VALIMOVIESTI - SVY · Hyytiäinen Tino, Componenta Casting Oy Karkkila Hyytiäinen Jesse, Karhulan...

VALIMOVIESTI 1/2020 1

VALIMOVIESTIVALIMOVIESTISUOMEN VALIMOTEKNINEN YHDISTYS RYSUOMEN VALIMOTEKNINEN YHDISTYS RY

SVY:N TALVIOPINTOPÄIVÄTSVY:N TALVIOPINTOPÄIVÄTLuennot erittäin asiapitoisia Luennot erittäin asiapitoisia

s.6s.6

MATRIKKELIMATRIKKELIVuoden 2020 jäsentiedot Vuoden 2020 jäsentiedot

JÄSENLEHTIJÄSENLEHTI

SGF, 112. ÅRSMÖTE 2019 SGF, 112. ÅRSMÖTE 2019 Kokouspaikkana upeat puitteet omaava StrömstadKokouspaikkana upeat puitteet omaava Strömstad s.18s.18

1 20201 2020

s.24s.24

VALIMOVIESTI 1/20202

TÄSSÄ NUMEROSSA:

SVY:N OPINTOPÄIVÄTOpintopäivät pidettiin Tampereella 6.-7.2. Erittäin asiapitoiset ja korkea-tasoiset luennot houkuttelivat paikal-le suuren määrän osallistujia. s.6

ASIAMIEHELLÄ ON ASIAA s.5

Matrikkeli POISTETTU LEHDEN NETTIVERSIOSTA TIETOTURVASYISTÄ

Yhdistyksen säännöt s.24

MATRIKKELI 2020 LÖYTYYVAIN PAINETUSTA PAPERI-VERSIOSTA

SGF, 112. ÅRSMÖTE 2019 s.18

Erkki Lehti in memoriam s.26Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä s.28Suomen Valimomuseon tervehdys! s.30Oy Johnson Metall Ab takaisin suomalaiseen omistukseen s.33

Päivän Päästöt s.34 Van… s.37Rivi-ilmoitukset s.39Suomen Valimoteknistä Yhdistystä tukevatyritysjäsenet s.40Tapahtumakalenteri s.41

Kansikuva: Olavi Piha Viereinen kuva: Jani Isokääntä

Muista Valunkäytön

seminaari 2.-3.4!

Ohjelma s. 23.

SVY


PUHEENJOHTAJAN TERVEISET

SUOMEN VALIMOTEKNISEN YHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Vastaava päätoimittaja Sampo Vauhkonen, puh. 040 825 5810

Toimitussihteeri Jani Isokääntä, puh. 040 834 8088

Olavi Piha, puh. 040 7211220

Juhani Orkas, puh. 050 556 2288

Lehden ulkoasu ja taitto: SFTec Oy ja Studio Spotnik

Aineistot: [email protected]

Painopaikka: Erweko Oy, OuluPainosmäärä: 700

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Seuraavan lehden ilmestymispäivä vko 23/2020 Aineistot viimeistään 10.05. mennessä.

Suomen Valimotekninen Yhdistys, SVY on perustettu vuonna 1947. SVY:n tarkoituksena on valimotekniikasta kiinnostunei-den yhdistäminen sekä valimotek-niikan ja valunkäytön edistäminen teknologia, ihminen ja ympäristö huomioon ottaen.

Sampo VauhkonenPuheenjohtaja

Talviopintopäivät ovat taas takana, ja katse on jo vahvasti suunnattu kesää kohti, vaikka kalenterin mukaan eletäänkin keskitalvea. Kirjoitan näitä rivejä Rauhassa, Imatran kupeessa, ja Saimaa näkyy sulan nurmi-kentän takana. Selkä on jäässä, mutta jäällä ei näy ketään, ei edes pilk-kimiehiä. Ei se luontoäiti vaan taida kalenteria lukea.

Palataan kuitenkin hetkeksi opintopäiviin. Tänä vuonna Lapland Hotel Tampereelle kokoontui viitisenkymmentä valimo- ja mallialan toimijaa, joka on hieman keskivertoa suurempi osallistujamäärä. Opintopäivät aloitettiin perinteisesti yritysvierailulla. Tällä kertaa suuntasimme Her-vantaan, malliveistämö Ris-Pertin tiloihin. Alexander Strakh ja Pekka Varttila toivottivat vieraat tervetulleiksi aamukahvin kera. Kotimaisten esiintyjien lisäksi saimme vieraaksemme myös ulkomaisia esiintyjiä Kroatiasta ja Saksasta. Opintotoimikunta oli tehnyt hyvää työtä, ja suuri kiitos heille siitä. Lehden sisäsivuilta löytyy Pekka Olkinuoran raportti opintopäivistä.

Työtilanne Suomen valimoilla on kohtuullisen vakaa, vaikka hajontaa eri toimijoiden välillä onkin. Hienoa, että kotimaiseen teollisuuteen löytyy uskoa, ja tästä hyvänä esimerkkinä voisi käyttää esim. Hetitec Oy:tä. Hallitus pääsi kokouksensa yhteydessä tutustumaan heidän rakenteilla olevaan valimoonsa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) tiloissa. Hetitec on panostanut tuotantoonsa, uudet uunit on tilattu, ja tulostin odottaa siirtoa uusiin tiloihin.

Yhdistyksen tilanne näyttää myös vakaalta. Jäsenmäärä nousi 597 jä-seneen, ja yritysjäseniäkin on 43. Tästä on hyvä jatkaa.

Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista kevättä!


Rautaisannos osaamista!

Beijer Oy - on keskittynyt metalliteollisuuden tuotteiden maahantuontiin.Osana BeijerTechiä tarjoamme suuren konsernin edut kuten laajan tuotevalikoiman ja suuren ostovoiman – Samalla pienen yrityksen läheisyyden, nopeuden ja huippuosaamisen.

Edustamme maailman johtavia valmistajia. Jos meiltä ei löydy sopivaa tuotetta, etsimme sen.Elannontie 5, 2. krs., 01510 Vantaa, Puh. (09) 615 20 550


Hallitus piti 5.2. kokouksensa Heti-tec Oy:n uusissa tiloissa Tampereel-la. TAKK:n toimitiloissa operoivan Hetitecin ja TAKK:n yhteistyöllä on valimokentälle syntymässä uusi vali-mo. Yhtäkkiä ei tullut mieleen, mil-loin Suomeen on edellisen kerran uusi valimo, vaikkakin pieni, perus-tettu. Hatun noston arvoinen suori-tus. Huonompia uutisia tuli sitten Valimoinsituutin osalta, eli Valimo-instituutti on nyt virallisesti lakan-nut olemasta.

Jäsenrintamalla oli vaihteeksi posi-tiivinen pöhinä peräti kolmentoista uuden jäsenhakemuksen myötä. Hallitus hyväksyi kokouksessaan yhdistyksen uusiksi jäseniksi seu-raavat henkilöt: Anttila Janne, SFTec Oy Hyytiäinen Tino, Componenta Casting Oy Karkkila Hyytiäinen Jesse, Karhulan Valimo Oy Ilonen Matias, Kiteen Malliveistämö Aki Mämmi Oy Kekäle Ari, Kiteen Malli-veistämö Aki Mämmi Oy Kiiski Mika, Tevo Lokomo Oy Leinonen Virpi, SFTec Oy Malinen Timo, Kiteen Malli-veistämö Aki Mämmi Oy Mäyrä Juha, SFTec Oy Niemi Matti, Valmet Techno-logies Oy, Valkeakoski Pyhäluoto Olli, Mallikolmio Oy Tanninen Sami, Kiteen Malli-veistämö Aki Mämmi Oy Tikka Timo, Kiteen Malli-veistämö Aki Mämmi Oy.

Hallitus ja asiamies toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi mukaan yhdistyksen toimintaan.Yhdistykses-tä erosi 3 henkilöjäsentä. Lisäksi tie-toon tuli yhden jäsenen poismeno.

Näin ollen yhdistyksen jäsenmäärä on nyt 597 jäsentä sekä 43 yritys-jäsentä.

Jäsenmaksut henkilö- ja yritysjäse-nille toimitetaan kevään kuluessa, joten tarkkailkaa postia.

Paavo Tennilän rahastoon ei tul-lut yhtään uutta hakemusta. Vaik-ka rahaston apurahat jaetaankin KAUTE-säätiön alaisesta SVY:n eri-koisrahastosta, tätä ei kannata säi-kähtää. Käytännössä mikään ei ole muuttunut, edelleen apurahojen tarkoituksena on tukea taloudelli-sesti suomalaista valimotekniikan ja valunkäytön edistämistä tekno-logia, ihminen ja ympäristö huomi-oon ottaen. Hakemukset osoite-taan SVY:n hallitukselle, josta ne ohjataan eteen päin.

Opintopäivät (Tampere 6.-7.2.) aloitettiin vierailemalla malliveis-tämössä, Ris-Pert Oy:n toimitilois-sa. Kahvittelun lomassa Alexander Strakh kertoi Ris-Pertin historiasta nykypäivään ennen tarkempaa tu-tustumista malliverstaaseen. Opin-topäivien osallitujamäärä oli ilah-duttavan korkea. Pitkästä aikaa pe-räti 47 henkilöä oli mukana tapah-tumassa. Suuren suosion takasivat ainakin huippumallin löytäminen ja erityisen mielenkiintoiset ja korkea-tasoiset esitelmät parilla ulkomaan asiantuntijalla. Aiheet herättivät poikkeuksellisen vilkasta keskus-telua niin luennoilla kuin illanvie-tossakin, mikä tietysti on yksi merk-ki onnistuneista ja mielenkiintoisis-ta opintopäivistä. Kiitokset vielä kaikille luennoitsijoille ja paikan päällä olleille. Myös koulutustoi-mikunta ansaitsee kiitokset hy-vistä aiheista ja opintopäivi-en järjestämisestä. Katta-

vampi reportaasi opintopäivistä on lehden sisäsivuilla.

Leino Cast Oy:n järjestelytoimi-kunta on hyvissä ajoin aloittanut työnsä 73. vuosikokouksen orga-nisoimiseksi Saloon. Vuosikoko-usohjelma ja ilmoittautumisoh-jeet tulevat seuraavaan Valimo-viestiin.

Kauan kadoksissa olleen ja paljon kyselyjä herättäneen ValuAtlaksenkohtalosta on hyviä uutisia, eli pal-velu on nyt avattu osoitteessa: www.valuatlas.fi, ja palvelua tul-laan jatkossakin ylläpitämään ja päivittämään.

ASIAMIEHELLÄ ON ASIAA

Jani IsokääntäAsiamies

KEVÄINEN TERVEHDYS!

VALIMOVIESTI 1/2020 737ValimoViesti 1 • 2016

Valimon luotettava yhteistyökumppani

Edustamme varteenotettavia toimittajia ja laadimme asiakkaillemmeräätälöytyjä ratkaisumalleja jo yli 55 vuotta.

Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo

Uudesta tai regeneroidusta keernahiekasta poistetaan pöly ja se saatetaan haluttuun käyttölämpötilaan. Käsiteltävä hiekka voidaan kerralla joko lämmittää tai jäähdyttää. Vaaka mahdollistaa tarkasti määritellyn hiekkamäärän käsittelyn kerrallaan. Pienen kokonsa takia laite voidaan sijoittaa lähes kaikkialle keernahiekan valmistamoon. Teknologinen etu maksaa itsensä takaisin selvänä rahana. Uusin tekniikka tehostaa laitostanne ja tekee tuotannon taloudelliseksi.

Koneet ja laitteet

Sinkotekniikka: AGTOS GmbHAGTOS toimii kaikilla sinkopyöräsinkouksen alueilla. Oma henkilöstöhoitaa sinkolaitosprojekteja, suunnittelee, valmistaa ja ohjelmoi omilla tehtailla sinkoja puhdistukseen, ruosteenpoistoon, hehkutushilseen poistoonja kuulapommitukseen. Valmistusohjelmaan kuuluvat myös kappaleidenkuljettimet muilta käsittelypaikoilta sinkoon ja edelleen pois.Tällöin toimitamme koko järjestelmän ja laitoksen, siis kokonaisratkaisun.Koneiden koko voidaan mitoittaa millimetrin kokoisten ketjujenkäsittelystä valtamerikonttien sinkoukseen eli laitosten kokoa ei olerajoitettu.

– Automaattikaavaus: Künkel-Wagner ja SLS Swisspour valukoneet– Pullakaavamot: Eri saksalaisia toimittajia– Keernatykit: Reissaus & Baumberg Maschinenbau (uudet koneet) Varaosat: Röper/Lämpe– Hiekan elvytys, terminen ja mekaaninen: Axmann, DeAnTek, Webac– Paineilmalähettimet: Klein, Neuhof, DeAnTek– Induktiouunit, -kelat, transistoritekniikka: I.A.S.– Romun nostomagneetit: Himmelmann. – Amiinikaasupesurit: B.G.T. (Arasin)– Suodatinlaitteistot: Eri toimittajia– Sinkotekniikan vara- ja kulutusosat: AGTOS, STO-Strahltecnik, Team-Strahltecnik – Tärytekniikka: Cyrus, Joest (Herweg), Küttner– Keernahiekan sekoittimet, kaasutuslaitteet: Webac– Furaani- ja alphaset-hiekkojen sekoittimet: Webac, Axmann– Tuorehiekkasekoittimet: Künkel-Wagner– Panostuslaitteet, pölynpoisto: Cyrus– Valimosuunnittelu, valuohjelmat: DeAnTek

OY DIACO AB, PL 167, 00211 HELSINKIpuh. 09 – 6821 544, fax 09 – 6821 778e-mail: [email protected]

Lämmitys- ja jäähdytysseula, panosajo (Neuhof)Lämmitys- ja jäähdytys-seula, panosajo DeAnTek


OPINTOPÄIVÄT 2020Referaatit

Opintopäivät2020

VALIMOTEOLLISUUS SUO-MESSA JA EUROOPASSA VUONNA 2020 Juhani Orkas, Aalto-yliopisto

Professori Orkas avasi opintopäi-väluennot jo perinteeksi muotou-tuneella katsauksellaan valujen tuotantoon Suomessa ja Euroo-passa. Heti alkuun Orkas painotti esitysten perustuvan jälleen vuo-den takaisiin tietoihin, koska kyse-lyt tuoreista tuotantoluvuista olivat vasta lähdössä Suomalaisvalimoil-le. Tuoreita tilastoja on kuultavissa valun käytön seminaarissa Tampe-reella huhtikuun alussa. Aiheesta kiinnostunutta lukijaa kehoitetaan tutustumaan myös Euroopan kan-sallisten valimojärjestöjen kattojär-jestön CAEF:n nettisivuihin.

