vastuullisuutta sisäisiä löytöretkeilijöitä...eikö nuoria kiinnostakaan enää biletys ja...

Aitoa vastuullisuutta

Suomalaiset ovat sisäisiä löytöretkeilijöitä

TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 2012

TNS Gallup Oy:n toiminta noudattaa SFS-EN ISO 9001:2000 -standardia.TNS Gallup Oy on mukana WWF:n Green Office -verkostossa.

Vastuullista ja iloista tutkimustaVastuullisuus alkaa sinusta itsestäsi ja tekemistäsi valinnoista. Vastuullisuudessa kyse ei ole pelkästään kirkasotsaisesta ja pyyteettömästä arvovalinnasta, vaan myös edelläkävijöiden ja laajenevan asiakaskunnan vaatimuksesta hyvälle bisnekselle. Edellytyksenä on, että lähtökohdat ovat aidot, eivätkä niin sanottua viherpesua. Yhä useampi meistä haluaa toimia vastuullisessa yrityksessä ja vastuullisten yritysten kanssa.

Viimeksi juuri kuluvalla viikolla saapui kattava vastuullisen toiminnan selvityspyyntö kansainväliseltä asiakkaaltamme. He tekevät selvityksen toimittajistaan vuosittain. Ei siis ole sama, miten työpaikallasi vastuullisuutta käsitellään tai kenen kanssa toimit.

Vastuullisen toiminnan käsite on hyvin laaja ja sen määritelmä on riippuvainen usein käsiteltävästä asiasta. Sivuamme asiaa omasta näkökulmastamme muutettuamme uuteen toimi-taloon Espoon Keilaniemeen. TNS Gallup on jo vuosia kuulunut WWF:n Green Office -verkostoon, joten jo uusien tilojen suunnitteluvaiheessa kiinnitimme erityishuomiota ekologisiin valintoihin: rakensimme Green Bar -lajittelupisteet kaikelle muodostuvalle jätteelle, hyödynnämme luonnonvaloa ja valaistus syttyy ja sammuu tilojen käytön mukaisesti.

Uudessa toimitalossamme sijaitsevat myös erityisen laadukkaat kvalitatiivisen tutkimuksen ryhmätilat. Tänne on asiakkait-temme ja haastateltavien miellyttävä tulla ja koko tutkimus-tilaisuudesta saadaan positiivinen ja inspiroiva kokemus. On ilo osallistua tutkimukseen!

Reijo MesimäkiToimitusjohtaja

Päätoimittaja: Reijo MesimäkiTaitto: Adverbi Oy Kuvat: Studio Lasse Keltto Osoitteenmuutokset: [email protected]

4Aidosti vastuullinen ja palveleva

6Suomalaiset ovat sisäisiä löytöretkeilijöitä

8Kävijätutkimukset ovat yleisön ääni

10TNS Gallupille uudet toimitilat

12Kvalitiimi tutkii valintojen taustat

14Kullanarvoista tietoa alkutuotannon ja

elintarvikealan päätöksentekoon

Sisältö

Löydä kasvun avaimet

© TNS

TNS on osa Kantaria, joka on yksi maailman johtavista tutkimukseen ja konsultointiin erikoistuneista verkostoista.

www.tns-gallup.fi

Vuosittain yli miljoona kontaktia suomalaisiin. Ylivertainen kuluttajaymmärrys.

Globaali asiantuntijaverkosto ja kansainvälisesti testatut tutkimusratkaisut.

Kartoitamme liiketoimintasi keskeiset kysymykset – haastamme ja keskitymme olennaiseen.

Luomme yhdessä tarkkoja kasvustrategioita.

TNS Gallup

3TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 2012

Teksti: Susanna Heikkinen I Kuva: Lasse Keltto

Aidosti vastuullinen ja palveleva

Alko on strategiansa mukaan vastuullinen ja palveleva eri-koisliike, jolla on laadukas ja asiakkaiden toiveet huomioiva

tuotevalikoima. Samanaikaisesti Alko toteuttaa laissa ja asetuksessa annettua laajaa yhteiskunnallista vastuuta sosiaali- ja terveyspoliittisten haittojen ehkäisi-jänä. Tästä seuraa, että Alkolla on laaja, heterogeeninen sidosryhmäkenttä, johon kuuluvat kansalaiset, asiakkaat, media, henkilöstö, viranomaiset, poliitti-set puolueet ja omistaja eli Suomen valtio. Toisin sanoen, jokaisella aikuisella suomalaisella on mielipide Alkosta.

Alkoholin vähittäismyyntiyhtiötä ei voi suoraan verrata muihin erikoiskaupan toimijoihin, vaan Alkon täytyy itse luoda linjansa ja toimintamallinsa. ”Sana vastuullisuus merkitsee eri asioita eri sidosryhmille”, toteaa Maritta Iso-Aho. Taloudellista ja sosiaalista vastuuta kehi-tetään pääsidosryhmien odotusten mu-kaisesti. Sosiaaliseen vastuuseen liittyy osaltaan myös vastuullinen hankinta. Ympäristövastuun pohjana on kansain-välinen ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä.

”Alkossa on tehty paljon työtä vastuullisuuden kehittämiseksi. Pyrimme koko ajan viemään kaikkia sen osa-alueita eteenpäin”, Maritta Iso-Aho kertoo.

