ViinnitNr. 3/2011, ukiut qulingiluassaat

Hedviinni pitsaalluinnartoqPortviinni

Imigassaq Kulturini arlalinni nassaaq

Imigassaq – kulturini arlalinni nassaaq Ukiorpassuit matuma siorna imigassap aalakoornartua pilerpoq.

Qupp. 10

Siunertaq: Viinnit aviisii ataavartumik saqqummersinneqartarpoq, allaaserisanik, nutaarsiassanik nerisas-

siornermilu ilitsersuutinik imaqarluni, tassani viinnit amerlanertigut nalinginnaasumik sammisaallutik. Taa-

matuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq.

Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartar-

luni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@

kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut

www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup mar-

ketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit

allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.

Nutaat Clubvino.gl-imi viinnit toqqaannar-lugit piniarneqarsinnaasut pillugit atuakkit

Qupp. 22

Portviinni – hedviinni pitsaalluinnartoq Portviinni silarsuarmi hedviinnit akuinnersaralugulu tusaamasaarnersaraat.

Qupp. 3

Nerisassani viinni: Nerisassiatit portviinnimik mamarsaasikkit Juullimi nerisassat mamartut portvi-innimik mamassuseqarnerulersitat.

Qupp. 14

Normumiuani

Jacqueline Jensen-imit

Hedviinni pitsaalluinnartoqPortviinni

Q angaanerusoq portviinni angutit imigannaaraat, nereqatigeereerner-

mi angutit inersimasut inimut allamut iserlutik imertagaat. Ullumikkut arnanit aamma portviinni imerneqartarpoq, arnat kusernernut erlinnartunut iluarisimaarin-nittalernikuupput ilisimaqarfiginnilerni-kuullutillu.

Nunap assingani portviinnit immikkoor-toqarfii annertunngillat, aqqali sunniu-teqapaluttuuvoq.

Portviinnimut viinnissat Portugalip avannaani naatinneqartarput, nunami angallavikkuminaatsumi silaannaalu kis-sartorujussuarmi.

Viinnequtit Dourop kuussuata sineriaani sivinganerni qaarsulinni naajartortarput. Viinninik narsaatinik angujuminaassin-

naasumiittuni paarsinissaq katersinissarlu imaannaanngitsuuvoq, sumiiffiit ilaat pisuinnarluni anguneqarsinnaasarmata.

Portviinnip mamassusiata isertugaataasa ilagaat viinnissap immikkuullarissumik ilisarnaataa, tassa angallavikkuminaattumi naanermini aatsaat saqqummersartoq. Viinnissat katersorneqareeraangata issera nunap ilaani Douromi viinniliorfinnut qappiortikkiartorlugu nassiunneqar-tarpoq. Portviinnili allami naammassi-neqartarpoq, tassa Vila Nova da Gaiami, Portugalip illoqarfiit annersaasa tulliani Oportop eqqaani naammassineqartarluni. Taamatut ingerlanneqartuaannarsimavoq ullutsinni tankbiilersuarni assartorneqar-tarluni, siornatigut prammini viinnip issera qisunnik nappartani assartorneqartarluni. Vila Nova da Gaiami portviinni uninngatin-neqartarpoq akoorneqartarlunilu, misis-

4 | Viinnit – Nr. 3/2011

Viinnequtit Dourop kuussua sinerlugu sivinganerni naajartortarput

Viinnit – Nr. 3/2011 | 5

suisartunillu akuerineqareeraangami hed-viinni tunisassiarineqartarput avammullu nassiussuunneqartarlutik. Nioqqusiorneq pitsaanerpaamik ingerlanneqarniarluni sakkortuumik nakkutigineqartarpoq. Taaguut portviinni EU-mit illersugaavoq, tassa imaappoq, hedviinnit Portugalimi nunap ilaani Douromi nioqqusiat kisimik ”port”-imik imaluunniit ”portviinni”-mik taaguuserneqarsinnaapput.

Nunap ilaani Douromi viinninik portviin-ninillu nioqqusiornermi viinnissat 100-it sinnerlugit assigiinngitsut atorneqarsin-naapput, assigiinngitsuli tallimat soqutigi-nartinneqarnerusatput, tassaallutik: Tinta Barroca, Tinta Cão, Tinta Roriz (=Tempra-nillo), Touriga Francesa aammalu Touriga Nacional. Portviinniliornermi viinnissaq aappaluttoq tusaamasaanersaasoq tassaa-voq Touriga Nacional, naatikkuminaattuu-vorli annikittuinnarmillu pissarsiffiusarluni.

Viinnimut brandymik akoorisarnerup siullermeertumik uppernarsineqarnera 1678-imi pivoq, illoqarfimmi Lamengomi mattuffimmi akoorineq ingerlanneqartar-simalluni. Taamaalilluni portviinnip pinn-goqqaarfiatut taanna ulloritinneqarluni.

1670-ikkunnili viinnit aappaluttut Englan-dimut imakkut sivisuumik angallanneqar-tussat brandymik akuneqartarput. Viinnit aappaluttut immakkut angallanneqarne-rini ajortinnginnerunissaat siunertaalluni brandy-mik akuneqartarput, taamanilu viinnit ullutsinnut sanilliullugit pitsaas-susaat allaanerupput.