Tilastojen mukaan viime vuoden valutuontantomme näyttää säily-neen samalla tasolla kuin vuonna 2018. 10 vuotta aiemmin, 2008, puolet rauta- ja teräsvalutuotan-nostamme haihtui yhdessä vuo-dessa, ja sittemmin tuotantomme on vakiintunut näiden osalta noin 60-80 tuhannen vuosittaisen ton-nin tasolle. Suomi näyttäytyy siinä mielessä edistyneenä valimomaa-

na, että täällä valetaan pallografiit-tirautoja noin kaksinkertainen mää-rä suomugrafiittirautoihin verrattu-na. Suomugrafiittirautaa puoles-taan valetaan tuplamäärä teräs-valuihin nähden. Tyypillisesti rau-ta-teräs-suhde on kuitenkin pal-jon suurempi, eli Suomea voidaan edelleen pitää teräsvalimomaana.

Kevytmetallivalutuotantoa vuosi 2008 kuritti vielä rautametallivaluja ankarammin tuotantomäärien pu-dotessa kertaheitolla noin kolma-sosaan. Nykyinen taso on noin 2-3 tuhatta tonnia, ja siinä on nähtävis-sä pientä kasvua. Erityistä kevytme-tallivaluissa on se, että hiekka- ja kokillivalua tehdään Suomessa e-nemmän kuin painevalua. Kupari-metallien valajana Suomi on, aina-kin suhteessa muuhun valutuotan-toonsa, kokoaan suurempi.

Yksi merkillepantava piirre Suo-men valimoteollisuudessa on se, että yli puolet, noin 55%, valuis-tamme menee koneenrakennuk-seen, ja vain pieni osa ajoneuvoi-hin. Tuottavuusluvuissa olemme kaukana kärjestä, ja osasyynä lie-nee juuri ajoneuvoteollisuuden suurten volyymien puuttuminen.

Esimerkiksi automaattikaavausta tehdään Suomessa suhteellisen vähän. Keskimääräinen suoma-laisvalimo työllistää 80 henkeä, ja tekee tuotantoa 45 vuotuis-ta tonnia per henkilö.

Kaikkiaan valimoala työllistää Suo-messa noin 1750 henkilöä, ja Euroo-pan rauta- ja teräsvalutuotannosta Suomen siivu on noin 2%. Olemme tuossa mielessä vähäpätöinen vali-momaa. Jotta Suomalainen koneen-rakennus saadaan mahdollistettua,ei valimoteollisuutemme soisi tästä juuri pienentyvän. Valujen ostajien odotuksia kuvaavat indikaattorikäy-rät näyttävät kuitenkin harmillisesti lievää laskevaa trendiä.

Referoija hyödyntää tilaisuutta, ja pohtii omiaan. Ensinnäkään synkkyy-teen ei ole syytä, eikä myöskään lu-paa vaipua, sillä apaattiset odotuk-set tapaavat toteuttaa itseään. Re-feroija myös toivoo näihin lukuihin vuoteen 2030 mennessä kertoimek-si piitä (noin 3,141..). Mikään positii-vinen muutos ei synny toivomalla, vaan yhdistämällä sopivassa suh-teessa vuorotellen kirkasta ajatte-lua ja uutteraa puurtamista. Välillä pysähdytään tarkastelemaan, teem-

TEKSTI:Pekka OlkinuoraKUVAT: Jani Isokääntä


mekö juuri sitä, mikä on oleellista, ja vie eniten asiaamme eteenpäin. Sitten jatketaan. Vastuu tulevaisuu-desta on jokaiselle tämänkin Vali-moviestin lukijalla. Jos ei meillä,niin kenellä sitten?

AJANKOHTAISTA VALIMOTUTKIMUKSESTA JA -KOULUTUKSESTA Juhani Orkas, Aalto-yliopisto

Valimoalan koulutusrintamalta kuuluu pitkästä aikaa hyviä uutisia. Uutta valimokoulutusta ajetaan parhaillaan täyteen vauhtiin Tam-pereen Aikuiskoulutuskeskukses-sa (TAKK). TAKK:n tiloihin on siir-retty entisen Valimoinstituutin ko-neet ja laitteet, ja hankitty myös runsaasti uutta kalustoa. Jälkim-mäisistä esimerkkinä kesällä 2020 asennettavat sulatusuunit. Tausta-joukoista löytyy muun muassa mo-nille entuudestaan tuttu henkilö, Jouni Lehto, joka siirtyi Tampereen seudun ammattiopisto Tredu:sta TAKK:n palvelukseen. Siinä missä valimokoulutusta koettiin lähinnä

työnnettävän Tredussa syrjään, on se TAKK:ssa otettu tervetul-leena vastaan. Muun muassa valunsuunnittelun kursseja on pian tulossa tarjolle, jos kohta lähitulevaisuudessa paljon muuta-kin. Myös valimohiekan ja muovi-en 3D-tulostusta, suunnittelupal-veluita, sekä proto-valukappaleita tarjoava Hetitec Oy siirtää parhail-laan omaa toimintaansa samoihin tiloihin. Molempia osapuolia tu-kevaa yhteistyötä lienee tiedossa.

Mitä valimoalan tutkimushankkei-siin tulee, on yksi haaste se, että EU-rahoitusta on hankala saada kuitenkin viimekädessä melko pie-nen mittakaavan valimo-tutkimus-projekteihin – ei ole mielekästä käyttää useita kuukausia työpa-nosta projektirahoituksen hake-miseen onnistumisprosentin ollessa perin matala.

Sen sijaan Business Finland on ollut aktiivisesti mukana myös valimoprojektien rahoituksessa, etenkin jos koko valimokenttä on

ollut osallisena projektissa. Yksi esimerkki on parhaillaan meneil-lään oleva yritysten ja yliopiston yhteistyönä toteutettava Kierto-valu-hanke. Hankkeen aikataulu jaksottuu vuosille 2018-2020, ja se muodostuu kolmesta erillises-tä osahankkeesta tai työpaketis-ta. Osa-alueita yhdistävä teema on valimohiekan hyödyntämisen edistäminen MARA-asetuksen puitteissa. Kolme erillistä työ-pakettia ovat: - ”Kiertovalu - Maanrakennus”, jossa selvitetään käytetyn valimohie-kan teknisiä ominaisuuksia maanra-kentamisessa - ”Kiertovalu - Ikäännytys”, jossa tut-kitaan sadeveden aiheuttaman vali-mohiekan luonnollisen ikääntymisen vaikutuksia hiekan, ja toisaalta veden haitta-ainepitoisuuksiin, sekä selvi-tetään keinoja nopeuttaa hiekan i-kääntymistä sen käytettävyyden pa-rantamiseksi maanrakennuksessa - ”Kiertovalu - Termisen elvytyksen elinkaari”. Tässä työpaketissa sel-vitetään nimensä mukaisesti hie-kan elvytyskiertojen vaikutusta hie-

Opintopäivät aloitettiin vierailulla Ris-Pert Oy:n malliverstaaseen.


kan elinkaaripäästöihin, pyritään minimoimaan termisen elvytyksen päästöjä ja energiankulutusta, ja maksimoimaan hiekan laatua vali-moissa tapahtuvaa uudelleenkäyt-töä silmälläpitäen.

EU-rahoitteinen Green Foundry LIFE on toinen parhaillaan me-neillään oleva hanke. Sen tavoit-teena on epäorgaanisia sideainei-ta käyttäen parantaa valimoiden sisäilman laatua, vähentää päästö-jä, ja edistää ylijäämähiekan hyöty-käyttöä. Jälkimmäiseen tavoittee-seen liittyy erilaisten ylijäämähie-kan puhdistus- ja uusiokäyttöme-netelmien demonstrointi.

Lähitulevaisuudelle on suunnit-teilla muun muassa Hybridivalu-nimellä kulkeva hanke, jossa py-ritään nopeuttamaan suuren va-lukappaleen valmistusta proto-tyypistä nollasarjan kautta sarja-tuotantoon käyttäen muun mu-assa uusia tekniikoita mallivarus-teiden valmistamiseen. Toinen

suunnitteluasteella oleva hanke kulkee nimellä Green Factory, ja siihen sisältyy valimoita kosketta-vana osa-alueena muun muassa tavoite valukomponenttien hiili-jalanjäljen laskennan kehittämi-seen.

3D-TULOSTUS Mikko Ojanto, Vossi Oy

Vossi Oy on 20 henkeä työllistävä perheyritys, jonka pääkonttori on Tampereella. Vuotuinen myynti on noin 12M€, ja toimialana pääasias-sa konepajojen koneiden myynti. 3D-tulostus on yksi Vossin edustuk-sen osa-alue.

Ojannon mukaan muovien, mutta myös metallien 3D-tulostaminen li-sääntyy ja halpenee koko ajan ko-neiden nopeutuessa ja raaka-ainei-den halventuessa, sekä suunnit-teluosaamisen parantuessa.

Yksi Vossin edustamista koneval-mistajista on Markforged, jonka

muovitulostuskoneiden erikoisuu-tena on mahdollisuus syöttää tu-lostettavan kappaleen sisään kui-tulujitteita, kuten hiili-, lasi-, tai kevlar-kuituja. Tulostettava mu-ovi itsessään sisältää silputtua kuitua, mutta osien suuri lujuus saavutetaan erityisesti tulostuk-sen aikana kappaleeseen syötet-tävästä pitkästä lujitekuidusta. Tämän mahdollistaa tulostuspää, jossa on kaksi suutinta, toinen muoville ja toinen lujitekuidulle. Lujitekuidun määrä ja sijainti tu-lostettavassa kappaleessa on määritettävissä tulostinta ohjaa-van ohjelmiston kautta. Markfor-gedin koneiden perusmallien lähtöhinnat ovat suuruusluokkaa 20 000€ koneelle, jonka tulos-tusala on 32x132x154mm (Mark-forged Mark Two), ja 70 000€ 330x270x200-kokoiselle koneel-le (Markforged X7).

Toinen esityksessä läpikäyty Vos-sin edustama tulostinvalmistaja on Bigrep. 1x0,5x0,5m tulostusalueen

Ensimmäisen päivän luennoitsijat: Marko Lindberg, Markku Eljaala, Juhani Orkas sekä Sebastian ja Ivan Petek. Kuvasta puuttuu Mikko Ojanto.


omaavan Studio G2-nimeä kanta-van koneen hinta on noin 50 000€. Samassa noin 50k€ hintaluokassa on myös 1m x 1m x 1m tulostus-alueella varustettu BigRep ONE -tulostin. Noin kuutiometrin tulos-tusalueen omaava, suhteellisen no-pea (CNC ohjauksella ja MXT pur-sotustekniikalla varustettu) tulostin Bigrep Pro maksaa noin 150 000€.

Gefertec-niminen yritys puoles-taan valmistaa 3- ja 5-akselisia lan-kahitsauslaitteita, joilla pystytään valmistamaan täyden lujuuden omaavia metallikappaleita NC-ohjatusti hitsaamalla. Kappaleen massa voi olla suurimmillaan kol-misen tonnia.

Entäpä valumallinvalmistus? Va-lumallin pystyy hyvinkin valmista-maan muovista 3D-printtaamalla. Saavutettavissa oleva lujuus ja pin-nanlaatu riittävät ainakin käsikaa-vaukseen hyvin. 3D-tulostuksen hitauden takia suuri malli voi kui-tenkin tulla edelleen edullisem-maksi perinteisemmillä menetel-millä valmistaen. Hankalien yksi-tyiskohtien, esimerkiksi irtopalan, valmistaminen perinteiseen malli-varusteeseen 3D tulostamalla voi kuitenkin olla hyvinkin kustannus-tehokas ratkaisu. Tässä kohtaa ko-neen luotettavuus astuu kuvaan: jos tulostin keskeyttää työnsä häi-riön takia tehtyään suurta kappa-letta neljä päivää, ja kappale olisi ollut valmis muutaman tunnin ku-luttua, saattaa käyttäjää harmittaa.

KUINKA SUUNNITELLA VALU JA KEERNAT HIEKAN 3D-TU-LOSTUSTA SILMÄLLÄ PITÄEN JA MITÄ KANNATTAA TULOSTAA Marko Lindberg, Hetitec Oy

Hetitec Oy on Tampereella sijait-seva yritys, joka tarjoaa asiakkail-leen valujen suunnittelupalveluita, hiekan ja muovin 3D-tulostusta se-

kä konkreettisia valukappaleita va-raosa-, prototyyppi-, ja myös pie-niin sarjatuotantotarpeisiin. Heti-tec Oy toimii samoissa tiloissa, ja tiiviissä yhteistyössä TAKK:n ope-tusvalimon kanssa.

