VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN JA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ESIMERKKINÄ MALAGAN BUSSITURMA 2008

VANTAAN KAUPUNKIVANDA STAD

ANNA CANTELL-FORSBOM 1

VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN JA VIRANOMAISTEN

YHTEISTYÖESIMERKKINÄ MALAGAN

BUSSITURMA 2008

Kirkot kriisien kohtaajana –seminaari 25.3.2009

Tove Sundmanjohtaja

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys



ESITYKSEN RUNKO:

• SOSIAALITOIMEN TEHTÄVÄT, LAKISÄÄTEISET VIRANOMAISTEHTÄVÄT• VANTAAN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS• HÄLYTYS SUURONNETTOMUUSTILANTEISSA• AKUUTTI KRIISITYÖ• VIRANOMAIS-VAPAAEHTOIS-YHTEISTYÖ• KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ MALAGAN BUSSITURMAN KRIISIAUTTAMISESSA



SOSIAALIHUOLLON TEHTÄVÄT YLEISESTI

Sosiaalihuollon tehtävänä on:

edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä.



SOSIAALIHUOLLON TEHTÄVÄT

Kunnan velvollisuutenaon järjestääsosiaalihuoltoaasukkailleen jakiireellisessä tapauksessa myöskunnassa (tilapäisestikin)oleskelevalle henkilölle



SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNTÖ

• Yleislakina Sosiaalihuoltolaki (710/1982) • Lisäksi eri palveluja koskevia erityislakeja

esim. toimeentulotukilaki (1412/1997), lastensuojelulaki (417/2007), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (988/1977)• Valmiuslaki (1080/1991) jota juuri uudistetaan

tuo velvoitteita varautumiseen• Lisäksi mm: pelastuslaki (468/2003),

ulkomaalaislaki (301/2004), laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta (493/1999)



POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN SOSIAALITOIMESSA

Useimmat erityistilanteet edellyttävät sosiaalitoimelta ruokahuollon ja majoituksen järjestämistä sekä sosiaalipalvelujen kasvavaan tarpeeseen vastaamista.Sosiaalitoimen toimintoja joko lisätään tai supistetaan häiriötilanteen vakavuuden ja luonteen mukaan.Poikkeusoloissa lisääntyviä tehtäviä voivat olla mm. lasten päivähoito (ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa), lastensuojelu, kotipalvelu, sosiaalityö, psykososiaalinen tuki.Supistuvia toimintoja ovat esim. hallinto, suunnittelu, päihdehuolto, ehkäisevä työ.Normaaliolojen ja häiriötilanteiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa, toiminnan on kuitenkin jatkuttava aina häiriöttä.



LASTEN SUOJELU KRIISITILANTEISSA

• Fyysisen turvallisuuden varmistaminen• Psyykkisen turvallisuuden varmistaminen aikuisen läsnäololla, rauhoittamisella ja rauhoittelulla• Suojaaminen medialta ja muilta häiritseviltä tekijöiltä (vaitiolovelvollisuus!)• Aikuisen vastuunotto tilanteessa• Mahdollisimman nopea yhteyden luominen lapsen läheisiin (myös fyysisen läsnäolon mahdollistaminen)• Lapsen terveydentilan tarkistuttaminen, lapsi ei aina pysty ilmaisemaan tuntemuksiaan



• Viime sijassa lastensuojeluviranomaisella on velvollisuus turvata lapsen tarvitsema huolenpito kiireellisellä sijoituksella lastensuojelulain 38§:n mukaisesti ” Jos lapsi on jäljempänä 40§:ssä mainitusta syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto”

• Kiireellisestä sijoituksesta voi päättää sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä sosiaalityöntekijä, jolla on ammatillinen kelpoisuus• Kun peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut, on tehtävä välittömästi päätös sijoituksen lakkaamisesta• muutoin raukeaa 30 vuorokauden kuluttua



VANTAAN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS

Osoite: Peltolantie 2 B, 01300 Vantaa (Tikkurila) Viranomaispuhelin: 839 24900 Asiakaspuhelin: 839 24005 Faxi: 839 24015