Portviinnit akiinit erserpoq qanoq suliaalluartigisartut. Silarsuarmi viinnini pitsaasuni portviinni ilaavoq. Portviinnit ukiumi nioqqusiornermi pitsaanerpaat viinnequtinit pisoqaanerusunit viinnissanit nioqqusiarineqartarput. Annikinnerusu-mik pissarsiffiusarput, paarinissaanullu katersornissaanullu annertunerusumik suliarineqartarlutik. Portviinnit ukiumi nioqqusiat pitsaanerpaat annikitsunngor-lugit nioqqusiarineqartarput, soorlu Tawny Porti pisoqaaneq. Ruby Porti viinnequtinit nutaanerusunit viinnissanik nioqqusiari-neqartarput. Portviinnimik uninngatitsineq akikitsuunngilaq, nappartanimmi im-mikkut paarsisoqartariaqarnera inersuillu uninngatitsiviit immikkuullarissut immikkut kissassuseqartariaqartut akikinngimmata.

6 | Viinnit – Nr. 3/2011

Sassaalliunneqarnissaa:Portviinni viinnisorfinnut imartusuunut sassaalliutigalugu pitsaanerpaavoq. Taamaattumik aappaluttunik viinni-sor finni sassaalliutiginissaa innersuus-sutigineqartarpoq viinnisorfillu qiteqqutiinnarlugu immerneqassalluni. Taamaalilluni hedviinni silaannanissaaq mamassusiilu tamarmik malunnalissal-lutik. Vintage Porti sassaalliutiginngin-nerani akunnerit marlussuit sioqqullugu karaffelimut kuineqaqqaartariaqarpoq. Portviinnit allat allamut kueqqaarnagit imerneqariaannaapput.

Vintage portviinnini pisoqaanerusuni kinnganeqartuaannarpoq. Portviinnillu karaffelimut kuineqarnerani akulikitsunik putulimmik nakkartitsiveqarnissaq in-nersuussutigineqarpoq, nakkartitsivinni kaffinut nakkartitsivik atorneqartassann-gilluinnarpoq, kaffinummi nakkartitsiviit mamassusiiaasarmata. Nylonstrømpit nakkartitsivittut piukkunnarluinnar-tuupput. Vintage portviinnit karaffelimut

Ullup naajartulernerani portviinni iluaru-suutissaavoq. Nereqatigeereernermi port-viinni immiartorfimmut pitsassuuvoq, aammalu ukiumi taarseruttorfiani ualikkut ilorrisimaarutissatut piukkunnarluinnar-tuulluni, kaffisoreernerup imaluunniit

kingulerartoreernerut kingorna. Portviin-ni nerisassianut aalajangersimasunut pisariaqartitsinngilaq, arlalippassuarnulli piukkunnartuulluni: Tawny kransekaagilu tulluartupilussuupput, sukkulaamik ki-nguleqqiusiamut imaluunniit kaagiliamut

portviinni mamarluinnartuuvoq, portviin-ni aappaluttoq sunaluunniit aammalumi tawny sunaluunniit piukkunartuuvoq, aammalu sukkulaatinik tamulugassat suulluunniit tulluartupilussuupput.

Portviinni qaqugukkut imerneqartarpa?

sallaatsunnguamik kuineqartariaqarpoq, ullorlu ataaseq sioqqullugu puiaasaq napa-tinneqarsimassaaq.

Kissassusissaq pitsaanerpaaq:Portviinninik Rubynik, Tawnynik LBV-nillu sassaalliinermi kissassusissaq pitsaaner-paaq 18-20 gradiuvoq. Vintage, Colheita Tawny pisoqaaneq 20-21 gradit missaanii-tillugu pitsaanerpaavoq.

Vintage portviinnit minnerpaamik ukiuni tallimat qulillu akornanni pisoqaatigitillugit imerneqartariaqarput. LBV nioqqutigineqa-liinnartoq imerneqarsinnaavoq uninnga-tinneqarnerminilu pitsaanerulernaviarani. Tamanna aamma Rubymut, Tawnymut Tawnymullu ukiulinnut atuuppoq.

Piusinnaanera:Vintage Port puiaasaq ammarneqarnermi-niit sapaatip akunnera ataatsip missaani piusinnaavoq. Oqaluttuaq puiaasap am-marneqarnerminiit piusinnaannginnera-nut peqqutaalluni nal. ak. 24-t iluanni

imerneqartariaqarnera ilumuunngilaq, puiaasaq ullualunnguit ammareerne-rata kingorna mamassusiata allanngor-nera annikittuaraararsuuvoq. Seernar-nerulersutut issinnaasarpoq, tamannali soqutaanngilaq.

Ruby Port, LBV aammalu Tawny Port ammariikkat qaammat ataaseq missiliorlugu piusinnaapput, aatsaalli matulluarneqarunik taartumilu nilla-taartumilu toqqorsimatinneqarunik.

Portviinni qerinnartumi uninngatin-neqanngisaannassaaq Vintage-tulli, Colheita-tulli aammalu Tawny pisoqaa-sutuulli nakkartinneqarnikuunngin-nami imaluunnit annikittuinnarmik nakkartinneqarnikuulluni. Portviinni sivisuumik uninngatitassatut piuk-kunnarluinnarpoq. Taamaattumik portviinni +5-+12 gradit akornanniit-tumi toqqorsimatinneqartariaqarpoq. Gradinik marlussunnik nikeraannarsin-naanera inassutigineqarpoq.

Ruby Port Ukiut 2-3 missaanni nappartani uninngatinneqartarpoq. Nappar-tarsuarniit imerneqariaannan-ngorluni maqinneqartarpoq.

Aappaluttoq taartuuvoq.

Tawny Port Nappartani mikinerusuni ukiut 2-3 missaanni uninngatinneqar-tarpoq. Nappartani 500 liiteriniit 700 liiterisut imartutigisunit imer-neqariaannanngorluni maqinne-qartarpoq.

