessit ‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely ‐ lupien myöntäminen ja tarvittaessa myös peruuttaminen ‐ ohjaus ja neuvonta ‐ kieltojen antaminen ja määrääminen ‐ näytteenotto ‐ maksujen periminen

Tupakkavalvonnan prosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kau‐pungineläinlääkäri ja Haminassa terveysinsinööri. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvontapalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttä‐jämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa. Edellä mainittujen lisäksi on Valviran ylläpitämä, valtakunnallinen sähköinen palvelu ilmoituksia/hakemuksia ja niiden käsittelemistä varten.

20 (65)

2.7. Alkoholivalvonta

Aluehallintoviraston toteuttama alkoholilain (1143/1994) mukainen valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveys‐ministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira.

Alkoholivalvonnan prosessit ja prosessien omistajat

Alkoholivalvonnan maakuntaan siirtyvät tehtävät on lueteltu alla. Prosessin omistajina ovat alkoholitar‐kastajat ja heidän esimiehensä. Lupahallinto

1) Anniskeluluvat ‐ Anniskelun jatkoaikaluvat ‐ Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat ‐ Alkon myymälöiden hyväksymiset ‐ Raideliikenteen anniskeluluvat koko maassa ‐ Lisäksi käsitellään luvanhaltijoita ja myyntipaikkoja koskevia ilmoituksia ‐ Lupapäätöksistä aluehallintovirasto perii valtiovarainministeriön maksuasetuksessa säädetyt

suoritemaksut

2) Valvonta ‐ Alkoholijuomien anniskelun valvonta (ravintolat) ‐ Vähittäismyynnin valvonta (kaupat) ‐ Kuittilain noudattamisen valvonta ‐ Alkoholijuomien mainonnan ja muun myynnin myynninedistämisen valvonta ‐ Valvontaan kuuluu myös ilta‐ ja yöaikaan tehtävä ”kenttävalvonta” ‐ Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta alkoholielinkeinossa

Alkoholivalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä

Alkoholihallinnossa on käytössä ALLU‐rekisteri, johon laitetaan luvat, valvonta‐asiat ja lausunnot

2.8. Yhteenveto

Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys ‐palvelukokonaisuus jakautuu 7 ydinprosessiin: viljelijätu‐kihallinto, maatilojen rahoitus, maatalouslomitus, elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys (sis. nykyisin ELY‐keskuksessa ja YTA:ssa hoidettavat tehtävät, kuntien elintarvikevalvonnan sekä kunnissa ja aluehallin‐tovirastossa hoidettavan eläinlääkintähuollon), terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta sekä alkoholivalvonta.

Viljelijätukihallinnossa, maatilojen rahoituksessa ja ELY‐keskuksen Eviran ohjaamissa tehtävissä on käytös‐sä kansalliset Maaseutuviraston tai Eviran ylläpitämät tietojärjestelmät. Toimijoilla on velvoite käyttää näitä järjestelmiä ja niihin liittyy myös asiakkaiden sähköinen asiointi. Maatalouslomituksessa tarvitaan uudet tietojärjestelmät nykyisen Mela:n ylläpitämän järjestelmän tilalle. Nykyistä Lomitusnettiä käyttävät myös lomittajat ja asiakkaat. Elintarvikevalvonnassa, terveydensuojelussa ja tupakkavalvonnassa käyte‐tään nykytilanteessa yhtä järjestelmää, jonka valtakunnallinen tietojärjestelmä tulee korvaamaan. Eläin‐lääkintähuollossa on käytössä toimijasta riippuen useita erilaisia klinikkaohjelmia ja Eviran selainpohjaisia

21 (65)

ohjelmia. Lisäksi käytetään erilaisia asianhallintajärjestelmiä. Alkoholivalvonnassa on käytössä Valviran rekisteri.

22 (65)

3. Muutostarpeet asiakas‐ yritys‐ ja ympäristönäkökulmasta


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuoh‐jelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä. Asiakkaiden hallinnollista kuormaa tulee vähentää siten, että viljelijätukihallinnon ja Eviran ohjaamien tehtävien sekä täydentävien ehtojen valvonta hoidetaan samasta palvelukokonaisuudesta koordinoidusti mahdollisimman vähillä valvontakäynneillä.

Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muu‐tokseen, maatilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät vält‐tämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan asiakasnäkökulma on tärkeä uudistuksen toteuttamisessa: maa‐seutuasioita tulisi voida hoitaa ns. yhdeltä luukulta. Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisyyttä on korostettava. Tilavalvontaa ja tarkastuksia kehittämällä ja yhteen sovittamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, nopeuttaa ja helpottaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä (MMM/Selvitys maataloustuotannon val‐vonnan kehittämisestä 2017). Tarkastuskäyntien määrää voitaisiin vähentää, jos valvonnassa tehdyt ha‐vainnot olisivat viranomaisten käytettävissä kaikissa valvonnoissa.


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuoh‐jelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muu‐tokseen, maatilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät vält‐tämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.

Erityisesti asiantuntijoiden syvällistä rahoituksen‐ ja rakentamisen osaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Tähän haasteeseen voidaan vastata osin koulutusta lisäämällä, mutta varsinaisesti vain siten, että asiantuntijoilla on riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakunnas‐sa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasiantuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uudenmaan ELY‐keskuksen asiantuntija.

23 (65)


Tilakokojen kasvaessa ja automaation lisääntyessä karjatiloilla haasteena on työntekijöiden ammattitai‐don ylläpitäminen. Maatilojen luopuessa karjasta ja tilojen lukumäärän vähetessä, tilat sijaitsevat lomitus‐alueella harvemmassa.

Rakennemuutoksen seurauksena viimeisen viiden vuoden aikana on karjatilojen määrä vähentynyt lomi‐tusalueella 33 %:a, vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä 34 %:a ja lomituspäivien määrä on vähentynyt peräti 37 %:a.

Mikäli lomituspalvelulakiesityksessä olevat muutokset toteutuvat, ne vaikuttavat asiakasmäärään. Loma‐oikeuden mahdollinen muuttuminen tilakohtaiseksi nostaa maatalouslomittajien ammattitaitovaatimuk‐sia sekä kasvattaa lisäkoulutustarvetta tietojen ja taitojen päivittämiseksi.

Asiakaslähtöinen palvelutuotanto edellyttää vahvan ja monipuolisen ammattitaidon omaavia työntekijöi‐tä, jotta lomitus sujuu laadukkaasti ja asiakkaan tuotantoeläinten hoidossa ei tapahdu notkahduksia.

Yhteistyötä maakuntien välillä on syytä miettiä esim. Päijät‐Hämeen ja Etelä‐Karjalan kanssa jo väliaikais‐hallinnon aikana. Nykyisistä asiakkaista kolmasosa on Päijät‐Hämeen maakunnan alueella. Siellä työsken‐televät työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksena Kouvolan lomituspaikallisyksiköstä Kymenlaakson maa‐kuntaan tai maakuntien kesken sopimalla omaan maakuntaansa.

Maakuntauudistuksessa on noussut esille liikelaitosmuotoinen palvelutuotanto, josta olisi tarpeen saada lisää tietoa jatkovalmistelua ajatellen.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan maatalousyrittäjän lomituspalveluja tulee uudistuksen jälkeenkin tarjota tasapuolisesti ja laadukkaasti. Lomituspalvelujen tulee turvata yrittäjän työssä jaksamista, eläinten hyvinvointia ja tuotannon jatkumista. Lomituspalveluilla on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä osana ruokaturvaa ja maamme huoltovarmuutta.



Eviran ohjaamien tehtävien osalta on tarvetta tuottaa asiakkaiden ja yritysten palvelut jat‐kossa ensisijaisesti siten, että kaikkia elintarvikeketjun viranomaistehtäviä hoidetaan maa‐kunnassa keskitetysti johdettuna samassa palvelukokonaisuudessa. Nykyisin eri organisaa‐tioissa olevia Eviran ohjaamia tehtäviä tulee sovittaa yhteen ja hyödyntää näin eri organi‐saatioiden osaaminen ja yhteinen asiakaspinta. Niiden Eviran ohjaamien ELY ‐keskuksen tehtävien osalta, joilla nykyinen ELY‐keskusaluekaan ei mahdollista riittävää toiminnallista volyymia tehtävien toimeenpanemiseksi, tulee selvittää, millä toiminta‐alueella saavute‐taan riittävä ammatillinen osaaminen ja toimivat sijaisuusjärjestelyt siten, että palvelut on mahdollista tuottaa asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti.

24 (65)

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tiloilla tehtäviä valvontoja ja tarkastuksia tulee kehittää, kuten MMM:n selvitys esittää. Valvonnat tulee keskittää maakunnassa samaan toimintokokonaisuuteen. Tämä nopeuttaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä ja siitä hyötyy myös asiakas.


Elintarvikevalvontapalveluiden substanssityö jatkuu entisellään valvontasuunnitelmien mukaisena työnä eikä asiakas‐ ja yritysnäkökulmasta tapahdu merkittäviä muita muutoksia kuin kohdemäärien kasvu kolmen valvontayksikön yhdistyessä. Vastaavasti Iitti siirtyy Päi‐jät‐Hämeeseen. Tarkastussuoritteet pysynevät ennallaan ja rinnalle luodaan nykyistä neu‐vonnallisempaa tarkastuskulttuuria.

Kolmen eri valvontayksikön

1. Toimintatapojen yhtenäistäminen on välttämätöntä, jotta asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti koko maakunnan alueella. Toiminnassa on huomioitava maakun‐nan kaksikielisyys (Pyhtää).

2. Lakisääteisten (elintarvikelaki) laatujärjestelmän‐, valmius‐ ja valvontasuunnitel‐mien päivittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen maakuntaan siirtymistä.

3. Delegointien tulee olla valmiina maakunnan aloitettua toimintansa niin, että pää‐töksentekoon ei tule siirtymäaikana viivettä.

Sähköinen asiointi tulee tehdä jatkossa helpommaksi asiakkaille. Paperilomakkeista tulisi maaseutuhallinnon tapaan päästä kokonaan eroon.

Maakuntaan siirryttäessä tulee siirtyä sähköiseen arkistointiin. Se vähentäisi turhaa tulos‐tusta ja tiedostot olisivat saatavilla kaikkialla. Tarkastajien etätyömahdollisuus helpottuisi ja työtä voisi tehdä myös muissa maakunnan hallinnoimissa työpisteissä. Myös tarkastus‐käynneillä olisi verkon kautta mahdollisuus päästä kaikkiin tiedostoihin sähköisen arkistoin‐nin kautta käsiksi.

Maakuntaan siirtyminen osuu ajanjaksoon jolloin valtakunnallinen nettiselainpohjainen oh‐jelmisto (VATI) on otettu/otetaan käyttöön. Digitalisaation toivotaan tulevaisuudessa pa‐rantavan ja nopeuttavan terveysvalvonnan tarkastustoimintaa (esim. kannettavien sovel‐lusten käyttäminen tarkastuksilla). Erilaiset sovellukset ja laitteet vaativat sopeutumista ja toimintatapojen muutosta.


Eläinlääkäripalvelujen osalta muutostarpeita aiheuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Tuo‐tantoeläintilojen määrä tullee edelleen vähenemään ja tilakoko kasvamaan, mikä edellyttää

25 (65)

hoitavilta eläinlääkäreiltä edelleen kehittyvää osaamista karjakohtaisen terveystilanteen hallinnassa. Hevos‐ ja pieneläinpotilaiden määrä jatkanee edelleen kasvuaan. Alueen yksi‐tyiset eläinlääkärit hoitavat jatkossakin valtaosan hevos‐ ja pieneläinpotilaista, kunnan‐ ja maakunnan eläinlääkärit keskittyvät peruseläinlääkintään ja päivystystapausten hoitoon. Päivystys on tarpeen hoitaa jatkossakin kahdessa erillisessä piirissä, jotta työmäärä ja etäi‐syydet pysyvät kohtuullisena.

Löytöeläintoiminta on maakunnan lakimuutoksissa ehdotettu hoidettavaksi ympäristöter‐veydenhuollon yhteydessä, mutta ympäristöterveydenhuolto ei voi olla löytöeläintoimin‐nan järjestävä taho, koska se myös valvoo kyseistä toimintaa.

Valvontatehtävien hoitoon kohdistuu muutospaineita sekä asiakas‐ että yritysnäkökulmas‐ta. Eläinsuojeluvalvontatehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä Kymenlaakson alueella on resurssipula, joka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tehtävien hoitoa maakunnassa. Lausuntokierroksella ollut uusi eläinsuojelulaki asettaa myös muutospaineita valvontaan. Lakiluonnoksessa eläinsuojeluvalvonta annetaan maa‐kunnan tehtäväksi ilman, että on nimetty erityistä viranhaltijaa tähän tehtävään. Nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on todettu toimivaksi ja sen toivotaan voivan jatkaa. Yhteis‐työmahdollisuuksia ELY‐ keskuksen tekemän maatilojen valvonnan kanssa tulee selvittää tarkemmin. Eläintauteihin varautuminen siirtyy myös maakunnille. Tämä aiheuttaa Kymen‐laaksossa erityisiä haasteita, koska maakunnalla on raja Venäjän kanssa.

Aluehallintovirastosta valvontaan siirtyvistä resursseista sekä siirtyvien tehtävien järjestä‐misestä (maakunnittain vai maakuntien välisellä yhteistyöllä) ei ole vielä tarkkaa tietoa, jo‐ten tässä vaiheessa ei voida sanoa onko aluehallintovirastosta siirtyvistä resursseista apua valvonnan resurssipulaan. Osa tehtävistä olisi järkevää järjestää yhteistyössä muiden maa‐kuntien kanssa, esimerkiksi täydentäviin ehtoihin liittyvät tehtävät (vrt. ELY‐tehtävien jär‐jestämisen tarpeet, kohta 3.4.1 ja toisaalta viljelijätukihallinnon tarpeet, kohta 3.1). Alue‐hallintovirastosta siirtyy myös sihteeritehtäviä (asianhallinta, laskutus, rekistereiden ylläpi‐to) maakunnan hoidettavaksi.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on valmisteilla valtakunnallinen tietojärjes‐telmä (ELVI), johon kaikki tarkastukset ja näytteenotot jatkossa kirjattaisiin. Järjestelmää on valmisteltu jo vuosia ja sen on määrä olla valmiina 2019. Tällä hetkellä yhteistä tietojärjes‐telmää ei ole, eikä valvoja voi tietää mitä tarkastuksia esim. maatilalla on aiemmin tehty.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon toimijoilta ja viranomaisilta edellytetään entistä vaativampaa asiantuntemusta ja osaamista sekä kokonaisuuksien hal‐lintaa, kun tilakoot ja kotieläinmäärät kasvavat, yritykset kehittyvät ja tilojen palvelutarpeet muuttuvat.

26 (65)


Terveydensuojelulain mukaisesti valvottavan toiminnan ilmoittaminen tulisi olla mahdollista tehdä säh‐köisesti. Ilmoituslomakkeet tulee laatia niin että ne ovat mahdollisimman informatiivisia ja siten helppo täyttää. Valvonta‐alue on osittain kaksikielinen, joten asiakasnäkökulmasta on tärkeää, että palvelua on mahdollista saada myös ruotsiksi.

Asiakkaan etu on, että terveydensuojeluviranomainen tekee yhteistyötä esimerkiksi rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen kanssa, jolloin palvelu on sujuvampaa. Samoin tarkastajien erikoistuminen tiettyihin terveydensuojelun toimintatyyppeihin sujuvoittaa neuvonta‐, ohjaus‐ ja tarkastustyötä. Terveydensuoje‐lussa esimerkiksi lausuntojen antaminen tai melumittausten tekeminen vaatii erityisosaamista, jota on mahdollista kehittää suuremmassa työyhteisössä paremman asiakaspalvelun saavuttamiseksi.

Varautumisella on erittäin tärkeä merkitys ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentässä ‐ pyrkimyksenä on suojella väestön terveyttä ja hyvinvointia kaikissa tilanteissa. Toimintavarmuuden kehittämiseksi häi‐riötilanteissa, tulee maakunnassa varata riittävästi henkilöstöresursseja sekä näytteenottovälineistöä ti‐lanteiden varalle. Eri valvontayksiköiden varautumissuunnitelmat tulee yhdistää yhdeksi maakunnalliseksi suunnitelmaksi, jonka tulisi olla käytössä maakuntaan siirryttäessä. Suunnitelman toimivuus tulisi myös testata ennen maakuntaan siirtymistä. Samalla myös Virve‐yhteistiedot tulee päivittää ja mittalaitteiden toimivuus testata. Myös laboratoriopalveluiden saatavuus 24/7 tulee varmistaa maakunnassa. Koska ym‐päristöterveydenhuollolla on johtovastuu elintarvike‐, talous‐, ja uimavesivälitteisten epidemioiden selvit‐tämisessä ja eläintautiepidemioissa, tulee myös tiedottamista harjoitella ja luoda ennalta kuntalaisil‐le/asiakkaille vakiintuneet väylät ajankohtaisasioista tiedottamiseen.


Tupakanmyynnin aloittamisesta voi jo ilmoittaa sähköisesti Valviran ylläpitämän palvelun kautta. Sen si‐jaan nikotiinituotteiden myynnin aloittamiseen ei vastaavaa palvelua ole. Sähköisen palvelun kehittämi‐nen nikotiinituotteiden osalta sekä asumisyhteisön tupakointikiellon hakemiseen olisi tärkeää. Tarkasta‐jien ammattitaidon ylläpitäminen koulutuksilla on oleellista hyvän palvelun takaamiseksi.

Ympäristönäkökulmastakin sähköinen asiointi, arkistointi ja laskutus olisivat parannus nykyiseen nähden.


Aluehallintoviraston alueellisesti hoitamat alkoholihallinnon tehtävät jakautuvat maakunnissa hoidetta‐vaksi, elleivät maakunnat sovi yhteistoiminnasta. Maakunnissa toteutettuna tehtävien hoito on lähempä‐nä asiakkaita. Tehtävien hoitoa jatkossakin keskitetysti puoltaisi tehokkuus‐ ja erikoistumisedut. Tupa‐kanmyynti‐ ja alkoholivalvonnan kohteet ovat usein samat. Vastaavasti alkoholivalvonnalla ja elintarvike‐valvonnalla on samoja kohteita. Maakunnassa tehtäväjakoa voisi muuttaa siten, että valvontaa voisi tehdä yksi ja sama henkilö. Tällöin eri tarkastajien määrä kohteissa vähenisi.

27 (65)

3.8. Yhteenveto

Muutostarpeita asiakkaan edun ja synergiaedun saavuttamiseksi sekä ympäristönäkökulman huomioi‐miseksi:

Palvelujen järjestäminen samaan palvelukokonaisuuteen/yksikköön Palvelukokonaisuuden eri valvontojen koordinoiminen Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisen asiakaspalvelun järjestäminen ”yhdeltä luukulta” Resurssien ml. henkilöstön sopeuttaminen ja joustava käyttö eri tehtävissä palvelutarpeen mu‐

kaan, mm. toiminta‐alueiden/toimipisteiden keskinäinen yhteistyö Toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, mm. palvelujen luonne neuvonnallisemmaksi,

valvonta‐ ja tarkastusmenetelmien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Henkilöstön ammatillisen ja erityisosaamisen parantaminen ja lisäkoulutus, erikoistuminen ja asi‐

antuntijuuden turvaaminen Maakuntien välinen yhteistyö (ELY‐keskuksen tehtävät, maatalouslomitus, eläinlääkintähuolto, al‐

koholivalvonta) Palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä Yhtenäiset tietojärjestelmät ja sähköisten työvälineiden laajempi käyttöönotto (tulossa uusia jär‐

jestelmiä) Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin edellytysten parantaminen Eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen uudelleen ja valvontaresurssien parantaminen, yhteistyö‐

mahdollisuuksien hyödyntäminen (palvelukokonaisuuden sisäinen, maakuntien välinen) Yhteistyö yli organisaatiorajojen (esim. pelastuspalvelujen, kuntien rakennusvalvonnan, ympäris‐

tönsuojelun ja poliisin kanssa) Toimintavarmuuden kehittäminen ja varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

28 (65)



Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maa‐kuntauudistuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimusten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.

Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuu‐delle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edel‐lyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityisesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä.

Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhai‐sessa vaiheessa palvelukokonaisuuksina. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin suju‐vuuden myös pidemmällä aikavälillä.


Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maa‐kuntauudistuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimusten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.

Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuu‐delle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edel‐lyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityisesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä. Rakennetuissa tämä korostuu. Mm. rahoitus‐ ja rakentamisen osaamista on vaikea järjestää yhdessä maakunnassa siten, että osaamisen taso vastaisi asiakkaiden kasva‐viin tarpeisiin.

Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhai‐sessa vaiheessa. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin sujuvuuden myös pidemmällä aikavälillä.

29 (65)


Lomitustoiminnan etuna ja mahdollisuutena nähdään se, että koko lomituspalveluhenkilöstöllä on pitkät työsuhteet ja nykyisten työtehtävien hyvä tuntemus sekä halua ja tahtoa lomituspalvelun kehittämiselle. Tavoitteena on myös palveluiden markkinointi muille maakunnille.

Mahdollisuutena nähdään myös joustavuus palvelujen järjestämisessä maakuntauudistuksessa uusien toimintatahojen kanssa sekä uudet yhteistyökuviot tulevassa organisaatiossa olevien tahojen kanssa mm. toimitilaratkaisut ja yhteiset asiakkaat.

Haasteena nähdään työntekijöiden ikärakenne ja osalla motivaatiopula uusien asioiden oppimiselle. Ny‐kyisessä järjestelmässä maatalouslomittajan pääasiallinen työtehtävä on ollut lypsytyö ja siihen liittyvät tehtävät. Osalle työntekijöistä täydennyskoulutus ei auta ammattitaidon täydentämiseksi tai työllistymi‐sen varmistamiseksi ja työllistyminen konevaltaisille tiloille on heikentynyt.

Merkittävä heikennys on mahdollinen lomitusalueen pieneneminen ylimaakunnallisesta alueesta maa‐kunnan kokoiseksi alueeksi. Lisäksi, mikäli palvelua kehitetään yritysvetoisemmaksi, tulee huomioida, ettei kaikista maatalouslomittajista ole lomituspalveluyrittäjiksi. Haasteena on myös maatalouslomittajien työmatkojen pidentyminen. Kahden päivittäisen edestakaisen matkan ajaminen vie aikaa, jota ei lueta työajaksi.

Yhteistyönä tapahtuva tulevan palvelurakenteen suunnitteleminen edesauttaa muutoksen toteuttamista.


Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen kunnista, kuntien yhteistoiminta‐alueilta, ELY‐keskuksesta ja alue‐hallintovirastosta mahdollistaa toimivan palvelukokonaisuuden luomisen elintarviketurvallisuuden ja kas‐vinterveyden varmistamiseksi alueella. Tehtävien keskittäminen kolmesta organisaatiosta yhteen alueelli‐seen organisaatioon mahdollistaa toiminnallisen palvelukokonaisuuden luomisen maakuntaan edellyttä‐en, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.


Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen yhteistoiminta‐alueilta ja ELY‐keskuksesta muun elintarvikevalvonnan sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan yhteyteen mahdol‐listaa resurssien ja osaamisen tehokkaamman käytön. Synergiahyötyjä ovat mm. osaamisen ja valvontatoiminnan yhdistäminen sekä tiedonhallinnan parantuminen (organisaatiorajat poistuvat). Synergiahyötyjen saaminen edellyttää, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.

Maakuntaan siirtyvien tehtävien lista pitää sisällään myös useita tehtäväkokonaisuuksia, joiden osalta synergiaedut eivät korvaa toimialueen olennaista pienentymistä maakunta‐uudistuksessa. Muutosten toimeenpaneminen edellyttää maakuntien ja Eviran välisiä neu‐votteluja tehtävien tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Evira/Mavi ovat jatkossakin osassa näistä tehtävistä toimijana alueella, jolloin työnjaosta on joka tapauksessa sovittava. Tehtä‐viä, joiden työnjaosta on sovittava, on kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta. Pienen vo‐

30 (65)

lyymin takia sovittavia tehtäviä ovat: rehuvalvonta, lannoitevalvonta ja siemenkaupan markkinavalvonta.


Maakuntaan siirtyminen antaa elintarvikevalvonnalle mahdollisuuden: ‐ Kehittää työnjakoa ‐ Parantaa asiakaspalvelua sähköisillä järjestelmillä ja toimintatapojen yhtenäistämi‐

sellä ‐ Erikoistua työtehtäviin ‐> yhdenmukaisempaa ja tasapuolisempaa palvelua asiak‐

kaille ‐> tehostaa valvontaa ‐> parantaa valvojien asiantuntemusta ‐ Lisätä yhteistyötä alkoholivalvonnan, maaseutupalveluiden ja ELY‐keskuksen kanssa ‐ Ylimaakunnalliseen valvontaan erityisosaamista vaativissa kohteissa, esim:

ravintolisien maahantuonnin valvonta internetmyynnin ja virtuaalihuoneistojen valvonta kontaktimateriaalitoimijoiden valvonta

Esteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Muutosvastarinta (henkilöstö, asiakkaat) ‐ Maakunnan mahdollisesti huono taloudellinen tilanne

Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Ennakkosuunnittelu ja asioiden valmistelu muiden valvontayksiköiden kanssa ennen

maakuntaan siirtymistä. ‐ Hyvin suunniteltu organisaatio. Vanhat organisaatiot eivät saa kummitella taustalla

vaan pitää löytää toimiva ratkaisu, joka on uuteen tilanteeseen sopiva. ‐ Ylimaakunnalliset valvonnat tulee neuvotella maakuntien kesken. ‐ Henkilöstön atk‐taitojen päivitys ennen maakuntaan siirtymistä


Eläinlääkäripalveluiden osalta isompi yksikkö tuo mukanaan paremman mahdollisuuden erikoistumiseen. Mahdolliseksi esteeksi voi muodostua lakiuudistuksiin liittyvässä keskuste‐lussa esillä ollut eläinlääkäripalvelujen yhtiöittäminen, joka toteutuessaan aiheuttaisi koko eläinlääkintähuollon uudelleenorganisoinnin ja nostaisi todennäköisesti asiakaskustannuk‐sia merkittävästi. Päivystyspiirien välistä yhteistyötä tulee lisätä.

Osa aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien hoidosta tulisi järjestää maakuntien välisenä yhteistyönä, jotta varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien tehokas hoitaminen mm. eläintautipäivystyksen osalta, jota ei ole aiemmin hoidettu kunnissa. Läänineläinlääkärien resurssien ja tehtävien siirtyminen maakuntaan antaa myös mahdollisuuksia hoitaa eläin‐suojelu‐ ja eläintautivalvonta entistä tehokkaammin.

Yhteisen valvontajärjestelmän (ELVI) käyttöönottoon maakunta ei voi vaikuttaa, mikäli jär‐jestelmä ei ole vielä valmiina maakunnan aloittaessa. Tukipalvelu kuten toimisto‐ ja juristi‐palvelut tulee turvata. Lakipalveluja tarvitaan erityisesti eläinsuojeluvalvonnassa.

31 (65)

Eläinsuojeluvalvonnan suurin uhka maakuntaan siirryttäessä on valvonnan resurssipula. Jotta valvonta sujuisi tehokkaasti ja turvallisesti, tarvittaisiin maakunnan alueelle kolme ko‐koaikaista valvontaeläinlääkäriä. Myös praktikkoeläinlääkäreillä tulisi jatkossa säilyttää val‐vontaoikeus, jotta varmistetaan riittävän tehokas eläintautivalmius sekä kattava eläinten hyvinvoinnin valvonta. Toiminnan siirtyminen samaan organisaatioon ELY‐keskukselta ja aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien kanssa antaa mahdollisuuksia etsiä synergiaa val‐vontatehtävistä.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan riittävien resurssien saaminen on edellytyksenä sille, että eläinlääkäripalvelujen ml. päivystys taso ei heikkene. Palvelujen uudelleen järjes‐tämisen riskinä on etäisyyksien kasvaminen.


Maakuntaan siirryttäessä on tärkeää pitää huolta siitä, että yhteistyö muiden viranomaisten (rakennus‐valvonta, pelastusviranomaiset, ympäristönsuojelu ja poliisi) kanssa toimii. Maakunta toimii usean kunnan alueella ja valvontayksiköillä on erilaisia käytäntöjä, joten toimintatapojen yhtenäistäminen niin omassa työyhteisössä kuin sidosryhmien välillä tullee olemaan haaste. Toisaalta esimerkiksi yksiköiden suunnitte‐lun ja raportoinnin keskittäminen sekä työjaon kehittäminen tuovat synergiaetua.

Tukipalveluita, kuten toimistohenkilöitä, IT‐tukea ja lakimiestä tarvitaan laadukkaan asiakaspalvelun tuek‐si. Terveydensuojelun kannalta on myös tärkeää, että alueella on toimivat laboratoriopalvelut. Tehtävien hoitamista varten täytyy valvontayksiköllä olla käytössään tarvittavaa mittauskalustoa.

Jotta laadukkaita terveydensuojelupalveluja on tarjolla keskeytymättä ja yksikkö on kykenevä toimimaan myös erityyppisissä häiriötilanteissa, tulee maakuntaan siirtymisen valmistelu ja prosessien yhtenäistämi‐nen aloittaa riittävän varhain. Varautumisen osalta toimiva yhteistyö esimerkiksi kuntien, pelastuslaitok‐sen ja asiakkaiden kanssa on tärkeää.


Keskusvirastotasolla tulisi löytyä halua perustaa sähköinen asiointi myös nikotiinituotteita myyvien koh‐teiden ilmoittamiseen ja rekisteröintiin. Tupakkatuotteiden osalta maksutaksat on jo yhtenäistetty maa‐kunnassa mutta laskutuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen mahdollisimman suoravii‐vaiseksi vaatii työtä.


Alkoholihallinnon tehtävien siirtyminen maakuntiin voi antaa valvontaan synergiaetuja esimerkiksi tupak‐kalain ja elintarvikelain valvonnassa. Nykyisin alueellisesti keskitettynä hoidettujen tehtävien jakautumi‐nen yksittäisiin maakuntiin saattaa haitata toiminnan tehokkuutta ja osaamisen hallintaa. Yhteistyömah‐dollisuudet maakuntien kesken on syytä selvittää. Toiminta kattaa itsensä. Tehtävät tulee järjestää siten, että osaaminen säilyy ja kehittyy ja tehtävien hoito tapahtuu tehokkaasti. Toimintaan kuuluu virka‐ajan ulkopuolella tapahtuva valvonta ravintoloiden osalta. ALLU‐rekisterin pito tulee maakunnille ja myös teh‐täviin perehtyneen juristin palveluita tarvitaan.

32 (65)

4.8. Yhteenveto

Muutosten toteuttamiselle luo mahdollisuudet: Uudistusten asianmukainen valmistelu Henkilöstön osaaminen, asiantuntijuus, erikoistuminen, tehtävien keskittäminen Joustava organisaatio, uudenlaiset yhteistyökuviot ja työnjako Eri prosessien yhteiset asiakkaat Yhteistyö maakuntaorganisaatiossa ja maakuntien ja muiden sidosryhmien välillä Henkilöstön pitkät työurat ja kokemus Asiakaspalvelun uudistaminen Henkilöresurssien saaminen maakuntaan kaikista tehtäviään siirtävistä organisaatioista Tietojärjestelmien ja tukipalvelujen yhtenäistyminen ja laadukkuus

Esteet/haasteet muutosten toteuttamiselle:

Tällä hetkellä useamman maakunnan alueella hoidettavien tehtävien järjestäminen jatkossa Toimialueen pieneneminen nykyisestä (maatalouslomitus, ELY‐keskuksen tehtävät, alkoholival‐

vonta) Riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen Työntekijöiden ikärakenne, yksipuolinen osaaminen ja motivaatio muutoksessa (muutosvastarin‐

ta) Henkilöstön muuttuva työympäristö ja laajeneva toiminta‐alue Asiakkaiden muutosvastarinta Taloudelliset resurssit Palvelujen yhtiöittämisen velvoite (mahdollisesti lomituspalvelut, eläinlääkintähuolto) Etäisyyksien kasvaminen (esim. lomitus, päivystyspiirit) Erilaisten toimintatapojen yhtenäistäminen

Tarvittavat toimenpiteet muutosten toteuttamiselle:

Kolmesta nykyisestä organisaatiosta siirtyvien tehtävien uudelleen organisoiminen, tavoitteena hyvin suunniteltu, uudella tavalla toimiva organisaatio

Henkilöstön kouluttaminen, tehtävien jakaminen uudella tavalla, lisäosaamisen tarpeen selvittä‐minen

Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja selvittäminen Neuvottelu työnjaosta maakuntien kesken sekä Eviran ja Maaseutuviraston kanssa Palvelukokonaisuuden sisäisten toimintojen valmistelu ja järjestäminen yhteistyössä ja riittävän

ajoissa, riittävien tukipalvelujen varmistaminen ja joidenkin tehtävien keskittäminen Prosessien, toimintatapojen ja sähköisten palvelujen yhtenäinen suunnittelu

33 (65)

5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus


Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdollistavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon pro‐sessi parantaa kustannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syn‐tyvä synergia lisää tehokkuutta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) ko‐koaminen yhteen kokonaisuuteen tehostaa myös prosesseja.

Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen muutoin kuin siltä osin, kun tehtävien sijoittaminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luoma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakun‐taan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijätukien ja elintarviketurvallisuuden valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liittee‐nä olevassa prosessitaulukossa.

Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehokkuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.


Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdollistavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon pro‐sessi parantaa kustannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syn‐tyvä synergia lisää tehokkuutta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) ko‐koaminen yhteen kokonaisuuteen tehostaa myös prosesseja.

Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen muutoin kuin siltä osin, kun tehtävien sijoittaminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Haasteena on niiden tehtä‐vien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaan‐tuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmis‐taminen muutoksessa. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luoma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakuntaan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijätukien ja elintarvike‐turvallisuuden valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liitteenä olevassa prosessitaulukossa.

Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehokkuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.

34 (65)


Toimivan valtakunnallisen sähköisen järjestelmän saaminen on edellytys kustannustehokkaalle toiminnal‐le. Asiakaspäätösten tekeminen ja palvelun tuottaminen ilman tietojärjestelmästä saatavia pohjatietoja vaatii lisää henkilöstöresursseja, mikäli operoidaan usealla eri järjestelmällä. Päätöksenteon tulee olla jatkossakin lähellä, joustavaa ja nopeaa.

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta tavoitellaan tehokkaalla henkilöstömäärän mitoituksella. Henki‐löstömäärä on suhteutettava alueellisesti palvelujen käyttäjien määrään ja palvelutarpeisiin. Henkilöstön tasaisempaa työllistymistä kalenterivuoden aikana tavoitellaan koko henkilöstön määrän ja ammattitai‐don osalta.



Kohdassa 3.4 esitetyistä syistä prosessit eivät ole kaikilta osin riittävän kustannustehokkaita vaikuttavuutensa nähden. Eviran ohjaamien tehtävien osalta vain luonnonmukainen tuo‐tanto kasvualana on volyymiltaan merkittävä. Mikäli tehtävä jaetaan nykymuotoisena kah‐teen maakuntaan, muodostuu siitä sijaisjärjestelyineen nykyistä kustannustehottomampi, ellei vastaavaa tuottavuushyötyä saavuteta eri tehtäviä yhdistelemällä. Yhdistelmätehtävil‐lä vastaavan vaikuttavuushyödyn saaminen on haastavaa, koska kukin tehtävä edellyttää korkean osaamisen ylläpitoa.

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja tukivalvontojen yhteydessä tehtävät täy‐dentävien ehtojen valvonnat (rehut ja elintarvikkeet) muodostavat vähäisestä volyymista huolimatta poikkeuksen, koska ne ovat kiinteä osa tukivalvontaa ja tehdään usein samanai‐kaisesti tukivalvonnan kanssa.

Hukkakauravalvonnan osalta ELY‐keskusten ja YTA‐alueiden tehtävien yhdistäminen paran‐taa prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Prosesseja voidaan nykytilanteessa pitää kohtuullisen hyvin vaikuttavina koska kasvinter‐veys ja elintarviketurvallisuustilanne Suomessa on hyvä.


Elintarvikelain mukaisen valvonnan tuotot tulevat välillisesti ja välittömästi. Elintarvikeval‐vonta on ennakoivaa terveydensuojelua, jonka päätavoitteena on terveet kansalaiset. Mitä vähemmän ruokamyrkytysepidemioita, sen paremmin valvonta ja valvontakohteet ovat työssään onnistuneet. Välillistä valvonnan tuottoa onkin rahassa mahdoton arvioida. Eviran strategian mukaan toimijoille annetaan jatkossa entistä enemmän maksutonta neuvontaa ja ohjausta.

Välittömiä tuloja saadaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja uusien valvon‐takohteiden perustamisista. Elintarvikelain mukaan kunta saa periä maksun ilmoitusten kä‐

35 (65)

sittelystä, tietyistä hyväksymisistä ja valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Suunnittelemattomista tarkastuksista ei nykylainsäädännön mukaan voi laskuttaa, eikä toimijan vaihdoksista, vaikka niihin kuluva aika vastaa uuden toimijan ilmoituksen käsitte‐lyyn kuluvaa aikaa. Tiedossa ei ole tuleeko elintarvikelain päivityksessä tähän muutosta.

Toimintaan tarvittava rahoitus tulee tällä hetkellä kunnalta. Vain osa kuluista voidaan kat‐taa maksutuotoilla (n. 20 %). Suunnitteilla valtakunnallinen vuosimaksu, jolloin tulot vakiin‐tuvat eivätkä ole riippuvaisia tarkastusmääristä, kuten nyt.


Nykyinen kunnaneläinlääkärijärjestelmä on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas, koska samat viranhaltijat hoitavat päivä‐ ja päivystysaikaisen praktiikan sekä osallistuvat valvon‐taan. Nykyisen järjestelmän avulla on myös ylläpidetty hyvää eläintautivalmiutta ja zoonoo‐sien torjuntaa. Toisaalta praktikkoeläinlääkäreiden valvontatyötä rajaa osittain jääviyson‐gelmat, koska eläinlääkäri ei voi valvoa omia asiakkaitaan.

Eläinten hyvinvoinnin valvonta on eläimen omistajille maksutonta. Eläinten terveyden val‐vonta on osittain maksullista. Aluehallintoviraston läänineläinlääkärin tehtävät kuten kun‐nan valvontatehtävät hoidetaan budjettirahoituksella ja maksullisia tuloja on hyvin vähän. Aluehallintoviraston osalta näitä ovat mm. eläinsuojelulain mukaiset luvat ja eläintautilain mukaiset toimijalle maksulliset suoritteet.


Terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittely, suunnitelmallinen valvonta, laiva‐tarkastukset, näytteenotto ja mittauksien tekeminen ovat maksullista toimintaa. Työtunnin hinnan tulee perustua todellisiin valvontayksikölle aiheutuviin kuluihin. Valvontayksikkö antaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa ja ensimmäinen asunnontarkastus on aina asiakkaalle ilmainen. Myöskään lausunnoista ei peritä korvausta. Työhön sisältyy myös suunnittelua, toteumien raportointia, valmiusharjoittelua jne. joista ei voida periä maksua.


Tupakkalain ja lääkelain mukaisista uusista myyntiluvista peritään maksu. Kaikilta kohteilta peritään vuo‐sittainen valvontamaksu, joka perustuu myyntipaikassa olevien myyntipisteiden määrään. Mikäli myynti‐pisteestä myydään sekä tupakkaa että nikotiininesteitä, peritään kaksinkertainen maksu. Valvontamaksu on kiinteä eikä perustu valvontaan käytettyyn työaikaan. Myyntipisteet on ohjeistettu tarkastettavaksi joka toinen vuosi ja ne tarkastetaan elintarvikevalvonnan käyntien yhteydessä, joten prosessi on kustan‐nustehokas. Toisaalta suunnitelman ulkopuolisista, esimerkiksi epäilyyn perustuvia tarkastuksia ei laskute‐ta.

Tupakkalain mukaisesta savuttomuuden valvonnasta ei peritä maksua, joskin savuttomuusvalvontaa teh‐dään nyt aiempaa vähemmän. Savuttomuuden määräämisestä asuntoyhteisöön laskutetaan käytetyn työajan perusteella.

36 (65)


Alkoholihallinnon tulot luvanhaltijoilta Etelä‐Suomen aluehallintoviraston alueella olivat 2016 n. 1 550 000 euroa. Kymenlaakson osuutta tästä ei voi laskea. Alkoholihallinnon menot alueellisesti toteutettuna ovat olleet samaa luokkaa. Toiminta on ollut kustannusvastaavaa.

5.8. Yhteenveto

Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat: uusi, toimiva organisaatiorakenne maakunnan sisäinen yhteistyö resurssien joustava käyttö sähköiset prosessit ja järjestelmät toimintojen kokoaminen yhteen ja yhdyspintojen hyödyntäminen Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena tehokas henkilöstömäärän mitoitus maakuntien välinen yhteistyö valvontojen yhdistäminen neuvontaan ja ohjaukseen panostaminen maksullisuus/kustannusvastaavuus

37 (65)

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suorit‐teiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)


Palvelu on saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Mikäli palvelut tuotettaisiin yhteistyössä toisen maakunnan, esim. Etelä‐Karjalan maakunnan kanssa, olisi tässä maakun‐nassa omat toimipisteensä.

Tulostavoitteet

Maksajavirastosopimuksessa on asetettu palvelutavoitteet, joiden saavuttamiseksi tehtäviä suorittavan tahon tulee varmistaa maksajavirastotehtävien hoitamiseen riittävät henkilöresurssit sekä täyttää muut tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille asetettavat vaatimukset.

Palvelutavoitteiden mukaan tukihaun tallennukset tehdään Maaseutuviraston asettamassa määräajassa, tukimaksatus suoritetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun maksatuksen este poistuu, tukipäätökset toimitetaan viljelijöille kahden kuukauden sisällä maksatuksesta ja takaisinperintäpäätös tehdään kuuden kuukauden sisällä perusteen muodostumisesta.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan viljelijätukihallinnon tavoitteena tulee olla maatalouden tukijär‐jestelmän oikeudenmukainen toteuttaminen sekä maatalouden kannattavuusedellytyksien parantaminen. Tukitoimista ja ‐muutoksista tulee viestiä monipuolisesti.


Viljelijätukia hakevia maatiloja on 1 626. Tukioikeuksien käsittelyssä asiakkaina on noin 3 314 maanomis‐tajaa.

Viljelijätukien erilaisia hakemuksia, ilmoituksia tai sopimuksia käsiteltiin vuonna 2016 noin 9 926 kpl. Val‐vontatapahtumia oli noin 847 kpl. Lisäksi käsiteltiin tukioikeuksien leikkauksia ja myöntöjä varannosta yhteensä 3 915 kpl sekä takaisinperintöjä ja oikaisuvaatimuksia noin 280 kpl.

Henkilöstömäärä ja HTV

Yhteistoiminta‐alueilla tehtävien hoitoon tarvittiin vuonna 2016 12 henkilöä, yhteensä 10,56 henkilötyö‐vuotta (muut tehtävät mukaan lukien 12,24 htv).

ELY‐keskuksessa viljelijätukihallinnon tehtäviä suoritti 19 vakinaista ja 12 ‐ 14 määräaikaista henkilöä, yhteensä 20,34 henkilötyövuotta.

38 (65)

Viljelijätukihallinnossa on huomioitava erityinen resurssien tarve asiakkaiden neuvontaan, tiedottamiseen ja viljelijöiden kouluttamiseen sekä tietoturvallisuuden hallintaan. Em. tehtävistä on määrätty maksajavi‐rastosopimuksessa.

Talousresurssit

Yhteistoiminta‐alueilla kustannukset koko maaseutuhallintoon olivat noin 731 966 euroa. ELY‐keskuksessa viljelijätukihallinnossa toiminnan kustannukset olivat noin 1 084 639 euroa, josta Kymenlaakson maakun‐taan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.


Palvelu olisi saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Palvelu olisi järkevää järjestää yhteistyössä Etelä‐Karjalan kanssa. Tehtävää hoitavat asiantuntijat toimisivat sopimuk‐sen mukaan molempien maakuntien toimipisteistä käsin.

Tulostavoitteet

Maatilojen rahoitus –tehtävälle on asetettu tulostavoitteita maksajavirastosopimuksessa.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on kehittää maaseutua yhteistyössä maakunnan ja asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa ja toimia niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman nopeasti tuki‐varat käyttöönsä.


Suoritteet vuonna 2016 olivat Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen toimialueella seuraavat: noin 140 tukipää‐töstä sekä noin 130 maksatusta. Neuvo2020 ‐toimenpiteen maksatushakemuksia oli n. 820 kpl.

Asiakkaina ovat aloitus‐ ja investointitukia hakevat maatalousyrittäjät, jotka ovat myös viljelijätukihallin‐non asiakkaita, sekä Neuvo2020 –neuvojat, joita on Kaakkois‐Suomen alueella n. 50.

Henkilöstön määrä ja HTV

Henkilöstömäärä ja htv vuonna 2016 olivat (Kaakkois‐Suomi, ml. Neuvo2020 ‐toimenpide): noin 8 henki‐löä ja noin 3,5 htv.

Talousresurssit

ELY‐keskuksen kustannukset maatilojen rahoitus –tehtävälle ovat koko Kaakkois‐Suomen osalta n. 200 000 euroa, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työn‐jaosta muuta sovita.

39 (65)


Palvelut tuotetaan Kouvolan toimipisteessä. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus. Mahdollinen liikelaitos‐kuvio on vielä auki ja jää valmisteltavaksi, mikäli lomituspalvelulaki ja palvelun tuottaminen maakunnassa sitä edellyttävät.

Tulostavoitteet

Tavoitteena on tuottaa kaikille asiakkaille lomituspalvelut tasapuolisesti, yhdenvertaisesti, täysimääräise‐nä ja laadukkaina siinä mittakaavassa, missä asiakkailla on niihin maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan oikeus sekä turvata yritystoiminnan jatkuvuus kotieläintenhoidon osalta.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on tuottaa laadukkaat, lain edellyttämät lomituspal‐velut, sillä ne ovat osa yrittäjän sosiaaliturvaa ja tukevat kotieläintuottajan jaksamista. Lomituspalvelut mahdollistavat yrityksen toiminnan jatkumisen myös poikkeusoloissa. Lomituksen yhteistoimintaryhmän tulee seurata ja kehittää lomituspalveluja.


Lomituspalvelupaikallisyksikön alueella on lomitettavia maatalousyrittäjiä 525, lomitettavia tiloja 343 ja yhteensä 21 716 lomituspäivää vuoden 2016 tietojen perusteella.

215 tilaa (325 maatalousyrittäjää) on Kymenlaakson puolella, Päijät‐Hämeen puolella on 123 tilaa (193 maatalousyrittäjää) ja Uudellamaalla 5 tilaa (7 maatalousyrittäjää).

Lomituspäivien lukumäärä Kymenlaaksossa on ollut 13 774 päivää vuonna 2016.


Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikössä toimii lomitustehtävissä tällä hetkellä yhteensä 115 kuukausi‐palkkaista maatalouslomittajaa, joista 10 lomittajaa on määräaikaisessa työsopimussuhteessa. Kuukausi‐palkkaisten maatalouslomittajien lisäksi lomitustyötä suorittaa n. 150 henkilöä lyhytaikaisissa työsuhteis‐sa. Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä vähenee lomitettavien tilojen vähentyessä. Maatalouslomituksen henkilötyövuosia on yhteensä 104 htv. Henkilöstön jakautuminen Kymenlaakson ja Päijät‐Hämeen maa‐kuntien välillä tulee selvittää.

Lisäksi Kouvolan lomituspalvelut on hankkinut ostopalvelulomitusta 10 yrittäjältä sopimuksella, joka päät‐tyy 31.12.2018. Lyhytaikaisia ostopalvelusopimuksia on tehty 5 yrittäjän kanssa.

Lomahallinnossa työskentelee kaikkiaan 7 hallintohenkilöä, yhteensä 6,5 htv.

Talousresurssit

Kustannukset olivat v. 2016 lomituspalveluihin 5 446 264 euroa ja lomituspalvelujen hallintoon 404 098 euroa.

40 (65)



Tulostavoitteet

Tulostavoitteen mittarina on mm. säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toi‐mijoiden osuus prosentteina, % (2017‐2018 92 %) valvotuista toimijoista. Eviran valvonta‐suunnitelma toteutuu täysimääräisesti.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on huolehtia kasvintuotannon turvalli‐suudesta, vahvistaa luomutuotteiden tuotannon ja jalostuksen edellytyksiä ja järkeistää valvontoja ja tarkastuskäyntejä.


Asiakkaina ovat alueen maatalous‐ (1626 kpl) ja puutarhayrittäjät sekä elintarviketuotan‐non tuotantopanoksia myyvät kauppaliikkeet. Suoritemäärältään suurimpana on luonnon‐mukainen tuotanto, noin 400 tarkastusta/päätöstä, eläinrekisteri‐ ja pitopaikkailmoitukset 100 kpl, hukkakauravalvonta vuosittain noin 100 tarkastusta. Suoritteet on kuvattu tar‐kemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luettaessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämänhetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maakuntaja‐koa.


YTA: 12 henkilöä (sisältyy viljelijätukihallintoon)

ELY: 6 henkilöä (täydentävät ehdot 23), josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa ja‐ko‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita

YTA: 1,68 htv

ELY: 1,5‐2 htv, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava mää‐rä, ellei työnjaosta muuta sovita. Htv jakautuu vuosittain vaihtelevasti eri tehtäville, suu‐rimpana luomu.

Nykyiset henkilöstöresurssit (henkilömäärä ja htv) on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luettaessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämän hetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maakuntajakoa.

Talousresurssit

YTA: kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoon. ELY: noin 119 436 €

Kustannusten tarkempi jakautuminen tehtäville on kuvattu liitetaulukossa.

41 (65)


Tulostavoitteet

Tavoitteena puhdasta ruokaa tuottava ja ruokamyrkytyksetön maakunta, jossa kansalaiset voivat ruokailla ja ostaa elintarvikkeensa paikasta kuin paikasta.

Valvontatyötä tehdään Eviran asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on parantaa lähiruuan tuottajien toi‐mintaedellytyksiä ja kehittää lähiruokaketjuja.


Valvonnan piirissä on noin 1650 elintarvikehuoneistoa ja noin 1700 alkutuotannon kohdet‐ta.

Ilmoituksia käsiteltävänä noin 200 kpl/vuosi.

Suunnitelman mukaisia tarkastuksia on noin 1200 kpl/vuosi.

Ensisaapumisvalvontatarkastuksia on noin 10 kpl/vuosi. Muita tarkastuksia noin 100 kpl/vuosi.

Pakkokeinoprosesseja noin 5 kpl/vuosi.

Viranomaisnäytteitä noin 180 kpl/vuosi

Ulkopaikkakuntalaisia liikkuvia elintarvikehuoneistoja (ns. markkina‐/torimyyjät) tarkaste‐taan vuosittain noin 10 kpl.

MMM:n suunnitelmissa on lieventää kotirauhan piiriä, jotta kotona tapahtuvaa elintarvik‐keiden valmistusta pystyttäisiin tulevaisuudessa tarkastamaan. Lakimuutoksen vaikutusta tarkastusmääriin on vaikea arvioida, lisäys voi arviolta olla noin 100 kohdetta.


Elintarvikevalvontaan tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa elintarvikevalvon‐taa tekee 5,5 henkilöä, Kotkassa 3,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.

Talousresurssit

Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 300 000 €.

42 (65)


Tulostavoitteet

Eviran laatimassa Eläinlääkintähuollon valtakunnallisessa ohjelmassa (EHO) on asetettu ta‐voitteet eläinlääkäripalveluille sekä valvontatehtäville.

Eläinlääkäripalvelujen osalta edellytetään mm. että palvelut ovat eläinlääketieteellisesti asianmukaisia ja riittävän nopeasti saatavissa. Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluja on tarjottava kysyntää vastaavasti.

Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on, että valvonta toimii luotettavasti ja yhdenmukaises‐ti. Eläintautivalvonnan keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa Suomen hyvä eläintautiti‐lanne.

Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon tulee taata tuotantoeläinten terveyden‐ ja sairaudenhoito ja ‐huolto sekä kiireellinen eläinlääkäriapu riippumatta sijain‐nista. Tavoitteena on turvallinen, puhdas ruoka ja eläintautien hallinta koko maakunnassa. Hyvin järjestetty eläinlääkintähuolto mahdollistaa maakunnassa laadukkaan elintarvikeket‐jun ja eläinten hyvinvoinnin.


Asiakasmäärät v. 2016: nautatilat 247, sikatilat 15 ja hevostilat arviolta 1200 kpl. Arvio lemmikkieläinten määrästä on 22 500 kpl. Eläinlääkäripalveluissa suoritemäärät lasketaan potilaskäynneittäin. Vuoden 2016 aikana tehtiin potilaskäyntejä kaikkiaan 16 079 kpl, jotka jakautuvat seuraavasti:

Suureläin (nauta, sika, hevonen) käyntejä virka‐aikana 3204 kpl ja päivystysaikana 601 käyntiä

Pieneläinkäyntejä virka‐aikana 10 383 kpl ja päivystysaikana 1755 kpl. Tuotantoeläinten terveydenhuoltokäyntejä 136 kpl

Eläinten terveyden ja hyvinvoinninvalvonnan suoritemäärät vuonna 2016: Eläinsuojelutarkastukset 441 kpl, näistä suurin osa on pieneläimiin liittyviä tarkas‐

tuksia. Suureläimiin liittyvät tarkastukset ovat kuitenkin työläitä ja vievät valvon‐nan työajasta lähes puolet.

