Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa 21.5.2013 Laajavuori
description
Transcript of Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa 21.5.2013 Laajavuori
Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa
21.5.2013 Laajavuori
Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten tukena –hanke 2011-2014
Esityksen sisältö
• Arvokas elämä –hankkeen tavoitteet• Tavoitteet, taustaa ja lähtökohtia• Perhehoidon toimintamallin kehittämisen
askeleet 2011-2013: poimintoja arjesta• Prosessikuvauksia• Työ jatkuu:
Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus?• Perhehoidon laadunarviointimalli
Arvokas elämä – lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena –hanke
2011-20141. Kehittää hyvät vammaisten lasten ja nuorten
perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina
2. Kehittää vammaisten perhehoitoa: määrä ja laatu
3. Vahvistaa lapsen ja perheen kanssa toimivien osaamista
Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1989)
Lapsilla on oikeus1. Erityiseen suojaan ja hoivaan2. Riittävään osuuteen yhteiskunnan varoista3. Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon
Lapsi/nuori ja perhe
Taustafilosofia: Ekokulttuurinen näkemys lapsen ja perheen arjesta
Osallisuus Lapsilähtöisyys Perhelähtöisyys DialogisuusKumppanuus
Ratkaisukeskeisyys
Sosiaalinen media:Kotisivut, Facebook
PerhehoitoMäärä ja laatu, asema, käytön
lisääminen* Rekrytointi,
valmennus, tuki uusille hoitajille , vertaistoiminta,
mentorointi, täydennyskoulutus,
työnohjaus ammatillisen kasvun
ryhmät
Palveluiden kehittäminen lähipalveluinamm. lastensuojelulakilaki erityishuollosta,
Valtioneuvoston periaatepäätös 2012:15Räätälöity tuki perheille – kuuleminen, osallisuus
Kehittämisprosessit; koulutus, konsultaatio
Työryhmät, työkokoukset,
seminaaritInnotyöpajat,
kehittämisverkostot/ryhmät
OsaaminenLapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen
tarpeisiin vastaaminenVanhemmat, kasvattajat, hoitajat, terapeutit,
opettajat* Prosessikoulutukset ja kytkentä työhön, teemapäivät, infot,
tutkimustieto, hyvät käytännöt
Palvelu- ja työprosessit:Monitahoyhteistyö
Neuvola ja th, päivähoito, opetus, vammaispalvelut, lastensuojelu ja muu
sosiaalityö, muuSäätiöyhteistyö: Vanamo
2011
2012
2013
2014
Alkutilanteen kartoitus:KehittämistarpeetMahdollisuudetVerkottuminen, kumppanuuksiensolminen
Toimeenpanosuunnitelma:Toiminta, kokemukset, Osallistuva havainnointi, reflektointi
Uusia ratkaisujaTarkennuksia Toimintamallit/hyvät käytännöt
Toimintamallien/hyvien käytäntöjen levittäminenja juurruttaminenJatkuvan kehittämisen työote
Lapsen ja perheen asiantuntijatuen malli otettu käyttöönPerhehoitajan tuki toteutuu
Hankkeen eteneminen
Palvelut
Rekrytointi
Osaamisen
vahvistaminen
Tuki, voimaantuminen,
stressin hallinta
Osaamisen vahvistaminen
2015
Perhe asiantuntijana - asiakaslähtöisyys
Kumppanuus: kunnioitus, kuuleminen, dialogisuus > luottamus
Lähtökohtia palveluiden kehittämiseksi ja toteuttamiseksi
Lapsinäkökulma:Lapsi on ensisijaisesti lapsi – YK:n lapsen oikeudet!”Kaikkia ääniä tarvitaan”: yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös
vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana”Lapsen paikka on perheessä” laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla
kasvu- ja kehitysympäristöillä Perhenäkökulma:
Perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuuttaAsiantuntijuus on jaettua – vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa:
”mitä perheelle kuuluu?” ” Miten voisimme teitä auttaa?”Kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen
tarpeitaPerhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen
toimintakyvyn tavoitteetKokemuksen arvostaminen mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas
Lähtökohtia
Ekokulttuurinen ajattelu:Perheen omat voimavarat, perheen arkirutiinit ja niiden merkitys perheessä ja lapsen elinympäristön laatu vaikuttavat lapsen kehitykseen ja kuntoutumiseen edistäen tai estäen; jokainen perhe on erilainen – ”räätälöity” tuki
Tarvitaan perhelähtöistä moniammatillista/monialaista yhdessä tekemistä, jossa perhe on keskiössä osallisena
Tarvitaan aitoa kasvatuskumppanuutta ja yhdessä tekemistä lapsen hyväksi luonnollisissa kasvu- ja toimintaympäristöissä
(Gallimore ym. 1989, 1993; Bernheimer ym. 1990; Weisner & Gallimore 1994; Määttä 1990)
Lapsi oppii ja kehittyy arjen toimintoihin osallistumalla ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa Erityisen tuenkin tarpeessa oleva lapsi on ensisijaisesti lapsi
Keski-Suomen maakunnan yhteistoiminta-alueet
Ketä mukana?Keski-Suomen kunnat mm. Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Joutsa, Konnevesi, Saarikka, WiitaunioniJärjestöjä mm. Perhehoitoliitto ry., Pesäpuu ry., Yhteistyökumppaneita: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Kehitysvammaliitto (KVANK)Hankkeet (2011): Lapset ja perheet Kaste-hanke, VammaisKasteTHL, STMOppilaitoksia JY, JAMK, JAO, Haukkarannan koulu
Perhehoidon kehittämisen askeleet 2011-2013
I Taustaselvitykset ja ideointi:- Hankkeen valmistelu ja rahoituksen hakeminen; lainsäädännön muutokset, vammaisten asumisen kehittämisen linjaukset, tutkimustieto. II Kehittämistarpeiden selvittäminen: kuntakäynnit, perheiden (asiakkaiden) ja ammattilaisten haastattelut, neuvottelut, työkokoukset, selvityksetIII Rekrytoinnin, valmennuksen, tukimuotojen ideointi, perhehoidon sisällön ja osaamisen kehittämiseen liittyvä ideointi mm. innotyöpajassa ja kehittämistyöryhmissä.
Alkukartoituksessa 2011 todettuja perhehoidon kehittämistarpeita (kuntakierros) Lyhytaikainen perhehoito vähän käytetty tukimuoto perheille Perhehoitajia on hyvin vähän ja osa on iäkkäitä Perhehoitajien tukitoimet vähäisiä; vapaiden järjestäminen, ryhmämuotoinen
tuki? Perhehoidon kehittäminen? Organisointi? Kuntien yhteiset toimintaohjeet ja koordinointi puuttuvat Vammaiset lapset lastensuojelussa:
Vammaisuus korostuu tai sitä ei huomioida riittävällä asiantuntemuksella
”Vammaisuuteen ja erityisyyteen liittyvä osaaminen vähäistä” Moniammatillisessa yhteistyössä kehitettävää Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta
Perhehoitajien ajatusten ja kokemusten kuuleminen-yhteydenotot puhelimitse: 28 vammaisten henkilöiden perhehoitajaa-perhehoitajien tapaamiset kotikäynneilläsyksy 2011 - kevät 2012
Perhehoitajien osallisuus
perhehoidon monimuotoisuus; lapsia ja aikuisia, pitkä- ja lyhytaikaisia:
”tukiperhelapset ovat perhehoidon suola ja pippuri” valmennusta ei ole ollut: ”minut katsottiin sopivaksi
ja sitten täyteltiin planketit kunnantalolla” palkkiot puhuttavat: ”lyhytaikaisen perhehoidon
palkkioilla ei perhe pysy leivässä”
Perhehoitajien ajatuksia..
