VALIMOVIESTI - SVY · 2019. 11. 6. · VALIMOVIESTI /2019 3 Syksy on saapunut, ja yksi syksyn...

VALIMOVIESTI 3/2019 1

VALIMOVIESTISUOMEN VALIMOTEKNINEN YHDISTYS RY

73RD WORLD FOUNDRY CONGRESSKongressin teemana ”Creative Foundry”

s.6

CHUNKY-GRAFIITIN MUODOSTUMINENValuraudassa esiintyvä haitallinen grafiitin morfologia

JÄSENLEHTI

TERVETULOA KARHULAN VALIMOON! Seuraava SVY:n vuosikokous Kotkassa s.18

3 2019

s.22

VALIMOVIESTI 3/20192

TÄSSÄ NUMEROSSA:

73RD WORLD FOUNDRY CONGRESSWorld Foundry Congress 2018 pidettiin Puolan Krakowassa, ja tee-mana oli ainutlaatuista valmistusme-netelmäämme korostava ”Creative Foundry”. s.6

ASIAMIEHELLÄ ON ASIAA s.5

Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä s.26Uusi nimikkorahasto muis-tuttaa valimoteollisuuden merkityksestä s.28GIFA/METEC/THERMPROCESS/NEWCAST 2019 s.3o

CHUNKY-GRAFIITIN MUODOSTUMINEN s.22

TERVETULOA KARHULAN VALIMOON SVY:N VÄKI! s.14

SVY:n toimintakertomus vuodelta 2018-2019 s.32SVY:n toiminta-suunnitelma s.34Tampellan Malliveistämö s.36Näyttely uudistuu, kirja valmistuu!! s.40

Päivän Päästöt s.44 Van… s.45Rivi-ilmoitukset s.47Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevatyritysjäsenet s.48Tapahtumakalenteri s.49

Kansikuva: Jani Vaalima

Muista Vuosikokous!

Ohjelmas.20


Syksy on saapunut, ja yksi syksyn kohokohdista on, kun kokoonnum-me yhdistyksemme 72. vuosikokoukseen Kotkaan. Kokousjärjestelyt ovat hyvällä mallilla, ja on mukavaa päästä kuulemaan, miten Karhu-lassa ja muuallakin Suomessa maailma makaa. Toivottavasti olemme paikalla sankoin joukoin, vieläkin ehtii ilmoittautumaan mukaan. Tä-män syksyn yksi merkittävä odotuksen aihe on alallammekin käynnis-tyvät neuvottelut työehtosopimuksista. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan pykäliä sorvataan, ja milloin saadaan valmista. Kilpailukykym-me ei kuitenkaan ole vielä huipussaan, joten haasteita tulee olemaan.

Yhdistyksen toimikausi päättyi, ja oli tuloksellisesti mainio, koska toi-mintaa oli normaalia kautta enemmän. GIFA-matka on jäänyt ainoaksi opintomatkaksi jo muutaman vuoden ajan, ja se tuo joka neljäs vuosi piristyksen sekä tapahtumavalikoimaan että yhdistyksemme talouteen. Taloutemme kulmakivi on joka keväiset opintopäivät, ja koulutustoimi-kunta pohtiikin kuumeisesti, miten ne pidetään mahdollisimman kiin-nostavina. Virallisesti tuloksemme painui kuitenkin negatiiviseksi, joh-tuen Kaute-säätiölle tekemästämme lahjoituksesta. Toiminnallisesti kausi oli kuitenkin taloudellisesti erittäin positiivinen, ja taseemme on edelleen vahva.

Yhdistyksen hallitus on edellisen kolme vuoden aikana pohtinut alan tulevaisuutta, sekä miettinyt, miten yhdistyksen tulisi toimia murrokses-sa. Alan koulutuksen tukemiseksi pitkällä tähtäimellä aloitettiin yhteis-työ Kaute-säätiön kanssa. Lisäksi tunteja hallituksen kokouksissa on ku-lunut, kun jäsenet ovat vaihtaneet ajatuksiaan yhdistyksen toiminnan ke-hittämisestä. Näin puheenjohtajakauteni lopuksi haluan kiittää hallitusta ponnisteluista, sekä erityisesti asiamiestä kuluneista kolmesta vuodesta. Työ on kuitenkin kesken, joten toivon tulevillekin hallituksille tarmoa vie-dä yhdistystä eteenpäin näinä haasteellisina aikoina.

Yhdistyksen ulkoinen olemus on kokenut miellyttävän muutoksen vii-meisten vuosien aikana. Tuorein muutos näkyy nyt nettisivuillamme, jot-ka ovat uudessa uskossaan. Kiitokset Valimoviestin ja nettisivujen uu-distamistyöstä asiamiehelle. Valimoviesti on erittäin tärkeä osa yhdis-tystämme ja toivonkin, että uudet sekä vanhat kirjoittajat aktivoituvat ja ovat aktiivisia jatkossakin. Kiitokset lehtitoimikunnalle ja kirjoittajille siitä, että sisältöä lehteen on saatu sekä mainostajille lehden taloudellisesta tukemisesta.

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

SUOMEN VALIMOTEKNISEN YHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Vastaava päätoimittaja Aki Keskinen, puh. 040 560 5891

Toimitussihteeri Jani Isokääntä, puh. 040 834 8088

Olavi Piha, puh. 040 7211220

Juhani Orkas, puh. 050 556 2288

Lehden ulkoasu ja taitto: SFTec Oy ja Studio Spotnik

Aineistot: [email protected]

Painopaikka: Erweko Oy, OuluPainosmäärä: 700

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Seuraavan lehden ilmestymispäivä vko 50/2019 Aineistot viimeistään 10.11. mennessä.

Suomen Valimotekninen Yhdistys, SVY on perustettu vuonna 1947. SVY:n tarkoituksena on valimotekniikasta kiinnostunei-den yhdistäminen sekä valimotek-niikan ja valunkäytön edistäminen teknologia, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen.

Aki KeskinenPuheenjohtaja


Rautaisannos osaamista!

Beijer Oy - on keskittynyt metalliteollisuuden tuotteiden maahantuontiin.Osana BeijerTechiä tarjoamme suuren konsernin edut kuten laajan tuotevalikoiman ja suuren ostovoiman – Samalla pienen yrityksen läheisyyden, nopeuden ja huippuosaamisen.

Edustamme maailman johtavia valmistajia. Jos meiltä ei löydy sopivaa tuotetta, etsimme sen.Elannontie 5, 2. krs., 01510 Vantaa, Puh. (09) 615 20 550


Yhdistyksen toimikausi 2018-2019 päättyi kesäkuun 30. päivä. Päätty-neellä toimikaudella 71. vuosikoko-us pidettiin Uudessakaupungissa, jossa reilut 50 jäsentä osallistui ko-kousaktiviviteetteihin. Perinteiset talviopintopäivät järjestettiin Tam-pereella 35:ttä kertaa. Muuttumat-tomana pysyi myöskin Valimoviesti, joka julkaistiin neljä kertaa, kuten ai-emminkin. Yhdistyksen kotisivut uu-distettiin samalla kertaa palvelimen siirron yhteydessä. Toimikaudella järjestettiin GIFA-messumatka yh-teistyössä Vuorimiesyhdistyksen Metallurgiajaoston kanssa. Mes-sumatka keräsi yli 100 osallistujaa.

Kauan järjestelty yhdistyksen varo-jen hoidon pitkän tähtäimen suun-nitelma saatiin päätökseen, kun yh-distys lahjoitti sijoitusomaisuutensa Kaute-säätiön alaisuuteen perustet-tuun SVY:n erikoisrahastoon, ja va-rojen käytöstä vastaamaan perus-tettiin neuvottelukunta. Neuvottelu-kunnan perustavassa kokouksessa päätettiin, että neuvottelukunnan muodostavat SVY:n kulloisenkin hal-lituksen neljä jäsentä puheenjohta-jan toimiessa myös neuvottelukun-nan puheenjohtajana, sekä yhdis-tyksen asiamies toimien neuvottelu-kunnan sihteerinä. Lisäksi neuvotte-lukuntaan valittiin tarvittaessa mu-kaan kutsuttavana asiantuntijajäse-nenä Kaute-säätiön asiamies. Eri-koisrahaston neuvottelukuntaan tulivat valituiksi Aki Keskinen (neu-vottelukunnan pj.), Sampo Vauhko-nen, Olli-Pekka Kopiloff, Pekka Ol-kinuora sekä Jani Isokääntä (neu-vottelukunnan siht.).

PAAVO TENNILÄN RAHASTO

SVY:n hallitus päätti kokoukses-saan 28.8. myöntää seuraavan a-purahan: Kinnunen Miika: 1000 €:n avustus AMK-insinöörin opinnäyte-työn tukemiseen, aiheena Sym- ja Symbelt-akselivalujen tuotannon ja läpimenon kehittäminen.

Paavo Tennilän rahastosta haet-tavien apurahojen käsittely hiukan muuttuu perustetun SVY:n erikois-rahaston myötä tästä eteenpäin. Apurahahakemukset osoitetaan edelleen yhdistyksen hallituksel-le, joka hakemuksen perusteella päättää, viedäänkö hakemus eri-koisrahaston neuvottelukunnan käsiteltäväksi.

JÄSENISTÖ

Elokuun kokoukseen hallitus ei saanut yhtään uutta jäsenha-kemusta käsiteltäväksi. Kaksi hen-kilöjäsentä pyysi eroa yhdistykses-tä ja yhden jäsenen poismenosta tuli tieto. Lisäksi yksi yritys ilmoitti eroavansa yhdistyksen yritysjäse-nyydestä. Näiden muutosten jäl-keen yhdistyksemme jäsenmäärä on 548 henkilöjäsentä ja 43 yritys-jäsentä.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen 72. vuosikokous jär-jestetään lokakuussa Kotkassa. Il-moittautumisaika meni virallisesti umpeen elokuun viimeinen päivä

osallistujamäärän viitatessa sii-hen, että valtaosalta ilmoittau-tumisen takaraja on päässyt vi-lahtamaan ohi. Tästäkin huoli-matta, toivottavasti nähdään sankoin joukoin Kotkassa.

ASIAMIEHELLÄ ON ASIAA

Jani IsokääntäAsiamies

SYKSYISIÄ KUULUMISIA


TEKSTI JA KUVAT: Olavi Piha

73rd World Foundry Congress

Kansainväliset tapahtumat

World Foundry Congress 2018 pidettiin Puolan Krakowassa 23. – 27.9.2018. Kongressin teema oli ainoalaatuista valmistusmenetelmäämme korostava ”Creative Foundry”.

Valimoalan maailmankokous on pidetty Puolassa neljä kertaa. Ensimmäisen kerran syyskuussa 1938, toisen kerran kokoonnuttiin vuonna 1965 ja sitten vuonna 1991. 27 vuoden odotus pal-kittiin, kun kokous saatiin Krakowaan syksyllä 2018. Kongressiin osallistui 930 henkilöä 43 maasta. Nuoria tutkijoita oli mukana 130, naisia 180 ja mie-hiä 620. Teollisuuden taustakseen ilmoitti 56 % osallistujista, akateemista tutkijamaailmaa edusti 44 % osallistujista. Tähän perustuu uudistus, että tilaisuudet ovat jo etukäteen jaettu kahteen ryh-mään: technical sessions ja scientific sessions. Kolmen kongressipäivän aikana esitettiin 202 tutki-muspaperia 43:ssa luentotilaisuudessa, lukuisa määrä ajankohtaisia kutsuesitelmiä sekä 181 pos-teria. Monipuolisesta tarjonnasta jokainen kongressivieras varmasti löysi itselleen sopivaa kuul-tavaa ja opittavaa.

Juhlajärjestelyissä ei ehkä ollut edellisten kokousten loistetta, kimallusta ja monipuolisuutta, mut-ta järjestelyt olivat toimivia. Welcome Party, Gala Dinner ja Foundrymen’s Night ja valimovierailut puolalaisiin valimoihin kruunasivat hienon kongressimatkan.

WFO:n vuoden 2018 yleiskokouksessa Suomen valimoteollisuutta (Associaton of Finnish Foundry Industry) kokouksessa edustivat Valimoteollisuus ry:n johtava asiantuntija professori Juhani Orkas ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Kalle Jalava. Yleiskokous vahvisti, että vuoden 2020 maail-mankokous pidetään 18. – 22. lokakuuta 2020 Busanissa Koreassa, jonka jälkeen on taas Euroopan vuoro: vuoden 2022 kokous pidetään Italiassa.

Creative Foundry


PUOLAN NELJÄ VALIMO-KONGRESSIA 1938 – 2018

Puolalaiset valimomiehet ovat ol-leet ratkaisevassa roolissa valimo-alan maailmanlaajuisen toiminnan organisoimisessa, sillä jo ennen kuin International Committee of Technical Foundry Societes CIATF oli edes perustettu, puolalaiset oli-vat järjestämässä alan aivan ensim-mäistä kokousta Pariisissa (1923) ja Detroitissa (1926). Tähän eräs syy oli se, että Venäjän vallankumouk-sen jälkeen monet osaavat valimo-miehet ja valimonomistajat eivät tunteneet oloaan kovinkaan kotoi-saksi ja turvalliseksi Puolassa, vaan muuttivat kuka Pariisiin ja kuka sit-ten Yhdysvaltoihin. Se taisi olla sen aikaista aivovuotoa. CIATF perus-tettiin vuonna 1927, ja sen perus-tajajäsenet olivat Puolan lisäksiBelgia, Ranska, Iso-Britannia, Italia, Alankomaat Tsekkoslo-vakia ja Yhdysvallat.

Ensimmäisen Puolassa pidetyn kokouksen isännyys syyskuussa 1938 oli jaettu Varsovan ja Kra-kowan kesken. Maailmansodan synkät pilvet varmaan varjostivat tuota kokousta.