Eläintautivalvontaan liittyvät tarkastukset ja näytteenotot 42 kpl Vienti‐ ja sivutuotevalvontaan ja muuhun valvontaan liittyvät tarkastukset 58 kpl Aluehallintoviraston tekemät tarkastukset n. 40 kpl, tarkastukset liittyvät eläin‐

suojeluun, täydentäviin ehtoihin, eläinten merkintään ja rekisteröintiin, eläinkul‐jetuslupiin ja tarkastuksiin sekä lääkitsemisen valvontaan. Aluehallintoviraston lu‐ku on arvio, koska tarkastuksia ei aluehallintovirastossa rekisteröidä maakunnit‐tain vaan koko aluehallintoviraston alueelta.


Eläinlääkintähuollossa työskentelee 15 henkilöä (12 praktikkoeläinlääkäriä, 1 valvontaeläin‐lääkäri, 1 kaupungineläinlääkäri, 1 avustaja). Koska Iitti muuttaa maakuntaa, on maakun‐

43 (65)

taan siirryttäessä eläinlääkintähuollon henkilöstöä 14. Osa henkilöstöstä tekee sekä valvon‐taa että praktiikkaa. Eläinlääkäripalveluja tekevän henkilöstön osuus on laskettu olevan täl‐lä hetkellä 12,8 htv ja valvontaan käytetty resurssi on 2,2 htv. Maakunnan aloitettua eläin‐lääkäripalvelujen osuus laskee 11,8 htv:een Iitin maakunnan vaihdon vuoksi. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on laskettu nykyisellään yhteistoiminta‐alueilla 2,2 htv ja aluehallintovirastossa 0,5‐1,5 htv, joka on Etelä‐Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen. Lisäksi aluehallintoviraston läänineläinlääkärin tehtäviä hoidetaan muista alue‐hallintoviraston toimipaikoista. Talousresurssit

Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 133 000 € ja aluehallin‐toviraston osalta 100 000‐150 000 €.


Tulostavoitteet

Terveydensuojeluvalvonnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristöstä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Tavoitteena on, että valvonta täyttää valtakunnallisesti määritetyt tulostavoitteet. Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperus‐teista ja vaikuttavaa.


Valvontayksikköön tultaneen toimittamaan vuosittain noin 70 ilmoitusta terveydensuojelulain mukaisen valvonnan piirissä olevan toiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Terveydensuojelulain mukaisia vesilaitoksen hyväksymispäätöksiä tultaneen tekemään jatkossa muutamia vuositasolla.

Terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään vuosittain 350 kappaletta noin tuhanteen suunnitelmallisen valvonnan piirissä olevaan valvontakohteeseen. Ennalta suunnittelemattomien tarkas‐tusten määrä tulee olemaan lähes 1000 tarkastusta vuodessa, sisältäen esimerkiksi asunnontarkastukset ja laivatarkastukset.

Terveydensuojelulain puitteissa otetaan näytteitä noin 1000 kertaa vuodessa, yleensä useita näytteitä kerralla. Tietyiltä osin näytteenotto voidaan antaa toimijan huolehdittavaksi, mutta tällöinkin tuloksia valvotaan. Terveystarkastaja voi suorittaa myös mittauksia.

Terveydensuojeluviranomainen antaa vuosittain kymmeniä lausuntoja eri tahoille, kuten rakennusvalvon‐nan, ympäristönsuojeluviranomaisen jne. pyynnöstä.


Terveydensuojelutehtäviin tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa terveydensuojelua tekee 6,5 henkilöä, Kotkassa 2,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.

44 (65)

Talousresurssit

Kts. kohta Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa. Talousresurssit sisältyvät ko. kohtaan 6.4.2.


Tulostavoitteet

Tupakkalain valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käy‐tön lopettamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Valvonnan tulee olla tehokasta ja suunnitelmallista.


Tupakkalain mukaisesti toimija hakee lupaa myydä tupakkatuotteita ja/tai nikotiininesteitä. Lupia haetaan vuosittain noin nelisenkymmentä. Nikotiinikorvaustuotteiden myynti on myös luvanvaraista, perustuen lääkelakiin. Lääkelain mukaisia lupia myönnetään vuosittain noin 20 kappaletta. Myyntipaikkoja valvotaan suunnitelmallisilla tarkastuksilla, joita tehdään vuosittain yhteensä noin 180 kappaletta. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehdään vuosittain noin 30 kappaletta.

Savuttomuutta ei valvota suunnitelmallisesti ravintoloiden tupakointitiloja lukuun ottamatta. Asunto‐osakeyhtiö voi hakea tupakointikiellon määräämistä taloyhtiön parvekkeille tai sisätiloihin.


Tupakkalain mukaiseen valvontaan varataan 1 henkilötyövuosi (Kouvola 0,3 htv, Kotka 0,5 htv ja Hamina 0,2 htv).

Talousresurssit

Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.


Tulostavoitteet

Tehokkaasti toimiva lupaprosessi on elinkeinotoiminnan toiminnan perusedellytyksiä ja takaa yhdessä tarkastustoiminnan kanssa lainmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä ehkäisee alkoholihaitto‐ja.

Suoritteet ja asiakasmäärät Alkoholivalvonnan kohteita on noin 500 (vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat). Tehtäviä hoito tapahtuu nykyisin arviolta 2 htv:n voimin. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus voi lisätä tehtävien määrää. Aluehallintovirastossa keskitetty toiminta useamman maakunnan alueita hoitaen on lisännyt tehokkuutta.

Henkilöstömäärä ja HTV

Alkoholivalvonnan tehtäviin noin siirtyy aluehallintovirastosta arviolta alle 2 htv.

45 (65)

Talousresurssit

Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.

6.8. Yhteenveto

Viranomaistoiminnan tavoitteena on tuottaa palvelut oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, täysimääräisesti kysyntää vastaavasti, laadukkaasti ja viipymättä. Esimerkiksi maksajavirastotehtäville on asetettu palvelu‐tavoitteet, joiden mukaan prosessien tehtävät on suoritettava määräajassa. Prosessien tulostavoitteina on myös suunnitelmanmukaisten tasojen saavuttaminen valvonnan ja ehkäisevän työn avulla. Prosesseilla on valtakunnallisesti tarkemmin määritellyt tulostavoitteet. Palvelukokonaisuuden palveluja tarvitsevia asiakkaita ovat:

Maatilat, 1 626 kpl (sisältää lomitettavat ja eläinlääkäripalveluja käyttävät karjatilat 215/262 kpl) Hevostilat, 1200 kpl Maaomistajat, 3 490 kpl (viljelijät ja muut maanomistajat) Neuvojat, 50 kpl Puutarhayrittäjät Maatalouskaupat Elintarvikehuoneistojen haltijat, 1650 kpl Lemmikkieläimet, 22 500 kpl Terveydensuojelulain alaiset toimijat Tupakkalain alaiset toimijat Alkoholin vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat, 500 kpl

Palvelukokonaisuuden suoritteita ovat asiakkaiden hakemusten, ilmoitusten ja sopimusten käsittely ja päätösten antaminen sekä rekisterien ylläpito ja tukioikeuksien myönnöt ja leikkaukset. Em. asioita on käsittelyssä vuosittain noin 13 200 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus). Merkittävä osuus suoritteista koostuu valvonta‐ ja tarkastustapahtumista ja näytteenotoista, joita on vuo‐sittain noin 5 800 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus). Maatalouslomituksen suoritteena maakunnan alueella on noin 13 800 lomituspäivää. Eläinlääkäripalvelu‐jen suoritteena on noin 16 000 potilaskäyntiä. Palvelukokonaisuuden tehtävissä on tällä hetkellä 217 henkilöä ja noin 150 lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, yhteensä 185 htv. Luvuissa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen maakuntaa suu‐remman alueen koko henkilöstö. Palvelukokonaisuuden kustannukset vuoden 2016 tietojen mukaan olivat noin 10,32 milj. €. Luvussa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset.

46 (65)

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin


Nykyisin kuntien yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidettavat viljelijätukihallinnon tehtävät hoi‐detaan uudessa maakunnassa samassa yksikössä tai palvelukokonaisuudessa. Tämä tuo merkittäviä sy‐nergiaetuja mm. asiakaspalvelussa, henkilöstön ja muiden resurssien joustavassa käytössä, johtamisessa ja tiedonkulussa. Erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä mak‐sajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpi‐teiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

Prosessien yhdyspinnat

Viljelijätukihallinnolla on merkittäviä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palve‐lukokonaisuuden sisällä lisäksi maatilojen rahoituksen, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maa‐talousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Viljelijätukihallinnon sijoittamista samaan yksikköön em. prosessien tai joidenkin niistä kanssa tulee selvit‐tää tarkemmin. Lisäksi tulee selvittää maakuntien välistä yhteistyötä maaseutuohjelmakokonaisuuden (ml. viljelijätuet) sekä maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon valvonta‐tehtävien osalta.

Yhteistyötarpeet yhteistyökumppanien kanssa säilyvät nykyisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomai‐set) ovat Maa‐ ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto + Evira (tuleva Ruokavirasto), Aluehallintoviras‐to (tuleva Luova) ja Tukes. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.


Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön tai palvelukokonaisuuteen parantaa asiakkai‐den näkökulmasta palvelujen saatavuutta ja joustavuutta (mm. asiakaspalvelu, henkilöstön ja muiden resurssien joustava käyttö, johtaminen sekä erityisesti tiedonkulku). Erityinen synergiaetu saadaan, jos koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikös‐sä.


Maatilarahoituksella on yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palvelukokonaisuu‐den sisällä lisäksi viljelijätukihallinnon, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintä‐huollon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.

47 (65)

Yhteistyötarpeet

Maatilarahoituksen osalta tulee erityisesti selvittää maakuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet. Rahoi‐tus‐ ja maksatusasiantuntijoilla tulee olla riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakunnassa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasian‐tuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uudenmaan ELY‐keskuksen asiantuntija.

Yhteistyökumppanit säilyvät nykyisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomaiset) ovat Maa‐ ja metsäta‐lousministeriö, Maaseutuvirasto ja Aluehallintovirasto. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. pankit sekä ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.



Maatalouslomitus on riskialtista työtä. Aluehallintoviraston työsuojeluvalvonta ulottuu lomituspalveluyk‐sikön toimintaan tarkastuksien ja ohjauksen muodossa. Nuorten työntekijöiden käytöstä maatalouslomi‐tustyöhön tehdään ilmoitukset aluehallintovirastolle. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus on aina vakavan tapa‐turman sattuessa. Työsuojelu on maatalouslomittajien työtä ajatellen ensiarvoisen tärkeää, eikä sitä tule jatkossakaan unohtaa.

Eläinlääkäreiden kanssa yhteistyötä on eläintautien vastustaminen sekä tiedon ja neuvonnan tarve, jotta tarttuvat taudit eivät leviäisi tilalta toiselle. Eläinsuojelun saralla on keskusteltu havaituista puutteista karjatiloilla. Maatalouslomittajilla on työnsä puolesta ilmoitusvelvollisuus kotieläinten hyvinvoinnin puut‐teista sekä yhteydet eläinlääkäreihin kotieläinten sairastuessa.

Viljelijätukihallinnon kanssa on yhteistyötä yhteinen tiedottaminen asiakkaiden suuntaan, osin yhteiset asiakkaat sekä tarpeen mukaan saadaan työtehtäviin liittyvää apua.

ELY‐keskuksen TE‐toimiston kautta tapahtuu tilapäisen työvoiman rekrytointi, lähinnä sijaisia ja tilapäisiä työntekijöitä lomituspalveluille etsittäessä.

Yhteistyötarpeet

Yhteistyötarpeita on henkilöstöpalveluiden kanssa työsuhdeasioissa ja KVTES:in tulkinnassa, henkilöstön muistamiseen liittyvissä asioissa ja työhyvinvointiasioissa. Tähän liittyy myös yhteistyö työterveyshuolto‐palveluiden tuottajien kanssa: Kymijoen Työterveys (toimipisteet Kouvola, Hamina, Kotka, Karhula) ja Työterveys Wellamo (toimipisteet Iitti, Nastola, Orimattila), joiden kanssa pyritään mm. lomittajien työ‐urien pidentämiseen, uudelleen kouluttamiseen ja uudelleen sijoittamiseen. Yhteistyötä on lisäksi työer‐gonomiaan ja hoitoonohjaussopimuksiin liittyvissä asioissa. Yhteisenä tavoitteena on maatalouslomitta‐jien sairauslomien ja työperäisten vaivojen vähentäminen.

Lisäksi henkilöstöasioissa on yhteistyötä Kevan ja Kelan kanssa mm. työntekijöiden monenlaisiin eläkeasi‐oihin, kuntoutukseen, kuntoutustukeen ja työkokeiluihin liittyen sekä kuntoutuslaitoksien kanssa. Esim. kuntoutuskeskus Herttua tarjoaa apuaan maatalouslomittajien työkykyä ylläpitävään ja kannustavaan kuntoutustoimintaan, kuten Kiila‐kuntoutuksia ja TYK‐kursseja. Ennakoiva kuntoutus on ensiarvoisen tär‐keää maatalouslomittajan raskaassa työssä.

48 (65)

Täydennyskoulutusasioissa yhteistyökumppaneita ovat KSAO luonnonvara, Ahlman, Salpaus ja KEUDA, joiden kanssa hoidetaan maatalouslomittajien täydennyskoulutuksia ja karjatalouden ammattitutkintoja. Lomitushallinnon koulutusta on organisoinut Mela.

Sidosryhmäyhteistyökumppaneita ovat MTK‐liitot ja tuottajayhdistykset omien asiakassidosryhmien edus‐tajina, joista on edustus lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmässä. Lomituspalveluiden sisältöä ja käytän‐töjä pohditaan yhteisesti.

Vakuutusasioissa yhteistyötaho on Vahinkovakuutusyhtiö IF, jossa on toiminnan vastuuvakuutus ja työn‐tekijöiden työtapaturmavakuutus. Omavastuun ylittävät työntekijöiden aiheuttamat vahingot työskente‐lytilalla korvataan asiakkaalle ko. vakuutuksesta. Tapaturmista tehdään ilmoitukset Ifille ja tapaturmiin liittyvät korvausasiat hoidetaan yhdessä Ifin ja Kunnan Taitoa Oy:n kanssa.

Yhteistyö muiden maakuntien lomituspalvelujen tuottajien kanssa koetaan myös tärkeäksi esim. mahdol‐linen Etelä‐Suomen alueen maakuntien lomituksen työnohjausrengas tai vastaava yhteistyöfoorumi.


7.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla Prosessien yhdyspinnat

Prosessin ilmeiset rajapinnat maakunnan sisällä muodostuvat ympäristöterveydenhuol‐toon, elintarvikevalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon, etenkin sen valvontatoimintaan. Mui‐ta prosessin rajapintoja on maatalouden tukivalvonta etenkin täydentävien ehtojen val‐vonnan osalta. Useiden valvontasektoreiden osalta toiminta ei ole maakuntarajoihin sidot‐tua, josta johtuen maakuntarajat ylittävän valvonnan menettelytavoista tulee sopia samoin kuin muusta työnjaosta Eviran kanssa.

Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja maata‐louslomitukseen. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maata‐lousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Tehtävien kustannustehokkaan hoitamisen ja osaamisen varmistamiseksi on tarvetta tehdä yhteistyötä ja sopia työnjaosta Eviran sekä muiden maakuntien kanssa.



Yhdyspintoja maakunnassa on terveydensuojelun, terveydenhuollon (epidemiat ja zoonoo‐sit), alkoholi‐ ja tupakkavalvonnan, viljelijätukihallinnon, Eviran ohjaamien ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtävien, eläinlääkintähuollon, eläinsuojelun ja pelastuslaitoksen kanssa.

49 (65)

Maakunta antaa mahdollisuuden lähentää yhteistyötä maaseutupalveluiden kanssa alku‐tuotannon valvonnassa, selkeyttää yhtymäpintoja ELY‐keskuksen kanssa valvontatehtävissä ja pelastuslaitoksen kanssa varautumiseen liittyvissä tehtävissä tai koulutuksessa.

Yhteistyötarpeet

Peruskuntiin jääviin yhteistyökumppaneihin tulee maakunnassa luoda toimivat suhteet. Yh‐teistyön mm. vesilaitosten, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa täytyy sujua myös maakunnassa työskenneltäessä. Yhteistyötä Eviran, Maa‐ ja metsätalousministeriön sekä THL:n kanssa tehdään jatkossakin. Poliisin, verohallinnon ja tullin kanssa yhteistyötä tulee syventää nykyisestä. Tärkeä yhteistyökumppani tulee olemaan analyysipalveluja tar‐joava laboratorio. Yhteistyötä naapurimaakuntien elintarvikevalvonnan kanssa ei myöskään tule unohtaa. 7.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)


Eläinlääkäripalvelujen prosessin yhdyspinnat liittyvät lähinnä lomituspalveluihin, maatiloilla suoritettavaan valvontaan ja zoonooseissa terveydenhuoltoon. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnan osalta yhdyspintoja on ELY‐keskuksen tekemään valvontaan, maata‐louslomitukseen ja pelastuslaitokseen.

Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja Eviran ohjaamiin ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtäviin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.

Yhteistyötarpeet

Maakuntien välistä yhteistyötä tulee selvittää tarkemmin eläinten hyvinvoinnin ja tervey‐den valvonnassa varsinkin ELY‐keskuksen täydentävien ehtojen ja eläinten merkinnän ja re‐kisteröinnin valvonnan kanssa. Yhteistyökumppanit säilyvät entisellään. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat eläinlääkä‐ripalvelujen osalta MMM, Evira, laboratoriot, lääkeyhtiöt ja yksityiset eläinlääkäriasemat Kymenlaaksossa ja muualla Etelä‐Suomessa. Valvonnan osalta yhteistyökumppaneita ovat MMM, Evira, poliisi, syyttäjänvirasto, kuntien ympäristönsuojelu, sosiaalipalvelut ja raken‐nusvalvonta sekä aluehallintoviraston osalta poliisi, tulli ja ELY‐keskus. Sidosryhmistä voi‐daan mainita eläintautien osalta Eläinten terveys ETT ry ja eläinsuojelun osalta paikalliset eläinsuojeluyhdistykset.



Terveydensuojelulla on maakunnassa yhdyspintoja elintarvikevalvonnan, tupakkavalvonnan ja alkoholi‐valvonnan kanssa. Maakunnan organisaatiossa yhteistyökumppaneita tulevat olemaan sosiaalitoimi, ter‐veydenhuolto ja pelastuslaitos.

50 (65)

Yhteistyötarpeet

Terveydensuojelun yhteistyökumppaneita tulevat olemaan kunnissa varhaiskasvatus, opetustoimi, tekni‐set palvelut, puhtauspalvelut, työsuojelu ja ympäristönsuojelu. Valtiolla yhteistyökumppani on poliisi. Tärkeä yhteistyökumppani tulee olemaan myös analyysipalveluja tarjoava laboratorio. Yhteistyötä tullaan tekemään myös Säteilyturvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.



Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden myynnin, ravintoloiden tupakointitilojen valvonnan sekä asumisyhteisöjen määräämisen savuttomaksi suhteen yhdyspintoja on elintarvikevalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan ja alkoholivalvonnan kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös palo‐ ja pelastusviranomaisten kanssa.

Yhteistyötarpeet

Yhteistyötä tehdään tarvittaessa esimerkiksi Valviran, poliisin ja kuntien rakennusvalvonnan kanssa.



Alkoholivalvonnan yhdyspintoja voivat olla elintarvike‐ ja tupakkalain mukainen valvonta sekä ehkäisevä päihdetyö. Kumppaneina voivat maakunnassa olla palo‐ ja pelastusviranomaiset.

Yhteistyötarpeet

Alkoholivalvonnan kumppaneita ovat Valvira, poliisi, tulli, verohallinto, harmaan talouden ehkäisy, työsuo‐jelu.

7.8. Yhteenveto

Palvelukokonaisuuden prosesseista viljelijätukihallinnolla, maatilojen rahoituksella, maatalouslomituksel‐la, Eviran ohjaamilla ELY:n ja YTA:n tehtävillä, elintarvikevalvonnalla ja eläinlääkintähuollolla on yhdyspin‐toja keskenään, sillä pääosa prosessien asiakaskunnasta on alkutuottajia (viljelijöitä ja kotieläinten pitäjiä). Lisäksi em. prosesseihin sisältyvän valvonnan ja tarkastusten osalta on mahdollisuus löytää synergiaetuja koordinoimalla eri tahojen valvontatehtäviä samassa palvelukokonaisuudessa. Elintarvikevalvonnalla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja keskenään, koska valvonnat kohdentuvat osin samoihin toimijoihin. Palvelukokonaisuuden prosesseilla on myös muihin maakunnan tuleviin tehtäviin yhdyspintoja. Esimerkik‐si maatalouslomituksella on yhdyspintoja työvoima‐asioihin, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Elintar‐vikevalvonnalla, eläinlääkintähuollolla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspin‐toja terveydenhuoltoon ja pelastus‐ ja varautumistehtäviin.

51 (65)

Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen prosesseilla on maakunnan sisällä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin. Yhteistyötä on tehtävä myös yhden tai useamman maakunnan kanssa. Yhteistyötarpeiden nähdään jatkuvan eri organisaatioiden kanssa, kuten

Maa‐ ja metsätalousministeriö Ruokavirasto (Mavi+Evira) Luova ProAgria MTK pankit työterveyshuolto Keva Kela kuntoutuskeskukset luonnonvara‐alan oppilaitokset vakuutusyhtiöt kunnat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL poliisi verohallinto tulli laboratoriot lääkeyhtiöt yksityiset eläinlääkäriasemat syyttäjänvirasto Eläinten Terveys ETT ry eläinsuojeluyhdistykset säteilyturvakeskus Valvira työsuojelu

52 (65)



Viljelijätukihallinnossa hoidetaan EU:n maksajaviraston (Maaseutuvirasto) delegoimia tehtäviä. Niiden hoitaminen tulee perustumaan Maaseutuviraston ja maakunnan väliseen maksajavirastosopimukseen, joka asettaa vaatimukset tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille. Sopimuksessa edellytetään riittäviä resursseja ja soveltuvia menettelytapoja mm. tehtävien eriyttäminen huomioon ottaen. Maksajavirasto‐tehtäviä ei voi delegoida kolmannelle osapuolelle.

Henkilöiden, jotka suorittavat EU:n maataloustukirahaston (MTR) ja maaseuturahaston (MSR) maksujen hyväksymistä, tarkastusta, maksamista ja jatkotoimenpiteitä, tulee olla virkasuhteessa. Myös muiden maaseutuelinkeinoviranomaiselle määrättyjen tehtävien (hukkakauravalvonta, vahinkoasiat) hoitaminen edellyttää virkasuhdetta.

Kun maakuntahallinto solmii maksajavirastosopimuksen, tulee viljelijätukihallinto hoidettavaksi maakun‐tavirastossa, koska sopimusta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle kuten esimerkiksi liikelaitokselle.

Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa viljelijätukihallintoa useamman maakunnan alueella.

Palvelut asiakkaille tuotetaan suurelta osin sähköisesti (sähköinen asiointi), mutta asiakasneuvonnan tar‐ve on vielä melko suurta. Neuvonta voidaan hoitaa keskitetysti yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.

Viljelijätukihallinnon kanssa samassa yksikössä voidaan hoitaa maatilojen rahoituksen tehtäviä, koska kummassakin tapauksessa tehtävien hoitaminen perustuu maksajavirastosopimukseen. Viljelijätukihallin‐toon kuuluu myönnettävien tukien valvonta (hallinnollinen ja paikan päällä tehtävä). Mahdollisuus viljeli‐jätukien valvonnan ja muihin prosesseihin sisältyvän valvonnan järjestämiseksi samaan yksikköön tulee selvittää. Viljelijätukien valvonnan tehtäviä ei kuitenkaan voi siirtää kolmannelle osapuolelle.

Varautumisen tehtävät ja maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa tulee ottaa huomioon ja sisäl‐lyttää yksikön tehtäviin.

Viljelijätukihallinnon hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan järjestää yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.


Maatilojen rahoitusta hoidetaan maksajavirastosopimukseen perustuen kuten viljelijätukihallintoakin. Kts. kohta 8.1. Maatilojen rahoitus voidaan hoitaa maakuntavirastossa samassa yksikössä viljelijätukihallinnon kanssa.

53 (65)

Nykytilanteessa KEHA hoitaa ELY‐keskusten hallinto‐ ja tukipalvelut. Maakunnassa ne voidaan järjestää yhteisesti muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.


Maatalouslomituksen hallinnon palvelut on mahdollista järjestää maakunnan liikelaitoksessa. Lomitushal‐linnon tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jolloin ainakin päätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla virkasuhteessa.

Lomituspalveluja on mahdollisuus hankkia sekä maakuntakonsernin yhtiöltä että ulkopuolisilta yrityksiltä.

Maakunnan lomituspalvelualue pienenee verrattuna nykyiseen paikallisyksikköön. Maakuntien on kuiten‐kin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alu‐eella.



Tehtävien hoitaminen, siltä osin, kun se liittyy täydentävien ehtojen muodossa tukivalvon‐taan, tulee toteuttaa maksajavirastosopimukseen kuuluvana tehtävänä viljelijätukihallin‐non kanssa samoin reunaehdoin. Muilta osin toiminta voidaan järjestää kuten muutkin Evi‐ran ohjaamat tehtävät. Toiminnan järjestäminen palvelukokonaisuutena tulee kuitenkin ol‐la ensisijainen tavoite.


Henkilöiden, jotka suorittavat elintarvikelain alaista elintarvikevalvontaa tulee olla virka‐suhteessa. Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mu‐kaisessa valvonnassa, alkoholivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen se‐kä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tä‐mä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodostettaessa. Ympäristöterveydenhuollon johtovastuu laaja‐alaisissa elintarvike‐ ja vesivälitteisissä epidemioissa tulee myös huomioi‐da organisaatioita muodostettaessa.


Eläinlääkäreiden työtehtäviin kuuluu mm. eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvontaa, jota voidaan hoitaa vain virkasuhteessa. Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden tämän hetkisiin teh‐täviin kuuluu täydentävien ehtojen valvontaan liittyviä tarkastuksia ja johtopäätösten te‐kemistä. Nämä tehtävät liittyvät siten viljelijätukihallintoon ja maatilojen rahoitukseen (vrt. 8.4.1). Tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle, joten ainakin näiden työtehtävien tulee olla maakuntavirastossa viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen yhteydessä.

54 (65)

Läänineläinlääkärin työtehtävien järjestämisessä tarvitaan maakuntien välistä yhteistyötä. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden toivotaan säilyvän yhtenäisenä, koska näin saadaan synergiaetua. Samalla tarkastuksella voidaan tarvittaessa tehdä useamman lain mukaista valvontaa esim. elintarvike‐ ja tupakkavalvonta. Ensisijaisena tavoitteena on kaik‐kien Eviran ohjaamien tehtävien yhdistäminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.


Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.


Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.


Henkilöiden tulee olla virkasuhteessa. Koulutustaustaksi käy useammanlainen koulutus. Palvelut olisi luontevaa järjestää samassa organisaatiossa kuin elintarvike‐, terveydensuojelu‐ ja tupakka‐ ja nikotii‐nituotteiden palvelut.

8.8. Yhteenveto

Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen osalta maksajavirastosopimus edellyttää toiminnan järjes‐tettäväksi maakuntavirastossa. Myöskään valvonnan (ml. täydentävien ehtojen valvonta) tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakun‐ta hoitaa hallintoa useamman maakunnan alueella.

Maatalouslomituksen hallinnon palvelut on mahdollista tuottaa maakunnan liikelaitoksessa. Lomituspal‐veluja on mahdollisuus hankkia sekä maakuntakonsernin yhtiöltä että ulkopuolisilta yrityksiltä. Maakun‐tien on mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alueella.

Eviran ohjaamat tehtävät, terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta ja alkoholivalvonta voidaan tuottaa maakuntavirastossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Tehtävissä tarvitaan mahdollisesti maakuntien välistä yhteistyötä.

Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alko‐holivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tämä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodos‐tettaessa.

Kaikkien prosessien hallintoa hoitavien henkilöiden tulee olla virkasuhteessa.

Palvelukokonaisuuden hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan sijoittaa yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.

55 (65)



Nykyiset yhteistoiminta‐alueiden toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Vartiotie 4 (kaupungin kiinteistö Kasar‐minmäellä) ja Haminassa, Puistokatu 2 (kaupungintalo). ELY‐keskuksen toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Salpausselänkatu 22 ja Lappeenrannassa, Villimiehenkatu 2 B (Virastotalo).

Tulevat toimitilat tulisi sijoittaa Kouvolaan ja Haminaan, jolloin ko. tiloissa olisivat asiakaspalvelupisteet. Työskentelytiloja (toimistotilaa) tarvitaan noin 30‐35 toimihenkilölle sekä lisäksi asiakaspalvelu‐, neuvotte‐lu‐ ja sosiaalitilat. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus.


ELY‐keskuksen toimitilat Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Maatilarakentamisen palvelut tulee järjestää siten, että ne ovat muun maaseutuohjelman toimeenpanon yhteydessä. Asiantuntijat liikkuvat joustavasti eri toimipisteissä.


Nykyiset toimitilat sijaitsevat Elimäellä virastotalossa osoitteessa Vanhamaantie 17. Huoneita on 6 kappa‐letta yhteensä 108,4 neliötä, lähes jokaisella työntekijällä on oma huone. Yhdessä isommassa huoneessa on työtila kahdelle. Lisäksi käytössä on varastotila maatalouslomittajien suojavaatteille, talon yhteinen arkistotila ja kokoustila.

Etätyötä varten on vuokrattu toimistohuone Miehikkälästä osoitteesta Keskustie 7. Etätyöntekijä on työs‐kennellyt siellä 2 – 3 päivää viikossa.

Maakunnasta toivotaan nykyisen tyyppisiä toimitiloja, jotka voisivat olla viljelijätukihallinnon kanssa sa‐massa paikassa.



Nykyinen toimitila on yhteistoiminta‐alueen ja ELY‐keskuksen maaseutupalveluiden yhtey‐dessä. Tuleva toimitilaratkaisu määräytyy sen mukaan, minkä toiminnon yhteyteen tehtä‐vät sijoitetaan.


56 (65)

Elintarvikevalvonnan nykyiset toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Valtakatu 33 (kaupungin kiinteistö), Kotkassa Kotkantie 6 (tilat vuokrattu Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:ltä) ja Hami‐nassa Puistokatu 2 (kaupungin kiinteistö). Tulevat toimitilat tulee sijoittaa Kouvolaan ja toi‐nen toimitila etelään. Tilojen toivotaan sijaitsevan samassa paikassa alkoholi‐, tupakka‐ ja nikotiinivalvonnan, terveydensuojelun, maatilapalvelujen ja ELY:n kanssa.

Työhuoneiden ja sosiaalitilojen lisäksi tarvitaan neuvotteluhuoneita. Videoneuvotteluyh‐teydet tulee olla saatavilla kaikissa toimipisteissä. Toimitiloista tulee olla hyvät kulkuyhtey‐det ja riittävästi parkkitilaa. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus.


Kouvolasta maakuntaan siirtyvät eläinlääkärit sekä avustaja ovat toimineet yhdellä vas‐taanotolla jo parin vuoden ajan. Vastaanotto on hyvin toimiva, eikä sen osalta ole tarpeen tehdä muutoksia. Iitin vastaanottotilat Kausalassa siirtyvät sopimuksen mukaan takaisin Ii‐tin kunnalle ja Päijät‐Hämeen maakunnalle.

Eteläisessä Kymenlaaksossa on tällä hetkellä neljä vastaanottoa. Vastaanottojen määrää voitaisiin vähentää ja tehdä enemmän yhteisvastaanottoja, riippuen siitä, miten paljon maakunnassa halutaan säilyttää lähipalveluja.

Valvontaa tekevät eläinlääkärit voivat toimia joko terveysvalvonnan tai eläinlääkinnän hen‐kilöstön yhteydessä riippuen kyseisten toimitilojen sijainnista.


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa.


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa


Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa

9.8. Yhteenveto

Toimipisteet (2 kpl) esitetään sijoitettavaksi Kouvolaan ja maakunnan eteläosaan, mahdollisesti Hami‐naan, jolloin kummassakin olisi asiakaspalvelupisteet. Asiantuntijat voivat liikkua joustavasti eri toimipis‐teissä ja toimipisteissä tulee olla videoneuvotteluyhteydet. Toimipisteiden yhteydessä tulee olla riittävät pysäköintitilat sekä henkilöstön että asiakkaiden pysäköintiin.

57 (65)

Toimitiloja tarvitaan nykytilanteessa noin 80 henkilölle. Maatalouslomittajat eivät tarvitse erillistä toimiti‐laa. Toiminnan luonteesta johtuen tarvitaan varastotilaa suojavaatteille. Toimistohuoneiden lisäksi tarvi‐taan asiakaspalvelu‐ ja neuvottelutiloja sekä henkilöstön sosiaalitilat.

Eläinlääkintähuollon nykyiset vastaanottotilat Kouvolassa ovat käytettävissä ja maakunnan eteläosassa vastaanottojen yhdistäminen voi tulla kysymykseen. Valvontaa tekevät eläinlääkärit voidaan sijoittaa pal‐velukokonaisuuden toimipisteisiin tai vastaanottotilojen toimipisteisiin.

Henkilöstölle tulee myös järjestää etätyömahdollisuus.

58 (65)

10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat

varat


Viljelijätukihallinnon henkilöstö‐ ja muut kulut katetaan maakunnassa valtion yleiskatteellisesta rahoituk‐sesta. Vuoden 2016 tasossa kustannukset ovat yhteistoiminta‐alueilla 731 966 € ja ELY‐keskuksessa 1 084 639 € (jakautuminen Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole vielä selvillä). Myönnettä‐viin EU:n ja kansallisiin tukiin (n. 47,4 milj.€) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valti‐on kassasta.


Henkilöstö‐ ja muut kulut (n. 200 000 €) katetaan valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Jakoa Kymen‐laakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole rationaalista selvittää. Myönnettäviin EU:n ja kansalli‐siin tukiin (n. 3,9 milj. € + korkotukea n. 6,6 milj. euron lainapääomalle) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valtion kassasta.


Vuonna 2016 valtion varoja on käytetty 5,4 milj. € lomitustoimintaan ja 400 000 € lomituksen hallintoon, yhteensä 5,8 milj. €. Varat tulevat Sosiaali‐ ja terveysministeriön budjetista.

Nykyjärjestelmässä lomitustoiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan 100 %:sti valtionkorvauksella. Lomituksen hallinnon määräraha, nk. hallintoraha vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hallintoraha määräytyy laskennallisesti edellisen vahvistetun tilinpäätöksen lomituspäivien mukaan, lomituspäivät kerrottuna vahvistetulla hallintopäivän hinnalla. Mahdollisen ylityksen lomitushal‐linnon kustannuksista on kattanut Kouvolan kaupunki yksin.

59 (65)



Rahoitus sisältyy nykyisin ELY‐keskuksen toimintamenoihin, jotka katetaan valtion varoista. Vuonna 2016 Eviran ohjaamien tehtävien menot ELY‐keskuksessa olivat arviolta n. 119 436 € (koko Kaakkois‐Suomi). Ei erillismäärärahoja. Toiminnan kautta ei kohdenneta muita va‐roja maakuntaan edellä mainittuja toimintamenoja lukuun ottamatta.


Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 300 000 € (tulot 270 000 €, menot 1 600 000 €). Maksutuottoja saadaan ilmoitusten käsittelymaksuista ja tarkas‐tusmaksuista, joilla katetaan vajaat 20 % toiminnan kuluista.


Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 133 000 € ja aluehallin‐toviraston osalta 100‐150 000 €. Yhteistoiminta‐alueiden toiminnan rahoitus tulee nykyisin kunnalta, valvontatehtävien rahoitus valtiolta. Eläinlääkäripalvelujen osalta eläinten omis‐tajat maksavat eläinten hoitokulut suoraan eläinlääkärille.


Kts. kohta 10.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa, terveydensuojelupalvelujen kulut sisältyvät ko. koh‐taan.


Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta katetaan laskutustuloilla.


Alkoholivalvonta katetaan laskutustuloilla.

60 (65)

10.8. Yhteenveto

Palvelukokonaisuuden hallintomenoihin on kohdennettava valtion talousarviosta noin 10,32 milj.€ (luvus‐sa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset). Erillismomenteilta tulee EU:n ja kansallisiin tukiin noin 47,4 milj. euroa. Lisäksi aloittamis‐ ja investoin‐tiavustuksiin ja neuvonnan tukeen tulee noin 3,9 milj. euroa ja korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapää‐omalle (koko Kaakkois‐Suomi).

61 (65)



Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueiden viljelijätukihallinnon kautta välitettiin vuonna 2016 yhteen‐sä 44,2 milj. euroa EU:n ja valtion tukirahaa alueen maatiloille. ELY‐keskuksen kautta maksettiin vuonna 2016 viljelijätukia yhteensä 3,2 milj. euroa (luomukorvaus ja ympäristösopimukset, Kaakkois‐Suomi).


Yhteensä aloitus‐ ja investointitukia myönnettiin avustuksina noin 3,7 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustuksen lisäksi ELY‐keskus myönsi osalle hank‐keita korkotukea yhteensä noin 6,6 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi Neuvo2020 ‐toimenpiteen mukais‐ta tukea myönnettiin n. 0,2 milj. euroa.


Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.













62 (65)


11.8. Yhteenveto

Maakuntaan maksettavia eriä ovat viljelijöille maksettavat tuet, noin 47,4 milj. euroa sekä aloittamis‐ ja investointiavustukset ja neuvonnan tuki, yhteensä noin 3,9 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisäl‐tävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustusten lisäksi myönnetään osalle hankkeita korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapääomalle (koko Kaakkois‐Suomi).

63 (65)

12. Muut merkittävät huomiot

MMM teetti alkuvuodesta 2017 selvityksen maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä (Maa‐ ja met‐sätalousministeriön työryhmämuistio 2017:2). Selvityksen tarkoituksena oli kehittää mahdollisia vaihtoeh‐toja valvontaprosesseille maakuntauudistukseen liittyen. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia erilaisia keino‐ja valvonnan kehittämiseksi. Yhtenä keskeisimpänä ehdotuksena on maakuntien organisoituminen niin, että kaikki maatalous‐ ja elintarviketuotantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan toimintokokonaisuuteen.

MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmä pitää erittäin tärkeänä kaikkien em. toimintojen yhdistämistä maakun‐taorganisaatiossa. Mikäli toiminnot hajautetaan, valvontatoimintojen yhteistyön lisääminen ja henkilöre‐surssien käytön tehostaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.

Valmistelutyöryhmän näkemyksen mukaan palvelukokonaisuuden tehtävien hoitamisessa erityinen sy‐nergiaetu saadaan myös, jos maksajavirastotoiminta ja koko maaseutuohjelmakokonaisuus (viljelijätu‐kien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.

Maksajavirastotoiminnan ja maaseutuohjelman (Manner‐Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014‐2020) kautta tuleva rahoitus maaseudulle on mittakaavaltaan merkittävä tekijä maakunnan taloudessa ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä sekä ympäristöasioiden edistäjänä.

Maatalouslomituksella on yhdyspintoja edellä mainittuihin tehtäviin. Se on myös maaseudun elinvoimai‐suuden yksi tukipilari tukemalla maatalousyrittäjien jaksamista heidän ympärivuotisessa työssään sekä elintarviketuotantoketjun osana. Maatalouslomituksen työllistävä vaikutus maaseudulla on merkittävä.

64 (65)

Lyhenneluettelo:

AVI Aluehallintovirasto

EHO Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma

Elvi Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä

ELY‐keskus Elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus

EU Euroopan Unioni

ETT Eläinten Terveys ETT ry

Evira Elintarviketurvallisuusvirasto

htv henkilötyövuosi

KEHA ELY‐keskusten sekä TE‐toimistojen kehittämis‐ ja hallintokeskus

KELA Kansaneläkelaitos

KEUDA Keski‐Uudenmaan ammattiopisto

KEVA ent. Kuntien eläkevakuutus

KSAO Kouvolan seudun ammattiopisto

KVTES Kunnallinen yleinen virka‐ ja työehtosopimus

LUOVA suunnitteilla oleva valtion lupa‐ ja valvontavirasto

MAKU Maakuntapalvelut maakuntauudistuksessa; muut kuin sosiaali‐ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet

MALO/EVYT Maatalous‐ ja elintarviketuotanto, lomitus, ympäristöterveydenhuolto ja elintarvike‐valvonta

Mavi Maaseutuvirasto

Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos

MMM Maa‐ ja metsätalousministeriö

MSR EU:n maaseuturahasto

MTK Maataloustuottajain keskusliitto

MTR EU:n maataloustukirahasto

Neuvo2020 Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgria Maatalousalan neuvonta‐ ja kehittämisorganisaatio

STM Sosiaali‐ ja terveysministeriö

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tukes Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto

Valvira Sosiaali‐ ja terveysalan lupa‐ ja valvontavirasto

65 (65)

VASU Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma

VATI Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus‐ ja tiedonhallintajärjestelmä

YTA Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta‐alue

Maatilojen palvelut 29.9.2017

Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa ohjaava organisaatio

Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät

Rahoitus‐lähde

Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin kehittämistarpeet asiakas‐, yritys‐ ja ympäristö‐näkökulmasta

Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet, kumppanit, sidosryhmät

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Kouvolan YTA: maaseutupalvelujen päällikkö Haminan YTA: maaseutupäällikkö KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Mavi 47,4 milj. € EU ja valtio Maatalousyrittäjät 1626 kpl Maanomistajat 3314 kpl

Hakemukset/ilmoitukset/sopimukset 9 926 kpl, tukioikeuksien mitätöinnit 3915 kpl, valvontatapahtumat 847 kpl, valvojien koulutus 100 pv, takaisinperinnät 230 kpl, oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl, viljelijä‐ ja uutiskirjeet 33 kpl, koulutuspäivät 4 kpl

Kts. loppuraportti kohta 3.1.

Hukkakauravalvonta, eläinrekisterien ylläpito, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, ympäristönsuojelu, muut valvonnat (Eviran ohjaamat tehtävät)

Maaseutuvirasto, Evira, MMM, valvontaeläinlääkärit Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi, Tukes, riistanhoitoyhdistys

MMM/Mavi katso viljelijätuet Kouvola: hakemukset/ilmoitukset 985 kpl

Viljelijätukien käsittely Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: hakemukset/ilmoitukset 714 kplELY: sitoumukset ja sopimukset 500 kpl

MMM/Mavi Kouvola: 28,7 milj. € Kouvola: maatalous‐yrittäjiä 994 kpl

Kouvola: tukihakemukset 3 739 kpl Maaseutuvirasto, Evira, MMM, valvontaeläinlääkärit Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi, Tukes

Hamina: 15,5 milj. € Hamina: maatalous‐yrittäjiä 632 kpl

Hamina: tukihakemukset 3 452 kpl

ELY: 3,2 milj. € (Luomukorvaus ja ympäristösopimukset, Kaakkois‐Suomi)

ELY: sitoumuksen tai sopimuksen tehneitä maatalousyrittäjiä 408 kpl (sisältyy kokonaisasiakas‐määrään)

ELY: sitoumukset ja sopimukset 408 kpl (Kaakkois‐Suomi; sisältyy sitoumusten ja sopimusten käsittelyyn)

MMM/Mavi Kouvola: maanomistajia 1 953 kpl

Kouvola: tukioikeushakemukset 299 kpl

Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: maanomistajia 1 361 kpl

Hamina: tukioikeushakemukset 218 kpl

ELY: tukioikeuksien mitätöinti 2 408 tuenhakijaa ja 1 507 maanomistajaa (ei tuenhakijana), varantohakemukset 15 kpl

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)

Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito

Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan YTA: maaseutupalvelujen päällikkö Haminan YTA: maaseutupäällikkö KASELY: yksikön päällikkö



EU ja valtio Viljelijätukien valvonta, hukkakauravalvonta, eläinrekisterien ylläpito, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta,

Viljelijätukien käsittely, viljelijätukien valvonta

1 (16)




Rahoitus‐lähde



Viljelijätukien valvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso viljelijätuet 2015 valvontatapahtumia 770 kpl (Kouvola 355, Hamina 415), 2016 pinta‐alavalvontatapahtumia 749 : kokotilavalvonta 166 tilaa, täydentävät ehdot peltovalvonta 43 tilaa, täydentävät ehdot kasvinsuojelu ja rehut 101 tilaa, ympäristösopimukset 11 tilaa, peltolohkorekisterivalvonta 77 tilaa, talviaikainen asiakirjavalvonta 203 tilaa, kasvipeitteisyysvalvonta 147 tilaa, hampun THC‐valvonta 1 tila, valvojien koulutus 100 pv, eläinvalvontatapahtumia 98 : tilavalvonta 35 tilaa, ID‐valvonta 26 tilaa, eläinristiintarkastukset 37 tilaa, täydentävät ehdot koordinointi 170 tilaa

Viljelijätukien käsittely, takaisinperintä, hukkakauravalvonta, eläinrekisterien ylläpito, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, ympäristönsuojelu, muut valvonnat (Eviran ohjaamat tehtävät)

Maaseutuvirasto, MMM

MMM/Mavi katso viljelijätuet katso suoritteet Kouvola: takaisinperinnät 80 kpl Maaseutuvirasto, MMM

Hamina: takaisinperinnät 100 kpl

ELY: takaisinperinnät 50 kpl, oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl

Kouvola: koulutuspäivillä osallistujina 255 maatalousyrittäjää, uutiskirjeiden tilaajia 682 maatalousyrittäjää

Kouvola:koulutuspäivät 2 kpl uutiskirjeitä 29 kpl Viljelijätiedote 2016 ‐vihkonen 1 kpl

Hamina: koulutuspäivillä osallistujina 270 maatalousyrittäjää

Hamina:koulutuspäivät 2 kplviljelijäkirjeitä 3 kpl

Kouvola: 1 721 € Kouvola: katso suoritteet

Kouvola: korvaushakemukset 1 kpl

Hamina 6 211 € Hamina: katso suoritteet

Hamina: korvaushakemukset 3 kpl

Viljan interventio ei tapahtumia

Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)


Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen


MMM/Mavi Maaseutuvirasto Sidosryhmät: Evira, MTK, ProAgria, Tukes

‐ Maaseutuvirasto, MMM Sidosryhmät: riistanhoitoyhdistys

Viljelijätukien käsittely, viljelijätukien valvonta, sitoumuskäsittely, tukioikeuskäsittely

‐

Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

Kouvolan YTA: maaseutupalvelujen päällikkö Haminan YTA: maaseutupäällikkö

MMM/Mavi Valtio

2 (16)




Rahoitus‐lähde



MAATILOJEN RAHOITUS KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki 6,6 milj. €:n lainapääomalle, 0,2 milj. € Neuvo2020

EU ja valtio Maatalousyrittäjät (katso suoritteet), Neuvo 2020‐neuvojat 50 kpl

Hakemukset 140 kpl, maksatushakemukset n. 130 kpl (Kaakkois‐Suomi), Neuvo2020 ‐maksatushakemukset n. 820 kpl


Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM Sidosryhmät: MTK, ProAgria, rahoituslaitokset, yksityiset neuvojat

Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet

KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki 6,6 milj. €:n lainapääomalle

EU ja valtio katso suoritteet Hakemukset 140 kpl (tukihakemukset), maksatushakemukset n. 130 kpl (Kaakkois‐Suomi)

Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM Sidosryhmät: MTK, ProAgria, rahoituslaitokset

Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus


MMM/Mavi 0,2 milj. € EU ja valtio Neuvo 2020‐neuvojia 50 kpl, joiden asiakkaina 800 maatalousyrittäjää

Neuvo2020 ‐korvauksen maksatukset n. 820 kpl

‐ Maaseutuvirasto, MMMSidosryhmät: ProAgria, yksityiset neuvojat

MAATALOUSLOMITUS Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela Valtio/Mela, asiakkaat

Maatalousyrittäjät 525 kpl (Kymenlaakso 325, Päijät‐Häme 193, Uusimaa 7)

Lomituspäivät 21 716 kpl (Kymenlaakso 13 774 pv, Päijät‐Häme 7 670 pv, Uusimaa 272 pv), päätökset asiakkaille 1 403 kpl, työsopimukset 874 kpl, palvelussuhdetapahtumat/päätökset 2 130 kpl, työsuunnitelmat 3 109 kpl, palkanmaksutapahtumat 2 052 kpl, laskutukset 1 062 kpl, kokoukset 62 kpl, tilakäynnit 35 kpl


AVI:n työsuojeluvalvonta, eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta

STM, Mela, Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty, Maatalouslomittajat ry, If, Keva, Kela, Kunnan Taitoa Oy, kuntoutuslaitokset, oppilaitokset, MTK, Valio, AVI, eläinlääkärit, seminologit, MELA‐asiamies

Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela maatalousyrittäjiä 525 kpl

päätökset 549 kpl, siirtopäätökset 104 kpl

STM, Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko


STM/Mela maatalousyrittäjiä 145 kpl (sisältyy kokonaisasiakas‐määrään)

päätökset 672 kpl STM, Mela

Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko


STM/Mela maatalousyrittäjiä 24 kpl (sisältyy kokonaisasiakas‐määrään)

päätökset , ilmoitukset, maksumääräykset 78 kpl

STM, Mela Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy

Asiakaspalvelu Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja


kts. kaikki suoritteet STM, Mela Sidosryhmät: MTK, Valio, AVI, eläinlääkärit

Maatalouslomituksen järjestäminen Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela katso suoritteet työvuorotaulukot 1 309 kpl, yrittäjän lomitusvahvistus 2 040 kpl, poikkeamat 1 800 kpl, lyhyet työsopimukset 742 kpl, tiimi‐ ja rengaskokoukset 60 kpl, tilakäynnit 35 kpl

AVIn työsuojeluvalvonta STM, Mela Sidosryhmät: MTK, Valio, eläinlääkärit, seminologit, KVTES/KT, AVI

3 (16)




Rahoitus‐lähde



Maatalouslomitustyö Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja


vuosiloma 12 979 pv, sijaisapu 6 858 pv, tuettu maksullinen 1 867 pv, täysin maksullinen 12 pv

Eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta

STM, Mela Sidosryhmät: MTK, Valio, eläinlääkärit, seminologit, AVI, työterveyshuolto

Henkilöstöasioiden hoitaminen Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela työsopimukset 874 kpl, työlomapäätökset 1 850 kpl, tyhy‐keskustelut 183 kpl, työterveysasiat 70 kpl, työturva‐asiat 27 kpl

STM, Mela Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty, Maatalouslomittajat ry, If, Keva, Kela, Kunnan Taitoa Oy, kuntoutuslaitokset, oppilaitokset

Palkkojen valmistelu Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela valmistelu 1 309 kpl, maksuun 2 052 kpl, työsopimus Sympaan 742 kpl


Laskutus Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö: lomituspalvelujohtaja

STM/Mela katso suoritteet lomituslaskut 1 032 kpl, maksulykkäys 20 kpl, muu laskutus 10 kpl


Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta


STM/Mela yhteistoimintaryhmän jäseniä 17 kpl

kokoukset 2 kpl STM, Mela Sidosryhmät: MTK, Mela‐asiamies

4 (16)




Rahoitus‐lähde



EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla


MMM/Evira, Tukes Valtio eläintenpitäjät 937 kpl, hukkakauratilat 979 kpl, muut tarkastettavat tilat ja asiakkaat n. 500 kpl

eläinrekisteri‐ ja pitopaikkailmoitukset 100 kpl, valvonnat ja päätökset 832 kpl

Kts. loppuraportti kohta 3.4.1.

Viljelijätukien käsittely, viljelijätukien valvonta, kemikaalivalvonta, vesiensuojelu, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, elintarvikevalvonta

MMM, Evira, Tukes

Kouvola: 561 kotieläintilaa ja muita eläintenpitäjiä

Kouvola: ilmoitukset 70 kpl

Hamina: 376 kotieläintilaa ja muita eläintenpitäjiä

Hamina: ilmoitukset 30 kpl

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 25 tarkastusta), 2016: 13 tarkastusta + rekisteröintipäätökset 7 kpl

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Siementen markkinavalvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 10 tarkastusta

MMM, Evira

Kouvola: maatiloja hukkakaurarekisterissä 599 kpl

Kouvola: 72 tilakäyntiä (sis. 19 vapautumiskatselmusta)

Hamina: maatiloja hukkakaurarekisterissä 380 kpl

Hamina: 25 tilakäyntiä

ELY (2015: 90 valvontaa) 2016: 20 suunnitelmavalvontaa ja noin 60 hukkakauravalvontaa tukivalvontojen yhteydessä

Rehuvalvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: tilavalvonta 41 tarkastusta) 2016: tilavalvonta 34 tilaa ja 7 näytettä, markkinavalvonta 57 käyntiä ja 82 näytettä

Viljelijätukien valvonta MMM, Evira

Lannoitevalvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet 2015 ja 2016: 0 kpl MMM, Evira

Kasvinsuojeluaineiden valvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Tukes katso suoritteet (2015: markkinavalvontana 5 kpl, käytön valvontana 18 kpl, täydentävien ehtojen valvontana 40 kpl) 2016: käytön valvontana 10 kpl, täydentävien ehtojen valvontana 43 kpl

Viljelijätukien valvonta, kemikaalivalvonta, vesiensuojelu

MMM, Tukes

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta


MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 45 tarkastusta

Viljelijätukien valvonta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito


MMM/Evira

Hukkakauravalvonta Kouvolan YTA: maaseutupalvelujen päällikkö Haminan YTA: maaseutupäällikkö KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira Viljelijätukien käsittely, viljelijätukien valvonta

MMM, Evira

Viljelijätukien käsittely, viljelijätukien valvonta, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta

MMM, Evira

5 (16)




Rahoitus‐lähde



Luomuvalvonta KASELY: yksikön päällikkö

MMM/Evira katso suoritteet (2015: 310 tarkastusta) 2016: 324 tuotantotarkastuspäätöstä ja 86 lupapäätöstä

Viljelijätukien valvonta MMM,Evira

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla


MMM/Evira katso suoritteet (2015: täyd.ehdot 26 tarkastusta) 2016: täydentävien ehtojen valvontana 26 tarkastusta

Viljelijätukien valvonta, elintarvikevalvonta

MMM, Evira

6 (16)




Rahoitus‐lähde



ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Kouvola ja Kotka: ympäristöterveys‐päällikkö Hamina: ympäristöpäällikkö;Valvontaeläinlääkäri/ kaupungin‐ tai kunnaneläinlääkäriLäänineläinlääkäri

MMM/Evira, aluehallintovirasto

Kunta, valtio, asiakkaat

Karjatiloja 262 kpl, hevostiloja n. 1.200 kpl, pieneläinasiakkaita 22.580 kpl, muita toimijoita n. 24 kpl

Praktiikkakäynnit 16 079 kpl, valvontakäynnit 580 kpl

Kts. loppuraportti kohta 3.4.3.

