VAHVUUDET JA VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN

Maria Laiho, ohjaava opettajaOppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä

Pohjoisen Suomen kasvun ja oppimisen tuen päivät22.-23.11.2018

Voimavaroilla vahvaksi – koulusta kantavin siivin elämään

Laiho 2018

Työpajan sisältöjä:

• Mitä ovat voimavarat? (tunnista, tiedosta ja hyödynnä)

• Hyvinvoinnin suoja- ja riskitekijät

• Vahvuudet ja voimavarat koulumaailmassa

• Vahvuuksista voimaa ja energiaa - luonteenvahvuudet voimatyökaluiksi

• Voimavaralähtöisyys ja toimintakyky

• Myönteisen minäkuvan vahvistaminen

• Hyvinvointitaidoista tukea oppimiseen ja elämään - resilienssi

• Hyvinvointia vahvistava kouluyhteisö – pedagoginen hyvinvointi

Laiho 2018

”Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää

jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista

kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia

sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää

elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon

toteuttamista.” (Varhaiskasvatuslaki 40§)

Varhaiskasvatuksella ja koululla on mahdollisuudet hyvinvoinnin systemaattiseen tukemiseen ja kehittämiseen. ”Varhain on parhain.”

Nykyään myös lainsäädäntö ja opetussuunnitelma tukee kasvatuksen ja koulujen hyvinvointitehtävää (mm. varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteet, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, oppilashuoltolaki).

Lapsi ja nuori kasvaa vuorovaikutussuhteessa toisiin. Jokainen aikuinen lapsen ja nuoren ympärillä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa.

Yhteinen hyvinvointitehtävä

”Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.” (Perusopetuslaki 2§)

”Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.”

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 2.2 Arvoperusta)

Laiho 2018

Hyvinvointi on sekä käsitteenä että ilmiönä moniulotteinen ja sen määrittely vaihtelee esimerkiksi tieteenalan näkökulmasta, tarkastellaanko yksilön vai yhteisön näkökulmaa, arvioidaanko henkistä vai materiaalista, objektiivista vai subjektiivista hyvinvointia.

Miten hyvinvointia määritellään?

Hyvinvoinnin määrittelyt liittyvät arvoihin ja lopulta kyse moraalisista näkemyksistä siitä, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus (Allardt 1976).

Hyvinvointia on määritelty usein myös pahoinvoinnin kautta, jolloin keskitytään vahvuuksien sijasta puutteisiin ja rajoitteisiin ja hyvinvointi näyttäytyy näiden vähäisyytenä (Pollard & Lee 2003).

welfare, well-being, quality of life, inclusion, cohesion, life satisfaction,wellness, self-esteem, health, happiness…

Hyvinvoinnin määrittely voimavarojen ja positiivisten asioiden kautta: sosiaaliset, inhimilliset, materiaaliset ja kulttuuriset voimavarat (mm. Kiili 2016), vahvuudet ja myönteiset tunteet ja myönteiset ihmissuhteet voimavaroina. (mm. Seligman 2009)

Laiho 2018

www.otf2017.fi

Voimavara-ajattelun taustalla on Antonowskyn (1996) salutogeeninen lähestymistapa, jossa hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä korostetaan yksilön ja hänen yhteisönsä voimavaroja riskitekijöitä unohtamatta .

• yleiset resurssit (biologiset ja psykososiaaliset voimavarat)• koherenssin tunne (sense of coherence) on ihmisen kykyä selviytyä elämän

haasteista voimavarojaan hyödyntäen (vrt. resilienssi)

Koherenssin tunteella ja voimavarojen tiedostamisella on tutkimusten mukaan suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle.

Voimavaralähtöisessä ajattelussa terveys ja hyvinvointi nähdään myönteisenä yksilön ja yhteisön voimavarojen kautta ja keskeinen painopiste on voimavaroissa, vahvuuksissa ja kyvyissä. (mm. Taylor 2004; Lindstrom & Eriksson 2008)

VOIMAVARAT – VOIMAVARALÄHTÖINEN AJATTELU

Laiho 2018

www.otf2017.fi

Voimavarat edistävät tervettä kasvua ja kehitystä

• Jokaisen elämässä on sekä kuormittavia että voimavaroja antavia tekijöitä.

• Voimavarat edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä ja suojaavat epäsuotuisilta tekijöiltä.

• Kuormittavat tekijät, jotka kuuluvat myös elämään, saattavat vaarantaa lapsen suotuisan kehityksen.

• Voimavarat antavat elämään hallittavuutta.

