Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset

Yhteistyössä:

Taitto ja paino: M-Print Oy Vilppula, 2014

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Lukijalle 3Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain 4–5 Jämsän hanketuetLänkipohjan kesätoriyhdistys ry 6Jämsän Ravi ry 7Suinulan Kyläyhdistys ry 7Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry 8Jämsän Seudun Moottorikerho ry 9Jokilaakson Mäkiseura ry 10Karppijärvi yhdistys ry 10Pietilän kyläyhdistys ry 11Jämsän kaupunki 12Toijalanrannan asukasyhdistys ry 12Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry 13Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy 14Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy 14Turkin kyläseura ry 15Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry 15Jämsek Oy 16–17Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 18Arvenmäki – Asemamäki asukasyhdistys ry 19Jämsän 4H-yhdistys ry 20Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry 21Vekkulan kyläyhdistys ry 21Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 22Längelmäen kehitys ry 22

Keuruun hanketuetPihlajaveden kyläyhdistys ry 23Riihon kyläyhdistys ry 23Keuruun Liesjärven Kyläseura ry 24Pohjoisjärven Riistamiehet ry 24Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry 25Haapamäen Elokuvakerho 25Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry 26Jukojärven Veikot ry 26Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry 27Keuruun kaupunki 28Haapamäen Kyläyhdistys ry 29 Korpilahden hanketuetMoksin Kyläseura ry 30Muuratpartio ry 30Oittilan Hirvimiehet ry 31Putkilahden Kyläseura ry 32

Säynätsalon Erätoverit ry 33Korpilahden Satama Oy 33Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry, osatoteuttaja Ylä-Muuratjärvi Seura ry 34Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry 34Metsätorpanmaa - yhdistys ry 35 Kuhmoisten hanketuetHarmoisten Nuorisoseura ry 36Päijälän Kristillinen Yhdistys ry 36Kuhmoisten 4H-yhdistys ry 37Kuhmoisten kunta 37Ruolahden Nuorisoseura ry 38 Multian hanketuetSahrajärven Nuorisoseura ry 39Multian Jyske ry 39 Petäjäveden hanketuetYlä-Kintauden Kyläyhdistys ry 40Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys ry 41Metsäkulma Seura ry 41Petäjäveden kunta, osatoteuttaja Multian kunta 42Petäjäveden Yrittäjät ry 42Jykes Oy 43

Alueelliset hankkeetJyväskylän kestävä kehitys, JAPA ry 44Maaseudun Sivistysliitto 44

Alueiden väliset hankkeetPäijälän Seudun Metsästysseura ry 45Virtain kaupunki 45Sysmän 4H-yhdistys ry 45

Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen(Toimintalinja 2)Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry 46Petäjäveden Vanhan Kirkon Säätiö 46

Leader Vesuri-ryhmä 2014–2020 47

Sisällysluettelo

2

Sirpa

Jarmo

Tuomo

Kari

Pekka

Veli-Matti

Saara

Eija

Tapio

Jorma

Markku

Katja

Heikki

Matti

Eetu

Tuula

Matti Elina

Anna

VeikkoLaura

Kalle

Jorma

Jenni

Ulla

Tiina

Arja

Matti

Kaarina

Seppo

Risto

Kirsi

Matti

Leena

Marjo

Tomi

Paula

Kyösti

Anneli

Esko PerttiJuha-Pekka

Ilari

Kirsi

Mauri

Merja Hanna

Samuel

Valto

Veikko

Arvo

Marja

Jaakko

Paula

Jaakko

Anne

Hannu

Jenni

Eeva

Pertti

Minna

Tuomo

Jaana

Jouko

Veikko

Jukka

Päivi

Antti

Ari

Jukka

Tapio

Tuula

AnittaArja

Antero

Mika

Mia

Heidi

Paavo

Janne

Tämä julkaisu esittelee Leader Vesuri-ryhmän ohjelmakauden 2007–2013 rahoittamien hank-keiden ja yritystukien tulokset ja vaikutukset.

Paikallista MoTo-maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin Jämsässä, Keuruulla, Jyväskylän Korpilahdella, Kuhmoisissa, Multial-la ja Petäjävedellä.

Ohjelmakauden keskeisimmät tulokset:

Julkaisu on kirjoitettu syksyllä 2014. Hankkeiden toteutusaika päättyy joulukuun lopussa 2014. Lopulliset luvut saadaan vasta, kun hankkeet ovat päättyneet. Mukaan on otettu ne hankkeet, jotka on toteutettu ja niille on maksettu hanketukea.

Kymmenet henkilöt ovat olleet tekemässä julkaisua, heistä osa on nimetty paloihin. Maaseudun kehit-täminen tarvitsee monta tekijää, sii-hen voi jokainen tavallaan osallistua. Palapelimme ei ole koskaan valmis, ilman yhtä ei ole toista. Työ elinvoi-maisen maaseudun hyväksi jatkuu.

• Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 23,33 htv

• Uusia rakennuksia 996,5 m²• Perusparannettuja

rakennuksia 5 129 m²• Kylien

kehittämissuunnitelmia 17 kpl• Kylien kyläkyselyitä 10 kpl• Talkootyön arvo

hankkeissa 67 66 h / 676 640 €

3

° Hanketukien kustannusar-vio yhteensä 632 829 €

° Rakennetut rakennukset yhteensä 232 m²

° Perusparannetut rakennuk-set yhteensä 207 m²

° Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 3,44 htv

° Talkootyön arvo 141 960 €° Investointihankkeita 6 ja

kehittämishankkeita 3

Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain

4

Multia

Keuruu Petäjä-vesi

JämsäKorpilahti

Kuhmoinen

° Hanketukien kustannusarvio yhteensä 49 439 €° Perusparannetut rakennukset yhteensä 340 m²° Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 0,12 htv° Laadittuja/päivitettyjä kyläsuunnitelmia 5° Kyläkyselyjä 2° Talkootyön arvo 14 137 €° Investointihankkeita 1 ja kehittämishankkeita 1

° Hanketukien kustannusarvio yhteensä 251 156 €

° Rakennetut rakennukset yhteen-sä 31 m²

° Perusparannetut rakennukset yhteensä 546 m²


° Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittämissuunnitelmia 4

° Talkootyön arvo 34 702 €° Investointihankkeita 3 ja kehittä-

mishankkeita 5

° Hanketukien kustannusarvio yhteen-sä 567 796 €

° Rakennetut rakennukset yhteensä 31 m²

° Perusparannetut rakennukset yh-teensä 834 m²

° Hankkeiden ajaksi syntyneet työpai-kat 4,87 htv

° Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittä-missuunnitelmia 8

° Kyläkyselyjä 8° Talkootyön arvo 90 479 €° Investointihankkeita 5 ja kehittämis-

hankkeita 8

° Hanketukien kustannusarvio yhteensä 2 014 730 €

° Rakennetut rakennukset yhteen-sä 690,5 m²




mishankkeita 12

° Hanketukien kustannusarvio yh-teensä 190 150 €


° Hankkeiden ajaksi syntyneet työ-paikat 0,36 htv


mishankkeita 1

Tällä sivulla on esitelty 2007–2013 ohjelmakauden hanketu-kien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain.

Viereiseltä sivulta löytyvät alueemme yritystukea saaneet yritykset, nimen perässä oleva luku on tukipäätöksessä hyväk-sytty kustannusarvio. Kaaviossa on esitelty ohjelmakauden yritystukien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain.

Mukaan on otettu vain ne hankkeiden toteuttajat ja yrityk-set, joille on myös maksettu tukea. Sivuilla 44 ja 45 kerrotaan usean kunnan alueilla toteutetuista alueellisista ja alueiden välisistä hankkeista.

Jämsän yrityshankkeet: Riihinen Päivi 25 386 € • Lehtola Jouni Kullervo 13 000 € • Simulaattorimaailma Oy 115 293 € • Hirsibaari Katja Linden 23 012 € • Jokilaakson Merkintä 14 000 € ja 12 000 € • Eläinlääkäri Riikka Kolhinen 10 000 € • Sari Inkiläinen 4 028 € • Lounaskahvila Vehnäleipä Ay 12 085 € • Jämsän Konekellari Ky 4 677 € • LJ-Huolto Oy 15 000 € • Jokilaakson Lasitus 23 550 € • Koskinen Antti 19 055 € • Fysioterapia Maarit Kerkkonen 19 877 € • Tamminen Juha Kalervo 29 983 € • MSM-asennus Oy 5 990 € • Konepalvelu K. Laitinen Oy 15 392 € • Koneurakointi Veljekset Långstöm ay 11 200 € • Tikkaus ja Tarvike Katja Minkkinen 6 900 € • Haggrén Maa- ja Vesi Oy 39 500 € • JN Soodapuhallus Oy 57 850 € • MinnaWood 30 500 € • Janpack ky 13 280 € • Autohuolto Ari Anttila Oy 22 104 € • Seena`s Tone 6 042 € • HSV Group Oy 77 300 € ja 26 000 € • Tmi Eräopaspalvelu Talvi 3 500 € • Villa Hiidenmäki Oy 1 400 € • Maatalousyhtymä Niinijärvi 2 400 € • Hietanen Kaisa 2 460 € • Roivas Anni Kaisa 1 500 € • Caprea Oy 24 000 € • Korpilahden yrityshankkeet: Sarpaja 11 132 € •Emalipuu Ulla Huttunen ja Arto Salminen ay 33 305 € • Salon Kiviteollisuus Oy 48 000 € ja 65 000 € • Hieronta- ja kotipalvelu Auringonkukka T:mi Piritta Kohvakka 25 284 € • Ulla Pirkkanen Oy 20 004 € • Tmi R-Ruoka 18 735 € • Marja Komppa 28 000 € • Kuhmoisten yrityshankkeet: Tmi Virtalähde Analog Audio 28 600 € • Kuhmoisten Talonmiespalvelu 5 327 € ja 3 442 € • Metallityö L. Pitkäniemi 7 500 € • Perä-Pohjolan Paja 6 000 € • Koirakiven Tilan Sora Kuhmoinen 10 000 € • Päijän Marine Oy 41 830 € • Mikan mökki - ja kiinteistöpalvelu 11 740 € • Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala 4 600 € • Sarin Kotikahvila 5 100 € • Tmi Autopaja Seppo Koskinen 73 483 €

Keuruun yrityshankkeet: Studio Esko Oy 7 500 € • Keuruun metsäpalvelu 10 000 € • Tamminiemi Antti Tuomas 20 000 € • Keuruun Eläinklinikka Oy 80 000 € • Masan Kone Ky 15 000 € • Keurusseudun Paintball 10 310 € • Kalmakoski Kommandiittiyhtiö Seppo Sivula 12 000 € • Keuruun Hius- ja Kauneusklinikka/Hiushovi 9 048 € • Toiminimi Kirsi Pekola 2 300 € • Keuruun KuntoStudio 15 000 € • Keuruun perinneleipuri Oy 9 800 € • IT- mainospalvelu 15 000 € • Keuruun Keilakeskus Oy 9 319 € • Keuruun Sport Center J.M. Koskinen 36 596 € • Onni-Tonni Oy 11 117 € • Pänkäläinen Juha Petri 1 500 € • Tmi Jyrki Kekälinen 5 900 € • De-Fra Translation 4 660 € • 3D-RakSu 7 527 € • Hanhiniemi Tero Pekka 40 075 € • Café Raija 14 488 € • Stunt Freaks Team Oy 14 553 € • Keuruun Koneistus Oy 8 200 € • Pixelmafia Oy 60 300 € • Harjula Seppo Timo Sakari 2 315 € • Sähkötarkastus Timo Tanhuala 10 000 € • Tmi Niina Salminen 4 582 € •Jyväskyläntien ykköspalvelut 22 711 € • VP-Louhinta 15 500 € • Jari Palva-aho Oy 12 633 € • Tmi Ilkka Pummila 20 000 € • TP Toimistopalvelut Oy 17 600 € • Finnish Tattoo 4 950 € • Multian yrityshankkeet: Nevalan Lomamökit 16 850 € ja 16 750 € • Sisä-Suomen Kuvapäät Oy 50 000 € • Aurinkoaitta 5 000 € • Kynttiläpaja Kalevantuli 40 320 € • Metsolan kartano 35 829 € • Millitec Oy 50 889 € • Multian Kone- Ja Urakointipalvelu Oy 60 400 € • Metsolan Pihapiiri Oy 5 000 € • Avoin yhtiö Aspin korjaamo 3 600 € • Petäjäveden yrityshankkeet: Petäjäveden kiinteistöhuolto Jorma Kotamäki 41 781 €

JÄMSÄ 662 741 €• Yritystukea maksettu yhteensä 31

yritykselle• Uusia yrityksiä 17, joista naisyrityksiä

7, miesyrityksiä 10 • Uudet työpaikat 22 htv, joista 0,5 htv

alle 25-vuotiaille nuorille• Säilytettyjä työpaikkoja 22,05 htv


KEURUU 530 484 €• Yritystukea maksettu yhteensä

33 yritykselle• Uusia yrityksiä 8, joista

naisyrityksiä 3, miesyrityksiä 3 ja nuorten yrityksiä 2

• Uudet työpaikat 15,5 htv, joista 2,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille

• Säilytettyjä työpaikkoja 36,2 htv• Hankkeen ajaksi syntyneitä

työpaikkoja 2,3 htv

KORPILAHTI 249 460 €• Yritystukea maksettu yhteensä 7 yritykselle• Uusia miesyrityksiä 2

• Uudet työpaikat 5,6 htv• Säilytettyjä työpaikkoja 11 htv


KUHMOINEN 197 622 €• Yritystukea maksettu yhteensä 10

yritykselle• Uusia miesyrityksiä 1

• Uudet työpaikat 2,5 htv, joista 1,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille

• Säilytettyjä työpaikkoja 11,4 htv• Hankkeen ajaksi syntyneitä

työpaikkoja 4 htv

MULTIA 284 638 €• Yritystukea maksettu yhteensä

9 yritykselle• Uusia naisyrityksiä 2

• Uudet työpaikat 3,5 htv, joista 1 htv alle 25-vuotiaille nuorille

• Säilytettyjä työpaikkoja 12,5 htv

PETÄJÄVESI 41 781 €• Yritystukea maksettu yhteensä 1 yritykselle

• Uudet työpaikat 1 htv• Säilytettyjä työpaikkoja 1 htv

Rahoitetut yritystuet

v. 2007–2013

Investointitukia 1 kplKäynnistystukia 1 kpl

Investointitukia 28 kplKehittämistukia 6 kplKäynnistystukia 3 kpl


Investointitukia 10 kpl



5

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Länkipohjan kesätoriyhdistys on järjestänyt Längelmäen en-tisessä kuntakeskuksessa kesäisin toritapahtumia ja pitänyt torikahvilaa vuokratiloissa. Tilat myytiin ulkopuoliselle. Tuen avulla ostettiin kylällä sijaitseva kioski, joka remontoitiin. Kahvila on erittäin tärkeä ja keskeinen osa toritapahtumaa. Varsinainen kahvilatila on suuri terassi, jonka yhteydessä sijaitsee töllipörssi, sieltä voi käydä katsomassa mm. paik-kakunnan esitteet ja myytävät talot. Kahvila on avoinna toritapahtumien ajan 15 kertaa kesässä. Kahvilan ylläpitäjinä ovat eri yhdistykset. Kahvion tuotto on niille merkittävä tulonlähde. Torikahvilan sanotaan olevan jo oleellinen osa Länkipohjaa. Kesätori tuo lauantaisin 200–500 henkilöä Länkipohjan keskustaan. Kahvilassa on järjestetty mm. juhlia ja konsertteja.

Länkipohjan kesätoriyhdistys ry – Länkipohjan kesätorin kahviorakennus

Torikahvilasta hyötyvät kyläläiset, kesä-asukkaat ja

ulkopaikkakuntalaiset

Omat tilat helpottavat järjestelyitä

Kesätorikahvila on elämys, se on tärkeä osa toritoimintaa

Kustannusarvio: 22 220 €Talkootyönarvo: 6 700 €

Länkipohjan kesätoritapahtuma

6

JÄM

SÄIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Keh

ittä

mis

tuki

Jämsän Ravi ry:n tavoitteena oli investointituen avulla edistää Jämsän seudun hevosharrastajien yhteistyötä luomalla entistä paremmat harjoitteluolosuhteet ja mahdollisuudet yleisöta-pahtumien järjestämiseksi Kilpakorvessa. Hankkeessa ravira-dan etukaarteen ja takasuoran vanha kuusi- ja vaneriaita kor-vattiin uudella lauta-aidalla 300 metrin matkalta. Etusuoralla oleva aita maalattiin ja radan ympäristöä siistittiin. Raviradan kunto ja kehittämiskohteet arvioitiin asiantuntijavoimin, tämä sisälsi mm. maaperätutkimuksia, salaojituksen toimivuuden arviointia sekä alueen kartoittamista. Rata-alueella oleva rat-sastuskenttä peruskorjattiin; kentän pohjamateriaali uusittiin, se aidattiin ja valaistus laitettiin kuntoon.

Toimenpiteillä parannettiin Kilpakorven ravirata-alueen yleisil-mettä ja sen käytettävyyttä erilaisiin hevosurheilutoimintoihin sekä yleisötilaisuuksiin. Aitojen uusimisella ja maalaamisella parannettiin yleisilmettä, turvallisuutta ja vähennettiin liiken-teen aiheuttamaa häiriötä radalle. Radan kunnon arviointi an-taa tulevaisuudessa mahdollisuudet kustannustehokkaaseen

Jämsän Ravi ry – Jämsän ravirata-alueen kehittäminen

ja oikein kohdistettuun rataremonttiin, uusi aluekartta tukee alueen käyttöä ja uudistamista. Ratsastuskentän kunnos-tus laajensi rata-alueen käyttöä, kun aiemmin raviurheiluun painottunut Kilpakorpi sai rinnalleen myös ratsastustoimintaa omalla siihen tarkoitetulla alueella. Hankkeen myötä myös muu yhteistyö seurojen ja hevosurheilulajien välillä lisääntyi ja ravien talkootoimintaan saatiin paljon uusia kasvoja.


Parannettiin ravirata-alueen turvallisuutta ja yleisilmettä,

vähennettiin liikenteen aiheuttamaa häiriötä radalle

Yhteistyölisääntyi eri

toimijoiden välillä

Luotiin paremmat harjoitteluolosuhteet ja

mahdollistettiinyleisötapahtumien

järjestäminen Kilpakorvessa

Suinulan Kyläyhdistys ry – Valokuituverkko Suinulaan

Valokuituverkosta hyötyvät kylän

asukkaat, yhdistykset ja yritykset

Suinulaan saatiin nykyaikaiset ja toimivat tietoliikenneyhteydet

Valokuituverkolla parannettiin asumisen

laatua, kylä on houkutteleva uusien

asukkaiden saamiseksi

Jämsän Suinulaan rakennettiin valokuituverkko. Hankkeen alussa selvitettiin kuituverkkoon liittyvien kiinteistöjen määrä ja sijainti sekä tehtiin toiminta-alueen rajaus. Valokui-tuverkon rakentamiseen kuului runkoverkon rakentaminen, tilaajaverkon rakentaminen pihapiirin asti, aktiivilaitteet ja tarvikkeet. Liittyjiä valokuituverkkoon oli 31 kappaletta, joista yksi on kymmenen asunnon rivitaloasunto-osakeyhtiö. Verkko saavutti 40 taloutta.