Viljelijätukien valvonta, eläinrekisterien ylläpito, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

Eläinsuojelussa: Aluehallintovirasto, ELY keskus, poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta ja pelastuslaitos

Eläinlääkäripalvelut Kouvola ja Kotka: ympäristöterveys‐päällikkö Hamina: ympäristöpäällikkö


Kunta, asiakkaat Nautatilat 170 (Kouvola) 67 (Hamina) 10 (Kotka), sikatilat 11 + 3 + 1, hevostilat arvio 1200, arvio lemmikkieläinten määrästä 11 700 + 3380 + 7500

Sairaskäynnit virka‐aikana 2211 (Kouvola) + 937 (Hamina) + 56 (Kotka) ja päivystysaikana 313 + 273 + 15, pieneläinkäynnit virka‐aikana 6606 + 1776 + 2001 ja päivystysaikana 723 + 552 + 480, terveydenhuoltokäynnit 85 + 37 + 14

Tuotantoeläinpraktiikka vähenee tulevaisuudessa (varsinkin maitotilat), pieneläin‐ ja hevospraktiikka kasvaa.

‐ MMM, Evira, Aluehallintovirasto Sidosryhmät: Yksityiset eläinlääkärit, laboratoriot, lääkefirmat

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät

Valvontaeläinlääkäri/ kaupungin‐ tai kunnaneläinlääkäri


0 € Valtio maksaa tällä hetkellä kunnille valvontatehtävistä koituvat kustannukset, kulut Kouvolassa 85 000 €, Haminassa 15 000 €, Kotkassa 25 000 €

Valtio, osittain asiakkaat

Vesiviljelylaitoksia Hamina 8, Kotka 1, muuten kts. ylläoleva sarake

Eläinsuojelutarkastukset n. 300 (Kouvola), näistä 200 pieneläimiä ja 100 isoeläimiä (tuotantoeläimet 50 ja hevoset 50), työajasta 50 % kuluu tuotantoeläimiin ja hevosiin + 61 (Hamina 29 pieneläin, 32 isoeläin) + 80 (Kotka 70 pieneläin, 10 isoeläin), eläintautivalvontaan liittyvät suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteenotot 30 + 10 + 2, tuonti‐ ja vientitarkastukset 30 + 9 + 0 , sivutuotevalvonta 10 + 7 + 2

Eläinsuojeluvalvonnassa asiakasmäärät kasvavat tulevaisuudessa, jolloin valvonnan vaativat resurssit kasvavat. Muu valvonta todennäköisesti pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien valvonta, eläintaudeissa eläinrekisterien ylläpito, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

MMM, Evira, Aluehallintovirasto Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja ELY‐keskus Sidosryhmät: Eläintaudeissa Eläinten terveys ETT ry, eläinsuojelussa paikallinen eläinsuojeluyhdistys

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät

Läänineläinlääkäri MMM/Evira 0 € Eläinten merkintä ja rekisteröinti, otantatarkastukset ja täydentävien ehtojen valvonta: ELY:lle ehdotukset tukisanktioista

Valtio Katso yllä oleva rivi Eläinsuojelutarkastukset 5‐10, eläinsuojelu ja täydentävien ehtojen tarkastukset 6, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta 20, eläinsuojelulain mukaiset luvat ja ilmoitukset 3, eläinkuljetusluvat 1‐2, eläinkuljetustarkastukset 1, eläinten lääkitsemisen valvonta 3. Luvut noin arvioita/vuosi.

Eläinsuojeluvalvonnassa asiakasmäärät kasvavat tulevaisuudessa, jolloin valvonnan vaativat resurssit kasvavat. Muu valvonta todennäköisesti pysyy ennallaan.

Eläinsuojelussa viljelijätukien valvonta, eläintaudeissa eläinrekisterien ylläpito, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

MMM, Evira, Aluehallintovirasto Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja ELY‐keskus Sidosryhmät: Eläintaudeissa Eläinten terveys ETT ry, eläinsuojelussa paikallinen eläinsuojeluyhdistys

7 (16)


RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön

määräHenkilötyövuosia Vuosikustannukset

(tilinpäätös 2016)Rahoituslähde Nykyiset toimitilat

Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien määrä

12 (YTA) + 19 vakituista ja 12‐14 määräaikaista (ELY)

10,56** (YTA)+ 20,34 (ELY)

731 966 € (YTA)+ 1 084 639 € (ELY)

YTA: huoneita 11, 162 m2 + 102 m2ELY: huoneita xx, xxx m2

Kouvola: 7 Kouvola: 5,41*/6,49**/7,68*** *viljelijätukikäsittely, **maaseutuhallinto, ***koko henkilöresurssi (sis. maaseudun kehittämisen)

Kouvola: TP 411 966 € maaseutuhallinto

Kouvolan maaseutupalvelut, Vartiotie 4, Kouvola, huoneita 6, yht. 102 m 2 + kokoushuone/arkisto ja kopiohuone 62 m 2

Hamina: 5 Hamina: 5,15*/5.75** Hamina: 320 000 € maaseutuhallinto (TP 380 000 € sis. Sepran kuntaraha)

Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5, yht. 60 m2 + keittiö, kopiohuone ja aula 40 m2 (+ 45 m2 Virolahti 2017 syksyyn)

ELY: 19 vakituista + 12‐14 määräaikaista

ELY: 20,34 htv ELY: 1 084 639 € ELY‐keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola, huoneita xx, yht. xx m2 Virastotalo, Villimiehenkatu 2 B, Lappeenranta, huoneita xx, yht. xx m2

Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12 ELY: 6

YTA: 12ELY: 6

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaismääräänELY: 3,07 htv

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaiskustannuksiinELY: 157 627 €

YTA: kuntaELY: valtio

Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12 ELY: 4

YTA: 12ELY: 4




Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito

Tukioikeusrekisteri Maaseutuvirasto YTA: 12ELY: 2

YTA: 12ELY: 2

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaismääräänELY: sisältyy sitoumusten ja sopimusten käsittelyyn

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaiskustannuksiinELY: sisältyy sitoumusten ja sopimusten käsittelyyn


Viljelijätukien valvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto ELY: 23 ELY: 9 vakituista + 12‐14 määräaikaista

koko ELY: tukien valvonta ja tarkastus (työajan seurannan Vyp) 14,44 htv, joista määräaikaisten osuus n. 5 htv

ELY‐KESKUSTEN SUORITEKOHTAISET KUSTANNUKSET AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016 Tehtävät vyörytettynä peltovalvonta kustannukset 2016 3838€/tarkastus tuottavuus 14 tarkastusta/htv pitäen sisällään kesän peltovalvonnan, kasvipeitteisyysvalvonnan ja talviaikaisen asiakirjavalvonnan KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE 775 458 €

Valtio Salpakeskus Kouvola ja virastotalo Lappeenranta

Valtio, kunta12 (YTA) + 30 (joista 12‐14 määräaikaisia) (ELY)

VILJELIJÄTUKIHALLINTO Tukisovellus Tukiokeusrekisteri Henkilöstö‐ ja taloushallinnon ohjelmat

Maaseutuvirasto, henkilöstö‐ ja taloushallinnon ohjelmien ylläpitäjät

8 (16)






Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 4ELY: 2

YTA: 4ELY: 2




Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen

PostiviidakkoAdobe CC 2015 (sis. Indesign)

Koodiviidakko OyAdobe

YTA (Kouvola): 1YTA (Kouvola): 1

YTA: 12ELY: 6




Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)

Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 2 YTA: 2 YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaismäärään

YTA: sisältyy viljelijätukihallinnon kokonaiskustannuksiin

Kunta

Viljan interventio 4 ei tapahtumia

MAATILOJEN RAHOITUS Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,5 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Toimitilat, katso viljelijätukihallinto

Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,0 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus

Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 4 (sisältyy maatilojen rahoituksen henkilöstön kokonaismäärään)

ELY: 4 (sisältyy maatilojen rahoituksen henkilöstön kokonaismäärään)

ELY: 0,5 htv ELY: sisältyy maatilojen rahoituksen kokonaiskustannuksiin

Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!

MAATALOUSLOMITUS LomitusnettiHenkilöstö‐ ja taloushallinnon ohjelmat (katso rivit alla)

MELA (maatalousyrittäjien eläkelaitos), henkilöstö‐ ja taloushallinnon ohjelmien ylläpitäjät (katso rivit alla)

7 (hallinto) + 105 (lomittajat) + asiakkaat

hallintohenkilöstö 7 + maatalouslomittajat 105 + määräaikaiset lomittajat n. 10 + lyhytaikaiset lomittajat n. 150

hallintohenkilöstö 6,5 + maatalouslomittajat 89,7 htv + määräaikaiset ja tilapäiset lomittajat 11 htv + ostopalvelulomittajat 3,3 htv

404 098 € (hallinto) + 5 446 264 € (lomituspalvelut)

Valtio/Mela + asiakasmaksut

Kouvolan lomituspalvelut, Vanhamaantie 17, Elimäen virastotalo, huoneita 6 yht. 108,4 m2 + suojavaatevarasto ja ala‐arkistotila, vuokrattu etätyöpiste Miehikkälässä, Keskustie 7, n. 20 m2

Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3 + asiakkaat

sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään

sisältyy hallintohenkilöstön kokonaismäärään

hallintoraha Valtio/Mela

Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko

Lomitusnetti MELA 3 + asiakkaat




Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko

Excel‐taulukko, Rondo Kunnan Taitoa Oy 3 sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään



Asiakaspalvelu Lomitusnetti, Tentrio, sähköposti

MELA, Tentrio Oy 7 sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään



9 (16)






Maatalouslomituksen järjestäminen

Lomitusnetti, ESS MELA 3 + asiakkaat




Maatalouslomitustyö Lomitusnetti MELA 105 maatalouslomittajat 105 + määräaikaiset lomittajat n. 10 + lyhytaikaiset lomittajat n. 150

maatalouslomittajat 89,7 htv + määräaikaiset lomittajat 7,8 htv + lyhytaikaiset lomittajat 3,2 htv + ostopalvelulomittajat 3,3 htv

lomituspalvelujen valtionkorvaus + asiakasmaksut

Valtio/Mela + asiakasmaksut

Henkilöstöasioiden hoitaminen Dynasty, Sympa, ESS, Aino,Trip & Expence, IF:n tapaturmailmoitusohjelma, Kontti, Tentrio, Asta

Innofactor, Sympa Oy, Aino Health Ab, Aditro, IF, Abako Media Oy, Tentrio Oy, Kunnan Taitoa Oy

7 sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään



Palkkojen valmistelu Lomitusnetti, ESS, Sympa, Asta

MELA, Sympa Oy, Kunnan Taitoa Oy

5 sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään



Laskutus Lomitusnetti, Asta, Rondo MELA, Kunnan Taitoa Oy 2 sisältyy hallinto‐henkilöstön kokonaismäärään



Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta




EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla

Eläintenpitäjärekisteri, pitopaikkarekisteri, Elmo/KataElmo, ID sovellus, tukisovellus

EviraMaaseutuvirasto

Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisteri 4, Elmo/KataElmo 3, ID sovellus 2, tukisovellus 8

YTA: 12 (sisältyy viljelijätukihallintoon)ELY: 6 (täydentävät ehdot 23)

YTA: 1,68 htv ELY: 1,5‐2 htv, jakautuu vuosittain vaihtelevasti alla oleville tehtäville suurimpana luomu

YTA: kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoonELY: n. 119 436 €

Valtio, kunta Katso viljelijätukihallinto

Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterin ylläpito

Eläintenpitäjärekisteri Pitopaikkarekisteri

Maatalouden laskentakeskus/Evira

YTA: 4ELY: 4

YTA: 4 (sisältyy viljelijätuki‐hallintoon)ELY: 4

YTA: 0,10 htv kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoon

Kunta

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta

KataElmo Evira 1 1 0,09 htv 5 039 € Valtio

Siementen markkinavalvonta 1 0,02 htv 1 308 € Valtio

YTA: 8 (sisältyy viljelijätuki‐hallintoon)

YTA: 1,58 htv YTA: kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoon

Valtio, kuntaYTA: 8Hukkakauravalvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto

10 (16)






ELY: 2 hlöä substanssi‐valvontaan ja 9+14 täydentävien ehtojen valvontaan

ELY: 0,13 htv ELY: 6 478 €

Rehuvalvonta 1 hlö markkina‐valvontaan ja 9+14 täydentävien ehtojen valvontaan

0,26 htv 15 562 € Valtio

Lannoitevalvonta 1 Valtio

Kasvinsuojeluaineiden valvonta 1 hlö käyttö‐ ja markkinavalvontaan + 9+14 täydentävien ehtojen valvontaan

0,03 htv 1 602 € Valtio

Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta

ID sovellus Evira 4 2 0,3 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016 KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE 15 854 €

Valtio

Luomuvalvonta Elmo Evira 2 2 ELY + valtuutetut tarkastajat 6

1,2 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016 KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE 64 400 € + maksuttomat tehtävät 7 778 €

Valtio

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla

9+14 täydentävien ehtojen valvontaan

0,02 htv 1 415 € Valtio

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Katso rivit alla Katso rivit alla Katso rivit alla 13,5 12,35 htv 1 138 000 € + Avin kustannukset n. 150 000 €

Kunta, valtio, asiakkaat

Huoneita 36 kpl, kaikki tilat yhteensä 1 109 m2

KliniQ (Kouvola ja Hamina) Terakuu Oy 7 Kunta, asiakkaat Kouvolan yhteisvastaanotto , Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski, huoneita 12 kpl+ sos.tilat, varastot, aulatilat yht. 312 m ²

Elo‐eläinlääkäriohjelmisto (Iitti)

Ohjelmistosuunnittelu A.Klemetti

1 Iitin vastaanotto, Rautatienkatu 27, Kausala, huoneita 4, yht. 144 m²

Provet (Kotka ja Hamina) Finnish Net Solutions Oy 4 Haminan vastaanotto, Teollisuuskatu 16 B, Hamina, huoneita 6 + sos.tilat, yht. 140 m²

Naseva Eläinten terveys ETT ry. 11 Virolahden vastaanotto, Mäkitie 1 B, huoneita 6, yht. 203 m² Sikava Eläinten terveys ETT ry. 6 Miehikkälän vastaanotto, Hauhiantie 1, Miehikkälä, huoneita 3, yht. 110 m²

Eviranet Evira 7 Kotkan/Pyhtään vastaanotto, Alatie 108 B, Heinlahti, huoneita 5, yht. 200 m²

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät

TRACES, eläintenpitokieltorekisteri, eläintenpitäjärekisteri, alkutuotantosovellus, Eviranet

TRACES ‐ EU Komissio, eläintenpitokielto‐rekisteri ‐ Oikeusrekisterikeskus sekä eläintenpitäjärekisteri, alkutuotantosovellus ja Eviranet ‐ Evira

TRACES 11, eläintenpitokieltorekisteri 5, Eviranet 7

Kouvola+Iitti 1 kokoaikainen ja muut 6 (kaupungineläin‐lääkärit) avustavat, Hamina 4, Kotka 0,4

Kouvola+ Iitti 1,25 htv, Hamina 0,4 htv, Kotka 0,4 htv

Kouvola+Iitti 5000 € (valvontaeläinlääkärin kulut, joita valtio ei maksa)

Valtio, osittain asiakkaat

Kouvola+Iitti, 1 huone, Valtakatu 33, Kuusankoski, yht. 11 m ² valvontaeläinlääkärillä sekä eläinlääkäreiden vastaanottotilat kts. eläinlääkäreiden vastaanottotilojen tiedot

Eläinlääkäripalvelut Kouvola+Iitti 580 000 €, Kotka 210 000 €, Hamina 343 000 €

Kouvola 6, Iitti 1, Hamina 4, Kotka 2,5 hlö

Kouvola+ Iitti 6,75 htv, Hamina 3,6 htv, Kotka 2 htv

11 (16)






Eläinten terveyden jahyvinvoinnin valvonta ja muuvalvonta ‐ Avin tehtävät

Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, eläintenpitäjärekisteri, vesiviljelyrekisteri. Tukisovellus ja TRACES, Naseva, Sikava, Eviranet. Etelä‐Suomen aluehallintovirasto: USPA asianhallintajärjestelmä

Evira: Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, eläintenpitäjärekisteri, vesiviljelyrekisteri, Eviranet. Maaseutuvirasto: Tukisovellus EU‐komissio: TRACES Eläinten Terveys ETT ry: Sikava ja Naseva Etelä‐Suomen aluehallintovirasto: USPA

Useat läänineläinlääkärit tehtäviensä mukaan, Kouvolan toimipaikassa 1 läänineläinlääkäri, 1 sihteeri

Etelä‐Suomen aluehallintoviraston Kouvolan toimipaikassa 1 läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri hoitaa Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan aluetta, osa tehtävistä hoidetaan muista toimipaikoista

Kymenlaakson osalta 0,5‐1,5htv läänineläinlääkärin ja sihteerin osuus. Yksittäiseen maakuntaan sijoittuva htv ei ole tiedossa. Avi:n HAKE‐yksikkö antaa virallisia htv‐tietoja tehtäviin käytetystä työajasta.

Arvio 100 000‐150 000 € Valtio Kouvolan Etelä‐Suomen aluehallintoviraston toimipaikka, Kauppamiehenkatu 4, Kouvola, huoneita 2 kpl, yht. 25 m²

12 (16)

ProsessikuvauksetVILJELIJÄTUKIHALLINTO Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko: Paperihakemus/ilmoitus: vastaanottaminen, tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja sähköinen hakemus: tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen. Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet): Paperihakemus: vastaanotto, tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja sähköinen hakemus: peltolohkojen käsittely, tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen. Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito: vastaanotto, tallennus, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen, hyväksyminen, päätöksen lähettäminen. Viljelijätukien valvonta: hakemustietojen tarkastus, maastotarkastus, valvontatietojen tallennus, tallennuksen tarkastus, valvontatietojen varmennus, valvontatuloksen lähettäminen.Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely): kuuleminen, takaisinperinnän tallentaminen, päätöksen lähettäminen.Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen: uutiskirjeet, esitteetVahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)Viljan interventioMAATILOJEN RAHOITUSAloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet Viljelijöiden ja sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminenNeuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatusMAATALOUSLOMITUSVuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko : vuosilomahakemuksen, liitteen ja lähetekirjeen postitus, kirjallisen hakemuksen vastaanotto, tallennus Lomitusnettiin, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen tietojen tarkistaminen, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Samassa tehdään päätös maksullisen lomittaja‐avun käytöstä. Vuosiloman siirrosta tehdään erillinen päätös. Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko : sijaisapupyynnön vastaanottaminen kirjallisesti, pyynnön tallentaminen Lomitusnettiin, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen käsittely, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Jos tarvittava liite puuttuu, tiedotus asiakkaalle tai ehdollinen päätös.Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko : korvaushakemuksen vastaanottaminen, loma‐ajan kirjaus Excel‐taulukkoon, korvauspäätös lomansaajalle, ilmoitus lomittajalle korvauksen maksamisesta, maksumääräyksen tekeminen, postitus asianosaisille. Korvauskäsittely tapahtuu tietojärjestelmän ulkopuolella.Asiakaspalvelu : lomituspalveluihin liittyviin asiakastiedusteluihin vastaaminen ja palveluiden hakemiseen liittyvä neuvonta, vahingonkorvaushakemusten selvittely, lomituspyyntöjen vastaanotto, lomitusten selvittely, työntekijöiden työhön ja työsuhdeasioihin liittyvät kyselyt, neuvonta ja selvittely.

13 (16)

Maatalouslomituksen järjestäminen: Lomituspyynnön vastaanotto: (suullinen, kirjallinen, sähköinen) Vuosiloma: pyyntö hyvissä ajoin, tarkista: oikeus/pyhäpäivät/yhtäaikaa pitovelvollisuus/saldo. Sijaisapu: hyvissä ajoin tiedetyt tai äkilliset, tarkista: kirjallinen pyyntö/oikeus/tarve/valtakirja/liitteet. Tuettu maksullinen: tarkista: oikeus/tuntimäärä/lomittajatilanne. Lomituspyynnön kirjaaminen: lomitusnetti, käsilistat, sijaisavuissa lisäksi Excel taulukko, puhelinpalvelulistaan. Lomituksen suunnittelu: lomittajan kiinnitys lomituspyyntöön, työvuoroluettelon (4:n viikon jakso) oikeellisuuden tarkistus: lepoajat, vapaapäivät, lomat, työtuntien täsmääminen lomittajan työaikoihin, työvuoroluettelon vahvistus, tulostus, arkistointi, postitus. Yrittäjän lomitusvahvistuksen tulostus ja postitus. Lyhytaikaisten lomittajien sopimusten teko ja allekirjoituksen haku, sopimusten ja työselosteen postitus tarvittavine liitteineen. Poikkeamat: lomittaja sairastuu, sijaisen etsiminen, yrittäjän äkillinen sijaisavun tarve, yrittäjän/lomittajan äkillinen vuosiloman tarve. Tilakäynnit/olosuhdekartoitukset sovitaan asiakkaan kanssa, kirjallinen vahvistus, tilakäynnillä täytettävät lomakkeet, tietojen kirjaus lomitusnettiin: tietojen päivitys, uusi asiakas pohjatiedot, tarkastuskäynti korjattavista kohteista; tilakäyntikertomus tulostus ja postitus asiakkaalle, työajan laskenta tilakohtaisten eläin‐ ja työmenetelmätietojen pohjalta. Päivystys: lomittajille yksintyöskentely‐ ja sairaspäivystys iltaisin ja viikonloppuisin, työaikojen ylitysten kirjaaminen ja hyväksyminen, lomituksen järjestäminen lomittajan sairastuessa.

14 (16)

Maatalouslomitustyö: vuosiloma‐ ja sijaisapulomitus päivittäin välttämättömiin karjataloustöihin lypsykarja‐,lihakarja‐, hevos‐, lammas‐,sika‐ ja siipikarjatiloille sekä hieho‐ ja vasikkakasvattamoihin, tuettu maksullinen ja täysin maksullinen lomittaja‐apu yrittäjän tehtäväosuuteen kuuluviin karjataloustöihin. Ostopalvelulomitusta hankitaan tarpeen mukaan. Maatalouslomittajien suojavaatteita ja turvajalkineita hankitaan myös tarpeen mukaan.Henkilöstöasioiden hoitaminen: työsopimukset , viranhaltijapäätökset työlomista, muistiot, todistukset, työterveyshuolto, työtapaturmailmoitus , työtapaturman tutkinta ja kirjaaminen, läheltä piti ‐ilmoituksen kirjaaminen ja käsittely, henkilöstön muistaminen.Palkkojen valmistelu: työaikojen hyväksyminen, mobiilikuittaukset sekä kirjalliset työselosteet, kilometrikuittausten tarkistus, vuosi‐ ja sairaslomien oikeellisuuden tarkistus, työaikavertailun tulostaminen, tarkistus mahdolliset: erilliskorvausvapaat, kutsuraha, pidennetty tasoittumisjakso, pesu‐ ja puhelinraha 2xvuosi, mobiilitoteutumien tulostus 2xvuosi, lomittajan vuosiloma‐, koulutus‐, kuntoutus‐, sairaslomakirjaus, tarkistus, hyväksyntä, tulostus. Lyhytaikaisten lomittajien osalta, tuntilistojen tarkistus, tuntien ja kilometrien tallennus. Työsopimusten tarkistus: tilinumero, osoitetiedot, muutosten tallennus lomitusnettiin, verokortit Taitoaan, tulostetaan palkkaerittelyt. Lyhytaikaisia maksetaan kuukauden 15. ja viimeinen päivä kuukausipalkkaiset lomittajat, vertailulistojen ja työvuorotaulukoiden perusteella selvitetään jaksolta maksettavat lisä‐ ja ylityöt ottaen huomioon "työtä"‐päivien ja poissaolojen merkitys. Tulostetaan lomitusnetistä näytölle palkkaerittelyt henkilöittäin. Tarkistetaan yli‐ ja lisätyöt, huomioidaan vuosittainen 5.000 km raja matkoissa. Vähennetään erilliskorvausvapaat. Lisätään kutsurahat ja viikkolepokorvausten maksu. Ilmoitetaan mahdolliset vähennykset palkasta. Tulostetaan palkkaerittely paperille ja liitetään kyseisen lomittajan jakson muihin tulosteisiin. Vakituiset kk‐palkkaiset maksetaan 15. pv ja määräaikaiset kk‐palkkaiset kuun lopussa. Sympa‐käsittely: henkilöstöhallinnolle tehdään pyyntö organisaation lisäämisestä uusille lyhytaikaisille lomittajille. Palvelussuhteiden, organisaation ja tilitietojen lisääminen, niiden hyväksyttäminen ja hyväksyminen. Uusien kk‐palkkaisten lisääminen Sympaan. Nykyisten palvelussuhteiden muutosten tallentaminen Sympaan. Käsittely ESSissä: ilmoitetaan lomittajien sairaslomat, vuosilomat, koulutukset ym. poissaolot (jatkossa Sympa ‐ohjelman kautta). Dokumentteja toimitetaan henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle, Taitoaan. Palkkojen siirto: Kerätään lomitusnetissä kyseiseen maksupäivään otettavat lomitukset. Tulostetaan lomitusnetistä tarkistuslista paperille ja liitetiedostoksi. Siirtotiedoston muodostaminen ja tiedoston siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä siirrosta. Ilmoituksen liitteenä sähköinen tarkistuslista. Taitoa vastaanottaa aineiston ja tarvittaessa pyytää täydennystä tietoihin. Sähköposti‐ilmoitus tiedoston sisäänlukijoille Taitoaan. Arkistointi: Palkanmaksuun liittyvä aineisto arkistoidaan vuosittain aakkosittain henkilöittäin.Laskutus: Lomitusnetistä kerätään laskuttamattomat lomittajien palkkajakson jälkeen. Sisältää sijaisavun, tuetun maksullisen ja täysin maksullisen lomituksen. Tarkistus, että kaikki sijaisapuihin tarvittavat liitteet ovat tulleet ja päätökset postitettu. Laskujen erittely henkilöittäin ja laskutustietojen muodostaminen. Tehdään mahdolliset aikaisemmista laskuista johtuvat oikaisut. Muodostetaan laskutusaineisto ja tulostetaan tarkistuslista paperille sekä sähköiseksi liitetiedostoksi. Siirtotiedoston muodostus ja siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä siirrosta. Taitoa tekee laskut ja postittaa asiakkaille. Maksulykkäyspyyntö ja maksusuunnitelma asiakkaan pyynnöstä. Pyyntö menee maaseutupalvelujen päällikön hyväksyttäväksi. Tieto päätöksestä toimitetaan Taitoaan ja asiakkaalle. Kuntaperintä huolehtii maksujen perinnästä. Laskutus Lomitusnetin ulkopuolella: Kouvolan lomittajien tekemät lomitukset muiden paikallisyksiköiden alueella, lomittajien varallaolot ja valvontakäynnit laskutetaan Rondo ‐laskutusohjelmalla. Laskut tiliöidään, tarkastetaan ja hyväksytään.Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta : toimii lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä, seuraa palvelujen toimeenpanoa, edistää yhteistoimintaa lomituksen osapuolten välillä, edistää palvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa, tiedon välittäjä eri sidosryhmien välillä toimeenpanoon liittyvistä asioista, seuraa asiakaspalautetta.EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄTEläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito: Pitopaikkailmoitusten ja eläintenpitoilmoitusten sekä käyttöoikeushakemusten vastaanotto, tallennus ja tositteiden lähettäminen asiakkaalle.

15 (16)

Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta : Eri tuotantomuotojen tuhooja tautitilanteen seuraaminen ja valvonta sekä kontrollikäynnit. Tarvittaessa torjuntapäätösten tekeminen ja niiden noudattamisen seurantaSiementen markkinavalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla, kauppaliikkeissä ja pakkaamoilla. Markkinoinnin seuranta.Hukkakauravalvonta : Hukkakaurarekisterissä olevien tilojen hukkakauratilanteen seuraaminen painopisteenä pahat saastunnat (torjuntasuunnitelmat/torjuntaohjeet), maastotarkastukset, tarkastusten raportoinnit Eviraan.Rehuvalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla, kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.Lannoitevalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla, kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.Kasvinsuojeluaineiden valvonta : Painopisteen mukaisten kohteiden valinta, tarkastus, pöytäkirjat, tiedot TUKES:iin.Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta : Otanta, Tarkastuksen valmistelu, tilakäynti, tulosten tallentaminen, läänineläinlääkärin ratkaisu, tallennus, koordinointi, lopullinen tulos viljelijälle.

Luomuvalvonta : Rekisteröitymishakemus, tietojärjestelmiin kirjaus, alkutarkatustoimeksianto, alkutarkastus, minkä jälkeen vuosittaiset tarkastukset (valtuutettu tarkastaja), tarkastustulosten kirjaaminen, luomutodistus.

Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla: Osana tukivalvontaprosessia.ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOEläinlääkäripalvelut Eläinlääkäripalvelujen tuottaminen, joka sisältää eläinten terveyden ja sairaanhoidon, terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen.Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät: Eläinsuojelulain mukainen valvonta epäilyilmoitusten perusteella ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastaminen, eläintautien torjunta ja siihen kuuluva näytteenotto, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonta sekä sivutuotevalvonta .Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät: Yleinen kunnan viranomaisten ohjaus ja neuvonta. EU‐tilatukiin liittyvät otantatarkastukset tuotantotiloilla ja täydentävien ehtojen valvonta eläinten hyvinvoinnin osalta, johtopäätösten teko eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa, hankalat eläinsuojelutapaukset. ESL mukaiset ilmoitukset ja luvat, eläinkuljetuksiin liittyvät luvat ja valvonta. Eläintautivalmiuden ylläpito ja johto, terveysluokkapäätökset, näytteiden oton koordinointi.

16 (16)

Ympäristöterveydenhuollon

prosessit nykyhetkelläLyhyt tehtävänkuvaus

Ministeriö (toimintaa

ohjaava)Minkä lain alaista

Prosessin omistajat

nykyhetkellä

Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien

määrät nykyhetkellä, arkistointiTulostavoitteet ja suoritteet

Asiakkaat (tyypit ja määrät),

arvio tulevasta

Resurssit

henkilöstön määrä ja htv

(myös avustava tuki)

Toimitilat

Prosessien rajapinnat

nykyhetkellä (valtio, kunnat,

sote, tuottajaverkosto, muut)

YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat

kustannuksetKokonaiskustannukset

Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää

Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 10, Eviranet

käyttäjiä 8, Oiva-sovellus käyttäjiä 7, Kiikari

käyttäjiä 7, Alkutuotantosovellus käyttäjiä 8,

asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää

Innofactor, käyttäjiä 8

Kouvola 2016:

Suunnitelmalliset tarkastukset

619 kpl, muut tarkastukset 7

kpl, näytteitä 45, lausunnot n.

5, pakkokeinoprosesseja

keskimäärin 5 vuodessa

Kouvola: 870

elintarvikehuoneistoa, n. 100

alkutuotantokohdetta

Kouvola: 5,5 htv

Kouvola: Tekniikka- ja

ympäristötalo, Valtakatu 33,

Kuusankoski, huoneita 14 kpl,

yht 203 m2

Kouvola: Ilmoituksen käsittely

100 €, tarkastusmaksu 98 €-

294 €, elintarvikelaitoksissa

maksu käytetyn työajan

mukaan, tuntitaksa 49 €

Kouvola: Tulot koko

terveysvalvonta 178 000 €,

Kulut 923 000 €, Netto 744 000

€

Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT

Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;

Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6

kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli ylläpitää

Triplan/ICT Kymi, käyttäjiä 8 kpl

Kotka: 2016 Suunnitelmalliset

tarkastukset 412 kpl ja muut

tarkastukset 65 kpl , yht. 477

kpl, näytteitä 55 kpl ei

pakkokeinoja

Kotka: 550 kohdetta (liha, kala,

vilja, kasvis, myynti, tarjoilu,

valmistus, kuljetus, varastointi,

kontaktimateriaalit), lisäksi

alkutuotantoa 180 kohdetta

Kotka: 3,5 htv

Kotka: Ympäristötalo,

Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7

työhuonetta, lisäksi

neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.

Kotka: Ilmoituksen käsittely 90

euroa, valvonta 45 euroa/h

Kotka:


kokonaiskustannukset

(toimintakulut): 431 000 €,

maksutuotot 43 300

elintarvikevalvonnasta

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia

Oy/ICT kymi/valovntayksikkö käyttäjiä 5 kpl,

eviranet, oiva-sovellus, kiikari,

alkutuotantosovellus käyttäjiä 5 kpl, JEMMA

ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016:

suunnitelmalliset tarkastukset

193 kpl ja näytteet 67 kpl, muut

tarkastukset 28 kpl,

uusintanäytteet 7 kpl, ei

pakkokeinoja

Hamina: elintarvikehuoneistot

215 kpl, alkutuotanto n. 550

kpl

Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan

kaupungintalo, Puistokatu 2,

Hamina, huoneita 5 kpl +

sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman

mukaisista tarkastuksista ja

ilmoituksen/hakemuksen

käsittelystä laskutus käytetyn

ajan mukaan, tuntitaksa 43 €.

Näytteenottotaksa 21,5 €

Hamina:

kokonaiskustannukset:

254.199,20 € (brutto),

maksutuotot: 17 672 €

elintarvikevalvonnasta

Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksia Kouvola 50

(todistukset),

toimijanvaihdoksia 18, Kotka

107, Hamina 29 (todistukset)

Valvonta


Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 13; Eviranet,

käyttäjiä 5; Kiikari-sovellus, käyttäjiä

5; asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää

Innofactor, käyttäjiä 13

Kouvola: 227 suunnitelmallista

tarkastusta, toteuma 206, muut

tarkastukset 352, lausunnot 30,

näytteenotot 550

Kouvola: 516 kohdettaKouvola: 6,5 htv (sis.

asumisterveys)Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Ilmoituksen käsittely

200 - 400 €, osa tuntitaksalla

49 €/h, tarkastusmaksut 74 -

294 €

Kouvola: ?


Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;

Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6

kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli,

käyttäjiä 8 kpl



tarkastukset 245 kpl , yht. 336

kpl (laivatarkastuksia 62 kpl),

näytteenotot 323 kpl

Kotka: 344 kohdetta

(kokoontumis- ja majoitustiloja,

uimarannat, uima-altaat,

saunat, koulut, hoivat,

liikuntatilat, ihon läpäisevät

hoidot, talousvesi), lisäksi

asunnot ja laivat

Kotka: noin 2,6 htv





Kotka: Ilmoituksen käsittely 90

euroa, valvonta 45 euroa/h,

laivatarkastus 180 euroa

Kotka: maksutuotot 18 800 €

Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia oy/ICT

kymi /valvontayksikkö käyttäjiä 5

kpl,terveydensuojelun extranet käyttäjiä 5 kpl,

JEMMA ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl

Hamina 2016:

suunnitelmalliset tarkastukset

81 kpl, toteuma tarkastukset 48

kpl, muut tarkastukset 180 kpl,

(laivatarkastuksia 34 kpl),

lausunnot 24 kpl,

näytteenotot 173 kpl

Hamina: 171 kpl

suunnitelmallista kohdetta Hamina: n. 2 htv

Hamina: Haminan



sosiaalitilat ym.

Hamina: suunnitelman

mukaisista tarkastuksista ja

ilmoituksen/hakemuksen

käsittelystä laskutetaan

käytetyn ajan mukaan,

tuntitaksa 43 €. Laivatarkastus

86 €. Näytteenottotaksa 21,5 €.

Hamina: maksutuotot: 7 331, 5

€

Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksia Kouvola 43 (TsL-

hyväksymispäätökset), Kotka

24, Hamina 5

Valvonta


Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 8;

tupakkaluparekisteri, käyttäjiä 3

Kouvola: 2016 toteuma 94 +

22 muuta tarkastusta, 30

nikotiinivalmisteiden

tarkastusta

Kouvola: 2016: 180

valvontakohdetta tupakkalain

mukaan ja 75 kohdetta

lääkelain mukaan

(nikotiinivalmisteiden myynti)

Kouvola: 0,32 htv Kouvola: Kts. yllä

Kouvola: Hakemukset 75-200

€, valvonta 50-175 € (2017:

150 €/hakemus, valvonta 350

€/myyntipiste, nikotiini 100

€/myyntipaikka)

Kouvola 2016: Tulot

tupakkalupapäätökset n. 2100

€, nikotiinivalmisteet 1200 €,

tupakkavuosimaksut 9400 €,

nikotiinivalmisteet 4750 €:

maksutuotot yhteensä 17450 €


Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7



tarkastukset 3 kpl , yht. 75 kpl,

lääkelain mukaisia

suunnitelmallisia tarkastuksia

31 kpl

Kotka: tupakkalain mukaisia

kohteita 114 kpl

(vähittäismyynti, tukkumyynti,

tupakointitilat), lääkelain

mukaisia kohteita 45 kpl

Kotka: 0,5





Kotka: Hakemukset 135-405

euroa, ilmoitukset 90 euroa,

myynnin valvonta 350

euroa/myyntiartikkeli/myyntipist

e, tupakointikiellon

määrääminen 45 euroa/h

Kotka: maksutuotot 8 300 €

Hamina: Digia tarkastaja ylläpitäjä Digia Oy /

ICT kymi / valvontayksikkö käyttäjiä 5 kpl,

tupakkaluparekisteri käyttäjiä 3 kpl

Hamina 2016: suunnitelman

mukaiset tarkastukset 17 kpl,

toteuma 25 kpl, muut

tarkastukset 4 kpl,

nikotiinivalmisteiden

tarkastusia 13 kpl

Hamina: 52 tupakkalain

valvontakohdetta ja 22

lääkelain mukaista kohdetta

Hamina: n. 0,2 htv

Hamina: Haminan



sosiaalitilat ym.

Hamina: Tupakkalupa

hakemukset 129 €, vuotuinen

valvontamaksu 350 €

/myyntiartikkeli/myyntipiste.

Lääkelain mukainen

lupamaksu 86 € hakemukselta.

Jos hakemuksella haetaan

myyntilupaa useampaan kuin

yhteen myyntipisteeseen,

korotetaan maksua 43 € /

myyntipiste. Lääkelain

vuotuinen valvontamaksu

yhden myyntipisteen

myyntipaikalta 43 €. Korotus

11 € jokaisen tämän määrän

ylittävää myyntipaikan

myyntipistettä kohden.

Hamina 2016: Tulot

tupakkalupa päätökset 546 €,

nikotiinivalmisteet 291 €,

tupakkavuosimaksut 2375 €,

nikotiinivalmisteet 1033 €,

yhtensä 4245 €

Hakemuksen käsittely

Hakemuksia: tupakkalain

mukaiset Kouvola 21, Kotka

12, Hamina 6 ja lääkelain

mukaiset Kouvola 16, Kotka 4,

Hamina 3

Valvonta

STM

STM

Terveydensuojelulaki

Elintarvikevalvontapalvelut MMM Elintarvikelaki

Terveydensuojelupalvelut

Tupakka- ja nikotiinituotteiden

valvontapalvelut

Elintarvikelain mukaiset

viranomaistehtävät:

Suunnitelmallinen huoneistojen

ja elintarvikelaitosten valvonta

ml. alkutuotanto-,

kontaktimateriaali- ja

ensisaapumisvalvonta,

näytteenotto, ohjaus ja

neuvonta, epidemiaselvitykset

Terveydensuojelulain

mukainen

viranomaistoiminta: Tsl:n

mukaisten huoneistojen

valvonta (koulut, päiväkodit,

majoitushuoneistot,

kauneudenhoitoa ja ihon

käsittelyä suorittavat

huoneistot, vanhainkodit,

uimarannat, uimahallit, yleiset

saunat ja yleiset liikuntatilat),

talousveden- ja uimaveden

valvonta,

asumisterveysvalvonta,

laivatarkastukset

Tupakan ja

nikotiinikorvaustuotteiden

myyntilupien käsittely ja lupien

myöntäminen, myynnin ja

mainonnan valvonta,

tupakointikieltojen

määrääminen asuntoyhtiöihin

Tupakkalaki, lääkelaki

Kouvola:

Ympäristöterveyspäällikkö,

Kotka: Kotkan

kaupungineläinlääkäri,

Hamina: Terveysinsinööri

Kouvola:


Kotka: Kotkan



Kouvola:


Kotka: Kotkan



Evira, AVI

Terveysviranomainen,

pelastusviranomainen,

rakennusvalvonta, poliisi

Valvira, AVI,

Terveysviranomainen,

pelastusviranomainen, poliisi,

rakennusvalvonta, kaavoitus,

ympäristönsuojelu,

sosiaalitoimi, varhaiskasvatus,

vesilaitokset, tilapalvelut

Valvira, AVI Poliisi, alkoholivalvonta


prosessit maakunnassaLyhyt tehtävänkuvaus

Ministeriö (toimintaa

ohjaava)Minkä lain alaista

Prosessin omistajat

maakunnassa

Tietojärjestelmät, ylläpitäjät,

käyttäjien määrät

nykyhetkellä, arkistointi

maakunnassa

Tulostavoitteet ja suoritteetAsiakkaat (tyypit ja määrät),

arvio tulevasta

Resurssit: henkilöstön määrä

ja htv (myös avustava tuki)Toimitilat

Prosessien rajapinnat

maakunnassa (valtio, kunnat,

sote, tuottajaverkosto, muut)

YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat

kustannuksetKokonaiskustannukset

Maakunnan yhteinen

sopiminen

Kehittämistarpeet

asiakasnäkökulmasta

Muutostarpeet asiakas‐, yritys‐ ja

ympäristönäkökulmasta

Mahdollisuudet toteuttaa

muutokset ja muutoksen

vaatimat toimenpiteet

Elintarvikepalvelut

Elintarvikelain mukaiset

viranomaistehtävät:

Suunnitelmallinen huoneistojen

ja elintarvikelaitosten valvonta

ml. alkutuotanto-,

kontaktimateriaali- ja

ensisaapumisvalvonta,

näytteenotto, ohjaus ja

neuvonta, epidemiaselvitykset

Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikelaki Maakunta

VATI (Valtio), alkuun myös

Tarkastaja (Digia oyj/KS-

tieto,ICT-Kymi ),

asianhallintajärjestelmä (?).

Käyttäjiä 15-20. Lisäksi

verkkopohjaisia sovelluksia mm.

PTY, eviranet ym. Sähköinen

arkistointi, aluksi rinnalla

paperiarkisto

n. 1600 elintarvikehuoneistoa

(laitokset, vilja, kasvis, myynti,

tarjoilu, valmistus, kuljetus,

varastointi, kontaktimateriaalit),

n. 1700 alkutuotannonkohdetta

11,0 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä

Kunnat: rakennusvalvonta,

kaavoitus...Valtio: tulli, Evira,

MMM... SOTE: terveyden

suojelu, pelastuslaitos,

maaseutupalvelut,

ruokamyrkytystyöryhmä,

alkoholitarkastus, muut:

laboatorio

Kunnat: ruokapalvelut,

varhaiskasvatus, tilaliikelaitos,

ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi

syyttäjä, verohallinto, työsuojelu

Yksi neuvontanumero, ns.

päivystäjä?

Sähköinen arkisto. Selkeiden

www-sivujen laatiminen.

Vaatii toimintatapojen muutosta

ja yhteistä tahtotilaa.

Ilmoituksen käsittely Ilmoituksia n. 200 kpl/vuosiMaakunnan taksan mukainen

vuosimaksu

Uudet kohteet luo keskitetysti

1+1 henkilöä, vastaavat myös

ensisijaisesti uusien kohteiden

neuvonnasta ja opastuksesta?

Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.

Sähköinen palautus.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia n.

1200 kpl. Muita tarkastuksia n.

100 kpl. Näytteitä n. 170.

Pakkokeinoja n. 10 kpl

Maakunnan taksan mukainen

vuosimaksu

Ravintolisä-, lisäaine-,

virtuaalihuoneisto-,

kontaktimateriaalivalvonta

Neuvonnan lisääminen.

Tarkastusmaksujen

yhtenäistäminen maakunnan

sisällä. Valvonnan

yhtenäistäminen eri tarkastajien

välillä.

Nykyistä pidemmälle viety

erikoistuminen tehostaa

valvontaa ja

osaamista. Sähköisten

apuvälineiden laajamittainen

käyttöönotto neuvonnassa ja

tarkastuksilla. Selkeiden www-

sivujen laatiminen. Sähköiseen

laskutukseen siirtyminen.

Etätyömahdollisuus.

Tarkastajien käyttöön 2 autoa

per toimipiste.



Terveydensuojelupalvelut

Terveydensuojelulain mukainen

viranomaistoiminta: Tsl:n

mukaisten huoneistojen

valvonta (koulut, päiväkodit,

majoitushuoneistot,

kauneudenhoitoa ja ihon

käsittelyä suorittavat huoneistot,

vanhainkodit, uimarannat,

uimahallit, yleiset saunat ja

yleiset liikuntatilat), talousveden-

ja uimaveden valvonta,

asumisterveysvalvonta,

laivatarkastukset

Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki MaakuntaVATI, alkuun myös Tarkastaja,

asianhallintajärjestelmä

1030 suunnitelmallisen

valvonnan kohdetta

(kokoontumis- ja majoitustilat,

uimarannat, uima-altaat, saunat,

koulut, hoivat, liikuntatilat, ihon

läpäisevät hoidot, talousvesi),

lisäksi asunnot ja laivat

11,1 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä

Kunnat: rakennusvalvonta,

kaavoitus, sosiaalitoimi...Valtio:

.Valvira, STM.. SOTE:

elintarvikevalvonta,

pelastuslaitos, alkoholivalvonta,

muut: laboratorio

Kunnat: varhaiskasvatus,

opetustoimi, tekniset palvelut,

ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi

Sähköinen arkisto. Selkeiden

www-sivujen laatiminen.



Ilmoituksen käsittelyIlmoituksia n. 70 kpl/vuosi,

lisäksi joitakin hakemuksia

Ilmoituksille ja hakemuksille

keskimääräisen käsittelyyn kuluvan

ajan mukainen maksu

Maksujen yhtenäistäminen

maakunnan sisällä.

Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.

Sähköinen palautus.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia n.

350 kpl. Muita tarkastuksia n.

870 kpl. Näytteenottoja n.

1000. Lausuntoja kymmeniä.

Tarkastusmaksut pääsääntöisesti

yhteisen tuntitaksan mukaan

(tuntitaksa määritettävä),

laivatarkastuksille kiinteä hinta 180

euroa, , näytteenotto käytetyn ajan

mukaan


Tarkastusmaksujen

yhtenäistäminen maakunnan

sisällä. Valvonnan

yhtenäistäminen eri tarkastajien

välillä.

Näytteenoton ulkoistamisen

purkaminen (vesinäytteet),

mittausten lisääminen?,

resurssien keskittäminen oman

riskinarvion mukaan



Tupakka- ja

nikotiinituotteiden

valvontapalvelut

Tupakan ja

nikotiinikorvaustuotteiden

myyntilupien käsittely ja lupien

myöntäminen, myynnin ja

mainonnan valvonta,

tupakointikieltojen määrääminen

asuntoyhtiöihin

Sosiaali- ja terveysministeriö Tupakkalaki ja lääkelaki Maakunta

VATI, alkuun myös Tarkastaja,

asianhallintajärjestelmä,

selainpohjainen Itellan

lupajärjestelmä

Tupakkalain mukaisia kohteita

335 kpl ja lääkelain mukaisia

kohteita 135

1,02 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja EteläVaatii toimintatapojen muutosta


Hakemuksen käsittelyTupakkalain mukaisia

hakemuksia n. 40 kpl, lääkelain

mukaisia hakemuksia n. 20 kpl

Lupamaksu riippuen toiminnasta

(vähittäis- vai tukkumyynti,

myyntiartikkelit, tupakkalaki vai

lääkelaki, sähköinen vai

paperihakemus)

Lupamaksujen yhtenäistäminen

maakunnan sisällä.Nettisivuille

Valvonta

Suunnitelmallisia tarkastuksia

tupakkalain mukaisiin kohteisiin

noin 190 kpl, muita tarkastuksia

noin 30 suunnitelmallisia

tarkastuksia lääkelain mukaisiin

kohteisiin noin 70

TUPAKKALAKI: Vuosittainen

valvontamaksu 350 euroa /

myyntipiste / myyntiartikkeli

(myyntiartikkelit tupakkatuottet ja

nikotiininesteet) LÄÄKELAKI: kiinteä

taksa riippuen kkeskimääräisestä

tarkastukseen kuluvasta ajasta


Valvonnan yhtenäistäminen eri

tarkastajien välillä.



Alkoholihallinto: kuvattu nyt

nykytila, joka ei muutu

MAKU:n vuoksi. Alkoholilain

uudistus tulee luultavasti

vaikuttamaan toimintaan,

tätä ei vielä voi ennakoida.

Alkoholivalvontapalvelut

Anniskelun 1/4 vuosi-ilmoitukset

vähittäismyynnin vuosi-

ilmoitukset, kehotuskirjeett

puuttuvista ilmoituksista, lupa- ja

valvontalaskutus, arkistointi

STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat

ALLU ja ALPO, Valviran

sähköiset järjesetlmät

ilmoituksille ym., Harmaan

talouden slvitysyksikkö,

kuittivalvonta ja

suoritusmaksuvalitukset,

käyttöoikeudet rekistereihin

(PRH, VTJ, KTJ), ESAVIN

asianhallintarjärjestelmät

(USPA, Kieku)

Valvontalaskutus 30.4.

Toimipaikat: vähittäismyynti

177, anniskelu 300 = yht. 477.

Kouvola: 84+133=217, Kotka

47+99=146, Hamina

20+39=59, Iitti 10+9=19,

Pyhtää 7+10=17, Virolahti

7+8=15, Miehikkälä 2+2=4

AVI, Kouvola: 3 hlö

(Kymenlaakson alueella 2), htv-

määrät 2 Ilmoituksia ja

valvontalaskutusta hoitaa

keskitetysti 1-2 hlöä (Hml), n.

0.2 htv alk.neuvontapalveluihin.

ESAVI - Kouvola:yht.

alkoholitehtäviin 1-2 huonetta. LUVA, verohallinto, poliisi

Poliisi, verohallinto (& Harmaan

talouden selvitysyksikkö),

Valvira, tulli, työsuojelu-, palo-

ja pelastus- sekä

elintarvikevalvonta- ja

terveydensuojeluviranomainet,

Tukes, Palkeet, kuntien

ehkäisevä päihdetyö/ EPT

tarjontatyöryhmät (Pakka-malli)

AVIssa sisältyy valvontamaksuunAvi henkilöstökustannukset 0.2

htv enintään 10 000 euroa.Olisi suotavaa

Tehokas toiminta myös

muutoksessa

Alkoholilainsäädännön

kokonaisuudistus vaikuttaa

tulevaan toimintaan tavalla, joka

ei vielä tiedossa

Uudet toimintatavat

organisoitava

Hakemuksen käsittely

Kirjaaminen ALLU-rekisteriin,

selvitykset ja lausunnot,

lupaharkinta, sähk.

päätösarkisto, postitus,

arkistointi. Tarv. katselmus ja

viranomais- ja

yhteistyöpalaverit.

STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat Käsittelyaika 30 pv



määrät 2 Hakemusten

käsittelyä hoitaa n.1.3 htv

ESAVI - Kouvola:yht.

alkoholitehtäviin 1-2 huonetta.

Harmaan talouden ehkäisy

(verottaja, HTSY),

ympäristöhaitat mm. melu

(terv.suojeluviranom.),

ehkäisevä päihdetyö (AVIn EPT

työryhmä, kunnat, Pakka-mallin

tarjontatyöryhmät),

vakausvalvonta (Tukes),

työsuojelu

Ks. ylläLupa-ja ilmoitusmaksut (90-620

euroa)

Avi henkilöstökustannukset 1.3

htv enintään 100 000 euroa.

Toiminnan kustannukset

katetaan lupa- ja

valvontamaksuilla..

Olisi suotavaa

Synergiaetujen hyödyntäminen

tupakka- ja elintarvikevalvonnan

kanssa

Alkoholilainsäädännön

kokonaisuudistus vaikuttaa

tulevaan toimintaan tavalla, joka

ei vielä tiedossa

Uudet toimintatavat

organisoitava

Valvonta

Anniskelu ja myyntiluvat:

luvanhaltijan luotettavuus,

toiminta (ravintolat yht.työssä

poliisin tms kanssa),

alkoholimainonnan valvonta

STM Alkoholilaki, kuittilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat

Valvonta-asioiden käsittelyaika

60 pv, tarkastuksia 20 %

kohteista/vuosi



määrät 2 Valvontatehtäviä

hoitaa n 0,5 htv..

ESAVI-Kouvola Ks. yllä Ks. yllä

Vuosittainen valvontamaksu

vähitt.myynti 215 e/myymälä,

annniskelu 110-805 e (anniskelun

alkoh.määrän perusteella),

laiminlyöntimaksut kuittilain

perusteella

Henkilöstökustannukset 0.5 htv

enintään 50 000 euroa.

Toiminnan kustannukset

katetaan lupa- ja

valvontamaksuilla.