Alkolla on yksinmyyntiasemansa ja erityistehtävänsä vuoksi haasteellinen tehtävä täyttää sidosryhmiensä odotukset. TNS Gallupin Maine ja vastuullisuus -tutkimuksessa Alko kuitenkin sijoittui oman toimialansa kärkeen. ”Asioita ei voi liimata päälle, meillä vastuullisuus kulkee mukana jokapäiväisessä toiminnassa”, sanoo yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maritta Iso-Aho.

Kuluttaja pitää Alkoa vastuullisena Alko on mukana TNS Gallupin Maine ja Vastuullisuus -tutkimuksessa, osana kau-pan ja palvelun toimialaa. Vuonna 2011 yhtiö oli vastuullisuuskuvan rakentami-sessa oman viiteryhmänsä menestynein, ja maineeltaan yhtiö ylsi kymmenen parhaan joukkoon kaikkien toimialojen keskinäisessä vertailussa.

Suuren yleisön silmissä myymälätoi-minnalla on keskeinen merkitys. Alko kouluttaa ja viestii intranetin kautta henkilökunnalle vastuullisuusasioista, mutta Maritta Iso-Aho korostaa, että tärkeintä on liittää eri osa-alueet luon-tevaksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. ”Jatkuva rutiini takaa sen, että vastuul-lisuus on aitoa, ei päälle liimattua.”

Kuluttajat hyväksyvät sen, että esimerkiksi ikärajoja Alkossa tarkiste-taan. Kun kassalla nuoria pyydetään todistamaan täysi-ikäisyytensä, he ymmärtävät, miksi ja naisista noin 70 % pitää sitä erittäin hyvänä asiana. ”Monet ottavat ikätiedustelun kohteliai-suutena”, Maritta Iso-Aho naurahtaa.

Alko viestittää aktiivisesti alkoholin haitoista esimerkiksi jakamalla myymä-löissä oppaita ja esitteitä. Paljon huomi-ota on herättänyt myös Lasten seurassa -ohjelma, jossa Alkon yhteistyökump-paneita ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Vanhem-painliitto. Ohjelman viestintään kuuluvat tv-filmit ovat saaneet runsaasti tunnus-tusta.

Eettiset tuotteet kiinnostavat kulut-tajia: Alkon normaalivalikoimassa niitä onkin runsaat parikymmentä. Ympäris-

Alkon yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maritta Iso-Aho (vas.) ja TNS Gallupin Stakeholder Management -yksikön johtaja Heidi Niva toteavat, että Alkon työ vastuullisuuskuvan kehittämiseksi kantaa hedelmää. Suuri yleisö on tutkitusti noteerannut vastuullisen yrityskulttuurin edistämisen.

TNS Gallupin maine- ja vastuullisuuskuva-tutkimusta on toteutettu vuodesta 2010 lähtien suuren yleisön keskuudessa. Nyt TNS tarjoaa kokonaisvaltaista kartoitusta myös muissa sidosryhmissä. Kysy lisää: Stakeholder management -yksikön johtaja Heidi Niva, (09) 6135 0559.


töystävällisyys, vaikkapa tuotteen hiili-jalanjäljen neutralisointi, on joidenkin kuluttajien osalla nousemassa ostokri-teeriksi. Luomutuotteita Alkon normaali-valikoimassa on yli 120, määrä kaksin-kertaistui vuoteen 2011 verrattuna.

Erinomainen tapa kuulla kansan ääni Maine- ja vastuullisuustutkimuksen etuna Maritta Iso-Aho pitää yhtenäistä mittaristoa, jota seurataan vuodesta toiseen. Tutkimus antaa mahdollisuuden tarkkailla oman trendin kehitystä, mutta samalla se kertoo onnistumisesta suh-teessa muihin yrityksiin. ”Saamme selkeää tietoa siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Käytämme tuloksia sekä pitkän tähtäimen että lyhyemmän ajanjakson vuosisuunnittelussa.”

Alkolle on tärkeää kuunnella herkällä korvalla suuren yleisön toiveita. Tutki-muksen iso otos takaa, että kuluttajat huomioidaan koko yhteiskunnan kirjon laajuudelta. ”Tutkimus kuvastaa hyvin Suomen kansan mielipidettä”, Maritta Iso-Aho pohtii.

”On ilahduttavaa huomata, että konkreettiset panostukset ja teot näkyvät vastuullisuuskuvassamme ja maineessamme. Tutkimus auttaa meitä kehittymään jatkossakin. Suunta on oikea ja kannustaa jatkamaan.”

Tärkeintä on liittää eri osa-alueet luontevaksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. Jatkuva rutiini takaa sen, että vastuullisuus on aitoa, ei päälle liimattua.

5TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 20124 TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 2012

Suomalaiset ovat olleet asenteiltaan vakiintuneessa asen-nemaisemassa jo vuosia. Vakiintuneisuus näkyy muun muassa varovaisuuden nousuna. Vaikka asenteissa on luonnollisesti suurta vaihtelua, noin puolet suomalaisista

arvostaa ja elää nyt hyvin varovaista elämää. Taantuma vahvis-taa ilmiötä, joka on ollut nähtävillä jo aiemmin. Varovaisuus on yleisintä vanhemmilla ikäpolvilla, mutta erot eri ikäryhmien välillä ovat yllättävän pieniä.