Hetitec Oy:llä on käytössään mm. Voxeljet VX1000 hiekkatu-lostin, ja valunsimulointiohjelma Magma höystettynä valuraudan jähmettymistä simuloivalla Mag-ma Iron-moduulilla, ja muodon-muutosten ja jännitysten lasken-taan käytettävällä Stress-moduu-lilla. Lisäksi yrityksellä itsellään on pieni muovitulostin, jota on käytet-ty esimerkiksi pienten kokonaisten mallivarusteiden, ja suurempien mallien irto-osien tekemiseen.

Hetitecin käyttämä Voxeljet-tulos-tin levittää tulostusalueelle (1060x600x500mm) aluksi ohuen kerrok-sen hiekkaa, johon on etukäteen sekoitettu kovete. Tämän jälkeen tulostinpää käy suihkuttamassa hiekkaan furaanihartsin niille alu-eille, joista hiekan halutaan kovet-tuvan. Tämän jälkeen levitetään uusi kerros hiekkaa edellisen ker-roksen päälle, ja jälleen suihkute-taan sideaineella kovettuvaksi ha-luttavat alueet. Prosessi toistuu, kunnes hiekkakuutio on saatu kasvatettua täyteen korkeuteensa.

Tulostettavien kappaleiden geo-metria siirretään Voxeljetin 3D-tu-lostimelle STL-formaatissa. Kysees-sä on kolmiomaisista elementeis-tä koostuva pintamalli. Mallin tark-kuus on yksi hiekkaa tulostaessa huomioitavista asioista. Mikäli tu-lostettavana olisi vaikkapa lieriö, jonka 3D-malli tallennetaan STL-muotoon, lieriöstä tulee enene-vissä määrin kulmikas, hieman mutteria muistuttava, kun STL-mallin tarkkuutta pudotetaan. STL-mallin tarkkuus korreloi tie-doston koon kanssa. Yllättävän pienikin kulmikkuus on silmin nähtävissä tulostetun hiekan

pinnassa, hieman suurempi myös valetussa kappalessa.

Toinen huomioitava seikka on se, että tulostuksen jäljiltä koko tulos-tusalue on täynnä kovettumatonta hiekkaa, jonka sisällä kovetetut hiekkakappaleet sijaitsevat. Vaik-ka tulostettava hiekkakappale ei tarvitse minkäänlaisia hellityksiä, pitää irtohiekka kuitenkin saada poistettua muottionkalosta. Hie-kan poisto saattaa vaatia ylimää-räisiä jakopintoja tai aukkoja muot-tiin. Miettiessään jakopintoja suun-nittelijan on syytä huomioida myös muotin mahdollinen peitostami-nen: katveeseen jäävät nurkat jää-vät helposti peitostamatta. Kaa-sunpoistokanavista ei välttämättä tarvitse saada kaikkea hiekkaa pois, sillä kovettamaton hiekka kaasun-poistokanavissa läpäisee kaasuja kuitenkin paremmin kuin kovetettu, sideainepitoinen hiekka.

On ehkä enemmänkin koneen käyttäjän, kuin tulostettavien muot-tien suunnittelijan murhe, kuinka paljon myytäviä 3D-tulosteita saa-daan mahtumaan kuhunkin tulos-tuserään. Suunnittelija pystyy kui-tenkin vaikuttamaan kustannuksiin esimerkiksi mallintamalla muotit tai keernat siten, että niitä mahtuu täysi kokonaislukumäärä koneen tulostusalueelle – esimerkiksi 4 kpl 120mm korkeita keernoja päällek-käin täyttää tehokkaasti 500mm ko-rkean tulostusalueen. Sen sijaan 130mm korkeita keernoja mahtuisi samaan tilaan vain kolme. Tulostet-tavia kappaleita ei saa tulostustilaa säästääkseen kuitenkaan sijoitella täysin kiinni toisiinsa, vaan niiden väliin tulee jättää vähintään 3mm ir-tohiekkaa. Sideaineella on kasvava taipumus imeytyä tätä ohuem-pien kannasten läpi, ja tartuttaa kappaleet toisiinsa.

Mallinettaessa keernasijoja ja muita vastaavia rajapintoja, on syytä jättää muotin eri osien vä-


liin noin 0,3...0,5mm välys. Tulos-teiden pinnakarheus alkaa vai-keuttaa muotin kokoonpanoa pienemmillä välyksillä. Etenkin pystysuorassa toisiinsa nähdenliukuvat hiekkapinnat voivat olla ongelmallisia. Sama pätee tietys-ti mallivarusteiden avulla tehtyihin muotteihin. Asennusvaikeuksien välttämiseksi tulostettuihinkin keer-nasijoihin on suotavaa lisätä helli-tys, vaikkei hellitystä vaativia malli-varusteita käytetäkään. Ei ole huo-no käytäntö lisäksi tulostaa muot-tien keernasijojen alareunoille u-raa, johon keernasijojen pystypin-noista irtoava vähäinen määrä hiekkaa pääsee putoamaan.

Hetitecin VX1000-koneen täysi tu-lostuslaatikollinen hiekkaa painaa noin 500kg. Keernojen ja muottien nostot on syytä huomioida jo suun-nitteluvaiheessa. Toimiva ratkaisu on tulostaa raskaisiin muotinosiin läpireiät, joiden läpi työnnetään terästangot, jotka taasen toimivat tartuntoina nostoliinoille tai ket-juille. Tulosteiden painon, mutta myös kustannusten näkökulmasta on mielekästä tulostaa vain välttä-mätön määrä hiekkaa – esimerkiksi muottionkaloon pelkkä käsittelyä kestävä mutta valun näkökulmasta kaikin mokomin liian ohut kuori, joka tuetaan valimolla ennen va-lua käyttäen perinteistä kaavaus-hiekkaa.

Yksi Lindbergin esittelemä tosielä-män tapaus 3D-tulostetun keernan hyödyntämisestä oli erääseen pe-rinteisillä mallivarusteilla kaavatta-vaan valukappaleeseen toisinaan tarvittavan, jakopinnan läheisyy-teen sijoittuvan korvakkeen keer-na. Osa valuista toimitetaan ilman korvakkeita, mutta kun korvakkeet tarvitaan, mallivarusteeseen sijoite-taan tulostetut keernat ennen var-sinaisen muotin kaavausta. Tulos-tekeernojen paikoittamiseksi malli-pohjassa on ohjauskartiot ja tulos-tekeernoissa niitä vastaavissa koh-

dissa kartiokkaat reiät. Kun tuloste-keernaa ei käytetä, jättää ohjaus-kartio muotin jakopintaan ylimää-räisen reiän, mutta reikä ei ole yh-teydessä kappaleeseen, eikä sillä siten ole mitään vaikutusta korvak-keettoman kappaleen valamiseen.

KUINKA SUURI TEOLLISEN MITTALUOKAN MALLIVEIS-TÄMÖ TOIMII EUROOPASSA Sebastian Petek, PIB-Extra Ltd, Kroatia

PIB Extra on Kroatialainen, vuon-na 1993 perustettu valumalleja valmistava yritys. Toiminta alkoi 100 neliömetrin tiloissa perustaji-en talon kellarissa, mutta tätä ny-kyä yrityksellä on toimitilaa 15200 neliömetriä, noin kahden jalkapal-lokentän verran. Henkilöstöä on 210 henkeä kolmessa vuorossa. Kyseessä on siis todellinen valu-mallitehdas. Mittakaava on vaikut-tava etenkin maassa, jossa ei ole käytännössä ollenkaan valimoita. 100% tuotannosta meneekin vien-tiin. Mittakaava on iso myös siinä mielessä, että joka kuukausi käytet-tävissä on 32000 miestyötuntia, ja niille pitää löytää käyttöä. Tälläkin hetkellä on valmistuksessa noin 80..100 uutta mallivarustetta.

PIB Extralla ei ole mittavaa myyntikonttoriverkostoa. Silti malleja toimitetaan ympäri maailmaa. Esimerkiksi laajen-tuminen Pohjois-Amerikkaan tapahtui lähes itsestään, kun muutamia vanhoja asiakkaita italialaisista valimoista muutti Yhdysvaltoihin.

Yrityksellä on palveluksessaan 40 suunnittelijaa kahdessa vuorossa, ja siten kyky tarjota teknistä tukea asiakkaillaan 16 tuntia vuorokau-dessa. Tällä suunnittelukapasiteet-tilla tuetaan mallien suunnittelussa ja hankinnassa myös sellaisia val-imoita, joilla itsellään ei syystä tai toisesta ole riittävää kapasiteettia.

PIB:lle sopii hyvin myös toiminta-tapa, jossa asiakas määrittää vain tärkeimpiä reunaehtoja mallinsuun-nittelulle, ja PIB huolehtii kaikesta muusta – esimerkiksi keernojen ja jakopintojen suunnittelusta. PIB ni-meää jokaiselle asiakkaalle oman suunnittelijan. Tällä pyritään var-mistamaan se, että kunkin asiak-kaan erityistarpeet ja mieltymykset tunnetaan suuresta organisaatiosta huolimatta.

Myös tuotannonohjaukseen ja tuotetiedonhallintaan on panostet-tu. Petekin mukaan ei ole mikään ongelma valmistaa asiakkaalle uut-ta keernalaatikkoa hajonneen tilal-le vuosia aiemmin tehtyihin mall-ivarusteisiin, sillä projektin tiedot työstöratoja myöten on tallennettu. Uutta mallia tehtäessä asiakkaalle raportoidaan projektin etenemi-sestä säännöllisesti valokuvien ke-ra. Laadunvarmistukseksi jokainen uusi malli valmistuttuaan muun muassa 3D-skannataan ja verra-taan alkuperäiseen mallisuunni-telma-3D-malliin.

Maksaako tällainen palvelu man-sikoita? Petekin mukaan Kroatia ei ole työvoimakustannuksiltaan millään muodoin halpa maa. Te-hokkaalla toiminnalla mallien hinnat saadaan kuitenkin pidettyä kilpai-lukykysinä, etenkin kun hinta-laa-tu-suhde huomioidaan. PIB Extra on Petekin mukaan toimitta-nut merkittävän määrän malleja myös muun muassa Kiinaan.

Mallien materiaalivalikoima kattaa kaikki tyypilliset materiaa-lit puusta muovien kautta metal-leihin. Myös suuria polystyreeni-kertamalleja valmistetaan. Suurin työstökone on mitoiltaan 20 x 8 x 2,5m. Kokoluokaltaan esimerkiksi tämän hetken suurimpien tuulivoi-mavalujen malleja pystytään käsit-telemään. Myös ympäristöasioi-den merkitys tiedostetaan.


Yleisön tuijottaessa esityksen lo-pussa suut auki esitelmöijä totesi-kin, että kasvakseen tällä tavalla täytyy olla riittävän rohkea tai riit-tävän hullu. Todennäköisesti mo-lempia.

VALUMALLIN VALMISTUS VALIMON NÄKÖKULMASTA Markku Eljaala, Peiron Oy

Alkuun referoijan vilpittömät pa-hoittelut sekä esitelmöijälle että lukijalle. Markku Eljaalan asiatie-dontäyteistä esitelmää ei kerta kaikkiaan pysty referoimaan kar-simatta siitä samalla pois paljon oleellista tietoa. Sen vuoksi osallis-tumista opintopäiville suositellaan.

Valumallin suunnittelun näkö-kulmasta mallia käyttävä asiakas lienee keernantekijä tai kaavaa-ja. Käyttöjen välillä ja niiden ai-kanakin mallia siirrellään ja va-rastoidaan. Valimon asiakkaat ja valunsuunnittelijat tapaavat myös muuttaa mieltään. Valu-mallin tulee siis olla

- käyttäjän näkökulmasta toimiva; mallinsuunnittelijan omakohtai- nen kaavaamotyökokemus on tässä eduksi - käyttöä ja käsittelyä kestävä - muokattavissa myöhemmin – mallinsuunnittelijan työkoke-mus malliveistämöllä eduksi

Mitä tietoja valimon tulisi saada asiakkaalta mallia tilattaessa? En-sinnäkin valun odotettu kokonais-menekki pitkällä aikavälillä ja val-mistustahti lyhyellä aikavälillä tu-lee tiedostaa. Ensinmainittu vai-kuttaa muun muassa mallin mate-riaaleihin, ja jälkimmäinen esimer-kiksi siihen, montako kappaletta on mielekästä sijoittaa samoihin mallipohjiin. Kyse on tasapainoi-lusta mallin valmistuskustannusten, mallin tuottavuuden, ja mallin kes-toiän välillä. Ei ole tavatonta, että onnistunut uusi valutuote alkaakin käydä vauhdilla kaupaksi, ja silloin halvalla hankittu, heikko ja huonon tuottavuuden omaava mallivaruste muodostuu ongelmaksi: ”Hätäinen protoilu on pitkän päänsäryn alku”.

Myös valun mittatoleranssit ja työ-varat tulee ensin sopia valun käyttä-jän kanssa, ja sen jälkeen huomioida mallia suunniteltaessa. Valveutunut ja rehellinen valunmyyjä ei lupaa asiak-kaalle epärealistisen tiukkaa valutole-ranssia. Kun malli on mitoiltaan pie-lessä, valun työvarat riittämättömiä, tai malli kuluu nopeasti huonoon kuntoon, se tapaa ihmeellisesti kaatua yksin valimon ongelmaksi.