THL (2017)

Voimavarojen tiedostaminen,

tunnistaminen ja vahvistaminen

Laiho 2018 Voimaantuminen on sisäinen prosessi, jonka kautta ihminen löytää uusia tai käyttämättöminä olleita voimavaroja. Voimaantumisen kautta itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuu.

Kumpaan suuntaan vaaka kallistuu?

Voimavarojen ja kuormittavien tekijöiden suhde vaikuttaa hyvinvointiin

Kuormittavien tekijöiden vähentäminen

Mitkä ovat yksilölliset keinot tasapainon säilyttämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen?

Kuka/ketkä/mikä vaakaa keinuttaa?Huom! Lapsen/nuoren osallisuusLaiho 2018

Vaatimuspolku

Vaatimukset ja voimavarat - malli – innostuksen spiraalit

(Salmela-Aro & Upadyaya, 2014; 2015;2018)

Taustalla teoriat työhyvinvoinnista, työmotivaatiosta ja työn imusta. (Blanc, Jonge & Schaufeli, 2008, Schaufeli ja Bakker, 2004)

Motivaatiopolku

Lapsen/nuoren henkilökohtaiset ja

kouluun liittyvät resurssit ja voimavarat

Innostus koulua ja opiskelua

kohtaan

Oppimisen ilo, innostuksen kierre,

elämäntyytyväisyys ja hyvinvointi

Liialliset opiskeluun liittyvät vaatimukset, puutteita

henkilökohtaisissa voimavaroissa

Koulu-uupumus

Psyykkinen pahoinvointi, riski masennukselle,

kyynistymiselle ja syrjäytymiskierteelle,

alhainen elämäntyytyväisyys

Laiho 2018

OSALLISUUS

OP

PIM

ISYM

PÄ

RIS

TÖTO

IMIN

TAK

ULTTU

UR

I

Vuorovaikutus ja ihmissuhteet

oppimisen valmiudetKommunikointiTunteet ja niiden

ilmaiseminen

(Mukaillen ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, WHO 2004; Perusopetuksenopetussuunnitelman perusteet, 2014; Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin opetussuunnitelma, 2016.)

TOIMINTAKYKY LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN JA IHMISENÄ KASVAMISEN PERUSTANA

Laiho 2018

Positiivinen psykologia – tiede hyvinvoinnin taustalla

• Ei ole ”tavallisen” psykologian vastakohta tai uusi suuntaus.

• Alkujaan psykologialla oli kolme missiota: tutkia mielenterveyttä, vaalia lahjakkuutta ja edistää yksilön mahdollisuuksia mielekkääseen elämään.

• Toisen maailmansodan traumojen jälkeen psykologia jäi jumiin patologioihin ja ”sairausmalliin” hyvinvointi jäi huomiotta.

• Positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan yksilön vahvuuksia ja voimavaroja puutteiden tarkastelun sijaan.

• Keskeinen kiinnostuksen kohde on tutkia ja löytää suuntia ja keinoja hyvinvointiin ja kukoistavaan elämään.

(Seligman & Csikszentmihalyi, 2000)

Laiho 2018

Päämäärien saavuttaminen

• Positiivisen psykologian ytimessä on ajatus, siitä, että voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme ratkaisevasti siihen, miten nopeasti selviämme vaikeuksista. (resilienssi)

• Miten valjastamme hyvät hetket palvelemaan meitä?

• Hyvinvoinnin viisi osa-aluetta: PERMA -teoria; positive emotions, engagement, relationships, meaning and accomplishment).

Positiivinen psykologia – tiede hyvinvoinnin taustalla

(Seligman & Csikszentmihalyi 2000)

Positiiviset emootiot Kiinnittyneisyys

omaan elämäänIhmissuhteet

Merkityksellisyys

Laiho 2018

www.otf2017.fi

Positiivisen pedagogiikan keinoin vahvistetaan:

luonteenvahvuuksien tunnistamista ja käyttämistä

myönteisten tunteiden hyödyntämistä

myönteisten ihmissuhteiden rakentamista

hyvien hetkien havainnointia

myönteisten hetkien lisäämistä arkeen

o itsemyötätuntoo positiivinen sisäinen puhe

o minäpystyvyyso näkökulman vaihtaminen

o optimismio ratkaisukeskeisyys

o resilisenssi

(Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016; 2017)Laiho 2018

www.otf2017.fi

Vahvuudet elämään voimatyökaluiksi

• Ihmiset, jotka tunnistavat omat vahvuutensa ja osaavat valjastaa ne elämänsä voimatyökaluiksi, saavuttavat elämässään myönteisiä asioita ja hyvinvointia.