Toisen kerran Puola kutsui maail-man valimomiehet Varsovaan syys-kuussa 1964, johon Valmet Oy Rautpohjan dipl.ins. Risto Sipi se-kä Metalliteollisuuden Keskusliiton

(Valimoasiain valtuuskunta) dipl.ins. Kalevi Raunto osallistuivat Suomen virallisina edustajina. Syyskuussa 1991 kokous pidet-tiinkin sitten jo Krakowassa. Siihen osallistuivat professori Jouko Vuo-rinen ja dipl.ins. Pentti Eklund, jo-ka piti esitelmän Kriteerifunktiot pallografiittiraudan mikroraken-teen ja mekaanisten ominaisuuk-sien arvioimiseksi (käännös suo-meksi). Tätä esitelmää olivat työs-tämässä myös VTT:n diplomi-in-sinöörit Arno Louvo ja Jouni Alhainen .

PUOLAN RIKAS TEOLLINEN PERINTÖ

Puolan teollinen perintö on tavat-toman pitkä, rikas ja monipuolinen. Jo niinkin aikaisin kuin 2500 eaa. toimi Puolassa piikivikaivos. Kaivos on suurin tähän mennessä löydetty piikivikaivos, ja se tuotti tuota sii-hen aikaan tärkeää raaka-ainetta koko Euroopan tarpeiksi. Metalli-en valmistustaito on Puolassa tun-nettu useamman tuhatta vuotta. Kuparia ja hopeaa valettiin jo a-janjaksona 2500 – 1700 eaa. On löydetty lietsojien ja kupariuunien osia, mitkä ovat peräisin tältä ajal-ta. Samoin on löydetty savimuotti piilukirveen valamiseksi kuparista.

Ensimmäisellä vuosisadalla Py-hän Ristin vuorilla aloitti toimin-

tansa metallurginen keskus, joka toimi varhaiseen keskiaikaan asti, ja toimitti rautaa mm. Rooman val-takunnalle. Puolan aikaisemman valutaidon näyte on vuoden 1130 tienoilla pronssista valettu Gniez-non tuomiokirkon ovi, jota pide-tään yhtenä taidokkaimmista vali-moteknisistä töistä koko Euroo-passa. 13. vuosisadalla syntyi Kra-kowaan ensimmäinen kellovalimo, ja vuonna 1392 perustettiin käsi-työläisten ja valajien ammattikun-ta (Kilta). 1500-luvun alussa ilmes-tyi ensimmäinen italiankielestä puolankielelle käännetty valimo-teknillinen kirja.

Puolalaisten valureiden taidok-kaasta osaamisesta on esillä Wa-welin tuomiokirkossa sijaitseva Si-gismundin kello. Tätä tietysti piti käydä katsomassa, suosittelen. Kello kertoo hämmästyttävästä valuteknisestä osaamisesta 500 vuotta sitten. Kellon valajakin tie-detään, hän oli Hans Behm, joka valoi kellon vuonna 1520. Kellon runko painaa 9 650 kiloa, ja on halkaisijaltaan 2,4 metriä, ja kor-keutta on saman verran. Rautai-nen kieli painaa 365 kiloa. Sei-nämävahvuudet vaihtelevat 7 ja 21 cm:n välillä. Kello on valet-tu pronssista, jossa on 80 % ku-paria ja 20 % tinaa. Tarinat kerto-vat, kuinka sulatukseen käytettiin monilta sotien taistelupaikoilta tuotua tykki- ja kanuunametallia.


Kellon ääni kantaa peräti 50 kilo-metrin päähän, ja sen soittami-seen tarvitaan 12 miestä. Kelloa soitetaan harvoin kirkollisten py-hien ulkopuolella. Kun soitetaan, silloin on tapahtunut jotain suur-ta, kuten esimerkiksi saksalaisten aloittaessa toisen maailmansodan 1.9.1939, ja kun Puola liittyi EU:hun 30.4.2004, ja kun Puolan presiden-tin Lech Kaczynskin lentokone tu-houtui maahansyöksyssä 10.4.2010. Kelloa soitettiin myös joka kerta, kun paavi John Paul II vieraili Kra-kowassa. Ensimmäisen kerran kel-loa soitettiin 13.7.1521. Kellon kie-lestä kerrotaan, että se teki noin 12 miljoonaa iskua sen 479 vuoti-sen historian aikana. Kieltä toki

korjattiin, mutta se murtui joulu-kuussa 2000. Krakowalaiset me-tallitehtaat ja valimot valmistivat uuden kielen, ja lahjoittivat sen huhtikuussa 2001 Wawelin tuo-miokirkolle.

Mutta ei suurten kirkonkellojen va-laminen suinkaan Puolassa päätty-nyt ole. Päinvastoin. Kaksi päivää ennen kongressin alkua julkistet-tiin Krakowassa maailman suurin soiva kirkonkello, suurempi kuin Japanin 36 tonnin painoinen kir-konkello. Erittäin vaativan valutyön suorittaneen valimon johtaja Piotr Olszewski piti aiheesta hienon lu-ennon, ja saikin esitykselleen maa-ilmanlaajuisen valimoammattilais-

ten yleisön. ”Vox Patris” nimeä kantavan kellon paino on 55 ton-nia, halkaisija 4,5 metriä ja korke-us 4 metriä. Valimon omistaja Ols-zewksi kertoi, että kellon ensimmäi-nen valu epäonnistui, josta syystä urakka kesti usean vuoden. Näim-me myös hienon videoesityksen ko-ko kellon suunnittelu- ja valmistus-ketjusta. Kello kuljetetaan ja asen-netaan keskiseen Brasiliaan. Mat-kaa tehdään laivalla, ja koko siir-tosavotan arvellaan vievän noin vuoden. Loppusijoituspaikka on Trindaden kaupungissa sijaitseva Basilica of the Eternal Father, jos-sa se soi 100 metriä korkeassa tor-nissa tulevat vuosisadat miljoonille pyhiinvaeltajille. Ensimmäisen ker-ran kelloa soitetaan vuonna 2020.

Seminaarin keyno-te-puheenvuoron piti DIMECC Oy:n toimitusjohtajan Harri Kulmala. Yri-tyksen nimi muo-dostuu seuraavasti: Digital, Internet, Materials & Engi-neering Co-Creation (DIMECC). Kulmala kertoi, että DIMECC Oy yhdistää Suomen parhaat voimat val-mistavasta teollisuu-desta, digitaalises-ta teollisuudesta ja akateemisesta tutkimuksesta.

Kongressipalatsista katseltiin Veikselin toisella puolella sijaitsevaa Wawelin linna-aluetta, joka on kaupungin suosituin nähtävyys ja kaikin puolin tarunhohtoinen vierailupaikka. Wawelin linna on rakennettu Kasimir III Suuren aikana 1300 luvulla paikalle, jossa jo aiemmin oli ollut linna. Wawelin linna on ollut Puolan kuninkaiden tärkein residenssi vuosisatojen ajan.


POLISH FOUNDRYMEN´S ASSOCIATION

Puolalaisten valimomiesten yhteenliittymä perustettiin en-simmäisen kerran jo vuonna 1929. Yhdistystoiminnaksi toi-minta muuttui vuonna 1936, jolloin Puolan Valimomiesten Yhdistys perustettiin. Englan-niksi tämä SVY:n veljesyhdis-tyksen nimi on Polish Found-rymen´s Associaton, ja puolak-si Stowarzyszenie Techniczne Odlewnikóv Polskich (STOP).

Kolme vuotta yhdistyksen perus-tamisen jälkeen alkoi toinen maa-ilmansota, ja yhdistyksen toiminta julistettiin laittomaksi. Toimintakiel-losta huolimatta yhdistys kuitenkin toimi aktiivisesti koko sodan ajan, ja keskittyi yksinomaan uusien am-mattilaisten kouluttamiseen. Tänä aikana 172 opiskelijaa suoritti salai-sesti diplomi-insinööritutkinnon.Sodan vaikutus oli puolalaisille kui-tenkin niin dramaattinen, että yh-distyksen toiminta oli lamassa aina vuoteen 1951, jolloin se professori M. Czyzewskin johdolla taas saatiin käyntiin. Nykyisin yhdistyksen toi-minnassa on mukana noin tuhat valimoalan henkilöä. Näin pieni jäsenmäärä on hämmentävää, et-tä kun Puolan valimoiden tuotan-to on 12-kertainen ja valimoiden määrä 15-kertainen Suomeen ver-rattuna, niin jäsenmäärä on kuiten-kin kutakuinkin Suomen yhdistyk-sen kokoinen.

On ihailtavaa, että yhdistys pys-tyi vaikeissa maailmansotaa entei-levissä olosuhteissa aloittamaan oman valimoalan ammattilehden julkaisun. Lehti ”Przeglad Odlew-nictwa” näki päivänvalon vuonna 1937! Julkaisu ilmestyy edelleen, ja peräti kerran kuukaudessa, ja nimikin on pysynyt samana reilut 80 vuotta – mitäpä sitä hyvää ni-meä muuttamaan. Lehti on kak-sikielinen, ja englanniksi lehti on Foundry Journal of the Polish

Foundry Association. Lehti lä-hestyy aiheitaan perusteellises-ti, tieteellisesti ja akateemisesti laajojen viiteluetteloiden kanssa. Painosmäärä on 500 – 1000 kap-paletta, ja sitä tilataan valimoi-hin, valutuotteita suunnitteleviin ja käyttäviin konepajoihin, aka-teemista tutkimusta suorittaviinyliopistoihin, ja tietysti valimo- ja metallialan tutkijoille laajalti ympäri Euroopan.

PUOLAN VALIMOTEOLLISUUS

Ennen ensimmäistä maailmanso-taa tuottivat vieraiden valtioiden hallitsemat (kuten tunnettua, Puola oli jaettu tuolloin) puolalaiset maa-kunnat vuosittain noin 300 000 ton-nia valu-tuotteita (220 000 tonnia valurautaa, 65 000 tonnia teräsva-lua ja 15 000 tonnia metallivalua). Kysymys onkin, kuinka paljon tuo 300 000 tonnia on. Se on 50 ker-taa enemmän kuin syrjäisen Suo-men valimotuotanto tuohon ai-kaan oli. Toki eroa on edelleen.Kun jaetaan Puolan vuoden 2017 tuotanto (1,04 miljoonaa tonnia) Suomen vastaavalla luvulla, to-detaan, että Puolan valimoiden tuotanto on 15 kertaa suurempi kuin Suomen tuotanto.

Maailmansotien välisenä aikana tuotanto pysytteli samalla tai hie-man alemmallakin tasolla Puolan teollisuuden kokiessa vaihdellen kukoistus- ja lamakausia. Sitten saavutaan toiseen maailmanso-taan, josta ei löydy luetettavaa ti-lastotietoa. Mutta sodan päätytty-ä jo 1960-luvun puolivälissä koko-naistuotanto oli reippaat 1,5 mil-joonaa tonnia, jota luonnollisesti selittää se, että Puola rakensi tu-hottua infrastruktuuria uudelleen. Ja, kuten tavallista Neuvostoliitos-sa ja sen satelliittivaltioissa, valu-jen tuotannossa oli teräsvalut kes-keisessä roolissa. Esimerkiksi jo vuonna 1964 teräsvalujen tuotan-to oli järkyttävän suuri, peräti 230 000 tonnia. Neuvostoliiton vaiku-

tusvallan alaisuudessa Puola lisäsi jatkuvasti ja tasaisesti valimoiden-sa tuotantoa. Vuonna 1979 saavu-tettiin tuotantohuippu: kokonais-tuotanto oli 2,5 miljoonaa tonnia, josta teräsvalun osuus peräti 375 000 tonnia. Näistä luvuista lähdet-tiin jyrkkään alamäkeen. 14 vuotta myöhemmin huipputuotannosta oli jäljellä enää 30 % eli 750 000 tonnia ja teräsvalujen tuotannosta oli jäl-jellä 16 % eli 66 000 tonnia.

Vuonna 2017 teräsvalujen tuotan-to on edelleen selvästi laskenut, ja on vain 50 000 tonnia. Kokonaistuo-tannossa toki vuonna 2012 alkoi a-janjakso, jossa vuosituotanto on py-synyt hieman yli miljoonan tonnin, mutta tuokin kehitys on laskevalla käyrällä. Kyllä ylläolevasta voi näh-dä, että Puolan valimoteollisuudes-sa on ollut hirmuisia vaihteluita ja haasteita, ja aivan varmasti niitä on edessäkin päin.

Puola alkoi antaa valimoiden luku-määriä vasta 1995. Tuosta vuodes-ta lähtien neljännesvuosisadan ajan valimoiden lukumäärä Puolassa on ollut koko ajan noin 450, uusimman tilaston mukaan 455 valimoa. Asiaa voi pitää huolestuttavana, vallankin kun verrataan esimerkiksi Japaniin,joka on lopettanut 2 900 valimoa vuoden 1990 jälkeen, eli yli sadan valimon loppu joka ikinen vuosi 28 vuoden ajan. Tilastot ja arkikoke-mus osoittavat, että valimotoimin-nan tuottavuus, kustannuskilpailu-kyky, laatu ja monet muutkin asiat paranevat, kun pienet tuotantoyk-siköt liittyvät suurempiin ja tehok-kaampiin tuotantokoneistoihin. Tätä Puolan valimoteollisuus ei ole huomannut tai halunnut huomata.

KRAKOWA JA ICE CONGRESS CENTER

Krakowasta tekee yhden Euroo-pan kiehtovimmista matkakohteis-ta se, että kun suuri osa Puolan ra-kennushistoriasta tuhoutui toisessa maailmansodassa, säästyi Krakowa


kuin ihmeen kaupalla. Koko keski-aikainen vanhakaupunki oli muka-na jo 1978, kun Unesco valitsi kaik-kein ensimmäiset maailmanperin-tökohteensa. Krakowan kujilla kä-vellessä voi samalla pohdiskella, että tässäkö se Kopernikus käveli 1400-luvulla.

73. World Foundry Conressin pitopaikka oli 2014 avattu ICE Congress Center, joka sijaitsee aivan Krakowan keskustassa. Uu-si upea kongressikeskus avattiin vuonna 2014, ja sen pääsalissa on tilaa 2 000 ihmiselle, lisäksi löytyy salit 600 ja 300 hengelle. Kaikki oli uutta ja hienoa.