Olisi suotavaa

Synergiaetujen hyödyntäminen

tupakka- ja elintarvikevalvonnan

kanssa

Kaupoissa ja pubeissa tehdään

alkoholi-, tupakka- ja

elintarvikevalvontaa. Mietitävä

voisiko valvontaa yhtenäistää,

jotta kohteissa selvittäisiin

vähemmillä käynneillä



Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkäripalvelut Maa- ja metsätalousministeriö Eläinlääkintähuoltolaki Entiset praktiikkaohjelmistot

Suureläinkäynnit: 3204+601

(päivystys) Pieneläinkäynnit:

10 383 + 1755 (päivystys)

Terveydenhuolto: 136; yhteensä

käyntejä 16 079 kpl

Tuotantoeläintilojen määrä

vähenee ja tilakoko kasvaa,

eläinmäärä säilynee ennallaan,

pieneläin -ja hevospraktiikka

lisääntyy

Nykyresurssit riittävät myös

päivystyksen hoitamiseen,

pienemmillä resursseilla

päivystystä ei voi hoitaa,

avustajan tarve?

Pohjoisella alueella nykytilanne

ok (yhteisvastaanotto),

eteläisellä aluella 1-2

vastaanottoa

Suora ohjaus ministeriöstä ja

Evirasta, avin ohjaus jää pois

Klinikkamaksu pakollinen jatkossa

(?), toimenpiteet laskutetaan edelleen

kunnalliseläinlääkäritaksan mukaan

Maakunnan sisällä

päivystysyhteistyön eri

yksiköiden välillä?

Erikoistuminen?

Pohjoisella alueella ei tarvetta

muutoksille, yhteisvastaanotto

toimiva kokonaisuus. Eteläinen

alue?

Eläinten hyvinvoinnin ja

terveyden valvontaMMM

Eläinsuojelulaki, eläintautilaki,

sivutuotelaki, laki eläinten

lääkitsemisestä, eläinten

kuljetusasetus, laki

eläintunnistusjärjestelmästä

ELVI- järjestelmä

(Eläinlääkintähuollon

tietojärjestelmä) tulossa

käyttöön

Eläinsuojelu 450 , eläintauti 40-

50, muu valvonta n. 100

Eläinsuojeluvalvonnan osuus

kokonaisvalvonnasta kasvaa,

muu valvonta todennäköisesti

pysyy ennallaan.

Resussit liian vähäiset, 3

valvontaa tekevää henkilöä olisi

optimi myös työturvallisuuden

kannalta

Valvontaa tekevien henkilöiden

sijoittuminen?

Avin valvontaosuus, ELY-

keskus ja pelastuslaitos tulevat

samaan organisaatioon,

yhteistyö kuntiin jääviin

yhteistyökumppaneihin tulee

säilyttää

Valtio maksaa maakunnille

suoraan valvonnasta

aiheutuneet kustannukset

Tiettyjen valvontatehtävien

(lähinnä avin nykyiset tehtävät

esim. eläintautipäivystys,

otantatarkastukset ja

täydentävät ehdot,

eläinkuljetusluvat) hoitaminen

yhteistyössä muiden

maakuntien kanssa

Yhtenäiset valvontakäytännöt,

erikoistuminen

valvontatehtävissäkin

Valvontatehtäviin käytetty

resurssitarve tulee täyttää niin,

että valvontaa voidaan tehdä

täysimääräisesti ja

työntekijöiden jaksaminen

huomioon ottaen

Uusi valvontaeläinlääkärin virka

olisi tarpeellinen jo ennen

maakuntaa, rahoitus?

Ympäristöterveydenhuolto

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut Loppuraportti

Työryhmän kokoonpano: Frank Hering (koollekutsuja), Pertti Perttola, Visa Niittyniemi, Jukka Höytämö, Vesa Vanninen, Antti Pyysaari, Jouni Törrönen, Taina Ihaksi, Matti Konttinen, Hanna Lampinen, Lotta Vuorinen, Kauko Poikola

1 Tehtäväkokonaisuus

Kymenlaakson maakunnan tehtäviä on tarkasteltu alkuvaiheessa maakuntalain mukaisissa palvelukokonaisuuksissa. Erilliset raportit on laadittu alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palveluista. Valmistelun aikana maakunnan tehtäviin on lisätty myös luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tehtävät. Em. palveluista on laadittu erilliset väliraportit (liitteenä). Jatkotyössä tarkastellaan kokonaisuutta, joka muodostuu edellä mainituista tehtävistä. Kyseisillä palveluilla on runsaasti yhdyspintoja ja siten on luontevaa, että ne järjestetään maakunnassa yhtenä kokonaisuutena. Kyseisten tehtävien järjestämisellä yhtenä kokonaisuutena saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä ja samalla voidaan välttää päällekkäisyyksiä organisaation eri osissa.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden maakuntalain mukaiset tehtävät ovat kalatalous ja vesitalous, maakunnan suunnittelu ja maankuntakaavoitus, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta, vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Näihin tehtäviin liittyen hoidetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja edunvalvontatehtäviä sekä muita maakunnan palvelukokonaisuudelle osoittamia tehtäviä.

Tämän asiakirjan lopussa on esitetty tehtäväkokonaisuuden osalta koontitaulukko palvelukokonaisuuksittain tehtävän merkityksen, yhteistyötarpeiden, lainsäädännöllisen pohjan sekä osaamisen tarpeen osalta.

2 Palvelujen keskeiset vaikutukset

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuudella on ratkaiseva rooli maakunnan kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja turvallinen asuinympäristö maakunnan asukkaille sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinoelämälle. Hyvällä ympäristöllä tarkoitetaan tässä samanaikaisesti luontoarvojen huomiointia, asumisviihtyvyyttä, liikennejärjestelmän toimivuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Alueiden käytössä luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle. Palvelukokonaisuus on avainasemassa kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisessä ja sillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ympäristöhaittojen ehkäisemisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyössä. Maakunnilla tulee olemaan keskeinen rooli kansainvälisten sopimusten ja tavoitteiden välittämisessä ja jalkauttamisessa.

Maankäytön palvelukokonaisuuden keskeisimmät lakisääteiset tehtävät ovat maakuntakaavan laadinta sekä alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät edistämis- ja valvontatehtävät. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Noin 25% Kymenlaakson pinta-alasta on merialuetta. Merialueiden käyttöä ohjataan tulevaisuudessa MRL:n mukaisesti merialuesuunnitelmien kautta. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden muodostaminen luo vahvan osaamispohjan merialuesuunnitelmien laadukkaalle ja tehokkaalle laadintatyölle. Lisäarvoa syntyy, kun sekä maa-alueet että vesialueet suunnitellaan ja niiden käyttöä ohjataan keskitetysti.

Vesistöillä on merkittävä positiivinen vaikutus Kymenlaakson vetovoimaisuuteen. Itäinen Suomenlahti, Kymijoki, Pohjois-Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Maakunnan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia vesien- ja merenhoitolaissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Asukkaiden ja yritysten vedenhankinnan kannalta puhtaat pohjavedet ja toimiva vesihuolto on elintärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja vesiin tulee ehkäistä.

Vesitalouden palvelukokonaisuus pitää sisällään mm. vesistöjen säännöstelyt, tulvariskien hallinnan, hydrologisen seurannan, rajavesistötehtävät ja peruskuivatukseen liittyvät tehtävät. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat osa tätä kokonaisuutta.

Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut. Tehtäviin sisältyy merkittävä määrä lainsäädännön toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä tehtäviä. EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.

Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Vesihuolto

tulee kytkeä selvemmin osaksi bio- ja kiertotaloutta. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee vahvistaa valuma-aluepohjaista ajattelua. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja esimerkiksi viennin vahvistamiseksi.

3 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiakaskäsite on laaja.

Maankäyttöpalveluita tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille maakunnan asukkaille ja toimijoille. Maakuntakaavan laadinnan kannalta asiakkaaksi voidaan katsoa kaikki kaavaprosessin osalliset. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Maankäytön ohjaus- ja edistämistehtävillä tavoitellaan myös maakunnan yleisiä etuja. Nimetyn asiakkaan määrittely on vaikeaa, kun toiminnalla edistetään luontoarvoja, ympäristön laatua, vesien puhtautta, toimivaa liikennejärjestelmää tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toiminnan välittömät vaikutukset koskevat Kymenlaakson asukkaita, mutta vaikutuksia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on myös erittäin runsaasti maakuntarajojen ulkopuolella.

Maakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Kymenlaakson kunnat. Kunnat tarvitsevat maakunnalta tukea ja asiantuntemusta tehtävissään ja toisaalta kunnissa on paras asiantuntemus paikallisista tarpeista ja tavoitteista. Kuntien rooli korostuu erityisesti alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa ja sitä kautta kunnilla on huomattavan suuri vaikutus siihen, millaiseksi maakuntien ympäristö kehittyy. Maakunnan ja alueen kuntien sujuvalla yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys tavoiteltaessa hyvää ympäristöä.

Maankäyttöpalveluiden tehtäväalalla on merkittäviä kytkentöjä valtion viranomaisten toimialaan ja tehtäviin. Keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa eri ministeriöt, perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto, Metsähallitus ja Museovirasto.

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.

Vesi- ja kala-asioissa tärkeimpiä ulkoisia asiakkaita ovat alueen asukkaat ja toiminnanharjoittajat, kalatalousalueet ja osakaskunnat, alueelliset neuvontajärjestöt, kuntien ympäristönsuojelu, kaavoitus, rakennusvalvonta ja elinkeinoyhtiöt, vesihuoltolaitokset sekä useat yhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kymijoen vesistöalueen ja Suomenlahden rannikon sekä Vuoksen vesistöalueen maakunnat. Valtakunnallisista toimijoista SYKE, LUKE, Kalatalouden Keskusliitto (KKL), Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) ja Metsäkeskus ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

4 Toiminnan järjestämistapa

4.1 Maakunnan itse järjestämät palvelut ja yhteistyössä muiden maakuntien kanssa toteutettavat palvelut

Maankäytön suunnittelun ja ohjauksen tehtävät maakunta järjestää itse, samoin kuin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen edistämistehtävät.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät vaativat biologista ja alueellista osaamista ja se tulee järjestää maakuntaan. Luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen liittyviä muita tehtäviä on järkevä tehdä yhteistyössä muiden maakuntien kanssa.

Vesi- ja kala-asioissa on tehtäviä, jotka luonnonmaantieteen vuoksi on hoidettava yhtä maakuntaa laajemmalla alueella ja tehtäviä, jotka kannattaa hoitaa yhdessä muiden kanssa osaamisen ja tehokkaan resurssien käytön vuoksi. On myös joitakin tehtäviä, jotka ovat hoidettavissa yhden maakunnan alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta hoidetaan nykyisin keskitetysti Päijänteen ja Kymijoen sekä Vuoksen ja Saimaan säännöstelytehtäviä. Samoin rajavesistötehtäviä ja tulvariskien hallinnan koordinointitehtäviä on keskitetty ELY-keskukseen. Kyseiset tehtävät on jatkossakin järkevää hoitaa yhteistyössä ja yhteisillä resursseilla ko. alueiden maakuntien kesken.

Vesienhoidon suunnitteluun liittyy tehtäväkokonaisuuksia, joita on järkevää tehdä kaikissa maakunnissa. Esimerkiksi alueellisen vesienhoidon yhteistyön järjestäminen ja toimenpideohjelman laatiminen on perusteltua tehdä maakunnittain samoin kuin asiantuntemus vesien tilaan liittyen. Sen sijaan laajan lakisääteisien vesienhoitoalueen ja merenhoidon yhteistyö, koordinointi ja asiakirjojen valmistelu on järjestettävä suuralueittain.

Vesi- ja kala-asioiden yhteistyötä maakuntien välillä on perusteltua järjestää usealla tasolla. Tehokkaan resurssien ja osaamisen käytön kannalta yhteistyötä tulee tehdä osassa tehtävissä lähimaakuntien kanssa ja osassa tehtävissä vesistöaluekokonaisuuksina laajan maakuntajoukon kanssa. Kaakkois-Suomen vesistö- ja kalatalousasiantuntijoiden osaaminen liittyy erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vesien erityiskysymyksiin.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi sekä EU-kalastuksenvalvonta säädetään näillä näkymin hoidettavaksi keskitetysti yhdestä maakunnasta ja tehtävät mahdollisesti katetaan valtion määrärahoista.

Hallinnon sujuvuuden, voimavarojen tehokkaan käytön ja hyvän asiakaspalvelun kannalta on ensi arvoisen tärkeää, että maakuntien ja valtion eri viranomaisten välisellä avoimella yhteistyöllä ja verkostoitumisella varmistetaan osaamisen jakaminen, yhteen sovitetut prosessit, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteiskäyttö sekä tarvittavan tiedon esteetön siirto.

4.2 Organisaatio

Alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palvelut on perusteltua organisoida yhtenä kokonaisuutena. Mahdollista on, että tehtävät jaetaan alueidenkäytön ja vesi- ja kala-asioiden ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen- ja vesihuollon asioiden sijoittuminen tulisi tällöin pohtia erikseen tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien pohjalta.

Alueiden käytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on MRL:n mukaan edistää kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Näin olleen olisi perusteltua sisällyttää luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät osaksi alueidenkäytön kokonaisuutta mikäli maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus jaetaan kahteen ryhmään. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi omaksi järjestämisyksiköksi, joka on mahdollista sijoittaa myös liikennepalveluiden kanssa yhteiseksi yksiköksi.

Tehtävät ovat suurimmalta osalta viranomaisluonteisia, mutta niissä on myös puhtaita edistämis- ja toteuttamistehtäviä. Tehtävien luonteen vuoksi ne tulisi organisoida järjestämisvastuulla.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuteen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta. Kustannustehokkuutta tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.

5 Talous- ja henkilöstöresurssit

Nykyiset maakunnan liiton ja ELY-keskusten Kymenlaakson alueelle kohdistamat työpanokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Useita tehtäviä on hoidettu Kymenlaakson ja Etelä-karjalan alueella ja kalataloustehtäviä sekä eräitä muita tehtäviä on hoidettu keskitetysti selvästi laajemmalla alueella. Taulukossa on esitetty myös henkilövoimavaratarve, jos kaikki keskittämiseen liittyvät synergiat purkautuvat ja Kymenlaakso joutuu järjestämään tehtävät yksin.

Tehtävät nykyinen htv

htv tarve, jos ei maakuntien yhteistyötä

Ostopalvelut € / vuosi

htv € htv €

Alueidenkäyttötehtävät

Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelu (ml. kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta)

6 375 000 maakunta järjestää itse 70 000

Alueiden käytön edistämistehtävät 3 187 500 maakunta järjestää itse

Liikennejärjestelmäsuunnittelu 1 62 500 maakunta järjestää itse

Alueidenkäyttötehtävät yhteensä 10 625 000 € 10 625 000 € 70 000 €

Luonnonsuojelutehtävät

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät

1,5 93 750 € 3 187 500 € 50 000 €

Vesien- ja merenhoidon tehtävät

Pintavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 1 62 500 Seuranta: 150 000

Pohjavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 0,7 43 750 Seuranta: 10 000, Rakenneselvitykset: 20.000

Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen

0,4 25 000 0,7 43 750 -

Vesienhoidon koordinointi 0,5 31 250 0,7 43 750 -

Toimenpideohjelman toteutus ja seuranta (sis. lausunnot ja aktiivinen vaikuttaminen, ym.)

1,4 87 500 2,1 131 250 Vesistökunnostukset: 50 000, Pohjavesialueiden suojelusuunnittelu: 20 000

Osallistuminen Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteutukseen

0,3 18 750 0,3 18 750 -

Vesien- ja merenhoito yhteensä 4 250 000 € 5,5 343 750 € 250 000 €

Vesitalouden tehtävät

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta 1,8 112 500 2 125 000 110 000

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

2,2 137 500 3 187 500 80 000

Peruskuivatus ja ojitus 0,8 50 000 1 62 500 20 000

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus 0,6 37 500 1 62 500 100 000

Vedenhankinnan ja vesihuoltolain tehtävät 0,6 37 500 1 62 500 20 000

Pohjavesiin liittyvät ohjaustehtävät 0,1 6 250 0,2 12 500 20 000

Vesitalous yhteensä 6,1 381 250 € 8,2 512 500 € 350 000 €

Kalatalouden tehtävät

Yleisen kalatalousedun valvonta 0,7 43 750 1 62 500 Kalatalousmaksut 350 000 (toiminnanharjoittajilta)

Kalastuslain toimeenpano 0,5 31 250 1 62 500

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen

0,2 12 500 0,5 31 250 Kalataloudelliset kunnostusvarat 50 000

EMKR:n hallinnointi ja EU-kelastuksenvalvonta Yhteen maakuntaan keskitettävät tehtävät

Kalatalous yhteensä 1,4 87 500 € 2,5 156 250 €

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut yhteensä 23 1 437 500 € 29,2 1 825 000 € 770 000 €

6 Vaikutusten arviointi

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan erillislainsäädännön mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus muodostaa noin 23 henkilöntyövuoden kokonaisuuden. Vesi- ja kala-asioita on keskitetty voimakkaasti ELY-keskuksissa. Keskitettyjen tehtävien hoitaminen jokaisessa maakunnassa lisää tarvetta varmistaa erityisosaaminen lisäresursseilla. Maakuntien välisellä yhteistyöllä lisäresursoinnin tarvetta voidaan pienentää. Osaa tehtäviä on välttämätöntä hoitaa yhteistyössä, kuten esimerkiksi Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyn hoito. Yhteistyöalueiden muodostaminen tiettyjen tehtäväkokonaisuuksien osalta on sekä osaamisen että resurssien kannalta järkevää.

Erityisosaamista vaativiin tehtäviin ei ole juurikaan henkilöitä vapailla markkinoilla. Kyky hoitaa erityistehtäviä edellyttää pitkää kokemusta ko. tehtävistä. Aluetuntemus on välttämätöntä maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiantuntijatehtävissä. Näin ollen perusasiantuntemus tulee järjestää maakunnan itse ja tarvittaessa osaamista voidaan täydentää ostopalveluilla.

Palvelukokonaisuudet

Merkitys maakunnan kannalta

Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja

Osaamisen tarve

Alueidenkäytön palvelut Maakuntasuunnitelma • Aluerakenteeseen ja maankäyttöön

liittyvien pitkän aikavälin linjausten esittäminen

Maakunnan suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan aluerakenteen tavoiteltu kehitys.

Aluekehityksen ja aluesuunnittelun vuoropuhelu

Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa maakuntalaki)

Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Maakuntakaavoitus • Maakuntakaavan laatiminen • Selvitysten laatiminen • Maakuntakaavan pitäminen ajan tasalla • Maakuntakaavan kehittäminen • Maakuntakaavan seuranta • Maakuntakaavan toteutumisen

edistäminen

Alueidenkäytön suunnittelun ylin taso. Ohjaa kuntakaavoitusta ja ratkaisee alueellisesti valtakunnallisia ja maakunnallisia alueidenkäytön yhteensovittamisen tarpeita.

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa Ministeriötason valtakunnallisten asioiden yhteistyö

Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 §) Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Vaikutusten arvioinnit, SOVA • Maakuntakaavoituksen vaikutusten

arviointi • Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi

Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa

Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien

Tehtävä edellyttää ympäristöalan ja siihen liittyvän lainsäädännön tuntemusta sekä maakunnan

• Maakuntastrategian vaikutusten arviointi (jatkossa)

• Muut mahdolliset vaikutusten arvioinnit

Kansalaisyhteiskunnan toteuttaminen

ympäristövaikutusten arvioinnista

alue- ja toimintaympäristötuntemust

a.

Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen

alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,

meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.

Turvaa yritysten toiminnan edellytyksiä ja asukkaiden tarpeet merialueiden monipuoliseen käyttöön.

Suomenlahden merialuesuunnitelma tehdään yhdessä Uudenmaan maakunnan kanssa. Kytkeytyy voimakkaasti meren tilaan ja merenhoidon suunnitteluun. Valtakunnallinen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki Tehdään alueidenkäytön ja merenhoidon asiantuntijoiden ylimaakunnallisena yhteistyönä.

Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi • käsitellään kokonaisuutena liikenteen,

maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan synnyttämää liikennetarvetta, eri ihmisryhmien liikkumistarpeita ja kulkutapoja sekä tavaroiden kuljetusmuotoja, liikenneverkkoa ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vaikutuksia ja rahoitustarvetta

Toimiva, turvallinen ja kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä

Maakunnan liikennepalvelut Valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön yhteensovittaminen ja jalkauttaminen

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä)

Tehtävä edellyttää liikennesuunnittelun ja -politiikan tuntemusta sekä maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemust

a

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvien laaja-alaisten suunnitelmien laadinta

Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä

Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Alueidenkäytön suunnittelun ja liikenteen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

Maakunnan edunvalvonta kansallisessa ja

Kansallisella tasolla ministeriöyhteistyö ja

Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Tehtävä edellyttää kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön ja

kansainvälisessä toimintaympäristössä

ylimaakunnallinen suunnitteluyhteistyö Kansainväliset yhteistyöverkostot (mm. Itämeri- ja lähialueyhteistyö, EU-yhteistyö, CPMR, VASAB, merialuesuunnittelun kv-yhteistyö)

Maankäyttö- ja rakennuslaki lainsäädännön tuntemusta sekä kielitaitoa. EU-politiikan ja yhteistyöverkostojen tuntemus korostuu.

Maankäytön suunnittelun edistäminen • kaavaohjaus, päätösten seuranta

Edistetään suunnitteluprosessien hallintaa Turvataan vuorovaikutus ja oikeudellisten näkökohtien huomiointi Ylläpidetään oikeusvaltion periaatteiden toteutumista, ennakoitavuutta ja kansalaisten edellytyksiä luottaa viranomaistoimintaan

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Rakennustoimen järjestämisen edistäminen • tuki kunnalle rakentamisen

viranomaisohjauksen järjestämisessä, tuki rakennusvalvonnalle

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, tietämys rakennusalasta.

Kuntien kehittämiskeskustelut

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva

korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.

Valvonta, että vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja maakunnalliset asiat tulevat huomioiduiksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa maankäytössä

Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta (esim. liikenne, luonto, kulttuuriympäristö, talous).




Osaamisen tarve

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen palvelut Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset

Vahinkoja kärsineille järjestetään asiamukaiset ja säädetyt korvaukset

Paikallinen maataloussihteeri arvioi vahingot

Hyvät valmiudet tehtävään antaa esim. biologin koulutus

Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu: • Maakunta osallistuu luonnonsuojelulailla

toteutettavien Natura-alueiden hoidon ja käytön yhteistyöhön, muun muassa Natura-alueiden hoito- ja

Ympäristöministeriö, SYKE, Luonnontieteellinen keskusmuseo, muut kasvi- ja eläintieteelliset museot, Metsähallitus, LUOVA, LUKE, vapaaehtoisjärjestöt kuten

Luonnonsuojelulaki

käyttösuunnitelmien laatimiseen, Natura-alueiden yleissuunnitteluun ja tilan arviointiin (NATA). Osallistumalla suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluhankkeisiin, maakunta edistää maakuntakaavassa, -ohjelmassa ja -suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista

BirdLife Suomi, Suomen Perhostutkijain Seura, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF), Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, kunnat, seurakunnat, maanomistajat, metsäteollisuus

Hoidon ja käytön suunnittelu-, toimeenpano- ja järjestämistehtävät • Natura- alueet, joita ei toteuteta

luonnonsuojelulain nojalla perustettavilla luonnonsuojelualueilla,. Toteutuskeinot on määritelty aluekohtaisesti valtioneuvoston päätöksissä, joilla alueiden ehdottamisesta tai ilmoittamisesta EU:n komissiolle on päätetty.

Vesilaki (vesi- ja jokialueet, eräät ranta-alueet) Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (harjualueet) Maatalouden tukijärjestelmät (maatalousympäristöt ja perinnebiotoopit).

Luonnonsuojelun hoitotötyöt • Erilaisten yhteistyö- ja

kehittämishankkeiden ja sopimusjärjestelyjen kautta yhteistyössä alueen toimijoiden (kuntien, maanomistajien, yhdistysten, viljelijöiden ja muiden yrittäjien) kanssa. Vesialueilla olevien Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu liittyy muuhun maakunnalliseen suunnitteluun sekä vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, mikä myös on maakunnan tehtävänä.

Vesipuitedirektiivi Maankäyttö- ja rakennuslaki (Merenhoidon suunnittelu)

Uhanalaistietojen ja luontotyyppitiedon tietovarantojen tiedon tuottaminen ja tietovarantojen ylläpito. • -Natura-alueiden ja

luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja järjestämisen osalta SAKTI- ja SASS-järjestelmien sekä lajitietojärjestelmien käyttöä yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.




Osaamisen tarve

Vesien- ja merenhoidon palvelut A. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta

valtakunnallisten linjausten mukaisesti • Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon

ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa

Tietoa pinta- ja pohjavesien laadusta ja muutoksista tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai vesistökunnostuksissa.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken. Hankinta yhdessä muiden maakuntien kanssa. Maakunnan oman seurannan ja ympäristölupien mukaisen vaikutustarkkailun (velvoitetarkkailu). yhteensovittaminen LUOVAn ja kuntien kanssa.

Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus

Seurantaohjelman laatiminen edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta. Seuranta on perusteltua hankkia maakuntaa suuremmilla alueilla. Hankinta yhden maakunnan alueella edellyttää enemmän resursseja.

B. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja

tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien tunnistaminen

(padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)

• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/välttävä/h

Tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, SYKE tuottaa osan luokituksen lähtötiedoista. yhteensovittaminen maakuntien kesken. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella


Tehtävä edellyttää laaja-alaista vesistö- ja pohjavesialuekohtaista asiantuntemusta alueen pinta- ja pohjavesistä ja niihin kohdistuvista riskeistä.

uono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)

• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)

vesistökunnostuksissa. Tietoa tarvitaan myös toimenpidetarpeita (kunnostus, suojelu) varten.

laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.

C. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien

tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille

• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi

Maakunnan asukkaat, toiminnanharjoittajat, vesialueiden omistajat, matkailuyritykset, vesilaitokset yms. tahot saavat tietoa pinta- ja pohjavesien kunnostus- ja suojelutarpeista.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, yhteensovittaminen maakuntien kesken. Yhteys oman alueen vesistöjen ja pohjavesien käyttäjiin ja toiminnanharjoittajiin ensiarvoisen tärkeä osa suunnittelua. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.


Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden tuntemusta.

D. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden edistäminen ja

rahoittaminen • Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvitykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL, MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen seuranta

Puhdasta pohjavettä tarvitaan yhdyskuntien ja elintarvikeyritysten vedenhankinnan tarpeisiin. Puhtaat vedet lisäävät alueen vetovoimaa ja parantavat aluetta asuin- ja vapaa-ajanympäristönä sekä yritysten sijoittumispaikkana.

Toimenpiteiden rahoitus erilaisia rahoitusvälineitä hyödyntäen maakunnan sisällä. Muun rahoituksen hankkiminen vesistöjen käyttäjiltä, kunnilta, säätiöiltä, EU:sta yms. Vesistöjen omistajilla ja käyttäjillä sekä kuormittajilla keskeinen rooli toimenpiteiden toteutuksessa. Yhteistyö LUOVAn kanssa lupien käsittelyssä, valvonnassa ja YVA-prosesseissa. Yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun


Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden sekä kunnostusmenetelmien tuntemusta. Osa kunnostustyöstä on erityisosaamista vaativaa ja yhteistyö usean maakunnan kesken on perusteltua. Osa tehtävistä edellyttää vahvaa alueellista vesistöjen ja

kanssa maakunnan sisällä ja kunnissa.

pohjavesialueiden tuntemusta.

E. Vesienhoidossa tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden tietojen ylläpitäminen • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-, joki ja

merivesimuodostumien määrittely • Pohjavesialueiden rajaus ja määrittely

Perustieto pinta- ja pohjavesistä niiden tilan arviointia varten. Asukkaat ja toiminnanharjoittajat saavat ajantasaista tietoa mm. pohjavesialueiden rajauksista.

Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken


Tehtävä edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta.

F. Merenhoidon suunnittelu • Osallistuminen Suomen merialueita

koskevan merenhoitosuunnitelman laadintaan ja toimeenpanoon

Maakunnan rannikkovesien erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen Suomen merenhoitosuunnitelmassa.

Valmistelu ja toteutus YM-vetoisesti ja yhteistyössä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja intressitahojen sekä rannikon maakuntien kanssa.


Tehtävä edellyttää vesienhoidonsuunnittelu- ja rannikkovesi-asiantuntemusta.




Osaamisen tarve

Vesitalouden palvelut

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta

Varmistaa turvallisen asumisen ja liike-elämän toimintaedellytyksiä etenkin rannikolla ja Kymijoella

Sisäisäiset yhteistyötarpeet alueidenkäytön ja pelastustoimen kanssa. Muiden maakuntien kanssa tulee koordinoida Kymijoen vesistön tulvariskien hallintatyötä. Mm. Kunnat, vesilaitokset, sähkölaitokset, vesivoimatuottajat ja teollisuus tärkeitä yhteistyötahoja.

Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta, Maankäytö- ja rakennuslaki, vesilaki sekä ympäristönsuojelulaki

Vesitalouden tehtävien kokemusta ja asiantuntemusta sekä monitahoisen vaikutuskentän hallinta.

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/

Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym. • Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät sopimukset

Operatiivisella säännöstelyllä huolehditaan vesimäärien toteutuksesta lupien määräämällä tavalla mahdollisimman hyvin erilaisia vesistön käyttömuotoja palvellen ja poikkeustilanteita halliten. Maakunnalla on velvollisuus huolehtia hallinnoimistaan vesiluvista velvoitteineen.

Vesistöjen laajuudesta johtuen yhteistyö on välttämätöntä vaikutusalueen maakuntien kanssa. Poikkeustilanteiden ja sijaisjärjestelyiden mahdollistamiseksi operatiivista säännöstelytoimintaa tulee tehdä yhteistyössä Kymijoen ja Päijänteen sekä Saimaan ja osalta Vuoksen osalta. Rajavesistötehtävät edellyttävät yhteistyötä koko itärajan maakuntien kanssa.

Valtiolta maakunnille siirtyvät vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, Vesilaki, Suomen ja Venäjän väliset valtiosopimukset

Säännöstelytehtävien vesitaloudellinen hallinta, velvoitteisiin liittyvä luonnontaloudellinen asiantuntemus, lupien hallintaan liittyvä vesioikeudellinen osaaminen sekä rajavesiyhteistyöhön liittyvä kokemus kansainvälisestä vesiyhteistyöstä.

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen

muuttaminen/tarkistaminen

Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Säännöstelyjen tarkistamisella vastataan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja vastataan muuttuviin asukkaiden ja yritysten tarpeisiin.

Tehtävä liittyy läheisesti vesienhoitotyöhön ja kalatalouteen. Säännöstelyjen kehittäminen edellyttää maakuntien kesken tehtävää yhteistyötä suurimmissa vesistöissä. Tehtävät vaativat erityisosaamista, mistä syystä yhteistyö muiden maakuntien kanssa on tarpeen. Jokainen maakunta ei yksin voi ylläpitää osaamista. Omaehtoista kunnostusta tekevät tahot ovat erittäin tärkeä yhteistyötaho. Asiantuntija-avun antaminen on tämän

Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus, vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, vesilaki

Virtavesikunnostukset ja säännöstelyjen tarkistamistyö edellyttävät vankkaa kokemusta ja molemmat tehtävät ovat erityisosaamista vaativia.

asian kehittymisen kannalta tärkeää.

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja

rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät

Peruskuivatus on toimivan maatalouden edellytys Suomessa. Tekninen, vesiensuojelullinen ja lainsäädännöllinen ohjaustarve on merkittävää. Ojitustoimitukset ovat maakunnalle tulevia lakisääteisiä tehtäviä.

Tehtävä on järkevä resursoida yhtä maakuntaa laajemmalla alueella, koska se edellyttää oman erityisalansa syvällistä osaamista. Yhteistyö viljelijöiden, maanomistajien ja ojitusyhtiöiden kanssa on pysyvää. Vanhoja lainvoimaisia ojitushankkeita on tuhansia. Kytkeytyy maatalouden toimintaedellytysten tukemiseen.

Vesilaki, laki peruskuivatuksen tukemisesta

Peruskuivatus ja ojitustoimitusten pitäminen on oma erityisasiantuntemusta edellyttävä tehtäväkokonaisuus.

Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät

neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja käyttöön

liittyvät ohjaustehtävät

On tärkeää, että vedenhankintaan liittyvät asiat kokonaisuutena hallitaan maakunnassa. Vedenhankinta ja veden laatu turvataan riittävillä suojelutoimenpiteillä ja tutkimuksilla. Maakunnan koordinoima vesilaitosten yhteistyö lisää kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.

Yhteistyö vesilaitosten ja kuntien kanssa varmistaa vesihuollon ja vedenhankinnan laaja-alaisen kehittämisen osana alueidenkäytön muuta kehittämistä. Vesihuolto kytkeytyy poikkeustilanteiden hallintaan, jossa pelastustoimella ja ympäristöterveydellä on merkittävä rooli

Vesihuoltolaki, pelastuslaki. Edellyttää syvällistä vesihuollon, vedenhankinnan ja pohjavesien tuntemusta.




Osaamisen tarve

Kalatalouden palvelut

Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja

toimeenpano

Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät tehokkaasta kalatalousedun valvonnasta.

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kalastuslaki, vesilaki, ympäristönsuojelulaki, laki vesien- ja merenhoidosta, lupiin liittyvien kalataloudellisten velvoitteiden valvontavelvollisuudet.

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien

vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien, rajoitusten

ja kieltojen toimeenpano • Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen

Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden

Kalastuslaki Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

tehokkaasta yhteistoiminnasta.

erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely

Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia.

Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.

Kalastuslaki, vesilaki, vesien- ja merenhoitolaki ja asetus

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset

Lisää kalavarojen hyödynnettävyyttä maakunnan kehittämisessä.

Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.

Rahoitukseen liittyvä säädöspohja

Kalataloudellinen erityisosaaminen, eri lainsäädännön sekä rahoitustoiminnan hyvä tuntemus.

EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri

Lakisääteinen tehtävä, joka mahdollistaa merellä ammattikalastuksen.

Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.

EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan valvontaan liittyvä lainsäädäntö.

Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä ammattikalastukseen liittyvän lainsäädännön hyvä tuntemus.

Vesi- ja kalatalouspalveluttalouspalvelut: prosessien raportointi

1. Vesi- ja kalatalouspalvelut

Vesitalouspalveluihin sisältyy vesihuolto- ja vedenhankintatehtävät sekä vesistötehtävät, joihin kuuluu vesistöjen säännöstely, rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologisten havaintotietojen tuottaminen, tulvariskien hallinta, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuustehtävät, osa vesilain yleisen edun valvontaan liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä, toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa sekä toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja sopimusten haltijana.

Vesistötehtäviä hoidetaan nykyisin suuressa määrin keskitetysti. Esimerkiksi patoturvallisuustehtäviä hoitaa Suomessa vain yksi ELY-keskus (Kainuun ELY-keskus). Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa Päijänteen ja Kymijoen alueen vesistösäännöstelyjä sekä Vuoksen ja Saimaan juoksutustehtäviä. Keskitettyihin tehtäviin kuuluu myös suomalais-venäläisen rajavesikomission tehtävät. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi tulvariskien hallinnan suunnittelua Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueilla. Kymijoen ja rannikon merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallintatyötä tehdään yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa.

Vesitaloustehtävät muodostavat kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kansalaisilla on paljon liittymäpintaa vesiasioihin ja vesiasioista ollaan luontaisesti hyvin kiinnostuneita. Tämä koskee niin säännöstelyasioita, vesihuoltoa, ojitusasioita kuin vesistöjen hoitoakin. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa (tulvat, juomaveden laatuongelmat, vesistöjen laatuongelmat) asiantuntemusta kysytään ja ennalta tehdyn työn merkitys korostuu. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää poikkeuksellisten tilainteiden riskiä tulevaisuudessa. Jos asioita ei hoideta asianmukaisesti on aina olemassa mahdollisuus, että vastakkainasettelu kärjistyy ja luottamus kärsii.

Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut.

EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.

Kalataloustehtäviä hoidetaan nykyisin keskitetysti kolmessa ELY-keskuksessa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa kalataloustehtävät Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Henkilöstöä on ELY-keskusten toimipisteissä Vaasassa, Turussa, Helsingissä ja Kouvolassa. Osa Kaakkois-Suomen alueen tehtävistä hoidetaan muista toimipisteistä käsin ja

vastaavasti osa Kouvolan toimipisteen henkilöstöstä hoitaa tehtäviä myös muiden kuin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta.

Kalataloustehtävät muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kalastukseen liittyvistä asioista ollaan ymmärrettävästä syystä hyvin kiinnostuneita, yli kolmasosa Suomen kansalaisista ilmoittaa harrastuksekseen kalastuksen. Erityisesti saaliin jakoon liittyvissä kysymyksissä syntyy herkästi intohimoja, vastakkain asettelua ja konflikteja, joiden ratkaisussa asiantuntevalla viranomaisella on tärkeä rooli.

2. Vesi- ja kalatalouspalveluihin kuuluvat prosessit

Vesitalouspalvelujen prosesseja ovat:

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät C. Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Kalatalouspalvelujen prosesseja ovat:

F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta

Taulukko: Vesitalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit

Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin

Asiakkaat ja yhteistyökumppanit

Tietojärjestelmät

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta

Pelastus ja turvallisuus Alueiden käyttö Vesien- ja merenhoito Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat: yhdyskuntatekniikka, kaavoitus yritykset asukkaat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristönsuojelun tieto-järjestelmä, vesistömalli-järjestelmä ja tulvatieto-järjestelmä

Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/

Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym.

• Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät

sopimukset

Vesien- ja merenhoito Kalatalouspalvelut Pelastus ja turvallisuus

muut maakunnat asukkaat osakaskunnat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset rajavesikomissio

Valtakunnalliset HERTTA-ympäristötieto-järjestelmä ja vesistömalli-järjestelmä

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen

muuttaminen/tarkistaminen

Kalatalouspalvelut Luonnonsuojelu Vesien- ja merenhoito Alueiden kehittäminen

osakaskunnat kalatalousalueet asukkaat yritykset vesivoimalaitokset yhdistykset

Valtakunnallisen HERTTA-ympäristötieto-järjestelmän VESTY –vesistötyötieto-järjestelmä

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja

rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät

Maa- ja elintarvike-tuotanto Vesien- ja merenhoito

viljelijät ojitusyhtiöt asukaat kunnat

Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät

neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja

käyttöön liittyvät ohjaustehtävät

Ympäristöterveys Vesien- ja merenhoito Alueidenkäyttö Alueiden kehittäminen

vesihuoltolaitokset vesiosuuskunnat kunnat asukkaat yritykset

VEETI –vesihuollon tieto-järjestelmä POVET- pohjavesi-tietojärjestelmä

Taulukko: Kalatalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät




Tietojärjestelmät

Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset

lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja

toimeenpano

Vesitalouspalvelut Vesien- ja merenhoito Luonnonsuojelu

Muuta maakunnat Toiminnanharjoittajat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien

vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan

valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien,

rajoitusten ja kieltojen toimeenpano

• Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely

Vesien- ja merenhoito

Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Toiminnanharjoittajat Kehittämisyhtiöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä, Valtakunnallinen VESTY-tieto-järjestelmä

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset

Maaseudun kehittäminen Alueiden kehittäminen Vesien ja merenhoito Alueiden käyttö Merialuesuunnittelu

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat Yritykset Kehittämisyhtiöt Kunnat Kalatalousryhmät Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnallinen HYRRÄ-järjestelmä, Valtakunnallinen EMKR-järjestelmä

EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja

valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri

Maa- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveys

Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat kalakauppa Valtion virastot ja tutkimuslaitokset EU:n muut jäsenvaltiot EFCA, SAKL

Valtakunnalliset eKAKE- ja KAKE-järjestelmät, EU-järjestelmät

Kuvaus prosesseista

Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintatyön merkittävin osa on tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille (Kymijoen vesistöalue, Haminan ja Kotkan rannikkoalue). Prosessi alkaa kuuden vuoden välein tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) mukaisesti tulvariskien alustavalla arvioinnilla. Arvioinnissa käydään läpi, onko olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa tulvariskeihin ja kohteiden nimeämiseen. Tämän jälkeen laaditaan tai tarkistetaan tulvavaarakartat ja sen jälkeen laaditaan viranomais- ja asianosaisyhteistyönä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Maakuntaliitot ovat tulvariskien hallintaa koskevan lain mukaan työn käynnistäjänä ja viranomaistahoista muodostettavan tulvaryhmän merkittävänä osapuolena. ELY-keskukset ovat käytännössä pyörittäneet suunnitteluprosessia tulvaryhmän johdolla. Tulvariskien hallintatyön eri vaiheet tallennetaan SYKE:n ylläpitämän HERTTA-järjestelmän alla olevaan tulvatietojärjestelmään. Tulvakartat julkaistaan kaikille avoimessa tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi). SYKEn rooli paikkatietoaineistojen hallinnassa ja käsittelyssä on ratkaisevan suuri, mutta maakunnan tulee hallita paikkatiedon analysointi tulvariskien hallinnassa.

Tulvariskien hallintatyötä ja -suunnittelua tulee kohdistaa myös muille kuin merkittäville tulvariskialueille, missä merkittäviä tarpeita on. Saimaan tulvariskien arviointia ja tulvariskien hallinnan kehittämistyötä on tehty Kymijoen vesistöalueen tulvariskienhallintatyön rinnalla yhteistyössä Kymijoen ja Saimaan vesistöalueiden muiden ELY-keskusten kanssa. Operatiivista tulvantorjuntatyötä on mm. Kymijoen alaosan hyydöntorjunta.

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Nykyisin hydrologisen havaintotiedon tuottamisen päävastuu ja koordinaatio on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka järjestää hydrologisen havaintotiedon tuotannon yhteistyössä muiden ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Kaikilla ELY-keskuksilla on vastuu alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä, ja ne osallistuvat hydrologisen havaintotiedon hankinnan suunnitteluun, valvontaan sekä soveltuvin osin tuotantoon. SYKE vastaa valtakunnallisista hydrologisista asiantuntijatehtävistä, palveluista ja niihin liittyvästä kehittämisestä. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Päijänne, Konnivesi-Ruotsalainen, Iitin Pyhäjärvi ja Kymijoen jokihaarojen säännöstelyt muodostavat yhden säännöstelykokonaisuuden, jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa merkittävimpänä operatiivisena vesistöjen käyttötehtävänä. Osana rajavesistötehtäviä Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa myös Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtäviä. Säännöstelyihin ja niihin liittyviin lupiin liittyy myös erilaisia tarkkailu- ja kompensaatiovelvoitteita.

Vesistörakenneomaisuus siirtyy maakuntien tilakeskukseen ja maakunta maksaa vuokraa niiden ylläpidosta.

http://www.ymparisto.fi).

Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus

Merkittävin kohde Kymenlaaksossa on Kymijoki, jolla on kansallisesti erittäin suuri arvo lohikalojen nousujokena. Korkeakosken kalaporras on ensimmäinen osa tärkeää työtä. Seuraavana huomio tulee kohdistaa Kymijoen koskien elinympäristöjen parantamiseen ja länsihaaran kalankulkuun. Perkaukset, joita on 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehty, ovat muuttaneet koskien tilaa paljon ja ympäristöä on mahdollista kohentaa kunnostuksilla, jotka ovat selvityksiltään, massamääriltään ja kustannuksiltaan merkittäviä. Myös pienemmissä jokivesistöissä tehtävä kunnostustyö on tarpeellista.

Säännöstelyhankkeita on tarkistettu ja selvitetty viime vuosikymmeninä (mm. Päijänne, Ylä-Kivijärvi, Niska- ja Suolajärvi). Tarkistukset vahvistetaan yleensä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Säännöstelyhankkeiden kehittämistyö on sidoksissa läheisesti vesien hoidon suunnitteluun. Hankkeiden tulee olla kirjattu vesienhoitosuunnitelmiin tai niiden toimeenpano-ohjelmiin.

Kunnostuksiin ja vesien hoitoon liittyvät resurssit ovat pienet, jonka vuoksi yritysten, yhteisöjen ja muun omaehtoisen kunnostus- ja edistämistyön tukeminen on merkittävässä osassa. Tähän liittyvät myös rahoituksen ja avustusten kohdistaminen perusteiltaan parhaimmille kohteille.

Joki- ja järvimuodostumat ja niiden ominaispiirteet ja tiedot ovat HERTTA-rekisterissä vesien hoitoa koskevilla sivuilla. Vanhoja toimenpiteitä koskevat tiedot ovat ELY-keskuksen arkistossa tai maakunta-arkistossa. Lupia koskevat tiedot ovat samoin arkistossa. Lupia on myös merkittävässä määrin skannattu sähköiseen muotoon etenkin uudempien (1960-luvulta lähtien) lupien osalta.

Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät

Ojitustoimitus määrätään vesilain mukaan tietyin ehdoin. Toimituksen pitämisestä tulee ELY-keskuksen vastata. Kustannuksista vastaa hankkeen vireille laittanut taho. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee nykyisin toimituksia myös muiden ELYjen alueilla, koska useissa ELYissä ei ole enää asiaa osaavia henkilöitä eikä resursseja.

Ojitushankkeita on toteutettu Kymenlaaksossa tuhansia. Kaikki hankkeet ovat lain mukaan edelleen lainvoimaisia, vaikka useinkin ojituksia varten perustetut ojitusyhtiöt eivät enää toimi. Yhtiöillä ja sen osakkailla on kuitenkin ositettu vastuunsa mahdollisesti jatkossa aiheutuvista kustannuksista. ELY:ssä on hankkeiden arkistot, josta asiakkaat saavat ongelmatilanteissa hanketta koskevat tiedot. Ojitusyhtiöiden edustajat tai niihin kuuluvat maanomistajat tarvitsevat jatkuvasti ohjausta ja tietoa hankkeisiin ja ojituksiin liittyen. Tiedot hankkeista ovat ELY-keskuksen arkistossa.

Ojitushankkeita voidaan rahoittaa maaseuturahoituksesta. Rahoituspäätöksen valmisteluun liittyen ELY-keskuksen vesitalouspalvelut on antanut asiantuntija-apua ELY-keskuksen maaseuturahoituksesta päättäville.

Vesihuollon osalta toiminta on viime vuosina siirtynyt vesihuollon järjestämisestä varautumisen ja poikkeustilanteiden hallinnan edistämiseen sekä vesihuollon neuvontatehtäviin. Vesihuollon edistämisessä keskeistä on edelleen vedenhankinnan edistäminen ja pohjavesivarojen turvaaminen. Vesihuollon tietojärjestelmänä ovat SYKE:n VEETI (vesihuollon tietojärjestelmä) ja

POVET (pohjavesien tietojärjestelmä). Vesihuollon kehittämis- ja ohjaustehtävät liittyvät vahvasti myös alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöterveyteen.

Yleisen kalatalousedun valvonta

Yleisen kalatalousedun valvonnan hoitamisen lähtökohta on osallistuminen vesilain, ympäristösuojelulain ja YVA-lain mukaisiin prosesseihin. Lausuntojen, valitusten ja hakemusten avulla vaikutetaan lupa- ja valitusviranomaisissa annettaviin päätöksiin siten, että kalakantojen ja kalastuksen etuja turvataan vesistöjä pilaavissa tai muuttavissa hankkeissa.

Lupapäätöksissä määrättyjä kalatalousvelvoitteita valvotaan ja toimeenpannaan. Velvoitteet jakautuvat tarkkailu- ja toimenpidevelvoitteisiin sekä kalatalousmaksuihin. Tarkkailuvelvoitteiden avulla pyritään selvittämään toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Viranomainen hyväksyy tarkkailuohjelmat. Toimenpidevelvoitteita voivat olla esimerkiksi kalaportaan rakentaminen, kalataloudellinen kunnostus ja kalojen istuttaminen. Kalatalousmaksut ovat toiminnanharjoittajan viranomaiselle maksamia maksuja, joiden käyttöä viranomainen hallinnoi. Kalatalousmaksuja käytetään mm. kalavesien kunnostuksiin ja kalaistutuksiin. Kalatalousmaksut muodostavat merkittävän osan kalatalouden rahallisista resursseista.

Kalatalousvelvoitteiden toimeenpanon keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri.

Operatiivisena työnä tehdään mm. kalaistutusten valvontaa.

Kalastuslain toimeenpano

Uusi kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa. ELY-keskuksella on keskeinen rooli lain toimeenpanossa.

Alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen on määrätty ELY-keskukselle. Yhteistyöryhmien tavoitteena on avustaa alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Yhteistyöryhmä koostuu kalatalousalueiden, kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen edustajista. Kymenlaakson alueella toimii Kaakkois-Suomen alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä, joka kattaa myös Etelä-Karjalan maakunnan.

Uuteen kalastuslakiin perustuvien kalatalousalueiden rajapäätökset tehdään vuonna 2017. ELY-keskus määrittää päätöksillään rajat yhteistyöryhmien esitysten pohjalta. Kalatalousalueiden toiminnan käynnistyttyä valvotaan toiminnan laillisuutta ja hyväksytään niiden laatimat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka toimivat keskeisinä ohjeina ja määräyksinä kalavesien hoidossa.

Toimeenpannaan käyttö- ja hoitosuunnitelmissa esitetyt säätely- ja rajoituspäätökset. Käsitellään kalastuslain mukaiset lupahakemukset. Tehdään ”itsenäistä” kalastuksensäätelyä tarpeen mukaan.

Jaetaan kalastonhoitomaksuvaroista korvauksia vesialueiden omistajille ja kalatalousaluetoimintaan.

Keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri, joka sisältää mm. osiot kalastukseen liittyvistä säätelypäätöksistä, kalaistutuksista, kalaveden hallinnasta ja kalastuksenvalvojista.

Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen

Elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista/ohittamista ohjaa mm. valtioneuvoston hyväksymä kalatiestrategia, sen alueellinen toimenpideohjelma ja vesienhoitosuunnitelmat. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen hallinnoi kalataloudellisiin kunnostuksiin osoitetun määrärahan käyttöä ja priorisoi kunnostuskohteita. Kunnostuksia ja vaellusesteiden poistoa tehdään myös yleisen kalatalousedun prosessien kautta. ELY-keskuksen vesistöyksikkö on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, käytännössä hankkeita viedään eteenpäin useimmiten yhdessä.

Toimivan kokonaisuuden hallinta edellyttää kalastuksensäätelyä ja nykyinen kalastuslaki antaa siihen hyvät edellytykset.

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi

Alueellinen kalataloushallinto toimeenpanee toimialueellaan Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa 2014 - 2020, jossa päärahoituslähteenä EU:n meri-ja kalatalousrahasto (EMKR). Toimintaohjelma on valtakunnallinen, toimeenpanossa ei sovelleta kunta-tai maakuntarajoja. Rahoitusta ohjataan monipuolisesti paitsi koko toimialan investointeihin myös tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ns. innovatiivisiin sinisen biotalouden edistämishankkeisiin. Tekniset tuet ohjelman hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja vastaavasti myös YKP:n valvontatoimenpiteisiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen ovat myös mahdollisia ja hyväksytty erillisellä komission vahvistuksella. EMKR:stä on erotettu omaksi kokonaisuudekseen myös ns. meripolitiikan ohjelman kansalliseen toteutukseen määräraha. Kansallista määrärahaa on varattu myös kalastusvakuutusjärjestelmän mukaisiin korvauksiin kalastusvakuutusyhdistyksille

EU-kalastuksenvalvonta

EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontaa koskevat säädökset ja erityisesti Itämerellä sovellettavat säädökset muodostavat merkittävän työkokonaisuuden. Kaupallista kalastusta ja ensikäden ostoja valvotaan ja seurataan ympärivuorokautisesti kiintiöityjen kalalajien osalta. Valvontaa tehdään myös fyysisesti purkusatamissa, joissa ilmoitetun ja puretun saaliin laji- ja kilomääräiset suhteet tarkistetaan. Saalisrekisteröinnin lisäksi valvontajärjestelmään liittyy kaupallisten kalastajien rekisterin ja kalastusalusrekisterin ajantasainen ylläpito valtakunnallisesti.

Valvonnan kautta havaittuihin virheisiin ja asiakkaiden mahdollisiin laiminlyönteihin sovelletaan seuraamusmenettelyä, jossa ELYn ilmoitusten perusteella Maaseutuvirasto tekee harkintavaltansa puitteissa lopullisen päätöksen hallinnollisesta seuraamuksesta.

Valvonnan yhteistyö tapahtuu laajalla pohjalla. Rajavartiolaitoksen (RVL) Turun toimipisteessä sijaitsee Kalastuksen Seurantakeskus, jossa troolialusten operatiivista toimintaa Itämerellä voidaan seurata satelliittiseurannan kautta. Avomeren fyysistä valvontaa tehdään yhteistyössä RVL:n kanssa ja vastaavasti Itämerellä on säännölliset kalastuksen valvojien vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyviä valvontakampanjoita ja koulutusta eri rantavaltioissa. YKP:n toimeenpanoa koskevassa kansainvälisessä koulutuksessa ja riskinarvioinnissa EFCA toimii koordinaattorina ja vastuutahona.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Tulvariskien hallintasuunnittelu on tehty maakuntaliiton muodostaman viranomaiskokoonpanon johdolla. Menettelytapa säilynee jatkossakin samanlaisena. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat hyvin lähellä pelastuslaitoksen tehtäviä ja toimialaa ja -ajatusta. Työskentelyn lähentäminen tältä osin ELY-keskuksen toimintojen kanssa voisi olla tuloksellista.

