Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa

Harmaan talouden selvitysyksikkö

SELVITYS 12/2013

AIKAPANKIT SUOMESSA

4. kesäkuuta 2013

4. kesäkuuta 2013

Verohallinto www.vero.fi Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email [email protected] 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

Harmaan talouden selvitysyksikkö Julkaisuaika 4.6.2013

Tekijä Jukka Kuosma

Julkisuus Asiakirja on julkinen

Julkaisun nimi Aikapankit Suomessa Julkaisutapa sähköinen

Sivuja 10

Liitteitä

Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 Tiivistelmä Aikapankki on käyttäjäkuntansa jäsenten muodostama palveluiden vaihtojärjestelmä, jossa käyttäjät voivat vaihtaa erilaisia palveluja toistensa kanssa ilman rahaa. Vaihdettavat palve-lut on hinnoiteltu aikayksiköllä, joita käyttäjät siirtävät toisen käyttäjän tilille hankkiessaan tai tuottaessaan palveluja toiselle käyttäjälle. Suomessa toimii kymmeniä aikapankkeja eri paikkakunnilla. Aikapankeilla on paikallisia eroja mm. tarjottujen palvelujen tai järjestelmän käyttöön liittyvien termien suhteen. Perusperiaatteiltaan Suomessa toimivien aikapankkien piirteet ovat samanlaisia. Suomessa toimivien aikapankkien toimintaperiaate perustuu pää-osin eteläafrikkalaisen Community Exchange Systems Ltd:n kehittämään konseptiin. Aikapankin vaihtoyksikköä nimitetään tässä selvityksessä nimellä tovi, joka vastaa pääkau-punkiseudulla toimivan aikapankin käyttämää nimitystä tunnin työsuorituksesta. Toveilla voi hankkia muilta yhteisön käyttäjiltä niitä palveluja, joita he ilmoittavat toveja vastaan tuot-tavansa. Tyypillisiä palveluita ovat esim. koiran ulkoilutus, kukkien kastelu, lapsenvahtina toimiminen sekä pienet korjaus- ja kunnostustyöt. Tarjotuilla palveluilla ei ole kiinteää hin-taa, vaan myyjä ja ostaja sopivat aina keskenään siitä, montako tovia työsuoritus maksaa. Kiinnostus aikapankkeja kohtaan on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Aikapankkiyhteisöt Suomessa katsovat tämän johtuvan mm. siitä, että rahan käyttö vaihdannan välineenä on kallista. Aikapankit korostavat, että toveja syntyy vain palveluja tuottamalla, eikä niistä makseta korkoa tai niiden käytöstä peritä kuluja. Toveja käytetään paikallisyhteisössä, mikä lisää yhteisön taloudellista aktiivisuutta sekä synnyttää yhteisöllisyyttä. Harmaan talouden esiintyvyyttä aikapankkijärjestelmässä on vaikea arvioida päittäin tapahtuvan vaihdon vuoksi. Toveja ei voida vaihtaa tavaroihin tai rahaan. Vaihtotyö on verotuksen pääsäännön mukaan veronalaista tuloa joka tulee ilmoittaa vero-tuksessa. Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että vaihtotyö saattaa usein jäädä il-moittamatta verotuksessa. Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toi-mintaa ei kuitenkaan ole havaittu. Avainsanat Aikapankki, CES, vaihtotyö

4. kesäkuuta 2013

Verohallinto www.vero.fi Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email [email protected] 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ...................................................................................................... 3 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS .................................................................................. 3 3 AINEISTON TULKINNASTA................................................................................. 3 4 MIKÄ ON AIKAPANKKI? ..................................................................................... 4

4.1 Aikapankin toimintaperiaate ......................................................................... 6

4.2 Aikapankkijärjestelmän yleisiä piirteitä .......................................................... 6

4.3 Aikapankkijärjestelmä rahajärjestelmään verrattuna ....................................... 7

5 AIKAPANKKIEN VEROTUSKYSYMYKSIÄ ............................................................... 8 6 HARMAAN TALOUDEN RISKIN ARVIOINTIA ........................................................ 10 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ .......................................................................................... 10