Kyseessä on esimerkki ilmiöstä, jonka laajuus ja vaikutuk-set on välttämätöntä ymmärtää, mikäli haluaa onnistuneesti tavoittaa suomalaisia kohderyhmiä. Vuosittain julkaistava TNS Values & Visionin Suomi 2012 -ilmiöraportti kuvaa tärkeimpiä suomalaisia koskettavia ilmiötä, arvioi niiden merkittävyyttä sekä käyttäytymistä ohjaavia asenteita.

Monta syytä olla varovainenVarovaisuus näkyy elämässämme monin tavoin. Se muun muassa lisää jo aiemmin vahvaa kotikeskeisyyttä, sillä yhdek-sän kymmenestä suomalaisesta kertoo viettävänsä aikaa mieluiten rauhallisesti kotona. Monet kotikeskeiset elämykset kiinnostavat aiempaa enemmän, esimerkiksi saunominen on yhä useamman suomalaisen suosikkiajanviete.

Varovaisuus näkyy myös internetissä. TNS:n kansainvälisen Digital Life -tutkimuksen mukaan Suomessa on poikkeukselli-sen paljon ihmisiä, jotka käyttävät internetiä rajoitetusti, lähinnä päivittäisten asioiden hoitoon.

Varovaista elämää arvostavat ovat säästäväisiä kuluttajia ja suosivat halpoja hintoja. He luottavat brändeihin selkeästi vähemmän kuin muut. Toisaalta he usein arvostavat ostoksilla ollessaan myös helppoutta ja voivat silloin käyttää rahaa aiottua enemmänkin.

Varovaisuuteen liittyvä hintatietoisuus näkyy myös konk-reettisena mainontaan liittyvänä toiveena. Noin puolet suomalaisista haluaa mainoksiin hinnat aiempaa selkeäm-

Suomalaiset ovat asenteiltaan hyvin Vakiintuneita. Suomen laajin ja monipuolisin asennetutkimus RISC Monitor kuvaa suomalaisten asenteita monen eri työkalun avulla. Nelikenttä antaa nopean kokonaiskuvan minkä tahansa tutkittavan kohdejoukon asenteista, myös asiakkaan omista kohdeyleisöistä.

RISC Western II Nelikenttä – Suomi 2012

Vakiintunut elämä

Monimuotoisuus

Nautinto

Nau

tinto

Väl

ittä

min

en

Näkemykselliset18 %

Nopealiikkeiset11 %

Vakiintuneet40 %

Mukavuudenhaluiset31 %

min esiin. Kallistuvat hinnat huolettavat suomalaisia, huolen-aiheena se on yhtä suuri kuin esimerkiksi huoli nuorten syrjäytymisestä, joka sekin painaa monen mieltä.

Elämän sietämätön keveys – kohti syvempiä merkityksiäVaikka varovaisuus, jopa huolet, näyttävätkin pitävän mei-tä suomalaisia suhteellisen vahvasti pihdeissään, ei voi sanoa, että olisimme muuttuneet pelokkaiksi. Olemme saman aikaan yhä vahvemmin ”sisäisiä seikkailijoita” ja haemme innokkaasti uutta tietoa tai teemme asioita, jotka auttavat meitä laajenta-maan omaa sisäistä maailmaamme. Kaikenlaiset sisäiset löytö-retket kiehtovat meitä ja näkyvät käyttäytymisessämme monin tavoin.

Moni suomalainen hakee syvempää merkitystä elämäänsä. On mielenkiintoista, että ilmiö korostuu alle 24-vuotiailla: eikö nuoria kiinnostakaan enää biletys ja hauskanpito? Erityisesti työttömyys on saanut nuoret peräänkuuluttamaan syvempiä arvoja, mutta merkitysten hakeminen on samalla myös nautinnon hakemista itselle, oman identiteetin raken-tamista – yksi tapa haluta itselle parasta ja hyvää, kaikilla elämänalueilla.

Minäkuluttajan nousuHyvän elämän hakeminen leimaa kuluttamisen muutosta. Uudenlainen ”minäkuluttaja” nostaa nyt päätään. Kuluttami-sella viestitään yhä enemmän omasta itsestä ja arvostuksista, omasta elämäntyylistä kokonaisuutena. Designin ja muotoilun merkitys ostoperusteena on vahvistunut, samoin kokemusten ja elämysten ostaminen pelkän tavaran sijaan.

Yksittäiset brändit ja suhde niihin ovat sen sijaan kuluttajan silmissä vähäisemmässä roolissa. Suhde brändeihin on hyvin moniulotteinen ja vahvasti kuluttajan asenteista riippuvainen. Uutuustuotteen markkinoijan onkin osattava vastata tarkasti oikeisiin tarpeisiin voittaakseen kuluttajat puolelleen.

TNS Values & VisionTNS Values & Visionin Suomi 2012 -ilmiöraportti kuvaa vuosittain suomalaisten tärkeimmät ilmiöt ja niiden merkittävyyden sekä luotaa käyttäytymisen ajureina toimivia asenteita RISC Monitor -asennemittareilla. Tänä vuonna raportissa ovat ilmiöinä esillä muun muassa Varovaisen elämän suosiminen, Merkitysten hakeminen, Arjen muuttuva rytmi, Minäkuluttajuus ja Käytännön ostoskriteerit sekä Hyvää oloa vai hyvää omatuntoa. Niiden merkittävyyttä tarkastellaan myös asiakkaan omissa kohderyhmissä.

Keskivertosuomalainen elää tasaista ja kotikeskeistä elämää, jossa painottuvat tutut ja turvalliset valinnat. Samaan aikaan olemme kuitenkin rohkeita löytöretkeilijöitä oman itsemme kehittämisessä ja uuden oppimisessa. Merkityksellisen elämän hakeminen leimaa yhä enemmän myös kuluttamistamme, mikä käy ilmi Suomi 2012 -ilmiöraportista.

Teksti: Tiitta Vaulos, Yksikönjohtaja, TNS Values & Vision I Kuva: iStockphoto

Suomi 2012 -ilmiöraportti

Suomalaiset ovat sisäisiä löytöretkeilijöitä

6 7TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 2012 TNS Gallup Oy:n sidosryhmälehti 2 I 2012

Kävijätutkimukset ovat yleisön ääni

Helsingin Messukeskuksen vuotuinen kävijämäärä ylittää pääkaupungin väkiluvun reippaasti. Erilaisissa tapahtumissa käy lähes miljoona ihmistä, valtaosa joko yleisömessuilla tai ammattimessuilla. Messujen

lisäksi keskus toimii suuren mittakaavan juhla-, kongressi- ja kokouspaikkana. Messutapahtumia on vuodessa noin 90, kokouksia ja kongresseja 1 700.

Suomen Messut mittaa messukävijöiden asiakastyytyväi-syyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kävijätutkimusten avulla. Tutkimukselle on pitkät perinteet, sillä ensimmäiset kyselyt toteutettiin jo vuonna 1999 ELMA-messujen, SkiExpon ja turvallisuusalan ammattitapahtuma FinnSecin yhteydessä. ”Näihin tapahtumiin teemme edelleenkin kävijätutkimukset”, kertoo TNS Gallupin Anne Lahtinen.

Vuosien saatossa tiedontarve on kasvanut, ja tutkimusten sisältöä ja kysymystyyppejä on työstetty yhteistyössä Suomen Messujen kanssa. ”Raporteistakin on tullut muutamien taulukoiden sijaan laajoja, liki 100-sivuisia analyyseja”, naurahtaa markkinointipäällikkö Sari Auranen, joka vastaa Suomen Messuilla kävijätutkimuskokonaisuudesta.

Nopeaa palautetta Suurelle yleisölle tarkoitettuja messuja järjestetään vuosittain, ammattitapahtumia yleensä parin kolmen vuoden välein. Kävijätutkimuksia tehdään sekä yleisö- että ammattitapahtu-mista jatkuvasti.

Kuluttajamessuilla tieto kerätään välittömästi paikan päällä. Messukeskuksen sisäänkäyntien luona on tietokonepäätteitä,

Suomen Messujen kävijämarkkinointitiimin tavoitteena on saada ovi käymään ja oikeat ihmiset paikalle, sanoo markkinointipäällikkö Sari Auranen. Messujen kokonaissuunnittelun apuna käytetään kävijätutkimusta.

joille TNS Gallupin haastattelijat rekrytoivat tapahtumasta riippuen 100–500 vastaajaa. Vastaajat täyttävät kyselylomak-keet itsenäisesti. ”Tiedon keräämistä on kokeiltu muillakin tavoin, mutta paras kuva saadaan paikan päällä tehdyin kyselyin”, sanoo Anne Lahtinen.

Ammattimessujen kävijätutkimukset toteutetaan enimmäkseen sähköpostikyselyinä tapahtuman jälkeen. Messut edellyttävät rekisteröitymistä, joten todellinen kohderyhmä on helppo tavoittaa. ”Vastausmäärä sähköisissä kyselyissä on huikea, saamme yleensä 1 000–3 000 vastausta ja vieläpä hyvin nopeasti”, kiittelee Sari Auranen.

Kävijätyytyväisyys laadun mittarina Tutkimustulosten hyödyntämisessä on Sari Aurasen mukaan kolme painopistettä: kävijätyytyväisyyden seuranta, messujen sisällön ja rakenteen kehittäminen sekä näytteilleasettajien informointi kävijäprofiilista. ”Seuraamme messujen laatua kävijäkokemuksen avulla. Peilaamme tuloksia aiempiin, sillä useimmilla tutkimuksilla on pitkä historia. Jos kävijä ei ole ollut tyytyväinen, avoimet kysymykset auttavat ymmärtämään miksi, ja saamme myös hyviä vinkkejä kehitystyöhön. Käymme keskustelua näytteilleasettajien kanssa ja pyrimme nostamaan esiin ne asiat, jotka käyvät vastauksista ilmi.”

Tuloksia on mahdollista seurata jo messujen aikana nettiportaalista sitä mukaa kuin vastauksia kertyy. Nopeus antaa mahdollisuuden reagoida joihinkin asioihin vielä tapahtuman aikana. ”Online-tiedonkeruu toimii messu-tapahtumien aikana hyvin, ja raportointijärjestelmän ansiosta

Tietokonepäätteiden avulla kerätään messukävijöiden kokemukset heti tuoreeltaan. Online-tiedonkeruu antaa Suomen Messujen Sari Auraselle (oik.) ja TNS Gallupin Anne Lahtiselle mahdollisuuden seurata tuloksia jo tapahtuman aikana.


tulokset ovat hyödynnettävissä heti tapahtuman jälkeen”, sanoo Anne Lahtinen.

