Rakkaus-

-varnitsa

2/2012

Joensuun historianopiskelijoiden ainejärjestölehtiVarnitsa 2/2012 ISSN 1236-3995

Julkaisija ja kustantaja: Varnitsa ry.Päätoimittaja: Leonid YakovlevToimitussihteeri: Sebastian LindstenKirjoittajat: Susanna Elenius, Jukka-Pekka Hovi, Jonna Härkin, Inka Koskinen, Noora Kumpulainen, Valtteri Kärkkäinen, laitos, Anni Lampinen, Lauri Lehikoinen, Atte Lehmus-oksa, Juha Lehtinen, Tommi Leirilaakso, Ester Libba, Sebastian Lindsten, Heli Lohtander, Eetu-Pekka Parkkinen, Katri Perho, Toni Pohjatalo, Miika Raudaskoski, Santtu SinkkonenPostiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Historian laitos, PL 111, 80100 JOENSUUS-posti: varnitsa.ry@gmail.com.fi tai yakovlev@student.uef.fiPainos: 80 kpl

2

3 Pääkirjoitus4 Puheenjohtajalta5 Kuumemittari6 Sopon ko(m)posti7 Amanuenssi pätkätöissä8 Rakkauden gangsterit10 Kaksi marjaa12 Syötävän ihanaa14 Urputusnurkka15 Minä vs. Minä16 Vaimo, lapsi ja kossupullo?18 Vaihatariraportti20 Minä ja Petri K.21 Löydä sopivin Varnitsa-mies!25 Rakkaustarina Sinusta26 Rakkaudesta Hiltoniin28 Huoltoasemalle unohdettu mies31 Kahvi32 Iskureplat34 VR - Vaikeaa Rakkautta36 Paska lista37 Sarjakuvat38 V-viestit39 Oodi gradulle

Sisällys

3

P alstan tämänkertainen tilannekuva otettiin Carelian aulassa keväällä 2009. Lehtemme nuuskivat journalistit tutki-

vat tuolloin vappuaiheisia myyttejä. Selvisi mm. että vappuserpentiinikiekon pystyy pu-haltamaan keskivertokeuhkoilla 223 sentin päähän. Toinen huomattava tutkimustulos oli tippaleipämöykyn pituus. Se oli itse asiassa niin huomattava, että TIEDE -lehti (4/2012) uskalsi lainata mittaustulostamme vastates-saan samanaiheiseen lukijakysymykseen. Mitäs nyt kirjoittivat ainejärjestömme nimen väärin. Pahoittelivat äpärää sähköpostitse.

Vaikka vappu”tutkimukseemme” tuleekin suhtautua asiaankuuluvalla kepeydellä, on maineikkaan tiedejulkaisun huomionosoitus silti arvokas osanen jo jonkin aikaa kestänyt-tä jatkumoa: nuoret joensuulaiset historian-tutkijat ovat hitaasti mutta varmasti astu-neet esille tutkijankammioistaan teemanaan milloin sotaorvot ja kaukopartiomiehet, mil-loin kaupunkihistoria. Jos taas ajattelee kai-ken julkisuuden olevan hyvää, niin kantelu ISYYn hallituksen tasa-arvolakia rikkovasta kokoonpanosta, kasvitieteellisen puutarhan Botanian lakkauttaminen, humanistisen tie-dekunnan kopiokiintiösotkut ja UEFiin kaa-vaillun lakimieskoulutuksen tyrmääminen ovat pelkkää sulkaa hattuumme.

Me opiskelijat olemme opinahjomme mai-neen vankeja. Toisaalta voimme osaltam-me vaikuttaa tähän julkisuuskuvaan. Toivon mukaan positiivisesti. Yksinkertaisin apu on

Pääkirjoitus

ottaa tutkintonsa ulos täällä, eikä karata toi-seen opistoon hiomaan graduansa heti kan-didaatintutkielman jälkeen. Sillä kaikki mais-terit lasketaan. Kadon estämiseksi historian aineopiskelijoille on tarjottava mukavat ja te-hokkaat opiskelupuitteet. Ja äskeiset adjektii-vit eivät todellakaan ole toisiaan poissulkevia. Esimerkiksi sähköistä tenttimistä kannattaisi ajaa edelleen sisään laitokseemme. Vai onko kirjallinen tentti se ”oikeampi” tapa suorittaa kurssi? Aikoinaan suuri mullistus koettiin siir-tyessä paperisista tenttiinilmoittautumis-kuo-rista WebOodiin. Ja hyvinhän siitä on selvitty. Olisi otettava kokeilumielessä ensimmäinen askel tälläkin saralla. Parhaimmillaan voim-me niittää sähköisen tentin edelläkävijöinä mainetta ja tukirahaa. Mutta sitä päivää en ehkä tule näkemään. Toivottavasti nykyiset fuksit näkevät.

Rentouttavaa kesää kaikille!

Rakkaudella,

Leonid YakovlevP.S. Tippaleivän pituudeksihan mitattiin 2,77m!

4PuheenjohtajaltaKun luet tätä tekstiä niin onnittelut, vappu on saapunut. Tosin monien opis-kelijoiden kohdalla vappu on alkanut jo viikko(ja) sitten, mahdollisesti heti pääsiäisen jälkeen. Vappu on merkki opiskeluvuoden loppumisesta. Osa on palauttanut gradun ja voi nyt ensim-mäistä kertaa nauttia ulkoilmasta, kans-saihmisten seurasta ja seurajuomasta oltuaan kuukausia lukittuna omaan tutkimuskoppiinsa (tälläinen kuvahan meillä kaikilla nuoremmilla grudun te-kemisestä on). Fuksit pääsevät ensim-mäisen kerran nauttimaan vappuboolia, mikä varmasti maistuu ainakin kevät-päiväboolia paremmin. Keski-ikäiset nauttivat tutkimusten valmistumisen jälkeisestä ajasta ja/tai opetusharjoit-telun päättymisestä. Tai eihän se opetusharjoittelu kai vielä päättynyt, mutta ainakin vapunpäivänä ovat koulut kiinni. Myös edellä oleviin ryhmiin kuulumattomat pääsevät nostamaan maljaa kuluneen kahdeksan kuukauden isompien ja pienempien opinto-projektien päättymiselle.

Vaikka vappu on juhlan aika, sisältyy siihen myös tiettyä haikeutta. Osa valmistuu ja läh-tee kohti työelämän haasteita. Toiset suuntaavat kesäksi Mustasaareen museo-oppaiksi, Rovaniemelle nurmikonleikkaajiksi ja ympäri Suomea pirteiksi Prisman kassatyönte-kijöiksi. Monia näkee seuraavan kerran neljän kuukauden päästä, mikä on kolmasosa koko vuoden pituudesta. Onneksi kesän tapahtumat, kuten Ilosaarirock, keräävät taas ihmiset yhteen. Mietin joskus, kiinnostaako ketään mitä puheenjohtaja tällä omalla pals-tallaan höpisee. Selvittääkseni tämän, ymppään tämän tekstin keskelle ylipitkään kap-paleeseen ja venytettyyn lauseeseen tarjouksen: jokaiselle, joka vappuaattona ilosaa-ressa tulee luokseni ja sanoo glada vappen, tarjoan ryypyn kädessäni olevasta juomasta. Tämän oikeuden voi kukin käyttää vain kerran. Mutta onneksi poistuvien henkilöiden tilalle tulee aina uutta verta ja syksyllä saamme tutustua taas uuteen fuksijoukkoon.

Varnitsan kevät 2012 oli tapahtumien täyteinen ja syksyllä jatketaan samaa rataa. Nyt kuitenkin on aika nauttia ansaitut vappusimat ja siirtyä hiljalleen kesäloman viettoon.

Aurinkoista kesää 2012!Toni Pohjatalo

ii LASKUSSA: iiII NOUSUSSA: II:N KUUmemiTTAri

:n GalLUPMaistuuko mämmi ?

Hyi saakeli! Pula-ajan r u o k a a !23 ääntä

Parasta! Sokerilla ja maidolla kiitos!21 ääntä

No voisihan sitä nyt vähän näin py-hien kunniaksi...

11 ääntä

1. Urheiluhuuma. säbäkausi jatkuu puulaakissa; Itä-Länsi -pesisottelu on ihan kulman takana; valmistautu-minen Jukolaan käy täysillä; tohina MM-jääkiekosta aloitettiin kuukau-sia sitten; jaksaakohan enää innos-tua EM-jaliksesta ja olympialaisista?

3. Hihamerkit. Venäläisille sirppi ja vasara, saksalaisille hakaristi, uusi-seelantilaisille ylensyöneen liikenne-ministerin pärstä. Kts. juoruliite!

5. Asuntopolitiikka. Elli, OVV ja yk-sityiset korottivat kukin vuorollan-sa vuokraa. Meillähän ei ole hätää, mutta niillä 150:llä asunnottomalla fuksilla ensi syksynä on.

2. Varmuuskopiot. Kevät on semi-naarien, esseiden, gradujen kirjoitus-rumban aikaa. Varnitsalaiset taitavat kuitenkin jokavuotiset perinteet ja pari työtä katoaa bittiavaruuteen. 3. Kevään opintomatka.

Lähtijöiden määrä vähe-ni ajan myötä, järjestäjät vaihtuivat, aikataulut me-nivät taidokkaasti ristiin. Ensi vuoden järjestäjille kasautuu paineita...4. Huvivastaava L: ylipirteyttä

ja hymyä! Mitä hän oikein syö!? 4. Huvivastaava J: ärtyy ja haistattelee. Mikä hätänä?

5

1. Liikakilot. Olipa kyseessä

sitten parantuneet elämän-

tavat, armoton treeni, ran-

takunnon saavuttaminen

tai yksinkertainen opin-

totuen loppuminen, jenk-

kakahvat häviävät kautta

linjan. Äiti kauhistelee,

avopuoliso on kateellinen.

5. ”Uudet” tuutorit. Eräät heittävät

jo kolmannen peräkkäisen vuosikeik-

kansa. Missä sukupolvenvaihdos!?

2. Kevät. Se on virallisesti peruttu. Kun muu-alla Suomessa porottaa aurinko, täällä susi-rajalla tupa on lunta täynnä. VR myöhästyy

joka tapauksessa.

6Ensimmäinen lukukausi edunvalvonnan rattaissa alkaa kääntyä kohti loppua. Kirjoi-tan tätä HiMa-laitoksen neuvot-telukunnan kokouksen jälkihöyry-issä ja sinä luet tätä vappusiman humalluttamana. Toukokuun alussa kokouksien määrä alkaa vähen-tyä ja voi suunnata katseita kohti kesää. Kevät on ollut opettelun ai-kaa, ei vähiten edustajistopai-kan myötä. Haluan vielä kerran kiittää äänestäjiä luottamuksesta, jonka arvoinen yritän olla.

Ainejärjestön edunval-vontakevät on ollut melko rauhallista ja odottavaa aikaa, sillä valtakunnantason linjaukset mm. tie-teenalojen aloituspaikkojen määristä tulevat vasta toukokuun puolivälin tienoilla. Samalla päätetään oikeustieteiden tutkinnonanto-oikeuden myöntä-misestä UEF:lle – toivottavasti myönteisesti. Lai-toksemme suurimmat muutokset historian osalta koskevat dokumentti- ja käsikirjoituskoulutuksen lakkauttamista. Vähäistä palautetta on opiskelijoil-ta saatu, mutta näyttöä koulutuksen työllistävästä vaikutuksesta ei ole. Laitoksen taloustilanteessa perusteita jatkolle ei ole. Uutena sivuainekoko-naisuutena ensi lukuvuonna aloitetaan geospatiaa-lisen analyysin sivuainekokonaisuus, lisäksi ympä-ristöpolitiikka ja -oikeutta voi jatkossa opiskella sivuaineena aineopintoihin saakka. Historian osal-ta kursseihin tuli ensivuodeksi vain pientä viilausta tenttikirjallisuuteen sekä uusia opintojaksoja ar-keologiaan. Henkilökunnasta yliopistolehtori Tiina Kinnusen sijaisuus Jyväskylässä jatkuu 12/2013 saakka ja hänelle haetaan parhaillaan sijaista.

Toukokuun lopun koulutuspäivässä tullaan käsit-telemään sähköistä tenttimistä ja vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä. Sähköinen tentti on helppo tapa tehostaa opiskeluja, vähentää tenttikirjoihin kohdistuvaa painetta ja nopeuttaa valmistumista. Käytäntö on edennyt nihkeästi, joten asia on pi-dettävä yllä. Mikäli olet jossain aineessa tenttinyt sähköisesti, niin otan kokemuksia mielelläni vasta-an. Lisäksi toivonpalautetta siitä, millaisia vaihto-ehtoisia opetusmenetelmiä perinteiselle luennoin-nille te jatkossa haluaisitte. Ne välitetään laitoksen tietoon toukokuun lopussa.