Hydrologinen seuranta ulkoistetaan suuressa määrin ensi vuodesta lähtien, mutta näillä näkymin ainakin lähimmiksi tuleviksi vuosiksi osa hydrologisesta toiminnasta jää hoidettavaksi tulevassa maakunnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on hyvä osaaminen ja resurssimahdollisuuksia jäljelle jäävien hydrologisten seurantatehtävien hoitamiseksi myös laajemmalla alueella muiden maakuntien puolella.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Vesistöjen käyttöön liittyen etenkin suurten vesistöjen osalta (Päijänne, Kymijoki, Saimaa, Vuoksi) tulee ottaa huomioon, että käyttötoimenpiteet vaikuttavat laajalla, useita maakuntia käsittävillä, alueilla alueella. Tämä edellyttää yhteistyötä maakuntien välillä.

Vesistöjen käyttötoimenpiteitä tulee hoitaa muodostuneen lainsäädännön ja sitä koskevien muodostuneiden käytäntöjen mukaan ympäristönäkökulma vahvasti huomioon ottaen. Ympäristö ja siihen kohdistuvat vaikutukset ovat vesien käytön yksi asiakas. Myös muu asiakasnäkökulma täytyy huomioida. Vesistöjen käyttöön liittyviä asiakkaita ovat erityisesti vapaa-ajan lomarakennusten omistajat sekä muut rantojen ja vesien virkistyskäyttäjät. Virkistyskäyttäjillä on kuitenkin yleisesti ottaen rajoittunut käsitys vesistöjen käyttäytymisestä luonnonolojen määräämänä, jonka vuoksi tehostettu tiedottaminen erilaisten sääolosuhteiden johdosta syntyneistä tilanteista on tarpeen. Myös ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan muutostarpeita vesistöjen käyttötoimintaan, joka voi edelleen heijastua lupien hallintaan. Ilmastonmuutos voi edellyttää myöhemmässä vaiheessa myös lupien muuttamista edellyttäviä toimenpiteitä.

Vaatimuksia voi syntyä myös asiakkailta päin ja niihin täytyy pystyä vastaamaan. Tässäkin yhteistyö maakuntien välillä nousee avainasemaan. Jonkin maakunnan tulisi kehittää erikoisosaamista vesistöjen käytön ja lupien hallinnan tehtäväalueella, jota muut maakunnat voisivat hyödyntää.

Rajavesistötehtävät toteutetaan rajavesisopimuksen (rajavesien käyttökomissio) mukaisesti. Rajavesistötehtäviä hoitavien tai hoitavan maakunnan tulee osata vesistöjen laatuun, kalastukseen ja kalastoon sekä vesien käyttöön ja hoitoon liittyvät aihepiirit sekä erikoiskysymykset. Tehtävät keskittyvät tiettyihin ajankohtiin vuodessa, jonka vuoksi rajavesistötehtävien tulee olla liitettynä toisiin vesistöasioihin liittyviin tehtäviin. Nykyisin rajavesistötehtäviä hoitavat ja osaavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lapin ELY-keskus.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostusta ja hoitoa on tehty Kymenlaaksossa yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavien henkilöiden kanssa (nykyisin VARELY). Hankkeiden valintaa ja priorisointia on tehty vesien hoitosuunnitteluun ja kalatiestrategiaan liittyen, joten kunnostuslinjauksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut yhteistyötahot. Rakennettujen vesistöjen rakentamistoimenpiteet on aikoinaan tehty lähes kokonaisuudessaan valtion toimesta, jolloin rahoitusvaatimukset ja toimenpidevastuut kohdistuvat vahvemmin julkiselle sektorille, tulevaisuudessa valtion sijaan maakunnalle. Rakennettujen vesistöjen kunnostusselvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävä määrä määrärahoja. Nykyinen yhteistyötapa on ollut tehokasta, mutta esimerkiksi organisaatiomuutoksilla sitä voidaan edelleen kehittää. Yhtenä keinona olisi kalataloustehtävien ohjauksellinen lähentäminen vesien hoidon ja rakennettujen vesistöjen kunnostuksen kanssa.

Kunnostuksilla on merkitystä esimerkiksi matkailuelinkeinojen ja matkailuyritystoiminnan edistämiselle. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Rakennettujen vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Peruskuivatus- ja ojitustehtävien hoitovelvollisuus tulee vesilain sisällöstä. Ojitustoimituksiin liittyy paljon viranomaistehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia lupa-asioita, joita aluehallintovirastot hoitavat. Tilanne ELY-keskuksissa on jo tähän mennessä muodostunut resurssien puutteen vuoksi sellaiseksi, että tehtäviä hoidetaan vain määrätyissä ELY-keskuksissa. Maakuntien tulee todennäköisesti järjestää ojitusasioiden hoitaminen yhteistyössä. Nykyisistä lähtökohdista tarkastellen ei voida pitää järkevänä, jos jokainen maakunta yrittää hoitaa ojitusasiat omilla resursseillaan. Arkistojen sijainti ja nykyinen paperimuoto tulee asiakaspalveluun liittyen huomioida.

E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja.

Vesihuollon huomioiminen tulee sisällyttää luonnollisena osana sekä maakunnan maankäytön suunnitteluun että kuntien maan käytön ohjaukseen. Nykyisen tasoista ohjausta ei tule heikentää.

Vesihuollon osalta tulee erityisesti huomioida työn pitkäjänteisyys ja ennakoivuus. Selvitysten, suunnittelun ja ohjauksen tulee perustua hyvään ja erikoistuneeseen asiantuntemukseen sekä tarpeita vastaaviin riittäviin resursseihin. Nykyisiä resursseja tulee lisätä.

Kalatalous

Edellyttää yhteistyötä vähintään maakuntarajojen ylittävien vesien osalta. Nykyisin tehtävät ovat voimakkaasti keskitettyjä, joten hajauttaminen edellyttää lisää resursseja. Jotkin tehtävät voitaisiin hoitaa nykyresursseillakin, mutta se edellyttää maakuntien tiivistä ja hyvin suunniteltua yhteistyötä. EU-valvonnassa ja EMKR-tehtävien hoidossa keskittäminen on välttämätöntä.


A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta

Suurilla vesistöalueilla (Kymijoki, Vuoksi, rannikko) tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistökohtaisesti. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi suunnittelun kokonaisuus jäädä vajaaksi.

Lähempi yhteys pelastuslaitoksen ja aluesuunnittelun sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on tulvariskien hallintatehtävien osalta hyödyllistä ja entistä tiiviimpi yhteistyö maakunnan sisällä on selvä hyöty.

Hydrologisen seurannan osalta tarvitaan paikallista tietämystä ja ohjausta. Yhteistyötä maakuntien välillä tulee edistää tämän tehtävän osalta, koska kaikilla maakunnilla ei enää ole edellytyksiä ja asiantuntemusta asian hoitamiseen.

B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät

Mahdollisuudeksi voidaan katsoa, että vesistöjen käyttötehtäviä ja lupien hallintaa keskitetään maakuntien välillä tai toteutetaan yhteistyötä sovittujen menettelytapojen mukaan siten, että tehtäväaluetta johdetaan yhdestä paikasta. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi vesistökokonaisuuksittain toteutettu säännöstelyjen hoito hajota, jolloin kellään ei ole vesitilanne kokonaisuutena hallinnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hoitanut vesistöjen käyttötehtäviä ja rajavesistötehtäviä sekä Kymijoen vesistöalueen että Vuoksen vesistöalueen osalta yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen henkilöstöllä on näissä tehtävissä valmius jatkaa toimintaa siten, että tehtäviä hoidetaan laajemmalla alueella kuin Kymenlaakso.

C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Mahdollisuuksia parempaan tuloksellisuuteen uudessa maakuntakokonaisuudessa uudistettujen ohjausmallien johdosta on. Esteenä voi olla, jos nykyisiä resursseja joudutaan vähentämään. Myös tämän tehtävän osalta tulee huomioida maakunnallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö. Erityisesti vesitalouden ja kalatalouden kunnostusresurssien yhdistämien voi lisätä tehoa rakennettujen vesien hoidossa.

D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät

Vesilain mukainen laillisuusvalvonta siirtyy perustettavaan valtion viranomaiseen, ojitustoimitukset ja peruskuivatuksen edistämisen tehtävät siirtyvät maakuntaan. Tehtävien

onnistunut hoito edellyttää sitä, että valtion ja maakunnan yhteistyö on saumatonta ojitusasioissa. Yhteistoimintaa tarvitaan myös toimintamallien kehittämisessä sekä arkistotietojen sähköistämisessä. Arkistotietojen sähköistäminen on tulevina vuosina välttämätöntä ja se antaa mahdollisuuksia kehittää ojitus- ja peruskuivatustoiminnan sisältöä edelleen.

E Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät

Vesihuoltotehtävien hyvä hoito varmistaa yhden alueen perusedellytystekijän ongelmattomuuden tulevaisuudessa. Vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen on perusteltua toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristöterveyden palvelujen kanssa. Maakunnan sisällä yhteistyön tiivistämiselle ei pitäisi olla esteitä. Vesihuollon edistäminen ja tulvariskien hallinta linkittyvät tiiviisti myös maakunnan alueidenkäytön, merialuesuunnittelun sekä vesien- ja merenhoidon tehtäviin.

Kalatalous

Vaikeutena on resurssien riittämättömyys monipuolista osaamista edellyttävissä tehtävissä. Kalatalouden osalta kysymys on laajalti viranomaistehtävistä, jotka on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tasolla. Vaarana on, että muutostilanteessa tehtävät jäävät osittain hoitamatta, jos resurssit hajautuvat ja yhteistyömalleista ei ole ajoissa sovittu. Lisäksi tehtävän järjestämiseen liittyvien tietojärjestelmien toimivuus muutostilanteessa on kriittistä. Esimerkiksi kalatalousalueuudistus vuoden 2019 alussa muodostaa kriittisen vaiheen, jonka ohjaamiseen ja toteuttamiseen hallinnolla tulee olla riittävät resurssit.

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesitaloustehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi myös laajemmin keskitettyjen tehtävien osalta. Keskittämisen ansiosta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on muodostunut kriittinen määrä vesiasioita kattavasti hoitavaa henkilöstöä, jonka osaamista on hyödynnetty myös ELYn omaa aluetta laajemmin (esim. säännöstelyt, tulvariskien hallinta, virtavesien kunnostaminen ja ojitustoimitukset).

Kymenlaakson Liiton nykyinen osuus vesitaloustehtävistä koskee erityisesti aluesuunnittelun keinoin tehtävää tulvariskien hallintaa, vesihuollon ohjaustehtäviä sekä kalatiestrategian toimeenpanon edistämistä.

Kalatalousasioiden hoito on keskitetty nykyisellään kolmeen alueeseen. Kyseisillä alueella henkilöt ovat voineet erikoistua hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Monen toimipaikan malli on kuitenkin mahdollistanut aluetuntemuksen ylläpidon. Keskittämisen purkaminen heikentää kustannustehokkuutta, minkä vuoksi yhtä maakuntaa laajemman alueen yhteistyö on välttämätöntä vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi yhteistyötä muiden vesistötehtävien kanssa tulee entisestään tiivistää.

Tehtävien hoitaminen edellyttää useita erilaisia erityisosaamisia ja etenkin poikkeuksellisissa vesitilanteissa resurssien määrän on oltava riittävä mm. sijaisjärjestelyiden toteuttamiseksi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit jyvitettynä Kymenlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesitaloustehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka

vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Peruskuivatus on tärkeä osaa maatalouden toimintaa. Kymenlaaksossa on merkittäviä tulvariskialueita, joten tulvariskien hallinta on tärkeä osa vesitaloustehtäviä.

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit Kymenlaakson osalta (aluesuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyen vesitalouspalveluilla on lukuisia rajapintoja, nämä resurssit on kuvattu alueidenkäytön työryhmän resurssilaskelmissa.)

Taulukko: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousresurssit Kymenlaakson osalta

Vesien- ja merenhoidon palvelut: prosessien raportointi

1. Vesien- ja merenhoidon palvelut

Vesien- ja merenhoidon palveluilla turvataan ja parannetaan Kymenlaakson pinta- ja pohjavesien tilaa. Keskeisiä palvelun osia ovat virtavesien, järvien ja merialueen sekä pohjavesien seuranta, vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvien paineiden tunnistaminen, tila-arviointi sekä vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttamisen edistäminen (ml. vesistökunnostukset ja pohjavesien suojelu). Tila-arviointi tehdään seurannan tulosten perusteella ja se pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Vesien ja merenhoidon palvelukokonaisuuteen liittyy myös merialuesuunnittelu.

Vesienhoito ja merenhoito perustuvat EU:n vesipuite-, meristrategia- pohjavesi- ja laatunormidirektiiveihin. Vesien- ja merenhoidosta säädetään laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä useassa lakiin liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa. Merialuesuunnittelu perustuu merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU) ja sen kansallisesta toimeenpanosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissa Suomen talousvyöhykkeistä.

Kaikki ELY-keskusten vesienhoidon tehtävät ja merenhoidon alueelliset tehtävät siirtyvät nykyisiltä ELY-keskuksilta maakuntiin. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta varten Manner-Suomi on jaettu viiteen kansalliseen vesienhoitoalueeseen (VHA), jotka kukin tuottavat oman vesienhoitosuunnitelmansa. Vesienhoitoalueet toimivat vesienhoidosta EU:lle raportoivina yksiköinä. Kymenlaakson maakunta sijaitsee pääosin Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA2), mutta sivuaa kaakkoisimmilta osiltaan Vuoksen vesienhoitoaluetta (VHA1). Vesienhoitoalueiden rajaukset eivät noudata hallinnollisia vaan vesistöaluekokonaisuuksien rajoja, joten samalla vesienhoitoalueella tehdään yhteistyötä useiden ELY-keskusten kanssa.

Parhaillaan on käynnissä kaikkia pohjavesialueita koskeva tarkistus ja luokitusjärjestelmän uudistus. Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Luokitustyö jatkuu vuoden 2019 loppuun.

Suomen merialueelle tehdään yksi merenhoitosuunnitelma. Sen laatii ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Rannikon ELY-keskukset osallistuvat työhön aktiivisesti ja ELY-keskusten työtä koordinoi nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Merialuesuunnittelu on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena kattavia suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita laaja-alaisesti ne yhteen sovittaen. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.

2. Vesien- ja merenhoidon palveluihin kuuluvat prosessit

Pohjavesien kemiallinen tila ja riskialueet

Kootaan koko maakuntaa koskeva

toimenpideohjelma, jolla turvataan ja parannetaan vesien tilaa

Pintavesien kemiallinen tila Pintavesien ekologinen tila

Vesien- ja merenhoitopalvelujen prosesseja ovat:

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi D. Toimenpideohjelman laatiminen E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta F. Merialuesuunnittelu

Taulukko: Vesien ja merenhoidon palveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät




Tietojärjestelmät

A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-

, joki ja merivesimuodostumien määrittely

• Pohjavesimuodostumien rajaus/määrittely

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2

ja USPA3

tiedonhallintajärjest elmät.

B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta

valtakunnallisten linjausten mukaisesti

• Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon

ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys



ja USPA3


C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja

tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien

tunnistaminen (padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)

• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/vält tävä/huono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)

• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys



ja USPA3


D. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien

tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille

• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut



ja USPA3


E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden

edistäminen ja rahoittaminen • Pohjavesialueiden

suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvi

tykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL,

MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen

seuranta

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut


Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2, USPA3 ja VAHTI4


F. Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen

alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,

meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.

Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Kasvupalvelut Maa- ja elintarviketalouden palvelut

muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat osakaskunnat toiminnanharjoittajat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset

Valtakunnalliset ympäristönsuojelun- tietojärjestelmät Velmu- tietokannat SYKE:n merialuetietoportaali HELCOM – ja VASAB tietokannat Liikenneviraston paikkatietokannat Maakuntakaavojen paikkatietokannat LUKE:n tietokannat Uusista / keskitetyistä kansallisista tietokannoista neuvotellaan

1 HERTTA = Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, joka sisältää mm. seuraavat osatietojärjestelmät: VEME, VESLA, VHS_Seuranta, POHJE, KPLANK, Leväkukinta, Koekalastus, VESTY, KERTY ja POVET 2 Karpalo = Ympäristökarttapalvelu, joka sisältää HERTTAn jne. tietokantojen tiedot karttapohjaisena 3 USPA =Asiakirjanhallintajärjestelmä 4 VAHTI = Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot esim. luvanvaraisten toimijoiden päästöistä.

Kuvaus prosesseista

Seuraavassa on kuvattu Kymenlaakson maakunnan vesien ja merenhoidon prosessit tiivistetysti. Tarkempi kuvaus vesien- ja merenhoidon nykyjärjestelmästä ja prosessien työvaiheista löytyy ympäristöministeriön laatimasta Vesien- ja merenhoidon käsikirjasta (versio 17.2.2017), jota on koottu maakuntauudistuksen esivalmistelun yhteydessä.

Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet

Vesienhoidon suunnittelua tehdään kuuden vuoden sykleissä. Vesien ominaispiirteiden tarkastelussa rajataan ensin suunnitteluyksiköt eli pintavesi- ja merialueet sekä pohjavesialueet, joiden varaan vesien- ja merenhoidon seuraavat työvaiheet rakentuvat. Mukana ovat kaikki yli 50 ha järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2 jokialueet, tärkeimmät vaelluskalapurot sekä 1, 2 ja E luokan pohjavesialueet. Näiden ulkopuolelle jää suuri joukko pieniä vesistöjä järviä ja jokivesistöjä. Merialuejako on sovittu Itämeren valtioiden välillä HELCOMissa.

Alueiden rajausten jälkeen joet, järvet ja rannikkovedet tyypitellään luonnontieteellisin perustein määriteltyihin tyyppeihin (esim. suuret kirkasvetiset järvet tai turvemaiden joet). Tyypittelyn avulla varmistetaan, että tila-arviointi (luokittelu) tehdään erilaisissa ja erikokoisissa vesistöissä vertailukelpoisesti. Rannikkovesien ulkopuolisia avomerialueita ei tyypitellä, koska avomeren arvioiden vertailukelpoisuudesta huolehditaan Itämeriyhteistyössä.

Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialueen ominaisuuksia, kuten tietoa virtaussuunnista tarkennetaan luokittelun yhteydessä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta

Seurannan tarkoituksena on antaa yhtenäinen ja kattava kokonaiskuva pinta- ja pohjavesien sekä meren tilasta. Samalla seuranta tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista vesi- ja meriympäristön sekä pohjavesien tilaan. Seurantatieto on perustana toimenpiteiden suunnittelulle, kohdentamiselle ja toteutukselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille. Vesienhoidossa pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviot sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan arviot sekä laatutekijöiden nousevien pitoisuusmuutosten tunnistaminen, perustuvat vesienhoitoalueiden seurannasta saatuun tietoon.

Merenhoidossa seurannalla kerätään tietoa lajeista, luontotyypeistä, meriveden ja merenpohjan ominaisuuksista sekä meriympäristöön kohdistuvista paineista. Merenhoidon seurantaohjelmaa toteutetaan Suomen merialueella rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Merenhoidon seurantaohjelma muodostaa Suomen osuuden HELCOM:n koordinoimassa Itämeren laajuisessa seurantajärjestelmässä.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi

Vesistöjen tilan arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa hyödynnetään seurantatietoa ja tietoa vesiin kohdistuvista paineista. Tila-arviointi pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan

luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Pintavesien tilanarvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä (kasviplankton, vesikasvillisuus, päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto). Fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät otetaan huomioon ja ne voivat alentaa tila luokkaa. Pintavesien kemiallinen tila arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella vedessä tai eliöstössä (esim. kalojen elohopeapitoisuus).

Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, mikäli vedenotto ei ylitä pohjaveden muodostumisnopeutta tai pohjavedenpinnan korkeus laske pysyvästi ihmistoiminnan seurauksena. Kemiallisen tilan määrittämisessä käytetään pohjaveden ympäristölaatunormeja ja laatunormien ylityksestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia.

Merenhoidossa meriympäristön tila luokitellaan hyvän tilan laadullisten kuvaajien avulla (luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalat, ravintoverkot, rehevöityminen, merenpohjan koskemattomuus, hydrografiset muutokset, epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset, epäpuhtaudet ruokakalassa, roskaantuminen, energia ja vedenalainen melu).

Toimenpideohjelman laatiminen

Toimenpideohjelman laatimisen tarkoituksena on löytää kaikille vesistökuormitusta ja muita paineita tai pohjavesiriskiä aiheuttaville sektoreille kustannustehokkaat toimenpiteet vesien hyvän tilan säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi. Toimenpiteitä suunnitellaan pintavesien osalta mm. haja- ja pistekuormituksen vähentämiseksi, koskien kunnostamiseksi, kalojen kulkemisen parantamiseksi sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen. Pohjavesialueille suunnitellut toimenpiteet ovat usein kohdekohtaisia ja liittyvät esimerkiksi pilaantuneiden alueiden tutkimiseen ja puhdistamiseen, tiealueiden pohjavesisuojauksiin, pohjavesiseurannan järjestämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen.

Merenhoidossa tavoitteita voidaan asettaa ravinnekuormituksen lisäksi esim. liettymiselle, vieraslajeille, samentumiselle, pohjien peittymiselle, pohjien eroosiolle, valikoivalle eläinten hyödyntämiselle ja sivusaaliille, haitallisten aineiden kuormitukselle, muutoksille valuma-alueella ja joissa, roskaantumiselle sekä vedenalaiselle energialle ja melulle. Merialueen paineiden vähentämistarpeet sovitetaan yhteen HELCOMin avomerta koskevien arvioiden kanssa sekä HELCOM ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden kanssa.

Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta

Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteiden toteutusta. Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla, erilaisilla yhteisöillä sekä kansalaisilla. Maakunta huolehtii pääasiassa toimeenpanon yleisestä edistämisestä ja julkisen tuen ohjauksesta toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin. Keskeistä on toimeenpanon edistäminen tiedollisesti ja taloudellisesti erilaisin vesien- ja merenhoitoa palvelevin avustuksin. Toteutusyhteistyön edistäminen ja hankkeistamisen tuki ovat tärkeitä. Tärkeä osa toimenpideohjelman toteutusta ovat erilaiset vesistökunnostus- ja -suojeluhankkeet.

Maakunnan tehtävänä on toimeenpanon yleinen ohjaus ja tuki. Tämä sisältää mm. erilaisten vesienhoidon toimenpideohjelmien toteutumista edistävien lausuntojen laatimisen mm. ympäristölupiin, ojituksiin tai metsänhoitoon liittyen, YVA-prosesseihin osallistumisen ja kaavoitukseen osallistumisen. Lisäksi

rahoituksen ohjaus sekä muu alueen kehittämiseen liittyvä työ edistää vesienhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.

Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja tietoa hyödynnetään uutta toimenpideohjelmaa valmisteltaessa ja arvioitaessa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä.

Merialuesuunnittelu

Merialuesuunnittelun tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla siten, että pyritään sovittamaan yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Suunnitelmien tavoitteena on löytää synergiaetuja eri alojen kesken, lisätä tietoa suunnitteluprosessin myötä ja edistää sinistä kasvua.

Tavoitteena on järjestää merialuesuunnitelmien laatiminen siten, että eri viranomaisten yhteistyöllä sekä sidosryhmien ja muiden asianosaisten osallistumisella suunnitelmien valmisteluun saadaan vaikuttavuutta ja eri tahot sitoutumaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen omassa toiminnassaan. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin.

Tavoitteena on myös, että suunnitelmat antavat Suomelle hyvän lähtökohdan tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa merialueen käyttöön liittyvissä kysymyksissä Itämeren alueella.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta Pintavesillä ja pohjavesillä on suuri merkitys Kymenlaakson vetovoiman kannalta. Meri, Kymijoki, Pohjois- Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinnan kannalta pohjavesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden vaikutusta vesiin tulee ehkäistä.

Pinta- ja pohjavesien tilan seurantaa toteutetaan Kaakkois-Suomessa osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. Vesienhoidon seurantaohjelma koostuu ELY-keskuksen hankkimasta seurannasta ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailusta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa näytteenotto ja analytiikka hankitaan vuoden 2018 loppuun kestävillä sopimuksilla. Näytteenottopalvelua tuottavat maakunnalliset toimijat ja analytiikkapalvelua tuottaa pääkaupunkiseudulla toimiva yritys. Muiden ELY-keskusten näytteenotto ja analytiikka hankitaan yhteiskilpailutuksen perusteella. Valtakunnallisesti hankittujen palvelujen sopimuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta maakunnilla on mahdollisuus vuoden mittaiseen optiovuoteen. Tulevaisuudessa maakunnan vesistöseurannan järjestämismahdollisuudet ovat joko osallistua valtakunnalliseen kilpailutukseen tai järjestää hankinta itsenäisesti. Valtakunnallisesta laajasta kilpailutuksesta on saatu merkittäviä kustannussäästöjä.

Valtion seurannan lisäksi tärkeä osa seurannasta muodostuu toiminnanharjoittajien ympäristö- ja muiden lupien mukaisista velvoitetarkkailusta. Yritysten kannalta tarkkailu on tärkeää niiden toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi toiminnalle. Velvoitetarkkailua toteuttavat pääasiassa maakunnalliset toimijat. Lisäksi kunnat toteuttavat täydentävää vesistöseurantaa.

Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi tapahtuu valtakunnallisen, vesien- ja merenhoitolakiin perustuvan, ohjeistuksen mukaisesti ja työssä hyödynnetään valtakunnallisista tietojärjestelmistä saatua seurantatietoa. Tietojärjestelmiä tulisi uudistaa helppokäyttöisemmäksi, mutta yksittäisen maakunnan tai viranomaisen ei ole järkevää pitää yllä tai kehittää ko. Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimia ja kehittämiä järjestelmiä. Vesienhoidossa on tärkeää, että maakunta saa käyttöönsä eri valvontaviranomaisten tietojärjestelmiin kerätyt seurantatiedot. Valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämiseen tulisi osoittaa varoja valtiolta tai yhteisesti kaikilta maakunnilta. Tietojärjestelmissä tulee olla avoimia rajapintoja asukkaille, yrityksille, kunnille ja ympäristöalan konsulteille ja sitä kautta raportoidaan tiedot vesienhoidosta myös EU:n suuntaan eli aineistojen tulee olla yhtenäiset

Vesienhoidon toimenpideohjelma on toimintaa ohjaava asiakirja, jossa tunnistetaan mahdollisimman kattavasti erilaiset toimenpiteet, joilla vesien hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa. Toimenpideohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten osallistumista suunnitteluprosessiin ja sitouttamalla niitä toimenpiteisiin. Vesienhoidon toimenpiteillä on merkittävä vaikutus myös merenhoidon tavoitteiden toteutumiseen.

Maakunnan alueelle laadittava toimenpideohjelma on osa vesienhoitoalueelle laadittavaa yleispiirteisempää vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoitosuunnitelma kootaan toimenpideohjelmien tietojen pohjalta ja vesienhoitosuunnitelmien laadinnasta on vastannut tähän saakka koordinoiva ELY- keskus (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue/Uudenmaan ELY ja Vuoksen vesienhoitoalue/Etelä-Savon ELY, Merialue/Varsinais-Suomen ELY), johon koordinaatio on erikseen resursoitu. Vesien- ja merenhoidon suunnitteluprosessissa on edelleen tarvetta tiiviille yhteistyölle vesienhoitoalueilla. Yhteistyö on välttämätöntä resurssien tehokkaan käytön ja suunnittelun vesistöaluekokonaisuuden tarkastelun kannalta

ELY-keskuksessa nykyisin olevat ympäristönsuojelulain, vesilain ja maa-aineslain valvontaan ja YVA- menettelyihin liittyvät tehtävät siirtyvät valtion uuteen virastoon. Vesienhoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö maakunnan vesienhoidon asiantuntijoiden ja valtion viraston välillä on saumatonta, jotta erilaisissa lupaprosesseissa vesienhoidon näkökulma tulee otettua huomioon ja toimenpideohjelmaan tarvittavat tiedot mm. laitosten kuormituksesta ja lupatilanteesta saadaan käyttöön. Asia on tärkeää myös toiminnanharjoittajille, jotka lupa- ja valvonta-asioissa joutuvat asioimaan sekä maakunnan että valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vesienhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa maakunnan rooli on vahva. Vesistökunnostus- ja vesiensuojeluhankkeiden toteutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Uutena vesistöjä uhkaavana tekijänä on ilmastonmuutos, joka lisää valuntoja kasvukauden ulkopuolella ja voimistaa säätilan ääri-ilmiöitä (mm. rankkasateiden oletetaan voimistuvan).

Pohjavesien suojelun ja erilaisten maakäytön muotojen yhteensovittaminen on tärkeää alueen kehittämisen kannalta. Tehtävää ja yhteistä tavoitetta voidaan edistää vesienhoidon ja maakuntatason alueidenkäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä. Hyvälaatuinen, puhdas pohjavesi on toimivan vesihuollon edellytys, mutta runsailla, hyvälaatuisilla pohjavesivaroilla voi olla myös merkitystä elinkeinotoiminnalle (esim. elintarviketeollisuus tai puhdasta, tasalämpöistä raakavettä tarvitseva teknologiateollisuus).

Vesistökunnostuksilla ja hyvälaatuisten vesien säilyttämisellä voidaan lisätä maakunnan vetovoimaa esimerkiksi matkailuelinkeinoilleja loma-asukkaille sekä houkutella uusia pysyviä asukkaita esim. pääkaupunkiseudulta. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.

Suomenlahden tilan parantamisessa kansainvälisillä toimilla ja toimenpiteillä (HELCOM) ja valtakunnallisesti laadittavalla Suomen merenhoidon suunnitelmalla keskeinen rooli. Maakunnan aktiivinen osallistuminen merenhoidon suunnitteluun on siksi tärkeää. Kansainvälisten toimien vaikutus on jo havaittavissa Suomenlahden itäisimmällä osalla ja tätä voidaan hyödyntää esim. matkailun edistämisessä. Vesienhoidon alueellisilla ja paikallisilla toimilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys rannikon läheisten vesien tilan kehityksessä.

Merialuesuunnittelu


Vesistöseurannan ja vesienhoidon tehtäväkokonaisuus muodostuu useista erilaista osaamista edellyttävistä osatehtävistä. Tehtävien hoitaminen edellyttää monipuolista vesistö- ja meriasiantuntemusta erityisesti biologiselta mutta myös tekniseltä puolelta. Pohjavesiin liittyvät kysymykset edellyttävät syvällistä ymmärtämystä pohjavesistä ja geologiasta. ELY-keskuksessa on pystytty pitämään yllä kriittistä osaamista kahden maakunnan alueella. Muutostilanteessa vaarana on, että osaaminen jakaantuu ja sitä häviää, elleivät maakunnat pysty sopimaan yhteistyöstä. Yhteistyön jatkuminen myös muiden (raja/lähi-) maakuntien välillä on tärkeää.

Vesien- ja merenhoidon entistä tiiviimpi yhteistyö aluesuunnittelun ja maakuntatasoisen edistämistehtävän kanssa voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiseen. Työssä on varmistettava, että tiivis yhteistyö valtion virastoon siirtyvien ympäristönsuojelutehtävien kanssa jatkuu.

5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesien- ja merenhoidon tehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Vesistöseurannan sekä vesien- ja merenhoidon tehtävissä vesistöaluekohtaisella yhteistyöllä on saatu kustannustehokkuutta ja erityisosaamista on voitu keskittää.

Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesienhoidon tehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELYn ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon tehtävät jyvitettynä Kymanlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä

Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (Kymenlaakson osalta) ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon resurssit

ALUEIDENKÄYTÖN PALVELUT VÄLIRAPORTTI 31.3.2017

1. Alueidenkäyttö

Maakuntalakiesityksessä 2.3.2017 esitetään 6 § maakunnalle seuraavat alueidenkäyttöön liittyvät tehtävät:

11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 21) …merialuesuunnittelu

Em. tehtävät ovat nykyiselläänkin maakuntaliiton ja ELY-keskuksen lakisääteisiä tehtäviä.

Näiden lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia tehtäviä, jotka liittyvät tiiviisti alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset ja Euroopan unionin asiat ja yhteydet. Lakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

2. Alueidenkäytön palvelukokonaisuuteen liittyvät prosessit

2.1 Yleiskuvaus

Alueiden käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla. Toimintatapaan liittyy lakiperusteisesti avoimuus, systemaattinen lähestymistapa ja kansalaisvaikuttaminen. Alueidenkäytön ohjauksessa olennaisia asioita ovat asiantuntijuus, jatkuvuus ja luottamuksen ylläpito. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

2.2 Prosessit ja prosessien omistajat maakunnassa

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset tehtävät:

Maakuntasuunnitelman laadinta (aluerakenne)

Maakuntakaavoitus ja siihen liittyvien taustaselvitysten laadinta

MRL mukaiset vaikutusten arvioinnit, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA)

Merialuesuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi

Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyen alueellisten ja laaja-alaisten suunnitelmien laadinta / organisointi

Alueidenkäytön suunnittelun kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta

Maakunnan muu suunnittelu ja osallistuminen kansalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa maakuntaliiton tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle.

Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset edistämis- ja valvontatehtävät:

Kuntien maankäytön suunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (kaavaohjaus, päätösten seuranta), maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen kuntakaavoituksessa

Kuntien rakennustoimen järjestämisen edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (tuki rakennusvalvonnalle)

Kuntien kehittämiskeskustelut

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle. Mahdolliset maankäyttö- ja rakennuslain muutokset voivat muuttaa ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Alueidenkäytön edistämistehtäviä toteutetaan myös eräiden ympäristöhallinnon rahoitusjärjestelmien kautta. Rahoitus liittyy kiinteästi alueidenkäytön edistämistehtävään. Työn merkitykseen liittyy rahoituksen yhteydessä toteutuva neuvonta.

Ympäristöhallinnon harkinnanvaraiset valtionavustukset

o Rakennusperinnön hoito

o Saariston ympäristönhoito

o Kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin

Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä. Maakuntalakiesityksessä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista on osa maakunnan tehtäviä.

Muut alueiden käyttöön liittyvät tehtävät:

Rakennussuojeluasiat, rakennussuojelupäätökset

Muinaismuistolakiin liittyvät päätösasiat, muinaismuistojen kajoamisluvat

Joukkoliikennejärjestelmä

Näiden tehtävien järjestämisvastuuseen maakunnassa liittyy vielä epävarmuutta.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.

Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito on esitetty lakiesityksessä maakunnan tehtäviksi. Em. tehtävä on ELY-keskuksen tehtäviä.

2.2 Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä

ArcGIS (Desktop, Online ja Server)

Maakuntasuunnittelun työväline paikkatietoaineistojen tuottamiseen, hallintaan, ylläpitoon ja analysointiin. Ohjelmistojen avulla tuotetaan ja ylläpidetään maakuntakaava-aineistoja sekä julkaistaan rajapinta- ja karttapalveluita. Ohjelmiston avulla tullaan toteuttamaan maakuntakaavaa koskevaa lakia paikkatietoinfrastruktuurista.

Aluesuunnitteluun liittyvät tietojärjestelmät (ei ylläpitovastuuta, tiedonhaku ja -jakaminen) esimerkiksi: YKR-aineisto, Hertta-järjestelmä, Edilex (lakikirjasto, sisältää mm. KHO:n ennakkotapaukset), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ, paikkatietojärjestelmä, joka pitää sisällään kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin).

Lisäksi normaalit toimistotyökalut.

3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta

Alueidenkäytön suunnittelun osalta ei merkittäviä muutostarpeita ole eikä alueidenkäytön suunnittelutehtävien siirtäminen maakuntaan aiheuta suuria sopeutumistoimia. Uudistuksen myötä voidaan maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta luoda entistä vahvempi ja uusia synergiaetuja hyödyntävä kokonaisuus. Asiakasnäkökulmasta alueidenkäytön suunnitteluun liittyvien palveluiden keskittäminen yhdelle toimijalle tuo mahdollisuuksia entistä laadukkaampien ja nopeampien palveluiden tuottamiseen, mikäli resurssit maakunnassa ovat riittävät.

Luonnonsuojelun edistämistehtävien osoittaminen uudelle maakunnalle mahdollistaa niiden käsittelyn tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun kanssa. Nykytilanteessa ELY-keskus hoitaa luonnonsuojelutehtäviä sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan alueiden osalta. Maakuntaan siirron yhteydessä tulee varmistua riittävistä luonnonsuojelun resursseista. Lisäksi tulee varmistua saumattomasta yhteistyöstä tulevan LUOVA-viraston ja muiden maakuntien kanssa.

Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä. Mikäli kunnat päättävät siirtää näitä tehtäviä maakuntaan, aiheuttaa se merkittäviä muutoksia ja avaa entistä tiiviimmän yhteistyömahdollisuuden alueidenkäytön suunnittelun sekä rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen välille. Toisaalta tehtävien siirto maakuntaan aiheuttaisi uusien toimintatapojen muodostamista niin maakunnassa kuin kunnissa. Asiakkaan näkökulmasta näiden tehtävien siirto maakunnalle olisi täysin uusi tilanne.

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennepalveluihin liittyvät tehtävät tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun välillä. Näiden asioiden käsittely samassa organisaatiossa luo merkittäviä synergiaetuja.

Vesien ja merenhoidon palvelujen entistä tiiviimpi yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun ja merialuesuunnittelun kesken voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiselle.


Väliraportointivaiheeseen mennessä ei ole ilmennyt esteitä muutosten toteuttamiselle. Mahdollisuuksia ja muutoksia on kuvattu edellisessä kappaleessa.

5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueidenkäytön suunnittelu luo kivijalan maakunnan elinvoiman kehittämiselle ja vetovoimalle.

Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelun henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.

6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)

Maankäytön suunnittelun ja siihen liittyvän oikeusohjauksen avulla luodaan menestyvää ja ympäristöltään korkealuokkaista Kymenlaaksoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Palvelutuotannon kokonaisuuden suunnittelun ja tulostavoitteiden tulee edistää em. lain asettamia vaatimuksia.

Alueuudistuksen tavoitteena tulee olla ylläpitää ja kehittää palveluiden laatua, kustannustehokkuutta sekä sujuvuutta. Asiakasnäkökulmasta korostuu, että alueidenkäytön palvelut koskevat tavalla tai toisella kaikkia maakunnan asukkaita ja toimijoita. Alueidenkäytön keskeinen tehtävä on kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen maakunnassa alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen keinoin.

Alueidenkäytön palveluiden asiakkaat:

Maakunnan kunnat, arkipäiväisessä asioinnissa kuntien maankäytön suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat henkilöt esim. tekniset johtajat, kaavoituspäälliköt jne.

Asukkaat, kansalaiset: Kaavan laadinnan osallisia, joiden kanssa on järjestettävä vuorovaikutus ja osallistuminen, kaava oltava saatavilla kansalaisille ja muille asiakkaille

Poliittisella tasolla kuntien maankäytöstä (kaavojen hyväksymiskäsittelystä) vastaavat lautakunnat ja kunnanhallitukset

Muut maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, esim. MTK, Kauppakamarit, Luonnonsuojelujärjestöt, kunnalliset vesi-ja jätehuoltoyhtiöt…

Ympäristö ja luonto

Taulukko 1. Nykyiset alueidenkäytön tehtävät, resurssit ja suoritteet

Nykytilanne Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen ELY

Suoritteet maakuntakaavoitus ja siihen liittyvät osallistumisprosessit sekä tiedon tuottaminen MRL edellyttämällä tavalla ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

osallistuminen maakunnan muuhun suunnitteluun

lausunnot: n. 70/a neuvottelut: n. 300/a

alueidenkäyttöön liittyvät edistämistehtävät ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät

lausunnot (n. 70/a/2 maakuntaa) viranomaisneuvottelut (30-40/a/2 mk) muut neuvottelut (n. 70/) oikaisut (0-3/a) valvonta (kuntien päätökset) koulutus (0 – 4/a)

Toimijalle aiheutuvat kustannukset

maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun selvitykset, aineistot ja tilastot.

35 000 -70 000 € / v toimitilakuluja / työntekijä

emme ole toistaiseksi arvioineet

arvioidut ict kulut ovat 2 500 € / tietokone

paikkatieto-ohjelmaan liittyvät kulut 2016 < 20 000 €.

toimitilakuluja / työntekijä emme ole toistaiseksi arvioineet

tietokonejärjestelmät, ohjelmat? hankinnat tehdään valtakunnan tasolla

yhteisesti kilpailutettujen palvelutuottajien kautta (Hansel)

Henkilöstön määrä ja htv

Aluesuunnittelussa vuonna 2016 kuusi vakanssia: suunnittelujohtaja, maakuntakaavainsinööri, suunnitteluinsinööri, ympäristösuunnittelija, maakuntasuunnittelija, suunnitteluavustaja

henkilöstökulut 2016 noin 375 000 €. (kk-palkka 12,5 kk x sivukulut 30 %)

Alueidenkäytön ohjaus vuonna 2016 viisi vakanssia: alueidenkäyttöpäällikkö, arkkitehti, lakimies, alueidenkäytön insinööri, ylitarkastaja

Lisäksi mukana on ollut runsaasti ELY- keskuksen eri alojen asiantuntijoita. Vuonna 2015 työsuorite oli yhteensä n. 8 htv. Työ jakautuu 2 maakunnalle. -> Kymenlaakson osuus 4 htv.

Vuosikustannukset noin 450 000 €

Ei sisällä matkoja

noin 320 000 € (4 htv?,Täsmällistä lukemaa ei ole käytössä. Suuruusluokka perustuu arvioon.)

Ei sisällä matkoja

Muista kustannuksista ei tietoa

7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin

7.1 Prosessien rajapinnat

Alueidenkäytön suunnittelulla ja edistämisellä on erittäin paljon rajapintoja muihin prosesseihin:

Aluesuunnittelu – Aluekehitys -rajapinta: Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL mukaan maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma). Aluekehitysyhteistyö lähtökohtaisesti korostuu alueiden käytön suunnittelussa.

Alueidenkäyttö – Ympäristö – Luonnonsuojelu -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.

Kaavoitus – Liikennejärjestelmä ja -palvelut -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi on maakuntaliittojen lakisääteinen tehtävä ja muut maakunnan liikennetehtävät ELY-keskuksen nykyisiä tehtäviä.

Kaavoitus ja merialuesuunnittelu – Merenhoito- ja vesienhoitosuunnittelu -rajapinta: MRL 19 § mukaan maakunnan liiton tehtävänä on merialuesuunnittelu, joka on maakuntakaavasta erillinen suunnittelumuoto, joka laaditaan ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelun työkenttä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen, vesihuolto sekä merialuesuunnittelu. Kokonaisuuden tarkkailun kytkeminen alueiden käytön suunnitteluun on välttämätöntä.

Edunvalvonta, KV-asiat, EU-yhteistyö -rajapinnat: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan merkittävästi alueellista identiteettiä. Kansainvälinen aluesuunnitteluyhteistyö korostuu rajamaakunnassa ja EU:n ulkorajalla. Kymenlaakso on merkittävä osa EU:n TEN-T ydinverkkoa ja sen suunnitteluun ja edistämiseen osallistuminen on tärkeä maakunnan edunvalvontatehtävä. Merialuesuunnittelussa korostuu erityisesti Itämeren ja Suomenlahden alueiden kansainvälinen yhteistyö.

Alueidenkäytön suunnittelu – ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen -rajapinta: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Kymenlaaksossa on jo tehty vapaaehtoisesti tähän liittyviä tehtäviä esim. laatimalla ympäristökasvatusstrategia. Toimintaa voidaan jatkaa uudessa maakunnassa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Alueidenkäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan lukuisia ympäristöä koskevia selvityksiä, joita voidaan käyttää hyväksi ympäristötietouden tuottamisessa.

7.2 Yhteistyötarpeet

Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi laajasti, mm. EU, lähivaltiot, ministeriöt, kunnat, muut viranomaiset. Maakunnan suunnitteluun sisältyy laaja sidosryhmäyhteistyö alueen toimijoiden kesken ml. asukkaat, kansalaisjärjestöt, muu kolmas sektori sekä yksityinen sektori.

Maakuntahallinnolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseen riittävä resurssi. Pääosa edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta osaamisesta ja henkilöresursseista tulee maakuntauudistuksen yhteydessä uutta maakuntahallintoa edeltäneistä viranomaisista.


Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet 6 henkilölle ja ELY-keskuksessa 5 henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet.

Toimitiloja tarvitaan työhuoneet 8-10 henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Kaavoitustyössä tarvitaan karttatulostimia ym. normaalia toimistotyöpistettä suurempia laitteita, joka tulee huomioida työtilojen koossa. Suunnittelu- ja ohjaustehtävät ovat myös sen luonteisia, että taustamateriaalia, selvityksiä, kirjoja ja esim. vanhoja päätöksiä joudutaan säilyttämään paperisessa muodossa, mikä vaatii ns. hyllytilaa.

Maakuntakaavoitukseen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.

9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat

Nykytilanteessa maakuntien liittojen toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.

1

30.9.2017

MAAKUNTAUUDISTUS KYMENLAAKSOSSA

Liikennepalvelut-tiimi

Tiimin kokoonpano:

Jyrki Karhula, ELY-keskus, pj. Kari Halme, ELY-keskus Jussi Kailasto, ELY-keskus, siht. Frank Hering, Kymenlaakson liitto Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto Hannele Tolonen, Kotka Matti Ruoti, Hamina Hanna Piispa-Malinen, Kouvola Antti Tamminen, Kouvola Pasi Halttunen, henkilöstön edustaja (JUKO) Hannu Moilanen, henkilöstön edustaja (Pardia)

Tiimi on kokoontunut tammi-maaliskuussa 2017 kolme kertaa ja syyskuussa 2017 kaksi kertaa.

Loppuraportin sisällysluettelo

1. Maakuntauudistuksen säädöspohja 2

2. Maakuntalakiin kirjattujen tehtävien nykytila 6

3. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit 6

4. Muutostarpeet asiakas- ja ympäristönäkökulmasta 18

5. Palvelutuotannon suunnittelu 21

6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus 25

7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle 26

8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin 26

9. Toimitilatarpeet 28

10. Palvelukokonaisuuden rahoitus 29

2 1. Maakuntauudistuksen säädöspohja

Maakuntalakiluonnoksessa 22.12.2016 maakunnan tehtävät tie- ja liikenneasioissa on kirjattu seuraavasti:

Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä mm. seuraavilla tehtäväaloilla:

• liikennejärjestelmän toimivuus,

• liikenneturvallisuus,

• tie‐ ja liikenneolot,

• alueellinen tienpito,

• maankäytön yhteistyö sekä

• toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun

Maakunta voi lisäksi hoitaa (edellyttää maakuntastrategian kirjausta):

• yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtäviä;

• liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä;

• saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä

Hallituksen esityksen 2.3.2017 perusteluteksteissä todetaan muun muassa seuraavaa:

”Säännöksessä säänneltäisiin sellaisista liikennealan tehtävistä, jotka tulisivat koskemaan kaikkia maakuntia. Maakunnan tehtävänä olisi vastata liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetiedot ja liikennepalvelut. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepolitiikan ja liikennejärjestelmän yhtenä tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen turvallisuus sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja suunnittelun tehostamiseksi olisi tärkeää huolehtia laaja-alaisesta yhteistyöstä valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Erityisen tärkeää olisi yhteen sovittaa eri liikennemuotojen (tie, rata, vesi, lentoliikenne) ja tietoliikenteen toimivuus huomioimalla kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet.

Liikennejärjestelmän toimivuus sisältää liikennejärjestelmäsuunnittelua, tarveselvityksiä ja esisuunnittelua sekä suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun sekä kuntien ja valtion suunnittelun kanssa. Toiminta koskee periaatteessa myös liikenteen ohjausta, nopeusrajoituksia ja tienpidon lupia, mutta koska väyläomaisuuden omistajuus on valtiolla, tulisi näistä tehtävistä sopia erikseen. Tähän kuuluvat myös liikenneturvallisuustehtävät, jotka liittyvät kaikkeen toimintaa. Maakunnat voisivat esimerkiksi tehdä oman alueensa liikenneturvallisuussuunnitelmia tai toteuttaa suunnitelman yhdessä muiden maakuntien kanssa.

Tie- ja liikenneolojen osalta tehtävään kuuluisivat toimintaympäristön seuranta sekä tiestö- ja liikennetietojen ylläpito ja seuranta. Alueellisella tienpidolla varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti–sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin yksittäisen maakunnan tai tiepidosta vastaavan vastuumaakunnan

3 kanssa alueellisen tieverkon kunnossa- ja ylläpidosta sekä mahdollisista alueurakoista (esimerkiksi kilpailutus ja töiden valvonta sekä maakunnan alueella olevan valtakunnan verkon osan kunnossapito) ja muista tienpitoa koskevista tehtävistä. Näistä asioista säädettäisiin tarkemmin maantielaissa (503/2005). Maakunnan tulisi joko yksin tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa tuottaa tietoja liikennemääristä, asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukisivat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä.”

Hallituksen esityksen perusteluteksteissä on siis oleellisia tarkennuksia aiempiin kuvauksiin, mutta läheskään kaikkiin toimintamallia koskeviin kysymyksiin se ei vastaa. Tieverkkoa ei kuitenkaan jaeta valtion ja maakunnan teihin, koko verkon omistajuus säilyy valtiolla ja sopimuspohjaisuus tulee mukaan ohjausmalliin. Joitain epätarkkuuksia hallituksen esitysaineistoon sisältyy ja esimerkiksi investointihankkeiden suunnittelu ja toteutus puuttuu kokonaan. Maantielain uudistus myöhemmin keväällä 2017 tulee tarkentamaan mallia. Silloin selvinnee, miten tarkalle tasolle ohjausmalli maantielaissa viedään, esimerkiksi kirjataanko sinne maakuntatasoisesti yhteistyörakenteet ja säilyykö nykyinen perus-ely-hankinta-aluerakenne ja miten järjestetään nykyiset keskitetyt tehtävät.

Maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydennysesitys julkaistiin 10.3.2017. Esityksen yleisperusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa:

Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät valtaosin maakunnille mutta eräiltä osin myös uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle, Innovaatiorahoituskeskus Te-kesille, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, Liikennevirastolle, Maaseutuvirastolle ja Valtiokonttorille.

Yleiskatteiselle maakuntien valtionrahoitusmomentille kootaan esityksen mukaan rahoitusta yhteensä arviolta 1,12 miljardia euroa. LVM:n hallinnonalalta tähän sisältyy valtion vuoden 2017 talousarvion seuraavat momentit:

• 31.01.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta

• 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v); n. 23 %:a momentin määrärahasta

• 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 41 %:a momentin määrärahasta

Esityksen mukaan seuraavia määrärahoja ei siirretä osaksi maakuntien valtionrahoituksen momentin määrärahoja, ovat LVM-hallinnonalan osalta seuraavat:

• 31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 1 271 950 000 euroa, josta tienpidon osuus on 508 000 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltavia seikkoja ova tieverkoston säilyminen uudistuksessa valtion omaisuutena sekä väyläverkoston yhtenäisen kehittämisen ja korjausvelan vähentämisen tavoitteet.

• Momentti 31.30.64 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 12 990 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

4 • Momentti 31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3

v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 5 303 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.

Maakuntalaissa määritellään, mitkä LVM-hallinnonalan tehtävät siirtyvät maakuntiin, mutta tehtävien järjestämistapa määritellään uudessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Luonnos tästä laista julkaistiin 5.7.2017 ja lausuntoaika siitä päättyi 4.9.2017. Lausuntoja annettiin kaikkiaan noin 80. Se, muuttuuko lain sisältö lausuntojen perusteella, on 29.9.2017 vielä auki. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saadun epävirallisen virkamiesnäkemyksen mukaan jonkin verran muutoksia tulee, mutta perusrakenne ei tule muuttumaan. Lakiluonnos menee monien muiden maakuntauudistukseen liittyvien lakien tapaan eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa 2018 ja se on tarkoitus hyväksyä kesäkuun alussa 2018. Seuraavassa on kuvattu keskeiset tienpidon järjestämiseen liittyvät kirjaukset lakiluonnoksessa.

• ELY-keskusten L-vastuualueilla hoidetut tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti hoidettaviksi maakunnissa. Poikkeuksena ovat:

• valtakunnalliset tehtävät, jotka siirtyvät L-vastuualueelta Liikennevirastoon • liikenteen elinkeinoluvat (taksilupa, henkilöliikennelupa ja tavaraliikennelupa),

jotka siirtyvät liikennepalvelulain mukaisesti Trafiin.

• Tieverkon omistajuus ja tienpitäjän vastuu maantieverkosta säilyy valtiolla.

• Perusväylänpidon rahoitus tulee erillisrahoituksena LVM:n momentilta, samoin saaristoliikenteen rahoitus. Yleiskatteellisena tulevat valtionavustukset yksityisteille sekä ELY-keskusten nykyinen joukkoliikennepalveluiden osto ja kehittäminen. Toimivaltaisina joukkoliikenneviranomaisina toimivien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukirahoitus tulee edelleen erillisrahoituksena.

• Liikennevirasto erittelee tienpidon rahoituksen maakunnittain (18) tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja muihin olosuhteisiin perustuen niin, että varmistetaan maantieverkon ja sen kunnon yhtenäisyys.

• Liikennevirasto varaa osan perusväylänpidon tienpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin tai ennakoimattomiin korjaustarpeisiin.