Suomen Messuilla on tapana toimittaa näytteilleasettajille kävijätutkimusraportti, joka kertoo kävijöiden tyytyväisyydestä ja muista keskeisistä tutkimustuloksista. Tämä palvelee näytteilleasettajia heidän omassa markkinoinnissaan. Sari Auranen muistuttaa, että messut ovat yksi media muiden joukossa. ”Kävijätutkimus tarjoaa yrityksille arvokasta tietoa, kun punnitaan kuluttaja- tai päättäjäkohtaamisen eri vaihtoehtoja.” Varsinkin ammattimessut ovat vahvalla sijalla työhön liittyvien hankintapäätösten tekemisessä.

Pohjana pitkäaikainen seuranta Suomen Messujen omaan käyttöön tuleva laajennettu raportti tarkastelee muun muassa tuloksia kävijäryhmittäin ja seuraa trendien kehittymistä. ”Raportit on tallennettu sähköisesti vuodesta 1999 lähtien, mikä helpottaa tiedon saatavuutta. Tämä auttaa myös uusia henkilöitä pääsemään helposti sisälle tähänastiseen tietomäärään. Tiedot auttavat organisaatiomme eri yksiköitä, kuten myyntiä ja asiakas-palvelua”, Sari Auranen kuvaa.

Asiakastyytyväisyys on tärkeää Suomen Messuille, mikä näkyy tutkimukseen ja sen sisällön suunnitteluun paneutu-misena. Pitkä yhteistyö TNS Gallupin kanssa takaa sujuvan yhteistyön ja avoimen kommunikaation. ”Prosessimme on hyvin viilattu ja aikataulut pitävät.”

Tuloksia on mahdollista seurata jo messujen aikana nettiportaalista sitä mukaa kuin vastauksia kertyy. Nopeus antaa mahdollisuuden reagoida joihinkin asioihin vielä tapahtuman aikana.


Pirteä pinkki, sopusointuiset sinisen sävyt, tyylikäs harmaa ja puhdas valkoinen tervehtivät tulijaa TNS Gallupin uusissa tiloissa. Espoon

Keilaniemeen, Suomen innovatiivisim-pien yritysten läheisyyteen siirtynyt toimisto on käyttäjiensä näköinen. ”Tämä on erittäin monipuolinen ja muuntelukelpoinen, inspiroiva ja tehokas ympä ristö ”, kuvailee toimitus-johtaja Reijo Mesimäki.

TNS Gallup viihtyi useita vuosia Tapiolan Vesiputoustalossa, mutta vuokrasopimuksen päättyminen antoi sopivan kimmokkeen terävöittää yrityksen sisäistä kulttuuria käytännön toimilla. Tavoitteena oli löytää käyttäjälähtöiset tilat, jotka tukisivat sisäisen tiedon kulkua ja spontaaneja tapaamisia eri yksiköiden välillä.

”Henkilökunta oli alusta asti mukana kertomassa muutostarpeista ja esittä-mässä toiveitaan suunnittelutoimistolle”, kertoo henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä. Suunnittelussa hyödynnettiin Vertti

Teksti: Susanna Heikkinen I Kuvat: Lasse Keltto

TNS Gallupille uudet toimitilatUusi työympäristö tukee TNS Gallupin toimintakulttuuria, jossa korostuvat yhteinen osaaminen, avoimuus ja luovuus. Hyvin suunnitellussa toimistossa kaikki oleelliset asiat ovat käden ulottuvilla, kustannustehokkaasti ja modernisti.

Kiven sisustusarkkitehtitoimisto dSignin asiantuntemusta.

Uusi, dynaaminen toimistorakennus yhdisti TNS Gallupin tilatarpeet ja arvomaailman toivotulla tavalla. ”Olemme täällä aiempaa avarammissa tiloissa, joissa on kuitenkin vähemmän neliöitä. Kustannukset laskivat, viihtyvyys ja tehokkuus lisääntyivät”, sanoo Mesimäki.

Yhteisöllisyyttä ja tehokkuutta Tutkijoiden työ edellyttää runsaasti keskinäistä vuorovaikutusta eri tiimien välillä, mutta toisaalta tarvitaan työ-rauhaa. Suunnittelijoiden haasteellisin työ oli yhdistää nämä kaksi toivetta siten, että neljään kerrokseen jakautuvat tilat ovat yrityksen toimintojen kannalta tehokkaasti käytössä. Erityisesti kvalita-tiiviselle tutkimukselle haluttiin varata toimiva ja tehokas tila ryhmäkeskustelui-den tekemiseen ja niiden seuraamiseen.

Ratkaisuna oli avokonttori, mutta ei perinteinen sellainen. Iso tila on taitavasti rikottu työpisteisiin ja pieniin soppiin, jotka nivoutuvat toisiinsa saumattomasti. Jokaisen kerroksen sisääntulo on kuin pieni piazza, luonteva kohtaamispaikka. Kulkureitit työpisteisiin on ohjattu siten, että muiden työrauha säilyy. Tapaamisia varten on jokaisessa kerroksessa eriko-koisia neuvotteluhuoneita, ja spontaani työpalaveri onnistuu vaikka sohvaryh-

män suojassa. Kvalitatiivinen tutkimus sai omat, tasokkaat tilat kakkoskerrok-sesta.