Kokouksia on riittänyt, mutta ei nyt vielä kyllästy-miseen asti. Uusi edustajiston ko-koontunut peräti neljästi ja viides kokous on tämän lehden jo ilmes-tyttyä 26.4. Järjestäytymiskokous

joulukuussa tarjosi draamaa, kun ”oppositioryhmät” eivät hyväksy-neet hallituksen kokoonpanoa (5 miestä + 3 naista). Valitusprosessi

on edelleen kesken ja nyt odo-tellaan Kuopion hallinto-

oikeuden päätöstä siitä, onko valittu hallitus tasa-arvolain vastainen vai ei. Kyseessä ennak-

kotapaus!

Tammikuussa päästin jo itse asiaan, kun edustajis-to päätti perustaa kolme valiokuntaa (avoimuus- ja demokratia, tulevaisuus, tila). Edustan Puolueetto-mia avoimuus- ja demokratiavaliokunnassa, jonka tehtäviksi määriteltiin ISYY:n avoimuuden, tiedot-tamisen ja viestinnän kehittäminen sekä jäsenistön osallistamisen parantaminen. Konkreettista on saatu jo aikaan, kun edustajiston siunauksella ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa yhteistyössä olem-me järjestäneet edustajistopäivää, joka on tämän lehden ilmestyessä jo vietetty. Toivottavasti kävitte juomassa simaa ja antamassa palautetta.

Muutoin päätöksenteko on edustajistossa edennyt varsin sopuisasti. Lyyran tulevaisuutta pohtinee-seen SYL:n liittokokoukseen valittiin edustajia yli-määräisessä kokouksessa, lisäksi sääntövaliokunta on saanut pohdittavakseen muun muassa hallituk-sen valintamenettelyn.

Maaliskuussa myönnettiin tili- ja vastuuvapaus vuoden 2011 hallitukselle, lisätalousarvio kulu-valle vuodelle ja velvoitettiin hallitus raportoimaan säännöllisesti tekemisistään edustajistolle sekä jäsenistölle. Kevään viimei-sessä kokouksessa käsitel-lään mm. kuntavaaliteemat ja sitten koittaakin kesä-tauko.

k o p o s o p o - M i i k amraudask@student.uef.fi

SoPon

7

Marraskuun alussa 2011 en oikein osannut odot-taa mitä tuleman pitää avatessani opinto- ja opetuspalvelujen liukuoven ensimmäistä kertaa kyseisen yksikön työntekijänä. Työ on ollut vaih-televaa ja mukavaa (ei sillä että amanuenssina olisi sen ikävämpää). Paljon reissuja eri messu-illa, lukioissa, Kuopiossa, varuskunnissa, kehittä-mistoimintaa tiedekuntien ja viestinnän kanssa, selvitysten ja raporttien tekemistä. On ollut mi-elenkiintoista tutustua hieman erilaiseen työyh-teisöön, työtovereihin ja nähdä tiettyjä yliopistol-lisia ilmiöitä hieman toisesta näkökulmasta.

Monelle tulee tietynlainen mieliku-va työnkuvasta, jos tittelissä sattuu olemaan esimerkiksi sana päällik-kö. Ensinnäkin, monille HiMan työ-tovereille ja muille kollegoille olen tuottanut uudella tittelilläni monia makoisia nauruja ja vähintäänkin hymyilyä. Pienimuotoiset kumar-telut ja imartelevat sanankäänteet jopa profes-soristasolta saavat vähäisen amanuenssin itse-tunnon hetkelliseen nousuun, kunnes sekunnin kymmenyksessä muistan taustalla piilevän iro-nian. Hyvänä esimerkkinä edellisestä oli kerran työmatkalta tullessani nykyisen yksikköni toimis-tosihteerin jättämä viesti. ”Hei Marko, ovellasi kävi sinua tavoittelemassa kaksi keski-ikäistä miestä. He kumartelivat oveesi päin jostain syy-stä”. Eli tällä lailla.

Toiseksi, joku irvileuka saattaa luulla, että pääl-likkö vain jakelee käskyjä jalat pöydällä alaisil-leen. Todellisuus on hieman raadollisempi. Rekry-tointihommassa on varmasti samaa kun jonkun esiintyvän artistin reissuissa, sillä erotuksella, ettei tässä parane tissutella eikä bändäreitä ole ollenkaan. Mutta ei tarvitse kyllä osata soittaa-kaan mitään instrumenttia. Roudaamista, esiin-tymistä, puhumista, opastamista saa kyllä tehdä palkkansa edestä. Se on ollut kuitenkin palkitse-vaa. Kiitostakin olen jo työstäni kuullut.

Kirjoittelen tätä samalla, kun yritän saada 7-16 –vuotiaat tieteilijänalut kiinnostumaan Itä-Suo-men yliopistosta Scifestin yhteydessä. Onneksi kaikki koulutusmessujen ”asiakkaat” eivät ole yhtä haasteellisia tavoitettavia. Kahdeksanvuo-tiaan lippalakkiveijarin kokemusmaailmassa yliopisto on melkein yhtä kaukana kuin viikko ilman pleikkaria. Onneksi siellä on lähes kaksi-kymmentä oman yliopistomme työpajaa (mu-kana myös opetusharjoittelua suorittavat histo-rianopiskelijat), jossa tiede ja tutkimus tulevat helpommin tutuksi kuin sen oudon kiharahiuk-

sisen ilmestyksen UEF –plazalla.

Nyt seuraa pakollinen mainospala. Muutama viikko sitten päättyi ha-kuaika yliopistoihin. Oma opina-hjomme sai hiukan nostettua haki-jamääräänsä, mutta siihen ei pidä kenenkään tuudittautua, että näin olisi aina jatkossakin ilman kovaa

työtä. Kilpailu lahjakkaista opiskelijoista vain tii-vistyy tulevaisuudessa. Oli opiskelijarekrytointi vastuutettu kelle tahansa yliopistossamme, hän tarvitsee koko yliopistoyhteisön tuen toimintaan-sa. Jokainen UEF:n henkilökunnan jäsen ja opis-kelija on halutessaan yliopistomme mainosmies, hyvässä ja pahassa.

Amanuenssi pätkätöissä - rekrytoinnin pyörteissä

Hei Marko, ovellasi kävi sinua tavoitte-lemassa kaksi keski-ikäistä miestä. He kumartelivat oveesi päin jostain syystä

Marko Junkkarinen,yliopistoprekariaatti

8

kun joku oikeasti välittää, hän ei jätä toista epäi-lemään tarkoitusperiään. Soittaminen tai netin välityksellä kommunikoiminen on kuitenkin nykyi-sin niin helppoa ja vähän aikaa vievää, että kum-mankin osapuolen luulisi helposti pystyvän tavoit-tamaan toisensa päivittäinkin.

Tapaus 2: ”Hänellä on juuri nyt niin hirveä kiire”

Okei, tämä meneekin mielen-kiintoiseksi. Rakastamallasi ihmisellä on siis niin mielet-tömän, siis äärettömän kova kiire, ettei hän ehdi soittaa sinulle tai viettää aikaa kanssasi? Anteeksi, mut-ta mitä hittoa?! Minulla-kin on toisinaan kauhea

kiire, mutta ei se estä minua silti soittamasta tai

tapaamasta ihmisiä, keistä välitän. Kiireeseen vetoami-

nen on vain hyvin heikko te-kosyy sille, ettei tämä gangsteri

halua tavata sinua. Ja uskokaa pois, kun tämä ”kiire” menee ohi

jos on mennäkseen, toinen teko-syy odottaa jo gangsterimme povi-

taskussa.

Tapaus 3: ”Hänellä on niin hankala elämän-tilanne, ettei hän voi seurustella kanssani”

Tässä tapauksessa täytyy olla varovainen, sillä nyt sohitaan ampiaispesää oikein urakalla. Minun mielestäkenenkään ei tarvitse jäädä odottelema-an sitä, että toisen elämäntilanne paranee, jos se edes tulee parantumaan milloinkaan. On totta, että joskus elämässä ei tule mieleenkään seurus-tella kenenkään kanssa, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö silloinkin voisi rakastua. Ja jokainen eloku-via ja romaaneja lukenut voi todeta, että rakastua

Me kaikki tiedämme ne tyypit, jotka vievät jalat alta. Heidän ajattelemisensa saa posket puneh-tumaan ja mielen levottomaksi. Kuitenkin kaikki romanttiset toiveet tuntuvat tämän tyypin kanssa aivan mahdottomilta: hän vakuuttelee välittävän-sä sinusta, muttei anna tekojensa vastata puhei-taan. Kaikki tuntuu olevan vaikeaa, mutta koska hän on niin ihana, an-nat anteeksi. Juuri tämä tyyppi, joihin jokainen väistämättä tör-mää rakkauden tantereella, on kuuluisa rakkauden gangsteri. Heidän heimonsa on laaja ja siihen kuuluu sekä mies- että naispuolisia jäseniä. Mutta heillä on yhteinen piirre: se rakkauden gangsteri, johon juuri SINÄ olet törmännyt, ei halua tai ei pysty koskaan seuru-stelemaan juuri SINUN kanssasi, ei vaikka miten anelisit tai roikkuisit tai ru-ikuttaisit. Yksinkertaisesti, hän ei vain ole kiinnostunut sinusta, mutta hän ei vain us-kalla sanoa sitä ääneen.

Seuraavaksi olen listannut joitakin esimerkkitapauksia (muitakin on, keksitte niitä varmasti itse), joiden pohjalta kukin pystyy arvioimaan, onko omassa suhteessa jotain mätää.

Tapaus 1: ”Hän ei soita eikä ilmoittele itse-stään, mutta kyllä hän välittää minusta”

Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minusta ihmi-set, jotka ovat kiinnostuneita toisistaan, haluavat myös jutella toistensa kanssa. Jos jo deittaillessa tai suhteen alkuvaiheessa huomaa, että vastapuoli ei viitsi pitää yhteyttä kuin kerran parissa viikossa, ei hän ole yöunien menettämisen arvoinen. Silloin

Rakkauden gangsterit

9voi ihan milloin vain. Silloin hankala elämäntilanne on vain hidaste, ei este. Joten jättäkää sellaiset ih-miset omaan arvoonsa, jotka sanovat etteivät juuri nyt voi olla kanssasi. Kyllä he myöhemmin palaa-vat sinun luoksesi selvittyään ongelmistaan, jos he oikeasti ovat kiinnostuneita sinusta.

Tapaus 4: ”Hän on varattu mutta lupaa jättää kumppaninsa vuokseni aikanaan”

Kumma kyllä, usein juuri silloin kun rakastettusi pitäisi jättää kump-paninsa, aina sattuu jotain mikä estää tämän. Heillä voi olla yhteinen lapsi, koira tai asuntolaina joka tekee er-oamisesta vaikeaa, rakas-tettusi ei halua loukata kumppaniaan tai hänellä on muuten rankkaa. Joo-pa joo. Totuus on, että varatun kanssa seurus-teleminen loukkaa väki-sin jotakuta, ennemmin tai myöhemmin. Se, ettei rakas-tettusi ole sinkku silloin, kun te seurustelette, on epäreilua sekä sinua että tämän kumppania kohtaan. Silloin rakastettusi saa kaiken, parisuhteen tuoman läheisyyden ja rakastajan tuoman seikkai-lun, muttei joudu koskaan itse antamaan mitään takaisin. Jollet sinä jätä tätä kurjaa keinottelijaa, olen varma, että hän tekee sen ennen pitkää.

Tapaus 5: ”Hän on pettänyt minua, mutta sanoo että se oli vahinko ja lupaa ettei se tule toistumaan”

Olisi hauskaa tietää millä tavalla tällaisia ”vahin-koja” pääsee syntymään. Minusta se, että pääty suutelemaan toista tai luiskahtaa sänkyyn tämän kanssa ei mitenkään voi olla vahinko. Ajattelema-tonta omaa kumppania kohtaan kylläkin, mutta aina jonkun toisen kanssa tehty syrjähyppy on jollain asteella tiedostettu teko. Sen tekee, vaikka tietää, että nykyinen suhde saattaa päättyä sen

seurauksena. Minun vinkkini on, että anna pettu-risiipallesi kunnon potku takapuoleen ja näytä hä-nelle, ettei sinun kanssasi seurustellessa kukaan selviä pettämisestä olankohautuksella. Miten muu-tenkaan hän pystyisi oppimaan mitään?

Tapaus 6. ”Hän usein pilkkaa ja huutaa minulle, mutta jälkeenpäin hän pyytää an-teeksi”

Henkinen väkivalta on rakkauden joukkotuhoase. Se ei milloinkaan

tarkoita, että välittää toise-sta. Jos kumppanisi ei pysty ilmaisemaan tunteitaan muuten kuin huutamalla tai haukkumalla sinut pa-taluhaksi, hän ei todella-kaan välitä sinusta, tai jos välittää, hän osoittaa sen helvetin huonosti. Toisen itsetunnon murskaaminen ei kuulu minkäänlaiseen ih-

missuhteeseen, sillä kenel-läkään ei ole oikeutta mää-

ritellä sinua itseäsi. Elämänsä tärkein henkilö on kuitenkin jokai-

nen itse, ja nyt on aika tiedostaa se.