Hankkeella luotiin nykyaikainen ja toimiva tietoliikenneyh-teys kyläläisille sekä kylällä toimiville yhdistyksille ja yrityksil-le, se paransi asumisen ja yrittämisen laatua.

Kustannusarvio: 175 693 €

Valokuituverkon rakentaminen Jämsän Suinulaan.

Kilpakorven ravirata

7

JÄM

SÄ

7

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Jämsänkosken Metsästysyhdistys kunnosti ja laajensi tuen avulla Manskiven metsäkämpän rakennukset ympä-ristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumisti-loiksi ja retkikohteeksi. Metsäkämppä entisöitiin ulkoa ja sisältä. Kämppään uusittiin katto, maalattiin ulkoseinät, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Sisäpuolelta uusittiin mm. takka, keittiökalusteet, pöydät ja tuolit. Tuen avulla rakennettiin lahtivaja ja kota.

Tiloja käyttävät esim. partiolaiset ja koiraharrastajat. Metsäkämpässä voi järjestää kursseja, koulutuksia ja perhejuhlia.

Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry – Manskiven metsäkämpän entisöinti – Manskivi 2, sauna ja liiteri

Inve

sto

inti

tuki


Manskiven metsäkämppä

Manskiven kota ja sauna.

Manskiven metsäkämppä

entisöitiin, rakennettiin kota, lahtivaja, liiteri ja

sauna

Manskiven metsäkämppä kunnostettiin ja laajennettiin

ympäristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumistiloiksi ja

retkikohteeksi

Metsäkämpällä voidaan järjestää kursseja,

koulutuksia ja perhejuhlia

Vanhat ja pahasti jo ränsistyneet liiteri ja sauna poltettiin sijoilleen, uudet tilat rakennettiin jatkohankkeessa.


Manskiven sauna

Lahtivaja

8

JÄM

SÄIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Inve

sto

inti

tuki

Jämsän Seudun Moottorikerhon tavoitteena oli nostaa alueen tasoa rakentamalla huoltorakennus Haaralankankaalle. Kerho järjestää vuosittain useita kilpailuja motocrossissa, endurossa ja crosscountryssä. Kerho ylläpitää harrastajilleen ilmaista harjoitusrataa ja enduroreittejä Haaralankankaalla. Huoltora-kennuksen rakentaminen auttaa kaikkien harrastajaryhmien toimintaa. Huoltorakennus rakennettiin viipaleparakeista, jotka lahjoitti UPM:n Kaipolan tehdas. Rakennuksessa on keit-tiö-, WC-, pukuhuone-, suihku-, sauna-, kokoontumis-, toimisto-, varastotilat ja katos. Investoinnin jälkeen kerhon on helpompi järjestää kilpailuja, huoltorakennus mahdollistaa myös arvoki-sojen järjestämisen.

Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä mm. Jämsän ammattiopis-ton kanssa; toisen luokan opiskelijat ja opettaja rakensivat rakennuksen pohjat ja sokkelit. Oppilaitoksesta oli työharjoit-telussa myös neljä opiskelijaa kuukauden ajan.

Huoltorakennus parantaa alueen vetovoimaisuutta, käyttäjä-määrä lisääntyy ja toiminta laajenee entisestään. Investoinnilla

Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä

Jämsän Seudun Moottorikerho ry - Huoltorakennuksen siirtäminen ja saneeraaminen Haaralankankaalle

Haaralankankaalla voidaan harrastaa monipuolisesti ja

järjestää kursseja, koulutuksia ja kokouksia

Huoltorakennus mahdollistaa arvokisojen järjestämisen.

Enduron Euroopan mestaruuskisojen osakilpailut

kesällä 2015


taataan kuntalaisille, junioreille ja harrastajille hyvät olosuhteet. Hanke edistää alueella moottoripyöräurhei-lua, ulkoilua, maastopyöräilyä, suunnistusta, koiraharras-tusta, moottorikelkkailua, hiihtoa ja mönkijäharrastusta. Huoltorakennusta vuokrataan myös kurssien, kokousten ja koulutusten pitopaikaksi.

Haaralankankaan huoltorakennus

9

JÄM

SÄ

9

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Jokilaakson Mäkiseura on alueen ainut mäkihyppytoimintaa pyörittävä urheiluseura. Oinaalan Mäkihyppykeskuksessa on neljä hyppyrimäkeä. Hyppääminen on ollut talvella mahdollista lähes päivittäin. Vuosien varrella mäkihyppy on kehittynyt yhä suuremmassa määrin ympärivuotiseksi harrastukseksi. Lauhtu-neet talvet ovat lyhentäneet talvihyppykautta ja korostaneet siten kesähyppäämisen merkitystä.

Mäkiseura sai investointitukea K43-mäen muovittamiseen, alamäen turva-aitojen ja kastelujärjestelmän rakentamiseen. K43-mäen muovittamisen yhteydessä muovin toimittajalta tuli ehdotus kokeilla veloituksetta muoviruohomattoa K15-mäen muovittamiseen. Kokeilu oli onnistunut ja hankkeessa muovi-tettiin muoviruohomatolla myös K5- ja K25-mäet.

Jokilaakson Mäkiseura ry – Oinaalan Mäkihyppykeskuksen kunnostus

Muovittamisen jälkeen Oinaalassa mäkihyppyharrastus on ympärivuotista toimintaa. Koko Suomessa on vain muutamia tämän kokoluokan muovitettuja hyppyrimäkiä, joten hyppääjiä tulee ympäri maata. Muovimäki on parantanut Jämsän seudun mäkihyppytoiminnan puitteita oleellisesti. Se täydentää nuorison urheilumahdollisuuksia alueella. Hyppyritoiminnan muuttuessa ympärivuotiseksi lajin houkuttelevuus kasvaa ja saadaan uusia harrastajia lajin pariin.

Karppijärvi sijaitsee Jämsän luoteisreunalla 22 km keskustasta Mänttään päin, järven pinta-ala on 27 ha ja keskisyvyys alle 1,5 metriä. Kaunis, kalaisa ja rauhallinen järvi on vuosikymmenten ajan tarjonnut erinomaiset puitteet monipuoliselle virkistys-käytölle; uimiselle, veneilylle, melonnalle, kalastukselle ja metsästykselle. Ajan myötä kasvusto oli vallannut jo melkein puolet järven pinta-alasta ja kasvusto näytti edelleen leviävän. Karppijärvi yhdistys kunnosti järven ruoppaamalla, jotta järven happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan. Tavoitteena oli myös järven rehevöitymisen pysäyttäminen

Karppijärvi yhdistys ry – Karppijärven kunnostaminen

ja liikakasvuston poistaminen. Kunnostamistoimenpiteet aloitettiin leikkaamalla kasvimassaa pois, jotta järvestä saatiin ruoppauskelpoinen. Järven pohjaa ruopattiin tuen avulla yhtei-sessä käytössä olevilta ja veden virtauksen kannalta keskeisiltä kohdilta. Hankkeen aikana ruopattiin omarahoitteisesti maan-omistajien vene- ja uimarantoja 0-20 m rannasta.

Järven yläpuoliseen puroon rakennettiin saostusallas ja järven alapäähän pohjapato kalatietä varten.

Hankkeen vaikutukset nä-kyvät pitkällä aikavälillä.

Inve

sto

inti

tuki



K43-, K25- ja K5-mäet muovitettiin, rakennettiin K43-alamäen turva-aidat ja

kastelujärjestelmä

Hyppyrimäen muovittaminen mahdollistaa lajin

harrastamisen ympärivuotisesti

Hyppääjän kehittyminen vaatii lajin ympärivuotisen

harrastamisen

Kasvimassan leikkausta KarppijärvestäKarppijärven kunnostus

Karppijärvi kunnostettiin ruoppaamalla, jotta järven

happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan

10

JÄM

SÄIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Pietilän kaupunginosassa Sähkökosken ulkoilualueella on teat-terikatsomo, maauimala, sauna ja kota, joita ylläpitää Pietilän kyläyhdistys. Vuosina 2000–2002 hankerahoituksen avulla rakennettiin saunarakennus, kota, teatterikatsomo, liiteri ja varasto sekä raivattiin Sähkökosken maauimala. Ulkoilualuetta kehitettiin investointituen avulla vuosina 2010–2012 kattamal-la näyttämöalue, rakentamalla parkkialue ja kunnostamalla tieosuutta. Jätevesijärjestelmä muutettiin asentamalla lokasäi-liö. Maauimalaan tehtiin veden virtausmuutos.

Näyttämön kattaminen suojaa esiintyjien soittimia ja äänen-toistolaitteita sateelta sekä parantaa akustiikkaa. Parkkipaikan rakentamisella lisättiin turvallisuutta, kun autot saatiin pois teiden varsilta. Maauimalan virtausmuutoksella veden lämpöti-la nousi, lokasäiliön asentamisen jälkeen jätevesijärjestelmä on lakisääteinen ja ympäristöystävällinen.

Sähkökosken ulkoilualue on kyläläisten ja muiden asukkaiden käytössä, saunarakennus on kesäaikaan lähestulkoon joka viikonloppu varattu, talvella maauimalassa on avantouinti mah-dollisuus kaksi kertaa viikossa.

Pietilän kyläyhdistys ry – Kulttuuri kukoistakoon Sähkökoskella


Parannettiin ulkoilualueen viihtyvyyttä

Näyttämölle rakennettiin katos, joka suojaa

esiintyjien soittimia ja äänentoistolaitteita

Jätevesijärjestelmä muutettiin

ympäristöystävälliseksi

Lisättiin turvallisuutta

Teatterinäyttämön katos

11

JÄM

SÄ

11

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Inve

sto

inti

tuki

Toijalanrantaan rakennettiin rantasauna, grillikatos ja puuvaja, lisäksi alueelle rakennettiin kuivakäymälä Jämsän ammat-tiopiston oppilastyönä. Rantaan siirrettiin vanha uimalaituri läheiseltä käytöstä poistetulta uimarannalta.

Hankkeen tuloksena Toijalanrannassa on viihtyisä ja lapsitur-vallinen rantasauna grillikatoksineen ja käymälöineen. Kiinteis-tö tarjoaa tukikohdan asuinalueen yhteistyön rakentumiseen, yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja yhteisen hengen luomiseen. Hankkeessa parannettiin alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä.

Rantasaunaa käyttävät yksityiset henkilöt, partiolaiset, koululaiset ja urheiluvalmennettavat kokoustiloina. Saunalla pidetään useita tapahtumia mm. hölkkäkisoja.


Toijalanrannan asukasyhdistys ry – Toijalanrannan asukasyhdistyksen rantasauna ja kokoontumispaikka

Toijalanrantaan rakennettiin

rantasauna, liiteri ja grillikatos

Rantasaunalla järjestetään

tapahtumia ja tiloja vuokrataan yksityiseen

käyttöön

Hanke paransi alueen vetovoimaisuutta ja

viihtyisyyttä

Vuodesta 1999 lähtien on pohjoisella Pirkanmaalla sekä Jämsän alueella toteutettu pitkäjänteistä ulkoilureittiverkos-ton kokoamista. Aikaisempien hankkeiden tuloksena alueelle on saatu lähes 300 km hiihto- ja patikkareittejä ja yli 200 km moottorikelkkaurastoa/monitoimiurastoa. Hanke alkoi osana Snowconnection -projektia ja jatkui 1.7.2010 alkaen osana Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Ulkoilureitistö-jen rakentamistöiden koordinointihanketta. Edellä mainittujen sateenvarjohankkeiden myötä saatiin toteutettua laaja lähes koko Tampereen pohjoisen puolen Pirkanmaan sekä läntisen/eteläisen Keski-Suomen alueen moottorikelkkailun runkouras-to.

Hankkeella tuettiin laajalla alueella matkailuyritysten ja mui-den pienyritysten toimintaedellytyksiä parantamalla suurten matkailukeskusten asiakasvirtojen levittäytymistä ympäristö-alueelle.

Urille tehtiin maankäyttösopimukset, jotka kirjattiin Maanmit-tauslaitoksessa. Reitistöä rakennettiin välille Halli – kantatie 58/raja 26 km ja Jämsä-Kuhmoinen 35 km. Reitistö soveltuu osittain myös patikointiin sekä maastopyöräilyyn.

Alueen uraverkosto täydentyi kokonaisuudeksi ja uutta uraa valmistui kaikkiaan 61 km. Urat ovat hyvin pohjattuja, merkitty-jä ja opastettuja. Ne mahdollistavat turvallisen ja miellyttävän

luonnossa liikkumisen ympäri vuoden. Urat palvelevat moot-torikelkkailijoiden lisäksi myös patikoijia, maastopyöräilijöitä, vaeltajia, marjastajia, sienestäjiä, lintubongareita, kalastajia ja metsästäjiä. Talviaikaan hiihtäjät, patikoijat, lumikenkäkävelijät ja potkukelkkailijat voivat hyödyntää uria.

Toimenpiteet lisäävät paikallisen väestön ja vapaa-ajan asuk-kaiden mahdollisuuksia nauttia ympäröivästä luonnosta. Maan-omistajat voivat hyödyntää infrastruktuuria tilanhoitotöissään.


Rakennettiin reitistöä välille Halli-kantatie 58/raja 26 km ja

Jämsä-Kuhmoinen 35 kmTuki matkailu- ja

pienyritysten toimintaedellytyksiä

Reitistö palvelee moottorikelkkailijoiden lisäksi pyöräilijöitä, patikoijia ja muita luonnossa liikkuvia kesäisin ja

talvisin

Jämsän kaupunki – Ulkoilureitistöjen täydentäminen

Toijalanrannan kokoontumispaikka

12

JÄM

SÄIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Luoteis-Koskenpäälle rakennettiin Porkkalan Kyläyhdistyksen ja Porkkalan Riistapoikien toimesta kylätalo, varastorakennus, jätevesijärjestelmä, kaivo ja tie tontille sekä lahtivaja, jonka yhteyteen taukotupa. Investointitukea ei myönnetty lahtivajan rakentamiseen. Lahtivaja taukotupineen on Riistapoikien ja ky-lätalo Porkkalan Kyläyhdistyksen hallinnassa. Varastorakennus on yhdistysten yhteinen.

Vuonna 2007 perustettu kyläyhdistys teki kyläsuunnitelman. Suurimpana ongelmana kyläläiset kokivat yhteisten kokoontu-mistilojen puuttumisen.

Kylätalon rakentamisella pyritään pitämään luoteinen Kosken-pää asuttuna ja kiinnostavana alueena vakituiselle ja vapaa-ajan asumiselle. Tiloissa järjestetään erilaisia kursseja, kokouksia sekä perhejuhlia. Kylätalo ja taukotupa toimivat myös tuki-kohtana omatoimisille matkailijoille ja retkeilijöille. Taukotupa toimii esim. pienryhmätilana, jota voivat hyödyntää hiihto-, pa-

Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry– Kylätalon rakentaminen Luoteis-Koskenpäälle

tikka, moottorikelkka- ja mönkijäreittien käyttäjät sekä muut halukkaat.

Hankkeen päätyttyä kylälle saatiin toimivat tilat monipuolisen toiminnan järjestämiseen ja siten erilaisten toi-mintojen kehittämiseen. Kyläyhteisö toimii aktiivisemmin.


– Porkkalan kylätalon kalustehankinnatPorkkalan kylälle rakennettiin

yhteiset kokoontumistilat Kylätalon rakentaminen

aktivoi kyläyhteisöä

Kokoontumistilat mahdollistavat monipuolisen

toiminnan järjestämisen, kylä

pysyy vireänä ja kiinnostavana

Kustannusarvio: 22 593 € Inve

sto

inti

tuki

Porkkalan kyläyhdistys sai investointitukea myös kylätalon kalustehankintoihin. Kylätalo varustettiin niin, että tilojen käyttö monipuoliseen toimintaan on mahdollista ja tilat ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin.

Porkkalan kylätalo

13

JÄM

SÄ

13

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Jämsänjokilaakson Jäähallin omistavat paikalliset jääurhei-luseurat, yksityiset osakkeenomistajat, Jämsän kaupunki ja paikalliset yritykset. Jämsän jäähallia remontoitiin investoin-tituen avulla. Varsinaisen jäähallin runkorakenteet on hallin rakentamisen yhteydessä paalutettu. Pukukopit on rakennettu myöhemmin ja sen yhteydessä paalutusta ei ole suoritettu, tästä johtuen pukukopit suihkutiloineen olivat painuneet. Pe-seytymistilojen kohdalla vaarana oli, että kosteus pääsee ajan myötä runkorakenteisiin.

Jäähalliin tehtiin kuntokartoitus. Hallin pesu- ja pukutilat, kah-vio sekä hallin seinät remontoitiin, pelaajakäytävää korotettiin ja päällystettiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit eteiseen sekä tekemällä varastosta valvomo, tila lämpöeristet-tiin ja lattiaa suoristettiin. Säilytyskaappeja tuli lisää. Jäähalli-yhtiö uusi hankkeen ulkopuolella omalla rahoituksellaan laidat ja paransi ilmanvaihtoa.

Remontin jälkeen jäähalli on hygieeninen urheilupaikka, jossa voi harrastaa turvallisesti. Hallin käyttöaste lisääntyi ja moni-

puolistui. Yhteistyö lisääntyi eri tahojen kanssa ja seurat ovat aktivoituneet parantamaan omia toimintojaan.

Jäähallia käyttävät jääurheilijat, koululaiset, yksityiset henkilöt ja yleisurheilijat. Jämsänjokilaakson halli on ainoa Jämsässä, joka on auki ympärivuoden. Kesällä halli toimii mm. yrittäjien juhlapaikkana, konserttipaikkana sekä messujen ja näyttelyi-den pitopaikkana. Kahviota vuokrataan kokoustiloiksi.


Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy – Jämsän jäähallin pukutilojen saneeraus, yleisilmeen kohotus ja rakenteiden kunnostus

Remontin jälkeen jäähalli on turvallinen

ja hygieeninen harrastuspaikka

Jäähallin pesu- ja pukutilat, kahvio sekä hallin seinät

remontoitiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit ja lisäämällä

säilytystilaa

Hallin käyttöaste nousi ja monipuolistui sekä

yhteistyö lisääntyi

Kehittämishankkeessa hankevetäjä kartoitti asunto- ja tonttitilanteen Koskenpäällä, toiminta-alue oli yksi kilometri suuntaansa kylän keskustasta. Tarkoituksena oli etsiä yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan hallussa olevia rakennustontteja ja selvittää maanomistajien halukkuus uusien tonttien myyntiin ja asumattomien talojen uudelleen asuttamiseen. Koskenpäällä järjestettiin kak-si maaseuturakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvää yleisötilaisuutta.

Kylähankkeesta kirjoitettiin mm. Jämsän seutuun. Juttu sai Etelä-Suomessa asuvat veljekset myymään Koskenpäällä omis-tamansa kotitalon. Uudet asukkaat ovat remontoineet taloa sekä tehneet laajen-nusosan. Lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen ulkopuolelta.

Ostajien ja myyjien näkemykset hintatasosta eivät aina kohdanneet. Tonttien myyntiä vai-keutti osaltaan myös se, että perikuntien oli vaikea luopua omistamistaan kiinteistöistä. Yksityisten maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen oli pääosin hyvin positiivinen ja kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi.

Kustannusarvio: 12 900 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,25 htv

Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy – Rakennusmahdollisuuksien selvittäminen Koskenpäällä

Yksi omakotitalo myytiin toiminta-alueelta,

lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen

ulkopuolelta

Kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi

Kartoitettiin asunto- ja tonttitilanne Koskenpäällä

ja järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta

14

JÄM

SÄYl

eish

yöd

yllin

en k

ehit

täm

inen

I

In

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat omistaa maa-alueen, jossa toimii Särkikankaan moottorirata. Kilparataa sekä alueen rakennuksia on vuosien varrella kunnostettu seuran omin voimin. Investointituen avulla rataa asfaltoitiin lisää 2 200 m², hevosenkenkämutkaa muutettiin paremmin ajettavaksi ja lähtösuoraa pidennettiin. Samoihin kohtiin asennettiin uudet ratakaiteet. Hankkeessa laajennettiin varikkoaluetta 1,5 ha ja alueelle rakennettiin varikkokatos jätehuoltoa varten. Varik-koalueen laajentamisen yhteydessä puustoa kaadettiin 1 ha alueelta, soraa ja mursketta liikutettiin alueella yhteensä 30 000 m³. Urheiluseura sai sponsoritukea eritavoin.

Rata on monipuolisessa käytössä. Sinne pääsevät myös ulko-puoliset pientä käyttökorvausta vastaan. Rata on suljettu alue, jossa jokaisella sekä nuorella että aikuisella on mahdollisuus opetella ajoneuvon hallintaa ja käyttäytymistä ilman että siitä olisi vaaraa ulkopuolisille. Erityisesti nuorille tämän kaltai-

nen harrastus on tärkeä ja auttaa monen tulevan kuljettajan liikennekäyttäytymiseen. Autokoulut ovat radan mahdollisia käyttäjiä. Mäntän Seudun Eräpirkat ovat käyttäneet rata-aluet-ta suunnistukseen. Urheiluautoilijat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Moottoriradalla järjestetään 4–5 kisaa vuodessa esim. jokamiesluokassa, autocrossissa, src-luokassa, rokkirallissa, sprinteissä ja rallissa.

Toimenpiteet mahdollistavat jopa SM-tason kilpailujen saa-misen, SM-kisat jokamiesluokassa järjestettiin Särkikankaalla yhteistyössä Oriveden Seudun Urheiluautoilijoiden kanssa 5.–6.7.2014. Kisojen kokonaishenkilömäärä viikonloppuna oli 10 500.

Toimenpiteiden jälkeen ajoharjoittelu on lisääntynyt ja kävijä-määrät kisoissa ovat kasvaneet.

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry– Särkikankaan moottoriradan kehittäminen

Investointituen avulla rakennettiin kylätaloon uusi peltikatto. Alkuperäinen tiilikatto oli jo niin huonokuntoinen, että vaarana oli vesivuoto kattorakenteisiin. Hirsirakennuksen painaumien myötä katon lappeet olivat menneet notkolleen. Samalla rakennettiin isompi piha-alue sorapäällysteisenä. Suurten tapahtumien aikana lämminvesivaraaja oli liian pieni ja entisen 30 l tilalle vaihdettiin 100 litrainen varaaja.

Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen käyttökuntoisena sekä parannettiin toimintaedel-lytyksiä. Kylätalo toimii yhteisten tilaisuuksien järjestämispaikkana, opintopiirien ja kerhojen työtiloina sekä aktiivisesti toimivan harrastajateat-terin näyttämönä. Piha-alueen turvallisuus lisääntyi laajennuksen myötä.

Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen myös

tulevaisuudessa

Piha-alueen laajentamisella lisättiin turvallisuutta

Turkinkyläseura ry – Kylätalon kunnostushanke


Parannettiin toimintaedellytyksiä


Turkinkylän kylätalo

Moottoriradan käyttö harjoittelutarkoitukseen

lisääntyi kilpailijoiden, yksityisten ja myös

nuorten alle ajokortti-ikäisten henkilöiden

keskuudessa

Parannettiin radan ja parkkialueen turvallisuutta

Investoinneilla mahdollistettiin myös SM-tason

kisojen järjestäminen Särkikankaalla

Särkikankaan moottorirata

Kuva: Olli Huttunen

15

JÄM

SÄ

15

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Jämsek Oy

Jämsek Oy toteutti kolme investointihanketta ja yhden elinkeinojen kehittämishankkeen.

– Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistösuunnitelman laatiminen ja reitistöpoolin perustaminen

Hankkeessa laadittiin Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistön kehittämis- ja investointisuunnitelma, jossa kartoitettiin ole-massa olevien reitistöjen kunto, laajuus, kehittämistarpeet sekä vireillä olevat reitistöhankkeet. Reitistön laajennukset suunni-teltiin Himos-alueella ja maaseudulla sijaitsevien matkailuyri-tysten, heidän asiakkaiden sekä paikallisten asukkaiden tarpeet huomioon ottaen ja linkittyen Himos-matkailukeskukseen.

Hankkeen toisen osan tavoitteena oli käynnistää uudelleen jo aikaisemmin perustetun Himosvuoren latuosuuskunnan toiminta. Tässä työssä Jämsek ja Himoksen laatujohtoryhmä oli merkittävästi käytännön työssä mukana. Osuuskunnalle luotiin toiminta- ja rahoitusmalli. Himosvuoren latuosuuskunnan tehtävänä on reitistöjen kunnossapidosta ja ylläpidon kustan-nuksista sopiminen sekä poolin koordinaation järjestäminen. Tämän pohjalta Jämsek toteutti vielä kolme hanketta.

Hankkeen jälkeen tehtiin Himos ulkoilureitistön kokonaissuun-nitelma.

– Himos-alueen reittikarttojen suunnittelu ja uusiminen Ulkoilureitistöjä markkinoidaan asiakkaiden käyttöön, niistä pitää olla paikkaansa pitävät ja ajantasalla olevat kartat, jotta eksymisiltä ja muilta ylimääräisiltä hankaluuksilta vältytään. Hankkeessa uusittiin Himoksen alueen latu-, kävely- ja pyöräi-lyreittien kartat. Himos-alueella olevat suuret info-taulut päivi-tettiin ja kaksi isoa karttaa tehtiin Jämsän keskustan alueelle.

Hanke tuotti laadukkaat ulkoilureitistökartat, jotka helpot-tavat aktiviteettien saavutettavuutta ja markkinointia ja parantavat turvallisuutta. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä

Kehitettiin ulkoilureitistöjä asiakkaiden ja

yritysten tarpeisiin

Kehitettiin elinkeino- ja palvelualoja,

lisättiin liikevaihdon sekä

tuottavuuden kasvua

Parannettiin yksityisten henkilöiden ja asiakkaiden

mahdollisuutta ulkoiluaktiviteettien

käyttöön, monipuolistettiin harrastusmahdollisuuksia

huomiota karttojen käytettävyyteen useampien reittien saa-miseksi samalle karttalehdelle. Kunnossa olevat reitistöt ovat maaseutumatkailuyrityksille ja kärkiyritys Himokselle lisäarvoa tuottava elementti kohteen markkinoinnissa koti- ja ulkomaisil-le asiakkaille.



16

JÄM

SÄEl

inke

ino

jen

kehi

ttäm

inen

I

In

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Inve

sto

inti

tuki

Hankkeessa rakennettiin ja kunnostettiin ulkoilureittien taukopaikkoja, kaksi uutta laavua tehtiin reitistöjen yhtymä-kohtiin. Ensimmäinen rakennettiin Patalahden pohjoisrannalle Patapirtin läheisyyteen ja toinen Myllyjärven rantaan. Kolmas kohde oli Pykälän hiihto- ja patikkareitin varrella oleva luonnon-kaunis kivilaavu, johon tehtiin kunnostustyö. Taukopaikat ovat hiihtäjien, retkiluistelijoiden, patikoijien, melojien ja moottori-kelkkailijoiden käytettävissä. Lisäksi tehtiin Himoksen lähialueen

– Himos-alueen ulkoilureitistöjen kunnostus ja laajennus

Reitistöt kartoitettiin, jokaisella osa-alueella todettiin tarvetta kunnostus- ja parannustoimenpiteisiin.

Hankkeessa saatiin alueen hiihtolatujen pohjat parempikun-toisiksi ja helpommiksi huoltaa. Latureittiä rakennettiin 4,5 km Länsi-Himoksesta kansanopistolle, josta yhteys Jämsän kes-kustan latureitteihin saavutettiin. Uusi patikkareitti ”kolmen huipun lenkki” tehtiin rinnealueelle. Lenkki käyttää hyväkseen jo olemassa olevia kävelypolkuja ja rinteiden siirtymä- ja huoltoreittejä. Reitti on 5 km:n mittainen. Reitti on myös käytettävissä vaativaan maastopyöräilyyn. Jämsänniemen pyöräilyreitistö kartoitettiin olemassa olevista maastoteistä ja piirrettiin kartalle, ne löytyvät internetistä. Reitistössä on sekä kestopäällyste- että hiekkatietä. Alueen reitistöjen viitoitus uusittiin. Käytettävyys parani ratkaisevasti. Se tukee matkai-luyritysten toimintaa alueella ja mahdollistaa luontoaktivi-teettien paremman tavoitettavuuden niin matkailuyritysten asiakkaille kun paikallisille asukkaillekin.

Hanke paransi omalta osaltaan Himos-alueen asiakkaiden mah-dollisuutta ulkoiluaktiviteettien käyttöön ja lisäsi viihtyvyyttä ja ajankäyttöä Jämsän seudulla. Harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus ja ympärivuotisuus on tärkeä valintaperuste vapaa-ajan viettopaikkaa valittaessa. Paikallisten asukkaiden

– Himos-alueen ulkoilureitistöjen täydentäminen

ulkoilumahdollisuudet lisääntyivät. Hanke loi Himos-alueelle hyvän perusreitistön, josta on helppo jatkaa lisärakentamista.

Hankkeissa kehitettiin yhteistyömalli matkailukeskuksen ja pienyrittäjien kesken.

Kustannusarvio: 62 075 €Talkootyönarvo: 2 950 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv

pyöräilyreittien laajennus kattamaan alueet Himos, Juokslah-ti, Morva, Haavisto, Jämsänkoski ja Jämsä. Hankkeessa syntyi 75 km merkittyä pyöräreitistöä. Hanke piti sisällään reitin suunnittelun ja pyöräilyopasteiden tuottamisen. Hankkeessa oli tarkoitus rakentaa moottorikelkkauraa, mutta se jäi pois maanomistajien vastustuksen takia.

Retkeilyreiteille tuli hankkeen myötä kaksi uutta taukotupaa ja yksi vanha kunnostettiin. Pyöräilyreitti laajeni kaksinker-taiseksi ja kattaa kokonaisuudessaan Himoksen pohjoiset alueet.


17

JÄM

SÄ

17

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry oli hallinnoijana molemmissa Jämsässä toteutetuissa hankkeissa. Esiselvityksen tavoitteena oli lisätä järjestöjen toimintaedellytyksiä luomalla Jämsään jär-jestöjen yhteistyöverkosto ja lisäämällä jämsäläisten järjestö-jen välistä yhteistyötä. Esiselvityksessä tiivistettiin maaseudun ja taajamien välistä kanssakäymistä. Hankkeessa järjestettiin kuusi tilaisuutta Jämsän taajamissa, tilaisuuksiin osallistui 75 järjestön edustajaa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli selvittää yhdistysten tarpeet ja näkemykset kehittämiskohteista, jotka lisäisivät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyöverkoston toteutumista. Hankkeen tavoitteena oli saada järjestöjen ja kaupungin välille pelisäännöt, joiden kautta järjestöt ja kau-punki voisivat käydä vuoropuhelua. Kaupunki nimesi yhteys-henkilön asiantuntijatyhmään.

Jämsän Voimavara -kehittämishanke käynnistyi esiselvityksen jälkeen. Tavoitteena oli yhteistyön lisääntyminen, yhdistys-ten yhteisten tilojen etsiminen sekä järjestöjen ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Yhteistyön lisäämiseksi hankkeessa järjestettiin yhdistysmessut v. 2013. Messuyhteis-työ jatkui hankkeen päättymisen jälkeen. Talkoovoimin sekä hankkeessa koetun yhteistyön puitteissa järjestettiin toiset yhdistysmessut v. 2014. Messut järjestetään tulevaisuudessa Jämsän Voimavara ry:n toimesta vuorovuosin Akuliinan Hyvän Tuulen Messujen kanssa.

Hankkeen toisena tavoitteena olivat yhdistysten tilatarpeet, tärkeimpinä pidettiin kokoontumistiloja, säilytystiloja arkistoil-le sekä tiloja toiminnan pyörittämiseen. Neuvotteluja tiloista käytiin hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen, niitä tarjottiin kaupungin toimesta, mutta ne eivät vastanneet yhdistys-ten tarpeita. Periaatelinjaus on olemassa pysyvästä tilasta pidemmällä ajanjaksolla, kaupunki huomioi järjestäjien tarpeet tilaratkaisuja tehdessään.

Kolmantena tavoitteena oli luoda toimiva malli järjestöjen ja kaupungin välille, kuulla kuntalaisia sekä ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Yhdistysmessuilla 24.5.2014 perustettiin ”yhdistysten yhdistys” – Jämsän Voimavara, jonka tarkoitukse-na on toimia Jämsän kaupungin alueella olevien yhdistysten, yhteisöjen ja kylien asukkaiden yhteistyöelimenä ja aluekehit-täjänä.

Tilojen ja vuoropuhelun osalta etsintä ja opettelu jatkuu, halu hyvään vuoropuheluun on herännyt; rahoitusta on haettu osal-lisuuden, kuntavaikuttamisen ja vuoropuhelun kehittämiseksi.

EsiselvityshankeKustannusarvio: 25 820 €Talkootyönarvo: 1 936 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv

KehittämishankeKustannusarvio: 60 590 €Talkootyönarvo: 8 040 € Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,25 htv

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry – Jämsän Voimavara – järjestöverkosto esiselvitys– Jämsän Voimavara – Yhdessä Enemmän

Yhteistyö lisääntyi, järjestettiin

yhdistysmessut. Vuoropuhelu järjestöjen

ja kaupungin välillä

Inve

sto

inti

tuki

Perustettiin Jämsän Voimavara

yhdistys

Yhdistysten tilaratkaisut, periaatelinjaus kaupungille

Yhdistysmessujen suunnittelua Yhdistysmessut v. 2014

18

JÄM

SÄYl

eish

yöd

yllin

en k

ehit

täm

inen

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Jämsänjoki on vuosisatojen ajan ollut keskeinen osa jämsäläis-tä elämää, mutta sen merkitys ja käyttö oli vuosikymmenien aikana vähentynyt.

Hankkeessa jokivarren asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja muut toimijat lähtivät edistämään joen tunnettuutta. Jämsänjoella järjestettiin hankkeen aikana liki sata jokitapahtumaa, joissa oli yhteensä osallistujia lähes 13 000. Tarjolla oli kulttuuri- ja luon-totapahtumia, lauluiltoja, jokitansseja, niittotalkoita, markki-noita, työnäytöksiä ja valtakunnallisia harrastetapahtumia.

Tärkein tapahtuma oli Regatta-tapahtuma, jossa 35 Päijänteen höyrylaivaa ja vanhaa laivaa kokoontui Jämsään, se oli valta-kunnallisesti ensimmäinen yhteisregattatapahtuma Suomessa. Se keräsi Jämsänjoen ja sataman varrelle 4 000 kävijää. Hei-näkuussa 2012 järjestettyihin Jokikarnevaaleihin saapui 3 000 kävijää. Jämsänjoelle saatiin kaksi valtakunnallisesti kiinnosta-vaa tapahtumaa; Suomi Meloo – kanoottiviesti ja Meripelastus-kisat, joihin osallistui joukkueita ulkomailta ja Jämsänjoki sai näiden myötä myös valtakunnallista näkyvyyttä.

Hankkeen aikana valmistui Jämsänjoen maisemanhoito- ja kunnostussuunnitelma, lisäksi jokivarren yhdeksääntoista luonto- ja vierailukohteeseen tehtiin infotaulut, jotka opas-tavat jokivarren matkailijan kohteen luontoon, historiaan ja tarinoihin. Hankkeessa kerättiin tietoa ja tiedotettiin joen ympäristöasioista, monelle tieto joen uimakelpoisuudesta oli uusi asia. Hanke aktivoi paikkakuntalaiset itse kehittämään omaa aluetta, virkistyskäytön lisääntymisellä oli suora vaikutus jokivarren asukkaiden elämänlaatuun. Asukkaiden kielteiset asenteet jokea kohtaan muuttuivat hankkeen myötä myön-teisiksi ja positiiviksi. Paikallisten keskuudessa arvostus jokea kohtaan kasvoi ja jokivarsi nähdään nyt mahdollisuutena, jonka eteen jokivarren ihmiset ovat itse valmiita toimimaan. Aktiivi-nen tiedottaminen ja uusien palveluiden tarjonta joen varrella lisäsi joen virkistyskäyttöä.

Jämsänjoki virtaa!-hanke valittiin valtakunnallisessa Maaseu-tugaalassa Tampereella 8.11.2012 Parhaat käytännöt kilpailun, Leader- oiva paikallistekosarjan voittajaksi. Valinnan perustei-na oli mm. se, että hanke on parantanut alueen tunnettuutta, edistänyt matkailua ja yhteisöllisyyttä sekä yli kuntarajojen tehtävää yhteistyötä.

Lisäksi hanke nosti esille luonnonvarojen merkitystä. Hanke voitti myös yleisön suosikki- tittelin.


Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistys ry – Jämsänjoki virtaa!