Työrauhaa lisäävät taitava materiaali-suunnittelu ja akustiikan huomiointi. Lattioihin, kattoon ja väliseiniin on valittu pintoja, joihin äänet pehmenevät. Kuiskata ei tarvitse, mutta ei liioin huu-taa. Isot ikkunat ja avarat tilat päästävät luonnonvaloa kaikkialle. ”Tässä kontto-rissa maisemat ovat ikkunan ulkopuo-lella, ja ne näkyvät kaikille”, sanoo Reijo Mesimäki.

Inspiroiva tunnelma näkyy asiakkaalle Tilojen merkitys osana yrityksen toimin-takulttuuria on Eila Onniselän mielestä hyvin suuri. ”On tärkeää, että miljöö on inspiroiva ja kannustaa yhdistelemään eri henkilöiden osaamista ja tietoa.”

TNS Gallupin tärkeänä pitämä ekolo-gisen jalanjäljen pienentäminen Green Office -järjestelmän mukaisesti on huo-mioitu uusissa toimitiloissa. Jokaisessa kerroksessa keskeisellä paikalla sijaitseva Green Bar -lajittelukeskus tekee ympä-ristöystävällisestä kierrätyksestä helppoa ja nopeaa.

Eila Onniselkä iloitsee siitä, että henkilökunnalta saatu palaute uusista toimitiloista on erittäin myönteistä. ”Kun tänne on kiva tulla töihin, tunnelma heijastuu myös asiakkaillemme kaikessa, mitä teemme. ”

”TNS Gallupille muutto symboloi tärkeää askelta halutun kehityksen mahdollistajana”, sanoo Reijo Mesimäki. Henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä täydentää, että omannäköiset toimitilat vaikuttavat työrytmiin ja parantavat tehokkuutta.

Positiivisen muutoksen paikka



Kvalitiimi tutkii valintojen taustat”Ammattitaito ja monipuolinen osaaminen.” ”Laaja kokemus ja keskinäinen sparraus.” Näin luonnehtivat kvalitatiivisen tutkimuksen yksikköä TNS Gallupin tutkimuspäälliköt Anni Palosaari ja Antti Rannisto, jotka ovat tulleet taloon kuluneen vuoden aikana. ”Ensimmäinen vuosi tiimissä on ollut mukaansatempaava. Hyvä henki motivoi, ja innostus välittyy myös asiakastyöhön.”

Tutkimuspäällikkö seuraa keskustelua, antaa ohjeita ja toimii moderaattorina. Tyypillinen online-tutkimus voi olla esi-merkiksi kolmen vuorokauden mittainen.

Nettikvalin vahvuus on, ettei se ole sidottu aikaan eikä paikkaan. ”Meillä on kansainvälisiäkin online-tutkimuksia, jotka johdetaan Suomesta käsin. Saam-me ne onnistumaan helposti maailman-laajuisen verkostomme avulla”, kertoo Anni Palosaari.

Online-kvalia tehdään myös sisäisesti, jolloin tutkimus toteutetaan käyttämällä vastaajina TNS:n kansainvälistä asiantun-tijaverkostoa. Tällaisella menetelmällä päästään kiinni laajempiin ilmiöihin ja mahdollisesti tulevaisuuden trendeihin, joista kuluttajat eivät osaisi vielä puhua. ”Tämä on mahdollisuus, josta me tutkijat olemme todella innoissamme”, Anni Palosaari kuvaa.

Mukana haastateltavien arjessa Kvalitatiivisen tutkimuksen viehätys on monien tutkijoiden mielestä sen käytän-nönläheisyys. ”Toimimme usein aivan ruohonjuuritasolla, perehdymme tut-kimusympäristöön kuluttajan tai tietyn kohderyhmän näkökulmasta, joko olemalla konkreettisesti läsnä ja havain-noimalla tai haastattelemalla tutkimuk-seen osallistuvia. On hienoa nähdä, kuinka ihmiset osallistuvat mielellään tutkimuksiin ja vastaavat avoimesti.”

TNS Gallupin uudet toimitilat tarjoa-vat erinomaiset puitteet ryhmäkeskus-teluihin. Tilojen valoisuus, mukavuus ja tekninen varustelu ovat saaneet jo kiitos-ta sekä haastateltavilta että asiakkailta.

Antti Rannisto kertoo, että uuden-laisten kameroiden avulla voi seurata ja tallentaa sekä ryhmää kokonaisuudes-saan, että sitä, mitä ryhmätilan pöydällä tapahtuu. Pöydän tapahtumat ovat erityisen kiinnostavia silloin, kun mukana on esimerkiksi asiakkaan tuote. ”Asiak-kaallamme on mahdollisuus seurata haastatteluja ja tutkimuksen etenemistä koko prosessin ajan.” Monet asiakkaat osallistuvatkin mielellään haastatteluiden seurantaan tarkkailuhuoneesta käsin, vaikkei läsnäolo tutkimuksen kannalta ole välttämätöntä. Tutkimusraportti ja -esittely laaditaan aina asiakkaiden toiveiden mukaisesti siten, että loppu-tulos on mahdollisimman käyttökelpoi-nen ja kattava.

Antti Rannisto ja Anni Palosaari rohkaisevat ottamaan yhteyttä kvalita-tiiviseen yksikköön minkä tahansa tutkimusaiheen tiimoilta. ”Kvalitatiivinen tutkimus pystyy antamaan vastauksia kysymyksiin, joiden selvittämisestä on todellista hyötyä. Toimialakenttämme on kutakuinkin rajoittamaton.”