Näiden tapausten ei ole tarkoitus saada ketään masentumaan. En toivo, että kukaan alkaa tä-män luettuaan ajatella, että ”Kaikki hänen kans-saan on valhetta, eihän hän ole välittänyt minusta pätkääkään!”. Mielestäni näiden tapausten kuuluisi pikemminkin saada jokainen ajattelemaan, että ”Minä ansaitsen parempaa”. Jokainen ansaitset parasta, mitä joku toinen ihminen voi tarjota, eikä siihen sisälly valehtelua, välttelyä tai pahaa mieltä. Täytyy vain tiedostaa, milloin toinen ihminen ei ole tarpeeksi kiinnostunut sinusta, ja jatkaa elämään-sä nauraen. Ja uskokaa minua, silloin kun rakkaus ei tee kipeää, se on moninkerroin ihanampaa. ”Sydämeni on tehty vanhasta aaltopahvista”,

Anni Lampinen

10Kaksi marjaa

Varnitsa-lehden paino, kevät 2012

Samuli Putro MuusikkoLauluntekijä

Varnitsa-lehden paino, syksy 2011

Eli HV kopiokone....

Lauri Lehikoinen

Maisteri,Opo

11

Osallistuin Helsingin yliopiston Tiedekulman aamuseminaariin Yliopistosta työelämään maaliskui-sen aurinkoisena keskiviikkona. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Suvi Pulkkinen puhui paneelialustuksessaan suoraan ammattijärjestöille ja niiden tehtävästä. Pulkkinen to-tesi työelämä- ja työllistymistietoa olevan saatavilla, mutta haastoi samanaikaisesti pohtimaan, osaavat-ko opiskelijat arvioida sitä tai löytävätkö he sen oikeaan aikaan. Mietin, onko tiedon kokoamis- ja koor-dinointivastuu meillä ammattijärjestöillä, yliopistoilla urapalveluineen, ylioppilaskunnilla vai opiskelijoilla itsellään? Pulkkinen kuvasi osuvasti, kuinka työelämätietoa ei osata markkinoida. Sitä ei myöskään aina osata kysyä, ja tästä kirjoitan lyhyesti seuraavassa.

Pulkkinen listasi oikeita asioita. Opiskelijat toivovat hänen mukaansa tietoa velvollisuuksistaan työssä. Heitä kiinnostaa palkkakeskustelu ja verotukselliset asiat. Apua kaivataan myös siihen, mistä työsopi-muksella kannattaa sopia. Kuuntelin toiveita miettien, että nämä ovat juuri niitä asioita, joihin me am-mattijärjestöissä – verkkosivuillamme, lehdissämme, oppaissamme ja neuvonnassamme – vastaamme. Emme ole onnistuneet markkinoimaan tarpeeksi yksinkertaisesti työoikeudellisen neuvonnan palvelui-tamme, mitä alleviivasi yleisökommentti ammattijärjestöistä: ”Marianne-karkit yliopiston aulassa eivät riitä.” Totta, onhan niitä tullut jaettua niin Careliassa, Metrialla kuin Educallakin.

Valitsin lyhyen alustukseni aiheeksi opiskelijan ammattijärjes-tön (perus)palveluineen. Kiitos kuuluu myös Suvi Pulkki-selle innostavista ja inspiroivista kommenteista. Toivon tekstini olevan esimerkki kaivatusta vuoropuhelusta ja

jo olemassa olevan tiedon kehystämisestä ja kokoamisesta. Toi-saalta se on kehotus ottaa rohkeasti yhteyttä. Yleisökommenttikin

osuva, Marianne-karkki ei riitä. Se lehtenne lukija, joka kysyy ensim-mäisenä, mitä kätkeytyy käytännössä jokaisen yliopiston ja ainejärjestön

verkkosivuilla mainittujen suunnittelun, hallinnon ja kehittämisen asiantuntijatehtävien taa, saa koko pussillisen.

Mikko Lehtonen

Kirjoittaja työskentelee asiantuntijana ammattijärjestö SPECIAssa, joka on profiloitunut humanisti-sen ja kasvatustieteellisen koulutusalan generalistiopiskelijoiden ja -maistereiden ammatilliseen ja koulutuksel-liseen edunvalvontaan sekä työoikeudelliseen neuvontaan | mikko.lehtonen@specia.fi | 040 080 8947

P.S. SPECIAn seuraavassa, kesäkuun alussa ilmestyvässä, jäsenlehdessä Asiantuntija 2/2012 on helsinkiläisen Kronos ry:n kanssa kirjoitettu artikkeli historia-aineita opiskelevien työelämäodo-tuksista, opiskelumotiiveista sekä jo valmistuneen asiantuntijan henkilökuva. Loppukesästä val-mistuu myös työharjoittelijan toteuttamana selvitys historia-aineita opiskelleiden työelämäosaa-misesta. Lue lisää specia.fi.

Opiskelijan ammattijärjestö:-karkki ei riitä, tarvitaan koko pussillinen

12

Tämä ällöttävän erinomainen kirjasarja on saanut kaikki maailman verenhimoiset teinit valloilleen. Uusi kansanliike on syntynyt: vampyyrit! Tässä ihanaisessa kultissa luetaan kaikki sarjan neljä kirjaa palvoen sen, ah niin komeaa, Edward Cullenia ja niin pientä ja heikkoa Bella Swania. Kaikkihan ei tietenkään ole niin kuin pitäisi, vaan kirjan päähenkilöillä on pieni ongelma heti alusta lähtien: milloin hänen oma rakkaansa ei himoitse imeä Bellaa tyhjäksi, silloin se saattaa olla joku muu yllättävänkin valtaisasta vampyyrimaailmasta.

Miljoonat nykyajan fiksut teinit ovat hankkineet itselleen palan 2000-luvun rakkaustarinaa. Tällä tarkoitan kirjasarjaa, en eBayn tuotteita. Vaikka luultavasti, joku onnellinen fani jo omistaa liinan, johon Edward Cullen on pyyhkinyt kulmahampa-ansa. Lisäksi miljoonat ovat tarrautuneet myös

sarjasta vuodatettuihin elokuviin. Loistava uran käännekohta Robert Pattinsonille, joka valitti-in näyttelemään Edward Cullenia. Seuraava (ja onneksi viimeinen) elokuva saa ensi-iltansa mar-raskuussa, joten suosittelisin kaikkia ripustamaan valkosipulia kaulaan, sillä vampyyrit ovat liikkeellä.

Joten näillä sanoilla voinemme sanoa hyvästit tyl-sille rakkaustarinoille kuten Romeo & Juliet tai Humiseva harju. Lisäksi olisi myös hyvä heittää velhohatut nurkkaan, sillä Harry Potter ei ole enää IN, hän ei ole tarpeeksi seksikäs sankari. Toivottakaamme tervetulleeksi verenpunertava rakkaustarina täynnä rakastavia petoja ja ihail-kaamme Edward Cullenia ja hänen rakkaansa iku-ista rakkautta läpi mustasukkaisten ihmissusien, läpi vuotavien haavojen sekä läpi unettomien öi-den. Tervetuloa Edward Cullen ja Bella Swan!

Syotavan ihanaa. . . . . .Jonna Härkin

Ne ovat nuo nykypäivän rakkaustarinat niin

kauniita. Ei enää suomalaisellekaan nuo-

relle riitä ihan tavallinen hempeily. Nykyisin

on kaunista kun se ihanainen rakastettu on

jonkinlainen tarumaailman peto. Mitä kama-

lampi - sitä aidompi rakkaus! Mitä enemmän

verta ja kauhua, sitä kauniimpi rakkausta-

rina. Yhtenä esimerkkinä ovat tämän päi-

vän supermiestarinat, jotka pinnalle nosti

Stephenie Meyer sarjassaan Twightlight

13

nom nom nom

14

Visailu joka houkutteli parhaimmillaan satakun-ta henkeä kilpailemaan siitä, mikä joukkue tai-taa parhaiten nippelitiedon ja nauttii siinä sivus-sa muutamia mieltä ja ajatusta virkistäviä oluita raskaan viikon päätteeksi, siirretään syrjään sen suuremmin selittelemättä. Paikanpäällä kyseise-nä synkkänä perjantaina käyneet kertoivat, että Paltsun ovessa oli vain lappu ”Visat peruttu tois-taiseksi”. Myöhemmin samaisen ravintolan netti-sivulla ilmoitettiin että uusi visaisäntä on haussa ja että visat siirtyvät sunnuntaille. Kuka hullu menee visailemaan SUNNUNTAINA! Ab-solutisteilleko niitä visoja nyt sitten jos-kus hamassa tulevaisuudessa sunnun-taina kirkonmenojen jälkeen pidetään?

Palaverin perjantaivisailuun meneminen on kä-site varnitsalaisten keskuudessa. Mikään ei aloit-tanut viikonloppua mukavammin kuin kiperien kysymysten pähkäily mukavalla porukalla olut-tuopposen äärellä. Jokainen, joka on joskus on-nistunut pihvilahjakortin voittamaan, muistaa siitä seuranneen euforian tunteen – Onpahan ensi viikolle edes yksi lämminateria turvattu. Samoin se karvas tappion kalkki, kun pihviateria on jäänyt pahimmillaan vain puolen pisteen pää-hän, on antanut hyvän syyn nauttia toinenkin (tai ehkä kolmas, tai neljäs…) olut jotta tappion on saanut kuitattua voitoksi (ainakin baarille).

Nyt tämä turvallinen saareke, jossa tiedon majakka on vilkkunut lämmintä valoaan, on viety pois. Ovat ainakin visailuorientoituneet historianopiskelijat kuin laivat aavalla ulapalla ilman tietoa turvallise-sta satamasta. Missä nyt aloitellaan viikonloppua? Ennen kaikkea, mistä nyt löytyy paikka päästä edes kerran viikossa pätemään nippelitiedoillaan? Kuka tappoi Kennedyn? Kaadettiinko Lasse Viren vai halusiko Lasse kaatua? Onko Ulkokalla Suomen suurin saari? Ja miksi ihmeessä muistan 1980-lu-vun telkkarisarjojen tunnusmusiikit? Jokaisella on

pää täynnä turhaa tietoa, mutta onneksi Matin visat ovat antaneet mahdollisuuden päästä oksentamaan (vertauskuvallisesti) sen ilmoille ennen kuin se kymmenes olut on pyrkinyt oksennuksen muodossa ulos.

Se on ainakin varma että historianopiskelijoita - entisiä tahi nykyisiä - ei sunnuntaivisoissa paljoa tule näkymään. Boikotti on aiheellinen jo siitäkin syystä, että entinen visanpitäjä Matti on myös en-tinen historianopiskelija ja nyt siis työtön. Jo pel-kästään solidaarisuuden nimissä toivon, ettei yk-sikään historianopiskelija astu jalallaan Palaverin ovesta sisään ennen kuin tietovisa on palautettu oikealle paikalleen perjantai-iltaan kello 18:n!

Juha Lehtinen,yksi Palaverin päätökseen pettyneistä

Kuka tappoi Kennedyn?

Muutaman numeron tau-olla ollut urputusnurk-ka tekee paluun. Syykin on hyvä. Joensuulainen ravitsemusliike Palaveri päätti maaliskuussa lo-pettaa perjantain tietovi-san. Tieto tuli pyytämät-tä ja yllättäen kuin faksit entiselle pääministerille. Mitä ihmettä tämän ra-vitsemusliikkeen johdon päässä oikein liikkuu?

Urputusnurkka- oodi besserwisserismille -

15

Moi Inka! Miten menee?

-Mielettömän hyvin! Eilen oli todella ihanat Lava-tanssit, nyt pieni morkkis omasta tanssityylistä (vein ehkä liikaa..) ja humalatilasta. Ensi vuonna jätän taskumatin suosiolla kotiin.

Muutit Joensuuhun Järvenpäästä, Keski-Uudenmaan sydämestä. Miten olet viihtynyt idässä?

-Tykkään ihan kamalasti. Kaupun-ki on ihana, ihmiset on avoimia ja Ellin kämpän vuokra hal-pa. Elämä Kanerva-lassa on leppoisaa ja historian opiskelu maistuu. Kaikki on

kehunut Joensuun kesää ja Ilosaarirockia, joten ne pitää nyt ehdottomasti kokea.

Mitä olet tykännyt fuksivuodesta?

-On ollut upea vuosi, mutta ihanaa että se on kohta ohi. On tullut nolailtua oikein kunnolla, joten toivon, että elämä kakkosvuosikurssilai-sena tulisi olemaan seesteisempää ja että olisin oppinut jotain tästä vuodesta. Sain paleografian kurssinkin suoritettua, joten kandi on sit var-maan se vaikein juttu ensi vuonna?

Voitit Varnitsan sählyturnaukses-sa Säbäkuningattaren tittelin sekä Mennen-kiertopalkinnon. Miten ih-meessä tämä on mahdollista?

-No siis, mä pelasin kymmenen vuotta salibandya parissa eri seurassa, kunnes välilevyn pullistuma kaksi vuotta sitten lopetti homman. Pelaajana oon sellainen varma puolustaja ja hengennos-tattaja, ehkä sen takia et oon aika kovaääninen. Säbäkuningattaruus tuli täydellisenä yllätyksenä, oon siitä tosi otettu<3

Mennen-tuoksupalkinnosta joudun valitettavasti luopumaan jo ensi syksynä, harmittaa jo etukä-teen. Sitä tuoksua tulee kyllä ikävä.