4. kesäkuuta 2013

Verohallinto www.vero.fi 3 Harmaan talouden selvitysyksikkö Puhelinvaihde 020 612 000 PL 325 Email [email protected] 00052 VERO VEROH 0126A 3.2010

1 JOHDANTO

Lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti, Verohallintoon vuonna 2011 perustettu Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii, tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta1. Harmaan talouden käsitteellä tarkoitetaan organisaatioiden ja organisaatiohenkilöiden harjoittamaa toimintaa, jossa laiminlyödään julkioikeudellisten maksujen ja -velvoitteiden asianmukaista hoitoa.2 Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella aikapankkien toi-mintaperiaatetta ja levinneisyyttä Suomessa sekä arvioida aikapankkijärjes-telmän riskiä harmaan talouden näkökulmasta. Selvityksessä annetaan julki-sista lähteistä saatavien tietojen valossa tiivistetty kuvaus aikapankin taus-toista ja käyttötarkoituksesta.

2 SELVITYKSEN TOTEUTUS Selvityksessä käytetyt tiedot on hankittu yksinomaan julkisista lähteistä. Lähteinä on käytetty esim. aikapankkien verkkosivuja, eri verkkolehtien artikkeleita, lehtikir-joituksia, uutispoimintoja jne. Selvityksessä nostetaan esiin eri paikkakuntien aika-pankkien yhteisiä piirteitä. Tämä sen vuoksi, että aikapankkijärjestelmä ei ole stan-dardoitu suljettu järjestelmä, vaan avoin toimintamalli, jota kukin käyttäjäkunta voi muokata vapaasti tarpeidensa mukaan. Tässä mielessä aikapankkijärjestelmä muis-tuttaa ns. open-source - järjestelmiä (vrt. Linux-käyttöjärjestelmä)3, jota kukin käyttäjä tai käyttäjäkunta voi vapaasti muuttaa tarkoitusperiään paremmin vastaa-vaksi. Aikapankkijärjestelmä ei ole kaupallisen organisaation patentoima konsepti. Aikapankeilla ei ole virallista johtoa tai muuta auktoriteettia tai keskitettyä järjes-telmäkehityksestä vastaavaa elintä. Eri aikapankeilla on tyypillisesti paikallisyhtei-söjen itse kehittämiä ominaispiirteitä. Vapaan muokattavuutensa vuoksi ei aikapan-kin toimintaperiaatteen ja tarkoitusperien kaikkia vaikutuksia voida tyhjentävästi käsitellä. Selvityksen tarkoituksena on siten luoda yleiskuva Suomessa toimivien aikapankkien yhteisistä piirteistä. Aikapankkeja ei tule sekoittaa paikallisrahoihin tai muihin vaihtoehtoisiin vaihdantajärjestelmiin, kuten Bitcoin4 tms. 3 AINEISTON TULKINNASTA Työaikapankkijärjestelmän arvonmuodostusperiaatetta on ymmärrettävyyden pa-rantamiseksi verrattu soveltuvin osin rahajärjestelmän arvonmuodostusmekanis-miin5. Vertailun avulla on pyritty nostamaan esiin työaikapankin ja rahajärjestel-män keskeiset erot sekä yhtäläisyydet. Vertailu perustuu osaltaan myös havain-toon, että useimmat työaikapankkia käsittelevät lähteet ilmoittavat työaikapankkiin kohdistuneen kiinnostuksen johtuvan pääasiassa eurojärjestelmän joustamatto- 1 Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 1§, Luettu 20.3.2012 2 Laki harmaan talouden selvitysyksiköstä (1207/2010) 2§, Luettu 20.3.2012 3 http://opensource.com/resources/what-open-source, Luettu 19.4.2013 4 https://bittiraha.fi/, Luettu 19.4.2013 5 http://www.rayservers.com/images/ModernMoneyMechanics.pdf, Luettu 20.4.2013