Valimon puolestaan tulisi kertoa malliveistäjälle vähintään: - kutistumaennakot ja työvarat, ja onko ne jo sisällytetty valimon mahdollisesti toimittamiin 3D- malleihin, - mallipohjien mitat ja rakenne, ja - mallin eri osien materiaalit. Nämä tiedot olisi syytä toimit-taa jo tarjouskyselyvaiheessa, eikä vasta mallin tilauksen yh-teydessä, sillä ne vaikuttavat merkittävästi mallien hintaan.

Malleja suunnittelevan, mutta myös valuja myyvän henkilön on suotavaa tutustua valun mittato-

Luennoitsijat 2. päivä: Thorsten Reuther, Markku Eljaala ja Mikko Hinkkanen.


leransseja ja koneistusvaroja määrittävään standardiin SFS-ISO-8062-3. Standardi tunne-taan Eljaalan mukaan valimois-sakin, saati niiden ulkopuolel-la, valitettavan huonosti. Kysei-nen standardi antaa suositukset työvara- ja toleranssiasteiksi eri valumetalli-kaavausmenetelmä-yhdistelmille, sekä työvarojen ja toleranssien konkreettiset luku-arvot millimetreinä eri kokoluokan valukappaleille kullekin toleranssi-asteelle. Toleransseja ja työvaroja määritettäessä tulee olla realisti: Liian pieneksi määriteltyjen työva-rojen voidaan kuvitella pienentä-vän kustannuksia kun koneistus-tarve vähenee, mutta yksikin ko-neistuvaran puutteen takia susitet-tu tai hitsaamalla täytetty kappale syö saadut säästöt pitkältä ajalta. Muista työvaraa mietittäessä myös se, että yläpinnat kärsivät eniten sulkeumista, ja että keernapinnat

jäävät usein aiottua ulommaksi es-tyneen kutistuman vuoksi. Mikäli valussa on kriittisiä mittoja, joille ei voida perustelluista syistä sallia laveaa valutoleranssia, on valumal-lin suunnittelijan syytä vähintään pyrkiä välttämään näiden mitto-jen lävitse kulkevia jakopintoja, ja pyrkiä sijoittamaan mittoihin liitty-vät piirteet samaan mallin osaan.

Varsinaisen valukappaleen ulko-puolellakin on tärkeitä huomioita-via yksityiskohtia. Esimerkiksi keer-nasijoissa isot välykset ovat käytän-nössä usein parempi vaihtoehto kuin suunnittelupöydällä hyvältä näyttänyt, mutta muottia kasatta-essa huomaamattoman hiekkaloh-keaman aiheuttanut liian tiukka keernasija. Myös mallivarusteiden eläminen varastoitaessa tulee pi-tää mielessä. Suurehkossa vaneri-mallissa 2..3mm suuruiset keernasi-jojen välykset eivät ole alkuunkaan

liian tiukat. Purse jakopinnalla on yleensä pienempi paha, kuin sor-menpään kokoinen hiekkasulkeu-ma valukappaleen sisällä. Mallien eläminen ei rajoitu vain itse malliin, vaan myös mallipohjien mitat vaih-televat. Vaneria ja uretaanimuovia yhdistävä malli taipuu, kun mate-riaalit turpoavat eri tavalla. Puun-mallin syiden ja vanerin viilujen suunta vaikuttaa merkittävästi tur-poamisen suuruuteen. Ihannetilan-teessa puun syyt tai vanerin viilut ovat molemmissa, sekä mallissa, että keernalaatikossa, samansuun-taisia. Jos ne ovat ristissä, syntyy muotin keernasijojen ja keernan kantojen välille ennenpitkää väis-tämättä ristiriitoja.

Mallin materiaali ja koko vaikut-tavat myös tarvittaviin hellityksiin.Pieneen, kovasta muovista tehtyyn malliin 1 asteen hellitys on hyvinkin riittävä, isoihin malleihin vähempi-

Tarkkaavaisia opiskelijoita opin-topäivien ensimmäisellä luennolla.


kin. Jälleen kerran, vanerimalli vaa-tii merkittävästi enemmän hellitys-tä. Jos valutuotteelle on odotettavis-sa yhtään tulevaisuutta, mallivarus-teiden materiaaleissa ei vain kerta kaikkiaan kannata yrittää säästää 500 tai 1000€ tinkimällä materiaa-leista. Yksi valususi kuittaa mate-riaalin hintaeron. Kaksi valusutta kuittaa koko mallin hinnan.

UUSIA TUULIA VALUNSIMULOINNISTA Mikko Hinkkanen, PDSVision Oy

PDSVision Oy myy Hinkkasen mu-kaan ennen kaikkea tietokoneoh-jelmistoja tuotteen elinkaaren hal-lintaan (PLM). Erottamaton osa pal-velua ovat myös kurssitus ja käyt-töönottopalvelut ohjelmistojen ympärille. Käyttökohteita ovat muiden muassa tuotesuunnittelu, käyttötila-analyysit, tuotekonfigu-raatiot, muutosten hallinta, jälki-markkina-asioiden hallinta, tekni-nen dokumentaatio ja varaosien hallinta. Myös monet simuloinnin osa-alueet ovat edustettuna. Mikä-li päämiehiltä ei löydy valmista oh-jelmistotuotetta, PDSVision lupaa etsiä sovelluksen, muokata vakio-ratkaisua tai tarvittaessa rakentaa tarpeeseen sovelluksen. Henkilös-östä 51% on insinöörejä ja 24% myyjiä. Puolet yrityksen markki-nasta on Ruotsissa. Suomen o-suus liikevaihdosta on noin 11%.

Tämän päivän trendi tuotekehi-tyksessä ja tuotannossa näyttäisi olevan, että yhä enemmän ja yhä vaativampia uusia tuotteita pitäisi saada yhä nopeammin markkinoil-le. Tietokoneavusteinen simuloin-ti auttaa vastaamaan tähän vaati-mukseen. Mitä useampia osa-alu-eita tuotteen elinkaaren ajalta ky-etään simuloimaan, ja mitä enem-män eri fysiikkamalleja otetaan mukaan simuloinnin piiriin, sitä

todennäköisemmin tuote onnis-tuu kerralla oikein. Samalla uuden tuotteen kehitysprosessi nopeu-tuu, ja riskit pienenevät.

Tässä tavoitteessa auttavat myös muut digitaalisen vallankumouksen mukanaan tuomat teknologiat. Au-tonomisen suunnitteluohjelmiston tekoälylle voi antaa tehtäväksi vaik-kapa keventää tuotetta valmistet-tavuutta heikentämättä. Augmen-ted Reality (AR, suomennettuna laajennettu tai lisätty todellisuus) mahdollistaa esimerkiksi uuden-laisen etäavustamisen: etätuki voi vaikkapa toiselta puolelta maail-maa osoittaa virtuaalilasein varus-tautuneelle asentajalle, että ”lai-ta juuri tuo venttiili tuosta kiinni”. Pilvipalvelupohjainen laskenta (cloud based computing) puoles-taan tarjoaa kenen tahansa ulottu-ville huikean laskentatehon. Toki siitä joutuu maksamaan, mutta toi-saalta sen avulla pystytään esimer-kiksi ratkaisemaan huomattavasti totuttua raskaampia simulaatioita. Yksi suunnittelijan työtä helpottava työkalu on reaaliaikainen simuloin-ti. Saatavat simulointitulokset eivät välttämättä ole täsmällisen tarkko-ja, mutta suunnittelija voi kuitenkin saada vaikkapa palkin taipumasta reaaliaikaista, oikealla hehtaarilla olevaa tietoa samanaikaisesti, kun hän raahaa hiirellä palkin 3D-mallin korkeutta suuremmaksi tai pienemmäksi. Jo valmistetuista ja käytös-sä olevista laitteista voidaan saa-da dataa muun muassa siitä, mi-ten asiakkaan käyttävät laitteitaan, ja milloin ja miksi ne vikaantuvat.

Esimerkkinä nykyaikaisesta, usei-ta tuotteen elinkaaren osa-alueita yhdistävästä simulointiprosessista Hinkkanen esitteli erään autonval-mistajan diesel-moottorin sylinte-rinkannen kehitystyön. Ensimmäi-siin valmistettuihin alumiinisiin sy-linterinkansiin havaittiin syntyvän koekäytössä halkeama, jota pelkkä

sylinterinkannen käytönaikaisten kuormitusten simulointi ei ollut ky-ennyt ennustamaan. Valimolla oli omia simulointituloksiaan, auton-valmistajalla omiaan, ja konepajalla omiaan. Näiden tietojen yhdistämi-nen ratkaisi ongelman.

Halkeaman mahdolliseksi syyksi ar-veltiin valun jäännösjännityksiä. Va-lun jäännösjännitysten simuloinnin yhdeksi haasteeksi havaittiin pian kahden eri valmistajan erilainen ta-pa lastata sylinterikansien valuaihi-ot lämpökäsittelyyn, ja siitä seuraa-vat erot valujen jäähtymisnopeu-dessa vesisammutuksen aikana. Tämä aiheutti haasteen jäännösjän-nityssimuloinnille. Se ratkaistiin mit-taamalla kummassakin valimossa sylinterin kansien lämpötilaa ajan funktiona lämpökäsittelyn aikana, ja hyödyntämällä valunsimulointi-ohjelman automaattista lämmön-siirtokertoimien määritystyökalua mitatun ja simuloidun datan yh-teensovittamiseksi. Tämä loi edel-lytykset oikeansuuruisille, valmis-tajien kesken erilaisille lämmönsiir-tokertoimille, ja siten todenmukai-sten lämpöhistorioiden kautta re-alistisille jäännösjännitys- ja mikro-rakennesimuloinnin tuloksille.

Tämän jälkeen tarkasteltiin reven-nyttä kohtaa sylinterinkannessa. Va-lunsimuloinnin antamat jäännösjän-nitykset ja lämpöhistoriasta riip-puvaiset materiaaliominaisuudet siirrettiin nyt lähtötiedoiksi auton-valmistajan käyttämään lujuuslas-kentaohjelmistoon, jolla puoles-taan simuloitiin käytön aiheutta-mia rasituksia sylinterinkannelle. Lopputulokseksi saatiin, että jään-nösjännitys ja käytönaikaiset jän-nitykset yhteenlaskettuna johti-vat selvään repeämään.

Repeävä paikka sylinterinkannessa oli ympäristöään massiivisempi. Se pysyi sammutuksen aikana pitkään ympäristöään kuumempana, ja sii-


hen jäi siten jäännösjännityksena kova vetojännitys. Intuitiivinen re-aktio koneenosan repeämään oli-si lisätä materiaalia. Tässä tapauk-sessa kuitenkin poistamalla kysei-seltä alueelta materiaalia saatiin jäähtymisnopeutta kasvatettua lähemmäs ympäröiviä alueita, ja seurauksena jäännöjännityksiä merkittävästi pienennettyä. Sa-malla repeämäongelma poistui tyystin.

Esitystä seuranneessa keskuste-lussa todettiin muun muassa seu-raavaa: Oman suuren haasteensa tällaiselle prosessille luo se, että yksi osa valukomponentin elinkaa-ren osaamisesta on yhdessä pai-kassa, toinen toisaalla. Tästä syys-tä esimerkiksi valimon ja valun käyttäjän tulisi varautua tiivistä-mään yhteystyötään tulevaisuu-dessa. Se on valimon oman har-kinnan paikka, halutaanko käyttää rajallista suunnittelukapasiteettia asiakkaan ongelmien ratkaisemi-seen. Vastaus lienee ”Kyllä”, jos halutaan olla pitkäaikainen hyvä yhteistyökumppani asiakkaalle. Toki yhteistyön pitää olla reilua – jos valujen tuotanto aiotaan siirtää heti sisäänajovaiheen jäl-keen halvemman työvoiman mai-hin, olisi valimon kyettävä myös laskuttamaan suunnittelutyöstä.

FILTRATION OF MOLTEN ME-TAL – NEW DEVELOPMENTS Thorsten Reuther, Hofmann Ce-ramic GmbH

Sulalle metallille valimokäyttöön enemmän tai vähemmän soveltu-via suodattimia on ollut saatavilla tiettävästi 80-luvulta alkaen. Jo en-nen sitä on käytetty erilaisia seula-keernoja. Osa varhaisista suodatti-mista oli keraamisia, osa kaavaus-hiekkaa. Alkuvaiheessa suodatti-mia vain sijoitettiin kanavistoon kummemmin miettimättä, ja nii-den toivottiin puhdistavan sula, ja ratkaisevan sulkeumavirheet kertaheitolla.

Varhaiset valujen suodatinko-keilut olivat kuitenkin pääosin pettymyksiä. Valukappaleiden sulkeumat eivät juuri vähenty-neet. Muista suodatussovel-luksista tunnettiin jo entuu-destaan kolme mekanismia, joilla suodattimet erottelevat partikkeleja suodatettavasta kaasusta tai nesteestä. Nämä olivat: - Sieving effect, eli seulontavaiku-tus. Suodattimen reikiä suuremmat partikkelit pysähtyvät väistämättä suodattimeen, mutta pienemmät partikkelit pääsevät esteettä läpi.- Filtercake-mekanismi, jossa myös suodattimen huokosia pienemmät partikkelit alkavat kertyä suodatti-men etupinnalle alati paksuuntu-vaksi kerrokseksi - Deep bed filtration, jossa suo-dattimen huokosia pienemmät partikkelit tarrautuvat suodatti-men huokosten pinnoille, siis suodattimen sisään. Valun jälkeen halkileikatuissa suo-dattimissa ei havaittu esiintyvän juuri muita kuin ”sieving effect”:iin viittaavaa partikkelien erottumista. Sulan virtaus mahdollisesti huuh-teli suodattimen etupuolelle tai sisään kertyneen kuonan mukaan-sa valun kestäessä. Suodattimet eivät olleetkaan autaaksi tekevä ratkaisu.

Reuther kehoittaa miettimään, mi-tä sula metalli oikeastaan on? Entä millaisia sulien metallien kuonat o-vat? Sula on huomattavan kuumaa ja raskasta nestettä. Se jähmettyy, jos sitä yrittää liian hitaasti ajaa lii-an jäähdyttävien suodattimien lä-pi. Kuonat ovat taasen aina kevyitä, tyypillisesti noin 3 kertaa (rautame-talli-) sulaa kevyempiä aineksia. Ne voivat olla jäykkiä nesteitä, tai valu-lämpötiloissa sulamattomia kiintei-tä partikkeleja. Monilla kuonilla ei näyttäisi olevan taipumista tarrau-tua valukanavistossa olevan suo-dattimen pintoihin, vaan ne livah-tavat suodattimen läpi, jos pääse-

vät suodattimelle asti. Tässä onkin avain onnistuneeseen suodattimen käyttämiseen: suodattimilla itsel-lään ei poisteta kuonaa sulasta, vaan suodattimia käytetään kana-viston virtauksen hallintaan, ja kuo-nat erotetaan sulasta kellumisen, flotaation, kautta. Merkittävä vaiku-tus halutun lopputuloksen, siis sulke-umattoman valukappaleen kannal-ta on myös suodattimien jälkeisellä kanavistolla: uutta kuonaa ei sai-si päästää syntymään, kun kuonas-ta on kerran vaivalla päästy eroon. Myöskään yleistä prosessihygieniaa ei pidä unohtaa. Ei ole mielekästä lisätä kuonavirheiden riskiä kasvat-tamalla niiden määrää jo ennen kanavistoa.

Kaatokanavan alapää ja jakokana-van alku on kanavistosuunnittelun kannalta ongelmallinen paikka, ja yksi merkittävä kuonan ja sulkemi-en lähde. Sulalla on kaatokanavan jäljiltä korkea virtausnopeus, minkä vuoksi sulan pinta rikkoontuu hel-posti. Tällöin rajapinta muottikaa-sujen kanssa kasvaa, ja kuonaa muodostuu. Korkea virtausnopeus edistää myös kaasujen imeytymistä sulan joukkoon kanaviston mutkis-sa, ja venturi-ilmiön vuoksi jopa suorilla osuuksilla. Jakokanavaan sijoitettu suodatin luo kuitenkin kaatokanavan jäljiltä nopeasti vir-taavalle sulalle merkittävän esteen. Se yhtäältä edistää suodatinta edeltävän kanaviston nopeaa täytty-mistä, ja toisaalta muuttaa suodat-timelle tulevan nopean sulasuihkun suodattimen takana koko kanavan poikkipinta-alan täyttäväksi, nopeu-deltaan tasaisen maltilliseksi virtauk-seksi. Tämä on aiemmin mainitun kuonan kellumisen ohella toimen erittäin tärkeä vaikutusmekanismi, kun suodatinta yritetään käyttää va-lujen laadun parantamiseen. Ehkä vähäpätöisempi, mutta silti kiintoisa fakta on myös se, että suodattimen huokosten niin kutsuttu hydraulin-en halkaisija on huomattavan pieni. Tämä tarkoittaa, että sulan visko-


siteetista aiheutuvat kitkavoimat saavat suuremman vallan, kuin su-lan massasta seuraavat hitausvoi-mat. Tästä puolestaan seuraa se, että sulan sisäinen holtiton pyörtei-ly rauhoittuu, ja virtaus pysyy suo-dattimen sisällä, ja vähän matkaa sen jälkeenkin laminaarisempana. Mikäli rajusti turbulenttinen pyör-teily on estänyt osaa kuonasta kel-lumasta sulasta erilleen ennen suo-datinta, laminaarinen virtaus suo-dattimen jälkeen voi edistää kuo-nan kellumista sulan yläpinnalle ja jakokanavan kattoa vasten vielä suodattimen jälkeenkin. Tärkeintä on kuitenkin kuonan kelluminen e-rilleen sulasta ennen suodatinta.

Yllä esitetty teoria herätti alussa paljon kritiikkiä. Ratkaisu teorian toimivuuden todistamiseksi löytyi kvartsilasisella seinällä varustetus-ta koemuotista ja suurnopeuska-merasta. Kuvaamalla valuraudan käyttäytymistä koemuotin täytty-misen aikana, saatiin teorian tu-eksi tuntuvaa näyttöä. Teoriaa so-veltavia valukanavistoja testattiin myös useilla, eri valimoissa tuotan-nossa olevilla valukappaleilla. Tu-lokset olivat rohkaisevia.

Reutherin mukaan muotin va-luajasta ensimmäinen neljännes ratkaisee valtaosan siitä, paljon-ko kappaleessa on sulkeumia. Yk-si tärkeä kriteeri toimivalle valuka-navistolla on itse kanaviston nopea täyttyminen. Niin kauan kuin kana-visto ei täyty, ei ole mitään syytä kuvitella, että suodatin auttaisi kelluttamaan kuonat kanaviston yläpintoja vasten, ja keräämään ne sinne. Varsinaisen valukappa-leen täyttämisellä ei puolestaan ole useinkaan niin suurta kiirettä, mitä kanavistosuunnittelijat tuntu-vat ajattelevan.

Kanaviston symmetria on aina eduksi virtauksen hallinnan näkö-kulmasta. Jos yksi kanava haaroi-tetaan kahteen suuntaan esimer-

kiksi Y- tai T-kirjaimen muotoisel-la haaralla, sulan pitää tulla haa-roitukseen kirjainta katsottaessa alhaalta päin. Tällöin molempiin haaroihin voi virrata sama määrä sulaa. Sen sijaan pääkanavasta toinen toisensa jälkeen erkane-vat sivuhaarat eivät yleensä saa kukin yhtäsuurta osaa virtaavasta sulasta.

Suodattimen oikea mitoitus on myös kriittistä suodattimen toivotun toiminnan kannalta. Varhaisissa tuulivoimalavaluissa saatettiin käyttää yhtä muottia kohtaan useita kymmeniä suo-dattimia. Sula tuotiin pitkäksi ri-viksi pääjakopinnalle sijoiteltujen suodattimien päälle jakopinnan yläpuolella kulkevaa kanavaa pit-kin. Kaikki sula hulahti ensimmäis-ten muutamien suodattimien läpi jatkaakseen matkaansa jakopin-nan alapuolisissa muotin osissa. Suodatinpinta-alaa oli aivan lii-kaa, ja suodattimien jälkeinen, usein poikkipinta-alaltaan myös liian suuri kanavistokin saattoi pu-dota vielä monta metriä alaspäin ennen kääntymistä muottionka-loon. Suodattimia edeltävällä kanaviston osalla ollut mitään edellytyksiä täyttyä sulalla ennen, kuin sulan pinta muottionkalos-sa oli noussut lähelle pääjakopin-taa. Paitsi suodattimien määrällä ja kokonaispinta-alalla, myös suo-dattimen itsensä reikien koolla on merkitystä. Liian pienireikäi-nen suodatin jähmettyy herkäs-ti tukkoon etenkin pallografiitti-rauta- ja teräsvaluissa. Toisaalta liian isoreikäisellä suodattimel-la menetetään virtausta tasaava vaikutus. Kuvittele, mitä vaikutus-ta virtaukseen on esimerkiksi yh-dellä Ø80mm reiällä pyöreässä Ø100mm suodattimessa.

Hofmann Ceramics valmistaa yk-sinomaan sylinterimäisillä pyöreil-lä rei’illä varustettuja pursotettuja keraamisuodattimia. Reutherin

mukaan niiden edut vaahtosuo-dattimiin verrattuna ovat selvät: - parempi mittatarkkuus ja piene-mpi prosessihajonta niin suodat-timen ulkomitoissa (tärkeää mm. suoda-tinpesien tiiveyden ja robottiavus-teisen suodattimen asettamisen kannalta), kuin virtauskanavissak-in, joiden läpi sula joutuu kulke-maan (tärkeää virtauksen hallit-tavuuden kannalta – suodatin toimii joka kerta samalla tavalla) - parempi mekaaninen kestävyys (käsiteltävyys, vähemmän suodat-timesta irtovia partikkeleja) - hyvä lämpöshokin kestävyys ja parempi jäykkyys korotetuissa lämpötiloissa suodatinmateriaalin pehmentyessä

Pursotettu, pyöreäreikäinen ja määrätynmuotoinen suodatin on myös vaahtosuodatinta helpom-min mallinnettavissa mahdolli-sia numeerisia valusimulaatioita varten.

Esityksensä loppuun Reuther korosti hyviä suhteitaan useisiin asiakkaisiinsa, ja lupasi pelkkien suodattimien myymisen lisäk-si myös auttaa niiden käytössä. Ei kuulemma ole mitenkään ta-vatonta, että asiakas lähettää heille kuvan ongelmallisen valu-kappaleen olemassa olevasta kanavistosta, ja ratkaisua etsitään yhdessä.


TEKSTI JA KUVAT: Olavi Piha

Sveriges Gjuteritekniska Förening

Ruotsin valimotekninen yhdistys (SGF) piti sääntömääräisen vuosikokouk-sensa 13. – 15. syyskuuta 2019. Vuosikokous oli järjestysnumeroltaan 112. Kokouspaikka oli Strömstad, joka tunnetaan laajalti Ruotsissa suosittuna loma- veneily- ja purjehduspaikkakuntana. Strömstad sijaitsee noin 100 ki-lometriä Oslosta etelään, ja hyvinkin lähellä Norjan ja Ruotsin välistä rajaa. Paikka tarjoaakin luksusluokan merenrantamaisemat ja veneilymahdollisuu-det. Lisäksi suotuisat korkeapaineilmavirtaukset suosivat tätä aluetta syys-kuussa, ja niinpä nytkin oli aivan unelmailma koko viikonlopun ajan, upea pilvetön sää suosi mm. seuralaisohjelmana suoritettua meriristeilyä.

Kokoushotelliksi oli valittu viiden tähden hotelli Strömstad Spa & Resort, jonka upeissa tiloissa kaikki tapahtumat saatiin järjestymään.

Vuosikokoukseen oli ilmoittautunut 104 henkilöä, joista peräti 41 oli seura-laisia. Kokoukseen tuli useampia SGF-jäseniä puolisoidensa ja hyvin pienten lastensa kanssa, joka toi kokoukseen hauskaa piristystä. Kirjoittaja vei puoli-sonsa kanssa Suomen Valimoteknisen Yhdistyksen tervehdyksen Sveriges Gjuteritekniska Föreningenin vuosikokoukseen.

SGF, 112. ÅRSMÖTE 2019


YLEISTÄ VUOSI-KOKOUKSESTA

Osallistujamäärä kokouksessa oli tällä kertaa tavallista pienempi, sil-lä tavallisesti on menty vähän yli 120 osallistujan.

Vuosikokouksen kulku on vuodes-ta toiseen samanlainen, paljolti sa-manlainen kuin meidän suomalais-ten vastaava. Tämä on luonnollis-ta, sillä onhan SVY:n säännöt ja toi-mintatavat kopioitu suoraan SGF:ltä vuonna -1947. Vuosikokousta edeltävänä iltana on studiebesök (kohteet vaihtelevat hyvin paljon) sekä kokoushotellissa illalla Buffé eli kuten ruotsalaiset tapaavat sa-noa: ”Kom som Du är”.

Vuosikokous alkaa aina juhlalli-sella yhdistyksen lipun tuomisel-la estraadille hienon torvimusii-kin soidessa. Tällä kertaa kunnia-virkaan oli valittu aikaisemmin koko yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuodet 2011 – 2017 toiminut Johan Ortfeldt.

GÄSTERNA HAR ORDET

Vuosikokouksen alussa on vuosi-kokouksen virallisille vieraille varat-tu mahdollisuus muutamalla sanal-la tuoda terveisensä vuosikokous-taan pitävälle yhdistykselle. Koska puheenvuoroja on useita, usein pohjoismaiset valimoyhdistyksen edustajat eivät juuri muuta voi kuin esittää muutamia keskeisiä asioita oman maansa valimoteollisuudes-ta. Pohjoismaista Norjan tuotanto on jatkuvassa jyrkässä pudotukses-sa. Syystä tai toisesta Tanska on vuoden aikana ottanut melkoisen kasvuloikan, peräti 16 % yhden vuoden aikana. Seuraavat tiedot maiden tuotannoista jäivät mie-leeni vuodesta 2018:

- Tanska 92 900 tonnia (kasvua 16 %) - Norja 37 000 tonnia (vähennystä 8 %) - Suomi 70 200 tonnia (kasvua 3 %) - Ruotsi 315 870 tonnia (kasvua 5 %)

Vuosikokouksen jälkeen on sitten luentojen vuoro:

1. Luento Strömstadin historiasta, ja ennen kaikkea siitä, kuinka se on vaikuttanut paikkakunnan elinkei-notoimintaan, tämä piti Peter Dafferyd. 2. Gjuteriet-lehden toimituksessa on tehty muutoksia, ja tästä meille kertoivat Lotta Larsby ja David Elg (mainostoimisto Moob). 3. Kiintoisan yhteenvedon GIFA 2019 näyttelystä veti totuttuun värikkääseen tapaansa Izudin Dugic, joka oli myös SGF:n ryh-mämatkan järjestäjä ja matkan-johtaja. 4. Luento: ”Alla tjänar på mång-fald”, jonka piti Milad Moham-madi.

SGF:n organisaatiorakenne on verrattuna SVY:n vastaavaan moni-polvinen. Tämä tuo haasteita seu-rata nopeasti vaihtuvia tilanteita estraadilla, koska siellä esiintyy niin monenlaisia puheenjohtajia. Suomen Valimoteknisen Yhdistyk-

Vuosikokous alkaa juhlallisella yhdistyksen lipun tuomisella estraadille. Tänä vuonna kunniatehtävän hoiti SGF:n pitkäaikainen puheenjohtaja Johan Ortfeldt. Kuvassa keskellä nykyinen puheenjohtaja Christian Karlsson sekä kuvassa vasemmalla professori Izudin Dugic, joka on SFG:n eteläisen osaston puheenjohtaja.


sen toiminnasta paikallisosastot jäivät pois 1990, kun jäsenmatrik-keli ilmestyi Valimoviestin sisään sidottuna, silloin ei enää ollut mainintaa paikallisosastoista. Vielä ”sinisessä vuoden 1987” kirjanmuotoisessa jäsenmatrik-kelissa oli mukana toiminnassa neljä paikallisosastoa.

Ruotsissa on kolme aluejärjestöä: Södra (ordförande Izudin Dugic), Nordöstra (ordförande Magnus Kihlström) ja Vänern-Vättern (ord-förande Niclas Raunegger). Koko yhdistystä johtaa kahdeksanhenki-nen hallitus, jonka puheenjohtaja-na toimii Christian Karlsson. Suo-men ja Ruotsin yhdistysten koko-naisjäsenmäärä on melko lailla sama.

SGF -TIETOA VUODESTA 2018

SGF:n taloudellinen tilanne on hyvä. Vuoden aikana on kuiten-kin jäsenmäärä pienentynyt 28

jäsenellä, suluissa edellisen vuo-den vastaava luku:

- jäseniä 851 (879) - tukijäseniä 13 (13) - keski-ikä 58,1 (57,6) - naisia 72

Yhdistyksen jäsenmaksut ovat nyt hieman nousseet. Jäsenyys maksaa vuodessa 400 kruunua, jos osoite on Ruotsissa. Jos osoi-te on vaikkapa Suomessa, niin jä-senmaksu on 550 kruunua. Tuolla rahalla saa toki paksun Gjuteriet-lehden kotiin kannettuna sekä komean jäsenmatrikkelin joka toi-nen vuosi. Luonnollisesti jäsenyys mahdollistaa osallistumisen sitten kaikkiin yhdistyksen koulutusmat-koihin ja tilaisuuksiin.

SGF 2008 – 2018, LISÄKIRJA

Vuonna 2008 SGF:n toiminta täyt-ti 100 vuotta, ja silloin yhdistys viet-ti komeasti satavuotis-juhlaansa.

Silloin ilmestyi Ingemar ja Ingrid Svenssonin laatima satavuotisjuhla-kirja. Ruotsalaiset arvostavat histo-riaansa. Se näkyy siinäkin, että nyt satavuotiskirja sai jatko-osan viimei-sen kymmenen vuoden ajalta. Jat-ko-osan ovat ahkeroineet kasaan Ingrid ja Ingemar Svensson. Kirja oli kokouksessa jaettavana kaikille osallistujille.

RUOTSIN VALIMOTEOL-LISUUS MENESTYY HYVIN

Ruotsin valimoteollisuudella me-nee hyvin, kasvua edellisestä vuo-desta reilut 5 %. Tällä teollisuus-toimialalla ruotsalaiset teollisuus-johtajat yhdessä investoijien kanssa uskaltavat tehdä todella tuloksek-kaita ja rohkeita päätöksiä. Siitäkin huolimatta, että ainakaan Ruotsin ehkä maailman korkein palkka- ja muu työturvallisuustilanne ei suo-ranaisesti tue Ruotsissa työvoima-intensiivistä valimoalaa.

Vuosikokouksen pitopaikka oli valittu viiden tähden hotelli Strömstad Spa & Resort, joka sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Göteborgin ja Oslon puolivälissä. Erinomainen sää suosi seuralaisille järjestettyä koko päivän risteilyä.


SGF:n vuosikokouksessa saimme kuulla vuoden 2018 tuotantolu-vut, jotka ovat noin 2 % euroop-palaisesta valimotuotannosta. Kokonaistuotanto 315 870 tonnia (+ 5.1 %), teräsvalut 22 900 tonnia (+ 5,3 %), muut metallivalut 67 280 tonnia (+ 5,6 %) (suluissa muutos verrattaessa edelliseen vuoteen). Merkillepantava tieto oli myös, et-tä viimeisen 7 vuoden ajan tuotan-to on koko ajan joko pysynyt en-nallaan tai maltillisesti kasvanut, kokonaiskasvun ollessa tuona 7 vuoden aikana 12 %. Suurimmat menestyjät lähimenneisyydessä ovat olleet alumiinia valavat pai-nevalimot, jotka ovat toimittaneet tuotteitaan ruotsalaiselle ajoneu-voteollisuudelle. Ruotsalaiset te-räsvalimot ovat olleet suurissa vaikeuksissa teräs- ja kaivosteol-lisuuden menekkiongelmien vuok-si, mutta juuri nyt näyttäisi siltä, että syvin aallonpohja teräsvali-moissa olisi jo ohitettu. Paljon pu-hutaan siitä, että Ruotsi ”ratsastaa ajoneuvoteollisuuden valutarpeen vuoksi”. Toki on totta, että ajoneu-voteollisuus Ruotsissa työllistää noin puolet valimoiden tuotannos-ta, mutta siellä on hintakilpailukin erittäin raakaa. Ruotsalaiset vali-mot ovat erittäin hyviä myös tuuli-voimaturbiinien osien valmistami-sessa.

Ruotsin valimoteollisuuden rakenne on nykyisin seuraava: - rautavalimoita 27 kpl - teräsvalimoita 12 kpl - ei-rautametallival. 61 kpl - YHTEENSÄ 100 kpl

Vastaavana seitsemän vuoden ai-kana Suomen valimoteollisuuden tuotanto on vähentynyt 16 %. Suo-men valimoiden tuotanto on vain 22 % Ruotsin valimotuotannosta. Ruotsin valimoteollisuus työllistää 7 500 työntekijää, mutta tarvitsee koko ajan lisää työntekijöitä – va-paita työpaikkoja löytyy. Kysyntää on erityisesti työntekijöille, joilla

on alaan liittyvää käytännön koke-musta tai korkeampaa koulutusta jo taustalla. Valimoista 32 % kokee, että on vaikeaa saada insinöörejä valimoon. Tämä johtuu mm. siitä, että muukin teollisuus juuri nyt tarvitsee näitä insinöörejä, ei yk-sinomaan valimoteollisuus.

SCANIAN SUURI RAUTAVALIMO

Scanian rautavalimon tuotanto kolminkertaistuu 90 000 tonniin vuodessa, joka on siis 1,5-kertainen koko Suomen tuotantoon verrattu-na. Jos olet Södertäljen valimossa vieraillut, muistanet, että jo nykyi-nenkin rautavalimo on oikeasti iso. Investoinnista voi vetää johtopää-töksen, että ruotsalaisen teollisuus-jätin valujen hankintastrategia on siis dramaattisella tavalla muuttu-nut.

Ruotsalainen Scania ottaa nykyi-siltä ulkomaalaisilta valimoalihank-kijoiltaan rautavalut itselleen val-mistettavaksi työvoimakustannuk-silla, jotka ovat monikymmenker-taiset verrattuna Aasian vastaaviin. Ottamalla yrityksensä keskeiset va-

lukomponentit omaan hallintaan, Scania takaa mm. parhaan mah-dollisen tuotekehityksen ja lop-putuotteen laadun. Yritys pitää samalla keskeisten moottori- ja vaihteistovalujen valmistuksen kokonaan samalla tontilla auton kokoomalinjan kanssa.

JUHLAILLALLINEN

SGF:n juhlaillallinen on aivan eri-tyinen tilaisuus, välillä vähän rie-hakaskin johtuen reippaasta lau-luperinteestä. Hyvän ruuan ja juo-man lisäksi tilaisuudessa lauletaan yhdessä, Ruotsissahan lauluperin-ne elää vahvana. Osallistujien e-dessä odottaa Sånghäfte, ja siinä laulujen sanat ovat tietysti valimo-voittoisia. Tuttujen laulujen melodi-oihin on sanoitettu valimoaiheisia lauluja kuten: Gjutargubben, Gju-taresången, Vinet kommer, Gjuta-rens bordsvisa, Hej Gjutarpojkar, Min Pilsner jne.

SVY:n illallisillakin oli aiemmin tapana laulaa yhdessä. Laulujen sanat oli painettuna kokousohjel-massa illallispöydässä. Suoma-laisten valimomiesten lauluperin-ne päättyi 1980-luvun alussa.

Illallisella vali-moaiheiset lau-lut ovat erittäin merkittävässä roolissa. Niitä lauletaan innok-kaasti kaikille jae-tuista vihkoista.Illan mittaan lau-luja ehditään lau-lamaan pitkästi toista tusinaa. Tässä vuoros-taan laulua johtaa Volvon Skövden eläk-keellä oleva valimonjoh-taja ChristerDavidsson.


KESTÄVÄSTI SUUNNITELTU VALUKOMPONENTTI

Valun käytönseminaari 2020

Seminaarin tarkoituksena on tuoda yhteen valuja käyttävää teollisuutta, valimoita, sekä alan muita toimijoita.

Tänä vuonna seminaarin esityksissä on pyritty tuomaan edellisiä vuosia enemmän esiin tuote-suunnittelun ja valettavuuden näkökulmaa. Torstai-iltapäivän ohjelma keskittyy erityisesti tähän teema-alueeseen. Muita semi-naarin teemoja ovat katsaus valimoalan yleiseen tilanteeseen, sekä entistä suurempaan fokukseen tulevaisuu-dessa nousevat valujen ympäristönäkökohdat.

Seminaarin pääteemana on tänä vuonna ”Kestävästi suunniteltu valukomponentti” eli toisin sanoen: Kuinka valukomponentti tulisi suunnitella, jotta sen valmistettavuus, kustannukset ja ympäristö-vaikutukset optimoidaan.

Seminaarin keynote-puheenvuoron torstaina 2.4. pitää ruotsalaisen Gjuteriföreningenin pääsihteeri Peter Nayström, joka esityksessään valaisee kuulijoille ruotsalaisen valimoteollisuuden ja valimoiden asiakkaiden näkymistä. Seminaarissa kuulemme myös Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helteen mie-lenkiintoisen katsauksen työmarkkinoiden tilanteesta. Suunnittelutoimikunta:

Ilari Kinnunen, pj, Oy Johnson Metall Finland Ab Sami Oksanen, Alteams Finland Oy Juho Mäkinen, Tevo Lokomo Oy Juha Malinen, Raumaster Oy

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY Valimoteollisuus ry

TORSTAI - PERJANTAI 2.-3.4.2020 SOKOS HOTELLI ILVES TAMPERE

Perinteinen Valun käytön seminaari järjestetään tänä vuonna 2.-3.4.2020 puolitoistapäiväisenä tapahtumana ja paikkana on Sokos hotelli Ilves Tampereella.

Tero Hihnala, Componenta Castings Oy Jouni Lehto, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Leena Eiranto, Teknologiateollisuus ry Juhani Orkas, Valimoteollisuus ry/Aalto-yliopisto

Lämpimästi Tervetuloa! Juhani Orkas toimialayhdistyksen asiantuntija


TORSTAI 2.4.2020

Päivän puheenjohtajana on Marko Telenius 8.30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.30 Avaus Puheenjohtaja Marko Telenius, Valimoteollisuus ry, VALTY 9:50 Talouskatsaus Johtava ekonomisti Jukka Palokangas, Teknologiateollisuus ry 10:20 Tauko 10:45 Keynote puheenvuoro: News and current situation for the foundry industry in Sweden and Europe General Secretary Peter Nayström, Gjuteriföreningen, Sweden Valaminen valmistusmenetelmänä ja esimerkkejä palkituista valuista prof. Juhani Orkas, Aalto-yliopisto 12.00 Lounas 13:00 Teemakokonaisuus valukomponentin suunnittelusta Valumateriaalien käyttö Wärtsilässä Chief Engine Expert Castings Jarkko Laine, Wärtsilä Oyj Valustandardit Asiantuntija Mika Vartiainen, METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Case 1, Teräsvalut: Melun vaimentaminen muuttamalla hitsattu teräsrakenne valuksi. Esimerkkinä vaihdelaatikon runko Technical Product Manager Tomi Venttola, Thrusters at Kongsberg Case 2, Alumiiniseosvalut: Mitä saavutettiin 6 vuoden kehitysyhteistyöllä? Kehityspäällikkö Hannu Kosonen, Alteams Finland Oy ja projektipäällikkö, Aarne Friman, ABB Oy, Drives Case 3, Rautavalut: Automaattivalimot Suomessa ja niiden rooli asiakkaan arvoketjussa Kehitysjohtaja Sami Sivuranta, Componenta Castings Oy 15:00 Kahvi 15:30 Koulutus osana valimoalan tulevaisuutta Rehtori Teppo Tapani, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Hetitec Oy – Tuotekehityspalveluita valimoille ja valunkäyttäjille Tj. Ville Moilanen, Hetitec Oy Tuottavuutta edistävä vuorovaikutus työpaikalla Työmarkkinajohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus ry n. 17:00 Päivän päätös 19.00 Kontaktitilaisuus (stipendien jako, iltapala, cocktails) 21.00 Valomerkki (tilat käytettävissä loppuillan)

PERJANTAI 3.4.2020

Päivän puheenjohtajana on Ilari Kinnunen 09.00 Työkaluja teollisuuden kestävän kehityksen vahvistamiseen - Energia- ja materiaalikatselmukset - Sustainable Manufacturing Finland –ohjelma Tomi Kiuru, Johtava asiantuntija, Motiva Oy Timo Fager/Jussi Mäkelä, Asiantuntija, energiatuet, Business Finland Kati Oikarinen, Asiantuntija, materiaalitehokkuus, Business Finland 10.00 Tauko 10:20 Askeleet hiilineutraaliuteen Johtava asiantuntija (LCA ja hiilijalanjälki) Anna-Katri Räihä, Nordic Offset Oy ja tohtorikoulutettava Tommi Sappinen, Aalto-yliopisto Valimoalan tutkimuksesta ja väitöskirjaprojektin läpivienti prof. Juhani Orkas ja tohtorikoulutettava Kalle Jalava 11.40 Lounas

Seminaarinohjelma


YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikkaYhdistyksen nimi on Suomen Vali-motekninen Yhdistys ry, Finlands Gjuteritekniska Förening rf. Näis-sä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen nimestä voi-daan käyttää epävirallisissa yhteyk-sissä lyhennettä SVY tai FGF. Kan-sainvälisissä yhteyksissä käytetään käännöksiä The Finnish Foundry Technical Association ja Giesse-reitechnischer Verein Finnlands. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus ja toimintaYhdistyksen tarkoituksena on vali-motekniikasta kiinnostuneiden yh-distäminen sekä valimotekniikan ja valunkäytön edistäminen teknolo-gia, ihminen ja ympäristö huomi-oon ottaen. Tarkoituksen toteuttami-seksi yhdistys järjestää kokouksia, esitelmätilaisuuksia, opintomatko-ja ja kursseja sekä harjoittaa julkai-sutoimintaa.

3 § JäsenetYhdistyksen varsinaiseksi jäsenek-si voi hallitus hyväksyä henkilön, joka toimii valun valmistus-, tutki-mus-, suunnittelu-, markkinointi- tai ostotehtävissä tai valunkäyttä-jänä tai valumallien valmistus-, tai valimoittentoimittaja- tai palvelu-tehtävissä toimihenkilönä tai esi-miestehtävissä. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä varsinaisiksi jäseniksi muitakin, mikäli se katsoo jäse-nyyden voivan hyödyttää yhdis-tystä.

Valimotekniikkaa opiskele-van voi hallitus hyväksyä nuorem-maksi jäseneksi, jonka jäsenmaksu opiskelukauden aikana, kuitenkin korkeintaan viisi vuotta, on puolet varsinaisen jäsenen vuosimaksusta.Eläkkeelle siirtynyt jäsen voi eläk-keelle siirtymisen jälkeen jatkaa vanhempana jäsenenä maksamal-la puolet varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Nuoremmalla ja vanhem-malla jäsenellä on vuosikokoukses-sa samat oikeudet kuin varsinaisel-la jäsenellä. Yritysjäseneksi voi hallitus hyväksyä oikeuskelpoisen yrityk-sen, säätiön tai yhteisön. Yritysjä-senillä ei ole äänioikeutta yhdistyk-sen kokouksissa. Yritysjäsenen vuo-simaksu on kymmenen kertaa var-sinaisen jäsenen vuosimaksu. Oikeus päästä yhdistyksen jäseneksi voidaan myöntää myös ulkomaalaisille. Ulkomaisia jäseniä ei kuitenkaan saa olla enemmän kuin 1/3 koko jäsenmärästä. Jäseniltä perittävän liit-tymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Jäsenellä on oikeus ero-ta yhdistyksestä ilmoittamalla sii-tä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouk-sessa. Jäsen, joka jättää jäsen-maksunsa maksamatta, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Jäsen, joka toistuvasti käyttäytyy sopimattomasti yh-

distyksen tilaisuuksissa tai joka ak-tiivisesti toimii yhdistyksen tarkoi-tusperiä vastaan, voidaan hallituk-senpäätöksellä erottaa yhdistyksestä.

4 § HallitusYhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa va-litut puheenjohtaja ja neljä varsinais-ta jäsentä ja jokaiselle varsinaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten ja tilin-tarkastajien toimikausi on vuosikok-ousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudes-taan varapuheenjohtajan sekä ottaa asiamiehen ja muut tarvittavat toimi-henkilöt. Hallitus kokoontuu puheen-johtajan tai hänen estyneenä olles-saan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihet-ta tai kun vähintään kaksi jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohta-ja mukaan luettuna, on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntene-nemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaa-leissa kuitenkin arpa. Mikäli hallitus on asettanut toimikunnan tai mikäli yhdistyksen jäsenet ovat muodostaneet alue-jaoston tai alajaoston edistämään yhdistyksen tarkoitusperää ammat-tikuntatasolla, on toimikunnan ja ja-oston nimeämä edusta ja kutsuttava hallituksen kokouksiin, jossa hänellä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta. Hallitus on vastuussa yhdis-


tyksen taloudesta, omaisuudesta ja rahastoista. Hallitus laatii säännöt rahastojen hoidosta kunkin lahja-kirjan ja testamentin ohjeiden ja säädösten mukaisesti.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminenYhdistyksen nimen kirjoittaa pu-heenjohtaja tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Hallitus voi myös myöntää yhdistyksen nimenkirjoi-tusoikeuden yhdistyksen asiamie-helle sekä muulle toimihenkilölle, mikäli yhdistyksen etu näin edel-lyttää.

6 § TilitYhdistyksen tilikausi on 12 kk ja alkaa 1.7. ja päättyy seuraavan kalenterivuoden 30.6. Tilinpäätös tarvittavine asi-akirjoineen ja hallituksen vuosiker-tomus on annettava tilintarkastajil-le viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunton-sa hallitukselle viimeistään viik-koa ennen vuosikokousta.

7 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminenYhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätois-ta (14) päivää ennen kokousta jo-ko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen jäsenlehdessä.

8 § Yhdistyksen kokouksetYhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä aikana heinä - lokakuun välisenä ai-kana. Ylimääräinen kokous pide-tään, kun yhdistyksen kokous niinpäättää tai kun hallitus katsoo sii-hen olevan aihetta tai kun vähin-tään kymmenesosa (1/10) yhdis-tyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitet-tua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella, nuorem-malla ja vanhemmalla jäsenellä ää-nioikeus ja jokaisella äänioikeute-tulla yksi (l) ääni. Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannat-tanut yli puolet annetuista äänis-tä. Äänten mennessä tasan ratkais-taan vaalit arvalla, muutoin päätök-seksi tulee kokouksen puheenjoh-tajan kannattama mielipide.

9 § VuosikokousYhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:1. kokouksen avaus;2. valitaan kokouksen puheen-johtaja, sihteeri, kaksi pöytäkir-jantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa;3. todetaan kokouksen laillisuusja päätösvaltaisuus;4. hyväksytään kokouksen työjärjestys;5. esitetään tilinpäätös, vuosiker-tomus ja tilintarkastajien lausunto;6. päätetään tilinpäätöksen vah-vistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä;7. vahvistetaan toimintasuunnitel-ma, tulo- ja menoarvio sekä liitty-mis- ja jäsenmaksunsuuruus;8. valitaan hallituksenpuheenjohta-ja ja neljä jäsentä ja jokaiselle varsi-naiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen;9. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varajäsentä;10. valitaan vaalilautakunnan neljä jäsentä;11. käsitellään muut kokouskutsus-sa esitellyt asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyk-sen vuosikokouksen käsiteltäviksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitet-tava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Kunniajäsenyys, ansiomerkkiHenkilö, joka aktiivisesti ja huo-mattavalla tavalla on toiminut yh-distyksen tai sen tarkoituspe-rien hyväksi, voidaan vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa kut-sua yhdistyksen kunniajäseneksi tai hänelle voidaan hallituksen-päätöksellä myöntää yhdistyk-sen ansiomerkki.

11 § VaalilautakuntaYhdistyksen vuosikokous valitsee vuodeksi kerrallaan vaalilautakun-nan, joka koostuu neljästä henki-löstä. Vaalilautakunta valitsee kes-kuudestaan puheenjohtajan. Vaalilautakunnan tehtävä on vuosikokouksessa esittää ehdo-tuksensa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi ja jäseniksi sekä tilintarkastajiksi ja näitten varamie-hiksi seuraavaksi toimikaudeksi.

12 § Sääntöjen muuttaminenPäätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokoukses-sa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsus-sa on mainittava sääntöjen muut-tamisesta.

13 § Yhdistyksen purkaminenPäätös yhdistyksen purkamises-ta on tehtävä kahdessa yhdistyk-sen peräkkäisessä kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä anne-tuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamises-ta. Yhdistyksen purkautuessa käy-tetään yhdistyksen varat yhdistyk-sentarkoituksen edistämiseen pur-kamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla.

Säännöt hyväksytty 14.10.2005 SVY:n vuosikokouksessa Jyväskylässä.


Kangasalan malliveistämön pe-rustaja ja pitkäaikainen vetäjä Erkki Toivo Ensiö Lehti menehtyi Tampereella torstaina 12.12.2019. Hän oli syntynyt 16. kesäkuuta 1927 Mynämäellä, ja eli täysillä kunnioitettavaan 92-vuotiaan ikään.

Lehden perhe muutti Tampereel-le keväällä vuonna 1939, ja koti löytyi silloin Kyttälän kaupungin-osasta Kyttälänkatu 7:stä. Erkki suoritti kansakoulun läheisessä Johanneksen koulussa.

Ikäluokkansa mukana hän joutui jatkosodan aikana siviilipalveluk-seen Tampereella. Erkki sijoitettiin 17-vuotiaana nuorukaisena Tam-pereen rautatieasemalla ryhmään, jonka jäsenten tehtävänä oli öisin purkaa junilla rintamalta toimite-tut vainajat junista - öisin siksi, et-tä siviileille ei saanut siitä levitä tietoa. Työ oli nuorille miehille henkisesti raskasta, ja Erkki ker-toi nähneensä siitä myöhemmin painajaisunia.

Erkki aloitti mallipuusepän uransa Tampellan Malliveistämössä 15.3.1948, ja opiskelu vaikean ammatin ratkaisuihin tapahtui työn ohessa = kantapään kautta. Siihen aikaan mallipuusepän koulutukseen ainoa kouluttautuminen tapahtui alan y-rityksissä mestari/oppipoika-me-netelmällä. Erkki nousi poikkeuk-sellisten kykyjensä ansiosta vuon-na 1955 Tampellan malliveistä-möön mallintarkastajaksi. Mallin-tarkastajat olivat teollisuuden hier-arkiassa seuraavina työnjohtajien jälkeen, ja siitä tehtävästä Erkkikin lähti valumallienvalmistuksen ilta-hommiin, ja myöhemmin Suomen suurimman yksityisen malliveistä-mön omistajaksi.

Vuonna 1960 Erkki aloitti ”malli-kommando-uransa” Karttusen Vil-len kanssa. Nämä kommandot oli-vat isojen malliveistämöiden huip-punikkareita, jotka työskenneltyään ensin normaalit työajat omissa työ-paikoissaan menivät iltaisin ja vii-konloppuisin tekemään tilausva-lumalleja yksityisten mallinveistä-möiden tiloihin.

Huvittavana yksityiskohtana Erkki kertoili ongelmasta, joka tuli vas-taan Hirvosen malliveistämössä. Malliveistämö sijaitsi neljännessä kerroksessa Tampereen pienteolli-suustalossa, joten isojen valumalli-en kuljetus hisseillä oli varsinainen mallisirkus. Mallit jouduttiin kuljet-tamaan hissien katolla, koska niitä ei voinut viedä rappuja pitkin, ei-vätkä ne mahtuneet hissien sisälle. Laitonta, mutta toimivaa. Nämä kuljetusongelmat olivat muuten syy, joka pakotti aikanaan Enskan muuttamaan veistämönsä Piente-ollisuustalon ensimmäiseen ker-rokseen, jolloin isotkin mallit saa-

tiin jatkossa kuljetettua ikkunoi-den kautta.

Tällä toimintamallilla erikoistuttiin isokokoisten erilaisten tilausvalu-mallivarusteiden valmistukseen, ja samalla harjoitus toimi oppina, jota voitiin hyödyntää aikanaan omassa yrityksessä. Tällä tilausmallien han-kintatoimella aloitettiin isojen vali-moiden omien malliveistämöiden alasajo maassamme.

Erkki Lehti yhdessä Ville Karttu-sen kanssa perusti ensimmäisen Kangasalan Malliveistämön Ellin-tielle vuonna 1968. Yritys toimi sil-loin vuokrakiinteistössä Kangasa-lan kirkon lähellä. Uusi malliveis-tämö rakennettiin Aakkulantiellä sijaitsevalle teollisuusalueelle, jon-ne suunniteltiin ja rakennettiin var-sinaiseen malliveistämökäyttöön kehitetty yrityskokonaisuus.

Ensimmäisenä ammatillisena eri-koisuutena oli hankkia taloon sak-salaisen Zimmermanin suunnitte-lema ja valmistama FZ 5:n yläjyr-sinkone. Tämä kone oli saksalai-sen tyyppimallisarjan toinen ko-ne. Ensimmäinen kone ehdittiin myydä USA:han.

Nämä yläjyrsinkoneet olivat ai-koinaan ”syömähampaita”, joilla pystyttiin monipuoliseen, erityises-ti valumalleissa tarvittaviin hienouk-siin. Myöhemmin ko. FZ 5 malliylä-jyrsinkoneita hankittiin useimpiin yksityisiin malliveistämöihin. Nämä koneet olivat ”eri vuosituhannelta” kuin isojen valimoiden omat Wad-kin-työstökoneet.

Mallialan uutuutena Erkki hank-ki taloon oman ruiskumaalaamon, jossa maalattiin kaikki mallivarus-

ERKKI LEHTI IN MEMORIAM

Erkki Lehti 1927 — 2019.


Timo Sydänmaa (Malliveistämö Ti-mo Sydänmaa), Unto Sulkanen (Pir-kan Valumalli) ja Veijo Karttunen (Malliveistämö V. Karttunen). Vuosikymmenen 1990 alussa päätettiin perustaa Suomen Vali-motekniseen Yhdistykseen oma Mallijaosto, ja Erkki Lehti suostui asettumaan ensimmäiseksi Malli-jaoston puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti ”Erkkimäisen hyvin” yhteensä 5 vuotta (1991– 1995), ja samalla luotiin toimiva aktiivinen alakohtainen jaosto Suomen Valimotekniseen Yh-distykseen.

Erkki Lehdelle luovutettiin SVY:n kultainen ansiomerkki vuoden 1994 Raahen vuosikokouksessa. Ansio-merkki oli ensimmäinen valumallin-valmistajalle myönnetty ansiomerk-ki SVY:n historiassa.

Erkki Lehti oli tukemassa myö-hempää valumallinvalmistuksen opettajaa Kari Pohjalaista am-matin alkuaikojen haparoinneis-sa mallivarusteiden valmistukses-sa neuvoillaan ja työkohtaisella opastuksellaan.

Valumallinvalmistuksen ammatin vaikeimpana ongelmana pidettiin aikoinaan piirustuksien lukutaitoa, niiden ymmärtämistä ja uloslyönti-en piirtämistä. Uloslyönnin piirtä-misen aikana selvitettiin valetta-van kappaleen muodot ja vala-miselle välttämättömät muo-donmuutokset mallirakenteissa.

Vanerille piirretyn tulevan valu-kappaleen pintoihin lisättiin muo-tinvalmistuksen vaatimat hellitykset (päästö-sana oli vanhempi muoto), työstövarat, jakopinnat, keernakan-nat ym. lisäykset. Uloslyönnin piir-tämisen aikana ”ajettiin” valukap-paleen muoto ymmärrettävälle tasolle, ja tämän ymmärtäminen olikin mallin valmistuksen vaikein osa.

teet ruiskumaalauksella. Maalauk-sen erikoismieheksi hankittiin ta-loon monivuotisen uran luonut automaalari.

Tämä huippumaalari kehitti ruis-kutusmenetelmällä levitettävän y-leiskittauksen, ja entisen tekniikan sivellin- ja kittilastatekniikalla tuo-tetut mallivarusteet tuomittiin siir-rettäviksi ”historiallisiin museoi-hin”.

Nämä tekniset parannukset olivat aikoinaan yksi syy, joka pakotti isot valimot luopumaan omasta valu-mallituotannostaan, ja Suomeen luotiin pääosin yksityinen malli-veistämöteollisuus.

Merkittävin huippuyritysjohtajan ominaisuus Erkillä oli kuitenkin hä-nen ainutlaatuinen kykynsä tunnis-taa, palkata ja pitää omassa talossa sellaiset alan huiput, joilla oli taito ja halu kehittää omaa ammattitai-toaan. Erkki puhui ja kuunteli am-mattilaisiaan ”kuin ihmistä”, ja hä-nellä oli aina aikaa kuunnella toi-sen ongelmia ja keskustelemalla rauhoittaa kiperäkin tilanne.

Erkki Lehti myi Kangasalan Mal-liveistämön Artekno Oy:lle lop-puvuodesta 1989, ja hän sitoutui vetämään malliveistämöä vielä 2 vuotta ennen eläkkeelle lähtöään täysinpalvelleena 63-vuotiaana. Tä-män siirtymävaiheen aikana Erkki ”sitoutti” toisen Erkin, sukunimel-tään Hämäläisen valumallien val-mistustekniikan salaisuuksiin.

Erkki Lehden merkityksestä kyvykkäänä yritysjohtajana ker-too Kangasalan malliveistämössä aikoinaan työskennelleiden hen-kilöiden uraputket myöhemmin. Myöhemmät malliveistämöiden omistajat/vetäjät: Jouko Jaakko-nen ja Kalervo Järvenpää (Suora-man Malliveistämö), Leo Pölönen(Helsingin Mallimestarit), Erkki Hä-mäläinen (Artekno ja JTH-Service),

Näissä ongelmissa valumalli-oppi-misen alkuaikoina tarvitsin ymmär-tävää neuvojaa, ja tässä ominaisuu-dessa ”mallilehtorin synnytystä” o-peroi Erkki Lehti Tampellan Nikka-rissa.

Myöhemmin toiminnassani ”Valu-mallien valmistuksen” opettamises-sa Hämeenlinnan Ammattikoulussa ja Tampereen Hervannassa nämä saamani ”Erkin aakkoset” pyrin siirtämään seuraaville oppilaille. Kaikkein suurimerkityksellisin op-pi Erkiltä kuitenkin oli suhtautumi-nen muihin ihmisiin ja heidän on-gelmiinsa. Tätähän kasvattaminen itseasiassa on!

Erkki vihittiin elämänsä naisen, Helenan kanssa vuonna 1949, ja perheeseen syntyivät aikanaan: Markku, Hannu, Päivi ja Outi.

Kesäpaikka Vilppulassa Kuoreve-den äärellä oli tärkeä Erkille, Hele-nalle ja heidän jälkeläisilleen. Erkki kalasti, savusti ja rakensi verstaal-laan huonekaluja ja muita esineitä huippumallipuusepän ammattitai-dolla. Hän hoiti metsäänsä huolel-la, ja kertoi käyttäneensä niin pal-jon puuta valumalleja valmistaes-saan, että koki velvollisuudekseen korvata sen uusia puita istuttamalla.

Erkki oli elämässään perheensä ja entisen ammatillisen yhteisönsä ki-vijalka, aina valmiina auttamaan. Hänen elämänasenteensa oli valoi-sa, hyväksyvä ja toisia rohkaiseva. Erkin lähellä oli hyvä olla.

Elli Valtonen Erkki Lehden tyttärentytär

Kari Pohjalainen Valumallifossiili Lepaalta


Paavo Tennilän rahasto jakaa stipendejä

Suomen Valimotekninen Yhdistys ry julistaa Paavo Tennilä stipendirahaston stipendit haettavaksi jatkuvana hakuna. SVY:n hallitus päätti kokouksessaan 31.10.2018 Paavo Tennilän rahaston stipendien ympärivuotisesta hausta jä-senistöltä tulleen palautteen perusteella.

Hallitus kokoontuu neljä ker-taa vuodessa tehden kokouk-sissaan päätökset stipendien jakamisesta saatujen hakemus-ten perusteella rahaston säännöt huomioiden. Kirjalliset hakemuk-set tulee toimittaa kaksi viikkoa ennen hallituksen kokousta SVY:lle osoitteeseen Paavo Havaksen tie 5 D, 90570 Oulu, tai sähköpos-tilla [email protected]. Vuo-den 2019 ensimmäinen hallituk-sen kokous on 6.2.2019, ja näin ollen stipendihakemukset kysei-seen kokoukseen tulee olla toi-mitettuna 23.1.2019.

Hakemukset osoitetaan Suomen Valimotekninen Yhdistys ry:n halli-tukselle. Hakemus voi olla vapaa-muotoinen, mutta siitä tulee ilme-tä selkeästi olennaisimmat tiedot hakijasta, ja selvitys siitä, miksi tai mihin tarkoitukseen stipendiä anotaan.

Otteita säännöistä: 3 §. Rahaston tarkoitukse-na on stipendien, matka-avustus-ten ja tunnustuspalkintojen avulla tukea Suomen valimoteollisuuden teknistä, taloudellista, ympäristöl-listä ja henkilöstöpoliittista kehitys-tä, sekä edistää SVY:n säännöissä mainittuja tarkoitusperiä. 5 §. Rahastosta jaetaan varoja SVY:n hallituksen päätök-sien perusteella siten, että sekä pääoman tuottoa että pääomaa käytetään, kuitenkin enintään 1/10 rahaston alkuperäisestä peruspää-omasta vuodessa 6 §. Rahastosta jaetaan varoja seuraaviin tarkoituksiin: tunnustuspalkintoja ensisijaisesti valimoalan opiskelijoille sekä vali-moteollisuutta ja/tai SVY:n toimin-taa edistäneille nuorille, alle 30-vuotiaille valimoalan henkilöille, stipendejä opintomatkoihin, tut-kimuksiin ja julkaisutoimintaan,

stipendejä ammatilliseen päte-vöitymiseen, muihin kohteisiin, joiden SVY:n hallitus katsoo täyt-tävän kohdan 3. vaatimukset, ei hallinnointiin. 8 §. Stipendien ja tunnus-tuspalkintojen jakotilaisuuksia voi-vat olla mm. SVY:n, lahjoittajien tai oppilaitosten järjestämät tilaisuu-det. 10 §. Stipendit on nostet-tava ja käytettävä vuoden kuluessa niiden myöntämisestä. Mahdolliset lykkäyspyynnöt on esitettävä SVY:n hallitukselle. 11 §. Muiden kuin tunnus-tuspalkintojen saajilta edellytetään raportointia SVY:n jäsenlehdessä tai muulla tavoin.

Mikäli stipendinhakijalla on kysyt-tävää, asiamies vastaa kysymyksiin, ja lähettää pyydettäessä stipendira-haston säännöt kokonaisuudessaan.


Puh. 040 7211 220

SUOMEN VALIMOTEOLLISUUS on ensimmäinen valimoteollisuut-tamme kokonaisuutena kuvaava teos. Kirja kertoo valimoalan lähes 200 vuotta kestäneen kehityshis-torian. Teos sisältää ainutlaatuisen

lentokoneesta kuvatun kuvaka-valkadin noin 50:stä maamme valimosta ja siinä on myös luet-telo lähes 500:sta suomalaisesta valimosta.

SUOMEN VALIMO-

TEOLLISUUS

Sivukoko 210 x 250 mm, 532 sivua

HINTA SVY:N JÄSENILLE

75 € Hinta sisältää postituskulut.

KIRJA ON ILMESTYNYT!

TILAUKSET www.olavipiha.fi


Suomen Valimomuseon tervehdys!

Tällä hetkellä Suomen Valimomu-seossa on hirvittävä hulina päällä. Museonjohtaja sekä allekirjoittanut puskevat kovaa vauhtia sisältöjä sekä kesällä aukeavaan uudistet-tuun museon perusnäyttelyyn et-tä toukokuussa julkaistavaan Hög-fors-kirjaan. Tiedetään! Sisältöjen-hän pitäisi olla jo valmiina, varsin-kin, kun kirjan taittokin on jo alka-nut. Mutta kaikenlaista pientä lop-puhetken säätöä ja yksityiskohtien tarkistusta löytyy varmasti loppuun asti.

Kirjan nimi on nyt hioutunut lo-pulliseen muotoonsa. Se on ”Rau-dasta syntynyt – Högforsin historia 1820-2020”. Painoon kirja on tar-koitus saattaa huhtikuun ensim-mäinen päivä, ja julkistus on teh-taan syntymäpäivänä 17. touko-kuuta. Kaikkihan me toki tiedäm-me, että kyseisen tehtaan nimi on tämän vuoden alusta lähtien ollut Componenta Castings Oy Karkkila. Ensimmäisen ja viimeisen nimen väliin mahtuu 14 muutakin nimeä, joten katsoimme soveltuvimmaksi valita historiateoksen alaotsikkoon sen kaikkein pitkäikäisimmän ja tunnetuimman.

Perusnäyttelymme on tällä het-kellä kuin räjähdyksen jäljiltä. Puu-

seppä ja sähkömies joutuvat käy-tännössä kyynärpäätaktiikalla rai-vaamaan itselleen tilaa saadakseen toimia. Onneksi sähkötyöt ovat tä-män tekstin kirjoitushetkellä jo lä-hes päätöksessään. Lisäksi näytte-lyyn tällä hetkellä tuodaan uusia esineitä, ja viedään vanhoja pois. Yläkerran Högfors-näyttely muut-taa myös muotoaan: muutoksen jälkeen sitä näyttelyosiota kut-sutaan nimellä Högfors-museo. Näyttelyosion nimimuutoksen ja kieltämättä melkoisen ehostuksen toivotaan tuovan aivan uusia kävi-jöitä samalla koko museoon. Sa-

maan aikaan avautuu vielä vaih-tuvan

VALIMOVIESTI - SVY · Hyytiäinen Tino, Componenta Casting Oy Karkkila Hyytiäinen Jesse, Karhulan...

Documents

Transcript of VALIMOVIESTI - SVY · Hyytiäinen Tino, Componenta Casting Oy Karkkila Hyytiäinen Jesse, Karhulan...