Tutkimuspäälliköt Anni Palosaari (vas.) ja Antti Rannisto tekevät tarkat tarve- ja kohderyhmäkartoitukset kvalitatiivisen tutkimuksen pohjaksi. ”Tutkimus on spontaania ja luovaa, ja tarvittaessa mennään vaikka ruohonjuuritasolle.”

Kvalitatiivinen tutkimus keskittyy löytämään vastauksia kysymyk-seen ”miksi”. Usein käy niin, että asiakkaalla on jo ennalta paljon

tietoa, ja silloin saatetaan kaivata seli-tyksen lisäksi kuvausta ”miten”. Tästä seuraa, että kvalitatiivinen tutkimus on hyvin monimuotoista. ”Vaihtoehtoja on runsaasti. Tutkimuksia voi tehdä eritasoisina, aina tarpeen ja kohderyhmän huomioiden”, kuvaa Anni Palosaari, joka aloitti TNS Gallupin kvalitatiivisessa yksikössä tämän vuoden alussa.

TNS Gallupilla on käytettävänä ison talon henkilöresurssit ja monipuoliset tutkimusmenetelmät. Tutkimuspäällikkö Antti Ranniston mielestä tästä on asiakkaalle erittäin paljon hyötyä. ”Pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti, ja voimme ohjata heitä käyttämään sellaista tutkimus-menetelmää, joka sopii ongelmanrat-kaisuun parhaiten. Relevanttia tietoa tutkimuksen pohjaksi on saatavana muilta tutkimusyksiköiltä, jolloin asiakas saa käyttökelpoista ja ajantasaista aineistoa todella kustannustehokkaasti.

”Kvalitatiivista tutkimusalaa leimaa kokeilunhalu ja ennakkoluulottomuus. Otamme helposti käyttöön uusia työka-luja, ja käytössämme on kansain välistä osaamista, koulutusta ja keskinäistä tukea”, Antti Rannisto jatkaa.

Internet keskustelufoorumina Yksi TNS Gallupin käyttämistä mene-telmistä on kvalitatiivinen online-tutki-mus eli tuttavallisemmin nettikvali, mikä tarkoittaa netissä toimivaa keskustelu-ryhmää. Siinä mukana olevat henkilöt osallistuvat internet-yhteyden avulla keskusteluun, joka tapahtuu tietyn ajan puitteissa. Haarukka on sen verran jous-tava, että jokainen pystyy antamaan vas-tauksensa itselle sopivana ajankohtana.

Otamme joustavasti käyttöön uusia työkaluja, ja käytössämme on kansain-välistä osaamista, koulutusta ja keskinäistä tukea.



Kullanarvoista tietoa alkutuotannon ja elintarvikealan päätöksentekoon

Suomen Gallup Elintarviketieto tuottaa markkinatutkimus- ja asiantuntijapalvelua koko elintar-vikeketjulle, maa-, metsä- ja

puutarhatalouteen kytkeytyville yrityk-sille ja organisaatioille. Tietoa tuotetaan sekä strategisen suunnittelun että operatiivisen johtamisen tarpeisiin. Asiakkaina ja kohderyhminä ovat etu-järjestöt, viranomaiset, ministeriöt sekä alan elinkeino laidasta laitaan, tuotanto-välineiden kauppiaista teurastamoihin, metsänomistajista kuluttajiin. Elintarvi-ketieto on neutraali taho, jolla on pitkä historia taustavoimanaan.

Elintarviketiedon toiminta alkoi Pellervo-seuran ja Suomen Gallupin yhteisesti omistamassa yrityksessä vuonna 1992. Tämän vuosituhannen alussa enemmistöomistajaksi tuli TNS Gallup. Anne Kallinen on työskennellyt Elintarviketiedon palveluksessa alusta asti, nyt tiimiin kuuluu kuusi tutkimus-ammattilaista. Tutkimukset tehdään laadukkaasti, asiakaslähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti, kuten TNS Gallupin muissakin yksiköissä.

Pääosa Gallup Elintarviketiedon tutkimuksista on markkinatietopalvelua,

Lähiruokabuumi ja luomutuotteiden suosio, voin, juuston, lihan ja kananmunien menekin kasvu sekä monet muut ruokaan liittyvät ilmiöt ovat olleet tuttuja elintarvikesektorin tutkijoille jo kauan ennen kuin suuri yleisö otti ne omikseen. Suomen Gallup Elintarviketieto on seurannut jo kahdenkymmenen vuoden ajan, mitä alkutuotannon ja elintarvikeketjun toimialoilla tapahtuu. ”Tutkimuskokonaisuutemme on ainutlaatuinen, koska seuraamme alan kehitystä laajemmin kuin kukaan muu”, sanoo toimitusjohtaja Anne Kallinen.

yritysten ja organisaatioiden asiakas- ja jäsentutkimuksia toimialan eri sektoreil-ta. ”Toimintaympäristön kehityksen seu-ranta ja ennakointi on keskeinen osa minkä tahansa yrityksen liiketoimintaa. Maa- ja metsätaloudessa sekä elintarvi-ketuotannossa Elintarviketiedon tuotta-ma markkinatietopalvelu sekä tuotan-to- ja kulutusennusteet ovat keskeisiä apuvälineitä”, Anne Kallinen kuvaa.