CREATIVE FOUNDRY EXHIBITION

Tällä kertaa perinteinen vali-moalan näyttely oli kaksiosai-nen. Kongressipaikan käytävilläja aulatiloissa alamme yritykset kuten ASK Chemicals, Hüttenes Albertus ja Inductotherm esiintyi-vät pienehköillä osastoilla. Laa-jempi näyttely oli Kielcessä ME-TAL Fair, jonne oli järjestetty lin-ja-autokuljetus. Matka Kielceen oli pitkä. Näyttely tuntui hieman yksipuoliselta, sillä se keskittyi va-limoiden laitteisiin ja koneisiin ja tuntui olevan suunnattu pääasi-assa puolalaisille asiakkaille.

TECHNICAL AND SCIENTIFIC SESSIONS

Kongressin aikana pidettiin 43 esitelmätilaisuutta, joissa esitet-tiin 202 luentoa. Uusi onnistunut käytäntö jakoi esitelmät kahteen ryhmään: Technical Sessions ja Scientific Sessions. Lisäksi oli e-rikoisluentoja (Special Lectures), kutsuluentoja (Invited Speeches) ja 181 posteria. Luentojen aiheetoli jaoteltu: esimerkiksi Ferrous Casting Production, Metallurgy, Control of Quality, Technology Transfer & Knowledge Manage-ment in Foundry Industry, Simu-lation and Modelling in Foundry Industry tai Mold and Coremaking Technology. Suuri määrä tutkimus-papereista oli puolalaisten tutkijoi-den tekemiä. Pyrkimys päästä esit-tämään omaa esitelmää on suuri, ja hyvä niin. Pyrkijöitä esitelmöit-sijöiksi oli 383 (= lähetettyjen abs-traktien määrä), joten vain joka toi-nen halukas pääsi esittämään oman luentonsa.

World Foundry Congressin tutki-muspaperit edustavat valimoalan uusinta tutkimusta. Kongressi on ainoa suoraan valimoasioita käsit-televä foorumi, jossa valimotutki-musta esitellään kriittiselle kuuli-jakunnalle. Esitelmiä laativat yli-opistot, tutkimuslaitokset ja vali-moinstituutit. Mukaan livahtaa ai-na myös muutamia kaupallisia yri-tyksiä. Päätökset hyväksytyistä esi-telmistä tekee Scientific Commit-tee of the 73rd World Foundry Congress, joka koostuu 30 vali-mo- ja metallurgian professoris-ta ja tohtorista maailman 17 eri maasta. Komiteaa johti puolalai-nen professori Natalia Sobczak.

Krakowan kokouksessa jatkettiin Nagoyan käytäntöä, että jokaisella esitelmällä on tilaa kaksi sivua. Tä-mä tuntui alkuun oudolta. Päätök-sen ymmärtää, sillä rajoituksesta

Avajaisissa puhuivat puheenjohtaja Tadeusz Franaszek (Polish Foundry-men´s Associaton), Krakowan kaupunginjohtaja Tadeusz Trzmiel, dekaani Tadeusz Slomka (AGH University) sekä maailmanpresidentti Mark Fenyes (World Foundry Organization), joka tässä kuvassa pitää omaa avauspu-heenvuoroaan. Opening Ceremony oli hieno tilaisuus.


huolimatta konferenssin luennois-ta kertyy 644 sivuinen kooste. Mi-käli lukija on kiinnostunut tuosta luentopaketista, hän voi olla mi-nuun yhteydessä, niin toimitan luennot sähköpostilla, jossa on linkki 60 Mt tiedostoon.

YOUNG RESEARCHERS SEMINAR 2018

Tällä kertaa myös kaksi nuorta suomalaista tutkijaa osallistui Young Researcher Seminaarei-hin. Nuorille tutkijoille suunnat-

tu ohjelma lisää suosiotaan. Hyvin monet joko esittelivät tutkimuksi-aan lavalla, tai sitten toivat tutki-muksiaan esille posterien kautta.

Tohtorikoulutettava Kalle Jalava piti nuorten tutkijoiden seminaari-tilaisuudessa esitelmän otsikolla ”Multi-scale topologically optimi-sed components made by casting and additive manufacturing”, jos-sa hän esitteli, miten valamista ja ainetta lisääviä tuotantotekniikoi-ta yhdistelemällä on mahdollista valmistaa monimutkaisia, topolo-giaoptimoituja kappaleita. Topo-logiaoptimoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa materiaalin sijoittumista kappaleen geomet-riaan optimoidaan asetettujen ul-koisten kuormitusten, rajoitteiden ja materiaaliparametrien mukaisesti.

Esityksen ajatuksena oli tuoda esille valamisen monimuotoisuus tuotantotekniikkana ja suunnitteli-jan mahdollisuudet hyödyntää var-

Avajaisten musiikkinumerona näimme vauhdik-kaan laulu- ja tans-siesityksen, jonka oli val-mistellut AGH Song and Dance yhtyö ”Krakus”. Hienoa esitystä korostivat nuorten päällä olevat puolalai-seen perinteeseen kuuluvat upeat kansallisasut.

Ei akateeminen elämä ole yksinomaan tutkijankammiossa istumista. Tässä tohtorikoulutettavat Tommi Sappinen ja Kalle Jalava verkos-toituvat ja pitävät hauskaa Welcome Party-tilaisuudessa.


-

sinkin valamisen suuret kappale-koot, mihin esimerkiksi metallien suoratulostus ei vielä sovellu.

Esimerkkeinä tällaisesta esityk-seen oli valittu kaksi eri kokoluo-kan tapausta; pienen mittakaa-van tarkkuusvalettu komponent-ti, sekä selvästi suurempi hiekan 3D-tulostamiseen perustuva kap-pale. Tarkkuusvalettu komponent-ti perustui vahamallin tulostami-seen, jolloin kappaleet on mah-dollista liittää osaksi normaalia tuotantoprosessia. Hiekkavale-tun komponentin valmistus taas nojasi epäsuoraan tekniikkaan, muotin tulostamiseen. Korosta-en tekniikoiden eroja, muotti oli tarkoituksellisesti kasattu jo-pa 17:sta erillisestä osasta, mikä ei tuota ongelmia 3D-tulostami-sessa.

Loppukaneettina kuitenkin muis-tutettiin, että osaava valun- ja kom-ponentinsuunnittelija hyödyntää olemassa olevia tekniikoita paran-taen tuotannon joustavuutta ja te-hokkuutta, eikä leikittele menetel-

millä turhaan. Esitysten materiaa-lit ovat luettavissa avoimessa muo-dossa research.aalto.fi portaalin kautta.

Tohtorikoulutettava Tommi Sap-pinen esitteli ja selvitti posteris-saan ”Thermal reclamation of foundry sands using repurposed sand dryer equipment”, kuinka keskitetyllä elvytyslaitoksella voi-taisiin ratkaista valimoita kuormit-tavia ympäristöhaasteita muotti-hiekkoja kierrättämällä. Posteri pohjautui Nuutajärven vanhalla lasitehtaalla tehtyyn tutkimukseen hiekan elvytyslaitoksena toimivas-ta kuivauslaitteistosta. Esitetyt tut-kimustulokset vaikuttavat lupaavil-ta, ja valimot ovat olleet kiinnostu-neita jatkamaan yhteistyötä elvy-tyslaitoksen kanssa.

Merkittävintä tutkimuksen loppu-päätelmissä ei ole kuitenkaan lait-teiston todistettu soveltuvuus hie-kan elvytykselle, vaan ylipäänsä a-jatus keskitetystä laitoksesta, joka pystyy palvelemaan jopa kaikkia suomalaisia valimoita hiekan kier-

rättäjinä. Näin ollen hyvät tulokset eivät tue pelkkää kiertotaloutta tai kestävää kehitystä, vaan jopa teol-lisen symbioosin ideologiaa, jossa yritykset vaihtavat materiaalivirtoja tehokkaan luonnonvarojen käytön takaamiseksi.

PUOLAN TEOLLISUUDENKILPAILUKYKY

Paljon kuulee puhuttavan, et-tä siirretään tuotantoa ja tehtai-ta Puolaan. Perusteluna esite-tään: ”siellä on niin halpaa”. Niinpä niin.

Ruotsalaiset erityisesti ovat siirtä-neet Puolaan mm. alumiinivalimoi-taan, kuten Suomikin. Suomen in-vestoinnit ovat reippaat 200 mil-joonaa, mutta nuo hannuhanhet, kuten yleensä, haistavat rahat meitä tarkemmin ja aikaisemmin. He käyttävätkin Puolaa valmistus-maana meitä monta kertaa enem-män. Ruotsin investoinnit Puolaan ovat oikeasti isoja.

Mihin tämä ”halpuus” perustuu?

Aalto-yliopiston tohtorikoulutet-tava Kalle Jala-va piti esitelmän ”Multi-scale to-pologically op-timised compo-nents made by casting and ad-ditive manufac-turing”. Jalava esitti, miten vala-mista ja ainetta lisääviä tuotan-totekniikoita yh-distelemällä on mahdollista val-mistaa monimut-kaisia, topologia-optimoituja kap-paleita.

Aalto-yliopiston tohtorikoulutet-tava Tommi Sap-pinen esitteli ja selvitti posteris-saan ”Thermal reclamation of foundry sands using repurpo-sed sand dryer equipment”, kuinka keski-tetyllä elvytys-laitoksella voi-taisiin ratkais-ta valimoita kuormittavia ympäristöhaas-teita muotti-hiekkoja kier-rättämällä.


-

Onko Puolan teollisuus oikeasti ja aidosti kilpailukykyisempi kuin vai-kkapa suomalainen teollisuus?

Puola houkuttelee ulkomaisia tehtaita hulppeilla veroeduilla, joita voi saada sadoilla paikka-kunnilla eri puolilla Puolaa. Ve-roista voi vähentää jopa puolet. Tämä puolikas jää ulkomaisen yrittäjän eduksi ja siis näkyy ”puolalaisena kilpailukykynä”. Tämä raha on myös suoraan pois puolalaisen yhteiskun-nan kehittämisestä.

Ensimmäiset ”erityistalous-alueet” Puola perusti jo ennen EU-jäsenyyttä, ja nämä veroedut jatkuvat vielä ainakin 15 vuotta. ”Erityisalueet” luonnollisesti vi-nouttavat aitoa kilpailua. Vertaus tuontitulleihin on mielestäni aika osuva.

Tarinan taustalla on, että kun kommunismin tuhoama Puolan teollisuus oli ”jäänyt jälkeen” Länsi-Euroopasta, niin mehän ähdimme pelastamaan Puolaa.

Vuonna 2004 otimme Puolan intomielisenä EU-jäseneksi.

EU:n päättyvällä aluepolitiikan ohjelmakaudella (2014 – 2020) aluetuen saajia ovat olleet mm. Puola ja Unkari ja muutkin Itä-Eu-roopan oikeusvaltioperiaatteiden rikkojat. Oikeusvaltioperiaatehan on EU:n keskeinen periaate. Häiri-köt eivät juuri tuosta periaattees-ta piittaa. Tuet ja suora rahallinen apu toki kelpaa, esimerkiksi Puola saa absoluuttisesti noin 11 miljar-dia euroa joka ikinen vuosi.

EU:n uudella ohjelmakaudella (2021 – 2027) mainittujen etujen saajien osuuden pitäisi nyt las-kea radikaalisti eli neljänneksel-lä. Näin siksi, että niiden BKT-kehitys on ollut hyvä. Tätä kehi-tystä ovat vauhdittaneet juuri EU:n myöntämät miljardit. Nyt Puolan presidentti Andrzej Duda on alkanut moittia Suomea, EU:n puheenjohtajamaata. Kyse on sii-tä, että presidenttiä pelottaa ja keljuttaa EU:n aivan oikeutettu tukien pieneneminen. Tulevan

seitsemän vuoden aikana kyse on kuitenkin 20 miljardista tuki-eurosta, jotka saattavat jäädä Puolalta saamatta! Miten käy Puolan ”kilpailukyvyn ja halpo-jen tuotteiden”, jos ja kun tuo raha jääkin heiltä saamatta?

ON KIITOSTEN AIKA

Esitän kiitokset matkaani talou-dellisesti tukeneelle Valimoteolli-suus ry:lle. Mikäli lukija kiinnostui luennoista, niitä voi pyytää: [email protected]. Myös muu artikkeliin liittyvä palaute on tervetullutta.

Tärkeimmät lähteet: kongressissa jaettu materiaali, www.wfc73.com,Konepajamies 10/1965, Valimoviesti 1/1992, www.stowarzyszenie-stop.pl,Valimoteollisuus ry, Modern Casting lehdet 1966-2018, WFO, KSML 17.8.2019, SKL 28/2018 sekä lukuisat keskustelut.

73. World Foundry Conressin avajaiset pidettiin ICE Cong-ress Centerissä, jo-ka oli kongressin pääpaikka koko ti-laisuuden keston ajan. Tässä valmis-taudutaan juhlalli-siin avajaisiin ala-salissa. Kaikkineen alasali ja parvet tar-joavat istumapaikat 2000 ihmiselle.


TERVETULOA KARHULAN VALIMOON SVY:N VÄKI!Karhulan Valimo toivottaa SVY:n vuosikokousosallistujat tervetulleiksi pitämään vuosikokousta Kotkassa ja vierailulle teräsvalimoomme.

Karhulan valimosta on kirjoitettu paljon viime aikoina; Suomen Vali-moteollisuuden Historia -kirjassa on pitkä ja seikkaperäinen kuvaus Karhulan valimotoiminnan histori-asta. Myös Valimoviesti 1/2017 ker-toi viimeisimmän omistajavaihdok-sen ja tulevaisuuden näkymät ku-vin ja sanoin varsin seikkaperäises-ti.Tähän kirjoitan tiivistelmän nois-ta ajoista, ja kuvaan enemmän päi-vän tilannetta ja vierailukohteenteknologiaa.

Karhulan tehtaat myytiin Ahlstrom yhtiöille v. 1915. ja v. 2000 Sulzer Pumps Finland osti sekä valimon että pumppu-tehtaan. Kolmen yksityishenkilön Pekka kemppaisen, Ilkka Hakalan ja Jyrki Laitisen perustama Karhu-lan Valimo Oy osti valimon Sulze-rilta v. 2016 syyskuussa.

Tekninen tuotantokapasiteetti valimolla on 3500 t erikoisteräs-valuja vuodessa. Tämä määrä ja

lisäksi 5000 tonnia rautavaluja on valmistettu vuoden 2000 tienoil-la. Kappalekoko on 5 kg–25 t, mutta omimmillaan valimo on 100–500 kg ja yli 1000 kg:n kap-paleissa. Sulatuskapasiteettina on 8t valokaariuuni sekä 8 t, 1,5 t ja 0,5t induktiouunit.

Kahdeksan tonnin AOD-kon-vertteri on investoitu jo 1970 teräksen metallurgista käsitte-lyä varten. Duplex ja super-dup-lex terästen edellyttämä erittäin matala hiilipitoisuus ja rikittömyys varmistetaan AOD:lla. Sen ansi-osta voidaan hyöyntää myös ko-neistuslastua ja huonompaa romua.

Viimeistelyosastolla on 10 kpl lämpökäsittelyuuneja, joista yksi on sähkölämmitteinen suojakaa-su-uuni ,ja muut ovat maakaasu-uuneja. Käsittelylämpötilat ovat 1250 C:een asti.

Mallinvalmistusta tehdään CNC-työstökeskuksella, jolla koneistetaan myös hiekkamuot-teja. Mallit pääosin ja koneistus kokonaan sekä osa valuistakin a-lihankitaan yhteistyöverkostosta.

Valukappaleen valmistusprosessi koostuu n. 70: stä työvaiheesta, ja jokaiseen tarvitaan perehdytetty o-saaja. Karhulan valimossa työsken-telee tällä hetkellä 20 toimihenki-löa ja 80 työntekijää.

KARHULAN VALIMON KE-HITYS V. 2016 OMISTAJA-VAIHDOKSEN JÄLKEEN

Uudet omistajat ottivat vastaan valimon, jolla on useita vahvuuksia:

- pitkä kokemus ja sopivat laitteet runsasseosteisten erikoisteräsvalu-jen, kuten duplex-, super-duplex ja superausteniittisten valmistukseen

TEKSTI: Pekka Kemppainen

SVY:n vuosikokous


- erityisenä vahvuutena AOD-kon-vertteri ja runsaasti korkean lämpö-tilan lämpökäsittelykapasiteettia

- hyvin varustetut analyysilaborato-rio ja mekaaninen aineenkoetus

- laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät hyvässä kunnossa ja auditoituina

- kokemusta vaativien valujen teke-misestä prosessiteollisuuteen ja ydinvoimaloillekin

- merkittävästi vapaata kapasiteet-tia kaikissa muodoissa

- hyvä pätevä, valikoitu ja sitoutu-nut henkilöstö.

Toisaalta valimolla oli myös heik-koja kohtia – olihan se ajautunut ti-lanteeseen, että omistaja oli päät-

tänyt sen jo sulkea liian pie-nen volyymin ja huonon kan-nattavuuden vuoksi. Nyt kol-men vuoden kokemuksella voidaan sanoa, että pahimmat ongelmat olivat rakenteellisia ja hitaasti vaikutettavissa:

- tuotteiden laatu- ja valmistus-vaatimukset osoittautuivat kes-kimääräistä vaativammiksi kuin ennakoitu pääasiassa siksi, että helpoimmat ja toistuvimmat oli siirretty halvemman kustannusta-son maiden valimoihin, ja jäljellä olivat vaativat yksittäiskappaeet ja varaosat

- niinpä vanhojen tuotteiden hin-nat olivat liian matalat

-valimo on rakennettu huomatta-vasti suuremmalle kapasiteetille ja suuremmille valmistuserille

niin sulaton kuin esim. lämpö-käsittelyn suhteen

- valimossa on tehty muutamia huonoja laiteinvestointeja ja prosessivalintoja – erityisesti hiekkajärjestelmän osalta, joi-den korjaaminen on osoittau-tunut vaikeaksi ja kalliita inves-tointeja vaativiksi

- valimo on osa Karhulan Teol-lisuuspuistoa, jossa on Ahlstro-min aikana luotu koko aluetta palvelemaan tiettyjä verkosto- ja palveluratkaisuja, jotka ovat ajastaan jälkeen jääneitä, kallii-ta eivätkä PK-valimo-yritykselle sopivia, ja niistä eroon pääsemi-nen on ollut vaikeaa ja pitkällistä

- koska valimo oli erikoistunut toi-mittamaan vuodesta 2000 lähtien valuja vain omistajayhtiölle, oli uu-

William Ruth perusti valimon Karhulaan v. 1888 osaksi Ruthin omistamia Karhulan tehtaita.

Kuva on valimosta 1910-luvulta.

Rakennusala on 23 733 m2

ja tontin koko 78 186 m2.

TEKSTI: Pekka Kemppainen


sien toisen tyyppisten asiakkuuksi-en toimintatapojen ja tuotteiden sisäänajo aluksi hidasta ja työlästä ja kallista ennenkuin oppimista oli tapahtunut.

- kun lähdettiin liikkeelle selvästi tappiollisella tuotekannalla, ja kun kasvettiin nopeasti, ei liiketoimin-ta ole kerryttänyt riittävän nope-asti investointivaroja, joten alus-sa suunniteltu kehitettyjen uusien teknologioiden käyttöönotto on viivästynyt, ja taas viivästyttänyt tuottavuuden paranemista.

Täytyy muistaa myös, ettei Kar-hulan valimon toimintaa ollut yh-tiöitetty, vaan se oli yksi osasto pumpputehtaan sisällä. Siten kaik-ki omat hallintomallit piti rakentaa,

kuten taloushallinto, hankintatoi-mi, myynti, henkilöstöhallinto ja yleisjohto. Heti ensimmäisen vuo-den aikana rekrytoitiin 20 entistä valimolaista ja 20 täysin uutta työn-tekijää. Ensimmäisenä rationalisoin-titoimenpiteenä myytiin Replicast -linja Sacotec Oy:lle, jonka tark-kuusvaluteknologiaan se parem-min sopiikin.

Huolimatta näistä ongelmista on Karhulan Valimo pystynyt kasvat-tamaan liikevaihdon 2016 aloitus-tasosta n. 5M€/a tasolle 13 M€/a.

Valmistusprosessi.

Valussa on 9500 kg:n nettopainoinen duplex-pumpun pesän alaosa. Sulaa on senkassa 17 tonnia.


Kannattavuus on kumulatiivisestijuuri ja juuri plussalla, mutta kas-sa on ollut koko ajan tiukilla. Oi-keastaan vain asiakkaiden ja ma-teriaalien ja palvelujen toimittaji-en tuella toiminta on ollut mah-dollinen. Siitä kiitokset kaikille osapuolille.

Kasvaakseen ja pystyäkseen ke-hittämään edelleen toimintaansa Karhulan Valimo on hakenut uusia markkinoita Suomen ulkopuolelta lännestä ja idästä ja onnistunutkin niissä. Esimerkin vuoksi mainitta-koon v. 2018 saatu Venäjän Meri-rekisterin toimittajahyväksyntä, ja toukokuussa tänä vuonna saa-tu Rosatomin tytäryhtiön Atom-energomashin laatuauditin läpäi-sy ja toimittajaksi hyväksyntä. Mo-lemmilta tahoita on jo saatu mer-kittäviä tilauksia, ja toimituksiakin on tehty.

Tavoitteena on saada Karhulan Valimon valuliiketoiminta oikealle kannattavuus- ja volyymitasolle, ja käytettävissä olevat resurssit kun-non käyttöön. Ensi vuonna on saa-vutettava 20 M€:n liikevaihto nykyi-sellä asiakas-tuote-paletilla. Ellei se näytä toteutuvan, on haettava muita radikaalisti toisenlaisiakin tuotteita ja palveluja myynnin kas-vattamiseksi. Valimo on myös pa-nostanut kehitykseen 3D-hiekka-printatun ja hiekkamuotin koneis-tuksen lisäämiseksi. Iso haaste on

yhteistyössä muiden valimoiden ja Finnrecyclingin kanssa menos-sa oleva ylijäämähiekan hyöty-käyttö.

Vahvistaakseen Karhulan vali-mon markkina-asemaa omista-jat hankkivat v. 2018 elokuussa toisen Raahessa 100 vuotta toi-mineen erikoisteräsvalimon Mii-lucast Oy:n osakkeet. Miilucast valmistaa samankaltaisia tuottei-ta kuin Karhulakin, mutta omaa paljon laajemman asiakaskunnan, mikä parantaa sen kasvumahdol-lisuuksia. Valimoa on Ville Haata-jan jälkeen tämän vuoden alusta johtanut Marika Paksuniemi, ja tuotantopäällikköna toimii Vesa Nokia. Valimoiden välillä on käyn-nistetty tuote-erikoistumista sekä tiettyjen valumateriaalien että ko-koluokan suhteen. Miilucastin tap-piollinen toiminta on saatu kään-netyksi voitolliseksi, ja tuote-eri-koistumisen seurauksena liikevaih-to tulee kasvamaan ensi vuonna lähemmäksi 10 milj.€.

Tiedämme, että Suomessa tarvi-taan vähintään yksi isoja ja vaati-via erikoisteräsvaluja valmistava valimo nykyisen kaltaisen koneen-rakennuksen tueksi. Karhulan va-limolla on edellytykset täyttää se rooli, ja kehittyä edelleen Pohjois-maiden ja Itämeren alueen sekä Luoteis-Venäjän merkittävänä e-rikoisteräsvalujen valmistajana.

Vahvistaaksemme organisaa-tiotamme olemme myös rekry-toineet useita uusia henkilöitä: esim. toimihenkilöitä alussa oli 15 ja nyt 20. Valimonjohtajana on toiminut jo kohta vuoden DI Vesa Virtanen, laatuinsinöörinä puolestaan kaksi vuotta DI Lau-ra-Kaisa Kangasniemi. Jesse Hyytiäisestä on koulutettu uu-si valutekninen suunnitelija DI Pekka Olkinuoran aisapariksi, Marko Jurvanen on siirtynyt kaavaamon työnjohtajaksi jne.

Yhdenkin tappiollisen valimon kääntäminen voitolliseksi on Suomessa haasteellista, ja kah-dessa on töitä vielä enemmän, mutta valimoiden yhteistyöllä saavutetaan myös synergiahyö-tyjä, joita kaikkia ei vielä ole u-losmitattu. Tiedämme, että nyt hankalin vaihe on ohitettu, ja luotamme valamiseen niin Kar-hulassa menneiden 140 vuo-den kuin Raahessa täyttyneen 100 vuodenkin jälkeen.

Valimoterveisin

Pekka KemppainenToimitusjohtajaKarhulan valimo OyMiilucast Oy


Sulzer Pumps Finland Oy kuu-luu Sulzer Pumps divisioonaan. Sulzer Pumps on suurin Sulze-rin neljästä divisioonasta, ja sen myynti- ja huoltoverkosto kat-taa kaikki keskeiset markkina-alueet. Sulzer Pumps Finland Oy tunnetaan maailmanlaajui-sesti pumppaus- ja sekoitus-teknologian asiantuntijana, jonka valmistamat pumput ja sekoittimet on suunnitel-tu toimimaan vaativissa pro-sesseissa sellu- ja paperiteol-lisuudessa, elintarvike-, me-talli-, lannoite- ja biopoltto-aineteollisuudessa.

Vuosikokouksenvierailukohteita

SULZER PUMPS FINLAND OY

Yhtiön pääkonttori on Karhu-lassa, tuotantoyksiköt Karhulas-sa ja Mäntässä. Ympäristö- se-kä turvallisuusnäkökohdat ovat aina olleet tärkeällä sijalla Sulzer Pump-sin pumpaus- ja sekoitin-ratkaisuissa sekä valmistuspro-sessissa.Karhulan ja Mäntän pumpputehtaat valmistavat pumppuja prosessipumpuis-ta aina asiakaskohtaisesti suun-niteltuihin suuritehoisiin monij-aksopumppuihin. Lisäksi pump-putehtaat valmistavat keskisa-kean massan pumppausjärjes-telmiä ja sekoittimia.

Varaosa- ja huoltopalvelut tu-kevat asiakkaiden liiketoimintaa. Palvelukokonaisuuteen kuuluu varaosa- ja vaihto-yksikköpalve-lut, asennukset ja huollot asiak-kaiden tehtailla sekä pumppa-uskorjaukset huoltokeskuksissa. Asiakkaat saavat myös koulu-tus- ja mittauspalveluja sekä tukea pumppaus- ja sekoitus-prosesseihin. Huoltopalvelu-verkko ulottuu ympäri maail-man. Suomen huoltokeskuk-set ovat Karhulassa, Mäntäs-sä ja Oulussa.

Karhulan Valimon lisäksi vierailukohteena on Sulzer Pumps Finland Oy. Sulzer Pumps Finland Oy kuuluu kansainväliseen Sulzer-konserniin, joka on maailman johtavia pumppuvalmistajia. Silzer kehittää jatkuvasti entistä suorituskykyisempiä pumppausratkaisuja asiakkaiden prosessien tehosta-miseksi. Sulzerin laajassa tuotevalikoimassa on uusinta teknologiaa edus-tavia pumppuja ja lisävarusteita lähes kaikkiin pumppauskohteisiin.