• Koulun tärkeä tehtävä on auttaa lapset ja nuoret tavoittamaan potentiaalinsa ja kirkastamaan omat vahvuutensa ja kykynsä.

• Omien vahvuuksien tiedostaminen on voimaannuttavaa ja itsetuntoa kohottavaa, ja vahvuuksien uudenlainen käyttö voi kohottaa kenen tahansa suoriutumista.

Luonteenvahvuudet ovat syvintä sinua. Niiden käyttäminen innostaa ja nostaa energiatasoasi ja vahvuuksien

varassa toimiminen tuntuu mielekkäältä. Niitä voidaan käyttää elämän eri alueilla oppimisessa, työssä,

ihmissuhteissa. Niitä voidaan harjoitella ja ne ovat kehittyviä taitoja. Luonteenvahvuuksilla on moraalinen arvo, eikä niiden käyttö heikennä

ketään muuta. (Seligman & Csikszentmihalyi 2000)

(Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016)

Laiho 2018

www.otf2017.fi

ITSELUOTTAMUS ON…

- kulmakivi eheälle persoonallisuudelle- ominaisuus, jota voi kehittää - uskoa omiin kykyihin- kokemusta varmuudesta- tervettä ylpeyttä itsestä- optimismia- luottamusta tulevaan- elämänhallinnan tunnetta- hyvinvoinnin pohja- menestymisen perusta

(mukaillen Liukkonen, 2017)

Laiho 2018

www.otf2017.fi

Selviytymiskeinot elämän kantaviksi voimiksi

• itsesäätely

• stressin säätely

• tunnesäätely

• resilienssi(vastoinkäymisistä selviäminen)

Selviytymiskeinojen suuntaajia:

Elämänhallinnan tunne (koherenssi)

Optimismi

Laiho 2018

www.otf2017.fi

https://qz.com/1289236/resilience-is-the-new-happiness/“Resilience is the new happiness”

Resilienssiin liittyy ongelmanratkaisukyvyt, stressinsäätelyn taidot ja stressinsietokyky

sekä kyky pyytää tarvittaessa apua.

Resilientti ihminen näkee itsensä selviytyjänä ja elämällään merkityksellisyyttä.

Resilienssillä on lukuisten tutkimusten mukaan myös yhteys ihmisen fyysiseen terveyteen.

Resilienssi liittyy optimismiin siten, että selviytymiskykyinen ihminen pystyy näkemään

vaikeissakin asioissa myönteisiä ulottuvuuksia ja uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa

hankaluuksienkin keskellä.

Resilienssi = psyykkistä joustavuutta, selviytymiskykyä, sitkeyttä ja toipumiskykyä

Laiho 2018

www.otf2017.fi

Sanoittaa hyvää ja vahvaa - herkistää huomaamaan hyvää ja antaa lapselle kieli positiivisilla asioille

Vahvistaa lapsen itseluottamusta ja itsetuntemusta Antaa välineet myönteiselle sisäiselle puheelle ja vahvistaa minäpystyvyyttä

(palautteen merkitys) Opettaa hyödyntämään positiiviset tunteet voimavaroina Opettaa myönteisten ihmissuhteiden rakentamista Tukea löytämään omat luonteenvahvuudet ja hyödyntämään niitä Vahvistaa toimintakykyä Vahvistaa osallisuuden kautta elämänhallinnan tunnetta ja merkityksellisyyttä Tehdä voimavarat näkyviksi ja opettaa hyödyntämään niitä Opettaa tunnistamaan kuormittavia tekijöitä ja omaa kuormittumista Opettaa keinoja kuormittumiseen säätelemiseen Opettaa ja vahvistaa tietoja ja elämäntaitoja Opettaa hyvinvointitaitoja (esim. itsesäätely, tunnesäätely, stressin säätely) Ohjata löytämään kiinnostuksen ja innostuksen lähteet Mitä muuta?

Miten koulu voi vahvistaa lapsen/nuoren voimavaroja?

Laiho 2018

Kukoistava kouluyhteisö – pedagoginen hyvinvointi

Oppilaiden ja opetushenkilöstön hyvinvointi kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan oppilaiden

hyvinvointiin ja heidän kokemukseensa oppimisympäristöstään ja oppimisestaan. Pedagogisen hyvinvoinnin ytimessä on arjen vuorovaikutus ja tunneilmapiiri.