työnohjausta järjestetään ja vapaat onnistuvat ”kunta järjesti kaikille perhehoitajille yhteisen
työnohjauksen” kuntien työntekijöiltä saatava tuki koettiin
vaihtelevana: ”kunnan työntekijöille ei kannata soittaa, heitä ei
tavoita kuitenkaan”
Perhehoitajien ajatuksia tuesta
vaikka valmennusta ei ole ollut, kantapään kautta on opittu – valmennus olisi tärkeä:
” Valmennuksessa voisi käydä läpi perusasioita vammaisuudesta, mutta tärkeää olisi kertoa, mitä
perhehoito oikeasti on””Muutakaan koulutusta ei ole tarjottu”
Perhehoitajien ajatuksia valmennuksesta 2011
”Perhehoidossa arki on arkea, juhla on juhlaa –yhdessä””Perheiden asiat tulevat liki”
” Perhehoitajaksi ryhtyvän ei tarvitse olla mitenkään erityinen, tärkeintä on tavallinen arki”
” Perhehoitajuus tarkoittaa myös pitkäaikaista ihmissuhdetta”
Ajatuksia perhehoidosta
Mitä on tehty?
Vammaisten perhehoidon kehittämisen askeleita 2011-2014
Tavoitteena pysyvä perhehoidon toimintamalli:
tasa-arvo ja lapsen oikeudetperheiden tuen tarve
turvallisuuspysyvyyskestävyys
kumppanuus
Perhehoidon infotilaisuudet 2012
Lapselle hyvä arki!
KeVa -ennakkovalmennuksia 2012-2013
Perhehoitajalta edellytettävät valmiudet:
• 1) Hyvän elämän toteutumisen tukeminen.• 2) Kehityksen ja toimintakyvyn tukeminen
voimavaralähtöisesti.• 3) Perhesuhteiden ja yhteydenpidon
tukeminen läheisiin.• 4) Yhteistyökyky• 5) Valmius sitoutua perhehoitajan
tehtävään.
Perhehoidon ja perhehoitajan tuen kehittäminen (toimintamalli)
• Työnohjaajana ja yhteistyökumppanina Perhehoitoliitto• Perhehoidon nykytilan kartoitus kysely Keski-Suomen kuntiin (Koske,
KSVS, Avi: 17 kuntaa vastasi)• Perhehoidon kehittämistyöryhmän perustaminen 21.10.2012: kuntien
palveluohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä (6), kehittäjät (2)• 31.10.2012 Innotyöpaja: ideointia, palvelujen arviointia• 9.1.2013 Innotyöpaja: ideointia ja tarpeiden arviointia: uusia haasteita.
Miten vastataan?• 21.2.2013 Laajennettu kehittämistyöryhmän kokous: 1. valmistellaan
esitys keskitetystä koordinoinnista sosiaalijohdolle 11/2013 2. haetaan juurruttamisrahaa
• 18.3.2013 Kehittämistyöryhmä: perhehoidon toimintaohje (jatkuu)• 2.4.-15.6.2013 Selvitys toimintamalleista/koordinoinnin vaihtoehdoista.