Qalipaataa kuultiusaavoq kajualaarlu-nilu, aappilasoqarpaluttarporlu.

Tawny pisoqaq

Ukiuni 10-nik, 20-nik, 30-nik 40-nilluunniit pisoqaatigisutut nalunaarsorneqartuaannarpoq. Viinnip akoornerata ukiumi ni-oqqusiarineqarnerisut agguaqati-giinneqarpoq.

Qalipaataa qalequtissiatulli aappilati-gaaq kajualaarlunilu.

Portviinninik naleqqiussineq

Colheita Portviinni nappartani mikisuni minnerpaamik ukiuni arfineq-marlunni uninngatitaavoq, viin-nissallu ukiumi naatitani kisimi ni-oqqusiaalluni, soorlu allagartaani takuneqarsinnaasoq

Qalequtissiatut aappilavoq kajualaar-lunilu

Late Bottled Vintage

Ukiuni 4-6-ini nappartani unin-ngatitaavoq. Nakkartitsivikkut imer neqar iaannanngor lugu maqinneqartarpoq. Viinnissanik ukiumi naatitani kisimi nioqqusiaal-luni, soorlu allagartaani takuneqar-sinnaasoq.

Solbærsaftitut taartutulli qalipaate-qarpoq.

Vintage Port Ukiuni marlunni uninngatinneqar-tarpoq. Puiaasani ukiut tallimat 50-illu akornanni uninngatinneqar-tarpoq. Portviinnit pitsaanersaraat. Taamaallaat ukiuni viinnissanik pit-sassuarnik katersiffiulluarsimasuni nioqqutissiarineqartarpoq.

Nutaajunermini hyldebærsaftitulli taartigaaq. Uninngatinnerata sivitso-riartornerani qaammariartortarpoq naggataagullu qalequtissiatut aap-pilatigilersarluni.

Jacqueline Jensen-imit

Imigassaq – kulturini arlalinni nassaaq

10 | Viinnit – Nr. 3/2011

P ortviinni imigassamik akuneqarsima-nngikkaluaruni nassaarineqarsimas-

sanngikkaluarpoq. Imigassap oqaluttuas-sartaa qangaaniilli pivoq. Ukiuni akullerni musliimit kemikerit pikkorissut peqqutaal-lutik aammalu mattuttut kristumiut tuluillu niuertut ukiut 700-t kingorna peqqutaallutik ullumikkut portviinni mamarsaatigisinnaa-varput. Imigassamik nassaarneq Kangianit Qiterlermit Europami nunanut assigiinn-gitsunut ingerlaarsimavoq ullutsinnullu imigassartornermik kulturimut nutaamut tapersiillutik.

Portviinnip pinngornera 1700-kkut aallartinnerani England Portuga-lilu viinnimik eqqussinissamut immikkut isumaqatigiissusiorput annikitsumik akitsuu-sersullugu. Siusinnerusukkut franskit viinnii Englandimi nuannarineqartupilussuupput, Englandili Frankrigimut sorsunnissamik

na-lunaarpoq, kinguneraalu franskit viinnii Englandimut eqqunneqarsinnaajunnaar-nerannik. Portugalillu avannarpasissuaniit viinninik nioqquteqarnnerusoqalerpoq, umiarsuillu illoqarfimmiit Oportomit Lon-doniliartuaannalerput. Viinni aappaluttoq nappartani angisuuni qisuusuni assartor-neqartarpoq, assartorneqarnerali ima sivi-su tigisarpoq umiarsuaq apuukkaangat viinni ajortissimasarluni. Viinni sivisuumik piusinnaaqqullugu assigiinngitsunik misilit-taasoqarpoq, iluatsinngitsumilli. Ilaanni viin ninik nioqquteqartoq isumassarsivoq nappartarsuarni viinni sivisunerusumik piusinnaaqqullugu brandymik akulaarlugu. Periuseq taanna Spaniami ilikkarsimavaa Spaniamiut brandynik nioqqusiortuumma-ta viinninullu akuleruttarlugit. Portugalimit viinnit kimittornikut mamarineqarlualerput, tamannalu pitsanngorsaataavoq, tuluimmi imigarillualerpaat.

Viinnit – Nr. 3/2011 | 11

Londonimi nappartaq viinnimik imalik toqqorsivimmi puigorneqarsimavoq, nas-saarineqarmallu paasineqarpoq viinni ine-riartorluarsimasoq. Taamaalilluni portviinni pinngorpoq. Ukiuaaluit ingerlanerani nioq-qusiorneq aallartinneqarpoq, nioqqusior-nermi maleruagassat aammalu pitsaassutsip nakkutigineqarnissaat pilersinneqarput, tamakkulu ullutsinnut suli atuullutik.

Imigassaq sivisuumik ineriartortoqOqaaseq ”alkohol” (imigassaq) Arabia-miusuuvoq. Imigassamik nassaarneq nioqqusiornerlu pingasunik killiffeqarluni ineriartorpoq 700-kkunni 800-kkunnilu aallartittoq. Kangiani Qiterlermi, Iranimi Irakimilu, nassaarineqarpoq. Sivisuumik oqaluattuarineqarsinnaavoq, aanali naali-sarnera.

Ukiut tuusintit marlussuit siornatigulli aallartitsinikkut akuiaaneq Egyptenimi Grækenlandimilu ilisimaneqarpoq, periu-serli pissuseqqaamisut ittuuvoq, inerneri pitsaavallaaratik aammalu ilitsersuutit tammarnikuullutik.

