Vesimyyrä

Koko ja ulkonäkö

Koko: Suurikokoinen myyrä. Kallo n. 4cm, pää ja ruumis 12-23cm, häntä 5-14cm (yli puolet pään ja ruumiin yhteispituudesta), paino 60-280g (voi olla jopa 320g).

Ulkonäkö: Pyöreähkö ruumis ja lyhyet jalat. Väri vaihtelee, voi olla harmaahko, punertava, tummanruskea tai miltei musta, vatsapuoli yleensä vaaleampi. Pitkä ja karvainen häntä. Pyöreähkö pää ja kuono, korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Pienet silmät.

Ravinto

Muiden myyrien tavoin syö yksinomaan kasviksia. Ruokavalioon kuuluu ranta- ja vesikasveja, kuten heiniä, siemeniä, järviruokoja ja saroja. Suurta herkkua vesimyyrälle ovat järvikortteet. Erityisen ravitsevia suurten vesikasvien maavarret, joita myyrä sukeltaa pohjasta. Syö myös simpukoita ja hyönteisiä.

Pesä

Keväällä naaras rakentaa tiheään rantakasvillisuuden suojaan pallomaisen ruohopesän tai kaivaa pesäonkalon rantatörmään. Vesimyyrä viihtyy kesällä reheväkasvuisilla rannoilla ja matalassa vedessä.

Poikaset

Kesällä peräti 2-4 poikuetta, jossa kussakin 4-6 poikasta. Parin viikon imetysajan jälkeen emo vieroittaa poikaset luotaan. Naaraat voivat itse saada poikasia jo 3-4 viikon ikäisinä. Silloin tällöin kannat kasvavat runsaslukuisiksi, mutta romahtavat taas aivan vähäisiksi.

Talvehtiminen

Vesimyyrä nousee loppukesällä kuivalle maalle ja kaivaa maahan jopa 20 metrin mittaisia käytäviä. Vesimyyrä selviää Pohjolan talvesta vararavinnon turvin, vesimyyrä varastoi käytäviin paljon kasvien maanalaisia osia, kuten voikukan juuria ja juolavehnän maavarsia. Varastoihin katoavat monesta puutarhasta porkkanat, perunat ja sipulit. Ensimmäisten pakkasten aikaan se sulkee käytäviensä suut ja ilma-aukot ja elää koko talven varastoimillaan kasveilla. Ei poistu talven aikana käytävästään lainkaan, ellei ruoka lopu. Tällöin vesimyyrä syö puiden juuria ja aiheuttaa suuria tuhoja puutarhoissa. Elää erakkona ja karkoittaa vieraan vesimyyrän pois.

Levinneisyys

Vesimyyrän levinneisyyskartta maailmalta.

Lähteet

KB Sisävedet (koulun biologia) ja luontoportti.fi