Jos siis olet ennenkin sitä sählyä pe-lannut niin miksi ihmeessä sit pitää aina kiljua kun pallo osuu?

-En tosissaan tiedä. Aina se pallon osuminen sattuu mutta varmaankin vaan siksi koska olen nainen. Kiljaisu on sellainen reaktio, en pysty pi-dättelemään sitä.

Olet istunut Järvenpään kirkollisval-tuustossa ja tunnettu avoimesta ko-koomuslaisuudestasi. Aiotko kenties pyrkiä joku päivä Varnitsan halli-tuksen vaikuttamaan?

-Enpä tiedä, ehkäpä. Pidän kaikki mahdollisuu-det avoimena. Mun unelma-ammatti edelleen on meppi, koska oon niin pro-EU, joten Varnitsan puheenjohtajuus voisi olla oiva ponnahduslauta kohti laajempaa tunnettavuutta. No comments siis.

Ootko cool kun kannatat Kokoomusta?

-Tietysti oon cool, mutta Kokoo-muksen kannattaminen tulee kotoa. Tottakai asiaan vaikuttaa myös se, että presidentti Sauli on kuuma, kuten edellisessä Varnitsa-lehdessä totesin.

Viimeiset sanat?

-Ihanaa kesää kaikille! Valitettavasti vapun jäl-keen lähden kesäksi töihin takas Jäkeen, mutta syksyksi palaan tietty takas Joensuuhun<3 En malta odottaa, että kuulen pääsenkö aineopet-tajahaussa läpi, tapaan uudet fuksit ja et Josban pelit alkaa taas.

Minä VS minä!

16Vaimo, lapsi ja kossupullo...?

Oli taas yksi eksistentiaalisen tuskaisista krapu-latiloistani. Keräilin elämäni sirpaleita Dublinin lentokentän lattialta. Lauri Johannes Lehikoinen lauloi vieressä Aarne Tenkasen Aamuyötä. Lau-lun melankolinen kauneus sai minut pohtimaan elämääni, sillä tavalla syvällisesti. Kaikkihan oli taas kerran mennyt lahjakkaasti päin vittua. Hyvä ystäväni Lehtisen Jussi istui vieressäni ja täysin yllättäen tuli mieleeni ilmoittaa hänelle, ”Vuoden päästä minulla on vaimo ja lapsi, siis se lapsi on tulossa, katotaanko?”. ”Mistä vetoa?”, totesi pitkä tamperelainen. ”Kossupullosta”. Tie-tenkin hän suostui.

Silloin oli toukokuu. Emme olleet nuoria emmekä todellakaan rakastuneita. Hiljaista oli. Sitten tuli kesä. Sitä voitaneen kutsua rakkauden kesäksi, mutta valitettavasti vapaan rakkauden. Luulin jälleen kerran olevani joku vitun liskokuninkaan poika joka saa täysin vapaasti pyöriä missä huvit-taa, niin kännissä kuin huvittaa ja ilman mitään vastuuta mistään. No, avioliittoahan ei noista ai-neksista lähdetä rakentamaan.

Heräsin syksyllä tähän faktaan jossain Lappeen-rannassa. Kylmä tuuli puhalsi. Lehdet lensivät vasten kasvojani. Satunnaisnainen saatteli mi-nut asemalle. Yllättäen hänestä ei tullut vaimo-ani. Eikä tarjokkaita muutenkaan ruuhkaksi asti ollut. Kouvolan ankea talvi oli edessäni. Siitähän olisi jotain voinut saadakin, mutta koska kuvitte-lin taas että rocktähti saa kyllä saa mitä haluaa, ilmoitin ”Etten jumalauta ikinä ota Kouvolasta mitään”. No, sehän on helvetin fiksu ratkaisu jos jumitut moneksi kuukaudeksi kyseiseen kaupun-kiin.

Ja niin vain tuli uusi vuosi. Mutta muuta ei sit-ten tullutkaan. Silloin harvoin kun kävin Joen-suussa, törmäsin Lehtis-Jussin voitonriemuiseen hymyyn. Hän ymmärsi jo voittaneensa. Ja minä taisin ymmärtää hävinneeni, ellen laskisi radi-kaalisti tasoani. Myönnän, siitä tarina paranisi 90 % jos nyt ilmoittaisin tehneeni niin, mutta... ei. Tai korkeintaan satunnaisesti, koska humalassa myös wannabe-rokkari joskus erehtyy.

Luotin siihen, että kevään tulo ja kesäaika korjaa-vat asian. Näin ei kuitenkaan käynyt. Yksin sain maaliskuun loskassa kahlata. Kevättä enteilevät lumimyrskyt hakkasivat ikkunaani. Kuukausista julmin odotti tuolla, heti Pohjolatalon takana.

Miksiköhän minä oikeasti kuvittelin saavani vuosi sitten jotain sellaista? Tai haluavani. Ehkä wannabe-rokkari on myös wannabe-aviomies. Vedonlyöntipäivämäärään 17.5 on tätä kirjoi-tettaessa tasan kuukausi ja neljä päivää. Joten Lehtinen, myönnän tappioni ja lahjoitan sinulle tuon kossupullon toukokuussa. Tai hetkinen, pelimies on aina pelimies! Paremmat ajat ovat edessä, työhaastattelukutsuja suorastaan sate-lee, kesä on tulossa, metsästysmaat laiduntavat täynnä riistaa, joten vanha koripalloilija, miten olisi tupla tai kuitti?

Uskon näet että ensi lukuvuodeksi minulle jär-jestyy parempi työpaikka. Ja olen kehittynyt ih-misenä. Ja blaah blaah blaah. Mutta kuitenkin, samoilla ehdoilla, vielä yksi vuosi – kahden pul-lon lisäksi voin laittaa vielä pari kaljaa Jokelassa peliin? Et kuitenkaan usko minun pystyvän aiku-istumaan, joten voit aivan hyvin lähteä mukaan. Muista kuitenkin, että minä voin aina yllättää... Odotan vastaustasi helatorstaihin 17.5. asti.

Tämä oli rehellisin juttuni Varnitsa-lehteen ikinä. En siis valehdellut kuin puolet.

JP Hovi, melkein re-hellinen ja suoraselkäinen mies. Mies eikä poika enää. Rakkaudella Teille kaikille.

JYRKILLE JA LAASTILLE:Vanhat toverit. Kun nyt tulette kanssani työken-tille, on paikallaan muutama sananen. Laasti, saat edelleenkin lainata bassoani koska tahansa. Kunhan kolmikymppisilläni lupaat soittaa ja tul-kita minulle sillä Tenkasta. Jyrki, olen edelleen-kin pahoillani siitä mitä tein patterillenne 2006. Pahoillani kuin osasto-ahman jäsen voi olla.

17

Raakalainen

18

Eetu-Pekka ParkkinenAMORES AMANTES O MANOS

Tämähän se ihmisiä tunnetusti kiinnostaa elämässä; pesän saaminen ja sen rakentaminen. Mitä täällä vaihdossa nyt se 7 kuukautta on tullut oltua niin on tullut jotain huomattua rakkaudesta ja sen saamisesta vaihdossa.

Ihmiset Erasmus-vaihdossa voidaan jakaa luokkiin, mitä tulee heidän rakkaudensaantiin ja -antiin. Ensinnäkin kaikki erasmus-laiset olettavat, että heillä on pakko olla vaihdossa hauskaa. Enemmistö erasmulaisista , joiden ikä on 19-25½ ovat sitä mieltä, että hauskanpitämiseen vaihdossa kuuluu bilettämisen lisäksi naiminen tai tyydyttävän parisuhteen löytäminen. Täs-sä muutamia esimerkkejä ihmistyypeistä vaihdossa ja heidän suhtautumisensa liman eritykseen toisen ihmisen kanssa (ja kyllähän ne molemmat sukupuolet tällaisia voivat olla):

Jokapaikanhöylä/reikä

Tunnuspiirteet: Ei väliä limanerityksen suhteen. Eilen Erik/Erika tänään Julio/Julia. Nämä ihmiset haluavat pitää haus-kaa kännäämällä ja viekottelemalla nät-tejä ja/tai helppoja tapauksia. Ja niitähän vaihdossa riittää.

Erityistaidot: Supliikkikieli, vaatteet (tai niiden vähyys), houkutteleminen uhri ko-tiin tarjoamalla tälle jotain, mitä hänellä itsellään ei ole (esim. tulostin tai erikois-juoma omasta kotimaasta)

Moraali: Vaihtelee suhteessa aamukäyt-täytymiseen. Tarjoaako säälitortillaa vai pelkkää päähäntaputusta.

Negatiivisuuksia: Jos haluat saada niin on pakko myös antaa.

Varatut tapaukset (sosiaalikonvention light side)

Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille.

Erityistaidot: Keskustelun aikana, olipa aihe mikä tahansa, pystyy mainitsemaan nykyi-sen poika/tyttöystävänsä mielipiteen tai jännän kokemuksen tämän kanssa. Voi tällä joko masentaa ihmisen tai vain lisätä halua hidasteen eliminoimisessa. Kaukosuhteiden tapa-uksessa erittäin kärsivällinen ja myös erittäin potentiaalinen luotettava ystävä vaihdossa.

Let !T R!p, Babe!

19Moraali: korkea rakkaudessa, mutta voi olla myös hyvin alhainen mitä tulee muihin asioihin (esim. Belgian pitämistä maailman parhaana maana, pirtelössä tulisi olla myös keksejä jne.)

Negatiivisuuksia: kaukosuhteet ja kaipuu, voi jättää tunteen ettei varattuna saanut kaik-kea irti vaihdosta.

Varatut tapaukset(sosiaalikonvention dark side)

Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille ja kenelle tahansa vaihdossa olevalle keltä vain saa.

Erityistaidot: tuplahämääminen eli hämäät hoitojasi (virallista ja epäviral-lista) sekä itseäsi, rempseällä ja avoi-mella käytöksellään yrittää ja saa yleen-sä hyväksynnän toiminnalleen muilta. Moraali: Päätelkää itse.

Negatiivisuuksia: Voit kusettaa mui-ta, muttet itseäsi.

Ovatko nämä roolit universaaleja? Tunnistatko itsesi näistä? Jos et nyt niin varmasti vaihdossa. Mutta tässä vain oli muutamia määrittelyjä rakkaudenki-peistä ja läheisyyttäkaipaavista ihmisistä. Roolimme ja halumme muuttuvat ajan kuluessa ja tämä on varmasti se ainoa fakta kirjoituksessani. Olen näh-nyt monia ihmisiä (itse asiassa vain miehiä), jotka surkuttelevat sen asian

Itsensäsäästäjä

Tunnuspiirteet: Limaneritys varattu vain sille special someonille (jota ei ole vieläkään löyty-nyt).

Erityistaidot: Kieltäytyminen lihallisesta hy-väksikäytöstä ja menoista lihamessuille. Toi-sissa tapauksissa paheksuu muitten pinnallisia suhteita, mutta kun flaksi käy niin ”sortuu” it-sekin.

Moraali: Riippuen miten hyvin itse noudattaa filosofiaansa: Tehkää niin kuin minä sanon ja teen myös tätä itsekin.

Negatiivisuuksia: Voi etsiä ennalta määritel-tyä puoliskoaan niin raivoisasti, että ei muista pitää silmiään auki.

Mitä? Ai entä ne espanjalaiset naiset?? Kaksi sanaa: biitsi & bikinit.

perään etteivät ole saaneet tyydytettyä lihallisia tarpeitaan toisen kanssa vaihtonsa aikana. Heille vaihtoaika siis merkitsee, että tulisi naida. Ja että se on varmasti hauskaa. Uskokaa minua lapset, ei se naiminen aina hauskaa ole.

Kun lähdet vaihtoon, suosittelen sinua mietti-mään sitä ennen tarkkaan mitä sinä haluat vaih-doltasi. Jos haluat naida paljon niin pyri siihen

että nait vaihdossa paljon. Jos haluat paljon uusia ystäviä ja keskusteluja niin pyri siihen tapaamalla paljon ihmisiä vaihtosi aikana. Tämän neuvon olen antanut myös sosiaalisen paineen alla eläville ystävilleni täällä Espan-jassa. Haistata siis paskat muiden oletuksille ja elä onnellista elämää!

gRRRrRr!

Hyvää kesän odotusta!Terveisin

Eetu-Pekka (eetuelo) Parkkinen

Tapasin Petri Karosen aurinkoisena lauantaina viime syyskuussa. Lapsen innolla tartuin ensimmäiseen yliopiston tenttikirjaani kuvitel-len sen olevan jotenkin maailmaa avartavaa ja upeaa. Kymmenen sivun lukemisen jälkeen totesin aikuismaisesti Pohjoisen suurval-lan olevan paskaa, ja lähdin luultavasti baariin. Sen jälkeen muisti-kuvani koko viime syksyltä ovatkin melko hataria, ja Karosen kirja taisi olla ensimmäinen ja viimeinen tenttikirja mitä edes selasin vii-me syksynä. Ilmoittauduin Suomen historia 1500-2000 tenttiin ker-ran, en mennyt. Ilmoittauduin toisen kerran, ja pakenin vastuuta Helsinkiin äidin helmoihin. Hienoa, vastuullisen opiskelijan käytöstä.