700-kkunni Arabiamiut Spania Italiallu kujataa tiguarpaat ilisimasatillu ingerla-

teqqillugit. Musliimit matematikkimik, astronomiimik, kemiimik nakorsaatinillu ilisimasaat tuluit ilinniarfissuini ilinniartit-sissutaalerput.

Piffissami tassani kemikereq musliimi, Jabir Ibn Hayyan, Irakimi inuuvoq kuultinik ator-tussiassanillu piiaanissamut periusissanik nassaarsiortuulluni. Pikkorissorsuuvoq, ul-lutsinnilu kemiimut industriimik suliaqar-nitsinni sakkut periusillu nassaarisimasai atorneqartarput. Ilaatigut imigassamik pisariunngitsumik, isumannaatsumik pitsaasumillu nioqqusiornissamik nas-saartuuvoq. Jabirip nassaaraa viinni uunnatsillugu aalaq ikummariaannaasoq pilertartoq, tassa imigassaq. Siullermik isumaqarsimagaluarpoq atorfissaqan-ngitsoq, misissugassaqqittuutippaali. Jabir ilisimatusarnikkut assigiinngitsutigut misileraavoq, nassaaminillu issusuumik atuakkiorluni. Perseriugaluarpoq (Irani-miu), atuakkianili Arabiamiusut allappai siaruaalluarneroqqullugit.

Kemikerit allat marluk musliimiusut, al-Kindi aammalu al-Razi, imigassap imaluunniit ethanbolimik aamma taa-neqartartumik, aalartitsilluni akuiaanermik

ingerlatitseqqipput. Assigiinngitsutigut atorneqarsinnaaneranik misilittaapput, al-Razillu nakorsaatitut atorneqarsinnaa-sunngortippaa. Ilisimatuutut misissuinerat aamma Arabiamiusut allattoqqissaar-neqarput.

Ilisimasat Europami arriitsunnguamik sia-ruartorput, siullermik latinisut nutserneqa-riarlutik kingusinnerusukkut oqaatsinut atorneqartunut nutserneqarput. Taama-nikkut mattuttut kristumiuusut Europami mattuffinni napparsimmavinnik pilersit-sitsipput. Ilisimatusarluni misissuinernik annertuunik, naasunik naatitsinernik nakorsaatinillu viinninillu nioqqusior-nermik ingerlatsisuupput. 1400-kkunni ”toqu qernertup” – Europami nappaas-suup – nalaani imigassamik aalartitsilluni akuiaaneq atuinerlu nalinginnaalerpoq. Imigassaq naasulerlugu nakorsaatitut atorneqarpoq, naak ajorunnaarsitsinngik-kaluartoq, imerneqareernermini arlalinnik qiimmaallatitsivoq. Ukiorpassuit ingerla-neranni mattuttut Europami imigassamik nioqqusiornermik ingerlatsisuupput, arlallillu kaffisuutinik brændeviinninillu ilisimaneqarluartunik nassaartuullutik.

12 | Viinnit – Nr. 3/2011

Imigassamik akuiaaneqImigassaq aalartillugu akuiarlugu nioq­qusiarineqartarpoq, tassa imaappoq, naasut qalaartitat aalaat imigassan­ngortarluni. Kolpit ruujorillu atorlugit qalaartitsinermi aalat pinngortut nillorsernerisigut isugutanngortinne­qartarput. Aalartillugit akuiaanerit arlaleriarluni ingerlanneqartarpoq, taamaalilluni mingoqannginnerpaaq pis sarsiarineqartarluni. Karrit, paarnat, viinnissat qalipaat kigutilerlugit allar­passuillu atorlugit aalartillugit akiuar­nerisigut, imigassanik assigiinngitsunik nioqqusiortoqartarpoq.

Jabir Ibn Hayyan

al-Razi

al-Kindi

Viinnit – Nr. 3/2011 | 13

Jacqueline Jensen-imit

Nerisassiatit

mamarsaasikkitportviinnimik

Portviinnit assigiinngitsorpassuupput, paarnatullu tungusunnimmat ukiuu-nerani nerisassianut arlalinnut akuu-tissatut atorneqarnissaanut piukkun-nartuuvoq. Ingasaannagu atorlugu nerisassianut mamarsaasiunneqarsin-naavoq, imaluunniit miseqqamut ma-massuseqarnerulersitsissutaasinnaa-voq. Akoorillunilu nerisassiornermi portviinni akugalugu mamarluinnar-tunngortitsisarpoq.

14 | Viinnit – Nr. 3/2011

Qeerlutuup kissarsuummi siaasarnerani qajua bradepandemiittoq portviinnimik aappaluttumik 1 dl-imik akuguk. Pisarnit-tut miseqqiorit.

Paarnarsuit qernertut portviinnimi unnui-sikkit. Paarnarsuit qernertut kinisimariikkat iipilillu qeerlutuumut taratseriikkamut qa-silitsuleriikkamullu immiutikkit. Pisarnertut kissarsuummi siaanneqassaaq.

Puulukiminermut bradepandekkut siata-mut portviinni aappaluttoq ½ dl kuiguk qalaaqatigitillugulu. Pisarnertut miseqqio-rit.

Inersimasunut kirsebærimik miseqqianut kissalaartumut nillertumulluunniit: miseq-qiamut portviinni alussaatinik marlunnik akuguk, portviinnisunnera malunnalaa-ginnassaaq.