(Deci & Ryan, 2001; Martela, 2015; Meriläinen, Lappalainen & Kuittinen, 2008)

Tunne- ja vuorovaikutusilmapiiri

Pedagoginen hyvinvointi

Työn imu

Työssä kukoistaminen

Sisäinen motivaatio

Kyvykkyys

Yhteisöllisyys

Autonomia

Laiho 2018

Voimavaroja ja iloa työhösi,lämmin kiitos

osallistumisesta!

Maria Laihoohjaava opettaja

Oppimis- ja ohjauskeskus Valterimaria.laiho@valteri.fi

029 5294707www.valteri.fi

www.otf2017.fi

Ahtola, A. (2016). (toim.) Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Juva: PS-KustannusAllardt, E. (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY.Antonowsky A. 1996. The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health promotion international 11 (1), 11-18.Aro, T., Järviluoma, E., Mäntylä, M., Mäntynen, H., Määttä, S. & Paanen, M. (2014) Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin. NMI. Eura.Bandura, A. (1997). Self-efficacy: the exerice of control. New York. Freeman.

Hotulainen, R., Lapplainen, K., & Sointu, E. (2015) Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.264-280). Juva: PS-Kustannus.

Kiili, J. (2006). Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta. Väitöskirjatutkimus. Jyväskylän yliopisto.Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö J., & Lipponen, L. (2015). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.224–142). Juva: PS-Kustannus.Leskisenoja, E. (2017). Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. Juva: PS-kustannus.Lindström B & Eriksson M. 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen lääkärilehti 6 (63), 517-519.Liukkonen, J. (2017). Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Lääperi, P. (2016) Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä. Tunne & Mieli 1/2016

Lönqvist, J. (2014). Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka ja luokittelu. Teoksessa Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henrikson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) Psykiatria. (s.

57-89). Helsinki: Duodecim

Salmela-Aro, K. (2015) Taitoa ja tahtoa – opiskeluinnosta työn imuun. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.281-293). Juva: PS-Kustannus.

McAdams, D.P. & Adler, J.M. (2006) How does personality develop? Teoksessa Mroczek, D. K. & Little, T.D (toim.) Handbook of personality development (s. 469-492) Mahwah, NJ:Erlbaum

Martela, F. (2015). Onnellisuuden psykologia? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.30–63). Juva: PS-Kustannus

Meriläinen, M., Lappalainen, K. & Kuittinen, M. (2008). Pedagogiikan ja hyvinvoinnin suhde. Teoksessa: Pedagoginen hyvinvointi. (toim.) Meriläinen, M., Lappalainen, K. & Kuittinen,M. Suomen kasvatustieteellinen seura, 7 - 11. Jyväskylä.

Lähteitä ja luettavaa:

www.otf2017.fi

Nurmi, J-E. (2009). Toiminta- ja tulkintatavat haasteiden kohtaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Teoksessa Metsäpelto, R.-L., & Feldt, T. (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 111-128). Juva: PS-Kustannus

Paakkanen, M., Martela, F., Rantanen, J. & Pessi, A. (2017) Kuinka oppia tunnetaitoja. Teoksessa: Myötätunnon mullistava voima. (toim.) Pessi, A., Martela, F. & Paakkanen, M. PS-kustannus. Jyväskylä.

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004). Character strengths and virtues. A Handbook and classification. Oxfrod University Press.

Pollard, E.L. & Lee, P.D. (2003). Child wellbeing: A systematic review of the literature. Social Indicators Research, 61, 59–78.

Salmela-Aro, K. (2018). (toim). Motivaatio ja oppiminen. PS-Kustannus. Jyväskylä.

Seligman, Martin (2008). Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Art House.

Seligman, M.E.P. (2002). Authentic Happiness: Using the New Positive Psychology to Realize Your Potential for Lasting Fulfillment. New York: Free Press.

Seligman, M. E. P., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K. & Linkins, M. (2009). Positive education: positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education, 35 (3), 293-311.

Peterson, Christopher & Seligman, M.E.P. (2004). Character Strengths and Virtues A Handbook and Classification. Washington, D.C.: APA Press and Oxford University Press.

Seligman, M. E. P., & Csikszentmihalyi, M. (2000) Positive psychology: An introduction. American Psychologist, 55(1), 5-14.

Taylor J. S. (2004). Salutogenesis as a framework for child protection: literature review. Journal of advanced nursing 45 (6), 633-643.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2016). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-Kustannus. Juva.

Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2017). Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. PS-Kustannus. Juva.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2015). (toim.) Positiivisen psykologian voima. Juva: PS-Kustannus.

Uusitalo-Malmivaara, L. (2015). Positiivinen psykologia – mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.18). Juva: PS-Kustannus.

Lähteitä ja luettavaa: