Vinkkejä median kanssa toimimiseen

1
VINKKEJÄ MEDIAN KANSSA TOIMIMISEEN RYHMÄKESKUSTELUISTA 1) Haastattelutilanne: Miten valmistautua haastatteluun? Miten viestiä aroista ja monimutkaisista aiheista? Mieti etukäteen, mitä haluat sanoa ja minkä tiedon välittää suurelle yleisölle. Hyviä juttuja syntyy yhteistyöllä toimittajan kanssa. Molempien tavoite on saada aikaan mahdollisimman totuudellinen ja lukijaa kiinnostava juttu. Myös tutkija voi esittää kysymyksiä toimittajalle esimerkiksi näkökulmasta. Aseta tutkimustuloksesi kontekstiin, eli mieti mihin laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja keskusteluihin se liittyy. Käytä arjesta kumpuavia esimerkkejä, kun havainnollistat vaikeita ilmiöitä. 2) Toimittajakontaktit: Miten luoda kontakteja toimittajiin? Tiedotteisiin kannattaa panostaa. Hyvä tiedote saatetaan julkaista sellaisenaan. Ylläpidä suhteita toimittajiin. Seuraa mediaa, kirjaa ylös hyviä juttuja kirjoittavia toimittajia ja ota heihin suoraan yhteyttä, kun sinulla on heille hyvä juttuaihe. Toimittajat arvostavat tutkijoiden aktiivisuutta. Verkostoidu sosiaalisessa mediassa toimittajien kanssa ja pingaa heitä tuottamaasi sisältöön (esim. tiedotteet & blogitekstit). Toimittajia voi kutsua kahville, lounaalle tai vaikka ekskursiolle työpaikallanne. 3) Ajoitus: Miten ajoittaa oma ulostulo niin, että media kiinnostuu? Seuraile median vuodenkiertoa. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos kytkee uutiset lämpimästä syksystä laajempaan ilmastonmuutosta koskevaan tutkimustietoon. Ole valmiina reagoimaan uutistapahtumiin, ja suunnittele etukäteen ideoita ajankohtaisiin täsmäiskuihin. Älä unohda populaarikulttuuria! Onko esimerkiksi uusissa kirjajulkaisuissa tai leffa- tai teatteriensi-illoissa teoksia, jotka käsittelevät yhteneviä teemoja tutkimuksesi kanssa? 4) Ongelmatilanteet: Mitä jos virheellistä tietoa pääsee maailmaan? Jos artikkeliin, johon sinua on haastateltu, livahtaa faktavirhe, kannattaa pyytää oikaisua. Jos jutun tyyli tai sävy ei miellytä, ei kannata lähteä kirjoittamaan vastinetta. Usein kannattaa vain antaa olla ja ajatella, että lehti on seuraavana päivänä kalankääreenä. Jos toistuvasti huomaa, että media käsittelee jotain ilmiöitä oudosti, kannattaa kirjoittaa aiheesta blogipostaus tai mielipidekirjoitus. Mediakeskustelun tason moittimisen sijaan keskusteluun osallistuminen on rakentavampi vaihtoehto. Toimittajat lähettävät Suomessa usein koko artikkelin auliisti tarkistettavaksi. Hyödynnä tätä kulttuuria! Sinulla on oikeus korjata sitaateissasi olevat faktavirheet. Kontekstissa olevia ongelmakohtia voi yrittää korjata kohteliaasti esimerkiksi tyyliin “itse en sanoisi näin vaan näin…” -aloituksella.

Transcript of Vinkkejä median kanssa toimimiseen

Page 1: Vinkkejä median kanssa toimimiseen

VINKKEJÄ MEDIAN KANSSA TOIMIMISEEN RYHMÄKESKUSTELUISTA 1) Haastattelutilanne: Miten valmistautua haastatteluun? Miten viestiä aroista ja monimutkaisista aiheista?

• Mieti etukäteen, mitä haluat sanoa ja minkä tiedon välittää suurelle yleisölle. • Hyviä juttuja syntyy yhteistyöllä toimittajan kanssa. Molempien tavoite on saada aikaan

mahdollisimman totuudellinen ja lukijaa kiinnostava juttu. Myös tutkija voi esittää kysymyksiä toimittajalle esimerkiksi näkökulmasta.

• Aseta tutkimustuloksesi kontekstiin, eli mieti mihin laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja keskusteluihin se liittyy. Käytä arjesta kumpuavia esimerkkejä, kun havainnollistat vaikeita ilmiöitä.

2) Toimittajakontaktit: Miten luoda kontakteja toimittajiin?

• Tiedotteisiin kannattaa panostaa. Hyvä tiedote saatetaan julkaista sellaisenaan. • Ylläpidä suhteita toimittajiin. Seuraa mediaa, kirjaa ylös hyviä juttuja kirjoittavia toimittajia

ja ota heihin suoraan yhteyttä, kun sinulla on heille hyvä juttuaihe. Toimittajat arvostavat tutkijoiden aktiivisuutta.

• Verkostoidu sosiaalisessa mediassa toimittajien kanssa ja pingaa heitä tuottamaasi sisältöön (esim. tiedotteet & blogitekstit).

• Toimittajia voi kutsua kahville, lounaalle tai vaikka ekskursiolle työpaikallanne. 3) Ajoitus: Miten ajoittaa oma ulostulo niin, että media kiinnostuu?

• Seuraile median vuodenkiertoa. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos kytkee uutiset lämpimästä syksystä laajempaan ilmastonmuutosta koskevaan tutkimustietoon.

• Ole valmiina reagoimaan uutistapahtumiin, ja suunnittele etukäteen ideoita ajankohtaisiin täsmäiskuihin.

• Älä unohda populaarikulttuuria! Onko esimerkiksi uusissa kirjajulkaisuissa tai leffa- tai teatteriensi-illoissa teoksia, jotka käsittelevät yhteneviä teemoja tutkimuksesi kanssa?

4) Ongelmatilanteet: Mitä jos virheellistä tietoa pääsee maailmaan?

• Jos artikkeliin, johon sinua on haastateltu, livahtaa faktavirhe, kannattaa pyytää oikaisua. • Jos jutun tyyli tai sävy ei miellytä, ei kannata lähteä kirjoittamaan vastinetta. Usein kannattaa

vain antaa olla ja ajatella, että lehti on seuraavana päivänä kalankääreenä. • Jos toistuvasti huomaa, että media käsittelee jotain ilmiöitä oudosti, kannattaa kirjoittaa

aiheesta blogipostaus tai mielipidekirjoitus. Mediakeskustelun tason moittimisen sijaan keskusteluun osallistuminen on rakentavampi vaihtoehto.

• Toimittajat lähettävät Suomessa usein koko artikkelin auliisti tarkistettavaksi. Hyödynnä tätä kulttuuria! Sinulla on oikeus korjata sitaateissasi olevat faktavirheet. Kontekstissa olevia ongelmakohtia voi yrittää korjata kohteliaasti esimerkiksi tyyliin “itse en sanoisi näin vaan näin…” -aloituksella.