Avoinna 24 h/vrkHenkilökunta Johtaja Tove Sundman

Johtava kriisityöntekijä Tiina Korvenranta

7 sosiaalityöntekijä 9 kriisityöntekijä kanslisti



TOIMINTA-AJATUS

Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa kuntalaisten välittömään avuntarpeeseen silloin, kun jokin ennakoimaton psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen tai muu äkillinen tilanne vaatii ulkopuolisten auttajien väliintuloa, kriisivaiheen yli auttamista ja jatkotoimenpiteiden järjestämistä.

Sosiaali- ja kriisipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella viranomaistehtävistä, kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta, lasten kiireellisistä sijoituksista ja eräissä tapauksissa toimeentulotuen myöntämisestä.



TOIMINTA-AJATUS (JATKOA)

Sosiaali- ja kriisipäivystys on valmiudessa 24 h arki- ja suuronnettomuuksien varalta ja järjestää psykososiaaliset palvelut uhreille ja läheisille.

Sosiaali- ja kriisipäivystys ehkäisee toiminnallaan kriisitilanteiden syntymistä, edistää kriisistä selviytymistä ja pyrkii kriisitilanteiden kielteisten seurausten minimointiin.

Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii kriisityön asiantuntijana suhteessa muihin auttajatahoihin.



TOIMINTAMUODOT

• puhelintyö

• kotikäynnit

• asiakastapaamiset sos.- ja kriisipäivystyksessä sekä muissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä ja poliisilaitoksella

• asiakastyö yleisötilaisuuksissa ja -tapahtumissa

• auttamistyö onnettomuus- ja kriisitilanteissa

• jälkipuintitarpeen arviointi ja jälkipuintien järjestäminen

• yhteistyö- ja konsultointi:

• viranomaiset

• seurakunnat

• järjestöt



TYÖN SISÄLTÖALUEET

• Työskentely traumaattisen kriisin kohdanneiden ihmisten kanssa: esim. äkilliset kuolemantapaukset, onnettomuustilanteet, väkivaltatilanteet suuronnettomuustilanteet• Perhekriisityö: parisuhdeongelmat, perhe- ja lähisuhdeväkivalta• Psykososiaalinen työ: mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvät vaikeudet, päihteiden ongelmakäyttö• Taloudellinen tukeminen päivystysaikana: ennaltaehkäisevä toimeentulotuki, väliaikaismajoitus• Lastensuojelutyö: ls-ilmot, kiireelliset sijoitukset, nuoren kuulustelu, tapaamis- ja huoltajuuskiistat



Sosiaali- ja terveystoimen hälytyskaavio

LÄÄNINHALLITUS HÄTÄKESKUS HUS

PELA/VALVOMOp. XXXXXXfax XXXXX

SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYSp. XXXXXXXX

Palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom p. 040 5545 576Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen p. 040 XXXXX Palvelupäällikkö Anne Kaatra p. 040 XXXXX Palvelupäällikkö Hilkka Vihavainen p. 040 XXXXX

Terveyspalvelujen johtaja Kirsi Savolainen p. 050 XXXXX Johtava ylilääkäri Toni Vuori p. 050 XXXXX Johtava ylilääkäri Anita Korhonen p. 0400 XXXX Johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni p. 040 XXXXX

PEIJAS YHTEISPÄIVYSTYS- LÄÄKÄRITp. 040 XXXXX (tk-päivystäjä)p. 0400 XXXX (vuorovastaava)

* Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen p. 040 XXXXX* Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen p. 050 XXXXXX* Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen p. 040 XXXXXX* Terveyspalvelujen johtaja Kirsi Savolainen p. 050 XXXXXX* Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen p. 0500 XXXXX* Talous- ja hallintojohtaja Ari Toiva p. 0400 XXXXX

Henkinen huolto Vapaaehtoinen pelastuspalvelu RuokapalvelutHEHU VAPEPA Ruokapalvelujohtaja Hannele Vuorikoskip. 050 XXXXXX p. 040 5070 943 p. 040 XXXX