• Jokaisen 18 maakunnan tehtävät • Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtaminen ja kytkeminen

maakunnan muuhun suunnitteluun • Vastaaminen eri toimijatahojen yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä • Toimivaltainen viranomaisena toimiminen maakunnan joukkoliikenteen

suunnittelussa ja järjestämisessä siltä osin, kuin mahdolliset toimivaltaiset kaupunkiseudut eivät sitä hoida

• Tienpidon yhteistyöalueesta sopiminen muiden maakuntien kanssa • Maakunnalle valmistellun tienpidon ja liikenteen suunnitelman sekä

Liikenneviraston kanssa tehtävän tienpidon sopimuksen hyväksyminen • Kukin maakunta sopii tiehankkeiden suunnittelutarpeista ja kohteista osana

tienpidon suunnitelmaa ja tienpidon sopimusta • Yksityisteiden valtionavustuksista päättäminen, liikkumisen ohjauksen

edistäminen ja saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen • Tietojen tuottaminen liikennejärjestelmästä

5 • Tienpidon yhteistyöalueiden (enintään 9) tehtävät

• Tienpidon ja rahoituksen suunnittelu • Tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja tienpidon sopimuksen valmistelu • Maanteiden hankesuunnittelu • Tienpidon toimien ohjelmointi • Maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat • Tietojen tuottaminen maantieverkosta

• Liikennevirastoon siirtyvät tehtävät • tienpidon lupatehtävät • asiakaspalvelutoiminto • tienvarsitelematiikka • vahingonkorvaukset ja ajoneuvojen siirrot • maantielauttaliikenteen järjestäminen • hoidon alueurakoiden kilpailutuksen ohjaus ja tuki • tie- ja ratamaanhankinta ja kiinteistöjen hallinta • museo- ja perinnetoiminta

• Tienpidon yhteistyöalueista sopiminen

• Maakuntien tulee sopia tienpidon tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa enintään yhdeksällä tienpidon yhteistyöalueella

• Jokin maakuntalain mukainen yhteistoiminnan muoto: yhteinen toimielin/ yhteinen virka/ sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta

• LVM:llä ja tienpitäjällä (Liikennevirasto) on oikeus puuttua suunniteltuihin yhteistyöalueisiin, jos eivät katso maakuntien suunnittelemia yhteistyöalueita tienpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi.

• Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS)

• Nelivuotinen vuosittain päivitettävä suunnitelma laaditaan jokaiselle maakunnalle. Suunnitelmaan sisällytetään teiden kunnossapito (hoito, siltojen ja päällysteiden korjaaminen) ja hankesuunnittelu, alueelliset investoinnit ja niiden rahoitus sekä muut maakunnan tienpitoon liittyvät kysymykset. Maakunnat voivat halutessaan sisällyttää suunnitelmaan myös muita maakunnan liikenneviranomaisen vastuulla olevia liikennetehtäviä koskevia asioita.

• Valmistelu yhteistyöalueella, hyväksyntä siinä maakunnassa, jota suunnitelma koskee

• Luonnos tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta valmistellaan touko-syyskuussa ennen tienpidon sopimusta koskevien neuvotteluiden käymistä. Suunnitelma on keskeinen asiakirja tienpidon sopimuksen valmistelussa

• TLS kytketään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun

• Tienpidon sopimus • Nelivuotisen sopimuksen valmistelevat tienpitäjä (Liikennevirasto) ja tienpidon

yhteistyöalue. Sopimukseen kirjataan tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva rahoitus ja sen suuntaaminen, tienpitoa ja taloutta koskevat tavoitteet sekä raportointi. Sopimuksen, jossa on kutakin maakuntaa koskeva erittely, allekirjoittavat kaikkien sen piiriin sisältyvien maakuntien edustajat.

• Sopimus olisi vahvemmin sitova ensimmäisen sopimusvuoden (seuraavan talousarviovuoden) osalta ja aiesopimusluonteinen seuraavien vuosien osalta.

6 • Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS)

• Laaditaan lähtökohtaisesti jokaiselle maakunnalle, mutta maakunnat voivat sopia myös yhteisen suunnitelman laadinnasta. Suunnitelma koskee kaikkia liikennemuotoja

• Kukin maakunta vastaa suunnitteluprosessin käynnistämisestä, suunnitelman laatimisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun sekä valtakunnallisen ja kunnallisen suunnittelun kanssa.

• Liikennevirasto osallistuu aktiivisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun valmisteluun valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta.

• LJS on monivuotinen, valtuustokausien yli menevä asiakirja • LJS on keskeinen tausta-asiakirja tienpidon ja liikenteen suunnitelman

valmistelussa

Suomen hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017, että sote- ja maakuntauudistus lykkääntyy vuodella ja tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.

2. Maakuntalakiluonnokseen kirjattujen tehtävien nykytila

Lakiluonnokseen ja hallituksen esityksen perusteluteksteihin kirjattuja tehtäviä hoitaa nykyisellään pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue. Tehtävien hoito on nykyisin järjestetty yhtenäisenä palveluna kahden tai viiden maakunnan alueella. Viiden maakunnan alueella toimitaan tiestön kunnossapidon ja investointihankkeiden toteutustehtävissä. Lisäksi tieliikennetelematiikkatehtäviä hoidetaan KAS ELYstä koko maan alueella keskitettynä tehtävänä.

Kymenlaakson liitolla on säädöspohjainen vastuu alueellisessa liikennejärjestelmätyössä.

Joukkoliikenteen järjestämisessä Kymenlaaksossa toimii kolme toimivaltaista viranomaista: KAS ELY, Kotkan-Haminan seutu sekä Kouvolan kaupunki.

Kymenlaaksossa on saariston yhteysalusliikennettä Kotkan kantasatamasta, Kuutsaloon, Kaunissaareen ja Haapasaareen. Nykyinen liikenteen järjestäjä on Varsinais-Suomen ELY. KAS ELY käyttää luvussa 3 kuvattujen tehtävien hoitamiseen vuonna 2017 kaikkiaan 57 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi tehtäviä hoidetaan osittain ostopalveluna, muun muassa laadunvalvontapalveluita ja hankinta-asiakirjojen valmistelua. Näiden palveluiden ostoon käytetään vuonna 2017 noin 0,6 M€. Työt kohdistuvat viiden maakunnan alueelle.


3.1 Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen

3.1.1 Maakunnan edunvalvonta ja aluekehitystyö

Keskeisimmät maakunnan edunvalvonta-asiakirjat ovat maakuntasuunnitelma maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma. Liikennesektorin kehittämisasiat ovat oleellinen osa näitä asiakirjoja.

Liikennesektorin asioiden edistämisessä tärkeää on kansallinen ja kansainvälinen, Kymenlaaksossa erityisesti Venäjän lähialueelle ja Balttiaan suuntautuva sidosryhmäyhteistyö.

7 Keskeisiä prosessin tuotteita ovat myös hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon sekä EU:n aluekehitysohjelmiin kirjatut maakunnan liikenneasioita edistävät kirjaukset, suunnitelmat ja hankkeet.

Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,0 htv.

3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Vastuu liikennejärjestelmän eri osien ylläpidosta ja kehittämisestä on jakaantunut usealle osapuolelle, mutta aluekehityslakiin perustuen nykyinen maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuutaho on maakunnan liitto. Arkipäivän työssä tarvitaan eri tahojen yhteistä suunnittelua, vuorovaikutusta ja osallistumista.

Prosessin nykyisiä tuotteita ovat Kaakkois-Suomen liikennestrategia (vastuu KAS ELY), Kymenlaakson maakunnan liikennestrategia (vastuu KL liitto) ja seutukuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat.


3.1.3 Tiestöön ja liikenteeseen liittyvät maankäyttöasiat Kaavayhteistyössä huolehditaan maantieverkon toiminnallisuudesta ja turvallisuudesta. Isona asiana on maantieverkon laajuus katu-maantie-rajapinnassa. Toiminnallisuuden lisäksi huolehditaan riittävistä aluevarauksista myös tulevaisuuden tarpeisiin. Tärkeää on maantielain nojalla laadittavien tiesuunnitelmien kaavanmukaisuudesta huolehtiminen suunnittelun eri vaiheissa ja tarvittavien kaavamuutosten/poikkeamisten avustaminen. Prosessiin liittyen osallistutaan yleiskaavojen liikenneselvityksiin sekä tehdään tarvittavat yleis- ja tiesuunnitelmat kaavoituksen tueksi valta- ja kantateiden sekä merkittävimpien seututeiden osalta. Tietyissä tapauksissa asia voidaan hoitaa myös kuntavetoisesti suunnittelusopimuksilla. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.1.4 Asiakastarpeiden selvittäminen

Esiselvityksiä laaditaan tienpidon suunnittelua ja ohjelmointia varten. Selvitykset ovat hyvin erityyppisiä ja esiselvityksille yhteinen ominaisuus onkin ongelmakeskeisyys ja yleispiirteisyys. Ratkaisujen etsiminen, löytäminen ja arvioiminen ovat tärkeämpiä kuin vaihtoehtojen valinta tai suositus. Esiselvityksen prosessi on joustava ja sovitetaan suunnittelutilanteeseen ja suunnittelutehtävän laajuuteen. Selvitysten teossa voivat sidosryhmät olla tarvittaessa mukana, ja niiltä voidaan selvityksen valmistuttua pyytää myös kannanottoja tai virallisia lausuntoja.

Esiselvitysten sisältö ja laajuus määrittyvät niiden käyttötarkoitusten mukaan valtakunnallisista tai alueellisista selvityksistä hyvinkin rajattuihin hankekohtaisiin selvityksiin asti. Selvityksissä keskitytään ongelma-analyysiin sekä ongelmien periaatteellisiin ratkaisumalleihin ja niiden välisiin eroihin alustavien vaikutustarkastelujen pohjalta. Esiselvitys onkin usein välittävä vaihe

8 liikennejärjestelmän suunnittelun ja toimenpiteiden tai hankkeiden suunnittelun välillä. Esimerkiksi tieverkon hoidon ja ylläpidon suunnittelua kehitetään vuorovaikutteiseksi ja esiselvityksiä voidaan käyttää vuorovaikutuksen välineinä.

Esiselvityksen pohjalta tehtävä päätös on luonteeltaan tieviranomaisen sisäinen päätös hankkeen edistämisestä, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Johtopäätöksinä voidaan esittää esim. yhden tai useamman vaihtoehtoisen ratkaisumallin jatkokehittämistä sekä seuraavan suunnitteluvaiheen sisältöä ja ajoittamista. Tuloksena voi olla ratkaisu, jossa varsinaista uusinvestointia ei tarvita, vaan ongelmat voidaan ratkaista muilla toimenpiteillä. Esiselvitysvaiheessa neliporrasperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää esiselvitysvaiheessa: ongelman ratkaisuvaihtoehtoja haetaan ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti eri toimijoita ja sidosryhmiä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa sitouttaen.

Erilaisia esiselvitystyyppejä ovat:

• Tarve-, kehittämis- ja toimenpideselvityksissä tarkastellaan rajattua tieverkon osaa, tiejaksoa tai vieläkin rajatumpaa kohdetta kuten esim. yksittäistä liittymää. Selvityksen päätavoitteina on tutkia millainen ongelmatilanne on kyseessä ja millaisia vaihtoehtoisia keinoja ongelman poistamiseksi tai lieventämiseksi voisi olla käytettävissä. Tarkoituksena on ollut selvittää toimenpidetarpeita ja kustannuksia ja ratkaista myös maantielain mukaisen hankesuunnittelun mahdollinen tarve.

• Yhteysväliselvitys käsittelee pitkähkön tiejakson parantamisen tarvetta sekä kehittämistoimenpiteitä alustavasti. Yhteysväliselvityksen tuloksena koko yhteysvälille hahmotellaan tiejaksoittain tavoitetilanteen (aikajänne yli 20 vuotta) edellyttämät alustavat kehittämistoimenpiteet.

• Teemakohtainen selvitys on useimmiten luonteeltaan tilanne- ja tarvetarkastelu jostakin erityisteemasta. Tarkastelualue voi teemasta riippuen olla ELY-keskuksen/ maakunnan/ maakuntien, kuntaryhmän, kunnan tai sen osan alue. Tyypillisimpiä erityisteemoja ovat liikenneturvallisuus, tievalaistus, kevytliikenne, joukkoliikenne, meluntorjunta, pohjavesien suojaaminen, ohituskaistajärjestelyt ja tieverkon luokittelu.

Esiselvitys ei ole vielä hankkeen tai toimenpiteen varsinaista suunnittelua. Siinä hahmotellaan ratkaisuvaihtoehtoja ja päätetään sen jälkeen mahdollisesta suunnittelun aloittamisesta. Esiselvityksellä ei voi ratkaista sellaisia tiensuunnittelutilanteita, joissa tarvitaan maantielaissa määritelty suunnittelumenettely vuorovaikutuksen takaamiseksi ja oikeudellisesti selkeiden toimenpidepäätösten aikaansaamiseksi.


3.1.5 Liikenteen hallinta

Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää tieverkkoa tehokkaammin. Liikenteen hallinnan keinoilla vaikutetaan kulkutavan, reitin tai matkan ja kuljetuksen ajankohdan valintaan. Liikenteen hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: liikenteen tiedotus, liikenteen ohjaus, häiriön hallinta, kysynnän hallinta, kuljettajan tuki ja valvonta sekä kaluston ja kuljetusten hallinta.

Liikenteen hallinnan edellytyksenä on luotettava ajantasainen tilannekuva liikennejärjestelmästä, joka mahdollistetaan tietoja viestintätekniikan avulla.

9 Liikenteen tiedotuksella tarjotaan ajantasaista tietoa tienkäyttäjille sekä ennen matkaa että matkan aikana mm. kelistä, liikenteestä ja liikenteen häiriöistä. Liikennettä ohjataan kiinteillä liikennemerkeillä tai vaihtuvalla liikenteen ohjauksella liikennemerkein, opastein ja liikennevaloin. Häiriön hallinta on liikenteen häiriötilanteiden havaitsemista ja hoitamista eri viranomaisten välisenä yhteistyönä. Yksi keskeinen tienkäyttäjille suoraan näkyvä tehtäväkokonaisuus on nopeusrajoitusten hallinta ja siihen liittyvät päätökset. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä automaattisen nopeus-, liikennevalo- ja kaistankäyttövalvonnan kehittämisessä ja laajentamisessa.

Liikenneverkon ja liikenteen hallinnan palveluiden ajantasaisesta operoinnista vastaa 24/7-periaatteella Liikenneviraston tieliikennekeskus. Operoinnin tärkeänä edellytyksenä on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva. Ajantasainen, ennakoiva liikenneverkkojen operointi vaatii myös erityisten liikenteenhallintasuunnitelmien laatimista. Näissä suunnitelmissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit toimille, joihin tieliikennekeskusten päivystäjien ja muiden toimijoiden tulee ryhtyä ennakoitavissa olevien ja yllätyksellisten häiriötilanteiden tai muiden ongelmien estämiseksi tai viimeistään niiden synnyttyä. Liikenteenhallintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja synkronoidaan paikallisen ja alueellisen tason häiriönhallintasuunnitelmien kanssa. Yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa vastaa alueellinen tienpitäjä.

Häiriöiden hallinnassa keskeistä on viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Tämän työn tuotteita ovat liikenteen häiriönhallintasuunnitelmat. Tähän sisältyy mm. toimintatapojen kehittämistä, varareittien suunnittelua sekä opastuksen ja viitoituksen kehittämistä.

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näiden kulkutapojen houkuttelevuutta, hillitsee henkilöautoliikenteen kasvua, torjuu osaltaan ilmastonmuutosta ja parantaa mm. lasten ja ikääntyvien liikkumista. Keskeisinä työkaluina ovat kysynnän hallinnan keinot mukaan lukien joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, eri kulkutavat kattava matkansuunnittelupalvelu ja joukkoliikennetiedotus.


3.1.6 Liikenneturvallisuustehtävät Liikenneturvallisuustehtävät ulottuvat lähes kaikkiin liikennepalveluiden prosesseihin (liikennejärjestelmätyö, asiakastarpeiden määrittäminen, liikenteen hallinta, tienpidon ohjelmointi, hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu). Niiden hoitaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Turvallisuuden rinnalla huomioidaan matkaketjuajattelu ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen sekä liikkumisen ohjaus. Liikenneturvallisuustyön keskeisiä tuotteita ovat yhdessä kuntien tai seutukuntien kanssa poikkihallinnollisesti tehtävät liikenneturvallisuussuunnitelmat. Keskeisiä sidosryhmiä kuntien lisäksi ovat poliisi ja Liikenneturva. Osallistumalla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön liikenneteknisenä asiantuntijana tuotetaan tietoa onnettomuuksien ehkäisytyöhön.

10 Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,6 htv.

3.1.7 Logistiikka-asiat ja elinkeinoelämän edellytysten edistäminen Yhteistoiminta kuljetuspalveluiden tuottajien ja suuria kuljetustarpeita omaavien yritysten ja järjestöjen kanssa on systemaattista ja säännöllistä. Tästä esimerkkinä on vuosina 2015 - 2016 valmisteltu tieverkon korjausvelkaohjelma. Kauppakamarien logistiikkavaliokuntatyöhön osallistumalla saadaan tietoa alan näkymistä ja tarpeista sekä annetaan toimijoille informaatiota tieviranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.8 Tieliikenteen ympäristöasiat Väylänpitäjän pitää olla selvillä alueensa tie- ja liikenneympäristön tilasta ja kehityksestä liittyen erityisesti liikennemeluun, tienpidon ja liikenteen vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin, vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen sekä maisemaan. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi pidetään yllä ympäristöä parantavien hankkeiden priorisointilistoja. Priorisointi perustuu suureksi osaksi valtakunnallisiin, Liikenneviraston määrittelemiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, joita peilataan alueellisiin erityispiirteisiin ja asiakastarpeisiin.

Ympäristön tilan tietoa käytetään hyväksi hankekohtaisessa suunnittelussa esisuunnitelmista tiesuunnitelmiin. Ympäristönäkökulma sisällytetään hankkeiden suunnitteluketjuun. Kunnossapidon ympäristövaikutuksiin vaikutetaan paitsi hankinnan kautta myös valvonnalla sekä vuorovaikutuksella palveluntuottajien kanssa. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.1.9 Tie- ja liikenneolojen seuranta Tie - ja liikenneolojen seurannan tiedot ovat muiden prosessien tukena ja taustatiedon tuottajana. Tiestö- ja paikkatietoaineistoja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä pidetään yllä ja päivitetään jatkuvana toimintana.

Kokonaisuudesta on tunnistettavissa seuraavat, erilliset osa-alueet:

o Paikkatiedot o Tierekisteri (tiestö- ja liikennetiedot) o Tiestön ja sillaston kuntomittaukset ja inventoinnit sekä niihin liittyvät

tietokannat (YHA-rekisteri, siltarekisteri) o Onnettomuusrekisteri

Osa tiestöön ja liikenteeseen liittyvistä inventoinneista hankitaan valtakunnallisilla sopimuksilla, osa paikallisesti. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

11 3.1.10 Liikenteen kansainväliset asiat

Yhteistyö Venäjän fedetratiivisen tiehallinnon, Leningradin alueen tiekomitean ja liikennealan yhteistyöelin Direktsian kanssa on säännöllistä. Yhteistyöllä edistetään erityisesti EU-tasoisten ohjelmien toteuttamista molemmin puolin valtakunnan rajaa.

Kansainvälistä jopa maailmanlaajuista yhteistyötä tehdään tiesää- ja älyliikennepalveluissa, joiden ylläpito on vastuutettu Kaakkois-Suomen liikennetelematiikkayksikölle.


3.2 Alueellinen tienpito

3.2.1 Tienpidon suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta Nykyisen toimintamallin mukaisesti ELY-keskuksella on yksi kaikkia vastuualueita koskeva tulossopimus toimintaa ohjaavien ministeriöiden ja keskushallintojen kanssa. Se on yleisen tason sopimus, jota liikennevastuualueen osalta täydennetään Liikenneviraston kanssa tehtävällä toimintasuunnitelmalla. Tässä toimintasuunnitelmassa osoitetaan tienpidon tuotekohtaiset määrärahat ja asetetaan indikatiiviset tulostavoitteet. Määrärahojen kohdentaminen tapahtuu Liikenneviraston toiminnanohjausjärjestelmässä (SAMPO) hankkeittain, projekteittain ja toimenpiteittäin. Näiden hankkeiden vastuuhenkilöille määrärahan käyttöoikeus delegoidaan joko työjärjestyksessä tai määrärahakirjeellä projektivastaavalle. Määrärahojen käyttöä seurataan säännöllisesti ja talousohjaukseen liittyy myös tarvittavien ohjaustoimenpiteisiin liittyvien päätösten teko tai valmistelu. Hankkeiden taloudenhallinta toiminnanohjausjärjestelmässä on jatkuvaa. Talousohjauksen tehtäviin kuuluu myös tietojen toimittaminen Liikenneviraston tilinpäätöstä varten. ELY-keskus pitää Internet-sivuillaan yllä tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa (TLS). Suunnitelmassa sovitetaan strategiset linjaukset lähivuosina käytettävissä oleviin resursseihin ja esitetään konkreettiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.

3.2.2 Tiestön hoidon ja käytön suunnittelu ja ohjelmointi Hoidon suunnitteluun ja ohjelmointiin liittyy verkostollisten hoidon luokitusten laatiminen ja päivittäminen: mm. sorateiden hoitoluokitus, talvihoitoluokitus, viherhoitoluokitus ja kevyen liikenteen väylien hoito- ja ylläpitoluokitus. Lisäksi hoidon suunnitteluun liittyy täsmähoidon erityiskohteiden ja niiden yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavien toimenpidevaatimusten määrittely. Hoidon suunnitteluun kuuluu myös urakka-alueiden inventointien suunnittelu ja joissain tapauksissa toteutuskin. Tapauskohtaisesti saattaa hoidon suunnitteluun kuulua myös muita tehtäviä esimerkiksi kuivatusten suunnittelu, sorastusten kohdentaminen ja määrä sekä muiden varusteiden ja laitteiden hoidon suunnittelu.

12 Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.3 Tiestön ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi Ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi koskee päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, lauttapaikkojen, tunneleiden sekä muiden varusteiden ja laitteiden ylläpitoa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan korjauskohteiden ja niiden toimenpiteiden määrittelyä ja ajoitusta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Päällysteiden ylläpidossa laaditaan kohdekohtaiset ohjelmat vuosittain päällystemittausten saadun palautteen ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Ohjelmointi on jatkuva prosessi, jota tarkennetaan rahoituksessa, ohjelman toteutumisessa tapahtuvien muutosten ja päällysteiden tilassa havaittujen tai mitattujen muutosten perusteella. Lisäksi tehdään useamman vuoden alustavia ohjelmia. Tiemerkinnät hankitaan toimintavaatimusten perusteella palvelusopimuksella. Siltojen ylläpidon ohjelmointi ja suunnitteluprosessi alkaa tarkastusten ohjelmoinnilla. Ensin ohjelmoidaan yleistarkastukset, joiden perusteella päätetään erikoistarkastettavat sillat. Erikoistarkastuksista edetään korjaussuunnitteluun tai sillan uusimiseen liittyvään yleissuunnitteluun ja sitä seuraavaan rakennussuunnitteluun. Tarkastusten tulosten, laadittujen selvitysten ja muiden havaintojen perusteella laaditaan ohjelma korjattavista tai uusittavista silloista. Siltojen ylläpitoon kuuluu myös siltojen isännöintiin liittyvät tehtävät eli esimerkiksi lausunnot siltoihin liittyvistä ulkopuolisista rakenteista, kuten putkista ja kaapeleista. Siltojen hallinnointiin liittyy myös siltarekisterin ylläpito. Sorateiden ylläpidon ohjelmoinnissa nykyisin keskeisenä tehtävänä on kelirikkokorjausten ohjelmointi. Tämä tapahtuu kelirikkoinventointien sekä alueelta ja hoidon asiantuntijoilta saatujen palautteiden perusteella. Varusteiden ja laitteiden ohjelmoinnin ja suunnittelun tueksi laaditaan erillisiä selvityksiä ja inventointeja. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.

3.2.4 Tieinvestointiohjelmat Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa myös tieverkon rakennushankkeita, kuten liittymien parantamisia ja kevyen liikenteen väyliä. Usein hankkeita toteutetaan kuitenkin monikanta- tai erillisrahoituksella. Hankkeiden toteutuskelpoisuus vaatii useimmiten pitkäjänteisiä neuvotteluja yhden tai useamman partnerin kanssa. Hankkeiden osalta pitää selvittää toteutuskelpoisuus, määritellä suunnitelmien taso ja tarve sekä varmistaa rahoitusosuudet. Perusväylänpidon ulkopuolisia rahoituslähteitä voivat olla esimerkiksi

• Erilliset EU-ohjelmat kuten ENI, Central Baltic

• Muiden hallinnonalojen kautta saatava EU-rahoitus, mm Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

• työllisyysperusteinen investointituki

• kuntien rahoitus

13 • muiden virastojen rahoitus

• yritysten rahoitus


3.2.5 Investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu Kaikkien tiehankkeiden suunnitteluun sisältyy ennen tiesuunnitelman laatimista jonkin asteista yleissuunnittelua. Yleissuunnitteluvaiheeseen sisältyy mm. lähtötietojen hankkiminen ja ongelma-analyysi, vaihtoehtotarkastelu vaikutuksineen sekä lopulta konkreettinen ehdotus ratkaisumalliksi. Hankkeen laajuudesta ja vaikutuksista riippuen yleissuunnitteluvaiheen tuloksena on maantielain mukainen yleissuunnitelma, vaikutuksiltaan vähäisen hankkeen toimenpidesuunnitelma tai kaavoitusta palveleva aluevaraussuunnitelma. Yleissuunnittelu on tien periaateratkaisujen, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkeä suunnitteluvaihe. Tällöin määräytyvät maantien toiminnallinen perusratkaisu, laatu ja vaikutukset. Suunnittelua tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti asianosaisten sekä sidosryhmien kanssa huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Maantielain mukainen yleissuunnitelma sisältää periaatteessa samat asiat kuin tiesuunnitelma, suunnitelma-asiakirjojen tarkkuustaso on kuitenkin tiesuunnitelmaa yleispiirteisempi. Yleissuunnitelman lähtökohtana on yleensä aiemmin laadittu esiselvitys. Tiehankkeen toteuttamista edeltää tiesuunnitteluvaihe. Vasta tiesuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan käynnistää investoinnin toteuttaminen. Tapauskohtaisesti tiesuunnitteluun voidaan kytkeä myös rakennussuunnittelu. Lähtökohtaisesti rakennussuunnittelu on kuitenkin investoinnin toteutuksen ensimmäinen vaihe.

Vaikka tieverkon suurten kehittämishankkeiden toteutus on Liikenneviraston vastuulla, niiden suunnittelusta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.


3.2.6 Tiestön hoidon hankinta

Tiestön hoito hankitaan monivuotisina (5 - 7 vuotta) alueurakoina. Yksittäisten urakoiden laajuus on keskimäärin tuhat kilometriä. Urakat ovat pääosin palvelusopimusluonteisia. Ei siis makseta työsuoritteista vaan palvelun laadusta. Urakoihin sisältyy kuitenkin myös määrämitattavia osuuksia.

Tilaaja asettaa urakoille valvojat (aluevastaavat). Kullakin aluevastaavalla on keskimäärin kaksi urakkaa valvottavanaan.

Kymenlaakson alueella on kaksi urakka-aluetta, Kotka ja Kouvola.

Nykytilanteessa hoidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,2 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

14 3.2.7 Tiestön ja sillaston ylläpidon hankinta

Ylläpitotöiden hankinnassa on käytössä useita variaatioita. Yleensä kohteista muodostetaan laajoja kokonaisuuksia, jotka niputetaan yhdeksi hankinnaksi. Esimerkiksi yhteen päällystysurakkaan voi sisältyä kohteita viiden maakunnan alueelta. Kunkin maakunnan osuudet on kuitenkin hinnoiteltavissa erikseen.

Kaakkois-Suomessa on käytössä myös tiestön ylläpidon palvelusopimuksia. Näissä hankinnoissa palvelun tuottaja huolehtii kohteiden ohjelmoinnista niin, että asetetut palvelutasotavoitteet saavutetaan. Palvelusopimuksia on käytössä päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpidossa, tievalaistuksen ylläpidossa sekä siltojen ylläpidossa.

Nykytilanteessa tiestön ja sillaston ylläpidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 6,0 htv, mistä 0,5 - 1,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.8 Tie-, silta ja ympäristöinvestointien hankinta

Rakennushankkeiden toteutuksessa on mahdollista käyttää useita eri hankintamalleja. Perusmalleina ovat ST-malli (suunnittele ja toteuta) ja kokonaishintaurakka. ST-mallissa palvelun tuottaja vastaa rakennussuunnittelusta, kun taas kokonaishintaurakoissa tilaaja vastaa rakennussuunnittelusta.

Suurehkot rakennushankkeet kilpailutetaan yleensä yksittäisinä hankintoina, mutta pienehköjä samantyyppisiä hankkeita voidaan myös yhdistää suuremmiksi hankintakokonaisuuksiksi.

Kuntien ja kolmansien osapuolien kanssa voidaan tehdä toteuttamissopimuksia, jolloin hankkeen toteutusvastuu on kunnalla ja/tai kolmannella osapuolella. Tällöin tienpitäjä asettaa hankkeelle valvojan. Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen liikennevastuualueen investointiyksikkö vastaa myös ympäristövastuualueen investointihankkeiden toteutuksesta. Nykytilanteessa tie-, silta- ja ympäristöinvestointien hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 10,0 htv, mistä 1,5 – 2,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.

3.2.9 Tieliikennetelematiikka

KaakkoisSuomessa toimiva liikennetelematiikkayksikkö vastaa koko maan osalta olemassa olevan tieliikenteen telematiikkainfrastruktuurin ylläpidosta ja tienvarsilaitteisiin liittyvistä tietoliikennetehtävistä, tieinvestointihankkeisiin liittyvän liikenteen hallinnan suunnittelun ohjauksesta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta.

Lisäksi yksikkö vastaa yleisen tieverkon tunneleiden turvallisuuden asiantuntijatehtävistä.

Nykytilanteessa tieliikennetelematiikkaan käytetään kahdeksantoista maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,0 htv kohdistuu tunneliturvallisuuteen. Kymenlaakson alueella on kaksi tietunnelia ja yksi rakenteilla.

15 3.2.10 Sähkötekniset hankinnat

Sähköteknisiin hankintoihin kuluu huolehtiminen muista kuin liikennetelematiikan edellyttämistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat tievalaistuksen ja pumppaamoiden ylläpidon palvelusopimuksista huolehtiminen.

Nykytilanteessa sähköteknisiin hankintoihin käytetään viiden eteläisen maakunnan alueella yhteensä 1,0 htv.

3.2.11 Tie- ja ratamaanhankinta

Tie- ja rataverkon investointihankkeisiin liittyy lähes poikkeuksetta tie- ja ratapohjien maanhankintaa. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Kaakkois-Suomessa tähän tehtävään käytetään nykyisin 0,5 htv, minkä lisäksi maanhankinnan maksatuksiin käytetään valtakunnallisesti keskitettynä palveluna noin 0,5 htv. Näillä resursseilla hoidetaan myös Liikenneviraston toteuttaminen liikenneverkon kehittämishankkeiden maanhankintatehtävät.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on toteutettu valtakunnallisesti ainutlaatuinen järjestely, kun liikennevastuualueen maanhankintatehtävät hoidetaan ympäristövastuualueen toimesta.

3.2.12 Rajanylityspaikkojen kehittäminen Kaakkois-Suomessa tienpitoon liittyy erityispiirteenä osallistuminen tieliikenteen rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Työ on yhteistoimintaa rajaviranomaisten, Liikenneviraston, LVM:n ja venäjän viranomaisten kanssa. Työhön sisältyy elementtejä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tienpidon suunnittelusta ja ohjelmoinnista sekä väylien hoidon, ylläpidon ja investointien toteutuksesta. Toiminnan henkilöresurssitarve vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa EU:n rajayhteistyöohjelmien vaiheesta. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.

3.2.13 Tienpidon lupa-asiat

Tienpitoon liittyy melkoinen määrä lupa-ja sopimusasioita, kuten

• Erikoiskuljetusluvat

• Palvelukohdeopasteluvat

• Johto- ja kaapelisopimukset

• Vesijohto- ja viemärisopimukset

• Kioski- ja myyntisopimukset

• Tienvarsimainoslausunnot

• Muuntamojen sijoittaminen suoja- tai näkemäalueella

• Tilapäiset liikennejärjestelyt

• Työluvat tiealueella työskentelyyn

• Liittymäluvat

• Rakentaminen suoja- tai näkemäalueelle

16 Nämä asiat on nykyisin valtakunnallisesti keskitetty pääosin Pirkanmaan ELY-keskukseen, missä niitä hoidetaan 37 htv resurssilla. Paikalliset ELY-keskukset tukevat tarvittaessa paikallistuntemusta edellyttävissä asioissa.

Kukin ELY-keskus huolehtii kuitenkin omalla toimialueellaan pääteiden ja vilkkaiden seututeiden liittymäluvista sekä näiden teiden varsilla lupien myöntämisestä rakentamiseen suoja- ja näkemäalueille.

3.3 Yksityisteitä koskevat valtionavustustehtävät

Valtionavustuskelpoisille yksityisteille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti valtionavustusta. Avustusta voi hakea tien tiekunta. Avustusta myönnetään pääasiassa tien vaurioiden ja rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.

Avustus on yleensä 60 % hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustushakemus osoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen tukikelpoisuuden. Avustuspäätöksen tekee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa paikallinen ELY-keskus, Kymenlaaksossa siis Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vuotuiseen valtionavustukseen oikeutettuja erityiskohteita ovat myös yksityisteiden lossit. Niiden ylläpitoa ja liikennöintiä tuetaan 80 prosentilla toteutuneista kustannuksista. Kymenlaaksossa ei tällä hetkellä ole yhtään yksityistielossia.


3.4 Joukkoliikenteen järjestäminen

Toimivaltainen viranomainen: KAS ELY

Joukkoliikenteen kehittämisessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus sitoutuu voimassa oleviin säädöksiin ja valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin eli esimerkiksi pyrkimykseen korvata osa nykyisin henkilöautolla tehdyistä matkoista joukkoliikenteellä. Tavoitteet liittyvät paitsi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseen, myös pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Joukkoliikennettä priorisoidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä etenkin kaupunkiseuduilla.

ELY-keskus tekee määräajoin päätöksen alueensa joukkoliikenteen palvelutasosta. Nyt voimassa oleva päätös koskee vuosia 2016 - 2018. Päätöstä edeltävä valmistelutyö tehtiin yhteistyössä kuntien, liikennöitsijöiden ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Palvelutaso on korkeampi keskeisillä ja kysynnältään vahvemmilla yhteysväleillä. Muilla yhteysväleillä määritellyt palvelutasot on suhteutettu todelliseen kysyntään ja kysyntäpotentiaaliin sekä käytössä oleviin resursseihin.

Palvelutasopäätöstä tehtäessä huomioitiin yhtenä määrittävänä tekijänä myös käytettävissä oleva rahoitus, jonka ei ole oletettu lisääntyvän tulevina vuosina. ELY-keskus suuntaa rahoitustaan tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseuduilla

17 joukkoliikenteen käytön tukemiseen ja lisäämiseen, ja muilla alueilla pääosin peruspalvelutason turvaamiseen. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa alueen kuntien kanssa lisääntyy.

Joukkoliikennepalveluiden toteutumisen taustalla maantieliikenteessä on nykylainsäädännön mukaan joko markkinaehtoinen lupaliikenne tai sopimusliikenne.

Toimivaltainen viranomainen: Kotkan-Haminan seutu

Kotkan, Haminan ja Pyhtään yhteinen henkilökuljetusyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikkö vastaa:

• joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä Hamina-Kotka-Pyhtää -alueella

• Haminan, Kotkan ja Pyhtään maksamien henkilökuljetusten suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä, liikenteen kilpailuttamisesta, laskujen asiallisuuden tarkastuksesta ja ajojärjestelytehtävistä

Henkilökuljetusyksikön operatiivinen toiminta on Kotkan kaupungin organisaatiossa teknisten palveluiden vastuualueella.

Henkilökuljetusyksikön toimintaa johtaa liikennepäällikkö Simo Virtanen. Hänen lisäkseen yksikössä työskentelee kolme kuljetustenhoitajaa.

Jo henkilökuljetusyksikön perustamisasiakirjassa asetettiin tavoitteeksi pyrkiminen seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.1.2016 alkaen. Eduskunta vahvisti joulukuun 2015 lopulla Joukkoliikennelain muutoksen, jolla Hamina-Kotka-Pyhtää-alueesta muodostui joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomainen.

Hamina, Kotka ja Pyhtää muodostavat yhdessä Kotkan seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää Kotkan kaupungin teknisen lautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 19.4.2016.

Toimivaltainen viranomainen: Kouvolan seutu

Kouvolan kaupungin hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä. Hallintosäännön 12 §:n mukaan Lasten ja nuorten lautakunta järjestää joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli kun näistä ei ole erikseen määrätty. Joukkoliikenneasioita varten Kouvolassa on joukkoliikennelogistikon virka. Organisaatiossa joukkoliikennelogistikko sijoittuu Hyvinvointipalveluihin. Joukkoliikenneasiat käydään läpi joukkoliikennetyöryhmän kokouksissa.

Joukkoliikennelogistikko vastaa mm. joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu- kehittämis- ja seurantatehtävistä sekä liikenteen kilpailuttamisesta. Joukkoliikennelogistikon tehtävää tukevat 2 koulukuljetuskoordinaattoria sekä kuljetussihteeri.

18 3.5 Liikkumisen ohjaus

Liikkumisen ohjaus on osa uutta, liikenteen kysynnän hallintaa painottavaa ajattelutapaa. Useissa Euroopan maissa liikkumisen ohjausta (mobility management) on toteutettu jo pitkään hyvin tuloksin. Se on otettu mukaan liikennepolitiikkaan myös Suomessa. Liikkumisen ohjauksella kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin erilaisin tiedollisen ohjauksen keinoin sekä koordinoimalla ja kehittämällä palveluja. Tyypillisiä keinoja ovat kestävän liikkumisen neuvontapalvelut, viestintäkampanjat ja työpaikoille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin. Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia koordinoi Liikennevirasto. Avustuksia haetaan vuosittain. Vuodelle 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustushakemuksia tuli 42 ja 29 hankkeelle myönnettiin valtionavustusta. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

4. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta

Liikennepalveluiden asiakaskunta on hyvin laaja, käytännössä koko kansa ja elinkeinoelämä ovat asiakkaita. Koko laajaa asiakasryhmää on vaikea hallita, joten asiakkaat tulisi ryhmitellä tehokkaan asiakkuustoiminnan ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittäviin asiakasryhmiin. Asiakkuuksien pääryhmittely on jako kansalaisiin ja elinkeinoelämään. Tavoitteena on, että avainasiakasryhmien määrä olisi pieni, kuitenkin siten, että kaikkien asiakkaiden tarpeet tulevat riittävästi huomioitua. Keskeinen avainasiakkuuden kriteeri on eri asiakasryhmien huomioimisen kautta saavutettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasryhmät tulee määritellä siten että toteuttamalla niiden tarpeet toteutetaan laajasti myös muiden asiakkaiden tarpeita, eli samalla luodaan arvoa myös muille asiakasryhmille.

19 Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.

Palvelut tulee saada riittävän lähelle asiakasta. Seuraavien asioiden tulee toimia:

• Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone” tai henkilöliikenteen aikataulutiedot

• Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa

• Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa

Asiakasryhmät

Peruskoululaiset (7-15 v)

Peruskoululaiset muodostavat kansantaloudellisen potentiaalin näkökulmasta merkittävän ryhmän. Heidän huomioimisella liikenneturvallisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmat korostuvat.

Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä, joten tarpeet kohdistuvat kevyen liikenteen väylille. Omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia parantavat kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimivuutta tukevat toimenpiteet. Mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen vähentää merkittävästi tarvetta henkilöautolla tehtäviin matkoihin. Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Peruskoululaiset muodostavat merkittävän ryhmän myös asenteisiin vaikuttamisen näkökulmasta. Vaikuttamalla ryhmän asenteisiin voidaan vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yleisiin asenteisiin liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistämiseksi.

Työmatkalaiset ja 2. asteen opiskelijat

Työmatkalaiset muodostavat kansantaloudellisesti merkittävän ryhmän. Liikenteen sujuvuuteen liittyvät tavoitteet korostuvat. Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri. Työmatkaliikenteellä on myös merkittävä rooli ympäristövaikutusten hallinnassa. Työmatkalaisten ryhmässä on paljon potentiaalisia joukkoliikennepalvelujen käyttäjiä.

2. asteen opiskelijat ovat merkittävä liikkujaryhmä Kymenlaaksossa. Useat toisen asteen oppilaitokset ja Kotkaan kehittyvä XAMKn toiminta kokoavat opiskelijoita samaan pisteeseen. 2. asteen opiskelijoiden liikkumisen ominaispiirteenä ovat runsas joukkoliikenteen käyttö ja toisena ääripäänä oppilaitosten ympäristöön kertyvä runsas ajoneuvopysäköinti ja hetkelliset aamun ja iltapäivän ruuhkahuiput kevyen ja ajoneuvoliikenteen osalta.

Vapaa-ajan liikkujat

Noin 40 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista liittyy vapaa-ajan toimintoihin. Laajasti määriteltynä vapaa-aika sisältää vapaa-ajan toimintojen lisäksi myös ostosten tekemistä ja asiointia. Vapaa-ajan matkat voidaan jakaa arki-, erityis- ja lomavapaa-ajan matkoihin, jotka kuvastavat vapaa-ajan liikkumisen tarpeita toisaalta arjen ja toisaalta viikonloppujen ja lomien aikana. Vaikka arjen liikkumisen kannalta

20 päivittäiset matkat ovat tärkeitä, pitkistä vapaa-ajan matkoista muodostuu suurin osa liikennesuoritteesta, joten myös pitkien vapaa-ajan matkojen vaikuttamisen näkökulma on tunnistettava.

Yksilölliset erot vapaa-ajan matkustuksessa ovat huomattavan suuria ja niihin vaikuttavat mm. liikkujan ikä, arjen, erityisvapaiden ja loma-ajan erilaisuus. Lisäksi on huomioitava, että ikää ja sukupuolta enemmän vapaa-ajan matkustusta määrittelevät yksilö- ja kotitalouskohtaiset ajankäyttö- ja elämäntapamuuttujat.

Vapaa-ajan matkoihin voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa maankäytön suunnittelun, toimintojen sijoittamisen, liikennepalvelujen suunnittelun ja tarjonnan sekä liikkumisen ohjauksen keinoihin.

Vapaa-ajan matkustukseen vaikuttamisen suurimpia haasteita on keinovalikoiman laajuus ja useiden eri toimijoiden mukaan saaminen, sillä toimenpiteet eivät kohdennu yksinomaan yhden toimijan, esimerkiksi maankäytön suunnittelijan, liikennesuunnittelijan tai julkisten palvelujen suunnittelijan, toteutettavaksi. Vapaa-ajan liikkujien osalla korostuu kaupunkiseuduilla toimiva joukkoliikenne ja toimintojen sijoittuminen.

Kymenlaakson toimintaympäristössä rajan ylittävä henkilöliikenne muodostaa oman erityispiirteensä. Taloudellisen tilanteen muutokset pidemmällä aikavälillä ja erilaisten lomakausien merkitys korostuu rajaliikenteessä. Tieverkkojen kehittyessä rajaliikenteen odotetaan kasvavan entisestään.

Seniorit

Iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa ja väestön vanheneminen on huomioitava myös liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on oltava, että iäkkäät ihmiset pääsevät liikkumaan esteettömästi ja turvallisesti. Tällä hetkellä joka viides ja vuonna 2030 joka neljäs Suomessa asuva on yli 65-vuotias. Väestön vanhetessa ajokorttien määrä 65 vuotiailla ja sitä vanhemmilla kasvaa myös siksi, että seniorit ovat entistä terveempiä ja haluavat jatkaa omalla autolla kulkemista.

Vanheneminen on yksilöllistä, ja usein se muuttaa ihmistä hitaasti ja vähitellen. Ikääntyminen vaikuttaa autoiluun mm. heikentämällä näköä, kuuloa ja lihasvoimia, ja hidastamalla havaitsemis-, arvointi- ja reagointikykyä. Mahdollisuus liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella on tärkeää kaikenikäisille. Siellä missä julkista liikennettä ei ole, on liikkuminen pitkillä matkoilla oman auton varassa.

Liikenneympäristöä ja ajoneuvoja parantamalla ja kehittämällä voidaan helpottaa iäkkäiden liikkumista.

Ulkomaankauppa

Ulkomaankaupan, erityisesti vientiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on kiistaton. Ulkomaankauppa kattaa keskeiset tuotannon alat ja niiden tarvitsemat logistiikkapalvelut. Vientiteollisuuden ohella tukku- ja vähittäiskauppa hyödyntää samaa väyläverkostoa. Tukku- ja vähittäiskaupan osalta tavaravirtojen suunta on kuitenkin vastakkainen vientiteollisuuteen nähden mikä synnyttää sekä taloudellisia että ympäristövaikutussynergioita.

Toimivat satamat ja rajanylityspaikat sekä terminaalien ja teollisuuskeskittymien hyvät yhteydet niihin ovat koko elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Ulkomaankaupan tienpidolle

21 asettamat vaatimukset liittyvät etenkin pääväylien liikenteen sujuvuuteen, toimiviin yhteyksiin satamiin sekä muihin rajanylityspaikkoihin.

Teollisuuden raaka-ainekuljetukset (puunhankinta)

Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on suuri (osuus viennistä 24 %) samoin kuin vaikutukset alueiden elinvoimaisuuteen. Lisäksi metsäteollisuuden tiekuljetussuorite on erittäin suuri, lähes kolmannes Suomen vuotuisesta kokonaistiekuljetussuoritteesta. Hankintalogistiikka muodostaa valtaosan metsäteollisuuden tiekuljetuksista vaikuttaen olennaisesti toimialan kustannusrakenteeseen sekä kilpailukykyyn. Muista elinkeinoelämän tavaralajisegmenteistä poiketen metsäteollisuus ohjaa pitkälti itse hankintalogistiikkaansa. Metsäteollisuuden puunhankinnan tienpitoon asettamat tarpeet kohdistuvat pääosin alemmalle tieverkolle.

Henkilöliikennepalveluiden tuottajat

Henkilöliikennepalvelujen laatu ja määrä vaikuttaa merkittävästi kaupunkiseutujen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä ympäristövaikutusten hallintaan. Houkutteleva joukkoliikenne vähentää liikennettä korvaamalla henkilöautoilua. Henkilöliikennepalveluilla on merkittävä rooli työ- matkaliikenteessä, nuorten liikkumisessa, koululaisliikenteessä, alueiden elinvoimaisuuden säilyttämisessä sekä matkailutoimialalla. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen henkilökuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat

Tavarakuljetuspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa yritysten ulkoistaessa logistiikkatoimintojaan ja tavaravirtojen edelleen keskittyessä. Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat toimivat operaattorina useilla toimialoilla ja ovat siten keskeisessä roolissa liikennevirtojen rationalisoijina. Tavarakuljetuspalveluiden tarpeet kohdistuvat kattavasti koko tiestölle. Tavarankuljetuspalveluiden kriittisenä tekijänä on matkojen toimivuus ja ennakoitavuus. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen kuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.

5. Palvelutuotannon suunnittelu

Valmisteilla olevassa maakuntalaissa on lueteltu maakuntiin siirtyvät

tehtäväkokonaisuudet. Valmisteilla olevassa maantielakiluonnoksessa on kuvattu

tienpidon tehtävien järjestäminen tulevissa maakunnissa. Lakiluonnoksia on avattu

tarkemmin luvussa 2, mutta pelkistettynä toimintamalli on seuraava:

• Tienpidon erilaiset valmistelu- ja päätösten jälkeiset toteutustehtävät hoidetaan maakuntien yhteistyönä enintään yhdeksällä yhteistyöalueella.

• Jokainen maakunta saa oman tienpidon rahoituskehyksen. Jokaiselle maakunnalle valmistellaan oma tienpidon ja liikenteen suunnitelma, jonka maakunnan poliittiset elimet hyväksyvät. Siinä mm. nimetään alueelliset rakennushankkeet, jos niihin on rahoitusta osoittaa. Jokainen maakunta allekirjoittaa Liikenneviraston kanssa yhteistyöalueen valmisteleman tienpidon sopimuksen, jossa rahat ja tavoitteet lyödään kiinni.

• Joukkoliikenneasiat ja yksityistieavustukset sekä Kymenlaakson tapauksessa myös saariston yhteysalusliikenne hoidetaan omassa maakunnassa, ellei maakunta siirrä sopimuspohjaisesti tehtävien hoitoa jollekin toiselle maakunnalle tai muulle viranomaiselle. Joukkoliikenteessä myös kaupunkiseudut ovat toimivaltaisia viranomaisia.

22

Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millainen yhteistyörakenne maakuntien kesken Kymenlaakson osalta syntyy tienpidossa. Asiaa on tarkasteltu seuraavassa alaluvussa Tienpito, mutta työryhmän valtuudet eivät riitä esityksen tekemiseen yhteistyöalueesta ja vastuumaakunnasta. Asia vaatii neuvotteluja maakuntien kesken, ja se lienee maakunnan poliittisen johdon tehtävä.

Liikennepalvelut on joka tapauksessa luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi järjestämisyksiköksi, joko erillisenä yksikkönä tai esimerkiksi alueiden käytön järjestämistehtävien kanssa yhteiseksi yksiköksi.

Tienpidon hankinnoissa korostuu eri tienpidon tuotteiden tarkoituksenmukainen

hankinta-alueen koko. Pienten suoritemäärien erilliset hankinnat voivat olla

edullisempia hankkia pienemmillä rajatuilla alueilla. Suurten hankintojen osalta

esimerkiksi päällysteurakoissa on toisaalta saavutettu kustannustason laskua

hankinnan aluetta ja kokoa suurentamalla.

Tienpito

Tärkeä maakuntien kesken sovittava asia on tienpidon yhteistyöalueiden muodostaminen. Valtiolle jää tässä ”perälauta”. Jos maakunnat eivät pysty sopimaan yhteistyöalueista tai maakuntien sopimus ei tyydytä liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM), valtioneuvosto tekee LVM:n esittelystä päätöksen tienpidon tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa.

Kymenlaaksolla on eri vaihtoehtoja yhteistyöalueiden muodostamiseen. Taustalla on muun muassa seuraavia asioita:

• Kymenlaaksolla on yhteistä rajaa seuraavien maakuntien kanssa: Uusimaa, Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo.

• Nykyinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta-alue kattaa myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen. Etelä-Savon liikenneasiat hoidetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta Kuopiosta. ELY-keskuksilla ei ole liikennevastuualueen toimipistettä seuraavissa lähimaakuntien keskuskaupungeissa: Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli ja Joensuu.

• Kymenlaaksolla oli takavuosina yhteistoimintasopimus Etelä-Karjalan kanssa, mutta se ei enää ole voimassa. Kymenlaakso on tavoitellut yhteistoimintaa erityisesti Päijät-Hämeen kanssa.

• Kaakossa vaalipiiri muodostuu kolmesta maakunnasta: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Tämä oli myös Kaakkois-Suomen tiepiirin toiminta-alue vuosina 1995 - 2010, ennen ELY-keskusten muodostamista.

• Tienpidon hankinnoissa (kunnossapito ja rakennushankkeet) Suomessa on neljä hankinta-aluetta. Eteläisen hankinta-alueen muodostavat UUD ELY L ja KAS ELY L eli maakuntina Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vetovastuu on osoitettu Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.

Nykytilanteessa on kolme ELY-keskusta, jotka hoitavat liikenneasioita hankinta-

aluetehtäviä lukuun ottamatta vain yhden maakunnan alueella. Nämä ovat

Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Lappi. Lienee epätodennäköistä, että Kymenlaaksosta

voisi maakuntauudistuksen yhteydessä muodostua yhden maakunnan ”yhteistyöalue”

liikenneasioissa.

23 Tienpidon rahoitus allokoidaan nyt ja myös tulevassa tilanteessa Liikenneviraston

toimesta tienpidon tuotekohtasilla jakomalleilla. Kaikkiaan Kymenlaaksoon kohdistuu

noin 3 % tienpidon maakunnille kohdistettavasta rahoituksesta. Tämä jättää

tuotekohtaisen liikkumavaran varsin pieneksi. Siksi olisi tienpidon tehokkuuden ja

joustavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaista tavoitella suhteellisen laajaa

yhteistyöaluetta. Kymenlaakson rajamaakuntien osuudet tienpidon alueellisesta

rahoituksesta ovat likimain seuraavat: Uusimaa 12 %, Päijät-Häme 4 %, Etelä-Karjala

3 % ja Etelä-Savo 4 %.

Maakuntalakiluonnokseen on kirjattu kolme vaihtoehtoista tapaa maakuntien yhteistyön järjestämiseksi:

1. Yhteinen toimielin: Tehtävää hoitaa jokin maakunta, jota kutsutaan vastuumaakunnaksi. Yhteinen toimielin on lautakuntatyyppinen elin, joka valvoo vastuumaakunnan toimintaa ko. asioissa ja jonka kautta asiat menevät kunkin maakunnan päätöksentekoon.

2. Yhteiset virat: Viranhaltijat ovat virkasuhteessa kaikkiin kyseisiin maakuntiin. Järjestelyssä mukana olevien maakuntien on sovittava ainakin työnantajan velvoitteiden hoitamisesta vastaavasta maakunnasta.

3. Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta: Tehtäviä voidaan sopimuksella antaa toisen maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi.

Työryhmällä ei ole ehdotonta kantaa yhteistyön järjestämistavan suhteen, mutta ryhmän näkemyksen mukaan tehtävät olisi joustavimmin järjestettävissä kolmosvaihtoehdon pohjalta. Maakunnallinen yhteistyö tulee tienpidon osalta toteuttaa riittävän laajan yhteistyöalueen näkökulmasta, kuitenkin ilman nykyisten työskentelypaikakuntien pakkosiirtoa. Työtehtäviä voidaan sopimuksella jakaa toisen, yhteistyöalueella olevan maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Myös etätyömahdollisuuksia tulee laajentaa.

Henkilöstöjärjestöjen näkökulma

Työnantajavelvoitteiden hoidon osalta tulee osoittaa selkeä, paikallinen ja helposti saavutettavissa oleva vastuutaho. Henkilöjärjestöt katsovat, että em. näkökohta tulee parhaiten huomioiduksi vastuumaakunnan ollessa Kymenlaakso.

Liikennejärjestelmätyö

Nykytilanteessa maakuntien liitoilla on lakisääteinen vastuu liikennejärjestelmätyön

johtamisesta toiminta-alueellaan. Tämä vastuu säilyy jokaisella maakunnalla myös

maakuntauudistuksen yhteydessä ja tähän maakuntien pitää varata tarvittavat

resurssit. Liikennejärjestelmätyön käytännön toiminnassa maakunta voi kuitenkin

tukeutua yhteistyöalueen resursseihin.

Yksityistieavustukset

Oletus on, että kunnat jatkavat yksityisteiden hoidon avustamista samalla tavoin kuin

tähänkin asti.

Kymenlaaksossa ei ole valtionavustuksen piiriin kuuluvia yksityistielosseja.

24 Valtio on talousarviorahoituksen puitteissa osoittanut rahoitusta yksityisteiden

valtionavustuksiin yksityisteiden parantamishankkeisiin. Maakuntauudistuksen

jälkeen tämä rahoitus on yleiskatteellista ja maakunta päättää, minkä summan se

lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan

henkilöresurssivaraus 0,1 – 0,5 htv käytettävissä olevasta rahoituksesta ja

hankemassasta riippuen. Tienhoitokunnille myönnettyjen avustuksien

taloudenseuranta ja maksatus on järjestettävä mahdollisimman joustavaksi.

Yksityistiekunnilla ei ole mahdollisuutta lainanottoon ja tiekuntien osakkaat joutuvat

rahoittamaan parannustöitä niiden urakoinnin aikana. Nykykäytännössä avustus

maksetaan hankkeen valmistuttua tarkastuksien jälkeen.

Joukkoliikenteen järjestäminen

Joukkoliikenteen valtionavustusrahoitus maakunnille tulee sisältymään maakuntien

yleiskatteellisen rahoitukseen. Toimivaltaisina viranomaisina toimiville

kaupunkiseuduille joukkoliikenteen tukirahoitus tulee jatkossakin LVM:n osoittamana

erillisrahoituksena.

Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja maakuntauudistuksessa on selvitetty

valtakunnallistesti toimineessa Liikenneviraston kokoon kutsumassa työryhmässä.

Siinä on ollut myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustus. Työryhmä päätyi

esittämään neljää vaihtoehtoista järjestämismallia:

1. Yksi kaupunkiseudun toimivaltainen viranomainen (TVV) hoitaa koko

maakunnan joukkoliikenteen

2. Useammat kaupunkiseutujen toimivaltaiset viranomaiset (TVV) hoitavat koko

maakunnan joukkoliikenteen

3. Maakunta on kaupunkiseutujen ulkopuolisen julkisen henkilöliikenteen

toimivaltainen viranomainen (TVV)

4. Yksi maakunta toimii usean maakunnan julkisen henkilöliikenteen toimivaltaisena viranomaisena (TVV:nä)

Kymenlaakson LiPa-ryhmä päätyi suosittelemaan Kymenlaaksoon mallia 2, jossa

Kotkan-Haminan seutu ja Kouvola ovat toimivaltaisia viranomaisia. Maakunta

rahoittaa tarpeelliseksi katsomansa joukkoliikennepalvelun muiden toimivaltaisten

viranomaisten kautta, järjestää sote-kuljetukset sekä huolehtii joukkoliikenteen

integroinnista liikennejärjestelmätyöhön. Maakunnalle jäisi toimivaltaisen

viranomaisen rooli, mutta volyymiltään vähäinen. Lähinnä maakunnan toimivaltaisen

roolina olisi hoitaa maakunnan rajan ylittävää liikennettä ja osallistua koko

maakunnan alueen henkilöliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyyn

suunnitteluun ja rahoitukseen.

Mallia on yleisemmin kuvattu seuraavasti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 46/2017:

25

Maakunnassa tarvitaan tämän vaihtoehdon toteutuessa yksi päätoiminen joukkoliikennesiantuntija sekä resurssit sote-kuljetusten järjestämiseen.

Saariston yhteysalusliikenteen järjestäminen

Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelut ostetaan nyt kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat vastaavat myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Sopimusta hallinnoi tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Varsinais-Suomen maakuntauudistuksessa varaudutaan tuottamaan tämä palvelu palvelun piirissä oleville maakunnille jatkossakin ainakin nykyisten sopimusten voimassa olon ajan.

Kymenlaakson LiPa-ryhmä suosittelee palvelun hankkimista ainakin vuoden 2023 loppuun asti Varsinais-Suomen maakunnalta, jos palvelun hinnoittelu on kohtuullisella tasolla.

Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n

talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus

Tienpidon ja liikenteen palveluiden kustannustehokkuuden ei uskota paranevan maakuntauudistuksen yhteydessä, koska toimintaan joudutaan sitomaan hieman enemmän henkilöresursseja kuin ennen uudistusta. Lisäresurssien tarve selviää tarkemmin maakuntien yhteistyömallin ja -rakenteiden selvittyä.

Myös tienpidon hankinnoissa on riskinä kustannustason nousu, jos maakuntien kesken ei pystystä sopimaan maakuntarajat ylittävistä hankintakokonaisuuksista. Hankinnat eivät kuitenkaan saa olla alueellisesti liian laajoja jotta pienien toimenpiteiden kustannustaso ei nouse. Pienien hankintojen osalta tulisi mahdollistaa kuntien ja maakunnan pienten infrahankintojen yhdistäminen samoihin hankintakokonaisuuksiin.

Toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaa se, jos maakuntien yhteistyöalue on riittävän laaja ja maakuntien yhteistyö toimii hyvin. Tällöin voidaan saada liikkumavaraa tuotekohtaiseen rahoituksen allokointiin maakunnittain.

Toiminnan kansalaisvaikuttavuus voi parantua nykyisestä, kun tienpidon ja liikennepalveluiden strategiset ratkaisut tulevat kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.

26

7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle

Varsinaista estettä liikennetehtävien uudelle järjestämistavalle ei ole, mutta toiminnan kannalta huonona tilanteena voidaan pitää tilannetta, että maakunnat eivät pääsisi keskenään sopimukseen yhteistyöalueesta, johon Kymenlaakso kuuluu, vaan ratkaisu jäisi valtionhallinnon päätettäväksi.

8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin

Alueidenkäyttö

Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä MALPE- ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue MALPE -palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.

Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kaupunkiseudulla, maakunnan alueella tai ylimaakunnallisesti. Nykyisin ELY-keskukset alueellisena maantieverkon liikenneviranomaisena osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien, Liikenneviraston kanssa. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on kanava totuttaa liikennestrategioita ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy erittäin tiiviisti maankäytön suunnitteluun ja toteuttaa osaltaan maakuntastrategiaa ja ohjelmaa.

Lainsäädännöllisesti maakuntiin osoitetun liikennejärjestelmätyön yhteys alueiden käyttöön on hyvin selkeä. Liikenne ja henkilöiden ja tavaroiden liikkumistarpeet on rakennettu kiinteäksi osaksi maankäytön suunnittelua. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ovat aina sidoksissa toisiinsa.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa VAT (MRL 22 §) valtiohallinto velvoittaa alueidenkäytön suunnittelussa ottamaan liikenneasiat huomioon maankäytön suunnittelussa.

Uuden maakunnan keskeinen tehtävä on maakuntakaavan laatiminen. Maakuntakaavan päättää maakuntavaltuusto. Siinä VAT-tavoitteet velvoittavat huomioimaan kaavakartalla tärkein liikenteellinen verkko ja sen luokitukset ja samalla kartoille merkitään myös tarvittavat varaukset (tiet, radat, vesiväylät) Lisäksi maakuntakaavassa voidaan esittää tärkeimmät reitit (kelkat, hevoset, patikointi, melonta, ..). Liikkumisväylät, eri liikkumistavat ja kuljetusmuodot muodostavat muun maankäytön kanssa saumattoman kokonaisuuden. Aina tavoitellaan kokonaisuus huomioiden tehoa, laatua, edullisuutta ja hyvää ympäristöä.

Yleiskaavoista päättää kunnanvaltuusto. Liikenneratkaisut ovat keskeinen teema yleiskaavojen sisältövaatimuksissa. Maakuntakaava on oikeusvaikutteisena ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavoitusta ei voida laatia ilman liikenneasioita.

27 Asemakaava on tarkinta kaavasuunnittelua ja yleiskaavojen toteutusta. Asemakaavoissa katuverkostojen ratkaisut ja liittyminen maantieverkkoon ovat keskiössä.

Henkilökuljetusten järjestämisen keskeisiä rajapintoja, sote

Tässä raportissa aiemmin esitetyssä Kymenlaakson henkilöliikenteen järjestämismallissa

Kymenlaakson maakunnalle jää Sote-kuljetusten järjestämisvastuu.

Järjestämisvastuu luo yhteistyötarvetta maakunnan ja kaupunkien välille, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen volyymi keskittyykin Kymenlaaksossa kaupungeille. Sote-kuljetustenorganisointia ja hankintatapaa tulee tarkastella yhteistyössä maakunnan soten, kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten ja heidän nykyisten hankintaorganisaatioiden tai matkojen yhdistelyn palveluiden kanssa kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.

Sote-kuljetuksissa on vahvat synergiapinnat mm. koulukuljetuksiin sekä pienen kysynnän joukkoliikenteeseen (mm. pienkalusto- ja palvelulinjat), mikä vahvistaa kuljetusten yhteissuunnittelutarvetta kuljetusten tehostamisen ja sitä kautta saavutettavien säästöjen mahdollistamiseksi.

Yhteinen organisoituminen parantaa kustannustehokkuutta

Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisen hallinnollisia rajoja pohdittaessa on

arvioitava sitä, miten suuressa määrin henkilökuljetuksia on mahdollista avata kaikille

liikkujille. Jos kyse on merkittävästä määrästä, on pohdittava joukko- ja henkilöliikenne

organisointia samaan yksikköön tai järjestää luonnollinen vuoropuhelutapa eri

organisaatioiden ja niiden osien välillä.

Henkilökuljetuskokonaisuuden kustannustehokkuuden lisääminen vaatii enenevässä

määrin yhteissuunnittelua erityisesti pienen kysynnän matkustajavirtojen kohdalla.

Tehokkuutta lisääviä keinoja ovat matkojen yhdistely ja jaettu kuljetuskapasiteetti

esimerkiksi koulukuljetusten, palvelulinjojen sekä sote-kuljetusten kesken.

Koulumatkatarpeet ja matkaketjut joukkoliikenteen kysynnän lisääjinä

Koululaiset ovat joukkoliikenteen merkittävä asiakasryhmä. Nykyisin koululaisliikenteessä

käytetään jo paljon avoimen joukkoliikenteen palvelua erillisten koulukyytien sijaan ja

tämä parantaa koko kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuutta ja palvelutasoa.

Joukkoliikenteen ja koulukuljetusten yhteissuunnittelu on avain kustannustehokkuuteen.

Yhteissuunnittelu voidaan toteuttaa yhteisen organisoitumisen tai tiiviin

suunnitteluyhteistyön avulla.

Kymenlaaksossa raideliikenne on hyvä saada kytkettyä nykyistä vahvemmin

matkaketjujen osaksi kehittämällä liityntäyhteyksiä ja hyödyntämällä asemanseutuja

henkilöliikenteen solmupisteinä. Tulevaisuudessa lähiliikenteen kilpailun vapautuessa on

pohdittava millaista roolia maakunta haluaa ottaa raideliikenteen järjestäjänä.

Raideliikenteen viranomaisyhteistyössä on tavoiteltava tilannetta jossa maakunta voi olla

aidosti suunnittelemassa raideliikenteen kehittämistä Kotka-Kouvola välillä. Valtatien 15

ja Kotka-Kouvola radan muodostaman liikennekäytävän rooli korostuu maakunnan

sisäisenä henkilöliikenneyhteytenä vahvistaen maakunnan pohjois-eteläsuunnan sisäistä

liikkumista.

28 Yhteinen organisoituminen on vapaaehtoista

Esitetyn toimintamallin kantavana ajatuksena on, että nykyiset ELYn toimivallan

Virolahden ja Miehikkälän kunnat liittyvät Kotkan toimivaltaiseen viranomaiseen tai

saavat joukkoliikennepalvelun Kotkan toimivaltaiselta maakunnan läpiostamana, jolloin

maakunnan sisäisiä joukkoliikennepalveluja järjestäisivät vain toimivaltaiset

kaupunkiviranomaiset. Lopullinen vaihtoehto varmistuu toimintamallin jatkosuunnittelun

ja Miehikkälän ja Virolahden kuntien kannan mukaan.

Jos Miehikkälä ja Virolahti liittyvät Kotkan toimivaltaisen viranomaisen alueeseen on

neuvoteltava Liikenneviraston ja LVM:n kanssa Kotkan toimivaltaiselle viranomaiselle

liikenteen järjestämiseksi tarvittavasta vuosittaisesta määrärahasta. Lähtölukuna on Elyn

vuosittainen Virolahden ja Miehikkälän joukkoliikenteen järjestämiseen käyttämä

rahoitus.

Kun joukkoliikenteen järjestäminen maakunnassa on Kymenlaakson mallissa useamman

organisaation käsissä, on yhteistyön organisointia rakennettava alusta pitäen

sopimuspohjaisesti. Suunnittelu, hankinnat ja työnjakokysymykset vaativat vuoropuhelua.

Yhteinen etu on myös maakunnanlaajuisen kokonaisuuden optimointi

kustannustehokkuuden kannalta.

Yhteisen organisoitumisen päätöksentekojärjestelmää suunniteltaessa on tasapainoiltava

ketteryyden ja osapuolta vaikutusmahdollisuuksien välillä. Suositeltavaa on, että

poliittiset päätökset tehdään strategiasta, palvelutasosta ja rahoituksesta. Operatiiviset

tilanteet vaativat ketteryyttä, jolloin niiden tekeminen on paikallaan delegoida

virkamiehille.

Kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon pitäisi myös olla riittävästi

synkronoitu toistensa kanssa toimivaltarajan ylittävän liikenteen osalta.

Kaupunkien ja kuntien liikenneverkot, kadunpito ja tienpito

Maantieverkon hoidon alueurakoiden hankinnan ja toteutuksen yhteydessä on neuvoteltu

kuntien katujen ja maantieverkon rajapinnoista. Luontevista osista verkkoa on sovittu

hoitourakoiden työrajojen siiroista toisen verkonomistajan verkon osille. Pääasiassa

vaihtoja on tehty kevyen liikenteen verkon hoidossa.

Kaupunkien maankäytön laajentuessa on kaupunkien kaavoittamien alueiden tiestössä

lakisääteisesti tehtävä tarkistuksia teiden hallinnollisista luokista maanteistä kaduiksi.

Maakunnan alueella olisi mahdollista tehdä laajempiakin tarkasteluja hallinnollisten

luokitusten muutoksiin.

Maakunnan alueella olevan maantieverkon ja katujen hoidon ja ylläpidon rajapintaa tulisi

tarkastella. Muodostamalla riittävän suuria hankintakokonaisuuksia voidaan saavuttaa

kustannus- ja resurssisäästöjä.

9. Toimitilatarpeet Maakuntalakiluonnokseen kirjattuja liikennetehtäviä hoidetaan nyt pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloista Kouvolan Pohjola-talossa, missä työskentelee noin 35 henkilöä. Pasilassa työskentelee eteläisen hankinta-alueen tehtävissä noin 20 henkilöä. Lisäksi Imatralta käsin työskentelee yksi aluevastaava.

29 Maakunnan liitossa työskentelee liikennepalvelujen piiriin kuuluvissa tehtävissä 2-3 henkilöä, mutta ei ainuttakaan päätoimisesti. Lähtien siitä oletuksesta, että työskentelypaikkakuntien pakkosiirtoja ei maakuntauudistuksen yhteydessä tapahdu, Kouvolassa tarvitaan jatkossakin työskentelytilat noin 35 henkilölle. Joukkoliikennetehtävissä työskentelee Kotkan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä ja Kouvolan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä. Nämä henkilöt jatkavat todennäköisesti Kymenlaaksossa toteutettavan toimintamallin mukaisesti kaupunkien palveluksessa nykyisissä toimitiloissaan. Liikennepalveluihin liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu

sidosryhmäyhteistyö edellyttävät runsasta liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden

asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta.

Kustannustehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset

etätyö- ja matkatyömahdollisuudet sekä kommunikaatiotyökalut sekä vaihtoehtoiset

työpisteet.

10. Palvelukokonaisuuden rahoitus

Tienpito KAS ELY L perustienpidon määrärahakehys vuodelle 2018 ilman Iitin kunnan ja liikennetelematiikan määrärahoja on 22,5 M€. Tämä jakautui seuraavasti:

• Päivittäinen kunnossapito 12,1 M€

• Ylläpito 10,0 M€

• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,4 M€

Kymenlaakson osuus edellä kuvatusta on 10,7 M€

• Päivittäinen kunnossapito 5,5 M€

• Ylläpito 5,0 M€

• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,2 M€

Tämän lisäksi tulevat erillisen kehittämisrahoituksen saaneet hankkeet. Lisäksi KAS ELY neuvottelee vuosittain erillisten parantamisen ja ylläpidon teemaohjelmien sekä keskitettyjen suunnitteluohjelmien rahoituksesta. Määrärahat vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon. Teemaohjelmia ovat olleet esimerkiksi

• Korjausvelkaohjelma 2016 - 2018

• Perusväylänpidon lisärahoitus 2017 - 2019

• Isojen siltojen korjausohjelma

• "Mitat ja massat" sillankorjausohjelma

• ENPI ja CBC- ohjelmat

• jne

Tienpidon rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n talousarviomomentilta

Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

30

Saariston yhteysalusliikenne

Kotka-Pyhtään reittiin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 2,048 M€. Alueen saaristoliikenteen määrärahat ovat tällä hetkellä erillismomentilla 31.30.66, jossa on Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat ovat vastanneet ko. reiteillä myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Määrärahan käyttö on indeksisidonnainen ja on ollut sen takia viime vuosina hieman aleneva.

Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n

talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.

Yksityisteiden avustukset Valtion avustusta yksityisteille on määrärahan sallimissa rajoissa myönnetty yksityistielossien liikennöintiin ja ylläpitoon sekä yksityisteiden parantamiseen. Periaate on ollut, että ensin rahoitetaan lossit ja sen jälkeen tienparannuskohteita, jos on jäänyt jaettavaa. Yksityisteiden hoitoa ei ole valtion avustuksilla tuettu, vaan se on jäänyt kuntien vastuulle.

Valtion yksityistieavustuksen määräraha on myös vaihdellut vuosittain. Avustukset koko maassa ovat olleet vv. 2014 - 2016 koko maassa 6 - 12 M€ ja Kaakkois-Suomen ELYn alueella 0,5- 1,3 M€ jakautuen vuonna 2015 seuraavasti:

• Lossit (Etelä-Karjalassa) 0,35 M€

• Muut avustukset Kymenlaaksossa noin 0,27 M€

• Muut avustukset Etelä-Karjalassa noin 0,27 M€

Perusmääräraha on valtion talousarviossa 3 miljoonaa euroa. Eduskunta korotti vuonna 2016 määrärahaa erillisellä päätöksellä 5 M€:lla eli määräraha yhteensä oli 8 M€ koko maassa. Vastaavasti vuosina 2017 - 2019 saadaan tienpidon lisärahoitusohjelman kautta lisärahoitusta 10 M€/vuosi eli noina vuosina kokonaissumma nousee 13 M€:on/vuosi.

Rahoitus maakunnille ohjautuu vuodesta 2020 alkaen yleiskatteellisesti ja maakunta päättää, minkä summan se lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Kunnat voivat jatkossakin avustaa yksityisteiden hoitoa kuten tähänkin asti.

Uusi yksityistielaki on LVM:ssä valmisteilla ja se tulee eduskunnan käsittelyyn ehkä vielä vuoden 2017 aikana. Lain tarkkaa hyväksymisen aikataulua ei ole meillä tiedossa. Laki muuttaa avustustoiminnan henkeä nykyistä avoimemmaksi. Nykyisin talousarvioteksteissä on aika tarkasti määritelty, millainen yksityistiekunnan pitää olla, jotta apua voi hakea. Lisäksi on priorisoitu, minkälaisia hankkeita/tekemistä rahoituksella ensisijaisesti edistämme. Avustuksen yhdenmukainen ja tarkka ohjaus on tähän asti ollut tärkeää. Tuleva laki lähtee aivan toisenlaisesta ajattelusta. Se mitä talousarvioteksteissä tulee uuden lain voimaan tulon myötä tarkkaan ottaen lukemaan, emme vielä tiedä. Todennäköisesti laki tulee voimaan vuoden 2018 aikana.

Joukkoliikenne, linja-autot

ELY-keskusten nykyisin käyttämä joukkoliikenteen valtion rahoitus (34 M€/v) siirtyy maakunnille yleiskatteisena valtion rahoituksena. Sen sijaan Liikenneviraston myöntävät joukkoliikenteen valtionavut suurille ja keskisuurille kaupungeille (18,2 M€/v) sekä joukkoliikenteen kehittämisrahat eivät siirry maakuntiin.

31 KAS ELY Ln joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2017 on 1,33 M€ jonka lisäksi

bruttoliikenteestä saatavia lipputuloja 0,75 M€ (vuosi 2016 vastaavat luvut 2,781 M€ joista

lipputuloja 1,48 M€)

ELYn rahoituksesta on kohdentunut vuonna 2016 Kymenlaakson alueelle 0,33 M€ kun

huomioidaan liikenteestä kertyneet lipputulot.

Kouvolan ja Kotkan toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten saama Liikenneviraston

valtionapu vuodelle 2017 on 1,35 M€ joista Kouvolan osuus 0,55 M€ ja Kotkan osuus 0,8

M€

Kun huomioidaan kuntien koululaisliikenne, sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan

vammaispalvelulain ja Kelan 2. asteen opiskelijoiden kuljetukset ovat henkilöliikenteen

kokonaisuuden kustannukset Kymenlaaksossa 23.29 M€ joka jakautuu seuraavasti:

• Avoin joukkoliikenne, kunnat 4,66 M€

• Avoin joukkoliikenne, ELY 0,23 M€

• Kuntien opetustoimi 8,62 M€

• Sosiaali- ja terveystoimi 4,43 M€

• KELA 2. asteen koulumatkat 0,93 M€

• KELA SVL-korvaukset 4,43 M€

On huomioitavaa, että suorilla valtionavuilla ja ELYn ostamalla liikenteellä rahoitetaan vain

pieni osa Kymenlaakson alueen henkilöliikenteestä. Henkilöliikenteen rahoitusta lisää

lisäksi lipputuotteista saatavat tuotot.

Turvallisuus, varautuminen ja pelastustoiminta

Kymenlaakson maakunnassa

PETURVA-ryhmä 28.9.2017

Sisällys 1. MAAKUNNAN TURVALLISUUS ....................................................................................................... 3

1.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut ......................................................................................... 3

1.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ............................................................................................ 3

2. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN ...................................................................................................... 4

2.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin .......................... 4

2.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta ............. 4

2.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio ......................................... 5

2.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ........................................................................................... 6

2.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö .............. 7

3. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA ................................................................... 8

3.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet .............................................................................................. 8

3.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta ................................. 8

3.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin ............................................................................ 8

3.4 Pelastustoimen toimitilat ................................................................................................................. 9

3.5 Pelastustoiminnan kustannukset .................................................................................................... 9

3.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö ................................................................................. 9

3.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu ......................................... 9

3.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön kehittäminen ................................................................. 10

3.9 Vaihtoehdot pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön kehittämiseksi ............................................ 10

LIITTEET ............................................................................................................................................... 13

Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko ................................................................................ 13

Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko .............................................. 13

Liite 3. Kuvaus pelastustoimen ohjaavasta roolista varautumisessa pelastustoiminnan tehtäviin ....... 13

Liite 4. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit ............................................................................ 13

1. MAAKUNNAN TURVALLISUUS 1.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on organisaation ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Turvallisuustoiminnan keinoilla suojataan ihmisiä, tietoja, kiinteistöjä, erilaista materiaalia, omaisuutta ja ympäristöä sekä mahdollistetaan niiden käytettävyys. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maine ja sen suojaaminen Turvallisuuspalvelut on hyvin laaja-alainen kysymys tulevan maakunnan kannalta. Turvallisuuden eri osa-alueet on huomioitava maakunnan organisaation valmistelussa ja kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuus tulee rakentaa sisälle kaikkeen maakunnan toimintaan, josta koko henkilöstön ja kaikkien palveluntuottajien tulee kantaa vastuuta. Turvalliseksi koettu maakunnan toiminta lisää myös uskottavuutta ja myönteistä julkisuuskuvaa maakuntaa kohtaan. Maakunnan turvallisuustoiminnan toteuttamiseksi on ensin koottava käsitys asioista, jotka organisaatiossa tulee ottaa huomioon turvallisuuden osalta. Tämän jälkeen voidaan luoda maakunnan toimintaan sopiva turvallisuuden tuottamisen malli. Tärkeintä on, että turvallisuustoimintaa toteutetaan riskiarvioperusteisesti maakunnan tarpeiden mukaan. 1.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Jotta turvallisuustoiminta pystytään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti ja riskeihin pystytään varautumaan mahdollisimman hyvin, tulee maakunnalle laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään hahmottamaan mahdollisimman kattavasti. Huomioitavaa on myös, että osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä. Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan erikseen konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä. Osa-alueita, jotka maakunnan turvallisuusmallin suunnittelussa tulee huomioida ovat mm.

• Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.)

• Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia johtamista)

• Tietoturvallisuus (kaikki toimialat)

• Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu)

• Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat)

• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa yhteistyössä)

• Rikosturvallisuus (poliisin kanstsa yhteistyössä)

• Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat)

• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)

• Varautuminen (käsitelty kappaleessa 2. tarkemmin) Maakuntakonserniin tulee perustaa esim. riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä:

• Maakunnan toimintaan liittyvien turvallisuusriskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta

• Maakunnan yleisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden yhteensovittaminen

• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat, sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat

• Turvallisuusselvitysten koordinointi

• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta

• Sisäinen valvonta ja tarkastus

2. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN

2.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien tehtävien ja toimintojen varautumisesta huolehtiminen. Tähän sisältyvät muun muassa valmiussuunnittelu, materiaalinen varautuminen, henkilöstön koulutus sekä muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarvittavat etukäteisvalmistelut, sekä niiden sisäinen yhteensovittaminen monialaisessa maakuntakonsernissa siten, että myös varautuminen tulisi ohjatuksi yhtenä kokonaisuutena. Kymenlaakson valmiussuunnitelma tulee laatia pohjautuen Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin. Liitteessä 2 on valtakunnallinen Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko, jonka pohjalta yhteinen osa tulee laatia ja joka ohjaa toimialakohtaista suunnittelua. Suunnitelmassa on huomioitava mm. henkilöstön tarvittavat turvallisuusselvitykset, tilojen suojaus (varavoima jne.) sekä suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen

Kuva 1. Konsernin sisäinen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017). 2.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta

Maakunnan tulee seurata erilaisia muuttujia, joilla voidaan ennakoida häiriötilanteiden syntymistä ja nostaa tehokkaasti valmiutta. Valmiuden säätämistä varten tulee ennakolta suunnitella parametrit, joilla on syytä valmiustasoja muuttaa sekä sopia ennalta toimenpiteet joihin kussakin häiriötilanteessa ryhdytään. Valmiuteen vaikuttavien muuttujien seuraaminen, ennakoivan tilannekuvan ylläpitäminen ja valmiuden kohottamisen järjestelyt on tehokkainta toteuttaa maakunnassa ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä eri toimialojen yhteistyönä. Oman toiminnan turvaamiseksi on toimialoittain tunnistettava ylläpidettävät toiminnot ja suunniteltava toimenpiteet, joilla ne turvataan. Häiriötilanteissa tarvittava avainhenkilöiden ja sidosryhmien viestintä sekä hälytysjärjestelyt on myös suunniteltava ennakolta. Johtamistoiminnan varmistamiseksi on myös oltava suojatut johtokeskustilat riittävine ICT ratkaisuineen (Virve, VHF, TUVE, ERICA, KEJO), varavoima ym. järjestelyineen.

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakuntien+varautumisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+organisoituminen%2C+esimerkit/056acfde-c110-4161-b6c1-4ff0f927acc1

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4064731/Maakuntien+varautumisteht%C3%A4v%C3%A4t+ja+organisoituminen%2C+esimerkit/056acfde-c110-4161-b6c1-4ff0f927acc1

Häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten on myös oltava riittävä materiaalinen varautuminen sekä kriittisten palveluiden osalta sopimukset huoltovarmuuskriteereistä.

2.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio

Maakunnan uudeksi tehtäväksi säädetään varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. Yhteensovittamisella tarkoitettaisiin yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaa maakunta. Toimialakohtaiseen varautumisen alueelliseen yhteensovittamiseen sisältyisi asianomaisen toimialan eri toimijoiden varautumisen yhteensovittaminen sekä erityislainsäädännössä eri viranomaisille säädetyt tehtävät toimialakohtaisessa varautumisessa, esimerkiksi pelastustoimen viranomaiset johtavat eri toimijoiden pelastustoimintaan osallistumista koskevaa suunnittelua ja huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tarvittavasta toimialakohtaisen varautumisen edellyttämän yhteistoiminnan järjestämisestä vastaisivat toimialan toimivaltaiset viranomaiset. Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä. Konserniohjeessa tulisi olla määräykset maakuntakonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja konsernin sisäisen varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen yhteensovittaminen on Kymenlaaksossa ollut jo useamman vuoden Valmius- ja turvallisuusfoorumin koordinoimaa toimintaa. Foorumissa on jokaisella kunnalla edustaja ja Kymenlaaksossa toimivat viranomaistahot ovat myös kaikki edustettuja. Avilta ja Elyltä on myös edustajat foorumissa. Kuntajohtaja on toiminut foorumissa puheenjohtajana ja sihteerinä pelastuslaitoksen edustaja. Valmius- ja turvallisuusfoorumin toiminta on kehittynyt niin, että se on tehnyt varautumisen työnjaosta ja yhteystiedoista koostuvat Kymenlaakson valmiuskortit sekä Kymenlaakson alueen riskiarvion. Valmius- ja turvallisuusfoorumi on hyvä pohja jatkaa varautumisen maakuntalain edellyttämää yhteensovittamista Kymenlaaksossa. Foorumin kokoonpanoa tulee muuttaa maakuntalain mukaiseksi ja tällöin siitä tulee maakuntavetoinen. Foorumin toimintana on jo nykyisin tuotettu Kymenlaakson riskiarvio, joka on tulevaan maakuntalakiin esitetty velvoite järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityö.

Kuva 2. Maakunnan varautumistehtävien organisoinnin periaatteellinen kuva Maakuntaan liittyvien toimijoiden varautumiskulttuurin erilaisuus on huomioitava. Lisäksi kuntakonsernin varautuminen ja sen yhteensovittaminen maakuntauudistuksessa on erikseen huomioitava. 2.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittamisesta vastaavat maakuntajohtaja, konsernijohto sekä mahdollisesti johtoryhmä osana muuta toiminnan yhteensovittamista. Näiden tuki varautumisen yhteensovittamisessa voitaisiin organisoida esimerkiksi siten, että käytännön valmistelevana toimielimenä siitä huolehtisi toimialojen edustajista koostuva valmiussihteeristö, valmiustyöryhmä tai muu vastaava. Tärkeää on huolehtia myös palveluntuottajien varautumisvelvoitteista kattavasti sekä suunnitella palveluntuottajien varautumisen valvonta. Varautumisen palvelutuotannosta vastaa jokainen toimiala omalta osaltaan ja sen resursointi on n. 0,15 % kokonaishenkilömäärästä [htv]. Varautumistyö tehdään organisaatioiden eri tasoilla osana normaalia toimintaa, mutta vaatii myös päätoimista henkilöstöä. Kustannus ja toiminnallinen tehokkuus tulee siitä, että jokainen toimiala vastaa lain mukaisesti itse omasta varautumisesta. Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi vaatii resursointia. Nyt tämän yhteensovittamisen kuntien kanssa on tehnyt Kymenlaakson pelastuslaitos. Ei liene tarkoituksenmukaista kasvattaa maakuntaan siirtyvien toimijoiden kustannuksia varautumisenkaan osalta. Kun varautuminen hoidetaan maakunnassa nykyisellä järjestelmällä, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen on n. 2 htv. Varautumisella merkittävin rajapinta toimialoilla on pelastuspalveluihin. Pelastuslaitoksella on koulutettu henkilöstö häiriötilanteisiin ja valmius ennakoivan tilannekuvan tuottamiseen 24/7. Myös maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestämiseen pelastuslaitoksella on olemassa valmius ja toimivat yhteistyökäytännöt.

2.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö (HE 2.3.2017) 141 § Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

142 § Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen.

3. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA 3.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet

Kymenlaakson pelastuslaitos on Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva kunnallinen liikelaitos, jonka omistavat Kymenlaakson kunnat. Kymenlaakson pelastuslaitos käynnistyi vuonna 2004 ja historiansa aikana pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimusta on tarkasteltu kerran ja hallinto- sekä toimintasääntöjä on tarkasteltu lähinnä lainsäädännöstä johtuvista syistä kahdesti. Tarkastelujen myötä pelastuslaitoksen organisaatiota on myös kehitetty paremmin palvelemaan maakunnan asukkaita.

Pelastuslaitos on toiminnallisesti selkeä kokonaisuus eikä sen toiminnalle ole nähtävillä muita merkittäviä muutoksia kuin osin maakuntauudistuksesta seuraava Iitin kunnan irrottautuminen niin Kymenlaakson maakunnasta kuin myös Kymenlaakson pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen ja tarkoituksenmukaisin organisoimisen malli on pelastustoimen järjestäminen itsenäisenä liikelaitoksena. Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen on tarkoituksenmukaista tehdä kevyesti, jolloin se kykenee vastaamaan nopeasti tulevaisuuden haasteisiin. Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja ja liikelaitoksen johtokunta, joiden alaisena toimisi pelastuslaitos-liikelaitos. Omana liikelaitoksena pelastuslaitos saavuttaa viranomaistoimivallan näkökulmasta riittävän riippumattomuuden. Valvonnan riippumattomuus voi vaarantua osana muuta liikelaitosta jota pelastustoimi osaltaan valvoo. Myös yksityiset toiminnanharjoittajat voisivat kokea valvonnan eriarvoisena, mikäli pelastustoimi on osa Sote-liikelaitosta (esim. uhkasakot). Pelastuslaitos on toiminut 13 vuotta Kymenlaakson maakunnan alueella liikelaitoksena, liikelaitoksen organisaatio on ”kevyt” ja laitoksen kustannukset pysyneet ”kurissa”. Oma liikelaitos selkeyttää ohjausta niin maakunnan kuin valtion suunnasta:

• Maakunnalle liikelaitos on selkeä yksikkö ohjata pelastuslaitoksen toimintaa

• Pelastustoimen ohjaus tulee hallitusohjelman ja lainsäädäntömuutosten mukaisesti olemaan Sisäministeriöstä voimakkaampaa kuin nykyisin

• Pelastuslaitos on toiseksi suurin toimija maakunnassa, ja sillä on valmis liikelaitos, joten ehjää ei kannata hajottaa

Merkittävää pelastuslaitoksen liikelaitosmallissa on se, että se mahdollistaa selkeän demokraattisen ohjauksen ja hallinnon sekä kuntien osallistumisen liikelaitoksen toimintaan:

• Mahdollistaa myös paremmin varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemisen ja yhteensovittamisen tehtävän kunta- ja maakunta tasolla

• Pelastuslaitoksella on yli 30 sopimuspalokuntaa, joiden sopimusneuvottelut on selkeä tehdä omana liikelaitoksena

• Varmistaa, ettei pelastustoimi marginalisoidu suuressa liikelaitoksessa 3.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta Pelastuslaitoksen kustannukset ovat olleet hallinnassa jo vuosien ajan ja pelastuslaitoksen kustannusten kasvu on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin kuntakentässä tapahtunut kustannuskasvu. Pelastuslaitos on onnistunut osaltaan tehostamaan toimintojaan esim. omavalvontajärjestelmiä kehittämällä ja toisaalta tehokasta ja kustannuksiltaan hyvin hallittavaa sopimuspalokuntakenttää tukemalla. Sopimuspalokuntien resurssit ja palvelutuotanto tulee turvata jatkossakin. 3.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin Pelastuslaitos on monin osin spesiaali-ala, joka joutuu varautumaan yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin. Tämä varautuminen edellyttää pelastustoimea huomioimaan suunnittelussaan järjestelmät ja tukipalvelut, jotka toimivat myös silloin kun muut toimialat ”yskähtelevät” (esim. ict, viestijärjestelmät ja energiahuolto).

Tukipalveluissa pelastustoimi tukeutuu merkittävin osin jo nyt ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, mutta tukipalveluissa voi edelleen löytyä rajapintoja maakunnan muihin toimijoihin, kun maakunnan organisaatiot selkeytyvät. Tulevan maakunnan toimijoista pelastustoimi, ensihoito, terveystoimi ja sosiaalitoimi tarvinnevat tiettyjä päivystyspalveluja. Näiden toimijoiden tulee selvittää mahdollisuudet tuottaa päivystyspalveluja yhteistyössä tai ainakin samaa infraa hyödyntäen. Pelastustoimella on ollut kiinteä yhteys ensihoidon palveluihin jo yli sadan vuoden ajalta ja tätä yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen. Sekä pelastustoimi että ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kuntalaisia äkillisissä, ennalta arvaamattomissa tilanteissa palvelevia toimialoja, joiden yhteensovittamisessa löytyy molempia toimialoja palvelevia synergiaetuja.

3.4 Pelastustoimen toimitilat

Pelastuslaitoksen tehokas toiminta edellyttää laajaa, asiakasta lähellä olevaa nopeaa palveluverkkoa. Palveluverkon rungon muodostavat paloasemat, joita maakunnan alueella on 37 kpl. Paloasemakiinteistöt ovat joko kuntien tai yksittäisten vapaapalokuntayhdistysten omistamia. Pelastustoimi maksaa näistä kiinteistöistä vuokraa omistajilleen. Paloasemaverkon ylläpito on keskeisessä roolissa kansalaisille annettavan palvelun nopeudessa.

Pelastustoimella on akuutti tarve saada toimitilat E18-tien läheisyydestä Keltakallio-Rantahaka alueelta. Toimitiloihin sijoitettava erikoiskalusto ja henkilöstö palvelevat Kotkan ja Haminan riskikohteita samalla tukien operatiivisia palveluja Karhulan taajamassa ympäristöineen sekä pelastuksen että ensihoidon tehtävien hoitamisessa.

3.5 Pelastustoiminnan kustannukset Kymenlaakson pelastustoimen toimintakulut vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan olivat yhteensä 19 145 t€, josta varsinaisen pelastustoimen osuus oli 15 950 t€ ja ensihoidon osuus 3 195 t€. Pelastustoimen nettomenot olivat vuonna 2016 asukasta kohden 78,99€.

Valtio ei osoita pelastustoimelle valtionosuuksia.

3.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö Pelastuslaki (379/2011) määrittelee alueen pelastustoimen yhteistoiminnasta ja Kymenlaakson pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset Päijät-Hämeen, Itä-Uusimaan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastustoimien kanssa.

3.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelutuotanto jakautuu karkeasti jaotellen kolmeen osaan, kuten liitteenä olevasta taulukosta ilmenee (liite 2): Riskienhallinta ja pelastustoiminta ovat pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä ja ensihoitopalvelut ovat yhteistoimintasopimukseen perustuvaa toimintaa, jonka rahoitus tulee terveystoimelta (Carea). Pelastuslaitoksen organisaatiota tarkastellaan vuoden 2018 aikana, kun selviää ensihoidon osuus pelastuslaitoksen kokonaispalveluntuotannosta. Yhteistyö ensihoidon kanssa on kuitenkin keskeinen osa pelastuslaitoksen nykyisiä toimintoja ja yhteistyön muodostamat synergiaedut palvelevat maakunnan asukkaita kustannustehokkaasti ja laajaa valmiutta luoden suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia oloja varten.

Pelastustoimen koulutusjärjestelmä tuottaa perustason hoitovelvoitteen omaavia pelastajia ensihoitoyksiköihin ja pelastajan sekä ensihoitajan muodostama työpari muodostaa hoitotason ensihoidon yksikön (H+P =hoitotason ensihoitaja +perustason hoitovelvoitteet omaava pelastaja), joka on vallitsevan käytännön mukainen miehitys kuntalaisia palvelevien ns. kansalaistehtävien hoidossa 24/7. Kun pelastuslaitoksella on omaa ensihoidon tuotantoa, niin se tukee osaltaan myös ensivastetoimintaa, jolla on merkittävä rooli etenkin harva-asutusalueilla kiireellisen avun saamisessa henkeä pelastavissa ensihoidon tehtävissä. Pelastustoimen taaja paloasemaverkko ja niillä toimivat ensivasteyksiköt, varmistavat usein ratkaisevalla tavalla kiireellisen avun saamisen hätätilapotilaalle. 3.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön kehittäminen Nykyisin pelastuslaitos tuottaa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoidolle ns. kansalaistehtäviä (24/7) varten yhteensä kuuden (6) ensihoitoyksikön määrän ja lisäksi valmiudessa pidetään neljä (4) vara-autoa. Carean kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti mainitusta kuudesta ensihoitoyksiköstä pelastuslaitos miehittää sekä pohjoisella että eteläisellä päivystysalueella, molemmilla 2½-yksikköä ja Carean kenttäjohtajat miehittävät molemmilla alueilla ½ yksikköä. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos laskuttaa Carealta vuosittain 50 htv:tä,. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköihin varaamista henkilöistä noin 2/3 on hoitotason ensihoitajia (terveydenhuoltoalan tutkinto) ja 1/3 pelastajia (pelastajatutkinto, johon liittyy perustason ensihoidon koulutus). Järjestelmä kuitenkin takaa suuren reservin ensihoidolle, koska pelastuslaitoksen pelastajista noin 80 palomiehellä on voimassa oleva koulutus ensihoidon tehtäviin (perustason hoitovelvoite) ja heidän toiminta ensihoidon yksiköissä tukee suuronnettomuuksissa tarvittavia ensihoidon valmiuksia. Lausunnolla olevan asetuksen ensihoidosta mukaisesti pelastajat voivat miehittää ensihoitoyksikön kiire- ruuhkatilanteissa. Pelastuslaitoksella on siis huomattava reservi ammattitaitoisia perustason hoitovelvoitteet omaavia henkilöitä ja erittäin tehokkaat järjestelmät henkilöstön hälyttämiseksi ja johtamiseksi. Pelastuslaitos huolehtii sopimuksen mukaisesti kalustoinvestoinneista ja kaluston ylläpidosta. Pelastuslaitoksella on käytössä vesistössä ja maastossa tarvittava erikoiskalustoa. Pelastuslaitos tuottaa omilla neljällä vakinaisten paloasemien pelastusyksiköillä sekä 16:lla sopimuspalokuntien yksiköllä ensivastepalveluja. Ensivastetoiminnan tukeminen ja kehittäminen sopimuspalokunnissa on koko sopimuspalokuntatoiminnassa merkittävää.

3.9 Vaihtoehdot pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön kehittämiseksi EU-säädöksistä, olemassa olevasta ja valmisteilla olevasta lainsäädännöstä seuraa se, että maakunta (sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) järjestää kiireellisiä kansalaistehtäviä varten tarvittavan ensihoidon palvelun. Tällaista palvelua varten on arvioitu tarvittavan 13 ensihoitoyksikköä Kymenlaakson maakunnan alueella. Sairaaloiden väliset kiireettömät siirtokuljetukset tulee kilpailuttaa markkinoilla toimivien palvelutuottajien kesken.

a) ”nolla”-vaihtoehto

Nykyistä pelastustoimen ja ensihoidon yhteistoimintasopimusta voitaneen pitää ns. 0-vaihtoehtona. Sen mukaisesti pelastuslaitoksen kanssa tehty sopimus siirretään muuttumattomana maakunnalle ja pelastuslaitos tuottaa yhteensä 50 htv:n voimin vastaavat ensihoidon palvelut, kuin tähänkin asti: Kuusi varsinaista H+P tason 24/7 ensihoitoyksikköä ja 4 vara-autoa. Mainituista kuudesta ensihoitoyksiköstä kahteen terveystoimi sijoittaa oman kenttäjohtajan. Tämä vaihtoehto kattaa vajaat 50% maakunnan alueella kansalaistehtäviä varten tarvittavista ensihoidon palveluista. Pelastuslaitos tuottaa palvelut ensihoidon hoitotasolla (H+P) ja huolehtii kalustohankinnoista ja huolloista, ensivasteesta sekä henkilöstön koulutuksesta. 0-vaihtoehdossa ensihoitotaitoisten perustason ensihoitovelvoitteen omaavien pelastajien määrä suuronnettomuustilanteita silmälläpitäen on noin 80 henkilöä.

b) 1-vaihtoehto

Pelastustoimi huolehtii kaikista ensihoidon kansalaistehtävistä maakunnan alueella. Henkilöstömitoituksen pohjana pidetään 10 htv:tä / ensihoitoyksikkö ja pelastuslaitos vastaa henkilöstön rekrytoinneista siten, että pelastuslaitos tuottaa jokaiseen ensihoitoyksikköön minimissään H+P-miehityksen (=hoitotaso). Terveystoimi sijoittaa kahteen yksikköön kenttäjohtajat. Mikäli maakunnan alueella tarvittava ensihoitoyksiköiden määrä on 13 kpl (~nykyinen taso), niin pelastuslaitokselle suunnattava htv-tarve varsinaiseen tuotantoon on seuraava: 13 yksikköä x 10htv - 10htv (Carean kenttäjohtajat kahteen yksikköön) = 120 htv:tä

lisäksi pelastuslaitoksen hallintoon ja työnjohtoon 3 htv:tä

terveystoimen hallintohenkilöiden määrän ratkaisee järjestäjä.

Tässä mallissa pelastuslaitos järjestää ajoneuvokaluston hankinnan ja huollon, vara-autot sekä huolehtii henkilöstön koulutuksesta ja ensivastetoiminnasta samassa laajuudessa kuin nykyisin. 1-vaihtoehdossa ensihoitotaitoisten perustason ensihoitovelvoitteen omaavien pelastajien määrä suuronnettomuustilanteita silmälläpitäen on noin 100 henkilöä

c) 2-vaihtoehto

Pelastuslaitos huolehtii 13 ensihoitoyksikön hankinnasta, vara-autoista ja huollosta, sekä ensihoitoyksiköiden miehittämisestä yhdellä pelastajalla (P=perustaso). Tässä mallissa hoitotason ensihoitajat (+kenttäjohtajat) yksiköihin tuottaa terveystoimi, jonka myötä kaikki yksiköt tässä mallissa täydentyvät hoitotasolle (H+P). Tarvittavan yksikkömäärän pysyessä 13:ssa, jakaantuvat henkilötyövuodet seuraavasti: pelastuslaitos: 13 yksikköä x 5 htv = 65 htv

hallinto ja työnjohto 1 htv

terveystoimi: 13 yksikköä x 5 htv = 65 htv

hallinto- ja työnjohtohenkilöiden määrän ratkaisee terveystoimi

2-vaihtoehdossa pelastustoimi tuottaa ensivastetoiminnan nykyisen käytännön mukaisesti, mutta pelastustoimi tarvitsee terveystoimelta koulutustukea henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi niin palomiesten kuin ensivastehenkilöstön osalta. 2-vaihtoehdossa ensihoitotaitoisten perustason ensihoitovelvoitteen omaavien pelastajien määrä suuronnettomuustilanteita silmälläpitäen on noin 120 henkilöä

d) 3-vaihtoehto

Maakunnan SOTE-valmistelussa toimii työryhmä Ensihoito. Tämä työryhmä kartoittaa omien prosessikuvauksien mukaisesti tulevaisuuden ensihoidon palveluja. Carean päivystysosaston yhteydessä toimiva ensihoitopalvelut ohjaa olemassa olevaa ensihoidon palvelutuotantoa. Maakunnassa käyttöön otettavaan ensihoidon tuotantomalliin vaikuttaa vielä moni muuttuja. Muuttujista keskeisimpiä ovat: - tarvittavien ensihoitoyksiköiden lopullinen määrä.

- tarvittavien ensihoitoyksiköiden laatu: H+P / H+H / yhden henkilön H-yksiköt

- ensihoitoyksiköiden asemapaikat

- ns. hybridiyksiköt

Pelastuslaitoksen tuotantoon soveltuvat parhaiten H+P yksiköt ja hybridiyksiköt. Nämä H+P yksiköt kykenevät laaja-alaisesti palvelemaan ns. ensihoidon kansalaistehtävissä valtaosaa maakunnan asiakkaista ja hybridiyksiköt tuovat palveluun uuden synergian harva-asutusalueilla. Pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu on kuitenkin tietyiltä osin sidoksissa nykyiseen paloasemaverkostoon, etenkin vakinaisesti miehitettyihin paloasemiin. Yksi luonteva vaihtoehto tulevaisuuden ensihoidon tuotantomalliksi voisi olla se, että pelastuslaitos tuottaa maakunnan alueelle osan H+P yksiköitä, joista osa voi olla hybridiyksiköitä, ja pelastuslaitos tuottaa näiden yksiköiden palvelut paloasemilta. Maakunnan terveystoimen ensihoitopalvelun tuottamat ensihoitoyksiköt olisivat joko H+H -yksiköitä, H+P yksiköitä tai yhden henkilön H-yksiköitä. H+H yksiköt keskittyvät osaltaan korkeariskisiin tehtäviin, H+P yksiköiden osallistuvat tehtäviin alueilla, joissa paloasemaverkko ei tue riittävästi ensihoitoa ja yhden henkilön H-yksiköt tukevat päivittäistä ensihoidon arvioita ns. kiireettömien tehtävien hoitamisessa samalla tehden yhteistyötä esim. sosiaalipuolen kanssa. Tällaisella mallilla henkilötyövuodet voisivat jakaantua esim. seuraavasti: pelastuslaitos:

X kpl (H+P) yksikköä x 10 htv = X0 htv

hallinto ja työnjohto = 2 htv

terveystoimi: X kpl (H+H) yksikköä x 10 htv = X0 htv

X kpl (H+P) yksikköä x 10 htv = X0 htv

X kpl yhden henkilön H-yksiköt x 5htv = ?? htv

terveystoimen hallintohenkilöiden määrän ratkaisee järjestäjä

3-vaihtoehdossa pelastustoimi tuottaa ensivastetoiminnan nykyisen käytännön mukaisesti ja pelastustoimi kykenee vastaamaan pääosin henkilöstön koulutuksesta ja huolehtimaan ensivastetoiminnasta itsenäisesti. Pelastustoimi huolehtii ensihoitoon liittyvän ajoneuvokaluston hankinnasta, huollosta ja ylläpidosta, terveystoimi huolehtii hoitovälineistä. 3-vaihtoehdossa ensihoitotaitoisten perustason ensihoitovelvoitteen omaavien pelastajien määrä suuronnettomuustilanteita silmälläpitäen säilynee nykyisellä tasolla.

Yhteenveto ensihoidon järjestämismalleista pelastus- ja terveystoimen yhteistyönä

Pelastustoimi on ollut tuottamassa ensihoitopalveluja Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Pelastustoimi ja ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden pelastamiseksi ja suojaamiseksi edellyttäviä tehtäviä. Koska tällaisen valmiuden ylläpitäminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävää, se on annettu viranomaisten vastuulle. Tällaisille palveluille on kuitenkin vaikea laatia yksiselitteisiä tehokkuusmittareita. Pelastustoimen ja ensihoidon resurssien yhdistäminen on yhteiskunnalle edullista valmiuden ylläpitämistä nimenomaan suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia tapahtumia silmälläpitäen. Näitä viranomaisvelvoitteen alaisia tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista ulkoistaa usealle toimijalle, koska se tekee mm. työvuorosuunnittelusta haastavaa ja samalla käytettävissä oleva reservi leviää usealle toimijalle. Pelastustoimen olemassa olevat johtamis- ja hälytysjärjestelyt sekä kaluston hankinta- ja huoltologistiikka tukevat yhteistyössä ensihoitoa. Pelastustoimi on lainsäädännön perusteella yleisjohtajana suurimmassa osassa onnettomuustilanteita ja tämä status tukee osaltaan myös yhteistyötä ensihoidon kanssa. Samoin pelastustoimen ylläpitämä paloasemaverkosto, joka on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesta tarpeesta erikokoisiin asutustaajamiin ympäri maakunnan. Pelastustoimen ja ensihoidon synergian myötä pelastustoimi on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ensivastetoiminnan palvelemaan harva-asutusalueita ja toisaalta myös täyttämään ensihoitoyksiköiden ”tyhjiöitä”, joka syntyy ensihoitoyksiköiden ollessa varattuina toisilla tehtävillä tai niiden asemapaikan ollessa kaukana avuntarvitsijasta. Ensivastetoiminta on yhteiskunnalle edullista ja sen ylläpitäminen osana pelastustoimen tuottamaa ensihoitopalvelua on tehokasta yhteisten resurssien hyödyntämistä.

LIITTEET Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko Liite 3. Kuvaus pelastustoimen ohjaavasta roolista varautumisessa pelastustoiminnan tehtäviin Liite 4. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUSPALVELUT Versio 19.5.2017

PROSESSIT

(huomioitava myös poikkeusolot ja väestönsuojelu)

Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja

yhteistyökumppanit

* Varautumisen huomioiminen kokonaisuutena

maakuntakonsernissa ja osana toimialojen

perustehtäviä (riittävä resurssointi)

Laaditaan maakuntaan turvallisuuden toimintamallit

-henkilöstön turvallisuusselvitykset

- tilojen suojaus

- suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen

kehittäminen

Varautuminen huomioidaan

toimintojen johtamisessa ja

palvelujen

jatkuvuudenhallinnassa

häiriötilanteiden ja

poikkeusolojen varalta.