Minkä taakseen jättää sen edestään löytää

Tammikuussa ryhdistäydyin. Lainasin Karosen kirjan uudelleen, keitin litran kahvia ja päätin selvitä kirjan lukemisesta. Meni tunti, toinen ja pian kolmas tunti, totesin kirjan olevan mahtava. Puoli vuotta vältellyn kirjan lukemiseen meni loppujen lopuksi kaksi päivää, ja entisen “mä vihaan suomen historiaa ja Petri Karosta” valituksen tilalle tuli “Ka-ronen on paras tenttikirja ikinä!” -ylistys ja kappas, tentistä napsahti vitonen. Kivikkoisella rakkaustarinalla oli erittäin onnellinen loppu, ja nykyään ymmärrän täysin monien hehkutuksen siitä kuinka Karonen on “Fuksien Raamattu”. Sen jälkeen en ole lukenut toista yhtä miel-enkiintoista tenttikirjaa - ei sillä että olisin lukenut muutenkaan kovin paljon, ja edelleen osaisin vaikka unissani ulkoa suurvalta Ruotsin hal-litsijat. Ensimmäisenä opiskeluvuotena olen siis oppinut ainakin sen, kuinka vältellään tenttiin lukemista mahdollisimman pitkään. Taito sekin, vaikka sen hyödyllisyydestä voidaankin olla montaa mieltä.

20

Minä ja Petri K.

Kaikki tietävät sen faktan, että tosielämässä rakkaustarinat ei aina mene niin kuin elokuvissa. Silti niissäkin voi olla onnellisia loppuja, huolimatta han-kalista aluista. Tämä on rakkaustarina, jossa on hyvin hankala alku, mutta joka päättyy kaikesta kärsimyksestä ja vaikeuksista huolimatta onnellisesti.

Susanna Elenius

21Kuka Varnitsa mies ois sun mies?

Testaa ja saat selville!

Hei Varnitsalainen nainen! Lähestyykö kevät, eikä sinulla ole vielä heilaa? Ahdistaako rakastavaisten lirkuttelu yliopiston käytävillä? Testin pohjatutki-musten mukaan Varnitsaan kuuluu tällä hetkellä viisi (5) potentiaalisinta sinkkumiestä. Tällä nopealla testillä ratkaiset ongelman ja tiedät, ketä heistä sinun kevätpäivillä ja vappuna pitäisi lämmitellä! Onnea matkaan!

1. Mistä unelmiesi mies näkee painajaisia?

A) ToimettomuudestaB) PorvareistaC) TyöläisistäD) HäviämisestäE) Epäoikeudenmukaisuudesta

2. Mikä on lempimusiikkiasi?

A) Scandinavian Music GroupB) Kakkahätä-77C) Led Zeppelin

D) KlassinenE) ABBA

3. Mitä toivoisit kumppaniltasi Varnitsan vappuboolilla?

A) Että hän juottaisi sinut humalaan ilmaiseksi ja tarjoaisi kyyditB) Että hän käyttäisi näppärästi kansainvälisiä käsimerkkejä muiden ainejärjestöjen ahdistellessaC) Että hän kohdistaisi sinuun merkitseviä James Dean –katseita mystisesti myhäillenD) Että hän varmuudella ikuistaisi parhaat hetkesi legendaarisella kännykkäkamerallaanE) Että hän tuohtuneena vappuboolin mausta hakisi sinulle hyvää lantrinkia ja veisi lopulta parempiin bileisiin

4. Mikä juoma vetoaasinuun eniten?

A) Cuba libre ilman rommiaB) Kilju

C) Absolut sexD) Luostariviini

E) Kesäinen omenasiideri

5. Mikä iskurepliikki sinulta luontevimminirtoaisi lähestyessäsi kohdetta?

A) ”Olet niin kaunis, että annat jopa auringolle syyn hymyyn.” B) ”Silliä kullekin, puimakone naksuttaa!”C) ”Ootsä sukuu uunille, kun oot noin kuuma?”D) ”Saanko ottaa sinusta valokuvan, jotta voin todistaa kaikille ystävilleni, että enkeleitä on todellakin olemassa?”E) ”Voitko sanoa oman mielipiteesi, kumpi on parempi; Arsenal vai Atlético de Madrid?”

Heli Lohtander Katri Perho

Jatkuu seuraavalla sivulla ->

22Eniten A-vastauksia:”Ravi” Lauri HyvönenTämä toiminnan mies rakastaa hevosia, kauniita naisia ja eri-tyisesti sinua! Hän näkyy ja kuuluu aina siellä, missä tapahtuu, eikä humppaa ja raveja tule varmasti puuttumaan. Tämä ro-manttinen mies on kaiken lisäksi poikkeusyksilö varnitsalais-ten keskuudessa, sillä hän on täysin vapaa alkoholin kiroista ja valmis hurmaamaan sinut karaoken voimalla milloin vain.

Eniten B-vastauksia:Lauri ”laasti” LehikoinenTämä rosoisuudellaan hurmaava uros pitää suorasta puheesta ja kolmisoinnuista. Todennäköisesti rinnallasi seisoo tulevaisuuden suurmies – hyvässä tai pahassa. Herra on keksinyt oivallisen tien pois historianopiskelijoiden tulevasta työttömyysputkesta ja kou-luttautunut myös opinto-ohjaajaksi, hyvän miehen lisäksi saat siis myös varman toimeentulon!

Eniten C-vastauksia:Henri ”noeisekuuma” KoponenTämä mystinen gentlemanni on aina taatusti paremmin pukeutu-nut kuin sinä. Tässä harkitussa kokonaisuudessa yhdistyvät James Deanin ja Elviksen parhaat puolet. Viileän ulkokuoren alla piilee kuitenkin Jope Ruonansuutakin parempi koomikko, eikä päivistäsi tule takuulla tylsiä. Tätä oria veikatessa kannattaa kuitenkin muis-taa, että et ole suinkaan ainoa kilpasisko. No ei se kuuma!

Eniten D-vastauksia:Leonid ”peetee” YakovlevIdän karismaa tihkuva asiallinen herrasmies on aina valmiina kunnon väittelyyn. Jos kaipaat elämääsi huomaavaisuutta, lahjoja ja lauta-pelejä, tämä on oikea valinta sinulle! Älä turhaan pelästy suorasu-kaisuutta, sillä tiukan argumentoinnin ja sympaattisten villapaitojen alta löytyy notkea ja mukava atleetti. Tarjolla takuulla myös suussa sulavaa ruokaa sekä todellista sitoutumiskykyä. Loistava valinta!

Eniten E-vastauksia:Miika ”vaikuttaja” RaudaskoskiTämä aktiivinen mies ei tyydy seuraamaan tapahtumia sivusta, vaan osallistuu ja vaikuttaa siellä, missä päätöksiä tehdään. Sekä Varnitsan että ylioppilaskunnan asioiden hoitaminen sujuu tältä herralta yhtä mainiosti, kuin sinun hyvinvoinnistasi huolehtiminen. Lukuisista luottamustoimista huolimatta rehellinen ja aikaansaa-va uros osaa kuitenkin myös pitää hauskaa vieden sinut vaikkapa oluelle ja futismatseihin. Miikaa kannattaa kuitenkin kohdella rei-lusti, ettei hän vain ulkoista keskusteluanne paikallislehtiin. Onnit-telut täysosumasta!

Seuraavaksi laske, mitä kirjainta vastasit enitenja löydä unelmiesi VARNITSA-MIES!!!

23

HISTORIAN JA YHTEISKUNTAOPIN OPETTAJIEN LIITTO HYOL ry

Jäsenenä saat:edullista jatkokoulutusta•jäsenlehti Kleion neljästi vuodessa•mahdollisuuden verkostoitumiseen •pääsyn HYOL:n nettisivujen jäsenosioon•jäsenkortin, jolla saat tuntuvia alennuksia•

hyol.fi

facebook.com/hyolry

Liity HYOL:n jäseneksi jo opiskeluaikanasi!

24

Verkostoidu ja Humallu!

25

Tutustuin Sinuun fuksivuonna. Heti nähdessäni Sinut olin myyty, sillä Sinussa oli jotain erilaista, jotain kiehtovaa ja ihmeellistä, jota en osannut selittää. En tiedä oliko se kummallinen, homeista neuvostoliittoa muistuttava ominaistuoksusi vai Sinusta huokuva tyyneys ja ajattomuus, mitkä minuun vetosivat. Joka tapauksessa fuksivuonna ensimmäistä kertaa erotessamme, en osannut kuvitellakaan, että joskus vielä tapaisimme. Niin kuitenkin kävi. Odottamatta. Olin jo melkein hau-dannut kaikki yhteisen muistomme unohduksen arkkuun, mutta kohdatessamme uudelleen ne nousivat mieleeni kuin kuolleista. Runoilija, tal-

viset iglunrakennukset, hiljainen kylänraitti ja pitkät huokaukset. Kaikki tuo oli taas

todellisuutta, kun sielumme sulautui-vat jälleen tänä keväänä yhteen.

Sain viettää kanssasi kokonaiset neljä pitkää ja outoa päivää. Olet niin kaukana, että mi-nun piti herätä joka aamu ennen aurinkoa, jotta pääsisin luoksesi

ajoissa. Iltaisin erotessamme matkustin pi-meän siivin takaisin ko-tiin vain he-

rätäkseni seu-raavana aamuna

uudelleen Sinua varten. Aikaa, jonka kanssasi vietin, ei koskaan

voi kuvata niillä sanoilla, joita mi-nulla on. Ei kai ole olemassa sanoja

Sinua selittämään. Yrityskin on vain väsynyt henkäys ja kalpea varjo todel-

lisuudestasi, jota en oppinut koskaan tavoittamaan. Tai ehkä olisin oppinut, jos

viettäisin kanssasi enemmän yhteisiä hetkiä, mutta kylmä ja viiltävä totuus on, ettei tiemme enää koskaan kohtaa. Tai ai-nakin uskon niin. Ehkä jopa toivon.

Mitä minulla siis on Sinusta jäl-jellä? Paljonkin, sillä muistot eivät koskaan laimene tai katoa. Muis-tot säilyvät, kuin timantit, jotka hautautuessaankin maan tomuun löydetään aina uudelleen ja aina ne säilyttävät kirkkautensa. Noihin mu-istoihin ovat kiteytyneet Sinun hil-jaisuutesi, eleettömyytesi ja minut vallannut selittämätön kaipuu pois luotasi niiden neljän päivän jäl-keen. Vaikka aikaa kanssasi

ei voi kuvata, minulle valkeni yksi asia. Olet siellä. Minä olen täällä. Eikä maailma ole koskaan tarkoittanut meitä toisillemme.

Vaikka tapasin Sinut nyt uudelleen, miele-eni kristallisoitui, että minulle Sinä olet vain muisto ja sellaisena haluan Sinut myös pitää. Kohdatessani Sinut sain huomata, että todellisu-utemme ovat niin erilaiset, etteivät ne koskaan voi nähdä samaa auringonlaskua. Siksi Sinun pi-tää olla siellä. Hiljaisuudessa ja ajattomuudessa. Siellä missä kaikki säilyy aina ennallaan. Ja mi-nun pitää olla täällä. Menemässä eteenpäin ja elämässä. En halua olla se perhonen, jonka sii-vet leikataan irti vain siksi, että palaisin luoksesi enkä pääsisi enää pois. Enkä enää aio kääntyä katsomaan, kun viimeisen kerran lähdin luotasi. Silti, Mekrijärvi, en unohda Sinua koskaan.

Rakkaudella, Heli L.

Rakkaustarina Sinusta,jonka vangiksi en halunnut jäädä

Runoilija, tal-viset iglun-rakennukset, hiljainen kylän-raitti ja pitkät h u o k a u k s e t

26Rakkaudesta iin

”Se on sitten sisältä aika huonossa kun-nossa” totesi asuntoa esit-telemään tullut mies Macgyver –tyylisessä hi-uskuontalossa ja jaloviinatähti pipossaan. Oli helmikuu neljä vuotta takaperin ja astelimme kävelykadulla sijaitsevan ghet-torakennuksen toiseksi ylimpään kerrokseen. Katsellessa rappukäytävän läpeensä bom-mattuja seiniä lause oli varsin helppo uskoa. Paksut tussatut tekstit kertoivat tarinaa seka-vista illoista, tai vähintään ihmisistä. Jossain tekstissä huudeltiin pillun perään ja toisella puolen seinää luvattiin Jeesuksen suomaa pelastusta. Purkukunnossa olevaa taloa ei to-sin Jeesuskaan saisi pelastettua, mutta sillä ei ollut merkitystä. Viimeisiä portaita noustessa asunnon kunnolla ei ollut enää mitään väliä, vaan mielessäni vetelin jo puumerkkejä vuo-krasopimukseen.

XXX XXX XXX XXX XXX XXX XXX

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kupruileva muovimatto, violetilla ja oranssilla maalatut keittiön kaapit ja homeinen vessa loivat heti kotoisen tunnelman. Täällä ankeat kämpp-ikset tuskin pistäisivät pahakseen pienestä Aleksis Kiven päivän railakkaasta juhlinnas-ta (et sinä Jouni, vaan se toinen). Varsinkin kun sellaiseksi valikoitui Lieksalainen hippi.