4. kesäkuuta 2013


muudesta ja kalleudesta paikallisvaihdossa.6 Paikallisyhteisöillä ja paikallisella pal-velunvaihdannalla tarkoitetaan tässä selvityksessä mm. kylä- ja asuinyhteisöjä, joilla fyysisen läheisyyden vuoksi on intressi hyödyntää yhteisön osaamis- ja aika-resursseja jäsentensä hyväksi.7 8 Selvitys perustuu julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin. Näitä ovat mm. ko-ti- ja ulkomaiset sanoma- ja verkkolehdet, aikapankkien omat nettisivut, blogit, keskustelu- ja kyselypalstat, virastojen verkkosivut jne. Aikapankkien toimintatavat vaihtelevat eikä selvityksessä voida huomioida kaikkien Suomessa toimivien aika-pankkien erityispiirteitä. Eri lähteitä vertaamalla on kuitenkin voitu muodostaa yleiskuvaus niistä toimintatavoista, jotka toistuvat eri vaihtopiireissä. Selvityksessä käytetyt lähteet on mainittu alaviitteissä. 4 MIKÄ ON AIKAPANKKI? Aikapankki on yhteisön palvelujenvaihdantajärjestelmä, jonka muodostavat järjes-telmään rekisteröidyt käyttäjät. Suomessa toimivien aikapankkien toimintaperiaate perustuu pääosin eteläafrikka-laisen Community Exchange Systems Ltd:n kehittämään konseptiin. Community Exchange Systems Ltd (myöhemmin CES) on voittoa tuottamattoman organisaatio, joka ylläpitää ja kehittää useita tavaroiden ja palvelujen vaihtojärjestelmiä, joista aikapankki on eräs sovellus. CES ilmoittaa kotisivuillaan 9 tarkoituksekseen tarjota vaihtoehtoja rahankäytölle niin tavara-, kuin palvelukaupassa. Erilaisia vaihtojär-jestelmiä ovat Community Exchange system, Local Exchange Trading Systems (LETS)10 sekä Mutual Credit Trading system (MCTS), eli aikapankki11. CES:n roolina on tarjota paikallisille käyttäjäyhteisöille verkkopalvelu, jossa ylläpi-detään käyttäjäyhteisöjen jäsenten kirjanpitoa. Kirjanpidon kohteena on kunkin käyttäjän henkilökohtainen työaikatili, jossa kirjanpitoyksikkönä on - esim. tunnin työsuorituksesta maksettava - kirjausyksikkö. Kirjausyksikkö on yhteisön vapaasti nimettävissä. Suomen suurin aikapankki12, Stadin aikapankki, kutsuu tunnin työ-suorituksesta kirjattavaa suoritetta nimellä tovi13 . Käyttäjät sitoutuvat järjestelmään liittyessä noudattamaan järjestelmän sääntöjä, jotka noudattavat samaa yleiskaavaa kaikkialla Suomessa. Seuraavassa kuvaus pääkaupunkiseudulla toimivasta aikapankista (Stadin aikapankki), jonka keskeiset tunnuspiirteet toistuvat oleellisilta osiltaan eri paikkakuntien aikapankeissa.

6 https://www.community-exchange.org/, Luettu 9.4.2013 7 https://www.community-exchange.org/docs/whatces.htm, Luettu 9.4.2013 8 https://www.community-exchange.org/docs/advantages.htm, Luettu 10.4.2013 9 https://www.community-exchange.org/, Luettu 11.4.2013 10 http://en.wikipedia.org/wiki/Local_exchange_trading_system, Luettu 20.3.2013 11 http://aikaapankista.wordpress.com/2013/02/11/ces-kehittyy/, Luettu 22.3.2013 12 http://aikaapankista.wordpress.com/about/, Luettu 11.4.2013 13 http://stadinaikapankki.wordpress.com/ , Luettu 15.4.2013

4. kesäkuuta 2013


Aikapankki on tarkoitettu kaikille Helsingissä ja sen lähistöllä asuville ihmisille, jotka haluavat tarjota omaa aikaansa ja apuansa yhteisön käyttöön ja samalla saada apua omaan arkeen. Aikapankissa jaetaan taitoja niin, että esimerkiksi ompelusta pitävä henkilö tarjoaa korjaus-ompelua muille jäsenille ja saa itselleen apua esimerkiksi lastenhoidossa tai juhlien järjestämisessä.

Aikapankki ei tunne euroja vaan valuuttana on tovi. Koska Aikapankin periaatteena on, että kaikkien aika, työ ja avun tarve ovat yhtä arvok-kaita, vastaa 1 tovi kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia14.