Paikallisten arvostus jokea kohtaan kasvoi

Hanke aktivoi paikkakuntalaiset kehittämään omaa

aluettaan

Kehitettiin Jämsänjoen ympäristöä ja

sen virkistys- ja matkailukäyttöä

Regatta-tapahtuma Yhteislaulutilaisuus

19

JÄM

SÄ

19

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Tavoitteena oli saada Länkipohjan kylätilasta kaikkien yhtei-nen ”olohuone” ja saada kyläläiset osallistumaan asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kylätilalle haluttiin vilkasta toimintaa kaikenikäisille. Toimintaa kehitettiin järjestämällä erilaisia teemailtoja, kerhoja, koulutusta yms. Kylätilalla järjestettiin mm. kesätyöinfo nuorille ja työnantajille.

Nuoria koulutettiin siivous- ja ohjelmapalvelutehtäviin. Kylä-tilan siivous hoituu edelleen nuorten voimin. Hanke oli mu-kana tilojen varausjärjestelmän luomisessa. Varauskalenteri on käytössä ja löytyy internetistä. Kerhotoiminta ja aikuisten Tuherra ja tuunaa -ryhmä ovat jääneet elämään. Kylätilan nuorten puoli tuunattiin hankkeen puitteissa viihtyisäksi.

Kustannusarvio: 53 996 €Talkootyönarvo: 7 500 € Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,16 htv

– Keskipisteessä

Laadittiin vuorolistat vapaaehtoisrinkeihin

Kylätilan nuorten puoli tuunattiin viihtyisäksi

Nuorille saatiin toimintaa ja työtehtäviä

Tekemisen meininkiä -kehittämishankkeessa aktivoitiin 12–18 -vuotiaita nuoria päätöksentekoon ja vaikuttamaan omiin asioi-hin. Samalla haluttiin muuttaa ”täällä ei ole mitään” – asen-netta. Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret toimimaan itse hyvinvointinsa eteen sekä auttaa nuoria löytämään mahdolli-suudet vaikuttaa oman kylänsä asioihin.

Hankkeessa järjestettiin monenlaista tekemistä kylissä ja taa-jamissa. Kylille koottiin nuorten omia ryhmiä, jotka järjestivät toimintaa kylille tekemisen meiningillä. Nuoret aktivoituivat

– Tekemisen meininkiä

Nuoria aktivoitiin toteuttamaan toimintaa

omalla kylällä

Nuoret tutustuivat eduskuntaan

Hankkeen aikana perustetut ryhmät toimivat edelleen

Jämsän 4H-yhdistyksen toiminta-aluetta oli aikaisemmin Jämsän kanta-alue. Kuntaliitosten myötä alueeseen liittyi Länkipohja, Kuorevesi ja Jämsänkoski. Tuulesta temmattua – kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää toimintaa edellä mainituille sekä Jämsän kanta-alueen ulkopuolisille alueille. Hankkeessa saatiin lapsille ja nuorille, erityisesti pojille vilkasta ja uutta toimintaa. Aikuiset saatiin toimimaan oman alueen lasten ja nuorten hyväksi. Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden kanssa. Keppihevoskurssin aikana järjestettiin ensimmäinen keppihevoslähtö Jämsän Raveissa. Vuonna 2014 järjestettiin neljäs keppihevoslähtö, mukana oli 40 lasta. Hankkeen avulla saatiin toimiva vapaaehtoisverkosto, myös miehistä saatiin tuunausryhmän kautta uusia ohjaajia.


Jämsän 4H-yhdistys ry – Tuulesta temmattua

Vanhempia aktivoitiin ja toimimaan oman alueen lasten

ja nuorten hyväksi

Inve

sto

inti

tuki

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Hankkeessa saatiin uutta ja pysyvää

toimintaa Länkipohjan, Jämsänkosken ja

Kuoreveden alueille

Kuvituskuva

osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja käsit-telyyn. Nuoret pääsivät tutustumaan eduskuntaan, he saivat tietoa päätöksenteosta kunnissa, Suomessa ja maailmalla. Lisäksi he saivat tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorille kerrottiin MAHIS-rahoituksesta ja Itse tehty-rahasta. Nuoret ovat tutustuneet rahoitukseen ja osaavat sitä nyt myös hakea. Useat hankkeen aikana syntyneistä ryhmistä toimivat edelleen, mm. elokuvaryhmästä kehittyi yksi toimintamuoto 4H-yhdistykseen. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen usean eri toimijan kanssa. Yhteistyö lisääntyi myös vanhempien kanssa, he osallistuivat hankkeeseen toimijoina ja ohjaajina.


Luotiin hyvä vapaaehtoisverkosto

20

JÄM

SÄYl

eish

yöd

yllin

en k

ehit

täm

inen

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Länkipohjan Symppis suunnitteli ja kehitti maaseudun asukkaiden, erityisesti ikäihmisten palveluja ja mielekästä toimintaa sekä aktivoi yksinäisiä ihmisiä mukaan. Hankkeessa parannettiin kylän virkeyttä ja eloisuutta, tehtiin luotta-muksellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja annettiin monipuolisia virikkeitä arjen jaksamiseen. Ikäihmisiä ohjattiin ja autettiin julkisten palveluiden hakemi-sessa sekä levitettiin tietoa alueella toimivista kotipalvelu- ja muista palveluja tuottavista yrityksistä ja yhdistyksistä.

Hankkeen aikana Symppiksen vuokratiloissa on ollut mm. SPR:n Terveyspiste, vertaistukiryhmät, tuolijumppa, ruokai-lumahdollisuus, Jämsän ao:n kanssa yhteisyössä toteutettuja

Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry – Länkipohjan Symppis

Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä

Hankkeella pyrittiin luomaan edellytykset

toiminnan jatkumiselle

Tuki ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista

toimintakykyä

käsi- ja jalkahierontoja, omaishoi-tajaryhmän kokoontumisia, kädentaito- ja askartelupäiviä.

Yhteistyötä on tehty usean eri yhdistyksen ja toimijan kanssa. Toiminnalla on ollut suuri merkitys ikäihmisten hyvinvointiin. Länkipohjassa väestö ikääntyy nopeasti, yksinäisiä naisia ja miehiä on paljon. Hankkeen aikana palveluja pystyttiin tuomaan Jämsän ydinkeskustasta omalle kylälle, ikäihmiset kokivat tämän asian tärkeänä.


Tarinoiden ja turvan Vekkula – kehittämishankkeessa kerättiin Vekkulan kylän asukkaiden taloista kuvat ja tarinat, ne koottiin ja tallennettiin nettikirjaksi. Vanhenevan väestön mukana tu-lee häviämään tietoa ja taitoa, jotka haluttiin tallentaa jälkipol-ville. Hankkeessa vanhat kaitafilmit ja vhs-nauhat tallennettiin digitaaliseen muotoon.

Hankkeessa lisättiin Vekkulan kylän turvallisuutta, tehtiin toi-mintaohjeet, jotka jaettiin kaikkiin talouksiin. Toimintaohjeista löytyvät tärkeät yhteystiedot. Pelastushenkilökunnan kanssa tehtiin lista tarkastettavista asioista, kylälle perustettiin 20–25 henkilön VAPEPA- ryhmä, jossa on 3–4 henkilön ydinporukka. Turvallisuusosioon kuului myös selvitys kylällä olevasta kalus-tosta ja majoituspaikoista hätätilanteiden varalle. Hankkeen aikana järjestettiin turvallisuusiltoja poliisin ja pelastusviran-omaisten kanssa.

Toimenpiteistä hyötyivät kylän asukkaat, mökkiläiset, Vekkulasta kotoisin olevat, muualla asuvat henkilöt, Suomen maaseudusta ja perinteestä kiinnostuneet,

koulut ja oppilaitokset sekä lähialueen maatilamatkailuyritykset

Kylänturvallisuus

parani

Vekkulan kyläyhdistys ry – Tarinoiden ja turvan Vekkula

Kylän historia tallennettiin nettikirjaksi

Länkipohjan Symppis

Kehittämistoimenpiteiden jälkeen Vekkula saa hätätapauksis-sa avun nopeammin ja omalta kylältä saa tarvittaessa apu-joukkoja ja välineitä. Pelastuslaitos löytää paremmin oikeaan osoitteeseen.

Vekkulan kylän historian löytää nyt internetistä. Sitä voivat hyödyntää yksityiset henkilöt, koulut ja yhteisöt.


21

JÄM

SÄ

21

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Huopateollisuus on Jämsän jokilaakson erikoisuus; alueella on edelleen toiminnassa neljä huopatehdasta, ainoina Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli huopateollisuuden näkyvyyden lisäämi-nen ja huopatuotteiden saattaminen alueen asukkaiden tietoisuu-teen.

Yhteistyö huopatehtaiden ja huovuttajien kesken oli jo ennen han-ketta hyvää ja sitä vahvistettiin edelleen hankkeen aikana tiedotta-malla huopatehtaiden palveluista huovuttajille. Käsityöläiset hank-kivat materiaalia huopatehtailta ja he käyttivät tehtaiden koneita apuna materiaalin käsittelyyn sekä tuotteiden viimeistykseen.

Ohjelmatarjonta oli laajaa. Eritasoisia huovutuskursseja järjestet-tiin hankkeen aikana paljon.

Huopatuotteiden näkyvyyttä lisättiin järjestämällä huopanäyttelyi-tä eri puolelle Suomea, Jämsän kesään tuotiin kansainvälistä huo-paa. Kesällä 2008 kansainvälinen huopanäyttely oli laajin koskaan Suomessa järjestetty huopanäyttely. Näyttelyssä oli tuotteita 41 ulkomaalaiselta taiteilijalta. Hankkeen aikana järjestettiin yhteis-työssä Suomen huopayhdistys Filtin kanssa 11 huopanäyttelyä; osa Jämsässä, osa muualla Suomessa.

Hankkeessa osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin Jämsän alueella mm. Hyvän Tuulen Messuille.

Kuvia huopanäyttelyistä

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä – Huopa on Huippua

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli laatia Längelmäen sata-ma-alueelle masterplan – selvitys, jotta alueen kehittämismah-dollisuudet saataisiin selville mahdollisia kehittämishankkeita varten. Masterplan piti sisällään selvitykset ja kartoitukset mm. laitureista ja muista veneilijöiden tarvitsemista satamapalveluis-ta, polttoaineen jakelupisteestä, hotelli-ravintola- ja liikeraken-nusten sijoittelusta ja havainnekuvista, liikennejärjestelyistä, vesi- ja viemärisuunnittelusta, sauna- ja huoltorakennusten suunnitteluista, uimarannan ruoppauksesta ja pengertämisestä, Sahaniemen laajentamisesta ja mahdollisista vesistövaikutuk-sista.

kuvituskuva

Längelmäen kehitys ry – Länkipohjan satama-alueen kehittäminen

Inve

sto

inti

tuki



Kehittämismahdollisuudetselvitettiin

Masterplan selvitys

Huopa elää ja voi hyvin ja näkyy Jämsässä

kursseina, näyttelyinä ja paikkakunnan

lahjatavaramyymälöissä tuotteina

Suomen huopayhdistys Filtti (perustettu v 1998) on koonnut ja kokoaa edelleen

huovuttajat verkostoon; tätä kautta tieto kulkee huopatehtaiden, kehräämöiden,

villantuottajien ja materiaalimyyjien sekä huovuttajien, huopaharrastajien,

opettajien ja taiteilijoiden välillä

Huopanäyttelyt ovat villan, huovan ja huopatuotteiden parasta

näkyvyyttä ja tunnettuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla

22

JÄM

SÄEl

inke

ino

jen

kehi

ttäm

inen

Riihon kyläyhdistys rakensi Riihon kylän Himmaanmäelle 21 metriä korkean näköalatornin. Rakennusmateriaalina oli kuparikyllästetyt mäntypylväät sekä Siperian lehtikuusi, jota meni yhteensä 74 m³. Tornin virallinen käyttölupa saatiin 18.7.2014 ja ensimmäisten puolentoista kuukauden aikana tornilla vieraili 3 000 kävijää. Jo ennen valmistumista tornilla oli kolme eri tapahtumaa, joissa kävijöitä oli 200. Himmaan-mäellä järjestetään erilaisia tapahtumia, kokoontumisia, kokouksia ym. Hankkeella lisätään kylän elinvoimaisuutta, yh-teisöllisyyttä, talkoohenkeä, yhdessä tekemistä, virkistymistä ja tarjotaan ihmisille erilainen mahdollisuus nauttia luonnon keskellä tapahtuvasta toiminnasta.


Riihon kyläyhdistys ry - Tornihanke

Luonnonvoimavarojen hyödyntäminen ja

matkailun edistäminen Keurusseudulla

Kylän elinvoimaisuus,

yhteisöllisyys ja talkoohenki voimistuivat

Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet (tornilla

järjestettävät tapahtumat)

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Pihlajaveden kyläyhdistys remontoi ja maalasi kauppalan ja ra-kensi keittiön. Tilasta muodostui kyläläisten yhteinen ”olohuo-ne”, joka mahdollistaa jatkossa yhdistysten elinkeinotoiminnan. Ensisijaisena tavoitteena oli kylän yhteisöllisyyden ja vetovoi-maisuuden lisääminen. Yhteiset tilat mahdollistavat harras-tus- ja viriketoimintojen ylläpitämisen ja lisäämisen tarjoamalla ympärivuotisia kokoontumis- ja harrastetiloja. Hankkeen avulla säilyy kirjaston toiminta kylällä. Hankkeella parannettiin kylän vetovoimaisuutta ja lisättiin kyläläisten yhtenäisyyttä.

Yhteinen kokoontumistila vahvistaa kyläidentiteettiä ja paran-taa tiedonkulkua. Tiloissa toimiva kylän infopiste lisää kylän tunnettuutta tuomalla esiin kylän omat nähtävyydet ja paikalli-set tuotteet.


Pihlajaveden kyläyhdistys ry – Pihlajaveden kylän olohuone

Tilat mahdollistavat harrastus- ja

viriketoimintojen ylläpitämisen

Kyläläisten käyttöön remontoitiin yhteiset

kokoontumis- ja kokoustilat

Parannettiin kylän vetovoimaisuutta

ja kyläläisten yhtenäisyyttä

Himmaanmäen näköalatorni

Pihlajaveden kauppala

23

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KE

UR

UU

23

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Pohjoisjärven Riistamiehet saivat investointitukea kodan rakentamiseen. Etelä-Keuruun kylä on virkeä, siellä ei ole ollut yhteistä kokoontumistilaa. Kotaa käytetään kokousten pitopaikkana, taukopaikkana, metsästystapahtumien kokoon-tumis- ja tehtävänjakopaikkana. Tilaa voivat käyttää myös yksityiset henkilöt. Kodassa järjestetään mm. kauneimmat joululaulut vuosittain, tilaisuuteen on osallistunut n. 60 hen-kilöä. Kota toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana.


Yhteinen kokoontumispaikka

Kota on kaikkien vapaassa käytössä

taukopaikkana

Etelä-Keuruun yhdistysten yhteistyö

lisääntyi

Pohjoisjärven Riistamiehet ry – Kota-hanke

Liesjärven Kyläseura osti vuonna 2005 koulutoiminnan loput-tua koulukiinteistön, josta muodostui kyläläisten yhteinen kylätalo. Kyläseura haki investointitukea kylätalon remon-tointiin, tuen avulla ulkovuoraus uusittiin pohjamaalatulla paneelilla, tehtiin sadevesijärjestelmät sekä vaihdettiin läm-mityskattila huonokuntoisen tilalle. Katolle asennettiin myös kattotikkaat sekä uusittiin valaistusta.

Hankkeen myötä kylän identiteetti vahvistui ja erilaisten toimijoiden yhteistyö lisääntyi. Kylän ja kaupungin välinen ky-läverkostoituminen edistyy. Kylätalo on ollut monipuolisessa käytössä ja hankkeessa tehdyillä toimenpiteillä saadaan pidet-tyä eri toiminnot myös tulevaisuudessa Liesjärvellä. Kylätalol-la pidetään kokouksia, näyttelyitä ja mm. hirvipeijaisia. Taloa vuokrataan erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Kansalaisopiston kursseja pidetään kolme kertaa viikossa. Talolla on kuntosali ja yhteistyötä tehdään mm. Keuruun Kisailijoiden kyläosaston Liesjärven Lujan kanssa.


Keuruun Liesjärven Kyläseura ry – Liesjärven kylätalon ulkovuoraus

Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä

Kylän identiteetti

vahvistui

Remontoinnin avulla kokoontumispaikka säilyy

tulevaisuudessakin

Etelä-Keuruun kylälle raken-nettiin Rona-kota. Kota sai niemensä Rona-alueesta.

Liesjärven kylätalo

24

KE

UR

UU

Inve

sto

inti

tuki

Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry – Männistön kasvojen kohotus - MKK

Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura remontoi omistamansa nuorisoseurantalo Männistön. Talo sijaitsee Etelä-Keuruulla 1 km päässä toimivasta kyläkoulusta. Hankkeessa hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua öljylämmityksen tueksi, ulko-ovet kunnostettiin ja peltikatto maalattiin. Hankkeessa kunnostet-tiin myös pelikenttä.

Toimenpiteillä lisättiin v. 1922 rakennetun nuorisoseurantalon käyttöikää. Seurantalossa järjestetään mm. hirvipeijaisia, joulu-

myyjäisiä, näytelmäpiirin esityksiä ja harjoituksia sekä kesäjuh-lia. Käyttäjiä ovat nuorisoseura, kyläyhdistys, koulu ja Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus. Männistöä vuokrataan lisäksi yksityisille henkilöille juhlapaikaksi.


Männistö - nuorisoseurantalo Etelä-Keuruulla

Haapamäen elokuvakerho esittää kotimaisia elokuvia ja järjes-tää elokuva-alan koulutusta. Kursseilla on perehdytty elokuvan tekemisen eri vaiheisiin; käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen ja editointiin ja tehty lyhytelokuvia, dokumentteja ja musiikkivi-deoita.

Haapamäen elokuvakerho loi internet -sivut luovuusleirejä varten. Kohderyhmänä olivat aikuiset ja nuoret kuvallisen ilmaisun harrastajat. Internet-sivusto käännettiin englanniksi ja venäjäksi. Hankkeessa hyödynnettiin toimijoiden kokemusta, kuvataideleirikokemusta ja kansainvälisiä suhteita.

Sivustolla tiedotetaan mm. taide- ja elokuvatapahtumista.

Kustannusarvio: 9 080 €Talkootyön arvo: 1 000 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,16 htv

Haapamäen elokuvakerho ry

– Nettisivut luovuusleirilleKansainvälinen tiedotus- ja

keskustelusivusto

Seurantalossa järjestetään monenlaisia tapahtumia

Remontilla lisättiin nuorisoseurantalon

käyttöikää

Pelikenttä uusittiin palvelemaan paremmin

kyläläisiä

25

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KE

UR

UU

25

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

I In

vest

oin

titu

ki

Haapamäen suoja

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Esiselvityshankkeen päätavoitteena oli löytää Keuruun ja Petäjäveden 4H-yhdistyksille toisesta EU–maasta yhteistyö-kumppani. Kansainvälisyys on yksi 4H-yhdistysten toimin-ta-alueista, Keuruun ja Petäjäveden yhdistyksissä kv-toimin-taa ei ollut ennen esiselvitystä lainkaan.

Esiselvityshankkeen aikana löytyi kolme potentiaalista yhteis-työkumppania Tanskasta, Latviasta ja Ruotsista. Yhteistyö jäi vain keskusteluasteelle eikä jatkohanke toteutunut.

Esiselvityshankkeessa ei saatu varsinaisia tuloksia aikaan, hankkeen jälkeen Keuruulla alkoi kansainvälisyystoiminta.

Joka vuosi Keuruulta lähtee nuoria nuorisovaihtoon IFYE vaihto-ohjelman kautta ja nuoria osallistuu pohjoismaisille leireille. Lisäksi yksi nuori on ollut Au pair – nuorisovaihdon kautta Hollannissa.


Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry– Esiselvityshanke nuorten kansainvälisyyshankkeeseen

Nuorten kansainvälisyys-

toimintaaloitettiin

Nuorten osaaminen

lisääntyi

Jukojärven Veikot ry:n Juko la Vita II -kehittämis-hankkeessa toteutettiin kaksi eri osaa; kaavasel-vitys ja ralliautoilun harjoitus- ja testauserikois-kokeiden tuotteistaminen.

Kaavaselvityksessä laadittiin yhteistyössä Keuruun kaupungin maankäyttöviranomaisten kanssa kyselylomake ja tarvittava kartta-aineisto kaavaselvityksen tekemistä varten. Hankkeessa käytiin läpi kiinteistöittäin maankäyttötarpeet ja tonttien myyntihalukkuus. Selvityksestä tehtiin yhteenveto, elokuussa 2013 Keuruun kaupunki vahvisti osayleiskaavan. Kaupunki ja maanomis-tajat rakentavat infraa Jukojärvelle.

Ralliautoilun harjoitus- ja testauserikoiskokeiden tuotteistamisen osuudessa laadittiin turvalli-suussuunnitelmat 7 tieosuudelle, tiet ovat eri puolilla Keurusseutua.


Jukojärven Veikot ry – Juko la vita II

Kuvituskuva

Kaavaselvityksen myötä Keuruun kaupunki

vahvisti osayleiskaavan Jukojärvelle

Laadittiinturvallisuussuunnitelmat

Seurantalo Veikkola Jukojärvellä26

KE

UR

UU

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Kirkkaus Keuruun ja Pihlajaveen -hankkeen tavoitteena oli Pihlajaveden toimijoiden yhteistoiminnan käynnistäminen. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa (Nuorisoseurojen Palvelutuuli ja Keuruun Kylävoi-maa). Eri yhdistykset ja kyläläiset kehittivät yhdessä kylää ja sen toimintoja, samalla hankkeessa kirjoitettiin kirja, johon valoku-vattiin ja kirjoitettiin Pihlajavedestä realistinen kuva. Historiaa kirja käsittelee vain lyhyesti.

Korpikirjasto järjesti muiden toimijoiden kanssa tapahtuman ”karvahattutemppu”, tapahtuma on osa kylän toimintaa edel-leen. Hankkeessa aktivoitiin kyläläisiä ja tuettiin heidän omaeh-toista toiminnan käynnistämistä.

Päätöksessä hyväksytty kustannusarvio: 63 577 €Päätöksessä hyväksytty talkootyönarvo: 9 536 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1 htv

Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry – Kirkkaus Keuruun ja Pihlajaveen

Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto toteutti esiselvityshankkeen sekä sen tulosten pohjalta kehittämishankkeen. Esiselvityksen tavoitteena oli löytää Ranskasta, Belgiasta ja Venäjältä kyliä jatkohankkeen yhteistyökumppaneiksi ja selvittää mahdollisuu-det yhteistyön luomiseksi näiden maiden kylien välille. Kylien valitsemisessa tehtiin yhteistyötä Ranskan kulttuurikeskuksen ja Suomi-instituutin johtajien kanssa, joiden kautta saatiin yhteys Ranskan kylien keskusorganisaation Notre Villagen (Meyssac) johtajaan. Neuvottelujen jälkeen yhteistyökumppaniksi valit-tiin Oingtìn ja Landognen kylät. Belgialainen kylä Redu löytyi ranskankielisen ja belgialaisen kulttuuriasiantuntijoiden avulla. Venäjän kylät Fedoskino, Zhostovo ja Gzhel löytyivät Venäjän tullin johtajan kanssa käytyjen keskustelujen kautta.

Esiselvityksen myönteiset kokemukset antoivat pohjan varsinai-sille suomalais-ranskalais-belgialais-venäläisille kulttuuripäiville, jotka olivat kehittämishankkeen tavoitteena. Esiselvityshankkees-sa järjestettiin valmistelevia vierailuja, joihin osallistui Landognen, Oingtìn ja Redun kylien edustajia. Venäläiset kylät eivät osallis-tuneet valmisteleville vierailuille viisumien hankinnoissa tapah-tuvien muutosten takia. Vierailujen aikana vieraat tutustuivat suomalaiseen elämään, kulttuuriin, elämän mahdollisuuksiin maaseudulla ja erityisesti kylien toiminnan ongelmiin ja mahdolli-suuksiin.

– Kulttuuri Euroopan kylien yhdistäjänä esiselvityshanke

Kansainväliset suomalais-ranskalais-belgialais-venäläiset kult-tuuripäivät käynnistyivät v. 1782 rakennetussa Pihlajaveden erämaakirkossa. Tavoitteena oli esitellä ranskalaista, belgialaista, venäläistä ja suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja keskustella kylien tulevaisuudesta sekä maaseudulla asumisen mahdolli-suuksista. Kulttuuripäivillä esiteltiin Oingtìn, Redun, Fedoski-non, Zhostovon, Gzhelin, Pihlajaveden ja Killinkosken kylät.

Kulttuuripäivät toivat esille neljä täysin erilaista yhteiskuntaa, joissa kylän asema on vaakalaudalla, vuorovaikutus synnytti kylien välille yhä jatkuvan yhteistyön.

EsiselvityshankeKustannusarvio: 25 095 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,42 htvKehittämishankeKustannusarvio: 61 185 €Talkootyönarvo: 5 820 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,83 htv

– Kulttuuri suomalaisten kylien elävöittäjänä

Esiteltiin ranskalaista, belgialaista, venäläistä,

suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Vuorovaikutus

synnytti kylien välille yhä jatkuvan yhteistyön

Esiselvityshankkeessa etsittiin Ranskasta,

Belgiasta ja Venäjältä yhteiskumppaneita

ja selvitettiin mahdollisuudet yhteistyön luomiseksi maiden välille

Kehittämishankkeessa järjestettiin kulttuuripäivät

Pihlajavedellä

Oingtìn kylän pormestari An-toine Duperray

Ranskalaisen Oingtìn kylän valmisteleva vierailu Pihlajavedellä

Esiselvityshankkeen vierailu Landognen kylässä.

Kirjoitettiin DVD-muotoon tallennettu

kirja - Kirkkaus Keuruun ja Pihlajaveen

Hankkeessa kyläläisiä aktivoitiin ja tuettiin heidän omaehtoisen

toiminnan käynnistämistä

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa (Nuorisoseurojen

Palvelutuuli ja Keuruun Kylävoimaa)

27

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KE

UR

UU

27

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Keuruun kaupungin Kylävoimaa -hankkeen tavoitteena oli turvata Keuruun alueen elinvoimaisuutta sekä kehittää kylien toimintaedellytyksiä ja viihtyisyyttä yhteistyössä kylien yhdis-tysten kanssa.

Tärkeimpänä tavoitteena oli laatia kylien kehittämisohjel-ma, jota Keuruun kaupunki noudattaa päätöksenteossaan. Kehittämisohjelman suunnittelu alkoi kyläilloissa, joiden aikana kartoitettiin kylien nykytila, vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Ohjelmaa kirjoittaessa otettiin huomioon Keuruu 2017 Kunta- ja palvelustrategia sekä hankkeen alussa tehty kyläkysely. Keuruun kylät 2020, kylien kehittämisohjelma valmistui tammikuussa 2014.

Kyläparlamentti, kylien yhteinen toimielin perustettiin yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Kyläparlamentin jäseniä ovat kyläyhdistysten valitsemat edustajat. Parlamentin tavoitteena on

• turvata Keuruun kylien nykyisten ja uusien asukkaiden mah-dollisuus elää, asua ja toimia yrittäjinä maaseudulla

• edistää kylät - kylät ja kylät - kunta välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä; ottamalla kantaa, antaa lausuntoja, ideoida ja välittää viestiä

• vaikuttaa kyliä koskeviin suunnitelmiin ja päätöksiin, esim. maankäyttöön, asumiseen, palveluihin ja ympäristöön koske-vissa asioissa

Toiminnan työväline ja suunnannäyttäjä on Keuruun kylien kehittämisohjelma 2020. Kyläparlamentti seuraa, toteuttaa ja päivittää kehittämisohjelmaa. Parlamentin tehtävänä on myös välittää aktiivisesti tietoa kylien ja kunnan välillä, tehdä aloitteita ja esityksiä kaupunginhallitukselle ja antaa lausunto-ja viranomaisille ja muille tahoille. Parlamentin toiminta lähti erittäin vireästi käyntiin, kyläparlamentti teki jo syksyllä 2014 ensimmäisen yhteisen aloitteensa kaupungille tietoliikenneyh-teyksien parantamiseksi.

Hankkeessa tehtiin kyläsuunnitelmia, kyläkierroksia ja järjes-tettiin erilaisia tilaisuuksia mm. turvallisuuteen, puhtauteen

Keuruun kaupunki – Kylävoimaa, Keuruun kylätoiminnan kehittämishanke

ja viihtyvyyteen liittyen. Kylien kehittämisinto näkyi uusien hankkeiden tulemisena kylille. Kylillä keskusteltiin tietoliiken-neyhteyksien toimivuudesta tai toimimattomuudesta ja kylien tiestöistä sekä tienvarsinäkymistä. Osassa kyliä hankittiin tai päivitettiin tienvarsien infotauluja/kyläkylttejä.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi ja tiedonkulku parani. Yhdistysten välillä jaettiin hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuorovaikutus kaupungin viranhaltijoiden kanssa kehittyi hyvään suuntaan.


Yhteisissä kokoontumisissa, tapahtumissa, kyläilloissa,

kyläkierroksilla ja opintomatkoilla tutustuttiin

muihin kyliin ja kyläläisiin. Jaettiin tietoa hyvistä toimintamalleista ja

keskusteltiin kehitettävistä asioista

Perustettiin Kyläparlamentti

Laadittiin Keuruun kylät 2020, kylien

kehittämisohjelma

Hankkeessa tehtiin hyvää ja onnistunutta

viestintää

28

KE

UR

UU

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli saada ulkopuolisen asiantuntijan suunnitelma siitä, millä keinoilla Haapamäen rautatieläiskulttuurin kokonaisuus palautetaan käyttökuntoon, asunnoiksi, toimistoiksi, liiketiloiksi ja nähtävyyksiksi. Suunni-telma auttaa historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeän kohteen säilyttämistä ja kehittämistä, se sisälsi myös vanhojen raken-nuksien korjaussuunnitelman.

Hankkeessa järjestettiin tutustumismatkoja. Ensimmäinen mat-ka tehtiin Raumalle ja Kristiinankaupunkiin, Poriin ja Mustasaa-reen. Toinen matka tehtiin Fiskarsiin, Mustioon ja Sastamalaan.

Tuloksena syntyi Avanto Arkkitehdit Oy:n tekemä raportti ja 3D-mallinnus, jossa esiteltiin kolme visiota Haapamäen kylän ja asemanseudun kehittämiseksi. Tavoitteena oli hakea maail-manperintökohteeksi, museoviraston kanssa käytyjen keskus-telujen jälkeen kyläyhdistys päätti luopua hakemisesta.


Haapamäen Kyläyhdistys ry – Haapamäki – moninaisen perinteikkäänrautatiekulttuurin lomassa asumisen mahdollistaminen

Asiantuntija teki suunnitelman ja 3D-mallinnuksen, jossa esiteltiin kolme visiota Haapamäen kylän

ja aseman seudun kehittämiseksi

Selvitettiin korjausrakentamiskeskuksen

saamista Haapamäelle

Tehtiin kaksi matkaa, joissa tutustuttiin vanhojen

rakennusten korjauskeskukseen ja kylien kehittämiseen ja

rakennusten entisöimiseen

Suunnitelma ja 3D-mallinnus Haapamäen kylän ja aseman seu-dun kehittämiseksi

29

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KE

UR

UU

29

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Moksin Kyläseura ry – Kylätalon kunnostus

Kylätalon toiminta jatkui

Moksin Kyläseura remontoi omistamaansa kylätaloa. Ho-me-epäilyjen takia suoritettiin ryömintätilan tarkastus, ha-juepäilyt osoittautuivat homeeksi. Ryömintätilasta poistettiin kaikki eloperäinen aines sekä muut roskat, lisäksi poistettiin kauttaaltaan 150 mm kerros maata ja se korvattiin soralla. Vuotava viemäriputki korjattiin ja kastuneet viemäriputken eristeet uusittiin ja vuotokohdan saastunut maa poistettiin. Sade- ja sulamisvesien pääsy rakennuksen alle estettiin muo-toilemalla ulkopuolista maanpintaa sekä asentamalla uudet salaojaputket ja sadevesikaivot. Hankkeessa ostettiin myös kaksi ilmalämpöpumppua.

Toimenpiteillä saatiin parannettua ilmanlaatua vuosikausiksi eteenpäin. Lämmityskustannukset pienenevät ilmalämpö-pumppujen asennuksen myötä.

Kylätalo on historiallisesti arvokas ja remontoinnin avulla taat-tiin kylätalon käytön jatkuvuus myös tulevaisuudessa. Kyläta-loa käyttävät kaikki Moksissa toimivat seurat, kansalaisopisto ja yksityiset henkilöt. Tiloja vuokrataan kokouksia, koulutuksia ja perhejuhlia varten.


Saunan ja pesutilojen rakentamisella saatiin toimiva

kämppä luonto- ja erähenkiseen virkistyskäyttöön

Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä

Partiokämpän käyttö

monipuolistui

Lions Club Muurame on lahjoittanut partiolaisten käyttöön Korpilah-della sijaitsevan Hillasuonkämpän.

Partiokämppää on käytetty paljon, mutta saunan ja pesutilojen puuttu-misen takia käyttömahdollisuudet ovat olleet rajatut. Investointituen avulla rakennettiin sauna, pesutilat ja laituri partiokämpän yhteyteen.

Investoinnin jälkeen partiokämpän käyttö on monipuolistunut, siellä voidaan pitää pidempiä leirejä. Sisupartiolaiset voivat käyttää partio-kämppää, peseytymismahdollisuus on heille välttämättömyys. Partio-kämppää voivat hyödyntää paremmin nyt myös toiset lippukunnat, retkeilijät ja muut alueen yrittäjät ja toimijat.


Muuratpartio ry– Hillasuon kämppä kuntoon

Moksin kyläseuran omistama kylätalo

Kylätalon ryömintätilasta poistettiin elope-räinen aines ja 150 mm kerros maata, joka korvattiin soralla

Hillasuon kämpän yhteyteen raken-nettu sauna ja pesutilat

Ilmanlaatu parani ja energiatehokkuus

lisääntyi

30

KO

RP

ILA

HT

IIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Korpilahden Oittilassa purettiin vanha nylkyvaja ja investoin-tituen avulla rakennettiin v. 2013 uudet nykypäivän elintar-vikelainsäädännön mukaiset saaliinkäsittelytilat, jossa on nylky-, lihankäsittely- sekä kylmäsäilytystilat. Vaja on kytketty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Lisäksi rakennettiin hirventaljojen säilytyspaikka, jonne tuodaan taljoja myös muista metsästysseuroista.

Tilojen suunnittelussa otettiin huomioon hygienia- ja turvalli-suusasiat sekä ympäristönäkökohdat. Viranomaismääräysten mukaiset tilat mahdollistavat paikallisten lihakarjan, lampaiden, villisikojen yms. kasvattajien suorittaa tuotteiden suoramyyntiä asiakkaille saaden näin parempaa katetta elinkeinostaan kuin myymällä ruhot keskusteurastamoille. Elintarvikehuoneisto tarjoaa riistalihan jatkomarkkinointimahdollisuudet.

Oittilan Hirvimiehet ry – Nylkyvaja-hanke Yhteistyö lisääntyi

eri tahojen kanssa

Hankkeesta hyötyi metsästysseurat,

yksityiset henkilöt ja yrittäjät

Hankkeessa otettiin huomioon erityisesti

ympäristönäkökohdat, hygienia- ja

turvallisuusasiat

Lihankäsittelytiloissa järjestetään mm. riistan jatkojalostus-kursseja. Asianmukaisten tilojen myötä Oittilan hirvimiehet ovat voineet sopia MTK-Korpilahti-Muuramen kanssa valmiu-desta hätäteurastuksiin ja tällaisessa tilanteessa asianmukaiset tilat takaavat yrittäjälle mahdollisuuden hyödyntää ruhoa sekä kylmäsäilöä se jatkokuljetusta varten.

Kylmäsäilytystiloja voivat hyödyntää yksityiset henkilöt, kylätalo Villa Cawén suurien juhlien aikaan ja alueella toimivat pienyrittäjät esim. mansikkatilat sesonkien aikaan.

Kustannusarvio: 134 409 €Talkootyön arvo: 36 240 €

Korpilahden Oittilaan rakennettiin saaliinkäsittelytilat, jossa on nylkytila, lihankäsittelytila ja kylmäsäilytystila.

Hirventaljojen säilytyspaikka

Lihankäsittelytila

Nylkyvaja

31

KO

RP

ILA

HT

I

31

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Putkilahden Kyläseura osti v. 2002 Korpilahden kunnalta kiinteistön, jossa vuoteen 1997 asti oli toiminut Putkilahden ala-aste. Kiinteistöön kuuluu kylätalona toimiva 1920-luvulla rakennettu yläkoulu, 1890-luvulla rakennettu Sininen koulu sekä ulkorakennus. Kiinteistöä on kehitetty ja remontoitu hankerahoitusten avulla.

Koulupuiston kehittäminen -hanke toteutettiin KÄSKASSA-RA – Maaseudun kehittämisohjelmasta v. 2003–2005. Siinä uusittiin yläkoulun katto, maalattiin ulkoseinät sekä kehitettiin seuran toimintaa.