Koskikadun Hiltonin 55 neliön ja anniskelu-paikan huoneistosta muodostuikin nopeasti boheemi turvasatama arkea, antiikin luentoja ja yleisiä velvollisuuksia kohtaan. Huoleton ilmapiiri, keskeinen sijainti ja monet muut mielekkäät ominaisuudet varmistivat, että tu-levat kansankynttilät eivät palaisi loppuun jo

opiskelujen alkutaipaleella.

Jos muumitalossa vieraili monenlaista Tiuhtia ja Viuh-tia, niin Hiltonistakaan harva käännytettiin pois. Tämä aja-tusmaailma konkretisoitui jo ensimmäisinä viikkoina, kun erään illan päätteeksi kotiin saapuessa huomasin ikkunois-ta roikkuvat ja kävelykadulle huutelevat epämääräiset ihmi-set. Sisällä odotti lauma mö-

lyöljyllä valeltuja ihmisiä viettämässä iltaa. Juho ilmoittaa heti psykedeelinen viinahymy kasvoillaan, ettei tunne puoliakaan paikalla olevista ihmisistä. Moottoripyöräjengiläisen ja saatananpalvojan risteytykseltä näyttävän miehen kurkistellessa samanaikaisesti huo-neeseeni tilanne tuntui pienen hetken jopa huolestuttavalta. Tulikasteesta kuitenkin sel-vittiin ja tämänkin jälkeen ihmiset ovat pääa-siassa käyttäytyneet isäntiään siivommin.

Hyvän opiskelijaboksin varustukseen kuuluu luonnollisesti hyvät naapurit. Paksut kivisei-nät ja useamman vuoden empiiriset kokeilut pitivät yllä illuusiota siitä, että Hiltonissa voi räntätä vuorokaudn ajasta ja volyymista välittämättä. Kolmen vuoden jälkeen HOL-jatkoilla illuusio kuitenkin romahti. Aamu-kuuden maissa Tohmis makasi lähes tiedot-tomassa tilassa sängyllä ihmisten hyppiessä ympärillä musiikin tahtiin. Parikymmentä muuta varnitsalaista oli levittäytynyt asunnon muihin osiin juopottelemaan, riitelemään ja muihin perinteisiin aamuyön aktiviteetteihin.

27Sitten soi ovikello ja kekkerit jouduttiin lo-pettamaan kesken ensimmäisen ja viimeisen kerran. Viereisen rapun naapuri jakoi tuliki-ven katkuista palautetta koko mennen kolmen vuoden ajalta. Tunnollisina ihmisinä juhlat saatettiin päätökseen, mutta mysteeriksi jäi miksi palauteryöppy sai muhia katkeran naa-purin sisuksissa näinkin pitkään ennen pur-kautumistaan. Ei pidä padota kiukkuaan.

Asunnon edut kuten sijainti ja välinpitämät-tömät naapurit ovat tärkeitä, mutta Hiltonin tekivät kuitenkin siellä vierailleet ihmiset ja lukemattomat tapahtumat ja tarinat. Moniin näistä liittyy alkoholin nauttiminen, joten monet hetkistä ovat varsin sumeita, mutta pirstaleisista muistikuvista on hyvä ajan my-ötä kullata hienoja tarinoita. Hilton palveli täydellisenä tukikohtana neljän vuoden ajan, mutta siellä vietettyä aikaa tulee varmasti muisteltua paljon pidemmänkin ajan päästä. Oli se sellainen mökki ja leväperäisen elämän symboli.

Valtteri Kärkkäinen

Ota tästä kumikalle matkaan vapun rientoihin. Jos et saa sitä irroitettua, niin olet vain liian humalassa jo nyt!

Toimitussihteeri tarjoaa vapun kunniaksi:

Vapulle slogan:”Kosketelkaa toisianne!”-Frank Pappa, 1990-luvun tv-hahmo.

Kaksi marjaa

Professori Lenni Haapasalo Leonid Yakovlev Matikisti Päätoimittaja

28

Minua on kuvattu tunteettomaksi ja välinpitämät-tömäksi ihmiseksi, jota ei kiinnosta mikään. Ei se nyt ihan noin mene. Uskokaa tai älkää, mutta minua kiinnostaa moni asia tässä maailmassa. Minua kiinnostaa ihmiset, joita kohdellaan hu-onosti. Nuorisoa lähestytään ikään kuin he oli-sivat jotain sairaita. Nuoret gimmat ja kundit eivät kykene löytämään omaa paikkaansa yh-teiskunnassa, koska he eivät pysty täyttämään heille asetettuja kohtuuttomia odotuksia. Jois-sain toisissa yhteiskunnissa ja jonain muuna aikana nuoret olisi pantu kivääri kädessä rinta-malle tykinruuaksi.

Ja kyllä minua kiinnostaa tietää miten ihmisten käy, kun kaikki kirjastot ja sairaalat suljetaan. Ihmiset jäävät työttömiksi, kun kaikki työpaikat myydään ulkomaille ja joku ottaa siitä hyvästä siivunsa päältä. Ankeaan todellisuuteen on hel-ppo turruttautua vetämällä naaman täyteen pil-lereitä ja viinaa. Sitten vaan yksiö päreiksi ja pa-lamaan. Mutta ei huolta. Ainahan niillä raunioilla voi paistaa vaikka makkaraa!

Niin se rakkaus

Se on yhtä tärkeää kuin ihmisyys ja yhteisölli-syys. Olen sitä mieltä, että rakkaus ja yhteisöl-lisyys kulkevat käsi kädessä. Ketään ei saa jättää yksin. Tai ketään ei saisi jättää yksin. Suoma-lainen yhteiskunta korostaa mielestäni liikaa yk-silöllisyyttä. Yhteenkuuluvuuden, rakkauden ja välittämisen ilmapiiri haihtuu taivaan tuuliin, jos ihmisen täytyy ajatella tekemisiään vain omasta näkökulmastaan. Rakkaus on hieno asia. Ihastu-minen on vielä parempaa. Se vaikuttaa ihmiseen sekä fyysisesti että henkisesti. Ihastuminen on sitä, että pystyy myöntämään ihastuksensa eikä häpeä sitä.

Mutta rakkaus ei ole vain kahden ihmisen väli-nen asia. Sekin riittää, että voi tuntea itsensä tärkeäksi toisten ihmisten silmissä. Kaikki sujuu paremmin, kun tietää että on olemassa ihmisiä, jotka eivät katsele sun lävitse. Sellaistakin vali-tettavasti sattuu. Mä sanon ihan suoraan, että

paras tunne syntyi siitä, kun ryhmä ensimmäi-sen vuoden historianopiskelijoita sanoi mulle La-vatansseissa: "Lauri sä oot meidän idoli!"

Elämä on ihanaa. Oikeastaan aika söpöä!

Ei vanhene koskaan

Yliopistourani alussa minä halusin ruveta leik-kimään Indiana Jonesia ja lähteä ulkomaille et-simään Liiton arkkia. Minusta ei koskaan tullut arkeologia ja se on oikeastaan ihan hyvä juttu. Se ammatti vaikuttikin koko ajan liian väkival-taiselta. Sen sijaan minusta tuli opettaja ja hy-vin pian saan opinto-ohjaajan kelpoisuuden. Ja Harrison Fordin sijaa minä haluaisin ruveta leikkimään Arnold Schwarzeneggeriä. Vuonna 2010 valmistuminen oli melko lähellä, mutta kaiken graduun hajoilun ohessa minä pääsin opiskelemaan opinto-ohjaajan sivuaineopintoja. Opintojeni loppusuorasta tuli melko rankka, kun gradun ohessa piti suorittaa ohjauksen harjoit-telut ja päästä läpi vaadittavista kasviksen kurs-seista. Mutta kyllä se kannatti, sillä lopussa kiitos seisoo.

“Ohjauksen syventävä harjoittelu on päätty-nyt ja väsynyt ohjauksen opiskelija Lauri tervehtiierästä datanomiopiskelijaa Pohjois-Karjalanammattiopiston järjestämässä rekrytapahtumassa”

Huoltoasemalle unohdettu miesOman elämänsä sankari II

29Kiintymys ja rakkaus moniin asioihin auttoi saa-maan tämän savotan valmiiksi. Minusta ei ollut mitään mieltä nyhjöttää päiväkausia Ellin asun-nossa väsäämässä gradua ja kasviksen oppimis-tehtäviä. Joillekin se sopii, muttei minulle. Joku varmaan sanoisi tähän, että "ota viinaa!". Mutta se ei auta alkua pitemmälle. Asioiden hoitamis-ta se ei edistä. Moottori alkaa hirttää kiinni ja juominen menee "hommien hoitamisen" edelle. Minulla ei ole ikäkriisiä. Vuodet menettävät mer-kityksensä ja minulle on ihan sama olenko 25 vai 29. Toisaalta tunsin itseni vanhaksi ukoksi ohjauksen syventävän harjoittelun päättyessä maaliskuun alussa. Tätä kirjoittaessani tuntuu siltä, että en vanhene koskaan. “Niinpä.”Esittelen seuraavaksi muutamia minulle hy-vin merkittäviä asioita. Kai sitä voi kutsua rakkaussuhteeksi?

“Opinto-ohjaaja Lauri Lehikoinen tepastelee reippaana työhuoneel-leen. Yksi päivän lukui-sista ohjaustuokioista on taas alkamassa.”

Musiikki

Bruce Springsteen on kaikkien aikojen paras artisti. Siitä ei pääse mihinkään. Kaikki muu on Pomon rinnalla pelkkää hukkaviivaa. Rockmu-siikki alkaa ja päättyy tässä miehessä. Hänen yhtyeensä E Street Band on ainoa rahanarvoi-nen asia maailmassa. Kaikki muut ovat pelkkiä jäljittelijöitä heidän rinnallaan. Springsteen ja hänen yhtyeensä toivat työväenluokan asen-teen suoraan populaarimusiikkiin. Nämä varjois-ten kujien duunarit tekivät musiikkia tavallisista asioista tavallisille ihmisille. Kyse ei ole mistään kuvottavasta Idols-paskasta. Entäs Radio Rock ja MTV? Hyi saatana!

Bändissä soittaminen on aika kamalaa. Jutul-la on jotain merkitystä vasta sitten, kun tie-tää saaneensa jotain aikaiseksi. Muuten touhu on lähinnä sitä, että odotellaan soittokämpällä krapulaisten/humalaisten soittajien saapumista treeneihin. Jotkut eivät saavu koskaan paikalle tai sitten treenit päättyvät siihen, että kitaristi rikkoo kaljapullon ja viiltää sormensa auki. Tai sitten rumpali ei tule paikalle, koska luuli että treenit olivat "eilen".

Politiikka

Pelkkää kusetusta. Poliitikoiksi itseään kutsu-vat pellet suutelevat pikkuvauvoja kameroiden edessä kerätäkseen pisteitä himaan. Nämä vastuuttomat pelkurit ovat kuitenkin valmiita paiskaamaan pikkulapset roviolle, jos siitä vain koituu heille henkilökohtaista hyötyä. Poliitikoilta voi aina ostaa eurolla pelastusta ja uutta toivoa paremmasta. Mitään ei saa takaisin. Nämä kor-ruptoituneet pukupellet antavat nuorille kivää-rin käteen, mutta eivät anna heidän osallistua päätöksentekoon. Entäs puoluepolitiikka? Voi herranjestas sentään. Mistään asiasta ei saa olla eri mieltä. Se on sitä solidaarisuutta.

"Pioneereille olen fascisti ja fascisteille pione-eri!"

”Kirjoittaja haluaa kaikesta sydämestään kiit-tää kuvassa esiintyvää yliopiston rehtoria, joka on kaikessa viisaudessaan saanut pää-hänsä luoda monitieteisen ja opiskelijays-tävällisen Itä-Suomen yliopistolaitoksen”

Mutta politiikasta puhuminen on silti tärkeää ja hyvin rakas asia minulle. Ilman sitä elämä oli-si paljon tylsempää. Seuraan päivänpolitiikkaa aktiivisesti ja varsinkin presidentinvaalit aiheut-tivat monta naurukohtausta."Oonkohan mä nyt ihan tuhkaluukkupoika, kun äänestin Pekka Haavistoa?"Terrorismin vastainen sota on myös huvittava poliittinen termi. Ihmisiä kuolee enemmän lii-kenneonnettomuuksissa kuin terrori-iskuissa. Ja uskooko joku muka tosissaan, että lentotaidot-tomat islamistitaistelijat olisivat lentäneet päin kaksoistorneja New Yorkissa 11.9.2001? Alku-peräisissä uutisnauhoituksissa ei edes näy len-tokoneita. Ainoastaan räjähdyksiä rakennuksien kyljissä.