Kuva 1: Havaintopiirros aikapankin toimintaperiaatteesta15

Aikapankki on osa kansainvälistä paikallisraha- ja aikapankkiverkostoa CES - organisaatiota, joka toimii verkkopohjaisesti osoitteessa www.community-exchange.org. Sieltä löytyvät jäsenten vaihtotarjouk-set, -pyynnöt ja tiliotteet.

Palveluita ja palveluksia vaihdetaan jäsenten välillä aikaan perustuvan luoton avulla. Tunti mitä tahansa verkoston toiselle jäsenelle suoritettua palvelua kirjataan jäsenen tilille aikapankin maksuvälineen, ”tovin” avulla. Aikapankki toimii online-palveluna Internetissä osana kansainvä-listä yhteistyöverkkoa: ”Community Exchange systems (CES)”.16

***

14 http://stadinaikapankki.wordpress.com/, Luettu 20.3.2013 15 http://stadinaikapankki.wordpress.com/ ,Luettu 6.5.2013 16 http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-toiminnasta/ , Luettu 20.3.2013

http://stadinaikapankki.files.wordpress.com/2010/05/aikapankki-toimii1.jpg

4. kesäkuuta 2013


Käsitettä Aikapankki, Timebanking, on kehitellyt kansalaisoikeusjuristi Edgar Cahn 1960-luvulta alkaen.17 Sen mukaan kaikki työ on samanar-voista. Siten työn vaihtoarvo määritellään yksinomaan kuluneessa ajas-sa. Tämä oli mullistava lähestymistapa työn käsitteeseen ja sillä koros-tetaan kaiken työn samanarvoisuutta. Aikapankki-järjestelmä poikkeaa LETS-menettelystä (Local Exchange Trading System), jossa erilaiset työt pisteytetään ja pisteiden perusteella muodostuu vaihtoarvo. Aika-pankki-periaate toteutuu nykyisessä Stadin Aikapankissa, jossa vaihto-yksikkö yksi Tovi vastaa kaikissa tilanteissa yhtä työtuntia. Näin määri-telty vaihtoyksikkö luo ja vahvistaa yhteisöä, kunnioitusta ja luottamus-ta.18

4.1 Aikapankin toimintaperiaate Kirjanpidollinen transaktio käynnistyy suoritetun työn perusteella. Maksajan roolissa oleva aikapankin käyttäjä luovuttaa toiselle aikapankin käyttäjälle (työsuorituksen tekijä) sovitun mukaisen määrän toveja tämän aikapankkitilille. Toisin sanoen tun-nin työsuorituksen perusteella siirretään yksi ”tovi” maksajan tililtä työn suorittajan tilille. Tovi lisätään CES:n järjestelmässä työnsuorittajan tilin debet-saldoon ja vas-taavasti maksajan Credit-saldoon. Saaja voi käyttää ansaitsemiansa toveja hankki-essaan itse yhteisössä tarjolla olevia palveluja. Työn tilaaja ja suorittaja sopivat keskenään palvelun hinnan, eli kuinka monta tovia suorituksesta merkitään saajan kirjanpitoon.19 4.2 Aikapankkijärjestelmän yleisiä piirteitä Voidakseen hankkia toveja, on jäseneksi liittyvän sitouduttava itse suorittamaan – toveja vastaan – työsuorituksia muille yhteisön jäsenille. Alkutilanteessa, jossa käyttäjä ei ole vielä itse ansainnut toveja, voi aikapankin saldo olla miinuksella, mutta tiettyä rajaa pidemmälle velaksi ei voi hankkia palveluja. Negatiivisen saldon rajan määrittelee kukin aikapankki itse. Toveilla hankittavien palvelujen tarjonta ja laatu määräytyy jäsenten ilmoitusten mukaan. Aikapankin käyttäjä voi esimerkiksi tarjoutua leikkaamaan nurmikkoja tai ulkoiluttamaan koiria toveja vastaan. Tovilla voidaan siis hankkia sellaisia työsuori-tuksia, joita saman yhteisön jäsenet ovat ennakkoilmoituksensa mukaan valmiita toveja vastaan toteuttamaan. Myös oman aikapankin yhteisön ylittäviä kohteita on tarjolla aikapankkimarkkinoilla, ja ne noudattavat samaa periaatetta20. Vaikka tyypillisesti tovi vastaa tunnin työsuoritusta, tapahtuu suorituksen hinnoitte-lu aina tapauskohtaisesti tilaajan ja toteuttajan välisenä sopimuksena. Aikapankin periaate on, ettei toveja voi vaihtaa rahaksi tai rahaa toveiksi. Käyttämättömille aikapankin toveille, positiiviselle saldolle, ei lasketa korkoa. 17 http://www.ethicalmarkets.com/about/research-advisory-board/edgar-s-cahn/, Luettu 17.4.2013 18 http://stadinaikapankki.wordpress.com/stadin-aikapankin-toiminnasta/stap-perustustarina, Luettu 26.6.2012 19 https://www.community-exchange.org/docs/example.htm , Luettu 20.3.2013 20 http://www.aikapankit.fi/?page_id=49, Luettu 17.4.2013