Lausunnot esityksen tueksi. Esitys maakunnan sosiaalijohdolle 11/2013
Aloittavan perhehoitajan tuki
• Taloudellinen, koulutuksellinen ja emotionaalinen tuki
• Perehdyttämisen kehittäminen• Mentorointi –pilotti 2013 syksyllä• Ohjauksen sisällön selvitys menossa 2012-2013:
perhetapaamiset (palveluohjaaja/sosiaalityöntekijä/ hanketyöntekijä pilotivaiheessa)
• Täydennyskoulutus ja spesifit teemapäivät• Ryhmämuotoinen työnohjaus / tsemppaus n. 8-10
x /vuosi alueellisissa ryhmissä
REKRYTOINTI:Kevät 2012Syksy 2012Kevät 2013Syksy 2013- Hakuilmoittelu ja infot, muu
ENNAKKOVALMENNUS:Jkl 2012 (4-5 os.)Äki 2012-2013 (13 os.)Jämsä 2012-2013 (8 os.)Joutsa 2013 (4 os.)Jkl, Laukaa 2013 15.4.- (8 os.)Keuruu 2013 syksy?- Ryhmämuotoiset valmennukset- Perhehoitoliiton toimintamalli pohjanaPerhehoitajien rekisteri (AE): Uudet ja entiset
TOIMEKSIANNOT:KUNTA HANKEAIKANA HANKE MUKANA 2012-2014:Sijoitusten ja perehdyttämisen kehittäminen yhdessä kuntien kanssa.Perhehoitajien rekisterin kokoaminen, ylläpito ja hoitajien /kuntien paikkatilannekoordinointiToimintaohjeen kehittäminen - Yhtenäiset käytännöt ja rikastaminen
PERHEHOITAJIEN OHJAUS JA TUKI (taloudellinen, tiedollinen ja emotionaalinen tuki), - Valmennus ja ryhmämuotoinen tukiryhmä alueittainpilotti 2012-2014- Aloituksen tuki 1. ja 2. vuosi, jatko.* Mentorointi* Ryhmämuotoinen työnohjaus * Vertaisryhmätoiminta * Sijaistaminen: pilotointi?* Täsmä- ja täydennyskoulutusMuu tuki
PERHEHOIDON LAADUN KRITEERIT JA VALVONTA!
Toimintamalli:
-Koordinointi ja yhteistyö hankkeen jälkeen 2014?- Kunta-/maakuntayhteistyö? - - Yhteistyö perhehoidon järjestäjien kesken: lastensuojelu, vammaiset, ikäihmiset?Synergiaetu?Eriytyvää?
Vammaisten perhehoidon kehittäminen2012-2014
Yhteistyö: kunta/maakunnallinen yhteistyö
Perhehoitomuotojen yhteistyö?
Keski-Suomen vammaisten henkilöiden perhehoidon toimintaohje
• 9 kuntaa• Arvokas elämä –hankkeen perhehoidon
kehittämisryhmä • Päivitystyö kevät 2013• Lausuntokierros • Elokuussa laajempi keskustelu
Kuntien vammaispalveluiden vastaaville tehty kysely 2012 pähkinänkuoressa
• Vammaisia henkilöitä hoitavia perhehoitajia Keski-Suomessa yht. n. 80 • Perhehoidossa on 2012 yht. 171 eri-ikäistä henkilöä:
1) 78 lyhytaikaisessa perhehoidossa 2) 77 pitkäaikaisessa perhehoidossa
3) 16 osa-aikaisessa perhehoidossa 16• Perhehoitopalveluiden lähtökohtana on yleensä laki kehitysvammaisten erityishuollosta tai
omaishoidon laki (omaishoidon vapaat) tai muutama palvelupäätös lastensuojelulain perusteella tai vanhempien jaksamisen tueksi
• Arvioitu paikkatarve 2012 yhteensä 63: alle 16 -vuotiaille 37, 16-21 -vuotiaille 10, yli 21 -vuotiaille aikuisille 18 paikkaa
• Arvioitu perhehoitajien tarve lähivuosille n. 50 perhehoitajaa
• Yhdeksässä (9) kunnassa on toimeksiantoja myös muualta Suomesta
• Maakunnallista toimintaohjetta 1.1.2012 käyttää 9 kuntaa. Seitsemällä on oma ohje. Toimintakäytäntöjen ja palkkioiden vaihtelu suurta.
• Ohjaus ja valvontakäytännöt vaihtelevat. Kuntien välinen yhteistyö vähäistä.