30Urheilu

Taidan olla hyvä penkkiurheilija. Oikeaksi urhei-lijaksi minun on vaikea nimittää itseäni. Kasetti ei hirveästi kestä häviämistä. Aloitin nyrkkeilyn vähän aikaa sitten. Se on parasta kuntoilua mitä tässä maailmassa voi olla. Suosittelen kaikille. Oma esikuvani nyrkkeilyssä on George Chuvalo, kanadalainen sementtileuka, joka haastoi kaksi kertaa Muhammad Alin. Suunsoittajana tunnettu Ali ei pystynyt tyrmäämään kovapäistä kanukkia. Eikä kukaan muukaan. George Chuvalo on ty-öväenluokan sankari, josta tuli kovan treenami-sen kautta yksi kaikkien aikojen sitkeimpiä nyrk-keilijöitä. Chuvalo ei luovuttanut koskaan. Hän oli kovin kaikista. Ei mikään paskahousu.

“Varnitsan sählyjoukkue VPS osoitti kaudella 2011–2012 hyvää taisteluhenkeä, vaikka putosikin jatkosta puolivälierävaiheessa.”

Varnitsan säbäjoukkue VPS on ollut yksi par-haimpia asioita 2010-luvulla. Tämän joukkueen kanssa häviäminenkin tuntuu hyvältä, koska kukaan ei syytä sua tappiosta. Tiukka tappio-kin tuntuu puoliksi voitolta, jos joukkuehenki on hyvä. Lätkäjoukkueista Boston Bruins on ehdot-tomasti paras. Kaikki muu on täysin merkityksetöntä. Siinä joukkueessa on kulttuuria. Bostonissa arvostetaan enti-siä ja nykyisiä pelaajia. Suo-messa erään pääsarjatason futisjoukkueen pelaajat sai-vat organisaatiolta uransa päätteeksi lahjana hopealu-sikan ja joukkueen vuosikir-jan. Aika surkeaa!

Suomalainen murha

Sanon ihan suoraan, että henkirikokset ja varsinkin selvittämättömät henkirikokset kiin-nostavat minua. Kyllikki Saari, Tulilahti ja Bodom muodostavat "epäpyhän kolminaisuuden", jotka kaikessa karmeudessaan vetävät taianomaisesti puoleensa. Suosittelen jokaista vähänkin asiasta kiinnostunutta katsomaan youtubesta klassikko-sarjan "Ei vanhene koskaan". Olen suunnitellut kesäretkeä Bodomille ja Tulilahdelle, mutta saa nähdä uskaltaako kukaan lähteä. Edes minä. Minua kiinnostaa toki JFK:n salamurha ja Esto-nia-tapaus. Karmivia tapauksia molemmat. Es-toniasta on vielä jatkojuttu kirjoittamatta. Voin tehdä sen valmiiksi, jos kiltisti pyydätte.

Huoltoasemalle unohdettu mies

Eräs suomalainen bändi oli kiertueella Yhdysval-loissa vähän aikaa sitten. Yksi bändin jäsenistä huomasi kiertuebussin lähteneen ja jättäneen hänet eräälle huoltoasemalle. Miehen päässä vi-lisi ajatuksia. Missä vaiheessa muut huomaavat, että hän ei ole mukana? Kääntyvätkö he takai-sin? Huomaavatko he ylipäänsä, että mies ei ole enää heidän kanssaan bussissa? Ja miten helve-tissä he ovat ylipäänsä lähteneet ilman häntä? Loppujen lopuksi kaverille oli täysin yhdenteke-vää, noukitaanko hänet takaisin kiertuebussiin. Välistä tuntuu, että olen itse tuo mies. Välistä sitä kysyy itseltään: Miten tässä näin kävi? Mitäs nyt pitäisi tehdä?Tässä se sitten oli. Kiitos kaikille. Kivaa oli!

Lainaan lopuksi edesmennyttä isoäitiäni.

"Tärkein kaikista on rakkaus!"

Näihin kuviin.Näihin tunnelmiin.Kiittäen:

LauriLäksiäisistä. Varnitsa-lehden päätoimittaja on juuri päät-tänyt puheenvuoronsa sanoihin: “Laasti. Mene Valhallaan!”

31

Kahvi, tuo ihmeellinen, aamua pi-ristävä juoma. Mikä olisikaan sen parempaa kuin saada kupillinen kahvia aamutuimaan. Etenkin Suomessa olemme osanneet omaksua tämän hienon juoman käytön, onhan Suomi kahvin suu-rin kuluttajamaa. Miten toisaalta kukaan voisikaan olla rakastamatta kahvia, juomista parhainta ja sen hou-kuttelevaa tuoksua, joka kutsuu luokseen?

Se ei varsinaisesti ole hankalaa. Paremmin voisi kysyä, miten kahvin mausta tai tuoksusta oikein voi pitää? Harva asia aiheuttaa samanlaista puistatusta kuin kah-vin maku ja sitten saa vielä kaupan päälle kärsiä siitä loppupäivän. Suomessa käytetty kahvimäärä puoles-taan kertoo lähinnä, että tässä maassa on eniten ih-misiä, jotka 1) eivät pysty heräämään aamulla ilman kahvia ja 2) pysymään sitten päivällä hereillä ilman kahvia. Kenties ihmisten makuaistissa on myös keski-määräistä enemmän jotain häikkää täällä pohjolassa…

Ettei vain itselläsi olisi makuaistissa vikaa? Kahvihan on suorastaan herkku hetki, joten on hankala ymmär-tää, että joku muka voi olla pitämättä siitä? Kahvissa se vetovoima on ja kylmä kahvi kaunistaa kaiken li-säksi, kuten sanontaan. Taitaa sinunkin olla paras-ta juoda kahvia, niin pääsisit edes joskus ylös sieltä sängyn pohjalta? Sitä paitsi kah-vihan on koko maailman juoma, joten enemmistö puhukoon puo-lestaan, mokoma kahvinsortaja!

Valitettavasti minulle ei tuota on-gelmia päästä sängystä ylös ilman kahvin tuottamaa makutuskaa. Ja minä sorran mieluusti kahvia yhtä paljon kuin kahvin tuottajat sor-tavat työntekijöitänsä. Onhan se tietysti mukavaa, kun ei tarvitse moista toimintaa katsella omalla takapihalla, vaan voi mukavasti hakea sen kahvipaketin sieltä kau-pan hyllyltä muutamalla eurolla.

Nytkö puhuu eettisistä seikoista sama henkilö, joka kuuluu luok-kaan ”suklaan suurkuluttajat”?

Eikä kuitenkaan edes suklaa-aromi-nen kahvi kelpaa. Sitä paitsi kahvin syvin olemus on sen kyvyssä tuoda ihmisiä yhteen kahvihetkille nautti-maan hyvästä seurasta ja juomas-

ta. Kahvista on tullut osa sosiaalista elämää, lisäksi kahvi on oikea treffi-

juoma, varsinkin jos toinen tarjoaa sen. Tiivistäen: Kahvi, koko kansan juoma.

Päivä, jolloin kahvista tuli koko kansan juoma pitäisi jonkun historioitsijan toimes-

ta tosin selvittää, niin voisin laittaa siihen päivälle aina lipun puolitankoon. Tai kahvipus-

sin. Ja onhan yksi hyvä syy jälleen viettää aikaa it-sekseen, niin pysyy kaukana mokomasta moskas-ta. Huomaisiko siinä oikeasti kukaan mitään eroa, mitä sinne pannuun laittaisi, kunhan se on ruskeaa?

Kenties sinä et epävireisellä makuaistillasi huomaisi. Kuka tahansa muu kyllä. Hyvä kahvi tarjoaa todellisen makunautinnon, jonka lisäksi se on terveellistäkin, kuten tutkijat ovat osoittaneet. Joten kahvinvastaiset argumenttisi ovat lähinnä jäämässä kahvinporoiksi.

”On ne tutkijatkin ennen väärässä olleet”, sanoi Pek-ka Routalempikin ja jostain syystä uskon fiktiivistä hahmoa mieluummin kuin alati mieltävänsä vaihtavaa tutkijajoukkoa. Viimeisen parin viimeisen vuosisadan

suurin katastrofikin on selvillä nyt: kahvin leviäminen laajemman ih-misjoukon ulottuville. Eikö Mar-xin vihjannut jotain sellaista, että kahvi on kansan oopiumia?

Olet todella tainnut ottaa jotain kahvia vahvempaa? Sitä paitsi nykyisen juomamuodin jatkuessa entisellään sinun tuskin tarvitsee tulevaisuudessa kahvista kärsiä. Nykynuorelta saat kahvin sijasta energiajuoman nenäsi eteen, jo-ten toivottavasti nautit siitä sitten.

Siinä vaiheessa minun on nos-tettava käteni pystyyn ja muu-tettava kuuhun. Siellä ei ole kuin kuunatseja, eikä kahvia…

Kahvia, kiitos... Ei!Ester Libba Santtu Sinkkonen

32 Meille vai teille?

Iskureplat! Jokainen rakkautta janoava varnitsalainen on joskus joutunut/joutuu tilanteeseen, jossa olisi hyvä olla jotain sanottavaa! Oikea lausahdus, oikeaan paikkaan juuri sille oikealle henkilölle saattaa muuttaa illan lemmentarinasi täysin. Yleensä iskureplat mielletään miesten tyylila-jiksi, mutta tämä on nykyajan tasa-arvoisessa ja moniseksuaalisessa yhteiskunnassa vanhen-tunut käsitys, eli olit mies taikka nainen mene vaikka iskemään mursua, meikäläiselle se on aivan samantekevää.

Iskureploissa täytyy huomioida, että lausahduksen toimitus kohteelle on melkein yhtä tärkeää kuin itse repla. Kukaan ei lutkauta korvaansakkaan, jos esität replasi hiljaa piipittäen, tai ta-kertelet sanoissa. Liika replan nopeuttaminen saattaa myös pilata tilanteen, toisaalta joissakin reploissa nopea toimitus on tarpeellista, koska tällöin voitetaan litsarin toimitukseen menevä aika. Pääsääntöisesti ota kuitenkin rento olemus ja pilkettä silmäkulmaan. Epäonnistumista ei saa pelätä, hyvällä huumorilla seilaa tässäkin hommassa erittäin pitkälle. Peilin edessä treenaminen kuuluu kuvioon, kukaan ei ole seppä syntyessään. Perinteinen rohkaisuryyppy ennen itse nasevaa lausahdusta on myös sallittavaa, huomioidaan kuitenkin, että liiallinen ro-hkaisu saattaa tuottaa negatiivisen tuloksen.

Savukereplat

Olento X: ”Hei sori oisko sulla tulta?” ”Hei beibi mä oon tulta! ;) ” ( samalla kaivetaan tulentekovehkeet taskusta, tuli palamaan ja leveä hymy perään)

”COME ON BABY LIGHT MY FIRE!?” ( the doorsin tahtiin hyräiltynä, pienen soidintans-sin kera)

Nälkä kasvaa syödessä

”Hei onks sun perse mäkistä? nimittäin be-cause... (yllättänyt ilme ja etusormien helis-tely) !PADAPPAPPAPPAA! Im lovin it!”

”Hei onks noi aidot vai yritätkö sä salakul-jettaa vesimeloneja suomeen?” ( eri hedelmä/vihannes variaatioita löytyy monia tilanteesta riippuen)

33”Mä oon muuten tosi hyvä laittaa ruokaa, haluaisitko sä syödä iltapalaa mun luona?”

”Kumpis keittää aamukahvit huomenna?”

Kristilliseen kanssakäymiseen

”Hei oliko sun isäs varas kun se on varasta-nut tähdet taivaalta sun silmiin?”

”Sattuko paljon? kun tipuit taivaalta?”

Ota kohteen paidasta (niskan takaa kiinni) ja katsot hetken ja sanot ”Ah, niin ajattelinkin! Made in heaven!”

Aivopähkinät

”Moi! hei haluaisitko hyvän näkösen miehen/naisen seuraa ja hyvää seksiä? Ai et vai. No hyvä! lähe siis mun messiin!”

”Ootko sä hyvä tanssimaan? Mä oon itse harjotellu tota vaakamamboa aika paljon…”

” Ai hitto kun silmiä kirvelee!”(hiero samalla silmiä ja näytä tuskaiselta kunnes kohteesi huolestuu) Olento X: ”Mikä niihin tuli?” ”Toi sun kauneus on sokaisevaa”

”Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä vai pi-tääkö kävellä toisen kerran ohi?”

”Onko sun äitis hella, kun sä oot noin kuu-ma?”

Narikkajonossa… last chance.

”Tiesitkö sä että toi on laitonta olla noin hy-vän näkönen?”

”Kivat kengät… mennääks panee?”

”No meille vai teille tai kenties eri teille?”

”Moi! hei hukkasin mun numeron, voinko saada sun?”

Näillä eväillä flaksikasta vappua kaikille var-nitsalaisille! Jos iskureplat eivät jostain kum-man syystä tehoa voitte lähettää palautetta Varnitsan ikisinkkujen yhdistykselle, kat-keroituneiden poikamiesten jaostoon. Siellä asiantuntijamme voivat kertoa, mikä meni oi-keen pieleen.

Atte “Arre” Lehmusoksa

Rakkautta ilmassa, kevättä rinnassa..?