4. kesäkuuta 2013


4.3 Aikapankkijärjestelmä rahajärjestelmään verrattuna Useimpien aikapankkitoimintaa edustavien sivustojen esittelyteksteissä perustellaan aikapankkien käyttöä palveluvaihdannassa sillä, että se on edullisempaa kuin raha-järjestelmän käyttö. Aikapankin tovi ei ole kolmannen osapuolen liikkeelle päästä-mä yksikkö, eikä järjestelmässä olevista toveista tarvitse maksaa korkoa tälle ta-holle. Tovien siirtyessä toiselle käyttäjälle ei tarvitse maksaa transaktiokuluja kol-mannelle osapuolelle, vaan transaktiot hoidetaan itse tietoverkossa. Aikapankkien eräänä kantavana ajatuksena on järjestelmän käytöstä koituvien välillisten kustan-nusten minimointi. Aikapankin etuja ja rahajärjestelmän rasitteita kuvataan saman-tyyppisillä argumenteilla useimpien aikapankkien esittelyteksteissä. Seuraavassa esitellään aikapankkien sivuilla toistuvia teemoja rahajärjestelmän rasitteista palve-lujenvaihdannan välineenä.21 a) Raha on velkaa Aikapankkijärjestelmien kehittäjät ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että moder-nissa rahajärjestelmässä, kuten euroja dollarijärjestelmässä, kierrossa oleva raha ei ole valtioiden liikkeelle laskemaa, vaan yksityisten liikepankkien.22 Esim. eurojär-jestelmässä vain kolikot ovat valtioiden liikkeelle laskemia maksuvälineitä. Muu eu-rojärjestelmän raha on laskettu liikkeelle velkakirjaa vastaan, josta maksetaan kor-koa velan myöntäneelle pankille. Korkokannasta riippuen eurojärjestelmän pankit keräävät korkoa kaikesta rahasta riippumatta siitä, miten sitä käytetään. Monet aikapankkien puolestapuhujat pitävät nykyisen finanssijärjestelmän heikkoutena erityisesti sitä, että rahajärjestelmän käyttäjä joutuu koron muodossa aina maksa-maan kolmannelle osapuolelle. Aikapankeissa ei tätä ongelmaa synny. b) Inflaatio Inflaation klassinen määritelmä on rahan arvon lasku23. Arkipäiväisemmin puhutaan hintojen noususta, eli siitä, että tuote joka ennen maksoi 10 euroa ajankohdalla t1, maksaa 20 euroa ajankohdalla t2. Rahan ostovoimasta on hävinnyt inflaation joh-dosta puolet ajankohtien t1 ja t2 välillä. Inflaatioon vaikuttaa monia tekijöitä, joita laajoissa järjestelmissä on mahdoton hallita. Aikapankkijärjestelmässä eivät käyttä-jäyhteisön ulkopuoliset tekijät pääse vaikuttamaan tovien ostovoimaan, vaan se määräytyy aina palvelun ostajan ja tarjoajan välisessä sopimuksessa. Kysyntä ja tarjonta sekä normaalit mikro- tai makroekonomioissa esiintyvät suhdannevaihtelut voivat luonnollisesti vaikuttaa aikapankkiyhteisössä vaihdettavien palvelujen arvos-tukseen, mutta viime kädessä palvelun arvo noteerataan joka kerta tapauskohtai-sesti. c) Ajan vaihtaminen rahaksi Perinteisen talousteorian mukaan työvoima myy (työ)aikaansa työmarkkinoilla ja saa vastineeksi palkkaa, joka suoritetaan rahakorvauksena. Rahalla hankitaan tuot- 21 https://www.community-exchange.org/docs/newmoney.htm, luettu 1.4.2013 22 http://aikaapankista.wordpress.com/2013/03/18/tovi-vs-euro/ , luettu 22.1.2013 23 http://www.suomisanakirja.fi/inflaatio, luettu 17.4.2013

4. kesäkuuta 2013


teita ja palveluita sekä maksetaan elinkustannukset.24 Nyky-yhteiskunnassa on kui-tenkin runsaasti ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolella, jolloin mahdollisuudet vaih-taa aikaansa ja osaamistaan työmarkkinoilla rahaksi, ovat kaventuneet. Mikäli ra-hallinen tulo on niukkaa, vaikeutuu palvelujen hankkiminen rahalla. Tällöin syntyy intressi vaihtaa palveluja päittäin ilman rahaa. d) Tarjolla olevien palveluiden niukka tarjonta Kuten edellä on kerrottu, tarjoavat aikapankkien käyttäjät muille yhteisönsä jäse-nille lyhytaikaisia työsuorituksia toveja vastaan. Monet tarjotuista palveluista ovat sellaisia, joita yritysmuotoisessa toiminnassa ei olisi kannattavaa tuottaa. Esimer-kiksi tunnin autonvahauksen omalla pihalla olisi teoriassa mahdollista teettää esim. ammattimaisella autonmeikkausyrityksellä. Mutta tällöin tuotantokustannukset nousisivat korkeiksi. Aikapankin avulla työn voi teettää naapurin pojalla ja vasti-neeksi voi käydä ulkoiluttamassa koiraa tai luomassa lumet naapurin pihalta. e) Yhteisöllisyyden ja solidaarisuuden kasvattaminen paikallisyhteisöissä Aikapankkien mielletään lisäävän solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä käyttäjäyhtei-sössä25. Monet sivustot korostavat palvelunvaihdannan konkreettista luonnetta ja välitöntä hyötyä sekä palveluvaihdannan palkitsevaa kokemusta. Sosiaalisen lisäar-von ja palveluvaihdannan elämyksellisyyden arvoa on vaikea arvioida objektiivises-ti, mutta se voi lisätä järjestelmän kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Barcelonas-sa toimivassa aikapankissa ovat jotkut elinkeinoharjoittajat jatkaneet palvelujen tarjontaa aikapankissa yritysmuotoisen toiminnan lakattua. Eläkkeelle siirtynyt kampaaja opettaa aikapankin kautta halukkaille hiustenleikkuuta ja hankkii vasti-neeksi mm. remonttiapua. Aikapankki voidaan nähdä eräänlaisena yhteisön tuki-verkkona silloin kun valtio on joutunut säästötoimien vuoksi karsimaan omaa palve-lutarjontaansa.26 5 AIKAPANKKIEN VEROTUSKYSYMYKSIÄ Aikapankkien verotuksesta on tätä selvitystä kirjoitettaessa (2/2013) tekeillä Vero-hallinnon ohje, jossa aikapankkien verotuskysymyksiä käsitellään laajemmin. Tällä hetkellä vallitseva näkökulma on, että aikapankkien kautta suoritetussa vaihtotyös-sä muodostuu verotettavaa etuisuutta, joka tulee ilmoittaa verotuksessa. Vastik-keetonta naapuriapua ja talkootyötä ei veroteta, mutta aikapankin käyttäjä saa työstään vastikkeen, jonka arvo aktualisoituu silloin kun hän hankkii vastasuorituk-sen aikapankista. Tällöin vaihtotyön arvo on sen vuoden tuloa, jona vaihtotyö hä-nen hyväkseen on tehty 27. Verotettavaa tuloa ei synny vielä silloin kun aikapankin käyttäjä tekee toveja vastaan työsuorituksen, vaan vasta kun vaihtotyö vastaan-otetaan. Verotettavan edun, eli vastasuorituksen, arvo on vastaavan työn arvo sil-