Kylätalon lämpöhankkeella parannettiin kylätalon lämmitysjär-jestelmää ja remontoitiin ulkovarastoa. Kylätaloon vaihdettiin hyötysuhteeltaan parempi öljykattila, tiilisavupiippu vaihdet-

Putkilahden Kyläseura ry – Kylätalon lämpöhanke ja ulkorakennuksen perusparannus

Sinisen koulun yleishyödyllinen käyttö

lisääntyi

Lämmityskustannusten kohtuullistumisen myötä

taataan kylätalon toiminta tulevaisuudessa

Kylätalon yleisilme parantui

Putkilahden kylätalo (yläkoulu)

Sininen koulu

tiin teräspiippuun ja asennettiin kaksi ilmalämpöpumppua. Ulkovaraston kivijalka oikaistiin, ovet maalattiin ja entisöitiin alkuperäisen mallin mukaisesti, rakennuksen katto tarkastettiin ja tuettiin.

Hankkeilla parannettiin kiinteistön yleisilmettä, lämmityskus-tannukset pienenivät ja Sinisen koulun yleishyödyllinen käyttö lisääntyi ulkovaraston remontoinnin vuoksi.

Kohtuullisilla lämmityskustannuksilla ja viihtyisyydellä taataan kylätalon toiminta myös tulevaisuudessa.

Kiinteistössä järjestetään mm. taide- ja nuorisoleirejä, tiloja vuokrataan myös yksityiseen käyttöön. Tiloissa järjestetään yhdistysten kokouksia.

Kustannusarvio: 21 967 €Talkootyön arvo: 5 050 €

32

KO

RP

ILA

HT

IIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

inve

sto

inti

tuki

KO

RP

ILA

HT

I

Säynätsalon Erätoverit on metsästys-, kalastus- ja ampumaseu-ra, jonka metsästysmaat sijaitsevat Korpilahdella Korpi ahon kylässä. Metsähallitus myi pois seuran vuokrakäytössä olleen Heinäsuon kämpän.

Erätoverit rakensi investointituen avulla päärakennuksen ja erillisen varaston. Päärakennus sisältää nylkytilan, kylmiön sekä lihankäsittelytilat. Siinä on myös oleskelutilat, keittiö, wc, suihku ja sauna. Varasto toimii taljavarastona.

Nylky- ja lihankäsittelytilat vastaavat nykypäivän vaatimuksia elintarvikkeiden käsittelytiloista, niissä voidaan järjestää lihan-leikkauskoulutusta ja ruoanvalmistuskursseja. Tilat mahdollista-vat myös hirvikolareissa vahingoittuneiden eläinten käsittelyt.

Säynätsalon Erätoverit ry - Lahtivaja

Metsästyskämppä toimii tukikohtana erilaisissa maas-tossa järjestettävissä tapahtumissa mm. koirakokeet pienriistalle ja hirvielämille, riistakolmiolaskennat, petoeläinten jälkilaskennat, seuran, kylän ja maan-vuokraajien yhteiset perhetapahtumat.


Erätoverit rakensi uudet saaliinkäsittelytilat, koska entinen metsästyskämppä

myytiin

Laadittiin viestintäsuunnitelma

Höyrysahan toiminta sai yrittäjävetoisen ratkaisun

Korpiahon kylälle saatiin kokoontumistilat, joissa voidaan pitää

kokouksia ja perhejuhlia

Rakennettiin nylkytilat ja lihankäsittelytilat, jotka

vastaavat nykypäivän vaatimuksia elintarvikkeiden

käsittelytiloista

Hankkeen yleisenä tavoitteena oli maaseutualueiden elämän-laadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuo-listaminen. Konkreettinen tavoite oli varmistaa Korpilahden satama-alueen vireä ja monipuolinen elinkeinotoiminta sekä palvelutarjonta. Hankkeen avulla selvitettiin onko satamaan tarvetta rakentaa lisämyyntitilaa paikallisille pienyrittäjille, käsityöläisille ja tuottajille. Tavoitteena oli myös lisätä sata-ma-alueen toimijoiden keskinäistä verkottumista, aktiivisen yhteistyön ja suunnitelmallisen toiminnan avulla.

Hankkeen tuloksena Höyrysahan toiminta sai yrittäjävetoi-sen ratkaisun, joka varmistaa käsityöyrittäjien myyntipisteen säilymisen satamassa. Hanke tuotti selkeän suunnitelman siitä miten ja mihin hintaan satamaan voidaan rakentaa lisää tilaa yrittäjille. Lisäksi laadittiin viestintäsuunnitelma, joka kokoaa satama-alueen toimijat yhteen. Keskitetty ja suunnitelmallinen viestintä lisää alueen vetovoimaisuutta.


Korpilahden Satama Oy – Makasiini – esiselvityshanke Korpilahden satama-alueen kehittämiseksi

Säynätsalon Erätovereiden lahtivaja ja varasto

Höyry-Galleria Korpilahden satamassaKuva: Ulla Huttunen

33

KO

RP

ILA

HT

I

33

Elin

kein

oje

n ke

hitt

ämin

en

I In

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys kunnosti investointi-tuen avulla retkikämpän ja rantasaunan. Ylä-Muuratjärvi Seura kunnosti osahankkeena Tikkalan osayleiskaavaan vahvistetun Patajärven yleisen uimarannan ja virkistysalueen.

Kunnostustoimenpiteet aloitettiin kaatamalla puustoa käm-pän ja saunan läheisyydestä, puut olivat liian lähellä rakennuk-sia estäen piippujen vedon ja luonnonvalon pääsyn sisätiloihin. Hirsirakennus oikaistiin ja perustusta vahvistettiin. Tuvan puolelta uusittiin lattia kokonaan ja parista makuukammarista osittain. Tupaan muurattiin uusi hella, keittiön kalusteet uusit-tiin ja seinät puhdistettiin. Aurinkopaneelit asennettiin tuotta-maan sähköä sekä lisäksi hankittiin aggregaatti. Retkikämpän ympäristö salaojitettiin, rakennettiin sadevesijärjestelmä sekä suodatinkenttä. Hankkeessa kunnostettiin myös saunaraken-nus, jonka vesikatto uusittiin, piippu korjattiin, sadevesijärjes-telmä uusittiin ja jätevesien imeytysalue tehtiin kauemmas rannasta. Saunan seinät puhdistettiin ja lauteet uusittiin.

Patalaiturin alueen kunnostamisen toteutti Ylä-Muuratjärvi Seura, alueelle rakennettiin laituri, pukukoppi, parkkipaikka ja lentopallokenttä. Alueella on soutuvene ja pelastusrengas. Uimarannan alueelta poistettiin kevyesti rantaruohikkoa.

Hangasjärven ja Patajärven ulkoilualue lisää alueen virkistys-käyttömahdollisuuksia. Hankkeessa kunnostettiin Jyväskylän kaupungin ainoa erämaakämppä, alue oli aikoinaan osa Kes-ki-Suomen maakuntauraa ja yksi sen levähdyspaikoista. Retki-

Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry, osatoteuttaja Ylä-Muuratjärvi Seura ry – Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostaminen

kämppää voidaan nyt käyttää lähes ympäri vuoden, kämpällä pidetään koulutuksia ja kokouksia. Erilaiset ryhmät käyttävät aktiivisesti virkistysaluetta.

Patajärven kunnostamisella parannettiin alueen yleisilmettä. Hankkeen tuloksena ovat nyt myös pitkäaikaiset vuokrasopi-mukset ja sopimukset alueen hoidosta eri osapuolten kesken. Hankkeen rahoittamiseen osallistui myös Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki.


Hangasjärven - Patajärven ulkoilualue lisää alueen

virkistyskäyttöä

Patajärven alueelle rakennettiin laituri,

pukukoppi, parkkipaikka ja lentopallokenttäHangasjärven

retkikämppä kunnostettiin

Keski-Suomen kylät myönsi Pohjoisen Korpilahden Yhteis-työyhdistykselle KyläKelpaa! – tuotemerkin käyttöoikeuden vuodeksi. KyläKelpaa! – asumismessuilla haluttiin tehdä tunne-tuksi ja houkuttelevaksi välittömästi kaupungin läheisyydessä olevaa metsäkylien aluetta, esitellä toimivia ja kehittyviä maa-seudun lähipalveluja sekä elinkeinomahdollisuuksia. Tavoittee-na oli myös tuoda esille metsäkylien vanhaa kulttuuriperintöä ja kulttuurin uusia muotoja kaupungin ja kylien asukkaille ja ke-sämatkailijoille, sekä esitellä maaseutukylien monia vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia ja synnyttää keskustelua maaseutuky-lien mahdollisuuksista kaupunkiyhteisöissä.

Kylien talkooväki kunnosti ja rakensi koko Korpilahden viiden pohjoisen kylän messualueen. Avajaiset pidettiin Moksin seurantalossa. Sinne oli pystytetty näyttely. Asumismessujen ohjelma noudatti teemapäiviä, joita olivat maaseutuyrittäjien päivä, kylät tänään, saunapäivä, luontopäivä, perinnepäivä ja maalaiselämää. Messut päättyivät Keski-Suomen kylien kesäjuhliin. Osa kohteista oli auki koko messuviikon, lapset ja nuoret oli huomioitu erityisesti kulttuuri- ja luonto-ohjelmia suunniteltaessa.

Eri messukohteissa ja tapahtumissa vieraili messuviikon aikana yli 5 000 kävijää. Messukylien maaseutu- ja matkailuyrittäjille tarjoutui mahdollisuus esitellä omia palvelujaan ja tuottei-taan. Yrityksille, joiden toiminta oli vasta alkamassa, messut tarjosivat esittäytymismahdollisuuden. Messukauden jälkeen tapahtui yrittäjien keskuudessa verkostoitumista.

Asumismessut vahvistivat kaikkien viiden kylän omaa kyläi-dentiteettiä, talkooväen määrä ja voima yllättivät, kylät myös profiloituivat ja löysivät uusia yhteistyön muotoja.


– KyläKelpaa! – asumismessut Korpilahden pohjoisilla kylillä

Asumismessut vahvistivat kylien kyläidentiteettiä, kylät löysivät

uusia yhteistyön muotoja

KyläKelpaa! - asumismessut järjestettiin pohjoisen

Korpilahden viiden kylän alueella

Hankkeessa tehtiin tunnetuksi ja houkuttelevaksi kaupungin

läheisyydessä olevia kyliä

Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry

34

KO

RP

ILA

HT

IYl

eish

yöd

yllin

en k

ehit

täm

inen

I

Inve

sto

inti

tuki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Korpikansan kertomus -hankkeella luotiin ”kertomisen kansa-laistoimintaa” keskisuomalaisen metsäperinteen vaalimiseksi ja tuotteistamiseksi. Hankkeessa ihmiset tutkivat omaa elä-määnsä ja työhistoriaansa ja kertoivat siitä erilaisten teemojen kautta kyläläisille. Yhdistys perustettiin v. 2006 keräämään keskisuomalaista metsään, metsätyöhön ja torppari-pientila historiaan liittyvää perinnetietoa, valokuvia, haastatteluja ym. Yhdistys on pitänyt useita työnäytöksiä, suuren suosion saaneiden näytösten myötä syntyi tarve esitellä perustarinaa pienempien ja itsenäisten kertojaryhmien avulla. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Tikkalan koulun kanssa, sitä varten kertomukset jaettiin kuuteen vahvaan ja konkreettiseen tarinaan.

Hanke käynnistettiin perinnepäivällä, jossa koulun oppilaat perehtyivät suomenhevoseen ja erilaisiin metsä- ja maatyön välineisiin sekä haastattelivat vanhempaa väkeä. Kertomus suomenhevosesta -työpäivän aikana opiskeltiin suomenhevo-sen historiaa ja käyttöä konkreettisesti: Hiekkaniemen kesan-nolla olleita peltoja kynnettiin ja äestettiin. Kertomus mökistä - päivänä tutustuttiin kuuden pientilan historiaan. Mökinlasten joulu eli kädentaitojen historiaa, kuusi kyläläistä kertoi enti-sajan itsetehdystä joulusta mm. leikkikaluista, joita oli otettu mukaan. Kertomus metsäajoista toteutettiin tukinajopäivällä, koko Tikkalan koulu oli kahdella hevosella tukkia ajamassa Muuratjärven Hornanpohjaan, opiskelupäivää pohjustettiin

nettiopiskelulla ja metsäajurit olivat olleet kertomassa enti-sajan metsäajoista. Kertomus pellosta -päivässä perehdyttiin Toivola-tilan raivauksiin ja karjanhoidon historiaan, koululaiset kävivät etsimässä Moksin Ristisuolta pellonjuuria.

30 kertojaa osallistui kahteen tarinaryhmään Tikkalan kylässä ja Moksissa, tarinapajat kokoontuivat 9 kertaa ja sen lisäksi työskenneltiin kaksi kertaa Hangasjärven majalla yhteisko-koontumisissa. Tarinapajoissa kertynyttä materiaalia on koottu hankkeen opinto- ja tiedotusblogiin.

Moksin tarinaryhmän kanssa koottiin ”Korpikansan Kertomus” – niminen näyttely, jossa yhdistettiin Metsätorpanmaan siirrel-tävä ”Metsäkylien väkeä” – kuvanäyttely kyläläisten keräämään työkalukokoel maan.

Hanke lisäsi lasten ja heidän perheidensä kiinnostusta ja sitou-tumista omaan kotikylään ja kunnioitusta ”alkuperäisväestöä” kohtaan. Lisäksi lasten ja vanhempien kyläläisten kanssakäymi-nen lisääntyi. Korpikansan kertomus jatkuu Metsätorpanmaan omana toimintana vahvasti.


Korpikansan Kertomus ajoi tukkia Muuratjärven Hornan-pohjassa.

Kun hevonen tottelee sinua, syntyy elävä kiinnostus hevoseen ja korpikansan historiaan. Tikkalan koulu kun-nostamassa Hiekkaniemen talon peltoa osana Korpikan-san kertomusta.

Yhteistyö Tikkalan koulun kanssa

Hanke lisäsi lasten ja heidän perheidensä

kiinnostusta ja sitoutumista omaan kotikylään

35

KO

RP

ILA

HT

I

35

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

Metsätorpanmaa-yhdistys ry – Korpikansan Kertomus

Harmoisten Nuorisoseura omistaa v. 1913 rakennetun, Museoviraston suojeleman nuorisoseurantalon. Investoin-tituen avulla uusittiin sähkölaitteisto, ainoastaan vaatesäi-lytystiloissa oleva vanha hyväkuntoinen pääkeskus jätettiin entiselleen. Sisäpintoihin asennettiin mahdollisimman vähän kaapeleita näkyviin, johdotukset tehtiin pääosin vintin kaut-ta, josta pudotukset tuotiin katon läpi alas.

Hankkeen jälkeen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan seuran-talon sähköt ovat nykyaikaiset ja turvalliset. Sähköistyksellä parannettiin talon käytettävyyttä sekä lisättiin paloturvalli-

Harmoisten Nuorisoseura ry– Harmoisten seurantalon sähköjen kunnostus

Seurantalo toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana

Seurantaloa voivat käyttää kyläläiset,

ulkopaikkakuntalaiset, yhdistykset ja yritykset

suutta. Seurantalo on kylä-läisten kokoontumispaikka, jossa voidaan järjestää juhlia, tansseja ja kokouksia. Talolla kokoontuu myös nuoria sään-nöllisesti.


Sähköistysten uusimisella parannettiin talon paloturvallisuutta

Kuhmoisten Päijälään v. 1912 raken-nettu rukoushuone remontoitiin investointituen avulla. Remontti mahdollisti yhdistyksen toiminnan laajentamisen. Rukoushuonetta vuokrataan kyläläisten yksityistilaisuuksiin.

Rukoushuoneen remontoinnin keskeisimmät toimen-piteet olivat rakennuksen ulkomaalaus, sisätilojen muutokset, sisävessan rakentaminen, keittiön uusi-minen, jätevesijärjestelmän rakentaminen, vesikaivon kunnostus, sähköistyksen uusiminen, lämpöeristyksen parantaminen, ilmalämpöpumppujen asentaminen ja piippujen korjaus.

Uusittujen tilojen myötä rukoushuone on auki kesäisin tiekirkkona. Tilaisuuksien kävijämäärät ja yhdistyksen jäsenmäärät ovat kasvaneet toimenpiteiden jälkeen.


Päijälän Kristillinen Yhdistys ry – Pky-r100v. Kylän vanhin (rak.vuosi 1912)

ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus säilyi

Mahdollistettiin toiminnan laajentaminen

Kyläläiset voivat järjestää yksityistilaisuuksia ympäri

vuoden

Inve

sto

inti

Harmoisten Nuorisoseuran omistama nuorisoseurantalo

Hankkeen jälkeen seurantalon sähköt ovat nykyaikaiset ja turvalliset

Kuhmoisten Päijälässä sijaitse-va rukoushuone remontoitiin investointituen avulla

36

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KU

HM

OIN

EN

Inve

sto

inti

tuki

Omalla kylällä -hankkeen tavoitteena oli edesauttaa yhteisölli-syyttä ja nuorten kiinnittymistä omalle kotiseudulleen sekä ak-tivoida nuoria osallistumaan heitä itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja käsittelyyn. Tavoitteena oli myös luoda selkeä väline ja kanava nuorten mielipiteiden keräämiseen.

Hankkeen aluksi toteutettiin kysely Kuhmoisten yläkoulun oppilaille, kyselyn avulla pyrittiin selvittämään kuinka hyvin paikkakunnasta löytyy nuorille suunnattua toimintaa, kuinka paljon nuoret pystyvät ja haluavat vaikuttaa oman kuntansa nuorisotyöhön. Kyselystä selvisi, että nuoret kokivat suurim-pana ongelmana harrastusmahdollisuuksien puuttumisen, erityisesti viikonloppuiltoihin kaivattiin toimintaa. He kokivat, että heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset.

Harmoisten kylältä muodostettiin viiden nuoren ryhmä, joka suunnitteli ja toteutti Harmoisten kyläjuhlat. Kirkonkylän nuo-ret järjesti AMAZING RACE- Kuhmoinen- tapahtuman, johon osallistui kuusi neljän-kuuden hengen joukkuetta. Kilpailu on vakiintunut ja se toteutetaan jopa kaksi kertaa vuodessa. Yh-teistyötä tehdään mm. kunnan, seurakunnan ja vpk:n kanssa. Lopuksi pidettiin nuorten seminaari. Paneelikeskustelun aihee-na oli nuorten vaikuttamismahdollisuudet ja toiveet.


Kuhmoisten 4H-yhdistys ry – Omalla kylällä

Nuoret toteuttivat tapahtumia Kuhmoisissa

Kysely yläkouluikäisille

Nuorten seminaari

Ulkoilureitistöjen täydentäminen Kuhmoisissa -hanke oli osa Snowconnection projektia, jonka myötä saatiin toteutettua loppuun laaja, lähes koko Tampereen pohjoisen puolen Pirkanmaan sekä läntisen/eteläisen Keski-Suomen alueen moottorikelkkailun runkourasto. Hankkeessa tehtiin maan-käyttösopimukset, jotka kirjattiin Maanmittauslaitoksessa ja rakennettiin reitistöä välille Kuhmoinen – Lummenne järvi 10 km ja Sunttilan lenkki 30 km. Lisäksi parannettiin Ryytjär-ven latureittiä 3,4 km ja rakennettiin kota Lummenne järven osuudelle.

Hankkeen tuloksena villi ajelu ainakin vähenee tai loppuu kokonaan. Maankäyttösopimusten myötä reitistöä voidaan käyttää myös moottorikelkkasafariajeluihin. Kesäaikaan reitistö on käytettävissä esim. patikointiin, pyöräilyyn ja ratsastukseen. Virkistyskäyttö ja patikointi ovat lisääntyneet. Hankkeella tuettiin myös laajalla alueella matkailuyritysten ja muiden pienyritysten toimintaedellytyksiä parantamalla suurten matkailukeskusten asiakasvirtojen levittäytymistä ympäristöalueelle.


Kuhmoisten kunta – Ulkoilureitistöjen täydentäminen Kuhmoisissa

Rakennettiin 40 km reitistöä osaksi valtakunnallisesti

merkittävää ulkoilureitistöä. Kuhmoinen - Lummenne järvi 10 km ja Sunttilan lenkki 30 km. Parannettiin latureittiä 3,4 km ja rakennettiin kota

Lummenne järven osuudelle

Reitistöjen käyttäjiä ovat mm. patikoijat,

pyöräilijät, ratsastajat sekä moottorikelkkailijat

Lisää matkailuyritysten toimintaedellytyksiä

3737

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KU

HM

OIN

EN

Inve

sto

inti

tuki

I

Yl

eish

yöd

yllin

en k

ehit

täm

inen

Ruolahden Nuorisoseura kunnosti omistamansa v. 1912 rakennetun nuorisoseurantalon kyläläisiä ja kesäasukkaita palvelevaksi monitoimitaloksi. Hankkeen toteutti 30–40 nuorta, joiden keski-ikä oli alle 25 vuotta. Rakennus maalat-tiin ulkopuolelta ja katto uusittiin, lisäksi takaseinän huono-kuntoisia lautoja uusittiin. Sisäpuolelta maalattiin eteisen keittiö ja näyttämö, ikkunan pielet maalattiin ja rikkoutuneet ikkunat uusittiin. Näyttämön kaappeja kunnostettiin. WC- rakennus ja terassit maalattiin sekä piha siistittiin.

Talolla järjestetään monipuolista toimintaa mm. kokouksia, kursseja, kirpputoria ja myyjäisiä. Taloa vuokrataan yksi-tyisille henkilöille juhlien pitopaikaksi. Talolla järjestetään peli-iltoja nuorille.


Ruolahden Nuorisoseura ry – Harjulan kunnostus

Kunnostettiin v. 1912 rakennettu

nuorisoseurantalo

Ruolahden nuorisoseurantalo

38

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

KU

HM

OIN

EN

Inve

sto

inti

tuki

Nuorisoseurantalo säilyy tuleville

sukupolvilleHankkeen toteutti

nuoret, keski-ikä oli alle 25- vuotta

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Sahrajärven Nuorisoseura ry – Sahrajärven kylän kehittämishanke

Urheiluseura Multian Jyske rakensi 50 vuotta sitten tanssi-lavan keskustan läheisyyteen. Lavan kattorakenteet olivat jo alkaneet taipua. Investointituella uusittiin tanssilavan rakenteet tasakerrasta ylöspäin, katon kannatinpalkit ja kattotuolit uusittiin ja huopakate korvattiin peltikatteella. Lavan seinälaudat uusittiin ja maalattiin ja lavaa ympäröivä aita korjattiin ja pysäköintialue sorastettiin.

Korjauksella saatiin lavalle lisää käyttöikää ja parannettiin lavan ulkonäköä. Samalla säilytettiin ja monipuolistettiin suomalaista tanssilavaperinnettä.

Multian Jyske ry – Hallin lavan korjaus

Toimenpiteiden avulla nostettiin lavan käyttöastetta. Hallin lavalla pidetään lavatansseja, eläkeläisten päivätansseja sekä naisvoimistelijoiden zumbaa ja kahvakuulajumppaa.


Tanssilavaperinne säilyi ja monipuolistui Toimenpiteillä

nostettiin lavan käyttöastetta

Tanssilavan peruskorjauksesta hyötyvät paikkakuntalaiset, erityisesti ikäihmiset sekä

ulkopaikkakuntalaiset

Sahrajärven kylä sijaitsee Multian kunnan itäreunalla Mul-tia-Uurainen maantien varrella n. 16 km kirkonkylältä. Kylän kehittämishankkeen tavoitteena oli saada lisää asukkaita kylälle ja turvata kyläkoulun säilyminen sekä parantaa kylän tunnettavuutta. Hankkeessa osallistuttiin kolmeen eri tapahtumaan; Multiaista satoa, Ween Maan Wiljaa ja Elma-maaseutumessuille ja markkinoitiin usealla eri tavalla kylän toimintaa.

Hankkeen päätavoite, uusien asukkaiden saaminen kylälle ei toteutunut. Hankeaika oli liian lyhyt tavoitteiden saavuttami-seksi.

Kyläkoulu sai hankkeen avulla vuoden jatkoaikaa. Koulun ovet suljettiin v. 2011. Sahrajärven kylän tunnettavuus lisään-tyi. Kyläläisten yhteishenki tiivistyi ja julkisuus lisääntyi.


Hallin lava Multialla

Kylän tunnettavuus lisääntyi

Kyläkoulu sai hankkeen avulla yhden vuoden jatkoajan

Kyläläisten yhteishenki

tiivistyi

39

MU

LTIA

39

Inve

sto

inti

tuki

I

Yle

ishy

öd

yllin

en k

ehit

täm

inen

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Ylä-Kintauden Kyläyhdistys toteutti kaksi erillistä hanketta. Ensim-mäisessä hankkeessa kylätaloa laajennettiin ja rakennuksen laajen-nusosaan tehtiin kaksi WC:tä. Juhlasalin näyttämön lattia sekä talon yläpohja eristettiin, ikkunat ja ovet tiivistettiin. Kylätalon pihaan tehtiin grillikota ja Sallistensuon lintutornin läheisyyteen laavu.

Kyläyhdistyksen toisessa hankkeessa remontoitiin kylätalon keittiötä uusimalla kaapit, laatikostot ja työtasot sekä kodinkoneet. Kylätaloon hankittiin kolme ilmalämpöpumppua. Myös kylätalon piha-aluetta kunnostettiin.

Tehtyjen toimenpiteiden ansiosta taloa voidaan vuokrata nyt myös talviaikaan, talon yleisilme on parantunut. Kylätalo palvelee parem-min Ylä-Kintauden asukkaita sekä eri yhdistyksiä ja tahoja, tällä hetkel-lä talolla kokoontuu MLL:n perhekahvila. Kylätalon voi vuokrata omien juhlien pitopaikaksi.



Ylä-Kintauden Kyläyhdistys ry – Kyläyhdistyksen talon laajennus

Energiatehokkuus lisääntyi

– Kylätalon keittiö, lämmitys ja piha

Talon käyttöaste nousi

Kylätalon yleisilme parantui

Sallistensuon laavu

Ylä-Kintauden kylätalo

40

PE

TÄJÄ

VE

SIIn

vest

oin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Kuivasmäki-Kumpu Kyläyhdistys osti Tupamäen koulun v. 2010 ja remontoi sen kyläläisten tarpeisiin. Kylätalon pihaan raken-nettiin grillikota ja piha-aluetta raivattiin ja siistittiin yleisilmeen parantamiseksi.

Kylätalon lämmityskustannukset ovat pienentyneet. Pihasaunan korjaus ja grillikodan rakentaminen on lisännyt monipuolisempaa käyttöä kylätalolle. Kylätalon ostaminen on ollut kyläyhdistyksel-le erittäin tärkeä, koska heillä ei ole ollut aikaisemmin yhteistä kokoontumispaikkaa. Kylätaloon saatiin toimivat tilat, joita käytetään erilaisiin tarkoituksiin mm. kyläiltoihin, perhejuhliin, kansalaisopintopiireihin, kursseille ja kokouksiin sekä nuortenil-toihin.

Kuivasmäki-Kumpu Kyläyhdistys ry – Tupamäen koulu kylätaloksi

Pihasaunan korjaus ja grillikodan rakentaminen

monipuolisti kylätalon käyttöä

Kyläläisten yhteinen kokoontu-

mispaikka

Tiloista hyötyvät kyläläiset, muut

yksityiset henkilöt ja nuoret

Petäjäveden eteläisillä kylillä (Metsäkulma, Piesalankylä, Kuk-karonkylä, Urria ja Karikonkylä) toteutettiin kylien kehittämis- ja aktivointihanke. Tavoitteena oli kylien vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden edistäminen. Hankkeen kohderyhmänä olivat nykyiset ja muualle muuttaneet asukkaat.

Hankkeessa kutsuttiin kyläläiset talkoilla keräämään kylien historiaa, valokuvia, muistoja, kirjoituksia ja muita doku-mentteja kylähistoriaan tallennettavaksi. Metsäkulma Seura järjesti historia- ja kyläkirjatapaamisia, osallistujia tapaamisis-sa oli 30–40 henkilöä.

Hankkeen tuloksena syntynyt kyläkirja on dokumentti kylien yhteisestä miesmuistista. Kirjalla on tärkeä merkitys yhtei-söön kuulumiselle sekä kantakyläläisten että uudisasukkai-den joukossa.

Hankkeella on ollut vaikutusta maaseudun kulttuuriperin-nön säilyttämiseen, kehittämiseen ja hyödyntämiseen sekä maaseudun ympäristön viihtyvyyden parantamiseen. Kylien tunnettavuus on lisääntynyt, kylien asukkaiden ystävyyssuh-teet jatkuvat ja uusia luotiin kylien yhteisissä tapaamisissa.

Pois muuttaneiden asukkaiden kiinnostus kyliä kohtaan lisääntyi. Alueen asukkaat ja yhdistykset verkostoituivat.



Metsäkulma Seura ry – PEKKA-hanke

Kylien tunnettavuus lisääntyi, asukkaiden ja

yritysten verkostoitumi-nen lisääntyi

Kulttuuriperinnön säilyttäminen,

ympäristön viihtyvyyden

parantuminen Kylien vetovoimaisuuden

ja toiminnallisuuden edistäminen

Kuivasmäki-Kumpu Kyläyhdistys re-montoi Tupamäen kylätaloa ja sau-narakennusta sekä rakensi kodan.

Kyläläiset kokoontuivat useaan otteeseen keräämään kylien histo-riaa, valokuvia, muistoja ja muita dokumentteja

Kyläkirja kylien yhteisestä mies-muistista 41

PE

TÄJÄ

VE

SI

41

Ylei

shyö

dyl

linen

keh

ittä

min

en

I I

nves

toin

titu

ki

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Kylät kuntoon! – kyläsuunnitelmahanke toteu-tettiin Petäjävedellä ja Multialla, Petäjäveden kunta hallinnoi hanketta. Kyläsuunnitelmat laadittiin tai päivitettiin kylien tarpeiden mukaisesti vakituisten ja kesäasukkaiden voimin. Ky-läsuunnitelmat pohjautuvat kylien omiin tarpeisiin ja hyödyt-tävät kyläläisiä, mutta ovat kuitenkin rungoltaan yhtenäiset

ja näin ollen helposti käytettävissä myös kuntasuunnittelussa. Petäjäveden kylille laadittiin myös nettisivut.

Hankkeeseen osallistui 13 kylää. Kylä-suunnitelmat tehtiin 9 kylälle, lisäksi Multian Isojärvellä tehtiin kyläkysely. Hankkeen rinnalla Pengerjoen kyläläiset päivittivät kyläsuunnitelmansa omatoimi-sesti. Multian Nikarassa kyläkysely tehtiin kyläläisten voimin.

Kylätoiminta on muuttunut suunnitelmalli-semmaksi, kyläläisten vaikutusmahdollisuu-det alueen kehittämiseen ovat parantuneet. Hankkeen ansiosta Multian ja Petäjäveden kuntayhteistyö on edennyt kylätasolla.


Petäjäveden kunta, osatoteuttaja Multian kunta– Kylät kuntoon! – Petäjäveden ja Multian kyläsuunnitelmahanke

Multialle ja Petäjävedelle 9 kyläsuunnitelmaa ja kaksi

kyläkyselyä. Petäjäveden kylille omat nettisivut

Hanke vaikutti positiivisesti asukas-ja kylätoimintaan kylillä

Multian ja Petäjäveden kuntayhteistyö eteni

kylätasolla

Petäjäveden Yrittäjät toteutti elinkeinojen kehittämishank-keen, jolla tavoiteltiin maaseudun yritystoiminnan verkostoi-tumisen, vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden edistämistä. Hankkeessa kerättiin talteen sotien jälkeen perustettujen ja Petäjävedellä toimivien yritysten historiaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ja vaiheita. Petäjävedellä on pitkät yrittäjäperinteet, mm. Keski-Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva tehdas-laitos, Helsingin Rauta Oy Koskensaaren tehtaat. Petäjävetinen käsityöläisyysyrittäjyys on satoja vuosia vanhan perinteen jatkumoa.

Hankkeen aikana kerätyt tiedot vietiin digitaaliseen muotoon, tehtiin videotallenne sekä historiikkikirja. Historiikin kautta ker-rotaan Petäjäveden monipuolisesta yritystoiminnasta, samalla siirretään tietoa vanhemmalta yrittäjäpolvelta nuoremmalle. Tietoa voidaan hyödyntää paikkakunnan elinkeinotoiminnan kehittämisessä.

Hankkeen tuloksena saatua paikkakunnan yritysperinteen do-kumenttia voidaan hyödyntää koulutuksissa ja opetustarkoituk-sessa esim. yrittäjyyskasvatuksessa paikallisissa oppilaitoksissa. Hankkeen aikana ja sen jälkeen maaseudun eri alojen yrittäjien ja heidän lähipiiriensä väliset sosiaaliset kontaktit lisääntyivät ja aktivoituivat.


Petäjäveden Yrittäjät ry – Petäjäveden Yrittäjien historiikki

Yritysperinnetietous siirtyi vanhemmalta

yrittäjäpolvelta nuoremmalle

Yrittäjien ja heidän lähipiiriensä väliset sosiaaliset kontaktit

lisääntyivät ja aktivoituivat

Petäjäveden yritysperinteen hyödyntäminen

opetustarkoituksessa

Petäjäveden Yrittäjien historiikki

PETÄJÄVESI

42

PE

TÄJÄ

VE

SIEl

inke

ino

jen

Y

leis

hyö

dyl

linen

keh

ittä

min

enke

hitt

ämin

en

Inve

sto

inti

tuki

KE

UR

UU

Tieliikennealan tukipalveluiden tarveselvityksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Petäjäveden seudulle sijoittuneiden metsä-, maanrakennus-, maatalous-, koneurakointi- ja tielii-kenneyritysten ja vt. 23 raskaan liikenteen palvelujen tarpeet. Toisena tavoitteena oli tehdä yleisluontoista tieliikennekluste-riin liittyvien maaseudun mikroyritysten palvelutarveselvitystä. Hanke oli osa Innroad – ohjelman tieliikenteen kehittämistyötä ja täydensi Keski-Suomen tieliikenneklusterin muita hankkeita. Hanke toteutettiin yrityskyselyn avulla ja kyselytulosten perus-teella suurin kiinnostus oli raskaankaluston hydrauliikka-, ren-gas-, sähkö- ja yleiskorjaamoiden palveluiden ostosta. Kaluston pesu- ja katsastusmahdollisuus sekä työvoiman vuokrausmah-dollisuudet olivat myös käyttäjien kiinnostuksen kohteita.


Jykes Oy – Tieliikennealan tukipalveluiden tarveselvitys

Hankkeessa selvitettiin ympärivuotisesti toimivan linja-automuseon toiminnalliset mahdollisuudet val-takunnallisena erikoismuseona. Raporttiin kirjattiin museon käynnistämiseen liittyvät rahoitusmahdolli-suudet, selvitettiin mukana olevat eri tahot hank-keen eteenpäin viemiseen.

Hankkeessa selvitettiin maaseutuperinteeseen liittyvän matkailukohteen toiminnan edellytyksiä ja vahvistettiin alueella toimivien matkailuyritysten ja – kohteiden yhteistyötä.

Petäjäveden Kintaudella sijaitsee esim. Keski-Suo-men Tieliikennemuseo.


– Esiselvitys Suomen linja-automuseon perustamismahdollisuuksista

Selvitettiin Petäjäveden seudulle sijoittuneiden metsä-, maanrakennus-,

maatalous-, koneurakointi- ja

tieliikenneyritysten ja vt. 23 raskaan

liikenteen palvelujen tarpeet.

Tehtiin tieliikenneklusteriin

liittyvien mikroyritysten palvelutarveselvitys

Vahvistettiin alueella toimivien

matkailuyritysten ja – kohteiden yhteistyötä.

Museohankkeen esittely Linja-autoliiton vuosinäyttelyssä Seinäjoella

Kuvat: Markku Lehtinen43

PE

TÄJÄ

VE

SI

43

Elin

kein

oje

n ke

hitt

ämin

en

Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt yli kymmenen vuoden ajan tunnetuksi suomalaista nykykansantaidetta, ITE-taidetta. ITE-keskellä -hankkeen tavoitteina olivat Vesuri-ryhmän alueen ITE-taiteilijoiden kartoittaminen ja heidän työnsä esittelemi-nen näyttelyin ja julkaisuin ja dokumentoiminen digitaaliseen ITE-taiteen arkistoon, ITE-taiteeseen liittyvien tapahtumien järjestäminen sekä verkostoituminen matkailualan tahojen kanssa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin uusiosoittimiin liittyviä tapahtumia ja työpajoja.

Hankkeessa kartoitettiin alueen ITE-taitelijat. Heitä haasta-teltiin ja heidän työtään dokumentoitiin valokuvaamalla ja videoimalla. Leader Viisari ry:n alueella toteutettiin samaan aikaan ITE esillä -hanketta, jossa myös etsittiin ja esiteltiin itseoppineita taiteen tekijöitä. Hankkeet julkaisivat yhteisen keskisuomalaista ITE-taidetta esittelevän ITE-keskellä -kirjan. ITE keskellä -hanke julkaisi myös alueen ITE-taiteilijoita esitte-levän dvd-koosteen. Hankkeen päätapahtuma oli ITE keskellä -näyttely Keuruun museossa. Hankkeessa ITE-taiteilija Imppu Salmisen tuotannon säilyminen turvattiin. Lisäksi järjestettiin muita työpaja-, iltama- ja konserttitapahtumia.