DRYING NEW VALUEwww.sftec.fi

Valmet Technologies Oy,Jyväskylä Foundry

PL 587, 40101 Jyväskylä

puh. 010-672150 fax. 010-6725335


Puh. 040 7211 220

SUOMEN VALIMOTEOLLISUUS on ensimmäinen valimoteollisuut-tamme kokonaisuutena kuvaava teos. Kirja kertoo valimoalan lähes 200 vuotta kestäneen kehityshis-torian. Teos sisältää ainutlaatuisen

lentokoneesta kuvatun kuvaka-valkadin noin 50:stä maamme valimosta ja siinä on myös luet-telo lähes 500:sta suomalaisesta valimosta.

SUOMEN VALIMO-

TEOLLISUUS

Sivukoko 210 x 250 mm, 532 sivua

HINTA SVY:N JÄSENILLE

75 € Hinta sisältää postituskulut.

KIRJA ON ILMESTYNYT!

TILAUKSET www.olavipiha.fi

Vuosikokouskutsu − ÅrsmöteskallelseSuomen Valimotekninen Yhdistys ry:n 72. vuosikokous pidetään perjantaina 4.10.2019 klo 13.00 Merikeskus Vellamossa, Tornatorintie 99, 48100 KotkaKokouksessa käsitellään sääntöjen 9. §:n mukaiset asiat.

Finlands Gjuteritekniska förening rf:s 72. årsmöte arrangeras fredagen den 4.10. 2019 kl 13.00 i Maritimcentret Vellamo,Tornatorintie 99, 48100 KotkaVid årsmötet behandlas de ärenden, som upptas i stadgarnas 9. §.

OHJELMA 2019

Torstai 3.10.2019 Saapuminen hotelliin, Original Sokos Hotel Seurahuone Keskuskatu 21, 48100 Kotka 20.00 Iltapala, Original Sokos Hotel Seurahuone

Perjantai 4.10.2019

08.00 Ilmoittautuminen, aamukahvit Original Sokos Hotel Seurahuone 09.00 Vierailu, Karhulan Valimo Oy, Sulzer Pumps Finland Oy 12.00 Lounas, Merikeskus Vellamo ilmoittautuminen jatkuu13.00 SVY:n vuosikokous14.00–14.30 Iltapäiväkahvit14.30–16.00 Esitelmätilaisuus – Kotkan kapungin terveiset – Karhulan Valimo Oy, lyhyt historia ja valamisen mestariteoksia – Asiakkaan sana – Päätössanat, Pekka Kemppainen

13.00–16.00 Rinnakkaisohjelma – Vierailu Merikeskus Vellamossa

16.00 Sauna, Original Sokos Hotel Seurahuone19.00 Iltajuhla, Original Sokos Hotel Seurahuone – juhlaillallinen: Savulohibriossi ja kirjolohenmätiä Poronpaistia punaviinikastikkeessa Uuniomenaclafoutis – muuta ohjelmaa01.00 Tilaisuus päättyy


Puh. 040 7211 220

SUOMEN VALIMOTEOLLISUUS on ensimmäinen valimoteollisuut-tamme kokonaisuutena kuvaava teos. Kirja kertoo valimoalan lähes 200 vuotta kestäneen kehityshis-torian. Teos sisältää ainutlaatuisen

lentokoneesta kuvatun kuvaka-valkadin noin 50:stä maamme valimosta ja siinä on myös luet-telo lähes 500:sta suomalaisesta valimosta.

SUOMEN VALIMO-

TEOLLISUUS

Sivukoko 210 x 250 mm, 532 sivua

HINTA SVY:N JÄSENILLE

75 € Hinta sisältää postituskulut.

KIRJA ON ILMESTYNYT!

TILAUKSET www.olavipiha.fi


CHUNKY-GRAFIITIN MUODOSTUMINEN

METALLURGINPALSTA

TAUSTAA

Pallografiitin hyvät ominaisuu-det perustuvat lähes yksinomaan siihen, että rautaan muodostuva grafiitti on pallomaisessa muodos-sa. Pääsääntöisesti kaikki muut grafiittimuodot heikentävät pallo-grafiittivaluraudan mekaanisia omi-naisuuksia. Yleensä raudan venymä ja sitä kautta murtolujuus laskevat, jos mikrorakenteesta löytyy chun-ky-grafiittia. Ferriittisillä rautalaa-duilla venymä tyypillisesti laskee 25 – 50 % riippuen chunky-grafiitin osuudesta. Vastaavasti kovuudessa tai myötörajassa ei havaita merkit-täviä muutoksia. Kuvissa 1, 2 ja 3 on esitetty chunky-grafiittia rau-dan mikrorakenteessa ja valun pinnalla. [1][2][3]

Olosuhteet, jotka suosivat chunky-grafiiitin muodostumista, ovat hi-das jäähtymisnopeus, korkea hii-liekvivalentti, korkea Ce-, Ca-, Si,- Ni-pitoisuus ja hivenaineiden suo-tauminen. Valmistusprosessin pa-rametreilla on myös vaikutusta. Merkittäviä tekijöitä ovat sulatus-

Chunky-grafiitti on valuraudassa esiintyvä haitallinen grafiitin morfologia, jota saattaa esiintyä etenkin paksuseinämäisessä pallografiittivalussa. On-gelmallisen chunky-grafiitista tekee sen raudan mekaanisia ominaisuuksia heikentävä vaikutus. Etenkin venymäarvot saattavat laskea huomattavasti, jos rakenteessa esiintyy chunky-grafiittia.

menetelmä, panoksen koostumus ja puhtausaste, pallotus- ja ymppä-ysmenetelmä sekä valulämpötila. Nämä kaikki yhdessä vaikuttavat chunky-grafiitin muodostumiseen. [1][2][3]

CHUNKY-GRAFIITIN MUODOSTUMISMEKANISMI

On yleisesti tunnettu asia, et-tä eutektinen valurauta jähmettyy grafiitiksi ja austeniitiksi eutekti-sen reaktion myötä. Se, kuinka tä-mä reaktio etenee, määrittää syn-tyvän mikrorakenteen. Sekä grafiit-ti että austeniitti ydintyvät ja kas-vavat itsenäisesti. Tyypillisesti aus-teniitti jähmettyy ensin, ja hiiltä al-kaa rikastua austeniittidendriittien ja näiden runkojen haarojen väliin, jossa grafiitin odotetaan ydintyvän kuten kuvassa 4 on esitetty. [1]

Grafiitti ydintyy heksagonisina ki-teinä. Kun sulassa on pinta-aktiivi-sia aineita kuten happea ja rikkiä, niin grafiittikide kasvaa helpommin prismatasojaan pitkin, jolloin gra-fiittikiteestä kasvaa suomumainen.

Palloutuskäsitellyssä raudasta pois-tuu pinta-aktiivisia aineita, mikä mahdollistaa grafiittiytimen kas-vamisen perus-/basaalitasossa. Täl-löin grafiitti voi kasvaa pallomaiseen muotoon, etenkin jos grafiittipallon ympärille muodostuu nopeasti ehjä ja tiivis austeniittikuori. Jos edellä kuvattu prosessi häiriintyy jostakin syystä, niin tällöin rakenteeseen muodostuu ei toivottuja grafiitti-muotoja kuten chunky-grafiittia. [1]

Chunky-grafiitissa grafiittiytimet kasvavat spiraalimaisesti, mikä joh-tuu hiilen ylikyllästymisestä jäännös-ulaan, ja ajavana voimana on huo-mattava alijäähtyminen. Lisäksi yh-tenä syynä chunky-grafiitin syntymi-selle on esitetty grafiitin ympärille muodostuvan austeniittikuoreen jääviä sulia aukkoja ja kanavia, jot-ka mahdollistuvat näihin rikastu-vien seos- ja hivenaineiden raudan sulamispistettä laskevan vaikutuk-sen vuoksi. Grafiitilla on tällöin mah-dollista kasvaa näitä kanavia pitkin epämääräisen muotoiseksi. Vaikka chunky-grafiitin tarkka muodostu-mismekanismi on edelleen epäselvä

TEKSTI JA KUVAT: Markku Eljaala


CHUNKY-GRAFIITIN MUODOSTUMINEN TEKSTI JA KUVAT: Markku Eljaala

Kuva 1. Kuvassa näkyy chunky-grafiittia nitalilla syövytetyn ferriittis-perliittisen pallografiitin mikrorakenteessa.

Kuva 2. Kuvassa on chunky-grafiittia syövyttämättömässä hieessä.


tai raudan valmistuksessa käytet-tävissä käsittelyaineissa. Tämä voi helposti johtaa tilanteeseen, että eri seinämänpaksuuden omaaville valuille voidaan tarvita omat käsit-telyaineensa haluttujen materiaal-iominaisuuksien saavuttamiseksi. [1][3]

Seos- ja epäpuhtausaineita, joi-den tiedetään vähentävän riskiä chunky-grafiitin esiintymiselle, o-vat arseeni, antimoni, vismutti, lyi-jy, tina, strontium, boori ja yttrium. Harvinaisten maametallien roolin arviointi on hankalampaa, sillä tie-tyillä maametalleilla joillakin pitoi-suuksilla on havaittu olevan posi-tiivisia vaikutuksia, mutta liiallises-ti käytettyinä vaikutus kääntyy no-peasti toiseen suuntaan. Erittäin hankalaa tästä tekee sen, että harvinaiset maametallit vaikutta-

den sulilla, niin riski chunky-grafiitin muodostumiselle kasvaa merkittävästi. [1][4]

Seosaineista piin rooli on merkit-tävin, mutta muillakin seosaineilla kuten harvinaisilla maametalleilla on mahdollista saada rakentee-seen chunky-grafiittia, jos niitä käytetään varomattomasti. Pii-pitoisuuden ja jähmettymisajan kasvaessa todennäköisyys chun-ky-grafiitin esiintymiselle lisään-tyy vastaavasti, kuten kuvan 5 kuvaajasta voi havaita. [1][3]

Muita seos- ja epäpuhtausaineita, joiden tiedetään lisäävän chunky-grafiitin esiintymistä, ovat kalsium, cerium, nikkeli, kupari, alumiini ja harvinaiset maametallit. Tilantees-ta tekee hankalan, että monia näis-tä tarvitaan raudan seostuksessa

niin olosuhteet, joissa sitä syntyy, tunnetaan varsin hyvin. [1][2]

CHUNKY-GRAFIITIN SYNTYYN VAIKUTTAVAT PROSESSIPARAMETRIT

Yksi tärkeimmistä tekijöistä on raudan koostumus. Hiiliekvivalen-tin kasvattamisella on haitallinen vaikutus, mitä tulee chunky-grafii-tin muodostumiseen. On suosi-teltavaa, että hiiliekvivalentti on mahdollisimman lähellä eutektis-ta koostumusta. Jos samalla saa-vutetaan suuri palloluku, niin voi-daan huomattavasti vähentää chynky-grafiitin muodostumis-riskiä. On kuitenkin havaittu, et-tä mikäli pallolukua lisätään jälki-ymppäyksellä etenkin hypereu-tektisilla tai korkean piipitoisuu-

Kuva 3. Koneistetun valun pinnalla näkyy harmaita alueita/läikkiä, jotka sisältävät merkittäviä määriä chunky-grafiittia. Läikkiä hierot-taessa paperilla tai sormiin tarttuu niihin mustaa grafiittia.

Kuva 4. Kuvassa on esi-tetty austeniitin ja gra-fiitin ydintyminen sekä dendriittien kasvami-nen sulassa raudassa. [1]


vat niin pieninä pitoisuuksina, että niiden luotettava mittaaminen on vaikeaa, jolloin niiden annostelus-ta tulee liian hankalaa. Useimpien maametallien edulliset vaikutukset tulevat esille alle 0,01 % pitoisuuk-silla, ja tätä korkeammat pitoisuu-det johtavat herkästi epäedullisiin grafiitin esiintymismuotoihin. Yt-trium näyttäisi kuitenkin tekevän poikkeuksen tässä suhteessa, ja yttriumpitoisuuksilla 0,027 % asti on chunky-grafiitin muodostumis-ta estävä vaikutus.[1][3][5]

KEINOJA CHUNKY-GRAFIITIN SYNNYN ESTÄMISEKSI

Chunky-grafiitin muodostumisen ehkäisemiseksi voidaan käyttää lu-kuisia keinoja. Yksinkertaisin on hii-liekvivalentin ja etenkin piipitoisuu-

den pitäminen riittävän alhaisella tasolla. Reilusti alieutektinen sula johtaa kuitenkin helposti imuhuo-koisuuteen etenkin paksuseinämäi-sessä rakenteessa, joten hiiliekviva-lentin suhteen käytettävissä oleva ikkuna on kuitenkin varsin rajattu. Jähmettymisnopeutta voidaan kas-vattaa esimerkiksi kokillien tai suu-remman lämmönsiirtokapasiteetin muottihiekkojen käytöllä. Palloutus-käsittelyn tekeminen puhtaalla tai nikkelimagnesiumin avulla estää chunky-grafiitin muodostumista. Korkea sulan piipitoisuus näyttäisi johtavan chunky-grafiitin muodos-tumiseen etenkin käytettäessä Fe-Si-pohjaisia käsittelyaineita pallou-tuskäsittelyssä ja jälkiymppäykses-sä. Tämän takia jälkiymppäyksessä käytettävien aineiden koostumuk-seen ja lisäysmääriin on kiinnitet-tävä erityistä huomiota. [1][4]

Paksuseinämäisissä rakenteissa chunky-grafiitin systemaattinen ja täydellinen ehkäisy voi osoittautua hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Asiaan tuo kuitenkin pientä helpo-tusta se, että vaikka chunky-grafiitti heikentääkin sen alueen mekaani-sia ominaisuuksia, jolla sitä esiintyy, niin paksuseinämäisten rakentei-den venymä on joka tapauksessa lähes nolla johtuen rakenteen jäyk-kyydestä. Paksuja seinämiä taivu-tettaessa ne murtuvat hauraasti kuin keksi, riippumatta rakenteenkyvystä venyä, toisin kuin peltimäi-sen ohut rakenne, joka taipuu kuor-man alla murtumatta. Lisäksi raken-teet tyypillisesti kantavat kuormaa pintakerroksellaan, jossa chunky-grafiittia ei yleensä esiinny suurem-man jähmettymisnopeuden johdos-ta. Chunky-grafiitti ei myöskään las-ke materiaalin myötörajaa. Tämä o-saltaan selittääkin sen, että chunky-grafiitin aiheuttamat vauriotapauk-set ovat erittäin harvinaisia. Mikä si-nänsä on huojentava tieto, sillä ra-kenteen sisällä olevan mikroraken-teen toteaminen riittävällä tarkkuu-della ilman aineen rikkomista nykyi-sin menetelmin on käytännössä mahdotonta.

Kuva 5. Kuvassa on esitetty piipitoisuuden vaikutusta chunky-grafiitin esiintymiseen. [3]

LÄHTEET1. Chunky graphite in ductile iron cas-tings:. R Källbom, K. Hamberg, L-E Björ-kegren2. Chunkygrafit I Segjärn – En Litterature-nomgåmg: K. Hamberg, L-E. Björkegren, Z.X. Sun. 3.Effect of Si and Ni Addition on Grap-hite Morphology in Heavy Section Sphe-roidal Graphite Iron Parts: Branko Bauer, Ivana Mihalic Pokopec, Mitja Petric, Pri-moz Mrvar4. Effect of Carbon Equivalent on Grap-hite Formation in Heavy-Section Duc-tile Iron Parts: J. Lacaze, S. Armendariz, P. Larranaga, I. Asenjo, J. Sertucha, R. Suarez.5. Study of the Effects of Yttrium, Cerium and Rare Earths on the Graphite Morp-hology in Heavy Section Ductile Iron: P.C Liu, T.X Li, C.I. Li, C.R. Loper jr.


Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä

Hallitus kokoontuu neljä ker-taa vuodessa tehden kokouk-sissaan päätökset stipendien jakamisesta saatujen hakemus-ten perusteella rahaston säännöt huomioiden. Kirjalliset hakemuk-set tulee toimittaa kaksi viikkoa ennen hallituksen kokousta SVY:lle osoitteeseen Paavo Havaksen tie 5 D, 90570 Oulu, tai sähköpos-tilla [email protected]. Vuo-den 2019 ensimmäinen hallituk-sen kokous on 6.2.2019, ja näin ollen stipendihakemukset kysei-seen kokoukseen tulee olla toi-mitettuna 23.1.2019.

Hakemukset osoitetaan Suomen Valimotekninen Yhdistys ry:n halli-tukselle. Hakemus voi olla vapaa-muotoinen, mutta siitä tulee ilme-tä selkeästi olennaisimmat tiedot hakijasta, ja selvitys siitä, miksi tai mihin tarkoitukseen stipendiä anotaan.

Otteita säännöistä: 3 §. Rahaston tarkoitukse-na on stipendien, matka-avustus-ten ja tunnustuspalkintojen avulla tukea Suomen valimoteollisuuden teknistä, taloudellista, ympäristöl-listä ja henkilöstöpoliittista kehitys-tä, sekä edistää SVY:n säännöissä mainittuja tarkoitusperiä. 5 §. Rahastosta jaetaan varoja SVY:n hallituksen päätök-sien perusteella siten, että sekä pääoman tuottoa että pääomaa käytetään, kuitenkin enintään 1/10 rahaston alkuperäisestä peruspää-omasta vuodessa 6 §. Rahastosta jaetaan varoja seuraaviin tarkoituksiin: tunnustuspalkintoja ensisijaisesti valimoalan opiskelijoille sekä vali-moteollisuutta ja/tai SVY:n toimin-taa edistäneille nuorille, alle 30-vuotiaille valimoalan henkilöille, stipendejä opintomatkoihin, tut-kimuksiin ja julkaisutoimintaan,

stipendejä ammatilliseen päte-vöitymiseen, muihin kohteisiin, joiden SVY:n hallitus katsoo täyt-tävän kohdan 3. vaatimukset, ei hallinnointiin. 8 §. Stipendien ja tunnus-tuspalkintojen jakotilaisuuksia voi-vat olla mm. SVY:n, lahjoittajien tai oppilaitosten järjestämät tilaisuu-det. 10 §. Stipendit on nostet-tava ja käytettävä vuoden kuluessa niiden myöntämisestä. Mahdolliset lykkäyspyynnöt on esitettävä SVY:n hallitukselle. 11 §. Muiden kuin tunnus-tuspalkintojen saajilta edellytetään raportointia SVY:n jäsenlehdessä tai muulla tavoin.

Mikäli stipendinhakijalla on kysyt-tävää, asiamies vastaa kysymyksiin, ja lähettää pyydettäessä stipendira-haston säännöt kokonaisuudessaan.

Suomen Valimotekninen Yhdistys ry julistaa Paavo Tennilä stipendirahaston stipendit haettavaksi jatkuvana hakuna. SVY:n hallitus päätti kokouksessaan 31.10.2018 Paavo Tennilän rahaston stipendien ympärivuotisesta hausta jä-senistöltä tulleen palautteen perusteella.

VALIMOVIESTI 3/2019 2737ValimoViesti 1 • 2016

Valimon luotettava yhteistyökumppani

Edustamme varteenotettavia toimittajia ja laadimme asiakkaillemmeräätälöytyjä ratkaisumalleja jo yli 55 vuotta.

Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo

Uudesta tai regeneroidusta keernahiekasta poistetaan pöly ja se saatetaan haluttuun käyttölämpötilaan. Käsiteltävä hiekka voidaan kerralla joko lämmittää tai jäähdyttää. Vaaka mahdollistaa tarkasti määritellyn hiekkamäärän käsittelyn kerrallaan. Pienen kokonsa takia laite voidaan sijoittaa lähes kaikkialle keernahiekan valmistamoon. Teknologinen etu maksaa itsensä takaisin selvänä rahana. Uusin tekniikka tehostaa laitostanne ja tekee tuotannon taloudelliseksi.

Koneet ja laitteet

Sinkotekniikka: AGTOS GmbHAGTOS toimii kaikilla sinkopyöräsinkouksen alueilla. Oma henkilöstöhoitaa sinkolaitosprojekteja, suunnittelee, valmistaa ja ohjelmoi omilla tehtailla sinkoja puhdistukseen, ruosteenpoistoon, hehkutushilseen poistoonja kuulapommitukseen. Valmistusohjelmaan kuuluvat myös kappaleidenkuljettimet muilta käsittelypaikoilta sinkoon ja edelleen pois.Tällöin toimitamme koko järjestelmän ja laitoksen, siis kokonaisratkaisun.Koneiden koko voidaan mitoittaa millimetrin kokoisten ketjujenkäsittelystä valtamerikonttien sinkoukseen eli laitosten kokoa ei olerajoitettu.

– Automaattikaavaus: Künkel-Wagner ja SLS Swisspour valukoneet– Pullakaavamot: Eri saksalaisia toimittajia– Keernatykit: Reissaus & Baumberg Maschinenbau (uudet koneet) Varaosat: Röper/Lämpe– Hiekan elvytys, terminen ja mekaaninen: Axmann, DeAnTek, Webac– Paineilmalähettimet: Klein, Neuhof, DeAnTek– Induktiouunit, -kelat, transistoritekniikka: I.A.S.– Romun nostomagneetit: Himmelmann. – Amiinikaasupesurit: B.G.T. (Arasin)– Suodatinlaitteistot: Eri toimittajia– Sinkotekniikan vara- ja kulutusosat: AGTOS, STO-Strahltecnik, Team-Strahltecnik – Tärytekniikka: Cyrus, Joest (Herweg), Küttner– Keernahiekan sekoittimet, kaasutuslaitteet: Webac– Furaani- ja alphaset-hiekkojen sekoittimet: Webac, Axmann– Tuorehiekkasekoittimet: Künkel-Wagner– Panostuslaitteet, pölynpoisto: Cyrus– Valimosuunnittelu, valuohjelmat: DeAnTek

OY DIACO AB, PL 167, 00211 HELSINKIpuh. 09 – 6821 544, fax 09 – 6821 778e-mail: [email protected]

Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo (Neuhof)Lämmitys- ja jäähdytys-seula, panosajo DeAnTek


Uusi nimikkorahasto muistuttaa valimoteol-lisuuden merkityksestä

Metallituotteiden valmistuk-seen keskittyvän valimoteolli-suuden matka ei ole ollut viime aikoina riemukulkua, sanoo SVY:n puheenjohtaja Aki Keskinen. Vuo-den 2008 globaalin talouskriisin jälkeisinä vuosina Suomessa meni valimoita nurin yksi vuodessa, hän kärjistää. Harmaan valuraudan ky-syntä Suomessa ei koskaan palan-nut samalle tasolle muiden mate-riaalien kanssa.

Menneenä keväänä KAUTE-sää-tiöön perustetun SVY:n nimikko-rahaston tarkoitus on saada yh-distyksen varallisuus kantamaan paremmin hedelmää, jotta yhdis-tys voisi pitkällä tähtäimellä pa-nostaa enemmän valimoalan kou-lutukseen ja kehitykseen esimer-kiksi stipendein. Keskisen mukaan alan kouluttautumismahdollisuu-det ovat tällä hetkellä harmillisen heikot.

“Ala ei ole ollut tarpeeksi kiinnos-tava opiskelijoille. Aalto-yliopistos-sa on valutuotetekniikan profes-suuri, mutta esimerkiksi ammatti-koululinjoja ei ole syntynyt muu-tamaan vuoteen”, hän sanoo.

Koulutuksen rappeutuminen on alan suurimpia tulevaisuuden uh-kia, Keskinen jatkaa. “Alalle on pystyttävä tuomaan uusia osaajia joka tasolle. Tarvitaan työntekijöi-tä, työn johtoa ja toimihenkilöitä. Ilman insinöörejä alan kehitys pysähtyy.”

RAKKAUS LAJIIN PITÄÄ KIINNOSTUKSEN YLLÄ

SVY:n puheenjohtajana Keskinen on keskimääräistä paremmin kar-talla siitä, miten suomalaisella va-limoteollisuudella menee. Hän summaa muutamassa virkkeessä kehityksen, jota valimoteollisuu-

dessa on tapahtunut viimeisenreilun viidenkymmenen vuoden aikana. Sitten yhdistyksen perus-tamisen 1940-luvun lopulla ma-teriaaleissa on siirrytty harmaa-valuraudasta muun muassa pal-lografiittiin ja duplex-teräkseen. Teknologian kehityksen myötä on edetty valujen simulointiin, automatisointiin ja valumuotti-en 3D-tulostukseen.

Puheenjohtajuutta edeltäneet opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa, nuoruuden kesätyöt ja tuotantopäällikön pesti valimos-sa puolestaan tarjosivat Keskiselle käytännönläheisempää kuvaa alas-ta. Sittemmin hän on siirtynyt vali-mosta muihin töihin, mutta rakka-us lajiin on säilynyt.

“Mies voi lähteä valimosta, mutta valimo ei lähde miehestä. Valimo-työssä kättensä jäljen näkee hyvin,

Suomen Valimotekninen Yhdistys (SVY) lahjoitti toukokuussa KAUTE-säätiölle 77 600 euroa, jolla se perusti säätiöön nimikkorahaston. Yhdistyksen puheen-johtaja Aki Keskinen kertoo, miksi valimoteollisuuteen tarvitaan uutta verta, ja miksi valimo ei lähde miehestä, vaikka mies lähtisi valimosta.

TEKSTI:Kristiina MarkkanenKUVAT: Miikka Kiminki


ja onnistumisen tunteita tulee eri-tyisesti, kun saa hankalan muotoi-sen ja vaikeasta materiaalista val-mistetun valun onnistumaan.”

VASTAAKO VALIMOTEOL-LISUUS TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN?

Tällä hetkellä Suomessa on yh-teensä reilu kolmekymmentä vali-moa, joista valtaosa sijaitsee Ete-lä- ja Länsi-Suomessa. Menneiden vuosien karsinta on edesauttanut jäljellejäävien valimoiden toimin-taa, Keskinen sanoo.

“Suomalaisen valimoteollisuuden kulmakivet ovat laatu ja toimitus-

kyky. Se on tärkeää, sillä valujen laatuvaatimukset kiristyvät vuosi vuodelta.”

Näitä kulmakiviä Keskisen luot-saama yhdistys ja sen nimikkora-hasto haluavat vahvistaa jatkossa. KAUTE on tässä työssä hyvä kump-pani, sillä SVY:n jäsenillä on siitä ennalta hyviä kokemuksia, ja se on profiloitunut uskottavana tek-nologian tuntijana.

Aki Keskinen uskoo, että valimo-teollisuudella on tärkeä rooli kone-pajateollisuuden pärjäämisessä. Siksi valimot tuskin häviävät Suo-mesta, hän sanoo. Haastajia alan elinvoimaisuudelle kuitenkin on.

“Jatkossa joudutaan panosta-maan entistä enemmän ympä-ristönsuojeluun. Vaikka valimo-teollisuus ei ole pahin mahdol-linen saastuttaja, on haastava arvioida, miten hyvin valimot pysyvät pystyssä ympäristö-vaatimusten valossa”, Keski-nen sanoo.

Toisaalta valimot käyttävät raa-kaaineenaan romua. “Parhaim-millaan valaminen on jätteen kierrättämistä. Kierrätys taval-laan sisältyy prosessiin.”

“Mies voi lähteä valimosta, mutta valimo ei lähde miehestä. Valimo-työssä kättensä jäljen näkee hyvin,ja onnistumisen tunteita tulee eri-tyisesti, kun saa hankalan muotoi-sen ja haastavasta materiaalista valmistetun valun onnistumaan.”-Aki Keskinen-


GIFA/METEC/THERMPROCESS/NEWCAST 2019

GIFA-messut

The Bright World of Metals, eli GIFA, METEC, THERMPROCESS & NEWCAST -messut valtasivat jälleen Düsseldorfin 12 messuhallia 24.6-29.6.2019. Hallit täyttyivät vierailevista alan ammattilaisista, näytteilleasettajista, satunnaisis-ta messukävijöistä sekä opiskelijaryhmistä.