Perhehoitajien tsemppipäivä 11.10.2012 Ränssin Kievari
Prosessikuvauksia
Vammaisten perhehoidon prosessikuvaus
Rekrytointi ja KeVa-ennakkovalmennus• Tiedottaminen• KeVa -valmennus;
tutustumiskäynti, kuntalausunto, rikosrekisteriote
• 7 tapaamista• Kotitehtävät tapaamisten välillä• Tilojen esteettömyyden arviointi • Perhehoitajaksi aikovan
valmiuksien yhteinen arviointi• Todistus
Perhehoidon aloittaminen ja toimeksianto• Perhehoitopaikan valinta • Toimeksiantosopimus• Aloituksen valmistelu ja pehmeä
lasku/saattaen aloittaminen perhehoidossa: tutustumiskäynti, aloituskeskustelut
• Yhteistyö, kasvatuskumppanuus
Perhehoitajan tuki• Aloitusvaiheen intensiivinen tuki• Toimeksiantajan ohjaus ja
valvonta n. 1-4 x / vuosi • Mentorointi 1. vuosi 6-8 kertaa• Työnohjaus; yksilö, ryhmä• Vertaistoiminta• Täydennyskoulutus 1-2 pv/vuosi• Muu konsultaatio tai koulutus
ajankohtaisiin muuttuviin tarpeisiin
1) Perhehoito perheiden palveluna (kesken)
• Vammaisen lapsen/erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen palvelun tarve
• Yhteydenotto vammaispalveluihin: palvelusuunnitelma>erityishuolto-ohjelmassa palvelusta päättäminen tai lastensuojelulain perusteella avohuollon tukitoimi
• Perhehoitokodin etsiminen, yhteistyöneuvottelut perhe, lapsi, perhehoitaja, vastaava työntekijä ja muut yhteistyökumppanit, aloituksen valmistelu
• Tutustuminen perhehoitokotiin, pehmeä kiintymyssuhteisiin perustuva aloitus ja siirtyminen, perhehoidon käyttäjäksi esim. 3-10 vrk/kk
• Kasvatuskumppanuuden rakentuminen
2) Perhehoito vammaispalvelu-/lastensuojelun avohuollon tukitoimiprosessina (kesken)
• Perhe asiakkaana – palvelutarve!• Lapsen ja perheen tilanteeseen tutustuminentoiveiden ja odotusten kuuleminen: dialoginen työote• Vastuutyöntekijä, tiimi, muut yhteistyökumppanit?• Lapsen ja perheen tarpeita vastaavan perhehoitokodin etsiminen ja
aloituksen valmistelu• Yhteistyöneuvottelu perhehoitajan kanssa: perhehoitajan oma arvio
valmiuksistaan vastata lapsen ja perheen tarpeisiin• Esivalinta / perhehoitokodin ja hoitajan esittely vanhemmille ja
tutustuminen• Lapsen/nuoren tutustuminen perhehoitokotiin: pehmeä kiintymyssuhteisiin
perustuva suunniteltu aloitus • Turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen luominen ja
kasvatuskumppanuuden rakentuminen
3) Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi
(kesken)• Tiedottaminen perhehoitopaikkatarpeesta • Ensitiedon antaminen perhehoidosta kiinnostuneille (infopaketti)• Tiedottaminen ennakkovalmennusprosessista ja aikatauluista• Ryhmän kokoaminen (kevät ja syksy /vuosittain tarpeen mukaan)• Ennakkovalmennusprosessi: tutustumiskäynti, lausunnot, osallistuminen 7 x á 3 t,
kodin tilojen esteettömyyden arviointi, päätöskeskustelu ja todistus• Perhehoitajarekisteriin ilmoittautuminen (koordinointiyksikkö/AE-hanke 2013-14)• Perhe perhehoitoperheeksi/tukiperheeksi/sijaisperhehoitajaksi:• 1) Keskustelu perhehoitopaikkatarpeesta: arvio omista valmiuksista vastata
lapsen ja perheen tarpeisiin• 2) Kunnan päätös palvelusta ja toimeksiannosta perhehoitajan kanssa• 3) Toimeksiantosopimus ja aloituskeskustelut kunnan vastuutyöntekijän, lapsen
perheen ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa• 4) Perhehoitajan perehdyttäminen ja aloitus
Fyysinen ympäristö:
Ryhmän koostumus:
Ihmissuhteiden pysyvyys ja resursointi huolenpitoon:
Hoitosuhteen pysyvyys ja jatkuvuus
PROSESSI
Perhehoidon perusta ja pedagogiikka:Lapsen oikeudet; tasa-arvoKiintymyssuhteet Vuorovaikutus ja kommunikaatio Lapsilähtöisyys YksilöllisyysOsallisuusItsemääräämisoikeusAikaa lapselleToistojaKuntoutus ja tuki arjessaStruktuuri
Perhehoitajan suhde lapseen ja perheeseen: Herkkyys ymmärtää lapsen tarpeetYmmärrysVastuu AvoimuusKunnioitus Dialogisuus kumppanuudessa/kasvatuskumppanuus
Lapsen/nuoren hyvinvointi ja viihtyminen
Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen
Vanhempien ja perheen tyytyväisyys ja hyvinvointi
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
PUITETEKJJÄT VAIKUTUKSET
Yhteistyö rakenteet
Henkilöstön koulutus ja ammatillinen kasvu: Osaamisvajeiden tunnistaminenUsko omaan osaamiseen Hiljaisen tiedon käyttöönotto
-Ennakkovalmennus-Perehdyttäminen
Päivityskoulutukset:organisointisäännöllisyystyöntekijän oma kriittinen arviointi tarpeestaan
Työkokemus
Perhehoitoyhteisö
Toimeksiantajan vastuu/johtajuus: Vastuuhenkilön tukiVahva tieto- ja tiedeperustainen hoitotyön, sosiaalipalvelu- ja pedagoginen osaaminen ja johtamisen asiantuntijuus
Riittä-vyys
Saata-vuus
VÄLILLISET TEKJJÄT
Perhehoidon laadunarviointikriteerien perusta:Vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon laadunarviontimalli
KUVIO. Perhehoidon laadunarviointimalli (Korkalainen 2013; 2009 mukaellen Hujala-Huttunen & Tauriainen 1995; Hujala, Parrila, Lindberg, Nivala, Tauriainen & Vartiainen 1999, 80)
Miten tästä eteenpäin? Tulevaisuus?
• Toimintamallin kokoaminen pilotoinnin, työryhmien ja muiden kokemusten pohjalta:
lausunnot: asiakaslausunnot, perhehoitajien lausunto, kuntalausunnot/sitoutuminen, Perhehoitoliitto, Kehitysvammaliitto (KVANK), Koske, Avi, muut läheiset yhteistyökumppanit• 11/2013 esitys Keski-Suomen kuntien sosiaalijohdolle• Toimintamallin käyttöönottaminen ja juurruttaminen 2014-
2015: tiedottaminen, kuntakäynnit, perhehoitajatapaamiset , yhteiset koulutukset, työkokoukset, www-sivut, Facebook ja Twitter
• Jatkorahoituksen hakeminen RAY 9/2014 vuosille 2015-2016 (kumppanuussitoumukset)
• Perhehoidon laadunkriteerien laatiminen, valvonta
Arjen eväitä – uusia menetelmiä
Vuorovaikutus- ja kommunikaatio
Vuorovaikutusta tukevat menetelmät - konkreettisia välineitä arjen työhön
• Tarve ja halu olla vuorovaikutuksessa, tuntea turvallisuutta• Osallistuminen ja vaikuttaminen - kehittyminen, oppiminen
VIG – videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen asiakaslähtöisesti Vahvuuksien tiedostaminen -> lisää keinoja, joita voidaan soveltaa eri tilanteisin Avoimet kysymykset Magic dance
Ryhmätheraplay- aikuisen jäsentämää, lapsen tarpeet huomioivaa mukavaa yhdessäoloa
”minä olen arvokas”
Dialoginen perheen/asiakkaan kohtaaminen
• Millaista olisi dialogisuuden saarella? • Kuuntelu antaa tilaa. Kuuntele. Kysy vielä lisää mitä
ihmiset puhuvat. • Kuuntele mitä ihmiset sanovat älä sitä mitä luulet
heidän tarkoittavan! – lisää kykyä muutokseen. • Ole tietoinen omista asenteista ja uskomuksista!• Kerro lisää! Tartu sanoihin. Pohdi. Ammattilaisen
asiantuntijuutta on tukea asiakkaan toimijuutta. Ole kohtelias.
• Hyvä, että sanot tuon ääneen! Mitä sinulle tulee mieleen?
Tulossa 2013-2014: palveluiden kehittäminen
12.9. Työpaja tulevaisuuden muistelu: visioimme vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittämistä. Kutsumme 12.9. vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten vanhempia, vammaisten lasten ja perheiden
kanssa toimivia ammattilaisia (neuvola, perhetyö, lastensuojelu, päivähoito, opetus), lastensuojelu ja vammaisjärjestöjen järjestöjen edustajia ja alan oppilaitosten edustajia keskustelemaan odotuksistaan kehittää palveluita.
Vetäjänä asiantuntija Jukka Pyhäjoki THL:lta. Tulevaisuuden muistelu-kehittämistyökalun tavoitteena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, voimavarakeskeinen ja
tasavertainen vuoropuhelu, jossa rakennetaan toiveikkuutta ja selkiytetään toimintamahdollisuuksia. Muistelun päätteeksi sovitaan yhdessä keskustellen, mitä asioita eri tahot tulevat tekemään halutunlaisen tulevaisuuden
saavuttamiseksi, kenen kanssa he tekevät yhteistyötä, kuka toimintaa koordinoi ja mitkä ovat seuraavat konkreettiset askeleet, joita tullaan ottamaan. Osallistujat ovat kokeneet dialogifoorumit hyödyllisiksi, tulleensa kuulluksi, ja tulevaisuuden muistelu dialogi on selkiinnyttänyt omia ja toisten toimintamahdollisuuksia.
17.1.2014 Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa: Vanhemmat kokevat tarvetta myös saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Tulevaisuuden työpajan
jatkotyöstämiseksi järjestämme tammikuussa 2014 toisen työpajan Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa, jossa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia.
Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja
perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta.
Arvokas elämä - tilastotietoa 2012• 52 tilaisuutta : palveluiden, perhehoidon kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen (862
osallistujaa). Total 1052 osallistujaa lisättynä työkokoukset, neuvottelut, perhehoidon kehittämistyöryhmä, tukiryhmä ym.
• Vammainen lapsi ja perhe palveluissa : neljä prosessinomaista työpajaa 143 osallistujaa (Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Saarijärvi)
• Kasvatuskumppanuuskoulutus l. työvälineitä perheen kohtaamisiin (60 osallistujaa)• Perhehoidon infot 4 (39 osallistujaa) • Studia Generaliat : Raisa Cacciatore ja Soili Poijula (370 osallistujaa)• KeVa -valmennukset: kolme KeVa -kurssia, joista kaksi jatkuu 2013 puolelle (59
osallistumiskertaa)• Lähisuhdeväkivallan ehkäisy-koulutukset 5 (51 osallistujaa)• Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla 3 (26 osallistujaa)• Ohjausryhmän kokouksia kolme (28 osallistumista)• Työrukkaskokouksia neljä (30 osallistujaa)• Vanamon perhepäivä ja muita perheiden tapaamisia• Perhehoitajien tapaamisia ja haastatteluja • Maakunnallisia työkokouksia (vammaispalvelut, lastensuojelu)
Yhdessä eteenpäin lasten ja perheiden parhaaksi!
KIITOS!