24 http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede, Luettu 12.4.2013 25 http://aikaapankista.wordpress.com/2013/04/08/yhteisoista-ja-yksiloista/, Luettu 22.4.2013 26 Helsingin sanomat, Luettu1.10.2012, 27 KHO 69 II 562. ks. http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Palkka/Mika_on_palkkaa(25336)

4. kesäkuuta 2013


loin kun se ostettaisiin vapailta markkinoilta. KHO:n ratkaisu vuodelta 1969 on tois-taiseksi ainoa tuomioistuimen päätös, joka ottaa kantaa vaihtotyön verotukseen. Sikäli kun vaihtotyöstä saatava etuisuus on veronalaista tuloa, ovat tulonhankkimi-seen käytetyt kulut myös vähennyskelpoisia28. Jos aikapankkiyhteisön jäsen hankkii esimerkiksi turvavaljaat ja lapion luodakseen lumia muiden jäsenten katoilta, voi hän tulonhankkimisvähennyksenä vähentää tietyiltä osin valjaiden hankintakulut tulonhankkimisvähennyksestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Muita kyseeseen tulevia tulonhankkimisvähennyskelpoisia kuluja ovat mm. matkakustannukset. Edellä kuvattu vaihtotyön verotustapa ei ole täysin ongelmaton. Palveluiden hin-noittelu vapaisiin markkinoihin viitaten on jossain määrin hankalaa mm. sen vuoksi, että vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa tapauskohtai-sesti hinnanmuodostukseen. Vapaiden markkinoiden käsite liittyy olennaisesti voi-ton maksimoimista tavoittelevien elinkeinoharjoittajien ja organisaatioiden kilpai-luympäristöön. Tässä ympäristössä on tyypillistä, että palvelun tai tuotteen tarjoaja pyytää niin suurta vastinetta tuotteestaan, kuin joku vain on valmis maksamaan. Voiton tavoittelu on vapailla markkinoilla operoivan toimijan erottamaton tunnus-merkki. Tällöin asiaa vaikeuttaa sen määrittäminen, kuinka paljon on kunkin palve-luntarjoajan kohtuullista saada voittoa työstään, jos vaihtotyön verotusarvona so-velletaan vapaiden markkinoiden hinnoittelua. Mikäli työn arvoa ei määritetä voittoa tavoittelevien organisaatioiden harjoittaman laskutuksen mukaan, vaan lasketaan työntekijän ansiotason perusteella, voi tämäkin johtaa monitulkintaisuuteen. Koke-neen työntekijän ansiotaso on eri luokkaa kuin aloittelevan työntekijän. Ratkaista-vana on myös määräytyisikö työtunnin hinta esim. TES:n suositusten mukaan, vai joissakin tietyissä yrityksissä sovelletun palkkatason mukaan. Verotuksen tasapuo-lisuuden vaatimus ja vapaiden markkinoiden työsuoritusten taksat ovat yleisesti ottaen vaikeasti yhteen sovitettavia. Vapailla markkinoilla työsuoritusten alueelliset hintaerot ovat Suomessa suuria. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pää-kaupunkiseudulla tehtävän vaihtotyön verotusarvo olisi korkeampi kuin esim. Kai-nuussa29. Aikapankkien verotuskysymykset ovat kuitenkin vielä linjaamatta. Mikäli aikapan-keissa tehtävä vaihtotyö katsotaan verotettavaksi tuloksi, voi sillä olla vaikutuksia aikapankkien houkuttelevuuteen. Esim. tulonhankkimiskulujen vähentäminen vero-tuksessa edellyttää käytännössä kirjapitoa tai muuta selvitystä tulonhankkimisku-luista, minkä lisäksi toveilla hankitun vaihtotyön euromääräisen arvon laskeminen voi osoittautua hankalaksi aikapankin käyttäjille. Vaihtotyö palkkatyönä Mikäli vaihtotyö katsottaisiin kotityönantajan teettämäksi työksi, lankeaa työn teet-täjälle normaalit veronmaksu- ja ilmoitusvelvoitteet. Mikäli työstä maksetaan yh-delle henkilölle palkkoja yli 1 500 eurolla vuodessa, tulee palkasta toimittaa enna-konpidätys ja sosiaaliturvamaksu. Lisäksi Verohallinnolle annetaan kausiveroilmoi-

28 http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/veroilmoitusohjeet/palkansaaja/muuttulonhankkimiskulut/ 29 http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_004.html?s=0

4. kesäkuuta 2013


tus tai vuosi-ilmoitus maksetuista palkoista. Palkan sivukulujen lisäksi kotityönanta-jan tulee valita työeläkeyhtiö ja suorittaa työeläkemaksu.30 Jos palkkoja maksetaan yli 56 eurolla kuukaudessa, suoritetaan työeläkemaksu. Mikäli kotityötä teetetään siten että palkkoja maksetaan yhteensä yli 12 päivää vuodessa, tulee kotityönantajan ottaa lisäksi työtapaturmavakuutus. Suoritettavat maksut ja niiden määrät voi laskea Verohallinnon ylläpitämässä palkka.fi sekä myöhemmin avattavassa kotipalkka.fi – palveluissa. Mikäli kotityönantajan teettä-mä työ on kotitalousvähennyskelpoista, voi vähennystä hakea verotuksessa. 6 HARMAAN TALOUDEN RISKIN ARVIOINTIA Harmaan talouden tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat mm. lakisääteisten maksujen ja ilmoitusten laiminlyönti niin verojen ja maksujen välttelemiseksi, kuin aiheettoman palautuksen saamiseksi. Harmaan talouden selvitysyksikkö arvioi, että aikapankki-en kautta suoritettu vaihtotyö saattaa jäädä ilmoittamatta Verohallinnolle. Toinen mahdollinen harmaan talouden ilmentymä voisi toteutua silloin jos esim. yksityinen elinkeinoharjoittaja tarjoaisi kirjanpidon ulkopuolella veronalaiseen tu-lonmuodostukseen liittyviä palveluja aikapankin puitteissa. Toistaiseksi tällaisesta toiminnasta ei ole tehty havaintoja. Teoriassa on mahdollista että kaksi elinkeino-harjoittajaa vaihtavat päittäin ammattialansa työsuorituksia aikapankin avulla. Täl-laisessa tilanteessa voisi kyseessä olla kirjanpidon ohi tehty veronalainen palvelu. Mittavaa tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei ole havaittu. Eräänä taloudellisia väärinkäytöksiä ehkäisevänä tekijänä voi olla aikapankkien pe-riaate siitä, että toveja ei voida vaihtaa rahaksi eikä niillä voi hankkia tavaroita. Toistaiseksi aikapankkien toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ei ole, vaan säätely ja valvonta ovat aikapankkien itsensä toteuttamaa. Tällä hetkellä ei väärinkäytöksistä ole tehty havaintoja, minkä vuoksi vaatimuksia aikapankkitoiminnan säätelyyn esim. lainsäädännön avulla ei ole esitetty. 7 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Pääkaupunkiseudulla toimivan aikapankin mukaan vuonna 2011 Helsingin alueella vaihdettiin palveluita yhteensä 2 216 tovilla. Suurimmalla aikapankilla oli vuoden 2011 lopussa noin tuhat käyttäjää.31 Luvut osoittavat aikapankkeja kohtaan suun-tautuneen kiinnostuksen olleen tasaisessa kasvussa perustamisestaan (2009) lähti-en. Vaihdettujen palvelujen taloudellista merkitystä on kuitenkin pidettävä margi-naalisena rahataloudessa vaihdettuihin palveluihin nähden. Harmaan talouden sel-vitysyksikkö arvioi, että vaihtotyö saattaa usein jäädä ilmoittamatta verotuksessa. Laaja-alaista tai elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettua toimintaa ei kuitenkaan ole havaittu.

30 http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Tyonantajat/Ennakonpidatyksen_toimittaminen_ja_verokortit/Kotitalous_tyon_teettajana(12331)#Kotitalous teettää työn palkkaamallaan työntekijällä, Luettu 18.4.2013 31 www.metro.fi/pääkaupunkiseutu/uutiset 15.1.2012, luettu 21.12.2012

Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa

Documents

Transcript of Verohallinnon selvitys 12/2013 - Aikapankit Suomessa