Portviinni alussaat ataaseq rødkålimut ma-marsaataasupilussuusarpoq. Igamut port-viinnimininnguaq akulerutiguk rødkålilu kissalluarlugu, qalaatilaannguarneqassaaq sassaalliutigineqarlunilu.

Æbleflæsk: portviinni aappaluttoq alussaa-tip affaa iipilinik uanitsunillu siatsivigisa-mut akulerutiguk qalaartilaalaarlugulu.

Juullimi nerisassianut portviinnimik atuinissamut siunnersuutit

NERISASSIANI VIINNI

Viinnit – Nr. 3/2011 | 15

Igaassaq pilluguIgaavit miseraa portviinnimininnguamik akuguk mamarluinnartunngortillugillu. Neqimik kajortitsilluarneq miseqqamut mamaqutaallunilu qalipaateqarneruler-sitsisarpoq taamaalilluni miseqqap akussaanik akuneqartariaqarani. Naatsiiat rødkålillu illorineqarsinnaapput.

Iggisissatut siunnersuutitViinni aappaluttoq imaqarluarpaluttoq, aammalu nappartarsunninngitsoq iggisi-gissallugu piukkunnarluinnartuuvoq. Merlot-imik akusaasinnaavoq, Italiamiut viinniutaat aappaluttuusinnaavoq ima-luunniit viinni aappaluttoq viinnissamik Granache-mik sanaajusinnaalluni. Viinnit aappaluttut viinnissamik Shiraz-imik ima-luunniit Shiraz-imik akuukkanut, soorlu Frankrigemiit Rhône-meersut Australia-meersullu piukkunnarluinnartuupput.

NerisassiarineraIgami siatsiviusumi angisuumi neqeeqqat puulukiminernik kipparissunngorlugit ag-gukkanik ilallugit punnermi kissalaartumi kajortilluarneqassapput. Minutsit 15-20-t missaani sivisussuseqassaaq.

Uanitsut hvidløgillu aggorluakkat akule-runneqassapput. Laurbærbladit, salviet nellikellu marluk akulerunneqassapput. Portviinnimik bouillonimillu immer-neqassapput minutsinilu 45-ni qalaaru-saartinneqarlutik. Taratsunik qasilitsunillu mamarsaaserneqassapput. Bouilloni ingasaannagu taratserneqassaaq. Iga ma-tullugu neqi minutsini 15-ini qalaartin-neqassaaq. Igaat matullugit minutsit 75-90 missaanni qalaarusaartinneqassapput,

neqip qanoq aqitsiginera apeqqutaalluni. Akunneq ataaseq qaangiuppat neqip aqilisimanersoq misissorneqassaaq.

Punneq qajuusallu annertoqatigiit skåli-mut ammalortuliarineqarlutik akulerun-neqassapput.

Kissarsuummi plade igamut atorneqartoq, qalaarunnaarsitillugu sakkukillineqassaaq. Igami qajumut qajuusaq ammalorsagaq aalatiitigalugu aatsinneqassaaq. Kissar-suut sakkortusinneqassaaq, miserarlu minutsini 5-10-ni sakkukittunnguamik qalaartinneqassalluni. Arlaannik amigaa-teqarnersoq ooqattaarneqassaaq

Portviinnimik igaaq

NERISASSIANI VIINNI

16 | Viinnit – Nr. 3/2011

800 gram neqi kipparissuaranngorlugu aggugaq (nersussuaq, tuttu, umimmak assigisaaluunniit)

Puulukimerngit kilitat marluk, kipparissua-ranngorlugit aggukkat 40 gram punneq Skalotteløgit 4 imal. uanitsut nalinginnaa-sut 2 Hvidløgip immikkoortui marluk Laurbærbladit 3 Salvie alussaateeraq 1 Nelliket 2 2 dl portviinni aappaluttoq 4 dl bouillon Taratsut Qasilitsut qernertut Punneq alussaatit 3 miss. (inip kissas-susaatut kissassusillit) Qajuusat alussaatit 3 miss.

Akussat (inunnut sisamanut)

500 gram tuttup, umimmaap timmial-luunniit neqaa aserortigaq 400 gram puulukip neqaa aserortigaq Alussaatit 3-4 rugmel (manissillugit uuttukkat) ½ dl imeq ½ dl portviinni aappaluttoq 2 manniit 1 uanitsoq angisooq aserorterluagaq Taratsut Qasilitsut qernertut Alussaateeraq 1 rosmarinit panertut

Aammalu: 6-8 baconit kilitat 6 laurbærbladit 40 g bradepandemut punneq

Qajua: 6 dl hønsebouillon, kissalaartoq 1 dl portviinni aappaluttoq

Aammalu: Alussaat 1 miss. maizena Alussaat 1 imeq nillertoq Taratsut Qasilitsut qernertut

Akussat (inunnut 4-5-inut)

Igaassaq pilluguNeqi aserortigaq qajualu portviinnimik akuneqaraangami nujuartarsunnilertar-put neqip illorisallu mamassusaat sak-kortunerulertarlutik. Qaqorteqqasunik uuta nik rosenkålimillu uutamik illulerlugu sassaalliutigineqassaaq. Viinnit aappalut-tut imartorpalaalaartut, paarnarsunnittut annikittumillu garvesyreqartut tamarmik piukkunnarluinnartuupput.

NerisassiarineraNeqit aserortikkat rugmelinik, imermik, portviinnimik manninnillu marlunnik akullugit aalatikkit. Uanitsut aserorterlu-akkat akulerutikkit, taratsunik, qasilitsunik aserorterlaanik aammalu rosmarininik panertunik akullugit. Neqi aserortigaq kinerpallaaranilu imerpalavallaassanngi-laq. Neqi aserortigaq qallerneqassaaq, nillataartitsivimmilu akunnerup missaa uninngatinneqassalluni.