Varautuminen on luonteva osa

normaalia maakunnan hallintoa

ja tehtävien hoitamista.

Yhtenäinen maakunnan

varautumisen ja jatkuvuuden

hallinnan malli sekä yhteinen

tilannekeskustoiminta

varmistavat asiakkiden palvelut

kaikissa olosuhteissa.

Viranomaisten toimintakyky on

varmistettu, jotta asukkaat

saavat kriittiset palvelut ja

yhteiskunnan turvallisuus säilyy

Saa tukea viranomaisilta

toimintaansa ja tietoa

varautumisesta sekä voi olla

tuottamassa palveluja jotka

turvaat toimintaa

häiriötilanteessa

Ymäristövahinkojen minimointi

hyvällä ennakko suunnittelulla ja

ripeällä ja ympäristön huomioon

ottavalla toiminnalla (edellyttää

asiantuntijoiden saatavuutta

24h).

Alueen kunnat, raja, poliisi,

puolustusvoimat, Syke, Stuk,

ilmatieteenlaitos, muut

maakunnat ja pelastuslaitokset,

hätäkeskuslaitos,

Valtioneuvoston tilannekeskus,

toimialan ministeriöt,

Sisäministeriö

* Valmiusjärjestelyt, valmiuden kohottaminen ja oman

toiminnan turvaaminen häiriötilanteissa sekä

poikkeusoloissa

-ylläpidettävät toiminnot

-tarvittava henkilöstö

-suojatut johtokeskustilat ICT huomioiden

-materiaalivalmius (suuronnettomuus ja väestönsuojelu)

- oman toiminnan turvaaminen (varavoima,

polttoainehuolto jne. huomioiden)

Valmius maakunnassa on

osittain 24/7 toimintaa ja osittain

virka ajan valmiutta. Tilanteen

vaatiessa valmius nostetaan

ennakoiden ja

suunnitelmallisesti.

Häiriötilanteiden ja

poikkeusolojen vaatima

omavaraisuus on huomioitu

toiminnassa ja

materiaalihankinnoissa

Maakunnan asukkaat saavat

laadukkaita palveluita myös

häiriötilanteissa ja riittävät

palvelut myös poikkeusoloissa.

Maakunnan yrityksille tuotetaan

ladukkaita palveluita myös

häiriötilanteissa ja riittävät

palvelut myös poikkeusoloissa.

Häiriöitä hallitaan yhteistyössä

huoltovarmuuskriittisten yritysten

kanssa

Maakunta on varautunut

alueellaan

luonnononnettomuuksiin, laajan

alusöljyvahingon ranta- ja

meritorjuntaan sekä

kemikaalionnettomuuksiin

satamissa, teollisuudessa ja

kuljetuksessa.

Ympäristönnettumuuksia varten

on koulutettu ja varustettu

riittävä suorituskyky, jotta

vahingot kyetään minimoimaan

Yhteistyö sidosryhmien ja

yhteistyökumppaneiden kanssa

sujuu valmiuskortissa

suunnitellun pohjan mukaan ja

tilanne huomioiden. Järjestöillä

on merkittävä rooli niin

palveluiden tuottajina kuin

varautumisen toimijoina.

Maakunnan

valmiussuunnitelmassa ja

erillisissä muissa suunnitelmissa

huomioidaan ympäristön- ja

vesistön suojelu

Edistää alueen valmius- ja

turvallisuussuunnittelua sekä

turvallisuusyhteistyötä. Foorumi

ylläpitää alueellista

turvallisuustilannekuvaa ja

seuraa ajankohtaisia

turvallisuuskysymyksiä eri

toimialoilla.

Valmiuskorttien avulla sovitaan

toimintamallit eri häiriötilanteissa

ja poikkeusoloissa

1. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin (Maakuntalaki 141 § ja toimialojen lainsäädäntö)

4. Maakunnan yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa

2. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohtottaminen sekä yhteistoiminta (Maakuntalaki 141 § ja toimialojen lainsäädäntö)

Foorumi toimii viranomaisten

välisenä yhteistyöelimenä.

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat,

raja, tulli osallistuvat toimintaan,

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu,

sopimupalokunnat ja muut

yhteisöt huomioidaan

suunnittelussa

Valmiuskortti käytössä kunnilla,

poliisilla, puolustusvoimilla,

rajalla, tullilla AVI:lla

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat,

raja,

Alueen kunnat, poliisi,

puolustusvoimat, raja,

Sisäministeriö

Alueen valmius- ja turvallisuussuunnittelu

* Valmius- ja turvallisuusfoorumi

-Toiminnassa oleva foorumi, jonka kokoonpanoa ja

toimintaa tarkistetaan maakuntamuutoksen yhteydessä

Alueen valmiussuunnittelun yhteensovittaminen

- Valmiuskortit muutetaan maakuntauudistuksen

vaatimuksia vastaaamaan

* Kymenlaakson riskiarvio

-Maakunnan riskiarvio laadittu 2016 ja tullaan

päivittämään 2017

* Kymenlaakson valmiussuunnitelma pohjautuen

Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin

-Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteinen osa

laaditaan

Päivitys 2017,

ympäristövaikutusten arvioiden

tarkistaminen

Maakunta tekee vuonna 2018

yleisen ja sektorikohtaiset

suunnitelmat, siitä miten

turvataan maakunnan

asukkaiden peruspalvelut ja

turvallisuus.

Maakunta tekee yleisen ja

sektorikohtaiset suunnitelmat,

siitä miten turvataan

maakunnan yritysten

toimintamahdollisuudet ja

turvallisuus.

Valmiussuunnitelman

tarkoituksena on varmistaa

elintärkeiden toimintojen

jatkuminen häiriötilanteissa ja

poikkeusoloissa niin, että

ihmisten elinmahdollisuudet,

yhteiskunnan toimintakyky

turvataan.

* Valmiussuunnittelun yhdenmukaistaminen

* Ennakoiva tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen Kyetään ennakoiden

minimoimaan henkilö- ja

taloudellisia vahinkoja antamalla

vaaratilanteista tarvuttavat

varoitukset (esim. myrskyt,

tulva). Oikeaikainen

tiedottaminen tukee asukkaiden

omatoimista varautumista.

* ICT-infra ja valtakunnalliset yhteydet

- kriittisten toimintojen osalta riittävän turvalliset

palvelinsalit, tietoliikenneyhteydet ja verkontoimilaitteet.

-kaupallisten yhteyksien lisäksi omien

radiopuhelinverkkojen käytettävyys (Virve, VHF)

-TUVE verkon liityntäpisteet, yhteys valtakunnalliseen

ERICA hätäkeskusjärjestelmään ja KEJO

kenttäjohtamisjärjestelmään

Tehokkaalla, tietoturvallisella ja

yhdenmukaisella ICT-

varautumisella turvataan

maakunnan kriittisten palvelujen

käytettävyys 24/7 normaaliolojen

häiriötilanteissa ja

poikkeusoloissa. Maakuntaan

rakennetaan pelastustoimelle

sekä sosiaali- ja

terveysviranomaisille tarvittavat

turvallisuusverkkoyhteydet ja

mahdollisuus valtakunnalisten

palveluiden käyttämiselle.

Pelastustoimi tukee jatkossakin

kuntien valmiussuunnittelua ja

tuottaa palveluita häiriötilanteen

toimintojen käynnistykseen.

Kymenlaakson kunnat

hyödyntävät maakunnan

varautumisosaamista. Kunnilla

käytössä maakuntien

valmiuskorttiin pohjautuva

ajantasainen kunnan

valmiuskortti

Tilannekuvaa seurataan 24/7,

jotta voidaan etupainotteisesti

varautua yhteiskunnan

häiriötilanteisiin ja toimintojen

käynnistäminen tapahtuu

ennakoiden. Maakunnan

yhteinen päivystys ja

tilannekeskus jakavat

maakunnan

turvallisuustilannekuvaa sekä

huolehtivat valmiuden

kohottamisesta annettujen

parametrien mukaisesti

Kymenlaakson asukkaiden

vaikutuksien tarkempi

huomioiminen päivityksessä

vuonna 2017

Häiriötilanteessa saavat

mahdollisimman häiriöttömän

palvelun, ajantasaiset

toimintaohjeet ja tiedon tilanteen

vaikutuksista

* Päivystysjärjestelyt -

Arvioitava maakunnan päivystystoimintaa tekevien

tahojen yhteistyönä

Päivystysjärjestelyillä tuotetaan

maakunnan asukkaille erikseen

sovitut palvelut 24h

3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio (Maakuntalaki 142 §)

Maakunnan alueen

viranomaisten yhteinen

näkemys alueen riskeistä ja

tarvittavista painotuksista.

Maakunnan turvallisuus

suunnitellaan ja toteutetaan

maakunnan riskiarvioon

pohjautuen.

Kyetään ennakoiden

minimoimaan henkilö- ja

taloudellisia vahinkoja

ennakoimalla vaaratilanteita

(esim. myrskyt, tulva).

Oikeaikainen tiedotus

mahdollistaa yritysten

varautumistoimenpiteiden

käynnistämisen ajoissa

Turvallisuuskriittisten yritysten

ottaminen mukaan

suunnitteluun ja yritysten

huomioiminen suunnitelmissa

Maakunta kehittää osaltaan

kuntien, eri viranomaisten ja

tahojen yhteistoimintaa

varautumisvelvoitteiden

tehostamiseksi ja päällekkäisten

toimintojen karsimiseksi.

Ympäristövahinkoja voidaan

minimoida varmistamalla

tarvittavien tietojen saatavuus ja

käytettävyys. Erityisesti

ympäristöonnettomuuksissa

yhteys huoltovarmuuskriittisten

yritysten ja viranomaisten välillä

on keskeistä vahinkojen

minimoimiseksi

Maakunnan asukkaille turvataan

kriittisten palveluiden saatavuus

myös häiriötilanteissa.

Asukkaiden on mahdollista

häiriötilanteissa ja

poikkeusloissa tehdä

hätäilmoitus ja saada

viranomaisilta apua.

Maakunnan yrityksille turvataan

kriittisten palveluiden saatavuus

myös häiriötilanteissa.

Viranomaiset saavat kriitisiä

palveluja tuottavien yritysten

tiedot käyttöönsä. Krivat toimii


ja viranomaisten yhteydenpito ja

tilannekuvan jakamisvälineenä

Erillisverkot, Leijonaverkot,

Teleoperaattorit,

Hätäkeskuslaitos,

Valtioneuvoston

tilannekeskus,toimialan

ministeriöt, kunnat, poliisi,

puolustusvoimat, raja, tulli, Stuk,

ilmatieteenlaitos, muut

maakunnat ja pelastuslaitokset

Ympäristön huomioiminen

kaikessa suunnittelussa.

Huomioidaan

huoltovarmuuskriittiset yritykset

valmiuskortissa.

Päivitys 2017, yritystoiminnan

tarkempi huomioiminen

päivityksen yhteydessä

Erillinen ympäristöpuolen

asiantuntija mukaan foorumin

toimintaan ja suunnitteluun?

Valmiuskorttiajatus myös

yrityksille ja yritysten laajempi

huomioiminen maakunnan

valmiuskortissa

Ympäristön tarkempi

huomioiminen maakunnan

valmiuskortissa

Ohjataan asukkaita

omatoimiseen varautumiseen

kriisinsietokyvyn parantamiseksi

mm- hankkimalla kotivara.

Häiriöttömämpää palvelua sekä

häiriötilanteessa paremmin

toimivaa palvelua, kun

viranomaisten, yritysten ja

yhteisöjen toiminta on ennalta

suunniteltu ja koordinoitu


kunnat, poliisi, puolustusvoimat,

raja, tulli, Stuk, ilmatieteenlaitos,

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu,

sopimupalokunnat ja muut

tarpeelliset

Maakunnan päivystysjärjestelyt

yhteensovitetaan

mahdollisimman tehokkaasti

maakunnan eri toimijoiden

kesken


toimialan ministeriöt, kunnat,

poliisi, puolustusvoimat, raja,

tulli, Stuk, ilmatieteenlaitos,

muut maakunnat ja

pelastuslaitokset

Kyetään ennakoiden

minimoimaan

ympäristövahinkoja

ennakoimalla vaaratilanteita

(esim. myrskyt, tulva).

Päivystysjärjestelyillä tuotetaan

maakunnan yrityksille erikseen

sovitut palvelut 24h ja sieltä on

suora yhteys


päivystykseen

Valmiutta kyetään nostamaan

ennakolta

luonnononnettomuuksiin sekä

tehostamaan toiminnan

aloittamista laajan

alusöljyvahingon ranta- ja

meritorjuntaan sekä

kemikaalionnettomuuksiin

Asiakirjan päivitystiedot:

Päivämäärä Tekijä Muutokset

2.6.2017 Jussi Korhonen Rungon viimeistely

X maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteinen osa

Keskeiset yhteystiedot (päivystysnumerot ja keskeiset muut yhteystiedot)

SISÄLTÖ

SISÄLTÖ ............................................................................................................................................................................... 3

1 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA PERUSTEET ................................................................................................................... 4

1.1 Suunnitelman tarkoitus ..................................................................................................................................... 4

1.2 Säädösperusteet................................................................................................................................................ 4

1.3 Varautumisen suunnitteluprosessi ja kehittämisen periaatteet ....................................................................... 5

2 SUUNNITTELUN UHKAPERUSTEET ............................................................................................................................. 7

2.1 Kansallinen riskiarvio ja yhteiskunnan turvallisuusstrategia ............................................................................. 7

2.2 Maakunnan alueen viranomaisten yhteinen riskiarvio ja muut uhkaperusteet ............................................... 7

3 MAAKUNTAKONSERNIN VARAUTUMINEN .............................................................................................................. 10

3.1 Yleistä maakuntakonsernin varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin .......................................... 10

3.2 Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen järjestelyt .............................................................................. 10

3.3 Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittamisen järjestelyt (konserniohje) ....................................... 11

3.4 Maakunnan elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niiden turvaaminen ....................................................... 11

3.5 Materiaalin hankinta ....................................................................................................................................... 11

3.6 Henkilöstön varaaminen (VAP) ....................................................................................................................... 12

3.7 Varautumisvelvoitteet ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa................................... 12

3.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset ................................................................................................................ 12

4 MAAKUNTAKONSERNIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ................................................................................................... 13

4.1 Maakuntakonsernin kriisijohtamissuunnitelma .............................................................................................. 13

4.2 Valmiuden säätely sekä hälyttämis- viesti- ja informointijärjestelyt .............................................................. 13

4.3 Johtamispaikat ja niiden järjestelyt ................................................................................................................. 13

4.4 Maakuntakonsernin tilannekuvajärjestelyt .................................................................................................... 14

4.5 Maakuntakonsernin kriisi- ja häiriötilanneviestintä ........................................................................................ 14

LIITTEET (esimerkkejä mahdollisista liitteistä) ...................................................................................................... 15

Liite 1 Maakunnan viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuskortisto/työnjako ja yhteystiedot (Salassapito ja luokitusmerkintä) ......................................................................................................................................................... 15

Liite 2 Viestiliikennekaavio (Salassapito ja luokitusmerkintä) ...................................................................................... 15

Liite 3 Toimintaorganisaatiot / johtokeskuksen työjärjestys (Salassapito ja luokitusmerkintä) .................................. 15

Liite 4 Maakunnan ICT palveluiden jatkuvuuden järjestelyt (Salassapito ja luokitusmerkintä) ................................... 15

Liite 5 Polttoaineen jakelupaikat häiriötilanteissa (Salassapito ja luokitusmerkintä) .................................................. 15

Liite 6 Maakunnan kiinteistöjen varavoimatilanne (Salassapito ja luokitusmerkintä) ................................................. 15

Liite 7 Varautumisen kehittämissuunnitelma .............................................................................................................. 15

Liite 8 Toimialojen valmiussuunnitelmien sijainti, valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt ............................ 16

Liite 9 Maakunnalle mahdollisesti valmiuslain kautta tulevat lisätehtävät poikkeusoloissa ....................................... 16

Liite 10 Maakunnan väestön varoittamisen ja suojaamisen järjestelyt (Salassapito ja luokitusmerkintä) .................. 16

Liite 11 Johtamistilojen yksityiskohtaiset tiedot (Salassapito ja luokitusmerkintä) ..................................................... 16

1 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA PERUSTEET 1.1 Suunnitelman tarkoitus

Valmiussuunnitelman yhteisessä osassa kuvataan ne konsernin yhteiset toimenpiteet ja toiminta-mallit, joilla varmistetaan maakuntakonsernin mahdollisimman häiriötön toiminta normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.

Valmiussuunnitelman yhteinen osa toimii maakuntakonserniin kuuluvien eri toimijoiden valmius-suunnittelua ja häiriötilanteiden aikaista toimintaa yhteen sovittavana ja painopisteitä asettavana asiakirjana. Samalla se tarjoaa yhtenäisen pohjan maakunnan eri toimialan toimijoiden omiin ope-ratiivisiin suunnitelmiin ja häiriökortteihin.

Maakunnan tehtäviin kuuluu maakunnan oman varautumisen lisäksi alueellisen varautumisen yh-teensovittaminen. Myös yhteensovittamisen järjestelyt kuvataan maakunnan valmiussuunnitelman yhteisessä osassa.

1.2 Säädösperusteet

Valmiuslaki 1552/2011:

12 § Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellis-ten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kun-tayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poik-keusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Maakuntalaki xxxx/201x

141 § Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeus-oloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huo-lehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolo-jen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. 142 § Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen

Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä:

Tavoite: Kuvaus valmiussuunnitelman yhteisen osan tarkoituksesta.

Tavoite: Kuvaus keskeisistä varautumisen säädöksistä

1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestämi-nen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnolli-sen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen.

Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita.

Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen. 1.3 Varautumisen suunnitteluprosessi ja kehittämisen periaatteet

Kuva. Esimerkki valmiussuunnitteluprosessista (Lähde: Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli, Korhonen ja Ström 2012, Pelastusopisto Varautumisen suunnittelu on jatkuva prosessi, joka tapahtuu laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Lähtökohtana on maakuntakonserniin kohdistuvien uhkien tunnistaminen ja niistä aiheutu-vien riskien arviointi ja seuranta, jonka pohjalta suunnitellaan ne toiminnot joilla varmistetaan toi-minta kaikissa turvallisuustilanteissa. Maakunnan konserniohjeessa tulee olla määräykset maakun-takonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja konsernin sisäisen varautumisen yhteensovit-tamisesta sekä organisoinnista. Lisäksi ohjeessa kuvataan valmiussuunnittelun vastuut ja niiden kes-kinäiset suhteet.

Tavoite: Kuvaus varautumisen suunnitteluprosesseista maakuntakonsernissa ja varautumisen kehittämisen periaatteista

Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä ja oh-jeissa. Varautumisen kehittämissuunnitelma on liitteessä 7

2 SUUNNITTELUN UHKAPERUSTEET 2.1 Kansallinen riskiarvio ja yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Suunnitelman uhkaperusteina käytetään kansallisessa riskiarviossa arvioituja riskejä sekä yhteis-kunnan turvallisuusstrategiassa mainittuja uhkamalleja.

2.2 Maakunnan alueen viranomaisten yhteinen riskiarvio ja muut uhkaperusteet

Konsernin yhteinen valmiussuunnitelma perustuu alueellisiin ja konserniin laajasti kohdistuvien uhkien ja riskien kartoitukseen. Maakunnan uhkien ja riskien kartoituksen tuloksena laaditaan ris-kianalyysi.

Maakunnan valmiussuunnittelun etenemisen kannalta on tärkeä sopia yhteisesti malli uhista ja ris-keistä joita syventämällä saadaan maakunnan uhkamatriisi.

Suomen kansallisen riskiarvion 2015 pohjalta maakunnan alueella toimivat viranomaiset ja muut toimijat laativat yhteisen alueellisen riskiarvion.

Tavoite: Kuvaus kansallisessa riskiarviossa ja yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa tunniste-tuista ja arvioiduista uhkista

Tavoite: Kuvaus konsernin toimintaan vaikuttavista riskeistä ja niiden arvioinnin yhteenveto

Taulukko 1. Kuvitteellinen esimerkki maakunnan riskiarvion yhteenvedosta.

Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumat (ei numeraalista riskilukua)

Riskitaso maakunta

Arvio maakun-nan varautumi-sen tasosta

Energiansaannin vakavat häiriöt Kybertoiminnan riskit Maailmanlaajuisiin tai Suomen lähialueella esiintyvät vakavat tarttuvat taudit ihmisiin

Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva tur-vallisuuspoliittinen kriisi

Vakava ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai Suomen lähialueilla

Aurinkomyrsky 100 vuoden riskiskenaario

Vakavat alueelliset tapahtumat maakunnan alueella

Kansallisen riskiarvion riskiluku Suomi

Riskitaso maakunta

Arvio maakun-nan varautumi-sen tasosta

Nopeahkosti syntyvä laaja tulva asutuskeskuk-sessa tai sen läheisyydessä 7,1

Vakava kemikaali- tai räjähdysonnettomuus vaarallisia aineita käsittelevässä teollisuuslai-toksessa

4,4

Suuri merellinen onnettomuus tai vakava vesi-liikenteen onnettomuus 11,2

Vakava lentoliikenteen onnettomuus 4,4 Vakava raideliikenteen onnettomuus 7,9 Vakava maantieliikenteen onnettomuus 5,1 Useampi yhtäaikainen laaja metsäpalo 6,8 Suuri, laajasti yhteiskuntaan vaikuttava raken-nuspalo kriittisen infrastruktuurin kohteessa 6,8

Laaja tai pitkäkestoinen vedenjakeluhäiriö 8,0 Laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liit-tyy pitkä pakkasjakso 13,8

Ukkosmyrsky (rajuilma) 7,6 Maakuntaan kohdistuva terroristinen teko tai terrorismi 7,5

Vakava henkilöjoukkoon kohdennettu väkival-lanteko 6,6

Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä 5,7 Laajamittainen maahantulo 8,5 Muut vakavat alueelliset tapahtumat?

Taulukon selitteet:

Riskiluku Suomi Suomen kansallinen riskiarvio 2015 -julkaisun riskiluku kyseisestä skenaa-riosta. Luku koostuu todennäköisyydestä, vaikutuksista (ihmisiin, talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan) ja arvion luotettavuudesta

Riskitaso maakunta Yhteinen arvio maakunnan riskitasosta. Arviolla pyritään osoittamaan etenkin alueellista todennäköisyyttä ja vaikutusta suhteessa maakunnalliseen skenaa-rioon. Riskitasoa kuvataan sanallisesti ja värein asteikolla: matala (vihreä), kes-kitaso (keltainen) ja korkea (punainen).

Varautumisen taso Yhteinen arvio maakunnan varautumisen tasosta. Arviolla pyritään osoitta-maan varautumisen tämän hetkistä tilaa ja painopisteitä. Varautumistasoa ku-vataan sanallisesti ja värein asteikolla: matala (punainen), keskitaso (keltainen) ja korkea (vihreä).

3 MAAKUNTAKONSERNIN VARAUTUMINEN 3.1 Yleistä maakuntakonsernin varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden ja toimin-tojen varautumisesta huolehtiminen.

3.2 Varautumisen alueellisen yhteensovittamisen järjestelyt

Maakunnan tehtäväksi on säädetty yhteisen varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. Yh-teensovittamisella tarkoitetaan yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaa maakunta.

Kuva 1. Esimerkki rakenteista alueellisessa yhteisessä varautumisessa ja maakunnan osallistumi-nen yhteistyöhön verkostojen osana

Tavoite: Kuvaus maakuntakonsernin varautumistehtävistä

Tavoite: Kuvaus varautumisen alueelliseen yhteensovittamisen järjestelyistä ja maakuntakon-sernin osallistumisesta yhteensovittamiseen.

3.3 Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittamisen järjestelyt (konserniohje)

Kuva 2. Esimerkki konsernin sisäisestä varautumisen yhteensovittamisesta 3.4 Maakunnan elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niiden turvaaminen

Maakunnan tulee tunnistaa ne kriittiset toiminnot ja palvelut, jotka on kyettävä turvaamaan kai-kissa olosuhteissa. Maakunnan tulee tarvittaessa asettaa toiminnot ja palvelut tärkeysjärjestyk-seen.

Maakunnan tulee esimerkiksi turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palveluiden taso riippuu kuitenkin turval-lisuustilanteesta ja tässä tulee määritellä ne palvelut, jotka pyritään aina ylläpitämään.

3.5 Materiaalin hankinta

Pääosin hankinnat tehtäneen toimialoilla, mutta konsernihallinto voi vastata joistakin yhteisistä hankinnoista maakunnan elintärkeiden ja kriittisten toimintojen osalta.

Tavoite: Konserniohjetta täydentävä kuvaus varautumisen yhteensovittamisen järjestelyistä

Tavoite: Kuvaus maakunnan elintärkeistä ja kriittisistä toiminnoista

Tavoite: Kuvaus konsernin hankintojen (ennalta tehtävät) ja hankintasuunnitelmien periaat-teista.

3.6 Henkilöstön varaaminen (VAP)

Konsernin on varattava tarvitsemansa keskeinen henkilöstö (asevelvolliset) puolustusvoimien oh-jeen mukaisesti. Varaus on tarkistettava määräajoin.

3.7 Varautumisvelvoitteet ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa

Ostopalveluissa ja sopimusperusteisessa palvelutuotannossa on sopimuksin edellytettävä riittävän tasoista palvelua myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Palveluntuottajien tosiasiallisesta va-rautumisen tason varmistamis- ja valvontamenettelyistä on sovittava ja luotava toimivat käytän-nöt.

Sopimuksissa voidaan käsitellä esimerkiksi. palvelun laatutasovaatimuksia myös erilaisissa häiriöti-lanteissa, ostopalveluilta edellytettäviä suorituskykyvaatimusten vähimmäistason määrittelyjä ja palveluntuottajan toiminnan jatkuvuuden turvaamisen menettelyitä.

Maakuntakonsernin hankintaohjeeseen/vast. sisällytetään tarvittavat vaatimukset ja yhtenäiset perusteet mm. palvelun kriittisyyden ja tarvittavan varautumistason määrittämiseksi.

3.8 Varautumiskoulutus ja harjoitukset

Laaditaan vuosikellon mukainen suunnitelma maakunnan itse järjestämistä koulutuksista ja harjoi-tuksista, sekä osallistumisesta muiden järjestämään varautumiskoulutukseen ja osallistumisesta laajempiin harjoituksiin.

Tavoite: Kuvaus henkilöstön varaamisen vastuista ja menettelyistä maakuntakonsernissa.

Tavoite: Kuvaus ostopalveluihin ja sopimusperusteiseen palvelutuotantoon liittyvistä varautu-misvelvoitteista, niiden sisällyttämisestä sopimuksiin, palveluntuottajien tosiasiallisen varau-tumisen tason varmistamisen ja valvonnan menettelyistä.

Tavoite: Kuvaus varautumiskoulutusten ja harjoitusten järjestämisen ja niihin osallistumisen käytännöistä maakuntakonsernissa.

4 MAAKUNTAKONSERNIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 4.1 Maakuntakonsernin kriisijohtamissuunnitelma

Tässä osiossa käsitellään maakunnan normaalia johtamisjärjestelmä ja kriisijohtamissuunnitelma.

Tässä on syytä huomioida myös järjestämisen ja tuottamisen erottaminen ja johtosuhteet sekä yh-teistyöalueet. Yhteensovittamista varten maakunnalla voi olla valmiiksi päätetty valmiusjohto-ryhmä, joka kokoontuu kokonaisuudessaan tai osittain. Tilanne voi olla sellainen, että johto kuuluu joko maakunnan viranomaiselle tai muulle viranomaiselle tai selkeää vastuuviranomaista ei ole, mutta se edellyttää konsernitason toimenpiteitä (mainekriisi tms.).

Kaaviokuva valmiusjohtoryhmästä.

Liitteessä 3 on kuvaus toimintaorganisaatiosta sekä johtokeskuksen työjärjestys

4.2 Valmiuden säätely sekä hälyttämis- viesti- ja informointijärjestelyt

Tässä osiossa käsitellään maakunnan valmiuden säätely sekä johdon, yhteistyötahojen ja avain-henkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt. Informointi ja hälyttämisjärjestelyt kannattaa ku-vata erillisellä kaaviolla. Maakuntakonsernin ja yhteistyötahojen välinen viestiliikennekaavio laadi-taan suunnitelman liitteeksi 2.

4.3 Johtamispaikat ja niiden järjestelyt

Tässä osiossa käsitellään maakunnan johtamispaikkoja ja niiden suojausratkaisuja. Lähtökohtai-sesti toimitaan päivittäin käytössä olevissa tiloissa sekä suunnitellaan ratkaisut, joilla toiminta niissä turvataan esimerkiksi sähkökatkon aikana. Valmiuslaki/maakuntalaki edellyttää varautu-maan myös sotilaallisiin uhkatilanteisiin, joten maakunnalla tulee olla käytettävissä tilanteen edel-lyttämät johtamistilat.

Tavoite: Maakuntakonsernilla on normaaliin johtamisjärjestelmään perustuva suunnitelma konsernijohdon, maakuntaan kuuluvien viranomaisten sekä toimialojen johtamisen ja yhteen-sovittamisen menettelyistä.

Tavoite: Kuvataan valmiuden säätelyn menettelyt sekä konserni- ja toimialajohdon infor-mointi ja hälyttämisjärjestelyt vastuineen. Tässä kuvataan myös häiriötilannehallinnassa tar-vittavat viesti- ja tietoliikennevälineet.

Tavoite: Kuvataan erikseen päätetyt johtamispaikat, jotka voivat olla suojatiloissa tai normaa-leissa työskentelytiloissa. Tähän kuvataan miten toimintaedellytykset johtamistiloissa on tur-vattu häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

4.4 Maakuntakonsernin tilannekuvajärjestelyt

Tilannekuva on johtamisen ja päätöksenteon apuväline, joka esittää päätöksenteon kannalta oleel-lisia tietoja mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti päätöstä tekevälle henkilölle. Tässä osiossa käsitellään maakuntakonsernin sisäiset tilannekuvajärjestelyt. Miten tieto jaetaan, kootaan, käsi-tellään sekä analysoidaan ja analysoitua tietoa jaetaan edelleen.

4.5 Maakuntakonsernin kriisi- ja häiriötilanneviestintä

Konsernitason kriisi- ja häiriötilanneviestinnän suunnitelma laaditaan erikseen suunnitelman liit-teeksi. Suunnitelmassa on syytä huomioida tilanteet, joissa johto- ja samalla viestintävastuu kuu-luu joko maakunnan viranomaiselle tai muulle viranomaiselle. Tällöin konsernitason viestintä on yhteen sovitettava vastuuviranomaisen kanssa.

Kullakin toimialalla/vast. tulee olla omat viestinnän suunnitelmansa, jotka on yhteen sovitettu konsernitason suunnitelman kanssa.

Tavoite: Kuvataan maakuntakonsernin sisäiset tilannekuvajärjestelyt.

Tavoite: Kuvataan yleisellä tasolla kriisi- ja häiriötilanneviestinnän järjestelyt ja vastuut maa-kuntakonsernissa.

LIITTEET (esimerkkejä mahdollisista liitteistä) Liite 1 Maakunnan viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuskortisto/työnjako ja yhteystie-dot (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Tässä voi olla liitteenä tai linkkinä maakunnan viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen valmiuskorttiin tai muuhun työnjaon kuvaukseen. Sen on tarkoitus selkeyttää maakuntakonsernin, kuntien ja viran-omaisien sekä yritysten ja yhteisöjen tehtäviä eri häiriötilanteissa. Lisäksi valmiuskortisto /työnjako antaa häiriötilanteessa nopeasti käsitys keskeisistä toimijoista ja tehtävistä. Kortissa tai osiossa on syytä olla mukana myös kaikkien tahojen yhteystiedot, mukaan lukien virve yhteystiedot.

Liite 2 Viestiliikennekaavio (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Maakunnan viestiliikennekaavio, jossa esitetään maakuntakonsernin sisäiset viestijärjestelyt sekä yhteistoimintatahojen kanssa sovitut viestintäjärjestelyt. Toimiala- ja viranomaiskohtaiset viestilii-kennekaaviot laaditaan erikseen.

Liite 3 Toimintaorganisaatiot / johtokeskuksen työjärjestys (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Liite 4 Maakunnan ICT palveluiden jatkuvuuden järjestelyt (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Kuvataan konsernitason ICT-palveluiden jatkuvuuden turvaamisjärjestelyt ja niiden taso. Tässä on huomioitava yhteistoiminta ja vastuujako valtakunnallisen palvelukeskuksen kanssa. Erityistä huo-miota on syytä kiinnittää häiriötilanteiden johtamisedellytyksien turvaamiseen.

Liite 5 Polttoaineen jakelupaikat häiriötilanteissa (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Listaus paikoista ja järjestelyistä, joilla maakuntakonsernin on mahdollista saada polttoainetta esi-merkiksi sähkökatkotilanteissa.

Liite 6 Maakunnan kiinteistöjen varavoimatilanne (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Listaus maakuntakonsernin käytössä olevien kiinteistöjen varavoimatilanteesta. Tässä on huomioi-tava yhteistoiminta ja vastuujako valtakunnallisen palvelukeskuksen kanssa. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää häiriötilanteiden johtamisedellytyksien turvaamiseen.

Liite 7 Varautumisen kehittämissuunnitelma

Kuvaus konsernitason varautumisen tunnistetuista kehittämistarpeista vastuineen ja aikataului-neen.

Liite 8 Toimialojen valmiussuunnitelmien sijainti, valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt

Tässä voi olla linkkinä tai liitteenä tai muutoin tiedot siitä mistä toimialojen valmiussuunnitelmat löytyvät sekä toimialojen vastuujako sekä valmiussuunnittelun vastuuhenkilöt.

Liite 9 Maakunnalle mahdollisesti valmiuslain kautta tulevat lisätehtävät poikkeusoloissa

Kuvaus mahdollisesti maakunnalle valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönoton kautta tulevista lisä-tehtävistä poikkeusoloissa. Lisäksi tässä kuvataan tehtäviin liittyvät vastuut maakuntakonsernissa.

Liite 10 Maakunnan väestön varoittamisen ja suojaamisen järjestelyt (Salassapito ja luokitus-merkintä)

Kuvaus maakunnan väestön varoittamisen ja suojaamisen järjestelyistä, vastuista ja toimintamal-leista. Kuvauksen tuottavat vastuuviranomaiset. Lisäksi listaus tiloista, joissa maakunnan asukkaiden omatoimista varautumista tuetaan tai josta on mahdollista hakea / hälyttää apua.

Liite 11 Johtamistilojen yksityiskohtaiset tiedot (Salassapito ja luokitusmerkintä)

Kuvaus tiloista, suojauksista, käytöstä sekä niiden varustuksesta.

Liite 3. Kuvaus pelastustoimen ohjaavasta roolista varautumisessa pelastustoiminnan tehtäviin

KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSPALVELUT

Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutasopäätös on tärkein alueen

pelastustoimea ohjaava asiakirja.

Palvelutasopäätöksen laatimisvelvollisuus perustuu

pelastuslakiin(379/2011). 28§:n mukaan

palvelutason on vastattava paikallisia tarpeita ja

onnettomuusuhkia sekä siinä on otettava huomioon

myös toiminta poikkeusoloissa. 29§:n mukaisesti

alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia

kuultuaan.

Palvelutasopäätöksessä selvitetään maakunnan

asukkaiden saamat pelastustoimen palvelut

Palvelutasopäätöksessä selvitetään alueen yritysten

saamat palvelut mm sammutus- ja pelastustoiminta

sekä valvontatoiminta. Pelastustoimi valvoo

palvelutasopäätöksen mukaisesi myös yritysten

omatoimista varautumista

Pelastustoimi esittää palvelutasopäätöksessään

kuinka se suorittaa

kemikaaliturvallisuuslainsäädännön mukaista

valvontatehtävää, torjuu kemikaalionnettomuuksia ja

huolehtii öljyvahinkojen torjuntalain mukaisista

öljyntorjuntatehtävistä sekä varautuu niihin

etukäteen öljyntorjuntasuunnitelmissaan.

Kunnat, ympäristöviranomaiset, sairaanhoitopiiri,

puolustusvoimat, rajavartiolaitos, AVI ja ELY-

keskus ja yritykset

RISKIENHALLINTA, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen erityispiirteet

PROSESSIT (huomioitava myös

poikkeusolot ja väestönsuojelu) Strategia Maakunnan asukkaat Yritykset Ympäristö Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

Turvallisuusviestintä Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimelle

kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja

neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja

muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja

varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä

asianmukainen toiminta onnettomuus- ja

vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten

rajoittamisessa

Turvallisuusviestinnän avulla tavoitetaan vuosittain

noin kuudesosa alueen väestöstä.

Suurten yritysten ja laitosten kanssa tehdään

turvallisuustyötä turvallisuuskulttuurin

edistämiseksi.

Ympäristön tilan pilaantumista ehkäistään ennalta

huolehtimalla siitä, että vaarallisia kemikaaleja

varastoivat ja käsittelevät yritykset ottavat huomioon

kemikaaliriskit toiminnassaan ja

pelastussuunnitelmissaan.

Kunnat, poliisi, puolustusvoimat, raja, tulli, ELY-

keskus osallistuvat toimintaan, sopimupalokunnat ja

muut yhteisöt huomioidaan suunnittelussa

Valvontatehtävät Valvontasuunnitelma on laadittu vuosittain ja

valvontaa kohdennetaan alueen riskien ja muiden

erityisten valvontatarpeiden mukaisesti

Yhden ja kahden asunnon sekä pelastus-

suunnitelmavelvollisten asuinrakennusten

palotarkastukset toteutetaan pääosin omavalvonnan

keinoin.

Pelastuslaitoksella on suurteollisuuteen ja alueen

Seveso-laitoksiin perehtynyttä henkilöstöä.

Pelastuslaitos huomioi valvontatehtäviä

suorittaessaan ympäristön tilaa.

Kunnat, ELY-keskus

Riskianalyysi Riskianalyysi on sekä systemaattista että jatkuvaa

ja riskianalyysi tehdään valtakunnallisesti

yhtenäisillä perusteilla.

Maakunnan asukkaille tiedotetaan alueen ja

toiminnan riskeistä eri valistuksen keinoin.

Tunnistettuihin riskeihin varaudutaan sisäisin ja

ulkoisin pelastussuunnitelmin

Pelastuslaitos huomioi mm. kaavalausunnoissaan

ympäristön rakentamisen aiheuttamat riskit

ympäristölle ja pohjavesistölle.

Maakunnan asukkaat, yritykset, kunnat, ELY-

keskus, AVI

PELASTUSTOIMI, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen resurssit



Pelastustoiminta Kymenlaakson pelastuslaitos pelastaa ja suojaa

ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä kaikissa

pelastustoimelle säädetyissä tehtävissä

Pelastuslaitoksella on maakunnan laajuinen

paloasemaverkko, joka palvelee maakunnan

asukkaita lähipalveluna huomioiden säädetyt

vasteajat.

Suurten riskikohteiden kanssa tehtävää yhteistyötä

kehitetään ja erityisesti huomioidaan

suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kohteet

mm.. Sevesokohteet

Kiinnitetään erityistä huomiota

luonnononnettomuuksiin varautumiseen sekä

vaarallisten aineiden onnettomuuksien torjuntaan ja

valmiuden ylläpitoon.


keskus, sopimuspalokunnat, vapepa, ja muut

yhteisöt sekä alueen yritykset

Paloasemat ja kalusto Maakunnassa on kattava ja toiminnallinen

paloasemaverkosto ja kalusto vastaa tarpeita

Maakunnan asukkaat saavat pelastustoimen

palvelut tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti

toimintavalmiusohjeen mukaisesti

Paloasemien varustelussa huomioidaan yritysten

edellyttämät erityistarpeet.

Jokaisen paloaseman kalustolla on mahdollisuus

aloittaa ympäristöonnettomuuksien rajoittaminen

Kunnat, sopimuspalokunnat, maakunnan

"tilapalvelukeskus"

Varautuminen päivittäisiin

onnettomuuksiin

Vastesuunnittelussa on perustoiminta-alueille

määritelty pelastusyksikkö, jonka tehtävänä on

suorittaa päivittäisen onnettomuuden

pelastustehtävä säädetyssä vasteajassa

Pelastuslaitos opastaa valistuksen eri keinoin

maakunnan asukkaita onnettomuuksien ehkäisyssä

ja torjumisessa.

Yritysten pelastussuunnitelmat ovat ajantasalla ja

tarkastettu valvontasuunnitelman mukaisesti sekä

yritysten henkilöstö osaa toimia oikein

onnettomuustilanteessa.

Pelastusyksiköiden henkilöstö minimoi

ympäristövahinkojen syntymisen kaikissa

onnettomuustyypeissä




Varautuminen

suuronnettomuuksiin

Suuronnettomuuksien edellyttämä henkilöstö- ja

kalustoresurssien hälyttäminen on suunniteltu

hälytysohjeessa ja suuronnettomuuksien varalta

ylläpidetään operatiivisia toimintasuunnitelmia.

Suuronnettomuuksien mahdollisuudesta tiedotetaan

koko maakunnan väestöä säännöllisesti

turvallisuustiedottein. Pelastustoimi on varautunut

väestön varoittamiseen hälytinverkostolla ja muilla

teknisillä ratkaisuilla

Yritykset laativat pelastuslaitoksen ohjauksessa

säännöllisesti tiedotteet väestölle, joissa kerrotaan

yrityksen toiminnan aiheuttamista mahdollisista

suuronnettomuuksista sekä osallistuvat

suunniteltuihin harjoituksiin.

Pelastuslaitos varautuu systemaattisesti ja

keskittämällä erikoiskalustoa, jonka avulla voidaan

tehokkaasti rajoittaa ja torjua ympäristöuhkia.




Varautuminen normaaliolojen

häiriötilanteisiin

Pelastuslaitos suunnittelee ja toteuttaa

pelastustoiminnan turvaamisen mm. viestiliikenne-

ja energiaomavaraisuuden osalta.

Maakunnan asukkaille turvataan avunsaanti ja

mahdollisuus häiriötilanteissa tehdä

onnettomuusilmoitus suoraan ennaltasuunnitelluille

paloasemille.

Yritysten riskianalyyseissa huomioidaan

normaaliolojen häiriötilanteet tukemalla valvonnan

yhteydessä yritysten varautumista sekä keräämällä

varautumistietoja.

Häiriötilanteisiin varautumisessa huomioidaan

ympäristölle aiheutuvat riskit




Varautuminen poikkeusoloihin Pelastuslaitos huolehtii osaltaan poikkeusoloihin

liittyvistä tehtävistä ja tukee kuntia, maakuntaa,

asukkaita ja yrityksiä poikkeusoloihin

varautumisessa ja varautuu väestönsuojeluun.

Pelastuspalvelujen taso turvataan erillisen

suunnitelman mukaisesti ja varaudutaan väestön

suojaamiseen.


suunnitelman mukaisesti


suunnitelman mukaisesti




Öljyntorjunta Pelastuslaitos vastaa alueellaan öljyvahinkojen

torjunnasta. Pelastuslaitos varautuu ja torjuu

öljyvahinkoja laatimansa Öljyvahinkojen

torjuntasuunnitelman mukaisesti ja varautuu myös

suuriin alusöljyvahinkoihin (SÖKÖ suunnitelma).

Varautumiseen tarvittava öt-kalusto hankintaan öt-

suunnitelman mukaisesti noudattaen

öljysuojarahaston antamia ohjeita Jokaisella

pelastuslaitoksen asemapaikalla on perusvalmius

päivittäisten öljyvahinkojen alkutorjuntaan.

Pelastuslaitos on varautunut suureen kemikaali ja

öljyntorjuntatehtävään keskitetysti.

Maakunnan asukkaat saavat nopean ja tehokkaan

avun päivittäisissä öljyvahingoissa.

Yritykset tunnistavat toiminnassaan öljyvahinkojen

riskit ja vastuun sekä osaavat oikeilla

ensitoimenpiteillä rajoittaa tapahtunutta vahinkoa.

Öljyä varastoivat yritykset laativat omat lakisääteiset

öljyntorjuntasuunnitelmat ja tekevät

pelastuslaitoksen kanssa yhteistyötä suunnitelmien

laadinnassa.

Pelastuslaitoksella on tarkoituksenmukainen

öljyvahinkojen torjuntakalusto öljytuotteiden

aiheuttamien ympäristövahinkojen varalta.

Pelastuslaitos on onnettomuustilanteessa tiiviissä

yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa sekä

käyttää tarvittaessa asiantuntijoiden palveluja

öljyvahinkojen rajaamiseksi ja torjumiseksi

mahdollisimman nopeasti. Pelastuslaitoksella on

ajantasaiset tiedot mm. pohjavesi - ym valuma-

alueista laatiessaan torjuntasuunnitelmia.

Syke, Öljysuojarahasto, Ely, kunnat, poliisi, raja,

puolustusvoimat, vapepa, WWF

Kansainvälinen toiminta ja raja-

alueyhteistyö

Kymenlaakson pelastuslaitos on aktiivinen toimija

raja-alueyhteistyössä yhdessä muiden raja-alueen

pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitos ylläpitää

kansainvälisiä suhteita EU:n alueella ja osallistuu

valtioiden välisten sopimusten perusteella kulloinkin

käytettävissä olevin resurssein yhteistyöhön.

EU-kansalaisia pyritään palvelemaan E18-tien

varressa tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa

myös raja-alueella.

Kansainvälisille yrityksille annetaan tietoa

Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintakyvystä ja

valmiudesta pelastustoimintaan

Yhteistyö ulottuu ympäristöonnettomuuksien

ehkäisyssä ja torjunnassa alueen ulkopuolelle.

SM, rajavartiolaitos, emercom, CMC

Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja

johtamisjärjestelmät

Maakunnassa on laaja-alainen, viranomaisten

yhteistyönä sovittu päivystyspalveluja tuottava

keskus, joka tukee maakunnan tuottamia tehtäviä.

Pelastuslaitoksella suojatut verkkoyhteydet

onnettomuusjohtamista varten. Keskus tuottaa

hälytyspalveluja maakunnan eri viranomaisille.

Keskus tukee maakunnan asukkaille annettavia

pelastus- ensihoito-, sosiaali- ja terveystoimen

tarjoamia palveluja.

Keskus tukee maakunnan yrityksiä

onnettomuustilanteissa antamalla yrityksille

ohjausta ja viranomaisneuvontaa

onnettomuustilanteissa.

Keskus tukee eri viranomaisia

ympäristövahingoissa

Pelastus, ensihoito, terveystoimi, sosiaalitoimi,

poliisi, raja, ELY, puollustusvoimat, tulli,

sopimuspalokunnat, vapepa,

Tukipalvelut (sisältäen

huoltotoiminnan,

materiaalihankinnan ja

ydinhankinnat

Pelastuslaitoksen huoltotoiminta on laadukasta,

hyvin organisoitua ja perustuu ydinalueiden osalta

pääsääntöisesti häiriötilanteiden ja poikkeusolojen

vaatimaan omavaraisuuteen. Pelastuslaitos turvaa

toiminnat ydinhuoltotoimintojen huoltohenkilöstöllä,

toimivalla materiaalinhallintajärjestelmällä,

hankintaosaamisella ja luotettavien

sopimuskumppaneiden kanssa tehdyillä

vuosisopimuksilla

Palvelujen turvaaminen omavaraisuudella ja

toimivilla järjestelmällä, jotka tukevat maakunnan

asukkaille annettavia palveluja kaikissa

olosuhteissa.

Palvelujen turvaaminen omavaraisuudella ja

toimivilla järjestelmällä, jotka tukevat maakunnan

yrityksille annettavia palveluja kaikissa olosuhteissa.

Osa tukipaveluiden tarpeista voidaan tuottaa

yhteistyössä maakunnan yritysten kanssa.

Pelastuslaitos pyrkii hankinnoissaan ja

huoltotoiminnassa huomioimaan

ympäristöystävälliset tuotteet ja menelmät

Maakunnan muut toimijat, kunnat, muut

pelastuslaitokset ja sopimuskumppanit (yritykset)

ENSIHOITO, KUVAUS

NYKYTILASTA.

Alueen resurssit



Ensihoito Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa

ensihoitopalveluja maakunnan asukkaille

terveystoimen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen

mukaisesti kustannusneutraalisti

Pelastuslaitos tuottaa ns. kansalaistehtävien

ensihoitopalveluja maakunnan asukkaille.

Pelastuslaitos tuottaa haja-asutusalueille

ensivastetoimintaa, jolla turvataan hätätilapotilaan

elintoiminnot.

Pelastuslaitos tukee yritysten omaa

ensiaputoimintaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen

Pelastusalan Liiton kanssa.

Kymenlaakson terveystoimi, Kymenlaakson

ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen

pelastusalan liitto sekä valtakunnallinen

verkottuminen muiden pelastuslaitosten kanssa.

Ensivaste Kymenlaakson pelastuslaitos tuottaa

ensivastepalveluja kustannusneutraalisti

maakunnan asukkaille terveystoimen kanssa tehdyn

yhteistyösopimuksen mukaisesti.

Ensivasteyksiköt tukevat ensihoitoyksiköiden

toimintaa maakunnassa, nopeuttavat ensihoidon

aloitusta ja kykenevät ylläpitämään hätätilapotilaan

elintoimintoja annettujen hoitoohjeiden mukaisesti.

Palvelun tärkeys korostuu harva-asutusaluilla,

joissa varsinaisten ensihoitoyksiköiden vasteajat

ovat pidemmät.

Ensivastetoiminta voi kohdistua myös yritysten

alueille tapahtuviin sairaskohtauksiin ja

onnettomuuksiin.

Kymenlaakson "terveystoimi", Kymenlaakson

ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen

pelastusalan liitto sekä valtakunnallinen

verkottuminen muiden pelastuslaitosten kanssa.

Päivystysjärjestelyt Maakunnassa on laaja-alainen, viranomaisten

yhteistyönä sovittu päivystyspalveluja tuottava

keskus, joka tukee maakunnan tuottamia tehtäviä.

Keskus tuottaa maakunnan asukkaille ensihoitoa

tukevia päivystyspalveluja

Keskus tuottaa maakunnan yrityksille ensihoitoa

tukevia päivystyspalveluja

Pelastus, ensihoito, terveystoimi, sosiaalitoimi,

vapepa,

Pelastuslaitoksella on sopimus kuudesta ympärivuorokauden miehitetystä hoitotason yksiköstä, joista pelastuslaitos käytännössä miehittää viisi yksikköä (osassa yksiköitä on Carean miehitys). Maakunnan alueella on lisäksi neljä yksityisen palveluntuottajan

ympärivuorokautista hoitotason yksikköä ja osan vuorokaudesta toimivia yksiköitä on yhteensä kuusi (esim siirtoyksikköinä) . Alueella toimii lisäksi 20 pelastuslaitoksen tuottamaa ensivasteyksikköä ja viisi muuta ensivasteyksikköä. Pelastuslaitos kykenee

miehittämään pelastuslaitoksen vara-ambulanssit, 4 kpl, perustason ensihoidon miehityksellä suuronnettomuustilanteissa sekä tarvittaessa kalustamaan miehistönkuljetusajoneuvoja potilaskuljetusajoneuvoiksi poikkeuksellisissa tilanteissa. Pelastuslain valtuudet

antavat valtaoikeudet tarvittaessa laajoihin otto-oikeuksiin pelastustoimen tilanteessa.

Pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista valvontakäynneillä ja asiakirjavalvonnalla. Toteutumista edesautetaan myös valistuksen ja neuvonnan keinoin. Pelastuslaitos antaa alueensa kunnille lausuntoja kaavoitukseen ja

rakentamiseen liittyen, huolehtii yleisötilaisuuksien valvonnasta pelastuslain mukaisesti sekä suorittaa kemikaaliturvallisuuslainmukaiset valvontatehtävät. Pelastuslaitos antaa lausunnot niistä räjähdelain (390/2005) mukaisista laitoksista, joiden valvonta kuuluu

Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Pelastuslaitos valvoo nuohouspalveluiden toteutumista alueellaan. Kymenlaakson maakunnan erityispiirteinä ovat Suomenlahden laivaliikenne, erityisesti öljy- ja kemikaalikuljetukset, varuskunta-alueet Haminassa, Utissa ja

Vekaranjärvellä, lentokentät Utissa, Karhulassa, Selänpäässä, Ummeljoella ja Wredebyssä, kaksi kemikaalisatamaa, Seveso-turvallisuusselvityslaitokset sekä kolme kemikaaliratapihaa; Haminassa, Kotkassa ja Kouvolassa, sekä yhteinen raja Venäjän kanssa

Kymenlaakson pelastustoimi on 37 paloasemalta tuotettu lähipalvelu, josta pelastuslaitos vastaa, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmishengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi

eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin voimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettaviksi. Kymenlaakson pelastuslaitoksella on vakinaista henkilökuntaa sijoitettuna viidelle paloasemalle ja

pelastuslaitoksella on sopimukset 35 kymenlaakson alueen palokunnan kanssa, joiden perusteella sopimuspalokunnat tuottavat pelastustoimen palveluja maakunnassa. Pelastuslaitoksen välitön perusvalmius onnettomuustilanteeessa on 26 (1+2+4+19) henkilöä,

viidessä minuutissa valmius laajenee 100 (1+2+24+73) henkilöön, seitseman minuutin kuluttua valmius on 131 (1+2+28+100) henkilöä, 10 minuutin kuluttua valmius on 169 (1+2+38+128) henkilöä, 20 minuutin kuluttua valmius on 218 (1+2+44+171) henkilöä.

VÄLIRAPORTIT 2 · The Ten Commandments for Business Failure. Mitä tulisi varoa? • Palveluverkon...

Documents

Transcript of VÄLIRAPORTIT 2 · The Ten Commandments for Business Failure. Mitä tulisi varoa? • Palveluverkon...