Apua suunnitteluun ja johtamiseen Yritysten strategista suunnittelua palvelevia työkaluja ovat toiminta-ympäristön asiakaspotentiaalin muutosten ennakointi, maatilojen kehitysnäkymät, markkinaseuranta ja ennusteet. Muun muassa maito-, liha- ja kanan munabarometrit kertovat kuukausittain tuotannon, kulutuksen ja ulkomaankaupan kehityssuunnat. Kuluttaja tutkimusten avulla selvitetään muutosten taustoja. Vuosittain lasketaan niin maataloudessa, metsäsektorilla kuin puutarhakaupassa liikkuvat eurot, myös alueellisesti.

Operatiivisen johtamisen avuksi suunniteltuja mittareita ovat asiakas- ja

jäsentutkimukset, joilla mitataan tyytyväisyyttä, sitoutumista ja yritys kuvaa. Ruoan alkutuotantoon liittyvissä kysymyksissä tutkimus-vastaajina ovat maatilayritykset, joita edustaa noin 6 000 aktiivimaan-viljelijän joukko. Nämä DataLaari-tilat antavat luotettavan ja alueellisesti edustavan näytepohjan – on sitten kyse sidosryhmäsuhteiden mittaami-sesta, tilan toimintaan liittyvistä asioista tai yleensäkin mielipiteistä.

Myös maatilojen sopeutumisesta tulevaisuuden toimintaympäristöön tarvitaan tietoa. Maatilojen Kehitys-näkymät -tutkimus pureutuu maatila-yrittäjän toiminnan suunnitteluun ja tahtotilaan pitkällä tähtäimellä. Se kartoittaa maatiloilla tapahtuvia muutoksia, tuotannon alueellista sijoittumista ja ruoan riittävyyttä seuraavien kahdeksan vuoden aikana, ja antaa siten maatalousyrittäjälle osviittaa esimerkiksi investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tuorein tutkimus on juuri valmistunut ja se ennakoi kehitystä vuoteen 2020. Vastaajia oli ennätysmäärä: 4750 maatilaa maan eri osista ja tuotantosektoreilta.

Valttina säännöllisyys ja toimialan tuntemusElintarviketiedon perustehtävä on toimi-alan markkinoiden seuranta ja ennakointi. ”Seuraamme markkinoita ja pidämme yhteyttä yrityksiin koko toimialan laajuu-delta. Ainutlaatuiseksi seurannan tekee se, että yhdistämme säännöllisesti tois-tuviin tutkimuksiin sektorin tuntemuk-sen eli eri lähteistä keräämämme tiedon markkinoiden kokonaiskuvasta ja kehityssuunnasta. Pystymme täydentä-mään tilastoja selittävillä tekijöillä”, sanoo Anne Kallinen.

Näkemyksen summaaminen on yhtä lailla tärkeää. ”Koostamme aineistosta kunkin asiakkaan tarpeisiin suunniteltuja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös asiakkaan dataa. Tällaisissa AgriInfo-tilastosovelluksissa rakennetaan datan oheen helppokäyttöisiä dataa visualisoivia käyttöliittymiä.”

Helppotajuisia ja selkeitä ovat myös Elintarviketiedon julkaisut. Keskeiset ja kattavat tilastot sekä kuvat ruoan kulu-tuksen ja tuotannon toimintaympäristös-tä löytyvät vuosittain ilmestyvästä Elintar-viketalous-julkaisusta ja joka toinen vuosi ilmestyvästä Ruokatietoa-julkaisusta.

Anne Kalliselle myönnettiin kesällä 2012 MTK:n valtuuskunnan myöntämä kultainen ansiomerkki kiitollisuuden osoituksena MTK:n päämäärien hyväksi suoritetusta työstä. Tiimistä ansiomerkit saivat myös tutkimusjohtajat Eeva Heikkilä (vas.) ja Reijo Pirttijärvi (keskellä).

Hankinnat kotipuutarhoihin

n Koristekivet, pihakoristeet, suihkulähteet yms.n Kukkasipulitn Kompostorit, kasvihuoneet, muutn Pihagrillit, savustuslaitteetn Puutarhakalusteetn Puutarhatyökoneetn Puutarhatyökalut, harsot, muovitn Lannoitteet, kasvinsuojelu- aineet, multan Siemenetn Taimet

Elintarviketiedon kotipuutarhatutkimus kertoo, että puutarhakaupan kasvu on jatkunut koko 2000-luvun. Puutarhanhoidosta ja kasvien viljelystä on tullut muotia, ja siihen on vaikuttanut muun muassa luomun, lähiruoan ja kokeilunhalun arvostaminen.


TNS Gallup OyMiestentie 9 C02150 Espoovaihde (09) 613 500 www.tns-gallup.fi

TNS Gallup OyTNS on osa Kantar Groupia, johtavaa kansainvälistä tutkimukseen ja konsultointiin erikoistunutta konsernia

ISO 9001-, ISO 26362-, SFS-ISO 20252 -sertifioitu. Kuulumme WWF:n Green Office -verkostoon.

Monipuolinen tutkimusosaaminen. Laaja-alainen toimialaymmärrys. Vahva asiantuntemus.

vastuullisuutta sisäisiä löytöretkeilijöitä...eikö nuoria kiinnostakaan enää biletys ja...

Documents

Transcript of vastuullisuutta sisäisiä löytöretkeilijöitä...eikö nuoria kiinnostakaan enää biletys ja...