Forloren hareportviinnimik miseqqiami

Neqi aserortigaq ”qaqortuliatut” takisuu-tut ilusilerneqassaaq. Neqi baconinik qaller-neqassaaq. Qaavanut laurbærbladit pinnersaatigineqassapput.

Bradepande taneriarlugu neqi ilineqas-saaq. Bradepandep sinaatungaasigut silaannaqassaaq. Taamaalilluni kingusin-nerusukkut qajuanut inissaqassaaq.

Kissarsuummut 200 gradimik kissariik-kamut neqi alliup tullianut inissillugu, minutsini 25-ni qalatsinneqassaaq. Kissarsuutip kissassusaa 180 gradimut ap-partinneqassaaq, minutsinilu 25-ni naammatsinnissaata tungaanut qalaaru-saartinneqassalluni.

Hønsebouillonimik portviinnimillu bra-depande immerneqassaaq immerneqa-reerunilu 180 gradimi minutsini 20-ni qalaateqqinneqassalluni.

NERISASSIANI VIINNI

Kissarsuut qaminneqassaaq. Qajua bradepandemiittoq igaaqqamut kui-neqassaaq. Miseqqap suliarinerani, neqi uninngatinneqassaaq kissarsuutip matua ammarlugu.

Miseraq: Maizena imerlu nillertoq tiitor-fimmi akulerunneqassapput qajuanullu qalaartinneqartussaanngitsumut aalate-runneqassalluni. Qajua aalatiitigalugu ar-riitsunnguamik qalatikkiartorneqassaaq. Qimanneqassanngilaq. Qajua minutsi-alunnguani aalatiitigalugu qalaalaanngu-artinneqassaaq taratsunik qasilittunillu mamarsaaserneqallattaalluni. Laurbær-bladit neqimit peerneqassapput, neqilu fadimut kitserneqassalluni, miseraq allallu illussat sanileriissillugit sassaalliutigi-neqassaaq

Viinnit – Nr. 3/2011 | 19

Igaassaq pilluguKissarsuutikkut aalisakkamik nerisassiaq kimittooq portviinnip pilerfianit Portugali-meersoq, ileqquusorlu malillugu viinnimik aappaluttumik iggiserneqartarpoq.

Iggisissatut siunnersuutitViinni qaamasoq piukkunnartuunngi-laq, viinnili aappaluttoq kimittooq paar narsunnittorlu 16-17 gradimik kis sas susilik aalisakkamik nerisassiamut piukkunnarluinnartuuvoq. Viinni nutaar-sunnittuussaaq, garvesyreqarpianngitsoq nappartarsunninngitsorlu. Portugalimit, Spaniamit, Italiamit Chilemilluunniit viinni aappaluttoq akuutissarsunnilaartoq piuk-kunnarluinnartuuvoq. Nerisassiaq qaa-masumik syreqarluartumik viinnilerlugu bouillonilerlugulu nerisassiarineqassaaq. Portviinni qaamasoq aamma atorneqar-sinnaavoq, mamassusia nerumaarnerulis-saaq akuutissarsunninnerulaalerlunilu.

NerisassiarineraSaarullik tarajorlugu panertitaq imermi nil-lertumi tarajuiarlugu unnuisinneqassaaq. Imeq iginneqassaaq.

Naatsiiat persillerodilu qalipaajarneqas-sapput. Mikisunngorlugit aggorneqassap-put. Aqilinissaasa tungaanut taratsernagit laurbærbladimilli ataatsimik akullugit qalaartinneqassapput.

Laurbærbladi iginneqassaaq. Naatsiiat persil-lerodilu aseqqorluttunngortinneqassapput, uanitsut kitsikkat, hvidløgit aserorterluakkat saarulliillu tarajorlugit panertitat immikkoor-titerluakkat akulerunneqassapput. Tomaatit panertut mikisunnguanngorlugit aggor-neqassapput, naatsiianullu timianit salviellu akulerunneqassallutik. Mannik ilivitsoq akulerunneqassaaq, viinnimillu qaamasumik annikitsumik bouillonimillu kissalaartumik sallaatsumik akuneqassalluni. Qajoq anni-kitsukkaarlugu akulerunneqassaaq. Imer-palalaannguassaaq imerpalarujussuaranili. Taratsilaarlugu qasilitsunillu qaamasunik muskatinillu aserortikkanik mamarsaaser-

neqassaaq. Aalisakkamut bouillonimullu taratsut mianersuunneqassapput.

Fadi kissarsuummiissinnaasoq uuliamik taninneqassaaq. Saarullimmik tarajorlugu panertitamik naatsiianillu akulerussaq fa-dimut ikineqassaaq. Raspinik nakkalaffigi-neqassaaq uuliaminermillu kuserarneqa-laarluni, laurbærbladit tallimat sinneruttut qaavanut pinnersaasiunneqassapput.

Kissarsuummi 200 gradimik kissatseriikka-mut fadi alliup tullianut ikkunneqassaaq minutsinilu 20-ni qalaartinneqarluni.

Sassaalliutiginnginnerani kissarsuutip matua ammarlugu minutsini tallimani uninngatinneqassaaq.