Näytteille asettajia messuilla oli noin 2 360 ympäri maailman; repertuaari vaihteli isoista globaa-leista toimijoista pieniin, innovatii-visiin tulokkaisiin sekä niche-tekno-logioiden toimittajiin. Vierailijoita messuilla kävi noin 72 500, 118 eri maasta. Messujen kansainvälisty-minen jatkoi kasvamistaan: 70 % näytteilleasettajista tuli ulkomailta (65 % vuonna 2015), ja 66 % vierai-lijoista tuli ulkomailta (62 % vuon-na 2015). Erityisesti invaasio Aasi-asta jatkoi kasvamistaan. Vieraili-joista kärjessä olivat Kiina, Intia, Italia, Turkki, Japani, Ranska ja Venäjä.

Kansainvälistymisen kasvun lisäk-si toinen merkittävä tekijä messu-järjestäjien mukaan oli messuvie-railijoiden asema yrityksessä. Yli kaksi kolmesta vierailijasta kuului työnantajansa ylempään- tai kes-kijohtoon ollen näin päättävässä asemassa. Suomalaisia näytteille-

asettajia ei Düsseldorfin 12:ssa messuhallissa kovin montaa täl-läkään kertaa ollut, ainoastaan kuusi kappaletta: Outotec Oyj, Upcast Oy, Sapotech Oy, SFTec Oy, Luxmet Oy sekä SR Instru-ments Oy. Huomion arvoista tässä on se, että näistä kaksi kolmasosaa tulee Oulusta.

SVY järjesti messumatkan yh-teistyössä Vuorimiesyhdistyk-sen Metallurgijaoston ja varsi-naisena matkanjärjestäjänä toi-mineen HRG Nordicin kanssa. Matkavaihtoehtoina oli tällä ker-taa tarjolla kolmepäiväinen tai vii-sipäiväinen reissu. Messut kiinnos-tivat jälleen, kaiken kaikkiaan 103 henkilöä osallistui matkalle. Mes-suaikana Düsseldorfia helli infer-naalisen kuuma ilma, elohopeakipusi parhaimillaan 38,5 astee-seen. Paikallisten mukaan kuu-min kesäkuu 50 vuoteen – ilmas-tonmuutostako? Vastoin länsimai-

seen kulttuuriin tottunutta, kaikissa tarjolla olleissa hotelleissa ei ollut il-mastointia. Näin ollen huoneeseen-kaan ei päässyt kuumuutta pakoon. Matkajärjestelyt sinällään onnistui-vat, vaikka asiaan kuuluvilta pieniltä kommelluksiltakaan ei vältytty. Nä-mä liittyivät lähinnä hotellivarauk-siin, joissa ei saksalaisesta täsmäl-lisyydestä ollut tietoakaan. Toisaal-ta saksalaisen täsmällisyyden sai ko-kea eräs messualueelta lentokentän suuntaan poistuva ryhmä, he kun ei-vät uskoneet, että jos linja-auto ken-tälle lähtee klo 16.45, niin se lähtee klo 16.45. No, onneksi kaikki pääsi-vät kotiin. Hiukan jäi harmittamaan matkanjärjestelijän kontribuutio mat-kaan, heihin kun ei tarvittaessa saa-nut mitään kontaktia, vaikka oli sovit-tuna, että päivystys messuaikana on-gelmatilanteiden varalta on olemas-sa. Paikan päällä pienenä yllätykse-nä tuli myös se, ettei pankki- ja luot-tokortit välttämättä käyneet ravinto-loissa takseista puhumattakaan. Vain käteinen kelpasi.

TEKSTI JA KUVA: Jani Isokääntä


GIFA/METEC/THERMPROCESS/NEWCAST 2019

Todellisia kohokohtia edellisiin messuihin verrattuna oli vähän. Laitteet ovat tietysti ottaneet ke-hitysaskeleita, mutta päivän tren-di on selvästi digitaalisuus. Jokai-nen prosessin osa ja yksittäinen laite instrumentoidaan ja anturoi-daan viimeisen päälle datan ke-räämiseksi jokaisesta vaiheesta. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan automaation lisäämiseksi. Lisään-tyneen datan hyödyntäminen re-surssitehokkaampien ja CO2-päästöjä vähentävien laitteiden ja prosessikokonaisuuksien ai-kaansaamiseksi on sananmukai-sesti tämän päivän vihreää tek-nologiaa. Sivuvirtojen hyödyn-tämiseksi ei vielä ollut tarjolla juurikaan mitään ratkaisuja.

Valimoteollisuudelle on odo-tettu seuraavaa isoa kehitysloik-kaa vihreän teknologian suuntaan epäorgaanisista sideaineista jo pi-demmän aikaa. Sen suhteen ei ol-lut tapahtunut edelliseen GIFAan verrattuna paljoakaan, ja näyttää siltä, että saadaan odottaa ainakinseuraavaan GIFAan, ennen kuin ai-heen tiimoilta on mitään mullista-vaa tulossa.

Yhteiskuntavastuuta huomioitiin järjestämällä paikalle joka päivä bussilasteittain koululaisia. Paikal-la olevan nuorison mielenkiintoa heräteltiin monilla tavoilla, vai mi-tä pitäisi olla mieltä formulasimu-laattorista metallurgisen laitetoi-mittajan ständillä. Tenova oli jär-jestänyt sellaisen paikan päälle, Magma organisoi päivittäin muu-taman luennon koululaisille, ja Foseconin ständillä pääsi polke-maan viimeisen päälle anturoitua polkupyörää, joka mittasi kaiken mahdollisen. Voi kuulostaa pienil-tä asioilta, mutta herätti ainakin mielenkiintoa tulevaisuuden Toi-voissa ja Tiinoissa. Olisiko syytä miettiä, millä keinoilla nuorisoa saataisiin houkuteltua Suomes-

sakin alalle? Omakohtaisia koke-muksia opiskeluajoilta löytyy mm. Oulun yliopistolla vuosittain järjes-tettäviltä pestipäiviltä, joissa pääsi Ponssen ständillä ajamaan metsä-konesimulaattoria. Vaikea arvata, kenen ständi herätti eniten mie-lenkiintoa opiskelijoissa.

Messuviikko oli hyvä päättää perjantaina ennen kotiin paluu-ta CAEF Foorumissa, jossa Pek-

ka Kemppainen ruoti eurooppa-laisen valimoteollisuuden uhkia ja mahdollisuuksia esityksellään ”Urgent Revolution Needed in Foundry Industry – New STAMi-na – Strategy, Technology and Management”.

Seuraava Bright World of Metals järjestetään tavan mukaan kesä-kuussa 2023.

Messuilla oli paljon vierailijoita, jotka tulivat 118:sta eri maasta.


SVY:n toimintakertomus vuodelta 2018-2019

YLEISTÄ

Toimintakaudella tilanne valimoteollisuudessa pysyi edelleen erittäin haastavana. Yhdistyksemme jäsen-määrä oli lievässä laskussa. Yhdistyksen merkittävimmät tapahtumat olivat vuosikokous Uudessakaupungis-sa, opintopäivät Tampereella sekä GIFA-matka. Toimintakausi päättyi negatiiviseen taloudelliseen tulokseen Kaute-säätiölle tehdyn lahjoituksen vuoksi. Toiminnallinen tulos ilman lahjoitusta olisi ollut vahvasti positiivi-nen GIFA-matkan tuottojen ansiosta.

VUOSIKOKOUS JA HALLITUKSEN TOIMINTA

Vuosikokous järjestettiin yksipäiväisenä Uudessakaupungissa 5.10.2018, ja kokoustapahtumassa osallistu-jia oli 51 henkilöä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi isäntäyrityksen, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy:n edustaja, toimitusjohtaja Timo Rautarinta. Kokouksen sihteerinä toimi asiamies Jani Isokääntä. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä ääntenlaskijoiksi valittiin Toni Järvinen ja Jari Alho. Vuosikokous valtuutti hallituksen lah-joittamaan yhdistyksen sijoitusomaisuuden Kaute-säätiön alaisuudessa toimivaan SVY:n erikoisrahastoon. Vuosikokouksen järjestelytoimikunta oli onnistunut hienosti järjestelyissään, ja siitä heille lämpimät kiitokset.

Hallituksen 2018 – 2019 jäseniksi valittiin vaalilautakunnan ehdottama kokoonpano: puheenjohtajaksi Aki Keskinen (Peiron Oy), Jäseniksi valittiin Timo Vuori (VR Group Oy), Olli-Pekka Kopiloff (Oitin Valu Oy), Sampo Vauhkonen (Valmet Technologies Oy, Jyväskylä Foundry) sekä Pekka Olkinuora (Karhulan Valimo Oy). Varajä-seniksi hallituksen jäsenille valittiin (yritykset samassa järjestyksessä kuin edellä) Petteri Sirola (Metso Flow Control Oy), Joa Pulkkinen, Jouko Koiranen ja Vesa Nokia (Miilucast Oy). Hallituksen jäsenet valitsivat kes-kuudestaan varapuheenjohtajaksi Sampo Vauhkosen.

Tilintarkastajiksi valittiin edelleen vaalilautakunnan ehdottama Jari Nurkkala Pohjois-Suomen Tilintarkas-tus Oy:stä ja Timo Salonen Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy:stä sekä varalle Pohjois-Suomen Tilintarkas-tus Oy:n heille nimeämät varahenkilöt. Vaalilautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Niku Nurmi ja jäseniksi Jari Paulasuo, Marko Riihinen ja Mikko Ojanen.

Hallitus kokoontui neljä kertaa, ollen jokaisessa kokouksessa päätösvaltainen. Yhdistyksen asiamiehenä toi-mi Jani Isokääntä. Kaikkiin hallituksen kokouksiin kutsuttiin hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä puheen-johtajat koulutustoimikunnasta, ulkomaan toimikunnasta ja lehtitoimikunnasta sekä mallijaoston edustaja ja SVY:n edustaja Suomen valimomuseosäätiön hallituksesta.

JÄSENISTÖ

Yhdistyksen henkilöjäsenmäärä oli toimintakauden päättyessä 588 henkilöjäsentä ja 46 yritysjäsentä.


TOIMIKUNTIEN TOIMINTA

KoulutustoimikuntaOpintopäivät 2019 pidettiin 7.- 8.2.2019, Lapland Hotel Tamperella. Opintopäivien teemana oli ”Sulaa hul-luutta”. Teeman mukaisesti tilaisuus käsitti kotimaan asiantuntijoiden pitämiä luentoja liittyen sulaton toimin-taan ja raaka-aineisiin sekä vierailun Valmet Technologies Oy:n Terätehtaalla, Valkeakoskella. Osanottajina oli 32 henkilöä, mikä takasi myös opintopäivien osalta positiivisen taloudellisen tuloksen yhdistyksellemme. Kou-lutustoimikunnan puheenjohtajana toimi Markku Eljaala. Ulkomaan toimikuntaUlkomaan toimikunta järjesti matkan GIFA-messuille Düsseldorfiin 25.-29.6.2019. Osallistujia matkalla oli 103 henkilöä. Matka tehtiin yhteistyössä Vuorimiesyhdistyksen metallurgijaoston. Järjestetty matka oli yhdistyksel-le taloudellisesti kannattava. Ulkomaan toimikunnan puheenjohtajana toimi Marcus Nybergh. MallijaostoMallijaoston toimintakausi oli edellisvuosien tapaan aktiivinen kokouksien ja yritysvierailuiden muodossa. Mallijaoston puheenjohtajana toimi Alexander Strakh.

LehtitoimikuntaValimoviesti ilmestyi toimintakauden aikana neljä kertaa. Lehden toimituksesta vastasi SFTec Oy ja Studio Spotnik. Lehtitoimikunnan puheenjohtajana ja vastaavana päätoimittajana toimi SVY:n hallituksen puheen-johtaja Aki Keskinen. Valimoviestin kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Toimikauden aikana Yhdistyksen koti-sivut uusittiin palvelimen vaihdon yhteydessä.

PerinnetoimintaYhdistyksen edustajina Suomen Valimomuseosäätiön hallituksessa olivat Matti Johansson ja Raimo Koski.

PAAVO TENNILÄ -RAHASTO, SVY:N APURAHAT

Paavo Tennilä -rahaston stipendejä myönnettiin 2500 euroa.

Suomen Valimotekninen Yhdistys ry:n hallitus ehdottaa vuosikokoukselle tilikauden tappion kirjaamista voitto/tappiotilille oman pääoman vähennykseksi.

Kotkassa 28.8.2019

SVY:n hallitus


SVY:n toimintasuunnitelma kaudelle 2019-2020

1 YLEISTÄ Tulevalla toimintakaudella jatketaan edellisen toimintakauden suuntaviivoja tapahtumien ja yhdistyksem-me jäsenlehden, Valimoviestin, osalta. Yhdistys tarjoaa jäsenistölleen muun muassa opintomatkoja ja koulu-tustilaisuuksia. Taloudessa pyritään saavuttamaan nollatulos. Tavoite on haastava yleinen epävarma talous-tilanne huomioiden. Kevään 2020 aikana toteutettavat talviopintopäivät antanevat positiivisen vaikutuksen yhdistyksemme talouteen. Jäsenhankintaa pyritään tehostamaan sekä henkilö- että yrityspuolella aktiivises-ti, vaikka näinä haastavina aikoina se on todella hankalaa.

2 OPINTOMATKAT Ulkomaantoimikunta pyrkii löytämään toimintakaudelle kiinnostavan ja kustannustehokkaan opintomatkan, jäsenistön kiinnostuksen mukaan.

3 KOULUTUSTOIMINTAKoulutustoimikunta kokoontuu syksyn aikana tekemään suunnitelmia talviopintopäivistä 2020. Alustavien suunnitelmien mukaan opintopäivät tullaan järjestämään edelleen Tampereella kokouspaikan saaman hy-vän palautteen ja keskeisen sijaintinsa ansiosta.