Maaseudun Sivistysliitto ry – ITE keskellä

Vesuri-ryhmä ry:n alueen taiteilijoiden

kartoittaminen ja heidän työnsä esitteleminen

ITE-taitelija Imppu Salmisen tuotannon säilyminen turvattiin

Tiedot alueen ITE-taiteilijoista tallennettiin

osaksi kansallista ITE-taiteen tietovarantoa

Japa ry toteutti Läheltä lautaselle – hankkeen, jonka tavoit-teena oli parantaa lähiruokatuotteiden saatavuutta maaseu-tualueilla perustamalla lähiruokapiirejä.

Hankkeen alussa järjestettiin neljä infotilaisuutta Jämsässä, Multialla, Keuruulla ja Korpilahdella. Tilaisuuden jälkeen suunniteltiin ja valmisteltiin lähiruokapiirien perustamista kyseisille alueille.

Hankkeen tarkoituksena oli antaa mahdollisuus lähiruoan ostamiseen läheltä kohtuuhintaan ja tuoreena, tukea pai-kallista tuotantoa, kiinnittää huomiota ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksiin sekä lisätä yhteisöllisyyttä. Piirien avulla parannettiin asukkaiden palveluja, vahvistettiin kuluttajien ja maanviljelijöiden välistä yhteyttä konkreettisella tavalla ja edistettiin kestävää kehitystä.

Hankkeen aikana perustettiin neljä lähiruokapiiriä. Piireistä Jämsän ja Keuruun ruokapiirit jatkavat edelleen samalla toimintamallilla. Korpilahden ruokapiiri siirtyi toimimaan yh-teistyössä Lähi- ja luomuruokaosuuskunta Mukulaarin kanssa syksystä 2014 alkaen vapaaehtoisten hoitaessa yhä ruokien jaon tilaajille. Multian ruokapiiri lopetti toimintansa keväällä 2014.

Lähiruoan käyttö alueella on lisääntynyt ja tilaus-määrät vakiintuneet. Esimerkiksi Jämsän ruokapiirin tilausmäärät ovat vaihdelleet hankeajan jälkeen 17-50 tilauksen välillä ollen keskimäärin 30 tilausta / tilausjak-so. Tämä on kolminkertainen määrä hankkeen tavoit-teisiin nähden. Paikkakunnan koko vaikuttaa oleellisesti

tilausmääriin. Lähiruoan kysynnän perusteella myös uusia tuottajia on innostunut mukaan toimintaan toisten tuottajien suositellessa toimintaa eteenpäin. Asukkaat ovat saaneet uu-sia tuttavuuksia ja alueen ruoantuotanto on tullut tutummaksi.

Hankkeen tarpeellisuudesta kertoo, että 75 % hankeaikaisesta toiminnasta on yhä käynnissä 2,5 vuotta hankkeen päättymi-sen jälkeen (21.11.2014)

Kustannusarvio: 13 190 €Talkootyönarvo: 500 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,42 htv

Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA ry – Läheltä lautaselle

Tiedot alueen ITE-taiteilijoista tallennettiin osaksi kansallista ITE-taiteen tietovarantoa (http://itenet.fi/digite-tietokanta) kymmenin haastatteluin, sadoin valokuvin ja useiden tuntien videonauhoituksin. Julkaisujen, näyttelyn ja tapahtumien kaut-ta tietoisuus ITE-taiteesta alueella lisääntyi merkittävästi, mikä antoi malleja usein peräänkuulutettuun luovuuden hyödyntä-miseen eri elämänaleilla.

Hankkeen jälkeen vuonna 2013 alueen taiteilijoista valmistui Nina Juurimaan Humakin tehty opinnäytetyö. Jämsän koti-seutuyhdistys tekee Eino Rautaruohosta (1900–1979) kirjaa. Ilmari ”Imppu” Salmisen töitä on esitelty myös kansainvälisesti. Viimeksi hänen töitään oli Halle Saint Pierressä, Pariisissa, Raw Vision Magazine -lehden juhlanäyttelyssä 18.9.2013–22.8.2014. Näyttelyyn oli valittu vain kaksi suomalaista taiteilijaa. Työt valikoituivat näyttelyyn DigITE-tietokannan avulla.


Lähiruoan pakkaamista

Perustettiin neljä lähiruokapiiriä, joista kolme

toimii edelleen

Piirien avulla parannettiin asukkaiden palveluja, vahvistettiin kuluttajien

ja maanviljelijöiden välistä yhteyttä konkreettisella tavalla ja edistettiin

kestävää kehitystä.

44

Alu

eelli

set

hank

keet

Päijälän Seudun Metsästysseura osti Kalevala-nimisen tilakeskuksen Sappee-Päijälä -tien varresta, ja kunnosti sen majoitus- sekä kokoustiloiksi. Kiinteistöön kuuluu päärakennus (1900-luvun taitteessa rakennettu maalaistalo), navetta/varas-torakennus sekä riihi.

Kiinteistön pihalta ja tontilta kaadettiin suuri määrä puita ja pensaita, samalla piha tasattiin ja siihen istutettiin nurmikko. Rakennuksen ympäriltä kaivettiin maata niin, että pintavedet ohjattiin rakennuksista poispäin.

Kiinteistön sähköpääkeskus uusittiin, vanhat ilmajohdot vaih-dettiin maakaapeleihin ja päärakennuksen sähköt sulaketau-luineen uusittiin kokonaisuudessaan nykyaikaisiksi. Kaikkiin huoneisiin asennettiin patterilämmitys ja nykyvaatimusten mukainen määrä pistorasioita ja valaisimia. Rakennuksen ulko-valaistus uusittiin.

Päärakennuksen keittiö uusittiin ja pirttiin muurattiin varaava takka, ulko-ovet uusittiin, vanhat tuvan ja makuuhuoneiden ovet entisöitiin. Erillinen ”moikka” maalattiin, lattia eristettiin uudelleen ja pinta uudistettiin. Ulkokuisti rakennettiin koko-naan uudelleen ja ulkoverhous maalattiin.

Talkoita tehdessä verkostoiduttiin yhdistysten jäsenien ja kylä-läisten kesken. Hanke lisäsi yhteistyötä eri yhdistysten välille. Kalevalassa voidaan pitää erilaisia kokouksia, koulutuksia ja perhejuhlia. Paikka toimii myös majoitustilana. Vuonna 2014

Talkoiden yhteydessä tapahtui verkostoitumista yhdistysten jäsenien ja kyläläisten välillä

Päijälän Seudun Metsästysseura ry – Virkistys Kalevala

Kalevalassa voidaan pitää kokouksia, koulutuksia ja

perhejuhlia

Toimii myös tilapäisenä retki- ja majoituspaikkana

Tietolato-hanke oli alueiden välinen elinkeinojen kehittämishan-ke, kohderyhmänä olivat maa- ja metsätalousyrittäjyyttä harjoit-tavat tilat, maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa harjoitta-vat tilat, maaseudulla toimivat mikroyritykset ja yhdistykset sekä muut keskeiset sidosryhmät.

Tavoitteena oli selvittää alueen maaseutuyritysten tulevaisuu-den suunnitelmat sekä kehittämisen tarpeet todelliseen alueelta kerättävään tietoon perustuen. Lisäksi selvitettiin sellaisten yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kehittämistarpeet, jotka toimivat maa- ja metsätalouden, maaseutuyrittäjyyden tai maaseudun paikallisen omaehtoisen kehittämisen parissa. Han-ke toteutettiin Jämsän, Keuruun, Kuhmoisten, Multian, Petäjäve-den, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alueilla.

Hankkeen aikana toteutettiin Keski-Suomessa yhteistyössä Suomen elintarviketiedon ja paikallisten toimijoiden kanssa kyselytutkimus, siitä saatiin paljon arvokasta tietoa jatkotyös-kentelyyn.

Yhteistyö tuottajaliittojen MTK Keski-Suomi, MTK Pirkanmaa ja Leader-ryhmien välillä lisääntyi. Keuruun kylien yhteistoimin-ta käynnistyi ja yhteistoiminnan tuloksena Keuruun kaupunki toteutti Kylävoimaa- kehittämishankkeen.

Kustannusarvio: 87 860 €Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,2 htvHankkeen rahoitukseen osallistui Maaseudun Kehittämisyhdistys PoKo ry, PoKon julkinen rahoitusosuus oli 30 732 €.

Virtain kaupunki

– Tietolato

Päijälän Metsästysseuran omista-ma Kalevala-kiinteistö

Hankkeen toteutti Kuhmoisten, Sysmän, Hartolan, Pertun-maan, Padasjoen ja Asikkalan 4H-yhdistykset. Lähtökohtana oli huoli maaseudun nuorista, heidän harrastusmahdollisuuksis-taan, pitkistä matkoista ja kyytien puuttumisesta harrastuksiin ja sitä kautta mahdollinen syrjäytyminen. Hankkeen tavoittee-na oli tarjota aktiviteetteja näiden kuntien nuorille.

Hankkeessa yritettiin löytää nuoria, jotka kuuluivat kohderyh-mään ja joita ei juuri kylillä näe. Nuorille järjestettiin tekemistä

Sysmän 4H-yhdistys ry– Maalla Jyrää

ja tapahtumia, joiden kautta nuoret tutustuivat toisiinsa. Hankkeen aikana ohjaajat tekivät tiivistä yhteistyötä. Alueen kuntien kanssa tehtiin myös yhteistyötä.

Hanketta rahoitettiin Päijänne-Leaderistä ja Vesuri-ryhmästä.

Kustannusarvio: 51 490 €. Vesuri-ryhmän julkinen rahoitusosuus oli 7 355 €.

Kalevala oli Neste-rallia järjestelevän työryhmän tukikohta koko viikon ennen ralleja, se toimi myös majoituspaikkana.

Hanketta rahoitettiin Pomoottorista ja Vesuri-ryhmästä. Päätök-sen teki Pirkanmaan ELY-keskus.Kustannusarvio: 82 600 €Talkootyönarvo: 10 000 €Vesuri-ryhmän julkinen rahoitusosuus oli 30 975 €.

4545

Alu

eid

en v

älis

et h

ankk

eet

Alueet ovat Korpilahdella Vespuolentien molemmin puolin Taipaleenharjun eteläpuolella, yksi alueista sijaitsee Koros-pohjanlahden pohjukassa Putkilahden kylän pohjoispuolella. Kohteista valtaosa on lehtomaista lehtimetsälaidunta, valta-puuna koivu. Yksi alue Petäjäveden Vanhan Kirkon vieressä, laidunalueet ovat avoimia ja niitä on aiemmin niitetty seura-kunnan toimesta.

Alueilta raivattiin ja harvennettiin puustoa ja pensaskerrosta. Kohteita kehitettiin luonnon monimuotoisuuden kannalta vaihtelevammiksi ja niiden maisemalliset arvot lisääntyivät. Tavoitteena oli aikaansaada lajistoltaan ja ikärakenteeltaan monipuolinen puusto. Erityistä huomiota kiinnitettiin Vanhan Kirkon osalta arvokkaan kulttuuriympäristön vaalimiseen. Korpilahden kohteiden hoito tuki sekä Vaarunvuorten Natu-ra-alueen luonnon monimuotoisuusarvoja että Putkilahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Alueille muodostettiin aitaamalla useita laidunlohkoja, joita kaikkia laidunnettiin lampailla. Laidunpaine pidettiin maltilli-sena räätälöimällä eläinten määrä kullekin alueelle sopivaksi. Hoidon tavoitteena oli arvokkaiden perinnebiotooppien pe-ruskunnostus ja hoito. Oikein mitoitetun laidunnuksen myötä

hoidetun alueen maaperän ravinteisuus väheni ja kasvillisuu-den rehevöityminen estyi. Samalla kasvillisuuden, hyönteisten ja sienten lajikirjo lisääntyi. Hyvin hoidetulla perinnebiotoopilla oli vaikea nimetä kasvillisuuden valtalajeja, sillä lajien runsau-det olivat hyvin tasaisia.

Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry ja Petäjäveden Vanhan Kirkon Säätiö

Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry toteutti kolme hanketta KorpilahdellaPetäjäveden Vanhan Kirkon Säätiö toteuttiyhden hankkeen Petäjävedellä.

Tukikohde: Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen

Kulttuurivyöhykkeiden ja laidunten

hoitosuunnitelmat

Hyvin hoidettu maaseutuympäristö lähelle Petäjäveden ydinkeskustaa

Harvinaisten kasvien ja lintulajien suojeleminen

Kuvituskuva

46

Toim

inta

linja

2, y

mp

äris

tön

ja m

aase

udun

tila

n p

aran

tam

inen

Leader Vesuri-ryhmä ry on vuonna 1997 perustettu maaseu-dun kehittämisyhdistys. Se toimii maa- ja metsätalousministe-riön hyväksymänä paikallisena Leader-ryhmänä. Keski-Suomes-sa Leader-ryhmiä on 4, Suomessa 54 ja Euroopassa noin 2000. Vesuri-ryhmä toimii Jämsän, Keuruun, Kuhmoisen, Multian ja Petäjäveden alueella. Hankekauden 2013 loppuun asti Jyväs-kylän Korpilahti kuului Vesuri-ryhmään, vuoden 2014 alusta se siirtyi JyväsRiihi ry:n toiminta-alueeseen.

Kunkin alueen parhaita asiantuntijoita ovat siellä vaikuttavat ihmiset. Heillä on tieto ja ymmärrys siitä miten omaa kotiseu-tua tulee kehittää. Vesuri-ryhmä kannustaakin alueen asukkai-ta, yhteisöjä ja yrityksiä kehittämään toimintaympäristöään, lisäämään sen viihtyisyyttä ja houkuttavuutta, parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä sekä lisäämään yhteistyötä ja yh-teisöllisyyttä. Vesuri-ryhmä aktivoi, auttaa ideoiden kehittelys-sä hankkeiksi ja rahoittaa ruohonjuuritason hankkeita.

Vesuri-ryhmän hallitus päättää rahoitettavat hankkeet. Halli-tuksessa on edustus alueen joka kunnasta, se on muodostettu kolmikantaperiaatteen mukaisesti: maaseudun asukkaista, yhdistysten ja yritysten edustajista sekä julkisen tahon edusta-jista. Päätökset tehdään paikallisesti, lähellä alueen asukkaita.

Kunnilla on tärkeä rooli Leader-toiminnan onnistumisessa. Ne ovat mukana rahoittamassa toimintaa, mutta voivat olla osaltaan päättämässä myös toiminnan linjauksista ja suuntaa-misesta Leader-yhdistyksessä julkisen tahon edustajina.

Uusi ohjelmakausi pääsee alkuun 2015 puolella. Vesuri-ryhmä toteuttaa paikallista Viisikko-kehittämisstrategiaa. Ohjelma-kauden 2014–2020 rahoituksen suunnitellut painopisteet ovat

Leader Vesuri-ryhmä 2014–2020

rahoitusta,neuvontaa &toimintaapaikkakunnanparhaaksi

on

ihmisten kokoisille ideoille!

Vesuri-ryhmän kehittämisohjelman

suuntaa-antava rahoituskehys on 5,5

miljoonaa euroa vuosille 2014–2020.

Vesuri-ryhmän ja Jämsän 4H-yhdistyksen avoimet ovet 25.9.2014. Kuvassa vieraita Tšekistä.

Maaseudun yritys- ja hanketuet voi vuodesta 2015 lähtien hakea sähköisesti Hyrrä-verkkopalvelun kautta.

Verkkopalvelu ohjaa ja opastaa hakemuksen teossa. Tarvittavat lisätiedot ja maksuhakemukset voidaan toimittaa myös verkon kautta. Hakija pystyy seuraa-maan hakemuksensa etenemistä Hyrrässä.

• www.maaseutu.fi voit lukea uuden ohjelmakauden ajankoh-taisista asioista.

Sivustolla esitellään näkyvästi edellisen ohjelmakauden myötävaikutuksella syntyneitä tuloksia, hyviä käytäntöjä ja oivalluksia.

Käyttäjät voivat ehdottaa uutista, joka olisi hyvä saada val-takunnalliseen tietoisuuteen. Sivuilla on maaseutufoorumi, jossa voi etsiä itselleen yhteistyökumppaneita tai toteuttajia omille ideoilleen. Sivuston sisältöä voi jakaa sosiaalisessa mediassa.

• www.keskisuomenmaaseutu.fi/hankerekisteri -osoittee-seen on koottu Keski-Suomessa toimivien Leader-ryhmien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamat hankkeet.

Lisätietoa Leader-toiminnasta löytyy osoitteesta www.leadersuomi.fi

Vesuri-ryhmän toimintaan voi vaikuttaa myös liittymällä yhdistyksen jäseneksi.

Jokainen, joka haluaa kehittää omaa elinympäristöään, voi

ottaa yhteyttä Vesuri-ryhmään.

Elinkeinot ja yrittäjyys 50 %• toimintalinjassa toteutetaan investointeja tai kehittämis-

hankkeita, jotka synnyttävät uutta yrittäjyyttä ja luovat työpaikkoja alueelle ja monipuolistavat elinkeinorakennetta. Erityisesti nuorten yrittäjien ja yrittäjäksi aikovien hankkeet ovat toivottuja.

Asuminen ja ympäristö 25 %• Toimintalinjassa voidaan toteuttaa pienimuotoisia investoin-

tihankkeita ja kehittämishankkeita, jotka parantavat alueen infrastruktuuria, asumista tai muuta ympäristöä.

Yhteisöllisyys ja paikallisuus 25 %• Kylä- ym. paikallistason toimijoiden kehittämis- ja investoin-

tihankkeet, joilla on merkitystä paikallistalouteen, yhteisölli-syyteen, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintoihin.

Maaseudun tuet voi hakea Hyrrä-verkkopalvelun kautta

Vesuri-ryhmän toimistolla on Hyrrä-asiakaspääte hanketoimijoita varten. Kuvassa: Niina Aspinmaa esittelee Hyrrä-pistettä 4H-nuorille.

47

Leader Vesuri-ryhmän yhteystiedotToiminnanjohtaja Raisa Saarilahti-Kulju, puh. 050 324 1144 Hankesihteeri Niina Aspinmaa, puh. 050 378 4133

Sposti: [email protected]: Virkatie 1, 42100 JÄMSÄwww.keskisuomenmaaseutu.fi/vesuri

Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset · 2016-07-01 · Vekkulan...

Documents

Transcript of Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset · 2016-07-01 · Vekkulan...