Tieto tapahtuneesta:

Päivitetty 5.9.2008



PSYKOSOSIAALINEN TUKI

”Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään (suur)onnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin kohdistuvien seuraamusten rajoittamiseksi ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seuraamusten torjumiseksi ja lieventämiseksi”

(Hynninen ja Upanne 2006)



KRIISITUEN KÄSITTEIDEN SUHTEET TOISIINSA

PSYKOSOSIAALINENTUKI JA PALVELUT

HENKINENHUOLTO (SRK)

SOSIAALITYÖ JA PALVELUT

PSYYKKINENHUOLTO

PSYYKKINENJÄLKIHOITO

HENKINENTUKI

STM 1998:1



KRIISIAPU

Kriisiapua voi antaa kuka tahansa, joka on henkisesti tasapainoinen eikä itse tarvitse tukea ja vahvistusta. Auttajan ei esimerkiksi tarvitse olla perehtynyt psykologiaan. Sekä auttajalle että kriisissä olevalle on sen sijaan hyödyksi, jos ei pyritä auttamaan mitenkään aktiivisesti vaan ollaan vain lähimmäisenä läsnä.

(Hammarlund 2004, s.57)



PSYYKKINEN JÄLKIHOITO

• Psyykkinen (henkinen) ensiapu• Jälkipuinti (Debriefing)• Purkukokous (Defusing)• Terapiat



HENKINEN TUKI

"Henkisellä tuella tarkoitetaan omatoimista, sosiaalisen verkoston, mielenterveystyön ammattihenkilöihin kuulumattomien auttajien, vapaaehtoisjärjestöjen ja mahdollisten muiden organisaatioiden tukitoimintaa, jota harjoitetaan stressitapahtuman jälkeen"

(Castrén ym. 2006, 132)



HENKINEN HUOLTO

"Henkisen huollon tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea. Tuki on luonteeltaan palvelua, lähellä oloa ja ahdistuksen vastaanottamista. Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön osallistuvalle henkilöstölle. HeHussa on mukana seurakuntien kriisityön erityiskoulutuksen saaneita viran- ja toimenhaltijoita, joiden virkatehtäviin toimintaan osallistuminen kuuluu”

(Esko, teoksessa Castrén ym. 2006, 113)



Viranomaisyhteistyö suuronnettomuuksissa ja isommissa

päivittäisonnettomuuksissa• Myyrmannin pommiräjähdys 2002 (-2008)• Keski-Aasian tsunami-katastrofi 2004-2005 (-2008)• Lontoon pommi-iskut 2005• Libanonin evakuointilennot 2006• Jokelan koulusurmat 2007• Malagan bussiturma 2008• Tulipalot• Liikenneonnettomuudet• Vakavat onnettomuudet, kuolemantapaukset• Uhkaavat tilanteet• SAR-harjoitukset, viranomaisyhteistyön harjoittelua lentokentällä• Ankkarock, ym. viranomaisyhteistyö tapahtumissa



VAPAAEHTOISET SOSIAALIVIRANOMAISTEN TYÖN

TUKENA



TOIMINTA ON VIRANOMAISJOHTOISTA

Miksi?

Lait määrittävät viranomaisen velvollisuuksia ja oikeuksia, jotka huomioitava myös

suuronnettomuustilanteissa



KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA KRIISITYÖSTÄ ARKIPÄIVÄN KRIISEISSÄ JA SUURONNETTOMUUKSISSA

Valmius akuutteihin kriiseihin edellyttää:• suunnittelua, sopimuksia, yhteisiä toimintamalleja, sääntöjä (valmiussuunnitelma, hälytyskaavio, tilannekuvajärjestelmä, yhteistyö VaPePan, HeHu:n ja toisten viranomaisten kanssa)• selkeä työnjako, luottamus• ammattitaidon ylläpitämistä, kouluttautumista, • riittävät resurssit, toimitilat, välineet, henkilöstö• harjoittelua, toimintamallien testaamista, tiedottaminen• arviointia, kokemusten jälkipuintia, kokemuksista oppimista• työntekijöiden jaksamisesta huolehtimista, työnohjaus, tilanteiden jälkipurku, keskustelumahdollisuus



MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ JA JOHTAMINEN

Tilannekuva; eri toimijoiden/toimintapisteiden tilannekuvat ja kokonaiskuvaEri toimijoilla oltava selvillä omat tehtävät, vastuut ja valtuudet, myös se, mihin valtuudet eivät riitä, tietosuojakysymyksetJohtovastuut selvät, tehtävien jakaminenTiedonkulku ja tiedottaminen ulospäinMääräaikaispalaveritTilannepäiväkirjaTyövuorojen suunnittelu, tauot, resurssien riittävyys



LENTOKENTTÄYHTEISTYÖ,SUURONNETTOMUUDET, SAR-

HARJOITUKSET

Vaativa moniviranomaistilanneVapepalla tehtäviä sekä (pelastuksen) ja lääkinnän alaisuudessa että poliisin ja sosiaalitoimen ja/tai psykososiaalisen tuen tehtävissäJohtamisjärjestelmä:HAL-JOKE = hallinnollinen johtokeskusPEL-JOKE = pelastuksen johtokeskusTUJE = tukitoimintojen johtoelinTOJE = toiminnallinen johtoelinVIHKO = ”vihreät”, loukkaantumattomat uhritOMAISTEN KOKOONTUMISPAIKKA



SAR-Tukitoimintojen johtoelin TUJE

SPRSosiaali- ja kriisi-

päivystysRajaLento-yhtiöt

LentoasemaLääkintäPoliisi

Eristys- ja vartiointi- tietojen keruu- maahantulo

Eristys- ja vartiointi- tietojen keruu- maahantulo

Jälkihoito jaomaistuki

Tietojen keruu-jälkihoito ja

omaistuki

Tietojen keruu- jälkihoidon

käynnistäminen

Jälkihoidon jaomaistuen

avustustehtävät

Avustustehtävät:- potilasturvallisuus

- tietojen keruu- jälkihoito ja

omaistuki

n

Avustustehtävät:- potilasturvallisuus

- tietojen keruu- jälkihoidon

käynnistäminen

Potilas-turvallisuus

”

Tilan käyttövalmius- tietojen keruu

- muiden toimijoidenavustaminen

-

Tietojen keruu- Call Center- jälkihoidon

käynnistäminen

Tietojen keruu- Call Center - jälkihoito ja

omaistuki

Kokoamis-paikan toiminta

Johtovastuu- tietojen keruu

- vartiointi

Maahantulo


Tilan käyttövalmius- tietojen keruu

- muiden toimijoidenavustaminen

Jälkihoito- jaomaistuki

- Call Center

Jälkihoito ja omaistuki

- Call Center

Johtopaikan käyttövalmius

Omaissektori- Polaria

- johtopaikka siirtyypelastusasemalle

Johtovastuun vaihto- vartiointi- ja

turvallisuus- virka-aputehtävät

Johtovastuu- tietojen keruu- turvallisuus

Sairaalat- alueen sairaalat

Johtovastuu- tietojen keruu

vartiointi

Hotellit- Ramada ja Cumulus

Johto- ja koordi-nointivastuuläänintasolle

PEL-JOKEyleisjohto

TUJEtukitoimintojen johto

TOJEtoiminta-alueen johto

TUTKINTA

Toimijat

Johtopaikankäyttövalmius

Maahantulo



Maahantulo



Johtopaikan käyttövalmius

Johtovastuunvastaanotto

- jälkihoito jaomaistuki


Jälkihoidon jaomaistuen

avustustehtävät

Jälkihoidon ja omaistuen

avustustehtävät

Tutkinta javirka-avut

Kuvaan on lisätty katkoviivoitettu kehys lentoasemalla Aasian katastrofin yhteydessä sovellettuna käytettyjen toimintojen ympärille.