Siunnersuut: Saarullimmut tarajorlugu panertitamut qeeraq imaluunniit qaleralik taarsiunneqarsinnaavoq. Taarserneqassa-gunilu aalisagaq nerisassiarinnginnerani taratsuni aseqqorluttuni akunnerup affaa-ni uninngatinneqassaaq salinneqarlunilu.

uanitsuligaq viinniligarluSaarullik tarajorlugu panertitaq

NERISASSIANI VIINNI

20 | Viinnit – Nr. 3/2011

400 gram saarullik tarajorlugu panertitaq 5 naatsiiat kissarsuutikkut uutassat 1 persillerodi 6 laurbærbladet 3 uanitsut Hvidløgip immikkoortui tallimat 4 timianip kanaartai Alussaateeraq 1 salvie panertut Tomaatit panertitat 6-8 (igalaaminermi pissarsiassaapput) 1 mannik angisooq 2 dl viinni qaamasoq sukkuisattoq (imal. portviinni qaamasoq sukkuisattoq) 3 dl miss. bouillon kimikittoq (kukkukooq imaluunniit nersussuaaraq) Taratsut annikittunnguit Qasilitsut qaqortut Muskatit aserortikkat Alussaatit 3-4 raspi Alussaatit 5-6 olivenolie

Akussat (inunnut 4-nut)

NutaatBellingham Merlot 2005

Viinni aligutut aappaluttutut qalipaati lik paarnarsunnittuuvoq ilaatigut kirsebæri-sunniallattarlunilu blommesunniallattar-toq kingorniinnaagullu nappartarsunni-laartartoq. Viinni aappaluttoq imerneqariaannaq mamaqarluarpoq, neqinut akoorluakkanut, savaaqqanut, puulukiminernut qeerlutuunullu siatanut nersussuarmullu qangatut siatamut piuk-kunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 58,-

Pingasut kr. 449,-

Bellingham Cabernet Sauvignon 2004

Viinni aappaluttoq taartoq paarnarsunnip-poq, viinnimullu mamarsaataalluartumik solbærmarmeladesunniallattarpoq pe-berfrugtitullu qorsuttut mamaqalaartar-luni. Viinni pitsaalluinnartuuvoq, kingor-niinnaagullu garvesyresunniallattarlunilu nappartarsunnilaartarpoq. Qeerlutuunut, nerlernut, puulukiminernut siatanut aam-malu nujuartanut piukkunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 58,-

Pingasut kr. 449,-

Rødviinnit– Afrika Kujallermeersut

Ukiut 375-it matuma siorna viinniliorfik Bellingham Afrika Kujallermi provinsimii Cape-imi tunngavilerneqarpoq. Viinnilior-fiup viinninik pitsanngorsaanera nunap ilaanut tamarmut malunnaateqarpoq, as-sigiinngitsorpassuartigullu maligassiuisi-mapput.

Bellingham-ip viinnia Shiraz siullermeertu-mik 1957-imi tuniniagaalerpoq.

22 | Viinnit – Nr. 3/2011

Bellingham Shiraz 2004

Viinni aappaluttoq taartoq paarnarsunnit-tuuvoq, paarnanik qernertunik, tupamik qasilitsunillu qaamasunik akoqarpaluttoq. Kingorniinnaagut nappartarsunnillunilu vaniljesunnillunilu mandelitut sikatatut mamaqalaartarpoq. Nerisassianut akoor-luakkanut – soorlu savaaqqamik, tuttumik, umimmammik, timmissanik nujuartanik, neqinik pujuukkanik qeerlutuunilluunniit nerisassianut naasunik akoorluakkanut – mamaqarluartumillu miseralinnut piuk-kunnartoq.

Sipaakkit kr. 58,-

Pingasut kr. 449,-

Viinnit – Nr. 3/2011 | 23

Robert Mondavi USA-mi viinniliortartut tusaamasaanersaraat. Viinniliorfimmik pilersitsisoq qanittukkut toqusoq, Amerikami pitsassuarnik viinniliornermi maligassiuisuullunilu siuttuusunasoq, viinniliorfimmut atsiussaavoq. Private Collection-imik taaguusikkat viinnissanit Californiap sineriaani, Coastal Region-imik taaneqartartumi, viinneqarfinneersunit viinniliaapput. Viinnissat sapinngi-samik kingusissukkut katersorneqartarput viinniliat paarnarsunninnerullutillu kimittuneruniassammata.

Rødviinnit– Californiameersut

Robert Mondavi – Private Collection Cabernet Sauvignon 2004

Rødviinni sukkuisattoq kirsebæritut qer-nertutut mamassuseqarlunilu naasorsun-niallattartoq naggataatigullu qasilitsorsun-niallartartoq. Peberbøffinut, qeerlutuunut, nerlernut, nersussuarnut tuttunulluunniit siatanut kimittuumik miseralinnut immus-suarnullu uninngatitanut iggisigissallugu piukkunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 68,-

Pingasut kr. 499,-

Robert Mondavi – Private Collection Zinfandel 2003

Rødviinni uninngatittariaqanngitsoq imeruernartorlu kigutaarnarsunnillunilu brombærisunnillunilu hindbærisunnitsoq kingorniinnaatigullu qasilitsorsunnilaar-toq. Neqinik nerisassianut kimikittunut, frikadellenut, puulukiminernut, pastanik nerisassianut salaatinullu neqilinnut iggi-sigissallugu piukkunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 68,-

Pingasut kr. 499,-

Robert Mondavi – Private Collection Pinot Noir 2006

Viinni aappaluttoq torrattoq kimittulaan-nguartoq, paarnarsunnilaannguartoq naggataatillugu hindbærisunnillunilu qasilitsorsunnitsoq. Kapisilinnut siatanut, aalisakkanik suppilianut kimittuunut, timmissanullu siatanut immannguaannaq akuukkanut iggisigissallugu piukkunnar-luinnartoq.

Sipaakkit kr. 68,-

Pingasut kr. 499,-

24 | Viinnit – Nr. 3/2011

Robert Mondavi – Private Collection Fumé Blanc 2005

Viinni paarnarsunnillunilu nutaarsunnitsoq oqummialaareerlugu nappartarsunnilaa-lertarpoq. Viinni qaamasoq sukkuisattoq mamartuaannartorlu sassaalliutinnginne-rani akunnerup affaata missaani silaanna-lersorneqaqqaassaaq. Nillataartillugu sassaalliutigineqassaaq. Qalerualinnut, kapisilinnut qaleralinnullu pujuukkanut, aalisakkanik nerisassianut timmissanullu pikkunarpallaanngitsunut pupinnik akul-lugu flødemik miseralikkanut iggisigissal-lugu piukkunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 68,-

Pingasut kr. 499,-

Robert Mondavi – Private Collection Chardonnay 2006

Hvidviinni paarnarsunnilluartoq mamas-suseqarluartorlu. Aalisakkanik pikkunar-tunik akuutissalersukkanik nerisassianut, timmissanik akuutisalersukkanut iggisis-saqqissoq, imaluunniit tikilluaqqussutitut piukkunnarluinnartoq.

Sipaakkit kr. 68,-

Pingasut kr. 499,-

Hvidviinnit– Californiameersut

Viinnit – Nr. 3/2011 | 25

PortviinnitQuinta do Pégo ukiuni hundredelikkaani ileqquusimasut malillugit viinniliaasar-poq, viinnissat Touriga Nacional, Touriga Franca, Tinto Roriz aamma Tinto Cao atorlugit. Vintage Port ukiuni katersilluarfiusuni viinnissaqarfinnilu pisoqaa-nerni pitsaanernilu viinniliarineqartarpoq. Viinnissat tummaanneqartarput, viin-nilu nappartarsuarni pisoqqani uninngatinneqartarpoq. Vintage Port silarsuarmi portviinnit pitsaanersaattut isigineqarpoq.

IMMIKKUT NEQEROORUT Quinta do Pégo Vintage 2007

Viinninik ilisimasaqarluartut nunanit tama laaneersut sattaaserlutik ooqattaari-neranni pitsaanerpaatut nalilerneqarpoq. Aappaluttoq taartuuvoq, tipigissuulluni, kirsebæritullu paarnarsuartullu qerner-tu tut tungusunnilluni. Mamasussia ki-ngorniinnaagut suli malunnarluartarpoq, nerumittuuvorlu. Suli nutaajuvoq, sassaal-liutiginnginneranilu akunnerit marluk sioqqullugit karaffelimut kuineqartariaqar-luni. Portviinni imertinnagu akunnerit 24-t napparlugu uninngatinneqaqqaassaaq.

Sunulluunniit taartumik sukkulaatilinnut, kaaginut qaqqortarialinnut, immussuarnut kimittuunut blåskimmelostinulluunniit ine rilluartunut iggisigissallugu piukkun-narpoq.

Sipaakkit kr. 30,-

Ataaseq kr. 269,-

NUTAAQ Puiaasaq affaq 37,5 cl Quinta do Pégo Vintage 2000

Nunat assigiinngitsut akornanni pitsaa-nerpaatut naliligaavoq ”superstar”-imillu taagorneqarluni. Portviinni aappillarissuu-voq, nerumittumik mamassuseqarluartoq paarnarsuartullu qernertutut isseqarluar-tutut tungusinnitsoq. Mamassusia kingor-niinnaagut suli malunnarluartarpoq.

Ris á la mande-mut, qaqorteqqasunut kinertunut chokolademousse-nulluunniit iggisigissallugu piukkunnartoq. Sassaal-liutiginnginnerani akunnerup affaani silaannalersorneqassaaq. Portviinni imer-tinnagu akunnerit 24-t napparlugu unin-ngatinneqaqqaassaaq.

Sipaakkit kr. 32,95

Ataaseq kr. 219,-

26 | Viinnit – Nr. 3/2011

NUTAAQ Puiaasaq affaq 37,5 cl Quinta do Pégo LBV 2005

Nunat assigiinngitsut akornanni viin-ninik unammisitsinerni arlaleriarluni ajugaanikuuvoq, ”akiminut naleqqiullugu pisiassatsialak”-ttullu taagorneqarluni. LBV (= late bottled vintage) puiaasanut maqinneqarnermini imerneqariaannaa-sarpoq. Aappaluttoq taartuuvoq paar-natullu aappaluttutut inerilluarsimasutut mamassuseqarluni, mineralisunnilaarpoq oqqamilu qitualaartutullusooq illuni. Port-viinni pitsaalluinnartoq, kinguleqqiutinut arlalinnut iggisissatut piukkunnarluinnar-toq, pingaartumik juulliaqqami.

Paarnanik tærtilianut iggisissatut, tikillu-aqqussutitut ilorrisimaarutissatulluunniit sassaalliutigineqarsinnaasoq. Oportomi Portugalimiittumi pisarnerattut peberbøf-finut iggisissatut piukkunnarluinnartoq. Silaannalersoqqaartariaqanngilaq, sas-saalliutiginnginneranili akunnerit 24-t nap parlugu uninngatinneqaqqaassaaq.

Sipaakkit kr. 20,-

Ataaseq kr. 139,-

Viinnit – Nr. 3/2011 | 27

Inniminniigit uani

clubvino.gl