34

Tommi:

6:30 Aurinko paistaa silmää, pakko herätä.8:15 Sama aurinko vieläki, pakko nousta, kohta.9:00 Vihaan pakkaamista, kolmen viimereissun kamat vielä purkamatta.9:59 Pitäs olla jo matkalla asemalle, no enpä ole.10:30 Lahen keskusta, kaunista. Kauniinpaa ku joku Hese tai Turku. Ja Vesijärvi luo talvisen katseen pienee ihmisee. Mastot, ra’iomastot. Ylväänä ne nousee kohti taivasta päi. Laikstis.10:31 Taas se Nevalan näkönen juoppo pyörii tossa. Joskus vielä pysähyn juttelemaa sille.10:45 Lahen asema, lippuluukulla taas sama mummo, se on menossa Järvelää ja laskee senttejää. Joo, se juna lähtee 11:06 raiteelta kolme. Ihan niiku aina ennenki. Töhö. Vih’oin mun vuoro. Yks opiskelija Joensuuhun kiitos! 26,93. Ai, te ootte taas nostannu hintoja.10:46 Kuulutus kertoo että se juna ei oo ees vielä lähteny Hesestä. Yllättäen siellä ei taas osata mitää. Kui vaikeeta se on saa’a yks juna liikkumaa jos vähän tulee sitä valkosta ainetta taivaalta. No, jääpä aikaa ostaa kahvi, ja jos ostais kukkiaki, vai olikoha sillä nimpparit tai synttärit, ei voi hakee, kaljanjuonnikshan se kuitenni menee ni onpahan ainaki hetki leikitty unelmien poikaystävää.12:12 Fainali se juna saapu, eipä se oo ku reilun tunnin myöhässä.12:13 Helvetti, oon lasten leikkivaunussa. Onko ton lapsen pakko rääkyä?14:30 Yritin nukkua. Arvaa onnistuko? Ollaa jossai Lappeenrannan kohalla. Juna pysähtyny vasta kahesti. Mikää ei toimi. Ei ees ravintolan kahvinkeitin. Saatikka VR:n huikee wlani. Kuka näitä junia oikee käski tilata mafian rantarosvoilta.14:31 Ainii, vois ilmottaa sille Suskille että oon tulossa. Ikävä painaa ja tää lafka ei sitä yhtää paranna.14:32 Lokki (entinen historian opiskelija Ville Kortelainen, toim. huom.) soittaa, se kysyy kaljalle, mutisen jotai epäselvää. Viereinen täti näyttää rumalta ja haisee jolleki vitun kalliille parffyymille. Se on tulos Tsadista. Niin nokka pystyssä. Joutuuha se kuitenki matkustamaa kaiken maailman heinäkenkien kanssa susirajalle. Tyypillinen heseläinen. Onneks meilläpäi ei olla tollasia.15:22 Ilmotan sille Suskille että oon tulossa. Onkohan se töissä? No, voin lähteä kaljalle.17:48 Juna on Joensuussa, vaa sellaset kolme tuntia myöhässä. Lähen bisselle, oikeestaa oon jo kännissä.19:?? Umpihumala. Onneks Suski tulee ja vie mut pois. Kyllä sitä hävettää. Oon taas onnistunu lukitsemaa itteni Barren vessaa. Onneks oli puhelin matkassa ja soitin Lokille että tulee pelastamaa. Kohta alkaa muuten salkkarit. Sepi Taalasmaa, sitä ei vie meiltä pois VR, Kouvola tai ees HooCee. Loppu hyvin, kaikki hyvin

VR, tuo kaikkien rakastama valtiollinen junayhtiö aiheuttaa joskus harmaita hi-uksia ja hiusten ennenaikaista lähtöä omalla mahdottomuudellaan. Tänä keväänä toimittajamme Elenius & Leirilaakso ovat käyttäneet kyseisen firman palveluja yhteensä lähes NELJÄLLÄSADALLA Suomen rahalla. Aina matka ei kuitenkaan suju kuin ruusuilla tanssi, vaan piikit pistelevät jalkoihin. Ohessa kuvitteel-linen päiväkirjamainen kuvaus kaikesta kivasta, mitä matkan varrelle mahtuu.

- Vaikeaa Rakkautta

35Suski:

7:20 Herään. Lunta sataa, no eipä yllätä koska Joensuu. Paleografian luento alkais kasilta, mut ulkona on kylmä joten en todellakaan nouse. Pitäis ehkä siivota koska Tommi tulee tänään Joensuuhun. Tosin VR joten en luottais liikoja siiihenkää. En kyl jaksa nousta, työt alkaa vasta 12 joten kerranki saa nukkua rauhassa.

11.30 Kiire. En todellakaa siivonnu, saati lukenu huomiseen tenttiin. Juoksen duuniin, ja oon taas myöhässä. Pomo kyselee hölmöjä

12:03 Eka asiakas kyselee jotain juoksulenkkareista. Keskittymiskyky nollissa, ei huvita. Koska oon maailman paras asiakaspalvelija, myyn kuitenki kengät jolleki hienolle rouvalle.

15:12 Viimein kahvitauolla, Tommi on näemmä pistäny viestiä et se ois tulossa joskus. En kuitenkaa luota siihen liikoja ja jatkan suosiolla työntekoo, koska viestissä mainitsi menevänsä "ehkä yhelle kortelaisen kans". Oon kuitenki jo oppinu, että Tommille 1 on usein 11. Juna on kuulemma myöhässä, ei yllätä. Kuinkakohan monta kertaa Tommi on tänä keväänä soittanu et "juna on myöhässä" tai "sori en kerinny siihe junaan millä piti tulla". Alan pikkuhiljaa vihata vr:ää.

17:49 Vikat minuutit töissä on aina pahimmat. Aika menee hitaasti ja viimesimmät asiakkaat on aina ärsyttävimpiä. Kaks minuuttia ennen sulkemista joku tahtoo ehottomasti hiihtopuvun ja latelee sen kahen minuutin ajan ominaisuuksia mitä takissa saa olla ja ei saa olla. Menee hermot, mäki haluun jo sinne kaljalle. Tai sit Tommin kainaloon. Kuinkakoha monta bisseä se kerkee juoda?

18:21 Soitan sille, yllätys ei vastausta. No, meen sit kotiin siivoomaan, et voin ainaki leikkii olevani jotenkin vaimomatskua.

19:10 Alan jo huolestuu, koska salkkarit alkaa kohta. Soitan uudelleen ja ny mulle jopa vastataan. Tommi tosin puhuu nii lahtea et ei tällänen heseläinen ymmärrä mitään. Meen sitä vastaan Barreen, ja alan hoputtaa sitä koska en haluu missaa salkkareita. Loppu hyvin, kaikki hyvin, ja kuuntelen jopa ihan mielelläni ton vähän humalaisen lahtelaisen juttuja loppuillan. Saan ainaki syyn olla lukematta huomiseen tenttiin.

TommiLeirilaakso

SusannaElenius

Paska lista-PASKIMMAT RAKKAUSELOKUVAT-

Rakkaus..kevät..phyi, vittu mitä paskaa. Perkeleen kevät sekoittaa joka kerta ihmisten päät ja uusia pareja muotoutuu. Tietenkin sitten pitää hempeillä ja katsoa rakkauslef-foja. No tässäpä on muutama elokuva tähän genreen mitä kannattaa kuitenkin välttää.

Basti, toimitussihteeri,

kyyninen keväänvihaaja.

Ps. älkää ottako vakavasti :D

Sininen laguuni (1980)The Blue Lagoon (original title)

- Siis ei helvetti, taas sama tarina, tyttö tapaa pojan, rakastutaan ja aletaan duunaamaan. Kiitos kasari tästäkin paskasta. Toimii aino-astaan pehmopornona ja Brooke Shields oli joskus täyttä rautaa!

William Shakespearen Romeo + Julia (1996)

- J00...ja Leonardo on taas vauhdissa. Saatanan kultakutri. Sama vanha tarina uusissa kansissa, eikö näitä uusintoja voisi joskus lopettaa?

Top Gun - lentäjistä parhaat (1986)

- Okei, leffana hyvinkin homoeroottinen ja kaikennäkösen heterotoiminnan tuo-minen tähän vaan pahentaa tilannetta. Ilman lässyn lässyn rakkaushempeilyä TOSIMIESTEN elokuva. vittu.

Pretty Woman (1990)

Huoh, okei Roberts vetää roolinsa hyvin läpi mutta kaikenhelvetin oloiset tuhkimotarinat kannattaisi joskus jättää suosiolla Disneylle. Kyllähän se kyynelkin voi vierähtää poskelle välillä mutta pelkästään sen takia, että alkaa vaan vitutta-maan liikaa koko tekopyhyys....

Titanic (1997)

Olihan se joo kiva juttu, että tästäkin rainasta piti hieno 3D versio tehdä, kun oltaisiin sillä rahalla vaikka tuettu vähäosaisia lapsia. Ainoa hyvä asia tässä elokuvassa on, että DiCaprio kuolee, helvetin hyvä. Toisaalta, tämä on jo niin huono, että se tekee täysympyrän eli siitä tuleekin lopulta kierosti ajateltuna hyvä. Suosi-tellaan katsottavaksi parin kanssa, joka lopun tunnepuuskassa saattaa olla hyvinkin altis kaikelle...hauskalle.

36

37

-viestitIlosaarirokin esiintyjät ovat aivan surkeita! Koittakaa ensi kerralla järkätä paremmat festarit ja klubiohjelma.- Elvis <3 -

Hei sinä blondi tai miel. brunette hist.opisk.neito ilman vuosikurssirajaa. Sinua etsii pitkä, sporttinen ja mukava n.vsk:n poitsu. Nimim. Foto ois kiva

Mä oon uhreilullinen, komia ja vaalea noin 20-vuotias miekkonen. Olen täysin raitis ja savuton. En käytä huumeita enkä juo viinaa. Ainakaan joka päivä. Harrastan lenkkeilyä, kuntosalia, erityisesti perhosliikettä, ruuanlaittoa, samoi-lua, homoilua, öljyvärimaalausta, runoutta ja rotuoppia. Ota yhteyttä tekstarilla tai lähetä

postikortti ihan kenelle vaan haluat!Terveisin Sepi LieksastaMannerheimin patsaan siirtäminen se vaan

jaksaa herättää intohimoa. Puolesta ja vas-taan. Pitäskö järjestää aiheesta väittely?- tyhjän äänestäjä -

Toimituskunta paheksuu Palaverin päätöstä lopettaa perjantai visat ilman selityksiä...

Onko päätös visojen lopettamisesta Matinvai Paltsun? Tutkikaa ennen kuin hutkitte.-Entinen populisti, nykyinen vastuunkantaja-

En ole koskaan näiden vuosien aikana osallistunut Paltsun tietovisaan, mutta silti HYI!

Kirjastolle asennettu kaks helevetin isoo taulutelkkarii. Tästä johtuen kaikki histo-rianlaitoksen kevään ja ensi syksyn luento-kurssit on peruttu.- Katseet sivuille, ei näyttöön -

mikään ei ole niin söpöä kuin vihainen Varnitsalainen feministi.- perus Varnitsalainen -

Svetogorskista saa kaksi naista 20€ saman aikaisesti- Tutkittu ja hutkittu juttu -

Terve sie kommee miäs Joensuust! Mie jos saasin sellasen iltakarjun itteelleen viihyk-keeks, nii oesin onnellinen naenen! Kuvii mie en tarvihe, kuha uot sellaane mies jost otteen suop!Terveeesin tylleröinen mualta!

38

Olipa kyllä hitsin hyvää settiä koko tän kevään! Siis aivan hitsin mahtavaa! Paitsi SkyrimFest. Se oli hitsin huippua!

Toimitus onnittelee gradunsa palauttaneita; valmistuneita maistereita; kesätyön saaneita; vakituisen viran löytäneitä; liput Ilosaarirockiin ostaneita; harjoittelunsa päättäneitä; lukuvuo-destaan järjissään selvinneitä.

Uudet tuutorit (ne molemmat) ovat paskoja! Missä jatkuvuus?- entiset, nykyiset ja tulevat tuutorit -

Me tässä neuvoteltiin ja minä päätin, että sähköinen tenttiminen on tentaattoreiden ajanhaaskausta sekä yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä.

Kiitos Jyrki. Kiitos Lauri. Oli hauskaa.Nyt on surullista. Elämä jatkuu. Muistot jää.

Mämmi on pahaa.-PT-

Luojan kiitos, että meillä on lavatan$$it!

39

OODl GRADULLE.Oi ihanainen gradu. Melkoinen namu.

Mä sivuja innolla sinuun syydän ja maisterinpapereita itselleni pyydän.Kuusi vuotta oon vaeltanut pimeäs’.Yöllä kuulle huutanut sun nimeäs’.

Valvonut vuokses’ monta tuskaista yötämiettien miksi en hankkinut oikeata työtä.

Mutta Ilosaaressa kun Vappu koittaa,ei räntäsade, tuuli tai tuiske haittaa.

Silloin ei mieles’ paina tuska ja vaiva,vaan juhlin kuten ennenkin aina.

Nostan maljan, ehkä kaksi.Mun ihanan vappuheilani kunniaksi.

-J.V.Lillaleef-

Rakkautta jajoukkohaleja

jo vuodesta 1970