4 JULKAISUTOIMINTA Valimoviesti ilmestyy totuttuun tapaan neljä kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Ilmoitus-hankinta sekä laadukkaat artikkelit ovat edelleenkin lehden tärkeimmät painopistealueet. Artikkeleiden ta-son säilyttämiseksi meidän tulee jatkossakin aktivoida jäsenistöämme julkaisemaan kirjallisia tuotoksia jä-senlehdessä. Toimintakauden 2019-2020 lehden toimituksesta ja ulkoasusta huolehtii SFTec Oy ja Studio Spotnik ja painotöistä Erweko Oy Oulusta. Valimoviestin nettiversiota julkaistaan SVY:n kotisivuilla. Sosiaa-lisen median kanavien käyttöönottoa selvitetään edelleen.

5 MALLIJAOSTO Mallijaoston toiminta jatkuu aktiivisena vanhaan malliin.

6 PERINNETOIMINTAValimomuseosäätiön hallituksessa yhdistyksen edustajina jatkavat Matti Johansson ja Raimo Koski.

7 MUUTAPaavo Tennilän -rahastosta jaetaan stipendejä ympäri vuoden ja hallitus päättää stipendien saajat ko-kouksissaan 4 kertaa vuodessa. Stipendihakemuksien palautusajankohdista ilmoitetaan Valimoviestin si-vuilla. Seuraava vuosikokouspaikkakunta ratkeaa Kotkassa 72. vuosikokouksessa.

SVY:n hallitus


EUROPE – CHINA – INDIA – JAPAN – US

Isot ja pienet valumallit puusta ja muovista

CAD-CAM mallit

Käytössä 3 CNC-konetta Uutta hallitilaa tulossa 300m2

Kiteen Malliveistämö Aki Mämmi Oy Ruukkitie 1 82600 Tohmajärvi Puh. 0500 685884 www.kiteenmalliveistamo.fi


TEKSTI: Kari Pohjalainen “mallifossiili” Lepaalta

HISTORIAA

Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö perus-tettiin vuonna 1861 Tampereelle Tammerkosken yläjuoksun itäran-nalle, ja yritys tunnettiin myöhem-min yleisesti nimellä Tampella.

Yritys jakaantui kahteen mer-kittävään toimialueeseen: Kone-pajan / Pellavateollisuuden tuot-teisiin. Tampellaa pidettiin ylei-sesti maamme yhtenä merkittä-vimmistä konepajoista, jonka tuotevalikoimaan kuuluivat ai-koinaan useimmat metalliteol-lisuuden tuotteet, joita maas-samme tarvittiin.

MALLIVEISTÄMÖ

Malliveistämöä kutsuttiin yleisesti puhekielessä Mallinikkariksi, ja se sijaitsi aikoinaan nykyisen Alavers-taanraitin varrella vajaat 100 met-riä Museokeskus Vapriikista Näsi-järvelle päin. Rakennus oli 2-ker-roksinen suorakulman muotoinen talo, ja sen etäisyys valimosta n. 200 metriä.

TYÖNTEKIJÄT

Malliveistämön henkilökuntaa oli 1950-luvun lopussa 50 työn-tekijää, ja vuoden 1970 alussa väkimäärä oli supistunut run-saaseen 20 henkilöön.

KONEKANTA

Malliveistämön kaikki perusko-neet olivat aikakautensa mukaan normaaleja puuntyöstökoneita, joista erikseen mainittakoon Wadkin -yläjyrsinkone, jolla oli oma vakituinen koneenkäyttäjä sekä 2 kpl laikkahiomakoneita, joissa oli lisäksi pystysuunnas-sa oskilloiva reikähiomalaite. Hiomakoneet oli valmistettu Tampellan omana työnä.

ALAKERROS

Alakerroksessa sijaitsi konehuo-ne, jossa olivat katkaisupyörösa-ha, oikohöylä, tasohöylä (Rau-Te), pyörösaha (sirkkeli) ja kärkisorvi. Geiger-sorvin prisman pituus oli 5 metriä. Myös Wadkin malliyläjyr-sinkone oli konehuoneessa, sekä vanha käsikäyttöinen yläjyrsinkone. Alakerran työhuoneessa oli myös ulkoa täytettävä puutavarahylly, johon kuivatut pääasiassa män-tylaudat ja lankut pinottiin.

Mallien valmistusta aloitetta-essa tekijä tuli vaneriin merkityn listan kanssa katkomaan tarvit-tavat puutavarat, jotka pätkittiin vetämällä lankku tai lauta suoraan hyllystä katkaisupöydälle. Katko-misen jälkeen puut oiko- / taso-höylättiin haluttuihin paksuuksiin alakerran tasohöylällä.

Aloittaessani vuonna 1957 malli-puusepän uran kukaan ei ollut va-listanut minua, että koneiden kor-kea ulina tuhoaa vuosien saatossa värekarvat korvassa, ja tulevaisuu-dessa tarvitaan kuulokojeita, jotta kuulisi normaalia puhetta. Nykyai-kana nikkareilla on aina käytössä kuulosuojaimet, ja minulla taas molemmissa korvissa kuulokoje!

TYÖSTÖKONEET ALAKERRAN TYÖSALISSA

Alakerran työsalissa sijaitsi 2 kpl vannesahoja (erikätiset), 3 sorvia, joiden yläpuolella oli nähtävissä vanha voimanlähde valta-akseli, konetahko ja levy-saha. Katossa kulki kiskoilla kä-sikäyttöinen nosturi.

TYÖNJOHTOHUONE

Työnjohtajien huone sijaitsi alaker-ran huonetilan nurkassa. Normaalis-ti huoneessa työskenteli 2 työnjoh-tajaa, mallinsuunnittelija ja tuntikir-juri. Urakkakortit nikkarit kävivät lei-maamassa saadun työn aloitukses-sa ja lopussa.

MALLINIKKARIN TYÖNJOHTAJAT

Työnjohtajina toimivat Lauri Nur-mela, Vilho Ekendahl (joka perusti Ekendahlin malliveistämön), Leo Ve-sala (myöhemmin opettajana Tam-

TAMPELLAN MALLIVEISTÄMÖ


MALLIMAALAREIDEN TYÖPISTE

Mallimaalareiden työpisteessä työskenteli alkuvuosina 2 mallin-maalaria: Vilho Semi ja Heikki Ehrlund. Myöhemmin maalaus-työpiste siirrettiin alakertaan, kun maalareita tarvittiin enem-män. Mallimaalareiksi siirtyi va-limosta ikääntyneitä työntekijöi-tä, kun urakkatöiden kuorma va-limossa kasvoi liian vaativaksi.

MATERIAALIVARASTO PIENTAVAROILLE

Pientavaroiden varastonhoitaja-na toimi Eino Ahonen ja myöhem-min Heikki Sneck. Samassa huo-neessa sijaitsi myös konehuoltaja Abel (Aapeli) Mannisen työpiste.

Yläkerrokseen oli sijoitettu höy-läpenkkejä = työpisteitä kaikkiaan 21 kpl. työntekijöineen.

pereen Poikain Ammattikoulussa), Edvin Salastaro, Huuko Saarinen, Väinö Jaakkola, Vilho Karttunen, Leo Sulasmaa ja Matti Wirtanen.

ALAKERROKSEN TYÖSALI

Alakerroksen työsalissa oli myös oma työpenkkien koko-naisuus, jossa työskenteli yh-teensä 9 miestä, sekä lisäksi mallintarkastajan työpiste.

YLÄKERROKSEN TYÖSALI

Yläkerroksen työsalissa sijaitsi 2 kpl (vasen- ja oikeakätinen) vannesahoja, oikohöylä, taso-höylä (Rau-Te), Tampellan oma-valmisteinen laikkahiomakone oskilloivine reikähiomapäineen, käsisorvi ja sirkkeli (pyörösaha), sekä omarakenteinen tasopuris-tin (prässi).

TUPAKKAHUONE Tupakanpolttoa varten oli molem-missa kerroksissa oma tupakkahuo-ne. Osastolla oli ehdoton tupakan-polttokielto tulipalovaaran takia, jota noudatettiin kiitettävästi.

KELLOKORTTI

Alakerran eteisessä sijaitsi kello-korttilaite, jossa leimattiin saapu-miset ja poistumiset osastolta (4 kertaa/päivä).

MALLIVARASTO

Mallivarasto sijaitsi kallion (Her-rainmäki) laella. Mallivarasto oli lämmittämätön ja talvituulilla to-si kylmä. Levyvarasto (vanerit) sijaitsi yläkerran rappujen väli-tasanteella.

Edestä vasemmalta: Aimo Rajala,Pertti Mäkinen, Aarne Joki, Tauno Jakobson, Altti Rantala, Martti Laakso, Kaarlo Ehrola.Toinen rivi: Leo Sulasmaa, Matti Wirtanen, AlpoLindroos, Yrjö Suomela, Reima Mäkinen, Erkki Murtola, Benjam Saarinen.Ylärivi vasemmalta: Armas Aronen, Kaarlo Kahila, Aatto Punkka, Heikki Koskinen, Risto Järvinen, Unto Vähänen, Jaakko Leppänen.


HENKILÖSTÖ VUOSINA 1957 - 1968

Erkki Lehti, Vilho Karttunen, Erk-ki Jokiniemi, Kari Pohjalainen, Alt-ti (Kusti) Rantala, Pentti Kukkula, Pekka Särkkä, Eino Vainio, Rau-no (Ransu) Mäkinen, Heikki Kos-kinen, Antti Pietilä (myöhemmin toimi mallintarkastajana), Eino Tuhkanen, Reino Rosenqvist, Rei-no Lähdesmäki, Aimo Rajala, Ar-mas (Kalle) Aronen, Paavo Suo-mela, Kalle Kahila, Eino Koivisto, Heikki Sneck, Arvo Nieminen, Unto Järvinen, Kalle Lähdesmäki, Aarne Joki, Kaarlo (Kalle) Järven-sivu, Gösta Järvinen, Matti Wirta-nen, Aulis Humpas, Aimo Anttila, Jouko Jaakkonen, Timo Telenius, Pertti Mäkinen, Risto Järvinen. Nuorempaa kaartia edustivat: Jorma Hjelt, Eero Vuorinen, Kau-ko Järvi, Raimo Lindroos, Raimo Riekkola, Esa Vepsä ja Unto Vähä-nen. Jyrsinkonemiehinä uurastivat Yrjö Suomela ja Alpo Lindroos. Uuno Malmio (puuseppä,) Ville Jäppinen (puuseppä), AattoPunkka (puuseppä), Eino Hyssy (puuseppä) Eino Ahonen (varas-tomies), Abel (Aapeli) Manninen (konehuoltomies), Eeva Rauman (Mallien pesijä), Suoma Mäkinen (siivooja) ja ja Terttu Hintsala (tun-tikirjuri). Mallivarastomiehinä uu-rastivat Eino Uusitalo ja Arvo Helander.

URAPUTKI JATKOSSA MUUALLA

Erkki Lehti ja Vilho Karttunen Kangasalan Malliveistämö, Jou-ko Jaakkonen Suoraman Malli-veistämö, Erkki Jokiniemi Salon Malliveistämö, Jorma Hjelt ja Ee-ro Vuorinen Upo Oy ja Mallix Oy, Aimo Anttila Spiral Oy Ruovesi, Aulis Humpas Pirkan Valumalli Oy, Pertti Mäkinen, Risto Järvi-nen Ris-Pert Oy, Pekka Virtanen Mallityö Virtanen ja Timo Tele-nius Peiron Oy.

AMMATILLINEN KEHITYS

Tampellan Nikkarissa löytyi pal-jon ammatillista potentiaalia, jos-ta kertoo jo sekin, että samaan ai-kaan kun työskenneltiin päivätöissä Tampellassa, niin viikonloput ja illat uurastettiin tilaustöiden (useimmat Tampellan tilauksia) kanssa. Hirvo-sen Malliveistämö oli yksi paikka, joka hyödynsi tilauksissaan näitä viikonloppumiehiä. Tämän histori-an kirjoittajakin työskenteli Tam-pereen Teknillistä koulua käydes-sään loma-aikoina ja viikonloppui-sin ”Enskan pajassa”.

Tampellassa aloitettiin maan en-simmäisenä yrityksenä muovimal-lien hyödyntäminen mallinvalmis-tuksessa. Ensimmäinen muovimal-limateriaali oli tanskalainen Zarnel- epoksihartsi. Tämä epoksimateri-aaliin siirtyminen tapahtui jo 1960 luvulla. Jatkossa siirryttiin silloiseen johtavaan muovimallimateriaaliin, sveitsiläiseen Ciba-Geigy:n tuotok-siin, jonka sininen Araldit-tuote-merkki tuli hyvinkin tutuksi ympä-ri maatamme.

VALUMALLIEN STANDARDOINTI

Valumallien rakentamisessa ja niiden urakoinneissa Tampella oli valovuosia edellä muita maamme mallinvalmistajia. Silloisessa Tam-pellassa urakkakonttorin esimie-henä oli Timo (Tikke) Leppälä, jo-ka alkoi tutkituttaa ja kellotuttaa toistuvia mallirakenteita eri valu-malleissa. Tämän vihatun tehtävän suoritti talon mallipuusepistä hom-maan nostettu Matti Wirtanen. Olin itse mallipuuseppänä Tampellassa 1960-luvulla, jolloin urakkahinnat olivat perinteisesti sovittuja urakkahinnoittelija Leo Sulasmaan kortistojen mukaan, ja pääsin ”kantapään kautta”seuraa-maan uutta urakointia, ja sen an-siosta nopeutunutta valumallien

valmistusta. Eihän se ollut help-poa aikaa, kun uutta järjestelmää luotiin ja otettiin käyttöön. Luke-mattomat oliv

VALIMOVIESTI - SVY · 2019. 11. 6. · VALIMOVIESTI /2019 3 Syksy on saapunut, ja yksi syksyn...

Documents

Transcript of VALIMOVIESTI - SVY · 2019. 11. 6. · VALIMOVIESTI /2019 3 Syksy on saapunut, ja yksi syksyn...