MALAGAN BUSSITURMAN PSYKOSOSIAALINEN TUKI

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystykselle lentokentän poliisilta tieto bussiturmasta Malagassa klo 00.05.

Bussissa saadun tiedon mukaan 48 suomalaista, joista 8 kuollut ja 16 loukkaantunut. Kaikki matkustajat jäävät Espanjaan.

Hälytys myös Ulkoministeriön valmiuspäälliköltä psykososiaalisten palvelujen erityisasiantuntijalle klo 00.05.

Finnairin kone Malagasta saapui klo 3.25.

Lentokentälle pyydettiin (STM, UM, SM, ESLH, Finnair, Finavia) sosiaali- ja kriisipäivystyksen edustajia varmistamaan mahdollisten järkyttyneiden muiden matkustajien ja vastaanottamaan tulleiden omaisten psykososiaalinen tuki.

Hälytettiin tueksi Vapepan (= SPR ja Vantaan HeHu) edustajat



MALAGAN KOTIUTUSLENNOT

Su 20.4. Aamuyöllä kolme normaalia lomalentoa, joita

vastassa ”varmuuden vuoksi” viranomaiset ja vapaaehtoiset

Su 20.4. Illalla loukkaantumattomat ja lievästi loukkaantuneet,

vastassa viranomaiset ja vapaaehtoiset sekä omaisia

Ti 22.4. Yöllä saapui loukkaantuneita potilaita ja heidän Malagaan

lähteneitä omaisiaan sekä Malagaan lähteneen kriisiryhmän jäseniä, vastassa viranomaiset ja vapaaehtoiset sekä omaisia

La 26.4. Aamulla saapui vaikeimmin loukkaantuneet, menehtyneet

sekä omaisia, työntekijät, vastassa viranomaiset ja vapaaehtoiset sekä omaisia, KRP vastasi menehtyneistä

ja heidän omaisistaan



VIRANOMAISTEN JA VAPAAEHTOISTEN TUKI ESPANJASSA 19.4.-25.4.2008

Bussiturman satuttua Aurinkomatkojen opas otti yhteyttä Aurinkorannikon srk diakonipappiin Timo Sainioon, joka vaimonsa kanssa meni päivystämään Torremolinosin Griego Mar hotelliin, johon kuljetettiin ne onnettomuudessa olleet, joita ei viety sairaalaan.

Espanjassa suomalaisten tukena oli Suomesta lennätetyt UM:n lääkinnän ja psykososiaalisen tuen edustajat, matkatoimiston ja seurakunnan (Hannu Honkkila) edustajat.

Seurakunnan (20 hlöä) ja Espanjan punaisen ristin vapaaehtoiset olivat välttämättömänä tukena eri sairaaloissa hoidettavina olleille suomalaisille potilaille ja heidän omaisilleen.

Päivittäin aamu- ja iltapalaverit, joissa koordinoitiin (viranomaisten ja) vapaaehtoisten työtä.



SUNNUNTAI 20.4.2008 LENTOKENTTÄ

Sunnuntain vastaisena yönä Espanjasta saapui kolme koneellista matkustajia (yht. 229), joista osa ollut onnettomuuspaikalla ja mahdollisesti nähnyt siellä olleita uhreja.

Paikalla lentokentällä oli UM:n, ESLH:n, Finnairin, Finavian, Aurinkomatkojen, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen, SPR:n ja HeHu:n edustajia.

Saapuvat koneet ohjattiin kotimaan terminaaliin, joka oli yöllä tyhjä. Viranomaiset ja vapaaehtoiset olivat lentokentällä valmiudessa, mikäli tuen tarvetta ilmenee.



LENTOKONEIDEN SAAPUMINEN YÖLLÄ 20.4.2008

Klo 03.19: Ensimmäinen kone laskeutui. Matkustajat eivät osoittaneet tarvetta keskusteluille ja tuelle.

Vastaanottamassa olevia omaisia ei ollut paikalla.

Klo 04.00 Toinen kone laskeutui. Koneessa kaksi henkilöä, jotka olleet paikalla bussiturmassa. Ei tarvetta tukeen.

Klo 05.39 Kolmas kone laskeutui. Koneessa henkilöitä, jotka olleet Malagassa jälkimmäisessä bussissa ja joutuneet odottamaan pelastus- ja raivaustöitä useita tunteja, nähneet onnettomuusbussin ja uhreja. Muutama henkilö

kommentoi tapahtunutta. Ei varsinaista tuen tarvetta.



SUNNUNTAI-PÄIVÄ 20.4.2008

STM:n valmiusyksiköstä vahvistus sille, että Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys organisoi kriisitukea Malagasta kotiutettaville bussisurmassa mukana olleille henkilöille.

Yhteydet HUS:n lääkinnälliseen yksikköön, Finnairiin, SPR:iin, ESLH:een ja Aurinkomatkoihin - käytännönjärjestelyistä ja aikatauluista sopiminen.

HUS:n lääkinnällinen yksikkö ja SPR:n (psykologien) delegaatio lähtevät Malagaan valmistelemaan suomalaisten matkustajien kotiutuslentoja. Lähtö sunnuntaina klo 18.00.

Samalla lennolla Malagaan lähti myös loukkaantuneiden ja menehtyneiden omaisia.



SUNNUNTAI-ILTA 20.4.2008

Malagaan klo 18.00 lähtevästä koneesta joudutaan lähtöhetkellä poistamaan omaisena matkalle lähtenyt nuori mies, joka saa juuri ennen koneen lähtöä kuulla sisarensa menehtyneen bussiturmassa.

Järkyttynyt ja huonovointinen mies ohjataan lentokentän kappeliin, johon Finnairin edustaja järjestää virvokkeita ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen edustaja on paikalla tukemassa ja selvittämässä asiaa.

Paikalle soitetaan miehen lähiomainen, joka tulee noutamaan hänet kotiin. Odotusta kestää noin kaksi tuntia, jona aikana sisaren menetystä käydään läpi ja ollaan puhelimitse yhteydessä omaisiin.



SUNNUNTAI-ILTA 20.4.2008

Klo 21.30 Malagasta saapuu loukkaantumattomia tai lievästi loukkaantuneita matkustajia 14 kpl.Vastaanottamassa on omaisia ja läheisiä.Paikalla HUS:n lääkinnän edustus (5 henkilöä), Finavian matkustuksen ohjauksen edustus, SPR (7), Sos-auto (2), HeHu (4)Lentokentälle organisoitiin vastaanottopaikka sekä omaisille odotustila, johon saapuvat matkustajat alkutarkastuksen jälkeen ohjataan.Poliisi haki matkustajat koneesta alkutarkastukseen, jossa matkustajien tiedot kirjattiin, lääkintä tarkasti terveydentilan ja poliisi haastatteli tapahtuneesta. Yhteystietoihin kirjattiin myös lupa myöhemmästä yhteydenotosta kotipaikkakunnalla.Osalle lääkinnällistä ensihoitoa (siteiden vaihtaminen tms.)Ihmiset järkyttyneitä, helpottuneita kotiin pääsystä. Heidät ohjattiin pois lentokentältä suojaten median haastatteluja kuvausyrityksiltä, mistä tuli paljon kiitosta.



MAANANTAI 21.4.2008

Päivän aikana lukuisia yhteydenottoja Malagaan sekä HUS:n ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen välillä. Suunnittelukokouksia ESLH:n, lentokentän, Finnairin ja matkajärjestäjien kanssa.

Tiedot kotiutettavien potilaiden kunnosta ja jatkohoitopaikoista vaihtelivat, samoin lennolla saapuvien lukumäärä. Lopullinen tieto (12 potilasta + omaiset) vahvistui vasta koneen lähtiessä Malagasta maanantai-iltana.

Vastaanottopaikaksi saatiin lentokentän VIP-tilat, jotka soveltuivat tarkoitukseen erinomaisesti.

Vastaanottamassa lääkinnän (HUS), sairaankuljetuksen (HUS ja KUP), Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen, vapaaehtoisten (SPR ja HeHu), poliisin (KRP ja lentokentän poliisi), lentokentän, lentoyhtiön ja matkanjärjestäjän edustajat sekä ministeriöiden ja lääninhallituksen edustajat.



MAANANTAI 21.4.2008, jatkoa

Kone laskeutui yöllä klo 01.10.

Kävelemään kykenevät loukkaantuneet ja omaiset ohjattiin kirjautumispisteeseen, josta lääkärintarkastukseen, KRP:n maahantuloselvitykseen, kriisipalveluun ja joko kotiin tai jatkohoitoon sairaalaan. Kaikilta varmistettiin kriisituen tarjoaminen kotipaikkakunnalla.

Vastassa olleet omaiset ja kotiin lähtevät loukkaantuneet ohjattiin rauhassa pois kentältä (medialta suojaaminen).

Paareilla kuljetettavien kirjaaminen ja tarkastus suoritettiin lentokoneessa ja/tai kentällä, josta heidät siirrettiin suoraan koneen vieressä odottaviin ambulansseihin.

Median edustajille osoitettiin rajattu alue, jossa annettiin haastatteluja ja järjestettiin kuvausmahdollisuus sovitusti.



TIISTAI 23.4.-PERJANTAI 25.4.2008

Säännölliset yhteydet Malagan sairaaloihin, HUS:n ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa. Käytännönjärjestelyistä sopimisia eri toimijoiden kanssa; lentoaikataulut, koneen muutostyöt jne.

Tilanteiden jatkuvasti muuttuessa tarvittavan työntekijä – ja vapaaehtoisten määrän päivittäminen.

Suomeen saapuneiden henkilöiden saaman tuen varmistaminen.



LAUANTAI 26.4.2008

Klo 8.55 kone laskeutui. Kyydissä seitsemän vaikeimmin loukkaantunutta, heidän omaisiaan, Malagaan lähteneet työntekijät ja vapaaehtoiset sekä vainajien arkut.Lentokoneeseen oli asennettu paarit niille potilaille, joiden tila ei mahdollistanut istuma-asennossa matkustamista.Vastaanotto järjestettiin kuten edellisessäkin kotiutuslennossa; kävelemään kykenevät tai pyörätuolilla liikkuvat ohjattiin vastaanottohalliin kirjattavaksi ja tarkastukseen, paaripotilaat siirrettiin koneesta suoraan ambulansseihin ja tiedot kerättiin koneessa ja/tai kentällä.

Vainajien arkut siirrettiin koneesta vasta, kun muut matkustajat ja omaiset olivat poistuneet lentokentältä.



ARVIOITA KOTIUTUSTYÖN SUJUMISESTA JA VIRANOMAISTEN JA VAPAAEHTOISTEN

YHTEISTYÖSTÄ

Pääsääntöisesti kaikki sujui hyvin.

Eri viranomaisten ja vapaaehtoisten keskinäinen työnjako ja yhteistyö sujui hyvin.

Tsunamin kokemusten perusteella lentokentällä eri toimijoiden kesken toiminta onnistui erittäin hyvin.

Käytännön järjestelyt onnistuivat.

Viranomaisten innokkuus hoitaa suomalaisten kotiuttaminen ja huolehtia tiedottamisesta esimerkillisesti, aiheutti varsinkin kriisin alussa ylireagointia ja yliresursointia.

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen rooli kriisiavun organisoinnissa ja koordinoinnissa oli hankalaa: paineita järjestää paikalle paljon työntekijöitä, tuen tarvetta kuitenkin rajallisesti ->

työntekijöiden turhautumista ja ”väkisin auttamisen” tunnetta.



Tulla lujaksipysyä pehmeänäsiinä haavetta

kylliksi yhdelle elämälle

-Tommy Tabermann-

VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN JA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ESIMERKKINÄ MALAGAN BUSSITURMA 2008

Documents

Transcript of VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN JA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ ESIMERKKINÄ MALAGAN BUSSITURMA 2008